Säilöttyjä juttuja

Sunnuntai 1.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Terveisiä Unkarista!

 

Olen ollut poissa tietokoneeni ääreltä runsaan viikon ajan ja se on merkinnyt, että näiden sivujen lukijat ovat joutuneet lukemaan ”säilöttyjä juttuja” eli viime päivinä julkaistut jutut ovat olleet kirjoitettuina jo useita päiviä ennen niiden julkaisemista.

 

Poissaoloni tietokoneen näppäimistön ääreltä alkoi jo maaliskuun 24. päivänä, sillä silloin alkoivat Tampereella Suomen Keskustan politiikka- ja toimintapäivät. Kaksipäiväinen tapahtuma oli mielenkiintoinen sekä tulevaisuuteen tähtäävä ja sieltä riittää kerrottavaa runsaasti.

 

Pyrin lähiaikoina käsittelemään politiikka- ja toimintapäivien runsasta antia myös näillä sivuilla.

 

Välittömästi Keskustan politiikka- ja toimintapäivien jälkeen alkoikin Unkarin-matkamme, joten aiheita riittää!

 

Unkarin-matka oli kolmen MTK-liiton jäsenilleen järjestämä opintomatka, jolle osallistui viitisenkymmentä MTK:n jäsentä Pirkanmaalta, Satakunnasta sekä Varsinais-Suomesta. Tutustuimme matkalla laajasti Unkarin maatalouteen, metsätalouteen, kotieläintalouteen, kasvinviljelyyn sekä maatalouden sivuelinkeinoihin. Unkarin vahva kulttuuripohja ja maan keskeinen rooli Euroopan myllerryksissä merkitsee, että pystyimme hieman perehtymään myös Unkarin värikkääseen historiaan – jopa sotahistoriaan – sekä kulttuuriin. Aineistoa matkalta kertyi paljon ja tarkoitukseni on käsitellä lähiaikoina matkan antia myös näillä sivuilla.

 

Paluu Suomeen Unkarista oli säiden osalta ankea, sillä saavuimme kesäisistä olosuhteista suoraan takatalveen.

 

Unkarissa aloiteltiin kylvötöitä ja puistoihin istutetut kukat kukkivat. Samaan aikaan Suomessa hanget kasvavat, joten tasan eivät käy onnenlahjat ainakaan säiden osalta.

 

Unkarilaiset arvostavat Suomea ja suomalaisia – sen oli helppo havaita tiukan ohjelmamme aikana. Olimme kaikkiin kohteisiin tervetulleita ja meille esiteltiin asioita perusteellisesti.

 

Palaamisiin Keskustan politiikka- ja toimintapäivien sekä Unkarin-matkamme kokemusten tiimoilta!

 

-Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten Joulutulet syttyivät kotimaisen ruuantuotannon puolesta

Perjantai 23.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten Joulutuli-perinne alkoi Etelä-Pohjanmaalla 20 vuotta sitten ja tänäkin vuonna maaseutunuoret ympäri Suomen toivottivat hyvää joulua ja turvallista matkaa teiden varsille sytytettävillä joulutulilla ja tervehdyskylteillä. Monet suomalaiset palaavat juurilleen tapaamaan sukua rauhalliseen, luonnonläheiseen ympäristöön. Maaseutunuoret haluavat tuoda esille, että kaupunki ja maaseutu elävät vuorovaikutuksessa tälläkin tavalla.

 

Pirkanmaan Maaseutunuoret sytyttivät Joulutulet palamaan Tampereen Keskustorilla eilen hämärän tullen.

 

 

Puuhamiehinä Keskustorilla Vanhan kirkon kupeella häärivät MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola (oikealla) ja maanviljelijä Sakari Eerola (vasemmalla) – Maaseutunuoria itsekin molemmat.

 

 

Maaseutunuoret olivat sytyttäneet Keskustorille pitkän rivin jätkänkynttilöitä.

 

Katselin ihaillen jätkänkynttilöiden tasaista palamista, sillä omat jätkänkynttilät pyrkivät palamaan alhaalta poikki ja pölkyn yläosan neljännekset jäävät palamatta.

 

Tiedustelin tasaisen palamisen jujua ja se oli tulirakoon ennen sytyttämistä laitettavat käytetyt paalinarunpätkät – niiden ansiosta jätkänkynttilät palavat tulirakojen koko pituudelta tasaisesti!

 

 

Maaseutunuorten Joulutulilla Tampereen Keskustorilla teemana oli kotimainen ruoka.

 

Maaseutunuoret kertoivat tulille mehua ja pipareita maistelemaan tulleille, että he tuottavat ruokaa kestävin menetelmin Euroopan puhtaimmassa ympäristössä.

 

Suomalaisilta tiloilta lähtee kuluttajille tutkitusti maailman paras maito!

 

Suomalaiset kinkut, pihvit ja broilerit ovat laatulihaa, jonka alkuperä tiedetään.

 

Tampereen Keskustorille sytytetyt Joulutulet olivat Pirkanmaan Maaseutunuorten kiitos siitä, että joulupöytään on valittu kotimaisia herkkuja.

 

Maaseutunuorten teeseihin on helppo yhtyä ja sen vuoksi meidänkin uunissamme paistuu ensi yönä mehevä kotimainen kinkku.

 

Vasta kinkunpaistosta meillä alkaa Todellinen Joulunaika!

-Esko Erkkilä-

Keskitetyn tuloratkaisun perään ei pidä haikailla

Tiistai 16.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) haikailee keskitettyä tulopoliittista ratkaisua.

 

Urpilaisen haikailun ymmärtää, kun tietää SAK:n vahvan panoksen hallituksessa ja ministereiden taustajoukoissa.

 

Kummastusta herättää, että EVA:n eli Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Sixten Korkman kannatti Urpilaisen haikailuja. Onko Korkman asettumassa jonkin tahon (RKP:n) presidenttiehdokkaaksi ja sen vuoksi hamuaa joidenkin piirien suosiota?

 

Elinkeinoelämän EK:n työmarkkinoista vastaava johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen tuntuu ainoana julkisuuden henkilönä olevan ”kartalla”.

 

Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aika alkoi vuonna 1969 Keijo Liinamaan johdolla ja niiden aika päättyi vuonna 2008.

 

Tulopoliittisella kokonaisratkaisulla olisi lukemattomia ongelmia.

 

Kokonaisratkaisu ei huomioisi eri toimialojen erilaisuutta – se olisi paluuta bresneviläiseen aikaan.

 

Työmarkkinajärjestöjen ja valtion solmima tulopoliittinen kokonaisratkaisu unohtaisi täysin maamme elintarvikehuollon alkutuotannosta vastaavan maatalousväestön toimeentulon ja tulevaisuuden.

 

Viljelijän ja kotieläintuottajan asema on jo nyt puristettu sille rajalle, että Suomen elintarvikehuolto on vaarassa. Haluammeko ajaa kotimaisen ruokatuotannon alas ja tukeutua yksinomaan tuontielintarvikkeisiin?

 

Olisiko MTK:lla paikkaa keskitettyä tupoa rustattaessa? Vastaan itse ja totean, että EI.

 

 

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli kolmikanta olisi epädemokraattinen ratkaisu, sillä sopimuspöydästä puuttuisivat maaseutuväestön lisäksi sairaat, vammaiset, eläkeläiset ja syrjäytyneet.

 

Kolmikanta olisi eettisesti kestämätön ja yhteiskunnan vahvimpien asemaa vahvistava koneisto.

 

Kannan aitoa huolta eläkeläisten, vammaisten ja sairaiden asemasta ja en hyväksy kolmikannan paluuta suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

-Esko Erkkilä-

"Omaa" lomaosaketta katsastamassa Himoksella

Torstai 21.4.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala päätti 11.3.2011 ylimääräisessä kokouksessaan hankkia lomaosakkeen Jämsän Himokselta. Sain kunnian toimia tulevaisuuteen tähtäävän kokouksen puheenjohtajana.

Yhdistyksen johtokunta toimi puheenjohtaja Jukka Niittyojan johdolla ripeästi ja kauppakirjat allekirjoitettiin siten, että jo 13.4.2011 bussilastillinen MTK-Viljakkalan jäseniä matkasi tutustumaan juuri hankittuun lomaosakkeeseen.

Olin mukana matkalla.

MTK-Viljakkala sai takavuosina mukavan summan rahaa Viljakkalan Osuusmeijeri-kiinteistön myynnistä.

Rahat makasivat melkein tuottamattomina pankissa, mutta nyt ne laitettiin jäsenkunnan virkistymistä ja vapaa-ajanviettoa palvelevaan tarkoitukseen. Päätös oli mielestäni oikea ja sen vuoksi kannatin hanketta.

Parhaan kuvan matkastamme Himokselle ja tutustumisesta ”omaan” lomaosakkeeseemme saa pienen kuvakertomuksen myötä:

 

 

MTK-Viljakkalan lomaosakkeen osoite on Alppihimos 13. Kyseessä on paritalo, jonka oikeanpuoleinen puolikas on meidän.

Osakkeessa on alakerrassa olohuone, makuusoppi ja sauna oheistiloineen. Keittiöhommat onnistuvat alakerrassa.

Yläkerrassa on makuutiloja neljän vuoteen verran ja sen lisäksi kahdesta nojatuolista saa lisävuoteet.

  

Kuuden hengen seurue majoittuu tiloissa mukavasti ja sen lisäksi "lisävuodekansaa" tarpeen mukaan.

Kävelymatkaa Alppihimokselta Himos-Cityyn on n. 700 metriä.

 

 

Näkymä luoteisrinteille avautuu pihalta ja myös lomaosakkeen olohuoneesta tämän näköisenä.

 

 

Lomaosakettamme vastapäätä sijaitsee Himoksen nykyinen 9-reikäinen golf-kenttä. Siihen tulee lähivuosina rakentumaan lisää majoitustilaa, sillä 18-reikäinen golf-kenttä on tulossa hieman eri paikkaan.

 

 

Näkymä Patalahdelle on lomaosakkeeltamme tämän näköinen.

 

 

Saunaosaston pesuhuoneen poreamme edustaa pientä ylellisyyttä.

 

 

 

MTK-Viljakkala valitsi mökkivarausten hoitajaksi Himosmajoituksen. Himosmajoituksen Vuorikahvio sijaitsee Pohjoisrinteiden päällä. Avaimet noudetaan sieltä ja Himosmajoituksen nettiosoite on www.himosmajoitus.fi. Varausten tekeminen onnistuu myös puhelimitse numerosta 020 787 1170.

 

 

 

Himosmajoituksen omistaa Jukka Auterinen (keskellä) ja myynnistä vastaa Elina Koivisto, jotka tässä hymyilevät MTK-Viljakkalan puheenjohtajan Jukka Niittyojan kanssa.

 

 

 

Vierailumme alkoi maukkaalla lounaalla Vuorikahviossa. Tässä Tauno ja Ritva Hanhijärvi lounaspöydässä.

 

 

Heikkilän tilan isäntäväki Oskari ja Paula Ahrikkala näyttävät olevan tyytyväisiä retkeemme!

 

 

Kaksi vahvaa viljakkalalaista viljelijää, Lasse Muotila (vasemmalla) ja Jouko Koivuniemi olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

 

 

Tuula ja Matti Borg nauttivat heti ensinäkemällä Himoksen maisemista.

 

 

Maittavien omassa lomaosakkeessa keitettyjen kahvien jälkeen ja ennen kotimatkaa keräännyttiin koko joukolla yhteiseen potrettiin!

 

Olen tyytyväinen, että MTK-Viljakkala hankki lomaosakkeen Himokselta. Uskon, että se on moneltakin kantilta katsellen onnistunut hankinta.

Himosmajoitus Oy myy osaketta kenen tahansa käyttöön ja yhdistys saa siitä tuloja sijoittamansa pääoman vastineeksi. Sesonkiaikojen ulkopuolella yhdistyksen jäsenet voivat varata osaketta omaan käyttöönsä hieman hinnastohintoja edullisemmin.

Vapaa-aikaan panostaminen on tärkeää myös maataloudesta elantonsa saaville ja siinä Alppihimos 13:lla on toivottavasti MTK-Viljakkalan jäsenille uutta annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kokoomusehdokkaiden eriskummalliset mielipiteet MTK-Pirkanmaan vaalipaneelissa

Sunnuntai 17.4.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa järjesti perjantaina 15.4.2011 UKK-Instituutissa Tampereella kevätkokouksensa.

 

 

On hienoa, että MTK-Pirkanmaalla on naisvalta.

Piirin puheenjohtaja on Heidi Tanhua (oikealla) ja MTK:n valtuuskunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii emäntä Tiina Linnainmaa (vasemmalla) Hämeenkyröstä.

 

Kokouksen lopuksi MTK-Pirkanmaa järjesti vaalipaneelin, johon osallistuivat kaikki MTK-Pirkanmaan jäseninä olevat kansanedustajaehdokkaat.

MTK-Viljakkalan jäsenenä osallistuin kokoukseen ja luonnollisesti seurasin myös vaalipaneelin.

 

 

 

Vaalipaneelin juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski ja hyvin toimikin!

 

Vaalipaneelin jäseninä oli kattava joukko pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita, sillä mukana olivat seuraavat ehdokkaat:

 

 

 

Arto Pirttilahti, Keskusta ja Marko Taipale, Kokoomus

 

 

Pertti Hakanen, Keskusta ja Arto Satonen, Kokoomus

 

 

Raili Naskali ja Ari Lamminmäki, molemmat Keskustasta

 

 

 

 

Tarja-Ritta Koskinen sekä Matti Äijö, molemmat Keskustasta

 

 

MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi linjasi MTK:n seuraavaan hallitusohjelmaan esittämät asiat.

 

Vaalipaneelissa herätti suurta kummastusta molempien kokoomusedustajien mielipiteet.

 

Arto Satonen heitti, että hänen mielestään uusia kansanedustajia ei pitäisi eduskuntaan valita lainkaan.

Todella eriskummallinen mielipide, vaikka heitossa Satonen pyrkikin tiettyyn huumoriin.  Satosen mielipide on kuitenkin vakava asia, johon ei pidä suhtautua leikkimielellä.

 

Ehkä vielä eriskummallisempi oli Kokoomuksen Marko Taipaleen mielipide, kun hän kotimaisten elintarvikkeiden menekinedistämiseksi ehdotti uusien viinakauppojen perustamista.

Luitte aivan oikein eli kokoomuslainen kansanedustajaehdokas haluaa lisää viinakauppoja, jotta kotimaisten elintarvikkeiden menekki saataisiin vauhtiin.

Konkarikansanedustaja Arto Satonen haroi hiuksiaan, kun hän kuunteli saman puolueen untuvikkokilpailijansa mielipidettä – vai lisää viinakauppoja!

Taipaleen ajatuksenjuoksu eteni jotenkin niin, että uusien viinakauppojen viereen sijoittuneet elintarvikeliikkeet myisivät nykyistä enemmän kotimaisia elintarvikkeita! Ainakaan minä en pysy mukana kokemattoman kokoomusehdokkaan ajatustenvirrassa!

 

MTK-Pirkanmaan järjestämä vaalikeskustelu oli mielenkiintoinen, sillä paneeliin osallistuneet keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat eivät syyllistyneet samanlaisiin floppeihin, joita kokoomuslaiset kansanedustajaehdokkaat paneelissa esittivät.  Riittääpä kokoomuslaisilla vielä oppimista!

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

• Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
• Kiinan tilanne
• Varastotilanteet
• Politiikka (Pohjois-Afrikka)
• Valuuttasuhde (euro/dollari)
• Spekulantit
• Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Skotlannista!

Maanantai 28.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vierailin Skotlannissa 21…26.3.2011.

Kyseessä oli MTK-Pirkanmaan, MTK-Varsinais-Suomen ja MTK-Satakunnan jäsenilleen järjestämä opintomatka.

Matkalla oli lähes kolmekymmentä osanottajaa.

Tutustumiskohteemme painottuivat maatalouskohteisiin, mutta luonnollisesti myös Skotlannin nähtävyydet sisältyivät kohteisiimme.

Skotlanti muodostaa yhdessä Englannin, Wales´n sekä Pohjois-Irlannin kanssa Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) eli virallisesti Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan.

Englanti, Wales sekä Skotlanti sijaitsevat Ison-Britannian saarella ja Pohjois-Irlanti puolestaan Irlannin saarella.

Vierailin Skotlannissa edellisen kerran työmatkalla v. 1996, mutta maa on niin kiinnostava, että nyt tilaisuuden tullen halusin tutustua maahan uudestaan. Olin matkassa vaimoni kanssa.

Skotlannissa - kuten luonnollisesti koko UK:ssa - on kummallisuuksia, jotka poikkeavat muista EU-maista. Pieni listaus niistä lienee paikallaan:

• vasemmanpuoleinen liikenne
• oma rahayksikkö eli UK ei kuulu euro-maihin
• ei kuulu Schengen-maihin eli passirumbaa joutuu pyörittämään UK:n rajalla entiseen malliin
• sähkövirran jännite on poikkeava ja sen vuoksi adapterin hankkiminen on välttämätöntä
• kellonajan ero – ero Suomeen on 2 tuntia – on toki pieni ongelma
• etäisyysmitat ja usein myös tilavuudet  ilmaistaan eri mittayksiköillä, kuin manner-Euroopassa

Ihailtavaa on se poliittinen yksituumaisuus, jota UK monista ”teknisistä” eroavaisuuksista huolimatta harjoittaa manner-Euroopan maiden kanssa.

UK:n poliittinen johto uskaltaa toimia monien manner-Euroopan maiden kanssa tiiviissä yhteisymmärryksessä, vaikka esimerkiksi UK:n valuutta poikkeaa Euroopan päävaluutasta eli eurosta!

Toivoa sopii, että monet tavallisen kansalaisen elämään vaikuttavat seikat Yhdistynyt kuningaskunta uskaltaa jonkun järkevän aikataulun puitteissa samanlaistaa muun Euroopan kanssa!

………………

 

Pyrin lähipäivien aikana kertomaan tarkemmin Skotlannissa näkemästämme ja kuulemastamme.

Vaalitapahtumia ja niiden kertomista varmaan riittää lähipäivinä runsaasti, joten Skotlannin kuulumiset saattavat muodostaa ainakin joinakin päivinä oman juttunsa.

Varaudu siis siihen, että samana päivänä saattaa tällä palstalla ilmestyä useitakin blogikirjoituksia!

 

-Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala päätti hankkia lomakiinteistön Himokselta

Sunnuntai 13.3.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala on itsenäinen yhdistys, vaikka Viljakkala kuntana liittyikin Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

Jäsentiloja yhdistyksellä on 114 ja jäseninä 400 henkilöä.

Yhdistys on riittävän kokoinen, mutta toki jäsenistön on oltava aktiivista ja johtohenkilöiden on paneuduttava asioihin tarmolla. Nämä molemmat seikat täyttyvät MTK-Viljakkalan kohdalla.

MTK-Viljakkala järjesti ylimääräisen kokouksen perjantaina maaliskuun 11. päivänä ja kokouksen ainoana aiheena oli päättää lomakiinteistön hankinnasta Jämsän Himokselta.

Olen yhdistyksen jäsen ja kokouksen osanottajat valitsivat bloginpitäjän kokouksen puheenjohtajaksi.

Johtokunta ja sen tueksi valittu erillinen toimikunta olivat paneutuneet asiaan perusteellisesti. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Niittyoja esitteli Alppihimos 13:ssa sijaitsevan lomakiinteistön, jonka hankinnasta kokous oli päättämässä.

Varat lomakiinteistön hankintaa varten ovat peräisin Viljakkalan Osuusmeijerin kiinteistön ja siihen liittyneen asuntorakennuksen myynneistä. Pankissa nyt makaaville varoille oltiin hakemassa turvattua sijoituskohdetta.

Varojenkäytön vaihtoehtoina mainittiin jäsenmaksujen määräaikainen alentaminen ja osakesijoitukset. Nämä vaihtoehdot asiaa valmistellut toimikunta oli valmistelussaan rajannut pois.

Asiasta äänestettiin. Äänestystulos oli 17 – 3 sen puolesta, että Himoksen lomakiinteistö hankitaan.

Päätöksen jälkeen keskusteltiin, että miten järjestetään lomakiinteistön markkinointi ja varaustoiminta. Päätös oli se, että nämä toiminnot ulkoistetaan.

Kokousta edeltäneessä osassa perehdyttiin Himoksen ja samalla myös muiden vastaavien vapaa-ajankeskusten toimintaan.

Sesonkiaikoja Himoksella ovat Joulu, Uusivuosi, ”venäläissesonki” eli venäläisten Pakkasukkoa juhliva ajanjakso lähelle tammikuun puoltaväliä, viikot 8 ja 9, Juhannus ja iskelmäviikonvaihde heti Juhannuksen jälkeen.

Käytännössä omistajien ei silloin kannata varata lomakiinteistöä tai silloin varauksesta pitää maksaa täysi markkinahinta.

Äänestyksestä huolimatta kokouksessa oli mukava ja leppoisa tunnelma.

Useissa puheenvuoroissa todettiin, että maataloustyön rasittavuus vaatii vuosittain muutamaa lepoviikonvaihdetta, jotta jaksaa. Lomakiinteistön hankinnan toivottiin tuovan yhdistyksen aktiivitoimintaan nuoria, sillä heidän mukanaolonsa on tae sille, että toiminta jatkuu.

Tässä muutama kokoukseen liittyvä valokuva:

 

 

On hienoa, että kokouspaikan "Viljakkalan paloasema" -nimikyltin edessä komeilee yhä nykyäänkin Viljakkalan hieno vaakuna!

 

 

MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Jukka Niittyoja selvitteli Himoksen lomakiinteistöhanketta perusteellisesti.

 

 

Etupenkeillä istuneita...

 

 

...ja tässä takapenkeille asettautuneita MTK-Viljakkalan jäseniä.

 

"Helposta" kokouksen puheenjohtajuudesta kiittäen

 

-Esko Erkkilä-

Pertti Hakasen vaalijuhlassa Sastamalassa oli yli 200 osanottajaa!

Sunnuntai 20.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pertti Hakanen on kohonnut nopeasti Pirkanmaan kärkivaikuttajien kaartiin, sillä hänet valittiin syksyllä mm. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Hakasen vaalijuhla Sylvään koululla Sastamalassa perjantaina helmikuun 18. päivänä oli innostava tilaisuus.

Vaalijuhlan ohjelma oli laadittu huolella ja tunnelma Sylvään koulun auditoriossa oli mainio.

Sain ”juhlakalun” pyynnöstä toimia tilaisuuden poliittisen osion juontajana.

Tilaisuuden aluksi tarjottiin maukas ja takuulla kotimaisista elintarvikkeista valmistettu iltapalaksi nimetty runsas ruokatarjoilu. Ruokatarjoilusta vastasi Vehmaan tila ja sen isäntäväki.

Pertti Hakasen vaalikampanja keskittyy ruokaturvan, perheen ja isänmaan esilletuontiin.

Kaikki Hakasen vaaliteemat ovat keskeisiä meille kaikille ja ne tulivat hyvin esille niiden vieraiden esityksissä, jotka esiintyivät Hakasen vaalijuhlassa.

Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Ulla Yli-Hongiston puheenvuoro käsitteli nuorten syrjäytymistä ja varhaista puuttumista nuorten ongelmiin.

Yli-Hongisto on henkilökohtaisesti kokenut kaksikin kuntaliitosta – ensiksi Kiikka ja Keikyä Äetsäksi ja sitten Äetsä Sastamalaan – ja sen vuoksi kysyin juonnossani häneltä ohjeita ja malleja, että miten onnistunut kuntaliitos toteutetaan. Avoimuus ja alueiden tasapuolinen kohtelu uuden kunnan toimesta ovat keskeinen onnistumisen edellytys, mainitsi Yli-Hongisto.

MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen Kauhavalta oli toinen Hakasen vaalijuhlassa esiintynyt asiantuntija. Ylisen suuri huoli oli maataloustuotannon raju kannattavaisuuden romahtaminen. Toivon, että voin jatkossa näillä palstoilla palata juontajan ja Ylisen käymään jatkokeskusteluun.

Kolmantena vieraana kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen vaalijuhlassa esiintyi kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja.

Korkeaoja omaa vankan taustatiedon ja kokemuksen, sillä onhan hän ollut kansanedustajana vuodesta 1991 alkaen. Lisäksi hän on toiminut maa- ja metsätalousministerinä Jäätteenmäen sekä Vanhasen I hallituksessa.

Korkeaojan esitys toi esille mielenkiintoista taustatietoa mm. Jäätteenmäen sekä Vanhasen II hallituksen maatalousohjelman laatimisesta. Molempien laadinta tapahtui Juha Korkeaojan johdolla.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Juha Korkeaoja on aihealueen paras asiantuntija Suomessa ja mielenkiintoista olikin kuulla hänen aprikointinsa Suomen Afganistanin rauhanturvaoperaation tulevaisuudesta.

Ajattelin kysyä juonto-osuudessani tästä, mutta päädyin itsenäisesti, että en lähde tässä juhlatilaisuudessa kyselemään Suomen Afganistan-politiiikasta.

Kun Juha Korkeaoja kuitenkin otti asian esille puheessaan omaehtoisesti, halusin juontajan kysymysosuudessa kysellä tarkemmin Korkeaojan ja sitä kautta Suomen linjauksista. Korkeaoja tarkensi asioita ja oli tilaisuuden jälkeen minulle tyytyväinen, että sai tarkentaa esille tuomiaan ajatuksia.

On hyvä, että Keskusta on aloitteellinen vaalikampanjoinnin aikana käsittelemään vastuullisesti myös Afganistan-kysymystä. Se on ASIAA parhaimmillaan.

Parhaat kiitokset illan pääjuontajalle Essi Leppäkoskelle, joka osaavalla juonnollaan ja mainioilla lauluesityksillään teki vaalijuhlasta todellisen JUHLAN.

Timo Kimpanpään runoesityksistä erityisesti Yrjö Jylhän ”Kuujärvi” puhutteli juhlayleisöä. Olen saanut kahdestikin käydä Kuujärvellä ja sen vuoksi Kimpanpään esittämät säkeet ”Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu…”sykähdyttivät. 

Kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen lyhyet, mutta useat esiintymiset juhlalavalla toivat hienosti esille ne arvot, joilla hän on lähtenyt tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäelle.

 

Tässä muutamia kuvia Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

Vaalijuhlan pääjuontaja ja monien mainioiden lauluesitysten esittäjä

Essi Leppäkoski.

 

 

Puutarhatontut Eeva-Liisa Sianoja ja Maarit Kallio vierailivat monesti lavalla ja heillä oli aina nasevaa kerrottavaa. 

 

 

Juhlaisäntä Pertti Hakanen

 

 

 

 

 

 

Juhlan loppukiitokset: Pertti ja Seija Hakanen!

 

Ja vielä pari Päivikki Ristiniemen ikuistamaa kuvaa Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

 

 

Ulla Yli-Hongiston (oikealla), Mauno Ylisen (vasemmalla) ja Juha Korkeaojan (toinen oikealta) esitysten jälkeen paneelikeskusteluun kutsuttiin mukaan myös itse "juhlakalu" eli Pertti Hakanen (toinen vasemmalta).

 

 

Juontajalla oli helppo ja mieluisa tehtävä johdatella korkeatasoisen paneelin keskustelua.

 

 

Yhtenäinen Sastamala ja ympäröivä Pirkanmaa antavat Pertti Hakaselle todelliset mahdollisuudet tavoitella yhtä Pirkanmaan Keskustan paikkaa tulevassa Eduskunnassa.

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Pylsyn penkki - Suomen ensimmäinen emäntäkoulu

Sunnuntai 25.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä Mahnalanselän länsirannalla on jyrkkä kallioseinämä. Kallioseinämässä lähellä vesirajaa on ihmisen istuttavan kokoinen kolo - "penkki". Penkille ei ole pääsyä avoveden aikana kuin venekyydillä ja sama juttu on myös poispääsyn laita - uimalla poispääsy tietysti onnistuu, mutta uintimatkaa rantautumiskelpoiseen kohtaan kertyy varsin paljon.

 

Kerrotaan, että Pylsyn emäntä moitti joka käänteessä miestään. Kerran he olivat matkalla veneellä Hämeenkyrön kirkolle.

 

Menomatkalla emäntä taas tavalliseen tapaansa...

Lue lisää »

Kylähiihtotapahtuma Viljakkalassa

Perjantai 19.3.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala järjesti kylähiihtotapahtuman Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla 14.3.2010.

 

Hiihto tapahtui Kirmon ja Viitaniemen talojen välillä Hannu Haapaniemen moottorikelkallaan ja latukoneellaan tekemällä latu-uralla. Osallistuin tapahtumaan.

 

Lähdin ladulle synnyinkodiltani ja kävin ensiksi hörppäämässä makeat mehut Kirmolla. Sen jälkeen hiihtelin Viitaniemeen ja päätin matkantekoni taas synnyinkotiini.

 

Kirmon ja Viitaniemen talojen etäisyys toisistaan on n. 5 kilometriä eli "mutkin" matkaa kertyi kymmenisen kilometriä.

 

Oli mukava hiihdellä ilman kiirettä ja...

Lue lisää »