"Pelkoa, inhoa ja toivonkipinöitä"

Torstai 7.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on suora lainaus eilen ilmestyneestä Ylöjärven Uutisten jutusta, jossa toimittaja Petri Karvinen selostaa Viljakkalan kirjastossa Ylöjärven kaupungin 30.10.2013 suurella kiireellä järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa kerrottiin Viljakkalan terveyspalvelujen alasajosta.

 

 

 

 

Ylöjärven Uutiset oli panostanut tilaisuuden selostamiseen, sillä lehden 6-palstaiselta sivulta oli viisi palstaa varattu tunteita kuumentaneen keskustelutilaisuuden selostamiseen.

 

 

 

 

 

 

Samaisen tilaisuuden selostamisessa vielä suuremman uutisen oli tehnyt Hämeenkyrön Sanomat, joka oli 5.11.2013 ilmestyneessä lehdessään varannut 7-palstaisesta sivustaan kaikki palstat selostaakseen suuren fiaskon asteelle kehittynyttä suunnitelmaa.

**********

  Lehtijutuista huomasin, että molemmat lehdet olivat noteerannet, kun opastin terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahtea oikean asenteen puuttumisesta.

Ei ole oikein, että kaupungin johtava virkahenkilö tulee asukkaiden keskuuteen sillä asenteella, jolla Anne Santalahti sen Viljakkalassa teki!

Jos se asenne on tuonut "tuloksia" Turussa, se ei vetele Viljakkalassa!

***********

 

Nostan hattua molemmille lehdille, sillä niiden ansiosta Ylöjärven kaupungin salainen valmisteluprosessi on nyt ainakin kaikkien ylöjärviläisten, viljakkalalaisten sekä hämeenkyröläisten tiedossa.

 

Vaatii härkämäistä asennetta ja asukasdemokratian härskiä polkemista suohon, jos Ylöjärven kaupungin virkamiehet ja monet luottamushenkilöt vakuuttavat esimerkiksi näin:

 

(Ote Asukaslautakunnan tehtävistä)

 

”Toimielimen tavoitteena on edistää kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kaupungin hallintoon, päätöksentekoon sekä palveluiden kehittämiseen. Toimielin kehittää kuntalaisdemokratian toimivuutta.

 

Tavoitteiden saavuttamiseksi kuntalaisille, yhdistyksille ja yrityksille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia osallistua asioiden valmisteluun. Kuntalaisten ja kaupungin toimielimien sekä työntekijöiden välille tarjotaan monikanavaisia osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia.”

 

Voiko tuon raskaampaa sanahelinää ja tosiasioiden vääristelyä olla?

 

**********

Ylöjärven kaupungin suunnitelmat siihen vuonna 2007 liittyneen Viljakkalan terveyspalvelujen alasajamiseksi ovat todellinen esimerkki kuntaliitoksen vaikutuksista liittyneen kunnan palvelujen karsimiseen.

 

Varoitan kaikkia kuntaliitosta suunnittelevia kuntia niistä sudenkuopista, joihin olette asukkaitanne ajamassa! Viljakkalan kokemukset ovat olleet karvas pala asukkaille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvauskielto - miksi?

Tiistai 5.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Olin toissapäivänä erään seurueen mukana, kun teatteriesityksen jälkeen poikkesimme ennaltavarattuun ruokailuun Valkeakoskelle Ilolan maatilamatkailutilalle.

 

Ruoka oli melko laadukasta, mutta se herätti suurta hämmästystä, että ruokailutilan eteisessä kiellettiin valokuvaaminen nettijulkaisuja varten.

 

Noudatan annettuja (pöhköjäkin) ohjeita ja sen vuoksi tässä jutussani ei ole valokuvia.

 

Soitin eilen Ilolan matkailutilalle ja sain epämääräisiä selostuksia, että miksi valokuvaaminen tilalla on kielletty.

 

Puheluuni vastannut naishenkilö lupasi, että huomenaamulla eli tänään valokuvauskielto poistetaa. Hyvä niin, sillä sensuuri istuu huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Ihmettelen, jos Ilolan maatilamatkailutilalla menee niin hyvin, että he eivät salli asiakkaiden kertoa nettisivuillaan matkailutilan tarjonnasta.

 

Kuten totesin, niin ruoka oli laadukasta, mutta pitopöydän asettelu herätti suurta ihmetystä.

 

Ruokailuvälineet olivat ”pöytäkierrossa” suorastaan ihmeellisessä kohdassa ja se merkitsi tavatonta hässäkkää pitopöydän ruokien keräämisessä lautaselle.

 

Toivon, että Ilolan maatilamatkailutilan vastuuhenkilöt tekevät opintomatkoja joillekin pitopalveluja tarjoaville yrityksille ja pyrkivät ottamaan opiksi oikeat pitopöydän tarjoilutavat.

 

 

-Esko Erkkilä-

Koblenz´n Oktoberfest on kaikkien juhla - vauvasta alkaen!

Lauantai 26.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Ensimmäinen Oktoberfest-juhla järjestettiin München´ssä jo vuonna 1810.

 

Nykyään kaikissa saksalaiskaupungeissa järjestetään Oktoberfest-juhlia.

 

Saimme tutustua Kobelz´n Oktoberfest-juhliin syyskuun 29. päivänä oikein paikan päällä.

 

 

 

 

Koblenz´n Okotoberfest-juhlat järjestetään messualueella ja tänä vuonna ne kestivät 20.9. – 12.10.2013 välisen ajan – vierailumme osui siis runsas viikko juhlien alkamisen jälkeen. 

Messualue sijaitsee lähes kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta ja me halusimme kulkea tämän matkan jalan. 

Alueen osoite on Hans-Böckler-Strase 1 a.

 

 

 

 

 

Koblenz´n Oktoberfest´n pääsponsori eli…

 

…Bitburger –panimoryhmä

– saksaksi Bitburger Braugrubbe - …

  

…toivotti Oktoberfest-vieraat tervetulleiksi juhlatelttaan.

 

Pääsponsorin lisäksi tapahtumalla oli 15 sponsoria sekä heidän lisäkseen 11 yhteistyökumppania!

 

Sponsorien ja yhteistyökumppaneiden lukumäärästä pystymme helposti päättelemään, että Oktoberfest-tapahtumat ovat kautta Saksan suurta liiketoimintaa!

 

 

**********

 

Olimme ”pelipaikalla” iltapäivä-viiden tienoilla ja asetuimme teltan puolivälin tietämille.

 

 

 

 

 

Meistä esiintymislavan suuntaan oli väkeä harvakseltaan,…

 

 

 

 

 

…mutta meistä teltan takaseinään ei ollut ainoatakaan asiakasta!

 

 

 

 

Orkesteri pani parastaan…

 

 

 

 

 

…ja solisti vahvasti orkesterin mukana!

 

 

 

 

 

Oktoberfest on koko kaupungin yhteinen voimainponnistus ja näimme tämän, kun eräs keskeinen järjestäjäporukka kokoontui yhteiskuvaan teltan takaosaan. 

Jos joukossa ei ollut vaareja, niin lähes vauvoja kuitenkin!

 

 

 

 

 

Nämä iloiset oluennauttijat vastaavat sitä Oktoberfest-juhlijaa, jollainen mielikuva meillä on heistä!

 

 

 

 

 

Onnistui se letkatanssi saksalaisilta ystäviltämme jo iltapäivä-viiden tietämillä!

 

 

 

 

 

Tässä jutussa sen vauvan roolia saa kantaa tämä penkkien välissä kirmaillut tyttö. joka tuntui kovasti nauttivan siitä menosta, joka teltassa vallitsi!

 

 

 

 

 

Juomat ja ruokailut maksettiin etukäteen hankittavilla ”korteilla”, joihin sitten vähennyksinä merkittiin niiden ostosten euromäärä, joita kukin nouti tarjoilupaikoilta!

 

 

Koblenz on hieman runsaan 100.000 asukkaan pikkukaupunki ja on selvää, että siellä Oktoberfest-juhlat ovat maltillisemmat kuin vaikkapa München´ssä. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi oli mukava poiketa Koblenz´n Oktoberfest-juhlilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on Tavase-ratkaisujen aika

Tiistai 22.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen saanut tutustua niihin lausuntoihin, joita eri viranomaistahot ovat antaneet Tavase-hankkeesta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.

 

Lausunnot ovat hankkeen kannalta tyrmääviä – jopa Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että hankkeelle ei tulisi myöntää lupaa.

 

On selvää, että yksi taho pitää lausunnoista ja se on Pöyry.

 

Jos hakemusprosessia jatketaan, se tietää Pöyrylle miljoonapottia, sillä niin paljon joudutaan tekemään uusia tutkimuksia ja selvityksiä.

 

Viulut uusista tutkimuksista ja selvityksistä maksavat Tampereen kaupungin veromaksajat, sillä hankkeessa aiemmin mukana olleet naapurit ovat yksi toisensa jälkeen luopuneet järjettömästä hankkeesta.

 

Tampereen kaupungin päättäjiltä vaaditaan nyt ryhdikkyyttä ja päätöstä, että Tavase-hankkeesta luovutaan välittömästi.

 

Tavaseen on nyt hutlattu rahaa lähes 8.000.000 euroa ja valtaosa tästä potista on Tampereen kaupungin veronmaksajien rahoja.

 

Tampereen apulaispormestarit Leena Kostiainen (kokoomus) ja Pekka Salmi (SDP) ovat joskus todenneet, että Tavaselle haetaan lupa ja sen jälkeen hanke laitetaan jäihin.

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja useiden Tampereen naapurikuntien lausunnot merkitsevät, että lupaprosessin jatkamiseksi tarvitaan useiden miljoonien eurojen lisärahoitus.

 

Onko Leena Kostiaisella ja Pekka Salmella varaa jatkaa lupaprosessia, joka jatkuessaan merkitsisi parin – kolmen miljoonan euron lisäsatsausta.

 

Kun hanke joka tapauksessa laitetaan lupaprosessin jälkeen jäihin, niin vaatii Kostiaiselta ja Salmelta todella kovaa särmää, jos he noiden viranomaislausuntojen jälkeenkin haluavat Tampereen kaupungin toimivan mesenaattina järjettömälle hankkeelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsänhoidossa tarvitaan maalaisjärjen lisäksi myös kaupunkilaisjärkeä!

Sunnuntai 20.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n juhlavastaanotolle perjantaina 18.10.2013 Tampereen Raatihuoneelle tervehdyksensä tuoneen MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan keskeinen ajatus ilmenee tämän jutun otsikosta.

 

 

 

 

Tampereen Raatihuone näytti lokakuisessa iltavalaistuksessa parhaat puolensa, kun tamperelaiset ”etämetsänomistajat” kokoontuivat 25-vuotisjuhliinsa.

 

 

 

 

 

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:llä on jäseniä n. 700 ja heistä vajaat puolet osallistui juhlavastaanotolle.

Apulaispormestari Leena Kostiainen ja juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Antti Haapamäki toivottivat vieraat tervetulleiksi Raatihuoneen kristallikruunujen alle.

Tässä Kostiaista kättelemässä Erkki Tuuna.

 

 

 

 

 

Apulaispormestari Kostiainen toivotti juhlavieraat Tampereen kaupungin puolesta tervetulleiksi sekä kertoi Raatihuoneen historiasta.

 

Metsänomistajat ovat valtiolle merkittävä "rahoittaja", sillä metsänomistajien maksamat metsänmyyntiverot menevät pääomatulona kokonaisuudessaan valtion pohjattomaan kassaan. 

Harmittelen, että sain illan aikana kahdeltakin ammattihenkilöltä tiedon, että metsänmyynnistä maksettavat verot menisivät myyjän asuinpaikkakunnan hyväksi, mutta näin ei ole. Kiitän sitä aktiivista blogini lukijaa, joka osasi johdatella minut tutkimaan asiaa tarkemmin. Opin tästä sen, että kahta asiantuntijaa ei kannata uskoa, vaan on kysyttävä vastausta vielä kolmannelta.

 

Apulaispormestari Kostiainen halusi kysellä Tampereen kaupungille tärkeän sidosryhmän mielipiteitä mm. kaavoituksesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että perin harvat Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n jäsenistä omistavat metsää Tampereen kaupungin alueella, joten kysely ei henkilökohtaisesti koskettanut juuri ketään juhlayleisöstä.

 

 

 

 

Tässä muuten buffet-tarjoilun menu!

 

 

 

 

  

Yhdistyksemme puheenjohtaja, pankinjohtaja Antti Haapamäki…

 

 

 

 

…jakoi ansioituneille jäsenillemme tunnustukseksi Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n eli TaSeMo:n viirin!

 

 

 

 

 

Juhlavastaanoton asia-antia oli MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan  katsaus ajankohtaisiin metsäasioihin.

 

- Maalaisjärjen lisäksi metsänomistajajärjestössä on hyvä olla mukana myös kaupunkilaisjärkeä, totesi puheenjohtaja Tiirola. 

 

Metsänomistajien edunvalvontaa ollaan selkiyttämässä, jatkoi Tiirola.

 

”Metsänomistajien liittojen ja MTK:n metsälinjan resursseja kaavaillaan yhdistettäväksi. Jatkossa metsänomistajat pääsisivät täysivaltaisesti mukaan koko järjestön päätöksentekoon. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin saakka on tarjolla oman metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden kautta kaikille metsänomistajille.”

 

 

 

 

Lausun parhaat kiitokset apulaispormestari Leena Kostiaiselle ja Tampereen kaupungille, että tamperelaisia etämetsänomistajia arvostetaan ja heidän merkittävä panoksensa asuinpaikkakuntansa hyvinvoinnin eteen huomioidaan!

 

Olen varma, että kiitoksiini yhtyvät kaikki TaSeMo:n seitsemänsataa jäsentä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio näki kauas

Keskiviikko 16.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luonteeltani toteuttaja ja syvälliset menneisyyteen pohjaavat pohdinnat eivät ole koskaan olleet sitä toimintaa, johon olisin jaksanut perehtyä..

 

Ikä ja kokemus ovat kuitenkin tuoneet kiinnostukseni piiriin ainakin ripauksen syvällisemmän pohdiskelun arvostamista.

 

Viittaan edelliseen, kun totean, että olen keskustalaisena kenttätoimijana huonosti perehtynyt Alkiooni eli Keskustan ja sen edeltäjien aatepohjan luojan ajatusmaailmaan.

 

Eilen koin pienoisen ahaa-elämyksen, kun sain olla kahdessakin tilaisuudessa, joissa kansanedustaja Paula Lehtomäki vieraili Pirkanmaalla ja taustoitti Euroopan Unionin syvimpiä saloja.

 

 

 

 

 

Sain toimia juontajana siinä Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Paula Lehtomäki alusti keskustalaisesta vinkkelistä EU-näköaloja.

 

 

 

********

 

 

Suhtaudun myönteisesti Euroopan Unioniin ja kerron nyt, että annoin aikoinaan jo EU-kansanäänestyksessä ääneni liittymisen puolesta

 

 

*******

 

 

 

Ilahduin, kun kansanedustaja Paula Lehtomäki kertoi keskustalaisen aatepohjan luojan

Santeri Alkion jo vuonna 1920 linjanneen visionäärisesti nykyisen EU:n tarpeellisuudesta!

 

 

 

 

 

 

 

Osoittaa Santeri Alkion kaukonäköisyyttä, kun hän 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni”-lehdessä totesi näin:

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

********

 

 

Totesin tilaisuuden juontajana yleisölle Kirjastotalo Metsossa, että nämä Santeri Alkion sanat luovat vahvan selkänojan sille toiminnalle, jolla Keskusta valmistautuu ensi toukokuun 25. päivänä järjestettäviin europarlamenttivaaleihin!

 

Sain Santeri Alkion sanoista eilen vahvistuksen myös sille äänestyskopin hiljaisuudessa 16.10.1994 tekemälleni päätökselle, jolla asetuin puoltamaan Suomen EU-jäsenyyttä.

 

Alkion sanoma on myös vahva viesti sille toiminnalle, jota voimieni mukaan tulen tekemään lähikuukausien aikana Keskustan vaalimenestyksen eteen toukokuun eurovaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Rein ja sen jokilaakso muodostavat tehokkaan logistisen käytävän

Tiistai 15.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain syys- ja lokakuun vaihteessa matkailla perhekuntani sekä sukulaispariskunnan kanssa viikon verran Saksassa ja Luxemburgissa.

 

Lensimme Helsingistä Frankfurt´iin ja sieltä Rein- sekä Mosel-jokilaaksoja junalla aina Luxemburgiin saakka.

 

Vastasin työurallani volyymiraaka-aineiden hankinnasta, joten katselin maisemia ainakin sivusilmällä myös materiaalien kuljettamisen näkökulmasta.

 

Opin tuntemaan Suomen satamat Haminasta Ouluun sen viidentoista vuoden aikana, jona vastasin työantajani raaka-ainehankinnasta sekä satamalogistiikasta. Helsingin satamat toki jäivät ”opettelematta”, sillä ne ovat niin kaukana kaikesta (rehu)teollisesta toiminnasta.

 

Suomalaisena logistiikka-alan asiantuntijana tunnen pientä kademieltä saksalaista teollisuutta ja talouselämää kohtaan siitä edusta, jonka Saksan läpi virtaavat joet sekä niitä ympäröivät jokilaaksot tuovat Saksalle.

 

Matkasimme Reinin jokilaaksoa pitkin luotijunalla Frankfurt´sta Koblenz´iin ja näimme omin silmin hienon jokilaakson.

 

Tässä pieni kuvakavalkadi junamatkastamme ja jokunen kommentti:

 

Kuvat on otettu luotijunan ikkunasta, kun juna kulki 120…160 kilometrin nopeudella tunnissa.

 

Matkaa Frankfurt´sta Koblenz´iin on n. 130 kilometriä ja matkaan kului luotijunalla 1 tunti ja 23 minuuttia!

 

 

 

 

Veturin luodinoloinen nokka ei tule oikeuksiinsa suoraan edestä otetussa kuvassa.

 

 

 

 

 

Tästä kuvasta saa pienen tuulahduksen Reinistä ja sen jokilaaksosta logistisena käytävänä!

Molemmilla puolilla jokea kulkee rautatie ja samoin maantiet kulkevat molemmin puolin jokea.

Logistisessa käytävässä on siis yksi joki, kaksi maantietä ja kaksi rautatietä!

 

 

 

 

 

Joella raskaassa lastissa olevat jokilaivat kuljettavat monenlaisia teollisuuden tarvitsemia polttoaineita, raaka-aineita ja tarvikkeita.

 

 

 

 

 

Tämä jokilaiva kulkee joko tyhjänä tai vajaalla lastilla, sillä laiva ei ui riittävän syvällä, jotta sillä voisi olla täysi lasti.

 

 

 

 

 

Reinillä kulkee myös hinaajien työntämiä proomuja.

Tässä proomussa näkyvä Vanderwees-niminen yritys kertoo olevansa logistiikan alueella hollantilainen pioneeri ja taitavansa sekä tiekuljetukset että vesikuljetukset.

 

 

 

 

Hiilikuljetukset ovat tyypillisiä Reinillä liikkuvia kuljetuksia.

 

 

 

 

 

Risteilyalukset muodostavat Reinin vesiliikenteestä merkittävän osan…

 

 

 

 

 

…ja se onkin luonnollista, sillä maisemat Rein-jokilaaksossa ovat hienot.

 

 

 

 

 

Viihtyisiltä näyttävät kylät ja pikkukaupungit houkuttelisivat poikkeamaan, mutta luotijunan kyydissä se ei ole mahdollista.

 

 

Lyhyt junamatka Reinin jokilaaksossa vakuutti, että Saksan joet ja jokilaaksot antavat vahvan perustan Saksan hyvinvoinnille, sillä ne merkitsevät edullisia logistiikkakustannuksia saksalaiselle teollisuudelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki: "Pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia"

Maanantai 14.10.2013

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjesti perjantaina 11.10.2013 Tampereella Kirjastotalo Metsossa Meppikahvit, joille osallistui mm. Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

Anneli Jäätteenmäen lisäksi Meppikahveilla olivat Keskustan Hannu Takkula, SDP:n Liisa Jaakonsaari sekä Vihreiden Satu Hassi.

 

Tarkoitukseni on joskus myöhemmin kertoa laajemmin Metson Meppikahveista!

*********

Laitan heti tämän juttuni kärkeen kuvan, jossa Anneli ja minä hymyilemme keskustelumme aikana.

 

Meitä kumpaakin mainitaan usein tosikkomaisiksi, mutta osaammehan me joskus hymyilläkin!

 

Tämän kuvan on ottanut Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä – kiitokset Pilville!

 

 

*********

 

Tämän jutun otsikko on Anneli Jäätteenmäen vastaus siihen kysymykseen, jonka Matti Venäläinen mepeille teki.

 

Matti kysyi näin:

 

Ajatteko Te lainkaan Suomen kansallisia etuja siellä Brysselissä?

 

 

Anneli vastasi, että hänelle pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia.

 

Anneli jatkoi vastaustaan jotenkin näin:

 

”Suhtautumisessa biopolttoaineisiin ja turpeen käyttöön suomalaiset mepit eroavat toisistaan.”

 

Anneli Jäätteenmäki totesi meppien Suomessa saamasta julkisuudesta, että mediatalot eivät lähetä tarpeeksi toimittajia Brysseliin, jotta suomalaismeppien erilaiset kannat tulisivat kansalaisten tietoisuuteen.

 

Tilaisuudessa todettiinkin, että mediatalojen kirjeenvaihtajien määrä Brysselissä on koko ajan vähenemässä.

 

Myös minä pidän kehitystä huolestuttavana, sillä suomalaisten tulisi tietää, että ketkä europarlamentaarikoistamme todella tekevät työtä Suomen ja suomalaisten puolesta!

 

 

 

********

 

 

 

 

Tässä toinen kuva, jossa Anneli Jäätteenmäki ja kysymyksen esittänyt Matti Venäläinen keskustelevat – kuka vielä väittää, että Anneli Jäätteenmäki olisi tosikko?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihulan kartano näyttää kadottaneen virolaisen kartanoilmeensä

Torstai 10.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olemme muutamana keväänä ajatelleet Türin kukkamarkkinoiden yhteydessä yöpymistä Vihulan kartanossa.

 

Aina kuitenkin joku muu yöpymispaikka on vienyt voiton ja agrologien elokuisen Viron kartanokierroksen aikana varmistui, että päätöksemme on ollut ilmeisen oikea.

 

Vihulan kartano on tavoitellut pääsyä standardihotellien joukkoon ja on ilmiselvästi pyrkimyksissään onnistunut. Kartanomiljöössä virolaisuutta vielä ilmenee, mutta sisätiloista se on saatu poistettua – harmi!

Emme käyneet hotellihuoneissa, mutta joku oli tietävinään, että ne kaikki ovat samanlaisia! Se jos mikä tappaa kiinnostuksen "majataloa" kohtaan!

 

 

 

Kartanon päärakennus on kunnostettu hienosti.

 

 

 

 

Myös takakartano on onnistuttu entisöimään hyvin.

 

 

 

 

Kartanomiljöön läpi virtaa Mustoja – suomeksi Mustapuro – ja siihen on kartanon kohdalle padottu patolampi…

 

 

 

 

…siltoineen.

 

 

 

 

Kartanon ravintola LaBoheme on arvokkaan näköinen, mutta ainakaan minun makuuni se ei ”kolahtanut”.

 

 

 

 

Vihulassa on laaja valikoima kokous- ja juhlatiloja.

 

 

 

 

Kokoustiloja meille esitellyt pyntätty neitokainen (oikealla) ei kokenut meitä todellisiksi  asiakaskandidaateiksi ja se varmaan osaltaan vaikuttaa, että en osaa arvostaa korkealle Vihulan kartanon tarjoamia palveluksia.

 

 

Hienoisen negatiivinen fiilikseni ei saa vaikuttaa lukijoitteni kiinnostukseen Vihulan kartanoa kohtaa. Minua tuskin kuitenkaan tullaan näkemään Vihulan kartanon asiakkaana.

 

Fiiliksiini vaikuttaa varmaan myös se, että näimme kartanomatkamme aikana niin erikoisia ja mielenkiintoisia virolaistyylisiä kartanoita, että standardimuottiin valettu Vihula ei innostanut.

Vihulan kartanolla on laajat nettisivut ja niiden osoite on www.vihulamanor.com

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten keksien ja piparkakkujen löytäminen kaupan hyllyiltä vaatii sitkeyttä

Tiistai 8.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiaat ry järjestää kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

Eilen oli lokakuun ensimmäinen arkimaanantai ja sen myötä Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle on vakiintunut markkinapaikka torin keskivaiheilla aivan Hämeenkadun viereisen jalkakäytävän reunalla.

 

Saimme osastomme valmiiksi ennen aamukahdeksaa ja silloin pääsimme aloittamaan aamukahvitarjoilut markkinaväelle.

 

 

 

 

Tässä osastomme on valmiina vastaanottamaan ensimmäiset Keskustan kuulumisista kiinnostuneet tamperelaiset.

Levitin torikiveykselle kaksi matonpätkää ja useat vieraamme kehuivat niiden antavan samaa tunnetta, kuin julisteemme toteamus;

On

kotiin

tulon

aika.

 

 

 

Ensimmäisen tunnin ajan tarjoilimme kahvin mustana ja ilman ”kastettavaa”, sillä kaupat avaavat ovensa Tampereen keskustassa vasta klo 9.00.

 

Periaatteemme on, että tarjoamme osastollamme ainoastaan kotimaisia elintarvikkeita ja se saa aikaan monesti haasteellisia tilanteita.

 

 

 

 

Kahvimaitona tarjottavan maidon osalta tilanne on helppo, sillä Tampereen keskustankin liikkeet joutuvat pitämään valikoimissaan Valion Tampereen meijerin pakkaamaa Pirkanmaalla tuotettua maitoa.

 

 

 

 

Myös palasokerin kohdalla tilanne on helppo, sillä Kirkkonummella Kantvik´ssä toimiva Suomen Sokeri Oy on markkinajohtaja palasokerimarkkinoilla.

 

 

Keksien ja piparkakkujen osalta tilanne on hankala, sillä kaupan keksi- ja piparkakkuhyllyt notkuvat ulkomaalaisvalmisteisia tuotteita.

 

 

 

 

Eilen minua taas kuitenkin onnisti, sillä löysin lattialla kontaten Tampereen Sokoksen alimmalta keksihyllyltä ylistarolaisen Tasangon Herkkutuote Oy:n valmistamia piparkakkuja!

 

 

 

 

 

 

Hankinnat oli taas kerran saatu tehtyä ja pystyimme paneutumaan täysillä niiden asioiden selvittelyyn, joita markkinaväki meiltä kyseli.

 

Tunnustuksen antaminen puheenjohtaja Juha Sipilälle oli markkinaväen mielissä päällimmäisenä!

 

 

*********

 

Henkilökohtaisesti päivän aikana lämmitti ne kannustavat puheenvuorot, jotka sain Aamulehdessä 2.10.2013 julkaistusta mielipidekirjoituksestani ”Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan”.

 

 

 

 

Tässä kuva kirjoituksestani.

 

 

********

 

Markkinapäivästä jäi jälleen kerran ”mukava maku”, sillä Keskustan sanomaa arvostetaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi oli joukosta poissa

Sunnuntai 6.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Teollisuuden ykkösmessukohde Alihankinta 2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa oli menestys, sillä täyteen myydyissä messuhalleissa vieraili lähes 17.000 teollisuuden keskeistä päättäjää ja asiantuntijaa.

 

Vain yksi oli joukosta poissa, sillä Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan!

 

Tampereen kaupungilla ei vieläkään mene riittävän huonosti, kun yritysten hankintaan voi edelleenkin suhtautua ylimielisesti.

 

Oli ilo seurata, kun esimerkiksi Ylöjärven kaupunki oli vahvasti messuilla Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n kautta.

 

Tampereen poissaolon syyksi ei kelpaa se, että Tredea Oy oli osastollaan paikalla. Tredean sijoituspaikkakin oli varattu äärettömän heikosti, sillä eiväthän yritysten sijoituspaikkaa etsiskelevät ala keskustelemaan asiasta täynnä hälyä olevassa aulatilassa.

 

Tredean rooliin ei myöskään kuulu toimia yhden kunnan puolestapuhujana, vaan se on selkeästi jokaisen kunnan oma asia.

 

Tampereen keskeiset virkahenkilöt ja monet päättäjätkin yrittävät ajaa Tampereen seudulle suurta kuntaliitosta ja perustelevat aikomuksiaan mm. sillä, että silloin eri kunnissa olevat hyvät käytännöt voidaan ottaa koko alueella käytäntöön!

 

Varjeltakoon meitä siitä tilanteesta, että Tampereen käytännöt yrityshankinnassa sekä kaavoituksessa laajenisivat Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Lempäälään, Nokialle, Kangasalle ja muihin Tampereen seudun kuntiin!

 

Harras toive on, että ensi syksynä Tampereella järjestettävien seuraavien Alihankinta-messujen aikana Tampereella olisi ammattitaitoinen kovan luokan bisnestaitaja yritysasiamiehenä.

 

-Esko Erkkilä-

Sakan kartanon vieressä sijaitseva Meretorn toimi valonheitintornina Viron neuvostomiehityksen aikana Suomenlahtea valaisten

Lauantai 5.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Viron elokuisen kartanomatkan viimeinen yöpymispaikkamme oli Sakan Kartanon eli Saka Mõis`n vierellä sijaitseva "Saka Cliff Hotell & Spa" Kohtlan kunnassa aivan Suomenlahden rannalla.

 

 

 

 

Hotellin vastaanotossa nojatuolilla loikoileva kissa toi kodikasta tunnelmaa muuten niin standardihotelliin.

 

 

 

 

Hotellimme vieressä sijaitsevalla Saka Mõis`llä on virolaisten kartanoiden tapaan värikäs historia takanaan.

Kartano on tyyliltään uusrenesanssinen ylellinen herraintalo.

 

 

 

 

Herraintalon eli kartanon päärakennuksen vieressä on se hotelli, jossa yövyimme ja jonka vastaanoton edessä kissa loikoili!

 

 

**********

 

Sakan kartanon alue on ollut sotien myllerryksessä Viron, Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen taistelutanner.

 

Neuvostomiehityksen jälkeen kartano jäi surkeaan kuntoon ja pitääkin ihailla sitä työtä, joka on Sakan kartanon entisöimisessä tehty.

 

 

*********

 

Kartanomiljöön entisöinti aloitettiin nykyisen hotellikiinteistön kunnostamisella…

 

 

 

 

 

…ja työtä jatkettiin Suomenlahden rantatöyräällä sijaitsevan rajavartiolaitoksen käytössä olleen valonheitintornin eli Meritornin - viroksi Meretorn - kunnostamisella.

 

 

 

 

Kävin aamureippailullani tornissa ja Meretorn´n näköalatasanteelta on hienot näköalat Viron rannikon itä- sekä länsisuuntaan. Hyvällä säällä tornista varmaan näkyy myös Suomen rannikko.

Sakan Meretorn oli yksi paikka, josta Neuvostoliitto Viron miehityksen aikana tarkkaili Suomenlahtea ja siellä tapahtuvaa liikennettä.

 

 

 

 

Meretorn´n jyrkänteen puolella on leveät parinovet. Jos oviaukosta olisi jyrkänteen reunalle ajettu esim. ajoneuvo, niin sitä ei ole ollut mahdollista ajaa tornin takana olevalle kentälle.

Onko oviaukosta ajettu ulos jokin valonheitin vaiko peräti tykki?

Mene ja tiedä.

 

 

 

Saka Mõis on mielenkiintoinen kohde matkailijalle ja myös sotahistoriasta kiinnostuneille.

Voi kun nuo kivet, puut ja  nurmikentät osaisivat kerto meille, että millaista myllerrystä Sakassa oli vaikkapa 1940-luvun alkupuoliskolla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella hajuakaan niistä investoinnista, jotka tarvittaisiin kuntaliitosten tapahduttua tietojärjestelmiin?

Perjantai 4.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP yrittävät puheenjohtajiensa toimesta ajaa Suomeen jättikuntiin perustuvaa kuntauudistusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen jääkylmänä aputyttönä häärii Henna Virkkunen.

 

Mainittu untuvakolmikko ei ilmeisesti omaa pienintäkään tietoa esimerkiksi siitä, että millainen investointi tarvittaisiin, jos heidän ajamansa kuntaliitossuma toteutettaisiin!

Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi perjantaina 20.9.2013 Radio Suomen Ajantasassa, että kuntaliitoksissa puhuttaisiin miljardien eurojen suuruisista urakoista, kun kuntien tietojärjestelmät jouduttaisiin kertaheitolla uusimaan.

 

Satuin kuuntelemaan ohjelman ja siinä professori kertoi, että puhuttaisiin kolmesta viiteen miljardiin euroon yltävästä summasta, jos kuntaliitosten aiheuttamat tietojärjestelmätarpeet jouduttaisiin toteuttamaan!

 

On selvää, että kuntien tietojärjestelmiä on kehitettävä ja niihin pitää investoida, mutta kertaheitolla KIITOS EI!

 

Omaan kokemusta, että millaista on työelämä, kun erilaiset tietojärjestelmät omaavat yritykset fuusioidaan.

 

Erilaisten tietojärjestelmien yhteispeliä ei oikeastaan mitenkään saada toimimaan yhdessä – ei ainakaan järjellisillä kustannuksilla. Tietojärjestelmien uusiminen on kuntaliitostapauksissa siis välttämätöntä.

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen ajama kuntauudistus on peruslähtökohdiltaan muutenkin toteuttamiskelvoton ja kun siihen liitetään kolmesta viiteen miljardiin kohoava tietojärjestelmien uusimistarve, niin koko kuntauudistussuunnitelma pitää heittää romukoppaan.

 

Professori Voutilainen esitti haastattelussaan, että tietojärjestelmien uusimistarve pitää ottaa eduskunnan käsittelyyn. Käsittelyn aikana on laitettava Voutilaisen mielestä vauhtia siihen, että eri ministeriöt alkaisivat paneutua niihin käytännön kysymyksiin ja niiden ratkaisemisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka kuntaliitossumasta aiheutuisivat.

 

On selvää, että esimerkiksi tietojärjestelmäalan yritysten kapasiteetti ei riittäisi noin valtavan urakan suorittamiseen ja toimituskykyä suurempi kysyntä nostaisi hinnat pilviin.

 

Olen professori Tomi Voutilaisen kanssa samaa mieltä ja esitän, että kuntaliitossuunnitelmien käytännön toteuttamiseen liittyvät ongelmat otetaan vakavaan käsittelyyn!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Alatskiven linnan suunnittelussa otettiin mallia Skotlannista

Tiistai 1.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Muuramen virolaisessa ystävyyskunnassa Alatskiven kunnassa sijaitseva Alatskiven linna oli eräs kohteemme elokuisella agrologien kartanomatkalla.

 

 

 

 

Opasteet Alatskiven linnaan kertovat, että kyseessä on nähtävyys.

 

 

 

 

 

Linnan päärakennus valmistui vuonna 1885 ja sen suunnittelussa paroni Nockeln otti mallia Englannin kuningasperheen kuningatar Victorian omistuksessa Skotlannissa sijaitsevasta Balmoralin linnasta.

 

 

Virolaisten kartanoiden ja linnojen tapaan myös Alatskivi joutui huonoon kuntoon Neuvostoliiton miehityksen aikana. Viron saavutettua uudelleen itsenäisyyden linna oli hetken myös suomalaisten rahattomien liikemiesten omistuksessa, mutta kun mitään ei tapahtunut, on linna nykyisin Viron valtion omistuksessa.

 

 

 

 

Tämän salin kunnostamiseen on Muuramesta, Alatskiven kunnan suomalaisesta ystävyyskunnasta, saatu lahjoituksena 10.220 euroa vuonna 2002.

 

 

 

 

Muuramen lahjoituksesta on erillinen maininta salissa olevalla pöydällä.

 

 

 

 

 

Me kaikki olemme osallistuneet Alatskiven linnan restaurointiin, sillä hanke on saanut EU-rahoitusta.

 

Muutamia kuvia Alatskiven linnan sisätiloista:

 

 

 

 

Eteistakalla on kokoa, sillä pesään mahtuisi pystyyn yli puolitoistametriset halot!

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

Kerroin Tartosta kertoneessa jutussani kapellimestari Eduard Tubinista.

 

 

Alatskiven linnassa on vuonna 2011 avattu ”Eduard Tubina Muuseum”.

 

 

 

 

 

Tässä kuvanveistäjä Airike Taniloo-Bogatkin´n kapellimestari Eduard Tubinista vuonna 2005 tekemä keramiikkaveistos. Sama mies, joka Tarton Teater Vanemuinen edessä heiluttaa tahtipuikkoa!

 

 

 

 

 

Eduard Tubin sävellyksistä kertovia vihkosia.

 

 

********

 

 

Alatskiven linnan alakerrassa on kudonta- sekä keramiikkapajoja ja siellä on myös mielenkiintoinen ”vahakabinetti” tavallisista entisaikojen ihmisistä:

 

 

 

  

Kotiopettaja ja kamreeri

 

 

 

 

Keittiöapulainen ja kokki

 

 

 

 

Kotihengetär

 

 

 

 

Ratsumies

 

 

 

 

 

Puutarhuri

 

 

 

 

Kartanonomistaja ja rouva. Nuo kaksi oikealla eivät ole vahanukkeja!

 

 

 

 

 

Tilanhoitaja, pehtoori

 

 

************

 

 

Alatskiven linnan päärakennus on saatu kuntoon, mutta pihapiirin muiden rakennusten kunnostaminen ei vielä ole päässyt alkamaan.

Alatskivestä enemmän nettiosoitteessa www.alatskivi.ee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyä

Lauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.

 

Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.

 

Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.

 

 

 

 

Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

 

Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

 

 

 

 

Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.

 

 

 

 

 

Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).

 

 

 

 

Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). 

Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.

 

 

 

 

Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona.

Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.

 

 

 

 

Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine.

Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.

 

 

 

 

Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944.

Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.

 

 

 

Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. 

Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.

 

 

Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa. 

Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!

 

 

Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alihankintamessut olivat suurmenestys, mutta yksi näytteilleasettaja puuttui - Tampereen kaupunki

Perjantai 27.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Taivalsin eilen kolmisen kilometriä kotoa Pirkka-hallille eli hienommin sanottuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen sekä tutustuin Alihankinta 2013 –tapahtumaan.

 

 

 

Messutapahtuma oli menestys, sillä niihin tutustui 16.669 päättäjää ja asiantuntijaa.

 

Kaikki näyttelyhallit ja laajat paikoitusalueet olivat täynnä.

 

 

Katselin messuantia sillä silmällä, että mitkä kunnat, kaupungit ja Suomen eri alueet sekä maakunnat panostavat yrityshankintaan ja ovat läsnä.

 

Tiedän Tampereen kaupungin ylimielisen suhtautumisen yrityshankintaan ja minulle ei ollutkaan suuri yllätys, että Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan.

 

Tiedän, että Tampereen päättäjät perustelevat poissaoloaan Tredea Oy osallistumisella, mutta se on heikko selitys. 

Keskustelin hetken Tredean edustajien kanssa ja kiitin heitä aktiivisuudesta, mutta totesin, että eipä heidän eväänsä riitä yritysten hankkimiseksi Tampereelle. Tarjosivat jotain englanninkielistä broshyyriä, jolla ei ole mitään tekemistä yrityshankinnan kanssa!

Kaiken lisäksi Tredea oli hankkinut näyttelyosastonsa paikaksi meluisan eteishallin, jossa oli mahdoton keskittyä asiakkaiden kanssa keskusteluun.

 

Luokatonta menettelyä Tampereen kaupungilta!

 

 

************

 

 

 

Tunsin jopa pienoista ylpeyttä, että mökkikuntani Ylöjärven kaupunki oli messuilla vahvasti mukana Ylöjärven Yrityspalvelut Oy:n kautta.

Ylöjärvi on samalla tavalla Tredea Oy:n omistajataho kuin Tamperekin, mutta siitä huolimatta Ylöjärvi oli vahvasti mukana messuilla omalla yrityshankintaorganisaatiollaan.

 

Se niistä hyvistä Tampereen menettelytavoista, joita Tampereen johtavat virkahenkilöt ja myös päättäjät käyttävät, kun perustelevat kehyskuntien liittymistä Tampereeseen!

 

Katin kontit!

 

 

Tässä kuvia muutamista kuntien, kaupunkien ja seutukuntien osastoista, jotka olivat innokkaasti mukana Alihankinta 2013 –tapahtumassa ja pyrkivät löytämään yrityksiä, joilla olisi kiinnostusta asettua juuri heidän edustamalleen alueelle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Toivon, että nähty kuvakavalkaadi herättää Tampereen päättäjät!

*********

 

Saa nähdä, että olenko pahasti pielessä, kun ennustan, että seuraavien Alihankinta-messujen aikana Tampereella vihdoin on elinkeinoasiamies.

 

Aikaa on vähän, sillä seuraavat Alihankinta-messut ovat jo 16. – 18.9.2014!

Toivon todella, että järki voittaa Tampereellakin ja kaupunkiin valitaan työnsä osaava elinkeinoasiamies!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehdistön ongelmille on useita syitä - varmaa on vain, että ne tulevat pahenemaan!

Keskiviikko 25.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina saanut osallistua muutamaan tilaisuuteen, joissa on joko suoraan tai välillisesti käsitelty lehdistön ongelmia.

 

Omaan itsekin jonkun verran kokemusta asiasta, joten on paikallaan hieman pohdiskella syntyjä syviä.

 

Rajaan tässä jutussani käsitteen ”Lehdistö” käsittämään printtilehdistöä.

 

Lehdistön tulot jakaantuvat jokseenkin tasan tilausmaksuista saataviin tuloihin ja mainosmyynnin tuomiin tuloihin.

 

Kerrotaan, että tilausmäärät ovat lyhyen ajan kuluessa tippuneet 5 % ja ilmoitusmyynti on alentunut samana aikana peräti 17 %.

 

On selvää, että näin suuret pudotukset rahavirrassa laittavat vahvankin yrityksen tiukoille.

 

Lehtitaloissa, kuten muissakin yrityksissä, on siirrytty kvartaalitalouteen ja se merkitsee, että vuoden mittainen tarkastelujakso on auttamattomasti liian pitkä.

 

Lehdistö itse pitää tilattaviin lehtiin kohdistuvaa arvonlisäveroa haittaverona ja ehkä suurimpana syynä lehdistön ongelmiin.

 

Tilattavien lehtien arvonlisäverokannat ovat kohonneet huikeaan tahtiin.

 

Lehdillä oli arvonlisäverossa nolla-kanta 31.12.2011 saakka, mutta 1.1.2012 verokanta kohosi 9 prosenttiin ja tämän vuoden alussa 10 prosenttiin.

 

Lehdistön arvonlisäverolla on haitallisia heijastusvaikutuksia ainakin paperiteollisuuteen, kirjapainotoimintaan, mainontaan sekä jakeluun.

 

Lehdistön arvonlisäveron määrääminen on eräs Kataisen-Urpilaisen ”lahjoista” suomalaiselle elämänmenolle.

 

 

*********

 

 

Suomessa päivittäistavarakaupan lehtimainonta on käsittämättömän suurta. Monissa maissa päivittäistavarakaupan mainoksia saa turhaan etsiä lehdistä.

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun ennustaa päivittäistavarakaupan mainonnan vähentyvän jatkossa.

 

Oletan, että eräs syy päivittäistavarakaupan lehtimainonnan hiipumiseen ovat private label –tuotteet. Merkittömien tuotteiden määrän kasvaminen supistaa mainonnan volyymiä tulevaisuudessa.

 

Voi perustellusti todeta, että päivittäistavarakaupan lehtimainonta on ennen perustunut jokseenkin kokonaan teollisuuden ja tavarantoimittajien mainosrahan ja vastaavien menettelyjen härskiin hyväksikäyttämiseen. Nyt tämä mainosten rahoitusmuoto on hiipunut, sillä private label-tuotteiden valmistaja ei maksa kaupalle ”pirunkyytirahaa” eli erillisiä mainosrahoja. 

 

Kauppa on ainakin periaatteessa joutunut luopumaan myös  ns. kynnysrahojen vaatimisesta. Osa kaupan teollisuudelta ennen vaatimista kynnysrahoista käytettiin kaupan ”maksamaan” mainontaan.

 

 

Lehdistölle määrätyn arvonlisäveron ja päivittäistavarakaupan mainontavolyymin alenemisen ohella keskeinen syy printtilehdistön vaikeuksiin on sähköisen informaation yhä kasvava osuus.

 

Näyttää siltä, että lehdistöltä on pallo täysin kateissa suhtautumisessa sähköiseen mediaan.

 

”Ollako vai eikö olla, siinä pulma”; lehdistöllä on tässä asiassa sama ongelma kuin Shakespearen Hamletilla!

 

Kuten jutun otsikossa jo totean, ainoa varma asia lehdistön ongelmille on se, että ne eivät poistu!

On täysin perusteltua odottaa, että ongelmat tulevat kasvamaan kiihtyvällä vauhdilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvistä asioista ei päätä kaupunginvaltuusto, vaan Tampereen Vesi Liikelaitos

Maanantai 23.9.2013 - -Esko Erkkilä-

On yleinen menettely, että kunnanvaltuustot tai kaupunginvaltuustot toimivat kunnissa ja kaupungeissa ylimpänä päättävänä elimenä.

 

Näin Tampereellakin pääsääntöisesti, mutta vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä päättäjänä toimii Tampereen Vesi Liikelaitos.

 

Asiantila tuli täysin selväksi, kun kaupunginvaltuutettu Lasse ”Oka” Oksanen esitti kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 16.9.2013 klo 16.00 kysymyksen Kämmenniemen jätevesien johtamisesta kaupungin verkkoon.

 

Valtuutettu Oksanen taustoitti kysymystään näin:

 

Tampereen kaupunginvaltuusto on linjannut vuonna 2008, siis viisi vuotta sitten, että Kämmenniemen jätevedet johdetaan kaupungin verkkoon vuoden 2013 loppuun mennessä.  Varmentaakseen kaupunginvaltuuston tahdon toteutumisen, kirjattiin vuoden 2013 budjettiin teksti ”Kämmenniemi liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon rakentamalla yhdyslinja Sorilan ja Kämmenniemen välille”.

 

Oksanen jatkoi todeten nykytilanteesta;

 

Vesihuollon rakentamistoimenpiteet kuluvana vuonna ovat täydellisessä ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa. Asia oli tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn kevään 2013 aikana, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut.

 

Lasse Oksanen päätti lyhyen ja selkeän kysymyksensä;

 

 

Tiedustelemme, millaisiin toimiin ja millä aikataululla Tampereen kaupunki ryhtyykaupunginvaltuuston päätöksen toteuttamiseksi? Lisäksi on tärkeätä selvittää, mikä taho tai kuka kantaa vastuun päätöksen vastaisista toimista?

 

Hämmästys oli suuri, kun pormestari Anna-Kaisa Ikonen vastauksessaan toisteli konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan ja erityisesti Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja Pekka Pesosen sepustuksia, että kuinka mahdottomia päätöksiä kaupunginvaltuutetut ovat tehneetkään.

 

Jos yhtäänkään osaa tulkita vastauksia, niin Kämmenniemen asukkaat saavat heittää vuosikausiksi toiveensa Kankkulan kaivoon siitä, että Tampereen kaupunki laittaisi alueen jätevesiasiat kuntoon.

 

Laiha lohtu kämmenniemeläisten kannalta on pormestarin omaan vastaukseensa kirjoittama lause, joka kuuluu näin:

 

”Kämmenniemen jätevesien johtamista koskeva asia ja siitä tehdyt ristiriitaiset päätökset on käsiteltävä uudelleen vuoden 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä.”

 

 

On surulla todettava, että tämä vesittyy jo kuitenkin pormestarin vastauksen seuraavassa lauseessa:

 

 

”Tällöin on otettava huomioon Tampereen Veden investointisuunnitelmat ja aikataulut runkoverkon vahvistamiseksi sekä taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa valtuuston talousarviokokouksessa tekemä tekstilisäys.”

 

 

Myönnän, että en ole asiantuntija Kämmenniemen vesihuoltoasioissa, mutta sen ymmärrän, että Tampereen Vesi Liikelaitos nyt kävelee reippaasti yli Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksien.

 

Tapaus on varoittava esimerkki jälleen kerran myös siitä, että kuntaliitosten mahdollisesti syntyessä kantakaupungin päättäjät vähät välittävät syrjemmällä elävien elinolosuhteiden kehittämisestä.

 

Lausun parhaat kiitokset Tampereen Sitoutumattomat ry:n kaupunginvaltuutettu Lasse Oksaselle asioita paljastaneen kysymyksen esittämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viihdyttävää koskenlaskua keskellä Tamperetta

Lauantai 21.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain monien muiden ohella seurata koskenlaskua Tammerkoskessa torstaina syyskuun 19. päivänä 2013, kun Tapani Hiltula ja Jori Mikkonen laskivat tukilla Takon kartonkitehtaalta Ratinansuvantoon.

 

 

 

 

Koskenlaskunäytös alkoi tasan klo 9.00, mutta valmistelevia toimia tehtiin kosken rannalla jo varhain. 

Koskenlaskutukit olivat kaadettu Hervannasta Tampereen kaupungin metsästä. Tukit olivat pystyynkuivaneista kuusista.

 

 

 

 

 

Oli helppo arvata, että Valio oli Koskenlaskija-juustollaan eräs tapahtuman sponsoreista.

 

 

 

 

 

Tapahtuman nimi oli ”Metsänvihreä Jalanjälki” ja sen järjestivät Meto-Metsäalan Asiantuntijat ry sekä Metsänhoitajaliitto.

 

Koskenlaskunäytöksen jälkeen tapahtuma jatkui Keskustorilla ja siitä osuudesta ehkä joskus myöhemmin.

 

 

 

 

 

Takon kartonkitehtaan alapuolella Tammerkoskessa on niin voimakas akanvirta, että tukit pysyivät paikoillaan, kun koskenlaskijoita odotettiin paikalle.

 

 

 

 

 

Koskenlaskunäytöksen ja koko päivän tapahtumien juontajana toimi Jyri Makkonen ja hyvin toimikin.

 

 

 

 

Koskenlaskunäytöksen päätähdet olivat Tapani Hiltula (vasemmalla) ja Jori Mikkonen.

Tässä he ovat - ja vielä kuivina!

 

 

 

 

Venemiehenä toimi Leo Kinnunen.

 

 

 

 

Venemies souti koskenlaskijat tukkien äärelle.

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä laskuyritykseen lähti Tapani Hiltula…

 

 

 

 

…mutta voimakkaan akanvirran vuoksi hänen ensimmäinen yrityksensä päättyi kylmään kylpyyn.

 

 

 

 

Hiltulan kokemuksista viisastuneena koskenlaskun nuorten Suomen mestari Jori Mikkonen osasi ottaa erilaisen lähtölinjan…

 

 

 

 

…ja hän pääsikin hyvään vauhtiin.

 

 

 

 

 

Koskenlaskumatka oli 200 metriä ja sen puolivälissä oli silta, jonka alittaminen merkitsi ainakin jalkojen kastelemista. Tässä Mikkonen valmistautuu sillan alitukseen.

 

 

 

 

Ratinansuvannossa pystyi asiat ottamaan jo rauhallisemmin ja siellä esimerkiksi sestominen eli tukin pyörittäminen onnistui ammattimieheltä hienosti.

 

 

 

 

Etunojapunnerrukset onnistuivat hyvin,…

 

 

 

 

 

…mutta niiden jälkeen Jori Mikkonenkin päätyi veteen!

 

 

 

 

 

Tapani Hiltulakin tiesi toisella yrityksellään, että mitä kautta Tammerkoski nujerretaan…

 

 

 

 

 

…ja nyt koskenlasku sujuikin mutkattomasti.

 

 

 

 

 

Sillan alittamisen jälkeen Hiltula näytti, että miten koskenlaskija tekee vaa´an tukilla!

 

 

 

 

 

Näytöksen lopuksi Hiltula ja Mikkonen laskivat samalla tukilla Tammerkosken alas.

 

 

 

 

Sillan alittamisessa Hiltula oli makuullaan tukin päällä ja Mikkonen puolestaan istuallaan.

 

 

 

 

 

Mikkoselta taas tutut punnerrukset…

 

 

 

 

 

…ja uutuutena yhden jalan kyykkyasento,…

 

 

 

 

…mutta se meni kuitenkin sen verran epätasapainoiseksi, että molemmat koskenlaskijat löysivät itsensä Ratinansuvannon syyskuisen viileästä syleilystä!

 

 

 

 

Veteen pulahtamiset kuuluvat kuitenkin koskenlaskijan arkeen…

 

 

 

 

 

…ja he eivät siitä hätkähdä!

 

 

 

 

 

Satapäinen yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja palkitsi koskenlaskijat kättentaputuksin!

 

 

-Esko Erkkilä-