Milloin olet ollut kesäteatterissa palelematta ja ilman kastumista?

Perjantai 26.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Miesmuisti on varmaankin kohdallani vain pari – kolme vuotta ja käyn kesäteatterissa vain pari kertaa kesässä, mutta en miesmuistiin muista, että kesäteatterin katsomossa olisi pärjännyt t-paidalla ja siellä ei olisi kastunut.

 

 

Kylmä oli ja ilman sadevaatteita ei olisi pärjännyt myös eilen, kun olin katsomassa Viljakkalassa toimivan ”Teatteriyhdistys Wimman” esittämää

 

 

Serkkupojan setelipaino

 

 

-nimistä kesäteatteriesitystä.

 

 

Käsikirjoituksen esitykseen on laatinut Matti Wanne ja sen ohjasi tuttuun tapaan Jari Hiltunen.

 

 

 

 

 

 

 

Wimman kesäteatteriohjelma on näyttävästi esillä Viljakkalassa mainostaululla ja nytkin eilinen näytös keräsi lähes täyden katsomon.

 

 

 

 

 

 

Täysi katsomo merkitsee Viljakkalassa kolmea ”telineellistä” katsojia ja jokaiselle telineelle mahtuu n. 80 katsojaa.

 

 

 

Maalaispaikkakunnalla esitettävä kesäteatteriesitys on paljon muutakin kuin vain teatteriesitys – se on tuttujen tapaamista  ja kotopaikan kaikkinaisen elämän virkistämistä.

 

 

Oman vivahteensa eiliseen esitykseen toi kohdaltani se, että se oli MTK-Viljakkalan jäsenilleen järjestämä mahdollisuus kulttuurin kokemiseen.

 

 

Kiitokset MTK-Viljakkalalle, joka vuosittain muistaa jäseniään tarjoamalla Wimman kesäteatteriesityksen ryhmälipun hinnalla sekä tarjoamalla väliajalla leivoskahvit.

 

 

Serkkupojan setelipaino –esityksellä oli eilen neljäs esityskerta ja esityksiä tulee tänä vuonna olemaan kaikkiaan kymmenen – viimeinen esitys on sunnuntaina 5.7.2015 klo 18.00.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Pertti Hakanen - ruokaturvallisuuden ja kotimaisen alkutuotannon puolestapuhuja

Tiistai 28.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset ja koko Suomi saavat olla tyytyväinen, että Pertti Hakanen Sastamalasta tuli valituksi kansanedustajaksi.

 

 

Tunnen Pertti Hakasen sekä hänen Seija-vaimonsa jo pitkältä ajalta ja olen tyytyväinen, että Pertti toisella yrittämällä tuli valituksi eduskuntaan.

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakasen ehdokasnumero oli 22 ja hän sai Pirkanmaalta 4907 ääntä.

 

 

Hakasen vaalitiimin työskentely oli esimerkillistä ja tiimin työskentelyä johti 22-vuotias Niko Pikkuaho – mahtava referenssi nuorelle miehelle!

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakanen on kokenut tekijä monessa yhteydessä ja eräs hänen pätevyysalueensa on toimiminen MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

Selkeäsanaisena sanankäyttäjänä Hakanen on haluttu esiintyjä MTK:n tilaisuuksissa, joissa tuottajat haluavat kuulla etujärjestönsä syvimmät ajatukset ja linjanvedot.

 

 

Omalta kohdaltani voin todeta, että Pertti Hakanen kuuluu niihin vajaan kymmenkunnan esiintyjän joukkoon, joita on ”turvallista” kuunnella.

 

 

Olen vakuuttunut, että kansanedustaja Pertti Hakasen kautta ja hänen avullaan maamme ruokaturvallisuus pysyy hyvällä tasolla. Sen lisäksi alkutuottajat saavat olla varmoja, että heillä on eduskunnassa ainakin yksi puolestapuhuja.

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakasella on vahvat kytkennät ja toimivat suhteen Keskustan kenttään sekä Keskustan puoluejohtoon.

 

Kaksi vuotta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana ja sen jälkeen aktiivinen toiminta Keskustan puoluehallituksessa ovat takeet siitä, että pirkanmaalainen tuntuma puolueen johdossa on huomioitu.

 

 

Parhaimmat onnittelut Pertti ja Seija Hakaselle – Teillä on alkanut uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe!

 

 

Kysyin Seija Hakaselta facebuukissa, että joko kolttu Linnan juhlia varten on hankinnassa ja Seija vastasi näin:

 

 

”Rauhallisesti nyt vaan, ensin katsellaan ja hypistellään nautinnollisesti kaupan antimia. Jos sattuu tuuri, voin hankkia piankin, mutta voin muodostaa päässäni eri malleista ihanneyhdistelmän ja käyttää paikallisia ammattilaisia sen valmistukseen.”

 

 

Seijan vastaus kuvastaa, että lähiruuan lisäksi Hakasen perheessä arvostetaan lähipalveluja;

 

Se on hyvä se!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

Lauantai 11.4.2015 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa järjesti kevätkokouksensa eilen UUK-Instituutin tiloissa Tampereella.

 

Olin mukana kokouksessa – en virallisena kokousedustajana, mutta MTK-Viljakkalan rivijäsenenä.

 

 

 

 

 

 

Kokouksen teema oli

 

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

 

 

 

 

 

 

Kokouksessa maatalouspoliittisen ajankohtaiskatsauksen esitti MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

 

 

Mainittakoon, että Pertti Hakanen on MTK:n korkean luottamushenkilöasemansa lisäksi Keskustan puoluehallituksen jäsen ja sen lisäksi hän on Keskustan kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla.

 

 

 

 

 

 

Hakanen esitti dian, josta selviää maatalouden eri tuotantosuuntien kannattavuuden kehittyminen vuodesta 2000 alkaen. Kriteerinä on kannattavuuskertoin.

 

 

Kannattavuuden kehittyminen alaspäin on ollut rajuinta viljanviljelyssä sekä sikataloudessa – molempien tuotannonalojen kannattavuus on suorastaan romahtanut.

Mikä muu ammattiryhmä viljanviljelijöiden ja sikatalouden harjoittajien tapaan suostuisi palkkatasonsa puolittamiseen kahden vuoden aikana?

 

 

 

 

MTK:n hallituksen jäsen Pertti Hakanen esitti MTK:n hallitusohjelmatavoitteita mm. näin:

 

 

• Markkinat saatava kuntoon
  • elintarvikevientiin on panostettava
  • kansallisesti synnytettyjä viennin esteitä pitää poistaa (väylämaksut, vientilupaprosessin mksujen määräytyminen)

• Byrokratiaa karsittava ja viranomaisten yhteistoimintaa on parannettava

• Elinkeinon kehittyminen on turvattava

• Maatalouspolitiikan on vastattava tarpeisiin

• Ruuantuotanto on tunnustettava osaksi biotaloutta

• Ruokaketju pitää saada paremmin toimivaksi
  • parempi neuvotteluasema viljelijöille
  • on saatava elintarvikeketjun toimintaa valvova asiamies, jolla on riittävät valtuudet puuttua ruokaketjun epäreiluihin käytäntöihin

• Eläinsuojelulain uudistus toteutettava elinkeino huomioiden

 

 

 

 

 

 

 

Erityisen mielenkiintoinen osio Pertti Hakasen esityksessä oli se, kun hän valotti uuden eläintensuojelulain valmisteluun liittyviä seikkoja, mutta se onkin jo toisen jutun aihe.

 

 

MTK:n jäsenenä on mukava todeta, että etujärjestömme asiat ovat teknisesti hyvässä hoidossa Pirkanmaalla – kiitokset MTK-Pirkanmaan toimihenkilöille ja luottamushenkilöille!

Edunvalvonnassa MTK ei ole onnistunut, mutta syy ei ole MTK:n vaan paljolti niiden poliittisten päättäjien, jotka ovat olleet vallassa viimeiset neljä vuotta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta noudattaa vaalitilaisuuksissaan "parlamentarismia" ja antaa puheenvuoron myös muiden puolueiden edustajille

Sunnuntai 5.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt julkisuudessa, että jo ennen hallitusneuvotteluja Suomeen pitäisi solmia laaja ja kattava yhteiskuntasopimus.

 

 

Sipilän hahmotelmaan kuuluu, että neuvoteltavana olisivat ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, työaikapankit, koeajan pidentäminen neljästä kuuteen kuukauteen ja työeläkemaksun alentaminen väliaikaisesti kahdella prosentilla.

 

 

On rohkaisevaa, että EK, SAK, Akava, MTK sekä Suomen yrittäjät ovat valmiita tulemaan neuvotteluun yhteiskuntasopimuksesta.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti vaalitilaisuuden Tampereen Tammelantorilla 4.4.2015 ja tilaisuuden juontajana kävin pyytämässä Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokasta Sinikka Torkkolaa – joka lähellämme piti omaa vaalitilaisuuttaan -Keskustan telttakatokselle keskustelemaan yhdessä Keskustan kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäen kanssa sote-asioista.

 

 

 

 

 

 

Sinikka Torkkola suostui ja hänen keskustelustaan Ari Lamminmäen kanssa kehkeytyikin napakka keskustelu.

 

 

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkola tiesi, että Ari Lamminmäki on Parkanon kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja hän kysyikin, että miten Parkano on ulkoistanut kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Pihlajalinnalle 1.1.2015 alkaen.

 

 

Lamminmäki asetti vastauksessaan kysymyksen laajempiin raameihin ja sanoi ihmettelevänsä, että julkisella puolella sairaalat, leikkaussalit ja muut terveydenhoidon resurssit ovat käyttämättöminä iltaisin, öisin ja jopa viikonloppuisin.

 

 

Lamminmäki peräsi julkiselta terveydenhoidolta suurempaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta.

 

 

 

Vilkkaan keskustelun jälkeen Torkkola ja Lamminmäki pääsivät lähemmäs toistensa näkökantoja ja he saivat keskustelunsa päätteeksi suosionosoitukset kuulijoilta.

 

 

Junailemani keskustelunpätkä oli mielestäni sitä eri toimijoiden välistä keskustelua, jota Juha Sipilä yhteiskuntasopimusta ehdottaessaan peräänkuuluttaa – kiitokset Sinikka Torkkolalle ja Ari Lamminmäelle!

 

 

***********************

 

 

Olen Ari Lamminmäen kanssa samaa mieltä julkisen terveydenhuollon ”seinien” vajaakäytöstä.

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen:

 

 

Olin taannoin Tampereen kaupungin toimintapisteessä kuulontutkimuksessa ja ihmeekseni totesin, että sinänsä ammattitaitoinen henkilökunta sulki vastaanottotilat klo 15.00!

 

 

Pidän menettelyä vastuuttomana, sillä kuulonhuoltojuttuihin on julkisella puolella kuukausien jonot – missä on tehokkuusajattelu?

 

 

Kävin työssäoloaikanani kuulututkimuksissa Mehiläisessä ja siellä asiakkaita palvellaan myöhäisiltaan saakka.

 

 

Kaipaan yritysmäistä tehokkuutta julkisiin terveyspalveluihin minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision päätökset ovat tulosta johdon epäonnistumisesta

Sunnuntai 20.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut tyrmistyneenä uutisia, joissa kerrotaan Raision luopumisesta sian- sekä siipikarjan rehuseosten valmistamisesta.

 

Päätös osoittaa yrityksen ylimmän johdon epäonnistumisesta ja se kertoo myös siitä, että yrityksen omistajat vähät välittävät ennen niin menestyneen yrityksen tulevaisuudesta.

 

Vuodelta 2013 rehuseosten valmistustilastoja ei vielä ole saatavissa, mutta vuonna 2012 sianrehuseoksia valmistettiin 309 miljoonaa kiloa ja siipikarjan rehuseoksia 317 miljoonaa kiloa. Rehuseosten kokonaisvalmistus vuonna 2012 oli 1.397 miljoonaa kiloa.

 

On suuri ihmettelyn aihe, jos Suomen toiseksi suurin rehunvalmistaja ei pysty kannattavaan valmistukseen volyymistä, jonka kokonaismarkkinat asettuvat tasolle yli 600 miljoonaa kiloa.

 

Toimin Raision rehuteollisuuden palveluksessa vuodesta 1970 alkanen tasan 40 vuotta ja myönnän, että oli vuosia, jolloin rehuseosten valmistaminen oli taloudellisesti tiukkaa.

 

Hanskojen heittäminen kehään on kuitenkin osoitus, että yhtymän johto ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Kuudensadan miljoonan kilon kokonaismarkkinat Suomessa olisivat varmasti taanneet taloudellisesti terveen toiminnan, mutta makeisvalmistuksen näkymät kaukomailla sumensivat yritysjohdon silmät.

 

Totean selkeästi, että vuorineuvos Matti Salminen Raision pääjohtajana oli viimeinen johtaja, joka tajusi yrityksen kannalta kokonaisuuden – hänen seuraajansa ovat kvartaalitalouden juoksupoikia, jotka joutavat optioineen yritysmaailman romukoppaan.

 

 

***********

 

Hämmästelen MTK:n roolia ja lausuntoja sen jälkeen, kun Raisio ilmoitti 10.06.2014 luopuvansa sian- sekä siipikarjanrehujen valmistuksesta.

 

MTK ei suonut asian johdosta sanaakaan suomalaisen kotieläintuottajan puolesta, vaan esitti huolestumisensa ainoastaan siitä, että päätöksen myötä viljamarkkinat vaikeutuvat!

 

• Miksi MTK ei kanna lainkaan huolta rehumarkkinoiden keskittymisestä?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että sikatalouden ja siipikarjatalouden toimintaedellytykset heikkenevät Raision päätöksen vuoksi?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että kotimaisen kotieläintalouden toimintaedellytykset heikkenevät?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että suomalaisen kuluttajan ruokalasku kasvaa Raision päätöksen vuoksi?

 

Pidän valitettavana, että MTK asettui Raision päätöksen myötä ainoastaan viljanviljelijöiden puolestapuhujaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Puolan maatalouden haaste on pieni tilakoko

Tiistai 8.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Puolasta.

 

Kyseessä oli MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämä opinto-, kulttuuri-, maatalous-, kotieläin-, historia- ja sotahistoriamatka, jolle osallistuimme vaimoni kanssa.

 

Keväinen MTK-matka on muodostunut meille jo perinteeksi, sillä olemme neljänä edelliskeväänä osallistuneet Romaniaan, Unkariin, Skotlantiin ja Sloveniaan suuntautuneille vastaaville matkoille.

 

 

 

 

Matkanjohtajana toimi MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola ja oikein mainiosti toimikin – kiitokset Jaakolle tätäkin kautta!

 

 

Matka ylitti odotukset, sillä saimme monipuolisen kuvan Puolasta.

  

Puola on jo nyt vahva maatalousmaa, mutta pieni tilakoko on heille melkoinen haaste.

 

 

 

 

 

Pieni tilakoko näkyy seuraavista kuvista, joista osa on otettu linja-auton ikkunasta ja osa suoraan ”luonnosta”.

 

Jokainen kuvissa näkyvä peltolohko on eri omistajan omistuksessa eli kuvissa näkyvä ”tilkkutäkki” kertoo totuuden pienestä tilakoosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

Pieni tilakoko merkitsee, että myös tilojen konekanta on suomalaisittain katseltuna pienikokoista.

 

 

Tässä pari kuvaa vaatimattoman kokoisista maatalouden työkoneista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valokuva- ja juttuaineistoa kertyi matkan aikana paljon ja pyrinkin lähipäivien aikana käsittelemään tällä saitilla matkamme aikana näkemäämme ja kuulemaamme!

Huomenna ehkä kuitenkin jotain muuta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On välttämätöntä, että MTK:lla on Brysselissä edustusto

Sunnuntai 2.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lla on ollut edustusto Brysselissä 1.9.1991 alkaen eli runsaat kolme vuotta ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin.

 

Suomi haki Euroopan Unionin jäsenyyttä vuonna 1992 ja jäsenyys astui voimaan 1.1.1995.

 

EU-jäsenyys merkitsi Suomelle liittymistä osaksi EU:n yhteismarkkinoita ja maatalouden osalta yhteistä maatalouspolitiikkaa.

 

*************

 

Sain vierailla MTK:n Brysselin edustustossa tammikuun 27. päivänä.

 

 

 

 

 

Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimi isäntänämme ja hän selvitteli meille MTK:n Brysselin toimiston toimintaa.

 

Laxåback`n toimeksiantajina ovat maidontuotanto-osuuskuntien perustama maitovaltuuskunta, LSO, Atria, Munakunta, MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC sekä Pellervo-Seura.

 

 

 

 

 

Hieman runsaan 20 henkilön suuruinen ryhmämme ei olisi mahtunut MTK:n omiin tiloihin osoitteessa Rue de Trèves 61, B-1040 Brussels sijaitsevalla toimistolla, joten tilaisuutemme pidettiin samassa talossa sijaitsevan Copa-Cogecan kokoustilassa.

 

Copa on Euroopan unionin maataloustuottajajärjestöjen katto-organisaatio ja Cogeca puolestaan EU:n alueella toimivien maatalousosuuskuntien järjestö.

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toimii Copan varapuheenjohtajana ja Cogecan Presidiumin jäsenenä toimii MTK:n valtuuskunnan I varapuheenjohtaja, hämeenkyröläinen Tiina Linnainmaa.

 

 

 

 

Copa-Cogecan käytävän seinällä on kuva jokaisen jäsenmaan yhdestä maataloustuottajasta ja Suomen osalta tämä kunnia on langennut lihakarjaa kasvattavalle Antti Veräväiselle.

En tunne "poika-Veräväistä", mutta olen hänen isänsä opiskelukaveri!

 

Kuvan esittelytekstin mukaan Veräväinen viljelee 300 hehtaarin suuruista tilaa Toijalassa ja kasvattaa sadan yksilön kokoista Hereford-lihakarjaa.

 

Kuvatekstissä todetaan, että Antti Veräväinen toimii puheenjohtajana Pihvikarjaliitossa.

 

 

***************

 

 

MTK:n Brysselin toimintojen esittelyssä kiinnitin huomiotani metsäasioiden osalta niihin vaatimattomiin henkilöstöresursseihin, joita MTK:lla on sille suunnalle.

 

MTK:n Brysselin toimistolla toimii metsäkoordinaattorina Tatu Liimatainen.

 

Liimataisen vastuulla on Pohjoismaiden yksityismetsänomistajien asioiden ohella myös Euroopan metsänomistajaliiton edunvalvonta. Mielestäni metsäasioiden hoitamiseen tarvittaisiin lisäksi ainakin toinen henkilö.

 

Laxåback kertoi, että Brysselissä maatalousasioita käsittelevän DG Agriculturen ”metsät ja ympäristö” –yksikkö on se taho, joka hoitaa metsäasioita. Tiedän kuitenkin, että metsäasiat ovat Brysselissä yhä enemmän luisumassa DG Environment´n eli ympäristöasioista vastaavan DG:n piiriin.

 

Tiedämme suomalaisesta kokemuksesta, että jos asiat painottuvat ympäristöasioiden parissa täyspainoisesti askaroivien haltuun, niin hyvää ei ole tiedossa.

 

Vaikka EU:lla ei olekaan yhteistä metsäpolitiikkaan, on suuri vaara, että suomalainen metsätalous tulee ajautumaan ongelmiin, jos Brysselissä ei huolehdita riittävästä metsäasioiden edunvalvonnasta.

 

Metsäasioista Laxåback ounasteli, että uusi parlamentti ja uusi komissio eivät ehkä ole yhtä ”metsämyönteisiä” kuin nykyinen. Laxåback´n ounastelu vahvisti pelkojani.

 

**********

 

Luomussa EU pyrkii siihen, että EU:n ulkopuolelta tuodut ”luomu-tuotteet” olisivat korkealuokkaisia.

 

Kerron tässä tapauksen EU:n ulkopuolelta tuodusta luomumateriaalista, joka mielestäni hyvin kuvaa laajemminkin luomun ympärille kehiteltyä perusteetonta sädekehää:

 

Eräs kilpaileva rehualan yritys toi pienen määrän luomurapsipuristetta Romaniasta, joka silloin ei ollut EU-maa. Viidensadan tonnin suuruisesta pikkuparttiasta otettiin viranomaistarkastuksessa yli 50 salmonella-saastunutta näytettä!

 

Se luomusta!

 

*********

 

 

MTK:n viimeaikaisista Bryssel-saavutuksista kyntökieltokysymys on hyvä esmerkki:

 

CAP-uudistushankkeen yhteydessä ”tietty ryhmä” vaati turvemaiden kyntökieltoa.

 

Kataisen hallituskin oli jo luovuttamassa tässä Suomelle tärkeässä kysymyksessä, mutta EU-parlamentti päätti toisin. Turvemaiden kyntökiellon torppaamisessa MTK:lla sekä europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli ratkaiseva rooli.

 

Kyntökiellon puolustajista Jonas Laxåback käytti termiä ”tietty ryhmä” – tiedän, että kyseessä olivat Vihreät!

 

 

Käyntimme MTK:n Brysselin toimistolla oli antoisa ja siellä kuulemastamme olisi aineistoa ainakin toiseen juttuun – saa nähdä, että löytyykö se joskus läppärini näppäimistöltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten eilinen Joulutuli- tempaus muistutti kuluttajia, että joulupöytään kannattaa hankkia kotimaisia elintarvikkeita

Lauantai 21.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten Joulutuli-tempaus, joka painottaa kotimaisten elintarvikkeiden tärkeyttä, on jo muodostunut perinteeksi.

 

Tämän vuoden tempaus toteutettiin eilen ja se merkitsikin sitä, että Maaseutunuorten Joulutulia oli valaisemassa joulunviettoon matkaavien kansalaisten taivalta iltahämärissä koko maassa.

 

Joulutuliperinne alkoi parisenkymmentä vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalla ja nyt se on laajentunut koko maahan.

 

Maaseutunuoret haluavat Joulutulien avulla muistuttaa, että kotimainen lähellä tuotettu ruoka on jäljitettävää, vastuullista ja turvallista.

 

Kotimainen ruoka tuo työtä alkutuotantoon, elintarviketeollisuuteen ja koko elintarvikeketjuun. Se luo hyvinvointia koko Suomeen.

 

 

 

 

Pirkanmaalaiset Maaseutunuoret sytyttivät Joulutulet mm. Tampereen Keskustorille Vanhan kirkon välittömään läheisyyteen.

 

Poikkesin Keskustorin Joulutulilla.

 

 

 

 

 

 *************

 

Pirkanmaan Maaseutunuoret polttivat Joulutulilla jätkänkynttilöitä.

 

 

 

 

 

Aina oppii, kun kulkee silmät auki!

 

 ***********

Maaseutunuoret ovat oikealla asialla, kun muistuttavat, että syömällä suomalaista, maukasta ruokaa kannamme vastuun oman ruokamme vaikutuksista ja säästämme luontoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsänhoidossa tarvitaan maalaisjärjen lisäksi myös kaupunkilaisjärkeä!

Sunnuntai 20.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n juhlavastaanotolle perjantaina 18.10.2013 Tampereen Raatihuoneelle tervehdyksensä tuoneen MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan keskeinen ajatus ilmenee tämän jutun otsikosta.

 

 

 

 

Tampereen Raatihuone näytti lokakuisessa iltavalaistuksessa parhaat puolensa, kun tamperelaiset ”etämetsänomistajat” kokoontuivat 25-vuotisjuhliinsa.

 

 

 

 

 

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:llä on jäseniä n. 700 ja heistä vajaat puolet osallistui juhlavastaanotolle.

Apulaispormestari Leena Kostiainen ja juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Antti Haapamäki toivottivat vieraat tervetulleiksi Raatihuoneen kristallikruunujen alle.

Tässä Kostiaista kättelemässä Erkki Tuuna.

 

 

 

 

 

Apulaispormestari Kostiainen toivotti juhlavieraat Tampereen kaupungin puolesta tervetulleiksi sekä kertoi Raatihuoneen historiasta.

 

Metsänomistajat ovat valtiolle merkittävä "rahoittaja", sillä metsänomistajien maksamat metsänmyyntiverot menevät pääomatulona kokonaisuudessaan valtion pohjattomaan kassaan. 

Harmittelen, että sain illan aikana kahdeltakin ammattihenkilöltä tiedon, että metsänmyynnistä maksettavat verot menisivät myyjän asuinpaikkakunnan hyväksi, mutta näin ei ole. Kiitän sitä aktiivista blogini lukijaa, joka osasi johdatella minut tutkimaan asiaa tarkemmin. Opin tästä sen, että kahta asiantuntijaa ei kannata uskoa, vaan on kysyttävä vastausta vielä kolmannelta.

 

Apulaispormestari Kostiainen halusi kysellä Tampereen kaupungille tärkeän sidosryhmän mielipiteitä mm. kaavoituksesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että perin harvat Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n jäsenistä omistavat metsää Tampereen kaupungin alueella, joten kysely ei henkilökohtaisesti koskettanut juuri ketään juhlayleisöstä.

 

 

 

 

Tässä muuten buffet-tarjoilun menu!

 

 

 

 

  

Yhdistyksemme puheenjohtaja, pankinjohtaja Antti Haapamäki…

 

 

 

 

…jakoi ansioituneille jäsenillemme tunnustukseksi Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n eli TaSeMo:n viirin!

 

 

 

 

 

Juhlavastaanoton asia-antia oli MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan  katsaus ajankohtaisiin metsäasioihin.

 

- Maalaisjärjen lisäksi metsänomistajajärjestössä on hyvä olla mukana myös kaupunkilaisjärkeä, totesi puheenjohtaja Tiirola. 

 

Metsänomistajien edunvalvontaa ollaan selkiyttämässä, jatkoi Tiirola.

 

”Metsänomistajien liittojen ja MTK:n metsälinjan resursseja kaavaillaan yhdistettäväksi. Jatkossa metsänomistajat pääsisivät täysivaltaisesti mukaan koko järjestön päätöksentekoon. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin saakka on tarjolla oman metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden kautta kaikille metsänomistajille.”

 

 

 

 

Lausun parhaat kiitokset apulaispormestari Leena Kostiaiselle ja Tampereen kaupungille, että tamperelaisia etämetsänomistajia arvostetaan ja heidän merkittävä panoksensa asuinpaikkakuntansa hyvinvoinnin eteen huomioidaan!

 

Olen varma, että kiitoksiini yhtyvät kaikki TaSeMo:n seitsemänsataa jäsentä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Luomuliitto nosti älämölön MTK:n järkevästä gmo-linjauksesta?

Sunnuntai 15.9.2013 - -Esko Erkkilä-

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti viime perjantaina, että Suomessa ja Pohjois-Euroopassa satsattaisiin enemmän geenimanipuloidun ruuan tuottamiseen.

 

Marttila painotti, että erityisesti kasvinjalostukseen ja sen kehittämiseen olisi panostettava.

 

Oli vähintäänkin kummallista, että Luomuliitto nosti Marttilan järkevästä lausumasta kovan älämölön.

 

Sanotaan toki, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta miksi Luomuliitto näin alkoi ärhennellä?

 

Luomuliitto ei ole ilmeisesti jaksanut perehtyä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan esiintuloon perusteellisesti, sillä Marttila esitti, että geenimanipuloidun ruuan ja luomutuotannon yhtäaikaisiin markkinoihin pitäisi luoda puitteet.

 

Olen Juha Marttilan kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän toteaa vastustavansa, että Suomella olisi mahdollisuus ikään kuin lainsäädännöllä julistautua gmo-vapaaksi alueeksi.

 

Poliitikkojen puuhastelut Suomen alueellisesta gmo-vapaudesta ovat haihattelua ja vailla todellisuuspohjaa.

 

Suomen gmo-vapautta puuhaavien ”juna meni jo” vuosia sitten ja se ei tule palaamaan tälle asemalle.

 

Marttila toteaa, että gmo-vapaus on oikeusturvakysymys. Se on sitä mielestäni sekä tuottajan, että kuluttajan näkövinkkelistä.

 

Kahden suurimman rehunvalmistajan lihantuottajat ovat jo vuosikausia joutuneet kilpailemaan pienvalmistajien asiakkaiden kanssa, sillä rehuseosten useat kotimaiset pienvalmistajat ovat jo pitkään käyttäneet tuotannossaan gmo-rehuja.

 

Pienvalmistajien kasvattamat possut ja broilerit menevät teurastamoissa sikin sokin niiden possujen ja broilereiden kanssa, jotka on kasvatettu non gmo-rehulla – oliko tämä uutta Luomuliitolle?

 

Miksi Luomuliitto vasta nyt nostaa älämölön, kun myös suurten rehutehtaiden asiakkaat pääsevät käyttämään tuotannossaan edullisempia gmo-rehuja?

 

Merkittävä osa kuluttajan päivittäistavarakaupoista hankkimista lihatuotteista on tuontitavaraa. On varmaa, että jokseenkin kaikki tuontia olevat lihat ja lihajalosteet on kasvatettu gmo-rehuilla. Onko tämäkin tieto uutta Luomuliitolle?

 

Juha Marttila toteaa, että aiheesta on hyvä keskustella, koska aihe on monimutkainen.

 

 

Kiitän MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilaa selkeästä kannanotosta gmo-kysymykseen ja toivon, että asiasta käydään perusteellista keskustelua. 

 

Tosiasiat pitää kuitenkin tunnustaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila joutuivat palauttamaan "hehkuttavat herrat" maan pinnalle!

Torstai 4.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuus Seinäjoki Areenalla eilen oli merkittävä tilaisuus, sillä siellä käsiteltiin ja kommentoitiin EU:n uunituoretta maatalouslinjausta lähivuosille.

 

Avajaistilaisuus oli koonnut merkittävän joukon poliittisia päättäjiä paikalla, sillä totesin paikalla olleen ainakin useita Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja myös jokusen SDP:n kansanedustajan.

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki, joka avaussanoissaan toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

 

 

 

Siljamäki totesi avauspuheenvuoronsa lopuksi, että nyt mennään suoraan asiaan ja kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Opin työurani aikana tuntemaan Jaana Husu-Kallion Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntevana ja tiukkana pääjohtajana ja nyt olenkin ihmetellyt hänen valjua esiintymistään MMM:n kansliapäällikkönä – ilmeisesti Husu-Kallio on nykyisen hallituksen aikana niin tiukoissa pihdeissä, että hänen aina ennen niin järkevät esiintulonsa eivät ole olleet mahdollisia.

 

Se lämmitti, kun Jaana Husu-Kallio totesi salintäydelle yleisölle, että komissio on Suomen renki!

 

 

 

 

Avajaistilaisuuden pääpuheenvuoron käytti EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) tuore pääjohtaja puolalainen Jerzy Plewa.

 

Pääjohtaja Plewa lausui kohteliaisuuksia todetessaan, että Suomi on ollut tärkeässä roolissa, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitetty.

 

Plewan yhteenvedossa uudet EU-maatalouslinjaukset voidaan tiivistää muutamaan ranskalaiseen viivaan;

 

• suorat tuet ovat maatalouspolitiikan kulmakivi

• uusi maatalouspolitiikka on tasapuolisempi eri maiden ja viljelijöiden kesken, se on tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kuin ennen

• nuoren sukupolven viljelijät huomioiva

• viherryttäminen uusi keino

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myötäili pääjohtaja Plewan ajatuksia ja se olikin luonnollista, sillä olihan Koskinen hyväksymässä Suomeen kohdistuneet EU:n tukileikkaukset.

Ministeri Koskinen yritti selitellä Suomen maatalouteen kohdistuneita heikennyksiä ja mainitsi, että tuotantoon sidottuja tukia korotettiin nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Korotusmäärää Koskinen ei paljastanut!

 

 

 

 

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuudessa päästiin asiaan, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi pääjohtaja Plewalle ja ministeri Koskiselle, että työnne on vasta puolivälissä.

Ei ihme, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ilme oli hapan, kun hän kuunteli Marttilan kommenttipuheenvuoroa!

 

Marttila totesi, että nyt päätetty maatalousratkaisu merkitsee vaatimusta tuottavuuden lisäämisestä ja entistä vastuullisempaa tuotantotapaa.

 

Marttila painotti, että komission linja ei saa lipsua vastuullisen tuotantotavan vaatimuksista myöskään EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan elintarviketuonnin osalta.

 

Maista, joissa väestö näkee nälkää, on elintarvikkeita tuotaessa noudatettava tarkkaa seulaa ja vaadittava samoja menetelmiä, kuin Suomessa tuotetuilta elintarvikkeilta edellytetään.

 

Oleellista Marttilan kommenttipuheenvuorossa oli se, kun hän totesi, että EU on laiminlyönyt ruokatuotantoon suunnatut panostukset jo 30 vuotta!

 

Nyt Plewan sekä ministeri Koskisen puolustelemassa ratkaisussa maatalousbudjettia leikattiin ja viherryttämisvaatimukset nostavat elintarvikkeiden tuottamiskustannuksia!

 

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kommenttipuheenvuoro pääjohtaja Plewan ja ministeri Jari Koskisen esityksiin oli tiukkaa tekstiä.

 

Jäätteenmäki totesi, että edes näin kohtuullisesta EU:n maatalouslinjauksesta pitää kiittää EU:n parlamenttia.

 

Komissio kielsi esimerkiksi turvemaiden kynnön, mutta parlamentti ei sitä hyväksynyt. Myös Suomen hallitus hoiperteli turvemaiden kyntökieltoasiassa, mutta parlamentin kanta ratkaisi asian alkutuottajien ja lopulta kuluttajien parhaaksi siten, että jatkossakin turvemaiden kyntäminen on mahdollista.

 

Jäätteenmäki muistutti, että Suomen hallitus on etupainotteisesti säästänyt maa- ja metsätalousministeriön saralta.

 

Alkusyksyn budjettiriihessä maataloudelta ja kotimaiselta elintarviketuotannolta ei enää saa leikata, vaati europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki!

Olen samaa mieltä Anneli Jäätteenmäen kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruusuretkellä Korpijaakkojen tilalla Hämeenkyrössä

Sunnuntai 23.6.2013 - -Esko Erkkilä-

MTK-Hämeenkyrö oli sopinut Lauri ja Hanna Korpijaakon kanssa, että yhdistyksen jäsenet voivat saapua Korpijaakkojen tilalle ruusuretkelle torstaina 20.6.2013.

 

MTK-Hämeenkyrö kutsui mukaan myös naapuripitäjien MTK-yhdistykset ja sainkin miellyttävän kutsun MTK-Viljakkalan jäsenenä.

 

 

 

Noudatin kutsua ja meitä ruusuista kiinnostuneita olikin paikalla kolmisenkymmentä.

 

 

 

Lauri ja Hanna Korpijaakon tilalla on viitisensataa ruusua ja erilaisia niistä on parisensataa.

 

Oli tihkusateinen päivä ja isäntä valittelikin, että monet ruusut eivät olleet avanneet kukkiaan sateisen sään vuoksi täysin auki.

 

 

Isäntä tuntee jokaisen ruusunsa ja kaikkiin niihin tuntui liittyvän tarina ruusun alkuperästä tai nimestä.

Tämä ruusu on Pietarinruusu.

 

 

Lauri Korpijaakko (vasemmalla) on Ruususeuran puheenjohtaja ja hän tuntee ruusumaailman perusteellisesti.

Oikealla agronomi Tuomo Linnainmaa, joka johdatteli minua aikoinaan maatalousopintojeni alkutaipaleilla.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara Korpijaakkojen ruusuista ja ”ruusuisännästä”.

 

Kuvista nähdään, että Lauri Korpijaakolla on usein kädessään ruusunverso ja niitä hän jakelikin pistokkaiksi meille vierailleen.

 

Osa kuvista on ilman selitystekstiä.

 

 

 

 

 

 

 

Ruusuihin tutustuttaessa on tärkeää, että tehdään myös tuoksuhavaintoja.

 

 

 

 

 

Korpijaakko kertoi värikkäästi monien ruusujensa löytöpaikan tai muun alkuperän.

Tässä on kyseessä Iitistä löydetty Iitin Tiltu!

 

 

 

 

Tämä ruusu on peräisin Korpijaakon mummon synnyinseudulta Virosta. Ruusun kainalossa on sininen tarharaunioyrtti.

 

 

 

 

Retkipäivä oli sateinen ja kylmäkin. Tilalla pidettiin retkeläisistä kuitenkin hyvää huolta ja tälle pienelle retkeläiselle emäntä kävi juosten noutamassa lisälämmikkeeksi takin; takki oli käyttäjälleen hieman isokokoinen, mutta varmasti lämmin!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Retkemme lopuksi saimme Lauri Korpijaakolta ohjeet pistokkaiden hoitamisesta.

 

Pistokas laitetaan vanhaan maitopurkkiin turpeesta, hiekasta ja mullasta valmistettuun seokseen ja purkin päälle laitetaan tukevahkosta läpinäkyvästä muovista oleva muovipussi.

 

Purkki laitetaan varjoiseen paikkaan ulkona ja kolmisen viikon kuluttua pistokas on juurtunut. Pistokasta säilytetään viileähkössä paikassa talven yli ja keväällä se voidaan istuttaa kasvupaikalleen.

 

Kysyin kellarin sopivuudesta talvisäilytyspaikaksi, mutta isäntäväki ei pitänyt kellaria parhaana säilytyspaikkana, sillä siellä taimeen saattaa muodostua hometta.

 

 

Huomasin muuten retkeltä palattuni, että minulle oli pistokkaita kertynyt kymmenkunta ja istutinkin ne heti isännän antamien ohjeiden mukaisesti väljiin kukkapurkkeihin ja läpinäkyvä muovipussi päälle!

 

 

Kiitokset Lauri ja Hanna Korpijaakolle antoisan ruusuretken tarjoamisesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Johtaja Markku Tornberg MTK: Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten pitää ennen seuraavia eduskuntavaaleja ottaa selkeä kanta MAL-sopimuksiin!

Maanantai 27.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisfoorumi, Maaseudun Sivistysliitto ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä järjestivät kutsuseminaarin Pirkanmaan kuntien päättäjille, jonka teemana oli

 

"Kaavoituksella kyliä kehittämään".

 

Seminaari järjestettiin Tampereen kirjastotalo Metsossa 22.5.2013 – olin mukana seminaarissa.

 

Seminaarikutsussa oli muutamia näkökohtia niihin kysymyksiin, joita tilaisuudessa käsiteltäisiin. Tässä muutamia ennakko-otsikoita:

 

• Kyläkaavoja on Pirkanmaalla laadittu toistaiseksi varsin vähän.

• Toimiiko kyläkaavoitus maaseudun rakentamisen ohjaajana, milloin ja millä resursseilla työ etenee?

• Kehittyvätkö vai taantuvatko asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet?

• Mistä elementeistä muodostuu kasvupainealueiden problematiikka?

 

 

 

Seminaarin puheenjohtajana toimi Juha Kuisma.

Kuisma toimii kylien liiketoiminta-asiamiehenä.

Kuisma omaa vahvan taustan kylien kehittämisestä, sillä hän on työskennellyt mm. Pirkanmaan kyläasiamiehenä ja kolmen pääministerin talouspoliittisena avustajana. Hän on myös ympäristökirjailijana perehtynyt maaseudun kehityskysymyksiin, ekohistoriaan ja biotalouteen.

Juha Kuisma on Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

 

 

 

Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista alusti arkkitehti SAFA, dosentti Heikki Kukkonen.

 

Dosentti Kukkonen muistutti säädösten ”nokkimisjärjestyksen” olevan rakennuslupa-asioissa seuraavan:

1.     

Lait ja asetukset: Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus. MRL:n nojalla laaditut (asema)kaavat.

2.     

Valtioneuvoston päätökset: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

3.     

Viranomaisohjeet: YM:n opaskirjat ja päätökset

4.     

Julkisen vallan sopimukset: MAL-sopimukset (valtiovalta – kunta)

5.     

Hallitusohjelma: Kataisen hallitus

 

Kukkosen esittämä nokkimisjärjestys oli hyvä muistutus, sillä maakunnissa tuntuu olevan vallalla käsitys, että Kataisen hallituksen hallitusohjelma olisi kaiken voimakkain.

Se on kuitenkin säädöshierarkiassa vasta viimeisellä sijalla eli sijalla 5!

 

Tampereen seudulla on syntynyt myös harhakuva siitä, että joidenkin kuntien sopima MAL-sopimus olisi kaikkea päätöksentekoa sitova ohjenuora. Näin ei tosiaankaan ole!

 

 

 

Seminaarin merkittävimmän alustuksen käytti johtaja Markku Tornberg MTK:sta.

 

Tornberg´n alustuksen aihe oli ”Maaseudulle rakentamisen haasteet” ja hän haastoi kipakasti mm. Tampereen seutukunnalla pilottihankkeena toteutetun MAL-sopimuksen.

 

Tornberg vaati, että Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten on ennen seuraavia eduskuntavaaleja tuotava selkeästi kantansa esille MAL-sopimusten sitovuudesta.

 

Seminaariyleisö kiitti Markku Tornberg´ä ainoana alustajista esityksen jälkeen annetuilla suosionosoituksilla.

 

Tornberg totesi alustuksessaan, että noin rankka sopimus kuin MAL-sopimus on, pitää selvittää sen laillinen puoli juurta jaksain.

 

MAL-sopimuksessa on johtaja Markku Tornberg´n mukaan menty liian pitkälle.

 

 

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen yliarkkitehti Leena Stranden joutui seminaarissa altavastaajaksi, sillä kansalaiset ovat mieltäneet juuri ELY-keskuksen kapellimestariksi sille, että omalle maalleen ei saisi maaseudulla rakentaa.

Stranden tunnusti, että nyt puheenaoleva asia on ollut ikävä prosessi. Hän kuitenkin vakuutti, että laki on ensisijainen ohjenuora ja lain mukaan mennään.

 

**********

 

Seminaarissa tuli useissa puheenvuoroissa voimakkaasti esille, että MAL-sopimus on kabinettikaavoitusta.

 

On tärkeää, että tunnustetaan kansalaisten laillisten osallisuus- ja vaikuttamisoikeuksien sivuuttamattomuus. MAL-sopimukset ovat rapauttaneet kansalaisten luottamusta rakentamisen ohjausjärjestelmiin.

 

On hyvä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa MAL-sopimusten rooli on keskeinen kysymys, jolla vaalit ratkaistaan.

 

Kannatan mielihyvin johtaja Markku Tornberg´n esitystä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa ratkaistaan MAL-sopimusten merkitys kaupunkiseutujen rakennelinjauksissa!

Pallo on nyt Kokoomuksella, Keskustalla ja Perussuomalaisilla - mutta myös muiden puolueiden linjauksia tarvitaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Sloveniasta ja Kroatiasta!

Tiistai 16.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain olla vaimoni ja hieman yli 30 muun henkilön kanssa mukana MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämällä perinteisellä maatalousmatkalla, joka tänä keväänä suuntautui Sloveniaan ja Kroatiaan.

 

Vietimme matkastamme pääosan Sloveniassa, sillä retkemme Kroatiaan kesti vain yhden päivän.

 

On todettava, että matkajärjestelyt eivät vastanneet sitä, mihin olemme näillä matkoilla tottuneet, mutta toki matkalla näki paljon uutta. Matkan tekniseksi toteuttajaksi oli valittu Trio Travels.

 

Lensimme sinivalkoisin siivin Ljubljanaan, mutta siirryimme heti laskeuduttuamme…

 

 

 

 

…Slovenian lyhyellä rannikolla Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Portoroz´n rantalomakaupunkiin, joka olikin tukikohtamme koko matkan ajan.

Portoroz merkitsee suomennettuna Ruusujen satamaa.

Italian raja kulkee lähellä Portoroz´a ja sen vuoksi siellä lähes kaikki viralliset opasteet ovat slovenian lisäksi myös italiaksi.

 

 

 

Portoroz´ssa on yksi rantakatu, jonka varrelle kaikki toiminta on keskittynyt.

 

 

 

Kaupunkia ympäröi kauniit ja jyrkät rinteet, joilla sijaitsevat talot ovat huolehtineet hyvin ympäristöstään.

Matkamme aikana Portoroz´ssa oli melko viileää, mutta parina päivänä lämpö kohosi yli 15 asteen.

Lämpö herätti liikenteeseen myös sisiliskot. Tässä parikin kuvaa erään ruokapaikkamme ravintolan kivijalassa vilistäneistä veijareista:

 

 

***********

 

 

Slovenia itsenäistyi Jugoslaviasta 25.6.1991. Se liittyi Natoon 29.3.2004, Euroopan Unioniin 1.5.2004 ja euroon se liittyi 1.1.2007 – hengästyttävä vauhti!

 

Slovenia on kehittynyt maa – sen näkee mm. yleisestä siisteydestä ja kansalaisten palveluhalukkuudesta, joten se on paikkansa ansainnut eurooppalaisessa perheessä.

 

Taloudelliset ongelmat vaanivat kuitenkin nurkan takana, mutta niitä ei ainakaan tavallinen matkaaja havainnut.

 

Suuri yllätys ei olisi, vaikka Slovenia lähiaikoina liittyisi Kreikan ja Kyproksen tavoin muiden euromaiden tukeen taloudellisissa ongelmissaan.

 

 

Liikenneinfra on kunnossa – harmi slovakialaisten kannalta, että maa on useiden naapurimaiden silmissä läpikulkumaa.

Hyvin lähellä majapaikkakuntaamme sijaitsi Italian puolella Trieste ja sen satamaan oli Ljubljanan suunnasta jatkuva vilkas rekkaliikenne, joka ei ilmeisesti lainkaan hyödyttänyt moottoritiemaksuja lukuun ottamatta Sloveniaa.

 

**********

 

 

Ljubljanan lentokenttä sijaitsee kauniiden vuorien vierellä ja bussimatkustajat meidänkin bussissa tallensivat ahkerasti näitä näkymiä matkamme päätteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

Torstai 15.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti eilen hienon kampanjan, jonka tarkoituksena oli selvittää kuluttajille, että kuinka vähän tuottajille maksetaan elintarvikkeiden tuottamisesta.

Kampanjan teemana oli puhuttelevasti:

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

 

Kampanja toteutettiin Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Ylivieskassa ja Tampereella.

 

Olin MTK-Viljakkalan edustajana mukana Tampereen Keskustorilla järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Tampereella myytiin;

 

• porsaan palapaisti lavasta 500 g, 80 senttiä/kpl (tuottajahinta 1,58 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 8,23 euroa/kg)
  

• ruisleipä 450 grammaa, 10 senttiä/kpl (tuottajahinta 0,20 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 4,57 euroa/kg)

 

Hinnat vastasivat sitä hintaa, jonka tuottajat saavat sianlihasta sekä rukiista, joka kuluu yhden ruisleivän valmistukseen.

 

Kuluttajilla oli mahdollisuus ostaa molemmat tarjoustuotteet kerralla ja niiden yhteissummaksi muodostui 90 senttiä. On luonnollista, että ostoksesta sai kuitin.

 

 

 

Tempauksemme sai tamperelaiset liikkeelle, sillä suomalaista ruokaa jonottavien tamperelaisten jono kierteli ympäri Keskustoria.

 

 

Kuluttajien mieliala jonossa oli tuottajien tukena ja sitä vahvisti mm. se, kun MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Jukka Niittyoja kertoi jonottajille omakohtaisia kokemuksiaan siankasvatuksesta ja rukiinviljelystä.

 

 

 

Myös minä jaoin esitteitä ruokajonossa odottaville. Saamani palaute tuottajahinnan korjaamistarpeesta oli sataprosenttinen!

 

 

 

MTK-Tampereen projektikoordinaattori Päivi Fallström (vasemmalla) ja Lahdelman tilan omistaja Anne Kaasalainen Mouhijärveltä myivät tuotteet kuluttajille.

 

 

 

Monet mediat olivat kiinnostuneita tapahtumastamme. Tässä Jukka Niittyoja TV2:n kuvattavana.

 

 

 

 

Possuesiliinani oli monien kuluttajien kiinnostuksen kohteena.

Eräs ompelunharrastaja ja kuluttajarouva halusi kuvata minut ja pyysi lähettämään tämän kuvan sähköpostilla itselleen. Tein työtä käskettyä ja suostuin oman kamerani välityksellä mannekiiniksi, sillä rouva kertoi, että hän ompelee samanlaisen esiliinan lahjaksi naapurinsa isännälle!

 

 

 

Tilaisuudessa solmittiin myös aitoja kauppasuhteita suoramyynnin merkeissä.

Tässä Karppilan lihakarjatilan isäntä Hannu Karppila Kangasalta kertoo tilansa suoramyyntitarjonnasta siitä kiinnostuneelle asiakkaalle.

 

 

MTK:n junailema kampanja lähensi alkutuottajan ja kuluttajan välisiä suhteita. Se auttoi kuluttajia ymmärtämään sen ahdingon, johon päivittäistavarakaupan keskittyminen kahden toimijan haltuun on aiheuttanut elintarvikehuollollemme.

 

Jos tilanteeseen ei saada muutosta, on kotimainen elintarviketuotanto kuihtumassa kokonaan pois.

 

Tätä kuluttajat eivät halua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron merimuseon upea Lentosatama oli MTK:n järjestötapahtuman juhlapaikka

Lauantai 3.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti Uudet tuulet –teemalla järjestetyn järjestötapahtumansa Tallinnan risteilynä 1…2.11.2012.

 

Järjestötapahtuma oli osanottajille omarahoitteinen ja sen monipuolinen asiaohjelma toteutettiin Meriton Grand Conference & Spa -kylpylähotellissa.

 

MTK:n jäsenenä osallistuin vaimoni kanssa tapahtumaan ja tarkoitukseni on lähipäivinä pyrkiä kommentoimaan järjestötapahtumassa käsiteltyjä aiheita.

 

Järjestötapahtuman iltajuhla oli Viron merimuseon upeassa Lentosatamassa.

 

 

 

Illalla ottamani kuva kertoo vain pienen häivähdyksen viime keväänä avatun merimuseon ääriviivoista.

 

Museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

Sen entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

Merimuseon lattiaan on kuvattuna Viron rannikon merikarttaa.

 

 

 

 

Museota hallitsee sukellusvene ”Lembit”, jolla on moninaiset vaiheet Viron ja Neuvostoliiton historiassa.

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä myös Suomeen.

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

 

 

Viron merimuseo on mainio paikka järjestää isoja tilaisuuksia.

Tässä kuva meitä varten katetuista pöydistä. Otin tämän kuvan museokierroksemme aikana"yläilmoista".

Museokierroksen jälkeen valitsimme paikat ja aloimme nauttia hyvin järjestetystä juhlasta.

 

 

 

Merimuseon keittiö pystyy loihtimaan hienot tarjoilut isollekin vierasjoukolle.

 

 

 

 

MTK:n järjestötapahtumaan osallistuneet yli 200 juhlavierasta tarvitsivat ruokailuunsa ja juhlaansa vain pienen nurkkauksen Merimuseon 8.000 neliömetrin suuruisesta pinta-alasta.

 

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan isännöimänä juhlatilaisuutemme oli onnistunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruoka yhdistää alkutuottajan, elintarviketeollisuuden, elintarviketeollisuuden työntekijät ja mikä tärkeintä - kuluttajan

Tiistai 25.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ja MTK-Pirkanmaan Kasvukausi-hanke järjestivät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Tampereella tiistaina 18.9.2012.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olin mukana suunnittelemassa ja myös toteuttamassa suosituksi osoittautunutta tilaisuutta.

 

Otimme tilaisuuden kattoteemaksi haastavasti;

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

Saimme tilaisuuteemme huippuluokan alustajat, sillä alustajina toimivat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

 

 

Tilaisuuden avaajana ja sen sähköistäjänä toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

Visa osasi luoda sopivasti aineksia teräväänkin keskusteluun, mutta alustajat olivat kuitenkin yksimielisiä lähiruuan tärkeydestä, joten merkittäviä vastakkainasetteluja ei syntynyt.

 

Oli vahinko, että emme huomanneet kutsua päivittäistavarakaupan edustajaa alustajaksi – silloin ehkä olisimme saaneet keskusteluun myös lähiruoka-ajattelun torppaavan tahon!

 

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi toi esille, että hallituksella on ihan kirjattuna illan aiheeseen liittyviä linjauksia.

Oli ehkä yllätys, että Syväniemi uskalsi sivaltaa hallitusta toimettomuudesta lähiruoka-asian eteenpäin viemisessä, kun hän totesi, että hallituksella aika alkaa kulua vähiin lähiruokaan liittyvien asioiden käytännön edistämisessä!

Ainakaan minulle hallituksen toimettomuus ei tullut yllätyksenä, sillä sain kesällä Oripäässä OKRA-näyttelyssä kuunnella maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen saamattomuutta nykyisen hallituksen maatalous- ja elintarvikelinjauksista.

 

 

Anni-Mari Syväniemi esitti MTK:n käsityksen lähiruuan määritelmästä.

 

Se kuuluu näin:

 

Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

 

Olen aina kannattanut MTK:n lähiruokamääritelmää.

 

 

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen asemoi luomun ja lähiruuan elintarvikebisneksessä.

 

Luomun osuus on 2 % ja lähiruuan vastaavasti 10 %.

 

Juutinen totesi Suomen elintarviketeollisuuden rakenteesta, että 28 yritystä vastaa maamme elintarvikevalmistuksen volyymistä 80 % ja loput 20 % tapahtuu 1.866 yrityksen toimesta.

 

Heikki Juutinen muistutti, että jos elintarviketeollisuuden raaka-aineita ei saada Suomesta, ei ole kohta myöskään suomalaista elintarviketeollisuutta!

 

Suomalaisen elintarviketeollisuuden nokkamies Heikki Juutinen muistutti, että kotimaisen elintarviketeollisuuden eräät peruspilarit ovat terveyspoliittisia ja turvallisuuspoliittisia. Pidin hyvänä, että Juutinen muistutti kotimaisen elintarviketeollisuuden turvallisuuspoliittisesta aspektista!

 

 

Keskustelin ennen tilaisuuden alkamista Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa ja voin todeta, että maamme elintarviketyöläisillä on todella fiksu puheenjohtaja.

Heinolassa syntynyt Kuntonen teki ennen liittopuheenjohtajaksi valintaansa melkoisen rupeaman Pirkanmaalla, kun hän toimi Saarioinen Oy:n luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä.

 

Kuntonen painotti, että toimiva suomalainen alkutuotanto on perusta sille, että Suomessa on kotimaista elintarvikejalostusta.

 

Kuntosen mukaan tuotantoeläinten kohtelusta on huolehdittava samalla tavalla kuin elintarviketeollisuuden tuotantoväen kohtelusta. Hän painotti myös kestävien tuotantotapojen välttämättömyyttä.

Hienoa puhetta elintarviketyöläisten puheenjohtajalta!

 

Kuntonen totesi, että elintarviketyöläisille samat asiat ovat tärkeitä kuin alkutuottajalle ja elintarviketeollisuudelle. Pienet painotuserot eivät saa hämärtää yhteistä näkemystä.

 

SEL:n liittopuheenjohtaja totesi selkeästi, että elintarviketyöläiset eivät tee työtään yhtä suurella ilolla, jos tietävät ruuan raaka-aineiden olevan tuontitavaraa!

 

Elintarvikkeiden kotimaiseksi pesuun Kuntosella oli jyrkkä linja. Hän totesi, että sillä liataan omaa pesää. Oli hienoa kuulla, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto suhtautuu kriittisesti elintarvikkeiden ”kotimaiseksi pesuun”.

 

Pyrin tällä palstalla myöhemmin käsittelemään yrityskohtaisesti Kuntosen paljastamia tapauksia, joissa suomalainen elintarviketeollisuus on ryssimässä yrityksen ja jopa koko elintarviketeollisuuden maineen.

Mikäli Kuntosen puheet pitävät paikkansa, ryssijänä on myös entinen työnantajani. Surkeaa!

 

 

Tilaisuutemme lopuksi oli kolme varttia kestänyt paneelikeskustelu, johon alustajien lisäksi osallistui kuluttajien edustajana tamperelainen Titta Mattila.

 

Toivottavasti kiireiden keskellä ehdin joskus palaamaan paneelikeskustelun antiin.

 

 

Sain lausua tilaisuuden päätössanat.

Yleisön aplodeista päätellen taisin onnistua kiteyttämään tilaisuuden annin muutamaan lauseeseen!

 

Lähiruoka rulettaa!

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruokatilaisuus puhuttaa jo etukäteen

Sunnuntai 16.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja MSL-Tampere järjestävät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaassa Tampereella (osoite: Väinö Linnan aukio 8) tiistaina 18.9.2012 klo 17.30 - 20.00.

 

Tilaisuuden kattoteemana on haastavasti...

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olen ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa tapahtumaa.

 

 

 

Ilmoitimme tapahtumasta Aamulehdessä eilen eli 15.9.2012.

Tilaisuudessa alustavat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Paneelissa on alustajien lisäksi mukana Titta Mattila kuluttajien edustajana.

 

 

 

Tilaisuuden avaajana ja illan lopuksi järjestettävän paneelin johdattelijana toimii MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski. Hän kirjoitti Aamulehdessä vierailijana 15.9.2012 tilaisuutta pohjustaen ja otsikoi juttunsa ”Kohta Brasilian broilerikin on lähiruokaa”.

 

 

 

Visa Merikosken kirjoitus ja sen keräämät kommentit ovat nähtävillä Aamulehden nettisivuilla (www.aamulehti.fi/puheenaihe)

 

 

Tervetuloa kauempaakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

OKRA-maatalousnäyttely alkoi suotuisissa sääolosuhteissa ja runsaan kävijäjoukon siivittämänä

Torstai 5.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Oripäässä järjestettävä OKRA-maatalousnäyttely on tänä kesänä ainoa maatalousnäyttely.

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Kasvukausi –hankkeeseen kuuluvana opintomatkan jäsenilleen OKRAAN näyttelyn ensimmäisenä päivänä eilen eli 4.7.2012.

 

Osallistuin matkalle.

 

Päivän anti oli mielenkiintoinen ja näyttelystä riittäisi kerrottavaa paljonkin.

 

Keskityn tänään vain muutamaan asiaa:

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen suoritti näyttelyn virallisen avauksen.

Kokoomuslaisen ministeri Koskisen puheenvuoro oli kovin lattea ja kuvastaa sitä maatalous- ja elintarvikeasioiden pintapuolista hallintaa – ja halua – joka nykyisellä hallituksella on maan elintarvikehuoltoon.

Latteuksien luettelemisella ei saada aikaan mitään todellista kohennusta maataloustuotantoon eikä elintarvikesektorille. Kuluttajat joutuvat entistä enemmän tuuliajolle elintarvikeasioissa, kun maan hallitukselta puuttuu jämäkkä linja niiden hoitamisessa.

Etelä-Euroopan hulttiomaiden pankkien pelastaminen on nykyhallituksen agendalla ykkösasia ja silloin eivät suomalaisten ruokahuoltoon ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät haasteet ole hallituksen työjärjestyksellä tärkeimpiä asioita.

Surullista, mutta totta.

 

 

Okran näyttelypäällikkö Jukka Isotalo - joka tässä odottaa ministeri Koskisen kanssa avajaistilaisuuden alkamista – kertoi, että ensimmäisen päivän kävijätavoite on 15.000 näyttelyvierasta ja näyttelyn kokonaiskävijämääräksi ennakoidaan 70.000 vierasta. Luvuista voi päätellä, että maatalous ja elintarviketuotanto kiinnostavat kansalaisia.

 

OKRA on perinteisesti saanut myös poliitikot vahvasti liikkeelle kansan pariin:

 

 

Tässä työkaverini johtaja Pasi Lähdetie (vasemmalla) Raisiolta ja kansanedustajat Jari Leppä (keskusta) sekä Katja Taimela (SDP) ovat keskusteluissa Suomen elintarvikehuoltoon liittyvien kysymysten merkeissä.

 

 

Tapasin Lepän ja Taimelan myöhemmin Keskustan teltalla ja pyysin silloin heidät yhteiskuvaan Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikon kanssa.

 

Poliitikot ovat otollisia valokuvauskohteita, sillä kameran nähdessään he ovat auliisti valmiita olemaan kuvauskohteina.

 

 

On mainio asia, että kansanedustajat ovat mukana kesän suurtapahtumissa ja tapaavat niillä toisiaan. Uskon vakaasti, että päättäjien keskinäiset tapaamiset epävirallisemmissa merkeissä auttavat heitä yhdessä löytämään ratkaisuja myös tiukoissa poliittisissa väännöissä!

 

Kiitän jo tässä vaiheessa Lions Club Oripäätä hienon maatalousnäyttelyn järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Saksassa suurennuslasi on ostoskärryjen vakiovaruste joissain kaupoissa - milloin Suomessa?

Sunnuntai 17.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL kampanjoivat markettien edustalla kotimaisen ruuan puolesta perjantaina 20.4.2012.

 

Kahden merkittävän tahon yhteiskampanjan tarkoituksena oli kiinnittää kuluttajien huomiota ruuan alkuperään ja elintarvikepakkausten alkuperämerkintöihin.

 

Ruuan alkuperän selvittäminen on usein salapoliisityötä, sillä erityisesti kaupan keskusliikkeet, mutta myös osa elintarviketeollisuudesta haluavat itsekkäistä bisnessyistä piilotella ruuan alkuperää.

 

Ruuan alkuperän piilottelussa ”kunnostautuvat” erityisesti kaupan merkittömät tuotteet eli Pirkat, Euroshopperit ja Rainbowit. Hieman halvemmalla hyllyhinnalla ne pyrkivät kasvattamaan kaupan katetta – kuluttajan etua päivittäistavarakaupan jättiläiset eivät ajattele.

Minua huvitti taannoin, kun joku kuluttaja kehui Rainbow-tuotemerkillä myytyä jotain elintarviketta - Rainbow ei ole mikään merkki, vaan S-ryhmän merkitön tuote!

 

MTK:n ja SEL:n yhteiskampanjan hieman humoristisena kampanjavälineenä toimivat suurennuslasit, joita kuluttajille jaettiin markettien pihoilla.

 

Tavalliselle kuluttajalle suurennuslasit ovatkin usein ainoa keino selvittää elintarvikkeiden alkuperä.

 

Kotimaisen ruuan puolesta kampanjoivilla tahoilla on hieman erilaisia tavoitteita, mutta suuri päämäärä kaikilla on sama eli kotimaisen ruuan arvostuksen ja haluttavuuden kasvattaminen.

 

SEL:n jäsenet haluavat turvata työpaikkansa kotimaisessa elintarviketeollisuudessa...

...ja...

...MTK puolestaan kantaa huolta alkutuotannon säilymisestä Suomessa.

 

Taannoisella matkallamme Saksaan totesimme, että jotkut elintarvikemyymälät olivat siellä varustaneet ostoskärrynsä kiinteillä suurennuslaseilla!

 

 

Suurennuslasi oli kiinnitetty tukevasti ostoskärryyn, jotta kaikki pakkausmerkinnät oli helppo kuluttajan selvittää.

 

 

Mikä suomalainen päivittäistavarakauppaketju uskaltaa ottaa saman menettelyn käyttöönsä?

 

Suurennuslasin asentaminen ostoskärryn vakiovarusteeksi olisi suuri palvelus kuluttajalla ja olen varma, että se olisi hyvä käytännön askel kotimaisten elintarvikkeiden puolesta!

 

Löytyykö K- tai S-ryhmältä uskallusta toimia kuluttajan ja suomalaisuuden puolesta?

 

-Esko Erkkilä-