Koska loppuu kuntakiusaaminen?

Sunnuntai 17.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalalainen Keskustan kunnanvaltuutettu Raili Naskali on otsikoinut ”Pirkkalainen” –lehteen kirjoittamansa kolumnin otsikkoteemalla.

 

 

 

Naskali kirjoittaa ”Viikon vieras” –kolumnissaan, että kuntapäättäjät ovat olleet kuntakiusaamisen kohteita jo pidemmän aikaa.

 

-          Jatkuvasti tehdään selvityksiä ja annetaan vastauksia, mikään ei tunnu kuitenkaan riittävän. Viime keväänä suurin osa Pirkanmaan kunnista lausunnoissaan vastusti hallituksen kuntauudistussuunnitelmia. Kuntaministerille vastaukset eivät merkinneet mitään, kirjoittaa Raili Naskali.

 

Tampereen naapurikunnista Ylöjärvi ja Nokia antavat Pirkkalan ohella kritiikkiä hallituksen kuntarakenteen uudistamisesta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvästä sekamelskasta.

 

Ylöjärven kaupunginhallituksen luonnoksessa lausunnoksi kuntarakennelaista todetaan, että Ylöjärvi kykenee tuottamaan kaikki tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut omana tuotantonaan.

 

Ylöjärvi näkee, että hallituksen suunnitelmat erikoissairaanhoidon järjestämiseen kaavaillut sote-alueet olisivat suorastaan vahingollisia – ne lisäisivät tarpeettoman byrokratiaportaan!

 

Nokian kaupunki toteaa, että palvelurakennetyöryhmän loppuraportin linjaukset eivät tue taloudellista, tehokasta ja asiakasnäkökulmaltaan laadukasta palvelurakennetta.

 

Keskustan Raili Naskalin käyttämä termi ”kuntakiusaaminen” on oikea ilmaisu Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen harjoittamalle kuntien kiusaamiselle.

 

Toivottavasti kuntakiusaamiselle nyt saadaan piste, kun myös kokoomus- ja demarivetoiset kunnat ovat selkeästi sanoneet EI hallituksen kuntauudistussuunnitelmille!

 

-Esko Erkkilä-

Uudet Alue-Alvarit aloittivat työnsä

Lauantai 16.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on asukkaiden osallistumiseen luotu on kanavansa – Alue-Alvarit.

 

Alvari-esitteissä todetaan, että Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

 

Tiedonkulku Alvareiden avulla on siis kaksisuuntaista.

 

Tampereella toimii neljä alueellista Alvaria; Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella.

 

Keskikaupungilla ei ole omaa Alvari-ryhmää, mutta siellä toimii samaa tarkoittava sähköpostilista, jonka kautta keskikaupungin asukkaat saavat ajankohtaista tietoa kaupungin eri hankkeista ja suunnitelmista.

 

Alvareihin ilmoittautuminen on vapaaehtoista ja kaikki ilmoittautuneet ovat päässeet Alvareiden jäseniksi.

 

Kaikki Alue-Alvarit järjestävät vuosittain n. kolmisenkymmentä tilaisuutta ja niihin toivotetaan tervetulleiksi myös ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Alue-Alvareiksi.

 

Alue-Alvareiden toimintakausi on kaksi vuotta ja kaudet on rytmitetty siten, että valtuustokausi on jaettu kahteen kaksivuotis-jaksoon.

 

Alue-Alvarit järjestäytyivät tämän viikon aikana ja myös Etelä-Alvari piti järjestäytymiskokouksensa torstaina 14.2.2013.

 

 

 

Järjestämiskokousta johti Etelä-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Tampereen kaupungin organisaatio saattaa tilaaja-tuottaja –malleineen olla monille hieman haasteellinen hahmotettava, mutta saimme todeta, että Aija pystyi selvittämään kaupunkiorganisaation yksinkertaisesti ja tajuttavasti. Aija esityksestä olisi opiksi otettavaa monelle virka- ja luottamushenkilölle!

 

 

 

Kaupunginhallitus nimesi Etelä-Alvariin 56 jäsentä ja heidän kaupunginosakohtaiset kotipaikkansa selviävät tästä kuvasta.

Huomaan, että olen ainoa palokalliolainen Etelä-Alvarissa.

 

 

Järjestäytymiskokouksen tärkein asia oli valita Etelä-Alvarille puheenjohtaja- sekä varapuheenjohtaja.

 

 

Kokous valitsi Ensi Järvisen sekä minut ääntenlaskijoiksi ja tässä Taina Lampun ottamassa kuvassa kerromme vaalin tuloksen.

Äänestykseen osallistui 38 henkilöä.

 

 

 

Äänestyksen tuloksena Juhani Skogberg toimii Etelä-Alvarin puheenjohtaja vuodet 2013 ja 2014 ja Taina Lampu toimii varapuheenjohtajanamme saman ajanjakson.

Mainittakoon, että he molemmat toimivat samoissa tehtävissä jo aiemminkin!

 

Onnittelut vastavalitulle puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.com^SM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

• erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
• ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
• varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
• ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
• myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
• kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

• pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
• taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
• runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
• pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
• runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
• puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Taas uusi ruokaskandaali - hevosenlihaa myydään naudanlihana!

Torstai 14.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin näillä sivuilla 3.2.2013 suomalaisen päivittäistavarakaupan merkittömien tonnikalasäilykkeiden sekä ananasmehutiivisteiden valmistuksen ihmisoikeuksia loukkaavista käytännöistä, pakkotyöstä sekä ihmiskauppaan viittaavista menettelyistä.

 

Kirjoituksestani muste ei ole kunnolla ehtinyt kuivua, kun Eurooppaa ravistelee taas uusi ruokaskandaali – hevosenlihaa myydään naudanlihana!

 

On selkeästi todettava, että hevosenliha on täysin kunnollista ravintoa, mutta se, että sitä myydään naudanlihana, kertoo ulkomaisten elintarviketoimijoiden moraalittomuudesta ja niiden häikäilemättömästä bisneksestä.

 

Hevosenlihaskandaali kulminoituu Findus Group´n toimintaan ja sen tuotteisiin.

 

Koko Findus Group -konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli noin 1,1 mrd puntaa eli kyse on miljardiluokan yrityksestä.

 

Joudun häpeäkseni tunnustamaan, että yritysnimi ”Findus” on harhauttanut mm. minut luulemaan, että kyseessä on ainakin joltakin kantilta suomalainen yritys – olen ollut täysin väärässä.

 

Findus kertoo nettisivuillaan avoimesti mm. yrityshistoriansa.

 

Olen hevosenlihaskandaalin jälkeen tutustunut yrityksen historiaan ja joudun toteamaan, että yrityksen omistajiin ja omistushistoriaan tutustuminen alkaa kilkattamaan hälytyskelloja.

 

Findus on perustettu v. 1941 Ruotsissa ja sen jälkeen sen omistajina vilahtelevat seuraavat nimet:

 

• Nestlé
• sijoitusyhtiö EQT
• sijoitusyhtiö Foodvest Ltd

 

Omistustarina jatkuu niin, että kesällä 2008 Foodvestin omistus siirtyi Lion Capitalille.

 

Olen oppinut, että sijoitusyhtiöiden omistamat yritykset ovat ”joustavia” yritysetiikan saralla.

 

Kumman elintarvikeyrityksen tuotteita Sinä käytät turvallisemmalla mielellä; ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistaman yrityksen tuotteita vai suomalaisomisteisen yrityksen valmistamia tuotteita? 

 

Kysyn vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nettiäänestäjät: Juha Sipilä voitti Soinin ja Kataisen!

Keskiviikko 13.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa käytiin eilen mielenkiintoinen keskustelu oppositiojohtajien ja pääministeri Kataisen kesken.

 

Aiheena oli hallituksen toimintapolitiikka.

 

Väittelyn voittaja ratkaistiin asiakysymysten perusteella ja Yle Uutiset antoi kuulijoiden sekä katselijoiden ratkaista väittelyn voittajan.

 

Äänestykseen vastasi lähes 26.000 kansalaista eli otos kertoo luotettavasti kansalaismielipiteen.

 

 

 

Äänestykseen osallistuneiden mukaan väittelyn voittaja oli Keskustan Juha Sipilä. Hän sai 37 prosenttia annetuista äänistä.

 

 

 

Toiseksi sijoittui perussuomalaisten Timo Soini, joka sai 33 prosenttia äänistä.

 

 

 

Hännänhuippuna oli pääministeri Jyrki Katainen, joka sai 30 prosenttia äänistä.

 

 

Seurasin väittelyn televisiosta ja huomasin, että perussuomalaisten Timo Soini ajautui väittelyssä täysin statistin osaan – eväät eivät riittäneet. Soini halusi tässäkin keskustelussa omia pellen roolin ja se hänelle omasta pyynnöstään suotakoon.

 

Pääministeri Kataiselle oli haamukirjoittaja väsännyt mahtipontisen puheen, mutta sen esittämisessä Kataiselta puuttui se tausta, joka muiden kirjoittaman puheen esittämisessä on tavanomaista. Kannettu vesi ei kaivossa pysy!

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä pystyi elämään tilanteen mukaan ja hän hallitsi väittelyn kuluessa muuttuneet asetelmat – myös kuulijat huomasivat tämän, sillä Sipilän voitto nettiäänestyksessä oli yllättävän selvä.

Mielelläni annan tunnustuksen...

 

...puhemies Eero Heinäluomalle,...

...jonka johdolla suomalaisille annettiin katseltavaksi näytelmä, joka ei todellakaan ole kunniaksi nykyhallitukselle ja sen pääministerille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Meni vanhan jankkaamiseksi!

Tiistai 12.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen apulaispormestarit Pekka Salmi ja Leena Kostiainen ovat selkeästi ilmoittaneet, että Tavase-hankkeelle laitetaan jenka päähän.

 

Apulaispormestareiden sanomisella on painoarvoa, sillä Kostiainen on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Salmi puolestaan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja.

 

Juridista päätöstä Tavasen kuoppaamisesta Tampereen osalta ei vielä ole, mutta me järki-tavaselaiset luotamme Salmen ja Kostiaisen linjauksiin.

 

Valkeakoski, Akaa sekä Kangasala ovat jo aikaisemmin heittäneet hyvästit Tavaselle.

 

Valkeakosken, Akaan ja Kangasalan valtuustopäätösten sekä Tampereen kahden apulaispormestarin linjausten jälkeen tuntuu kummalliselta, että Tavasen toimitusjohtaja vielä eilen Aamulehdessä jankkasi vanhaa virttään Tavasen muka tarpeellisuudesta.

 

Toimitusjohtajan väitteet olivat sitä vanhaa ja paikkansapitämätöntä jargonia, jota olemme häneltä kuulleet aiemminkin.

Tosiasioita toimitusjohtajan lausumat karttoivat kuin ruttoa.

 

Toimitusjohtajalta on kateissa liike-elämän yksi keskeisistä lainalaisuuksista; omistajat päättävät ja toimitusjohtaja toteuttaa.

 

Ei siinä pullikoimiset auta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnun Museossa voi tehdä aikamatkan 11.000 vuoden taakse

Maanantai 11.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pärnun Museo sijaitsee lähes keskikaupungilla Aida 3:ssa ja se on rakennettu vanhaan viljamakasiiniin.

Tutustuimme museoon taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme.

 

Museon pysyvä näyttely ”11 000 vuotta historiaa – Elämyksiä entisiltä ajoilta” ulottuu kivikaudesta nykypäivään. Se välittää tunnelmia menneiltä ajoilta meidän päiviimme saakka.

 

 

Museon aulassa sijaitsee tsaarinaikainen kassakaappi, joka on valmistettu 1900 -luvun alussa. 

Kassakaapin oven sisäpuolelle on kuvattuna Venäjän keisarikunnan kaksipäinen kotka.

Kassakaapin omistaja oli asianajaja Jaan Leesment, joka toimi sittemmin Pärnun kaupunginjohtajana vuosina 1917 – 1919.

 

 

Museokierroksen alkupuolen piristyksiä ovat täytetyt eläimet.

 

 

  

Karhu…

 

 

 

…hylje…

 

 

 

…saksanhirvi (?)…

 

 

 

…ja metsäsika ovat saaneet paikkansa museovieraiden ihailtavina.

 

 

 

Pärnu on ollut suosittu kylpyläkaupunki jo kauan. 

Museossa on runsaasti valokuva- ja elokuva-aineistoa Pärnusta kylpyläkaupunkina 1800- ja 1900 –luvuilla.

Rantatuoli esittelee rantakalusteiden muotia 1900 – luvun alkupuoliskolta.

 

 

 

Viron synkkää miehitysjaksoa esitellään osastolla, joka keskittyy vuosien 1940 ja 1990 väliseen aikaan.

 

 

 

Virolaisten kyyditykset Siperiaan koskivat myös Pärnua. Kyyditysvaunun synkkä tunnelma kuvastuu hyvin, kun kyyditysvaunun pienistä ikkunanräppänöistä vilahtelee ohikiitäviä maisemia.

 

 

 

Salamavalon avulla kyyditysvaunusta otettu kuva paljastaa, että kyydittävinä olivat naiset, lapset ja vanhukset.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Virossa oli toteltava sirpin ja vasaran komentoa.

 

 

 

Eräs tekninen seikka Pärnun museossa miellytti erityisesti ja se oli se, että liikuntarajoitteiset oli museossa huomioitu hyvin. 

Museo toimii useassa kerroksessa, mutta liikuntarajoitteiset pääsevät vaivattomasti kaikkiin kerroksiin pienoishissin avulla!

Toinen "erikoisseikka" Pärnun Museolla on se, että museo on aktiivinen toimija facebookissa!

 

 

Pärnun Museo on eräs kohde, johon suosittelen Pärnuun saapuvia kylpylävieraita tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä lasinen esine?

Sunnuntai 10.2.2013 - -Esko Erkkilä-

 

Lydia Koidulan museossa Pärnussa on esillä tämä lasinen esine.

 

Tiedätkö mikä se on?

 

************* 

 

 Lydia Koidula oli  1843 – 1886 elänyt virolainen kirjailija ja Viron kansallisrunoilija.

 

 

 

 

Koidula syntyi Pärnussa ja sen vuoksi siellä sijaitsee Lydia Koidulan museo. 

Museo sijaitsee Pärnu-joen toisella puolella kuin kylpylät ja sen vuoksi museo ei pysty kertomaan suurista kävijämääristä.

Museon osoite on Jannseni 37.

Poikkesimme työkaverini kanssa museossa tammikuun 25. päivänä ja vieraskirjan mukaan olin tänä vuonna museon 13. vierailija!

 

 

 

Museoon saapuessaan vieras tulee ensiksi luokkahuoneeseen, jossa Pärnun Ulejoen lapset aloittivat koulutyönsä uutuuttaankiiltävillä koulunpenkeillä vuonna 1850. Opettajana lapsilla oli silloin seitsenvuotiaan Lydian isä J. V. Jannsen.

 

 

 

Luokassa on yhä edelleen opettajanpönttö ja kokeilin, että millaiselta tuntuu olla kansankynttilä.

 

 

 

Luokan opetusvälineisiin kuuluu suuremman kokoinen helmitaulu.

 

 

Luokkahuoneen sivuhuoneessa esitetään Pärnu Postimees –lehden toimitushuone, jossa Lydia Koidulan isä J. V. Jannsen päätoimitti lehteä.

 

 

 

Jannsenin perheen ruokailuhuone antaa kuvan perheen elämänmenon arjesta.

Huomaathan jutun ensimmäisessä kuvassa olevan lasiesineen?

 

 

 

Lydia Koidulan voimanvuosina hänestä tehty kipsiveistos kertoo pelottomasta ja ylväästä kansallisrunoilijasta.

Nämä piirteet ovat meille kaikille tulleet tutuiksi Viron sadan kruunun setelistä!

 

 

 

Lydia Koidula joutui miehensä työn vuoksi muuttamaan Kronstadiin.

Koidulan viimeiset vuodet kuluivat syöpään sairastumisen jälkeen Kronstadissa ja museon perimmäisen huoneen kalustus sekä runoilijan sairashuoneen raskas tunnelma kuvastavat lahjakkaan runoilijan viimeisiä vuosia.

 

 

**********

 

Niin se kysymys lasisen esineen käyttötarkoituksesta:

 

Lasiesine on kärpäsenpyydys.

 

Kärpänen pääsee lasiesineen alle, sillä esineen jalat pitävät ”maljaa” sopivasti koholla pöydän pinnasta.

 

Kärpänen pääsee esineen sisälle, mutta sen on jokseenkin mahdoton päästä sieltä pois, sillä pyydyksen muotoilu tekee poispääsyn mahdottomaksi.

 

Tiedän kokemuksesta, että näitä lasisia kärpäsenpyydyksiä on myös Suomessa - jos onnistaa, niin ehkä sellaisen voi hankkia joltain kirpputorilta! Olisikohan niitä virolaisilla kirpputoreilla?

 

 

*********

 

 

Olen nyt tutustunut Lydia Koidulan Pärnussa sijaitsevaan museoon kahdesti ja suosittelen siellä käymistä kaikille Pärnussa kylpylälomaa viettäville suomalaisille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Isän ja tyttären patsaat samassa kaupungissa

Lauantai 9.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lienee harvinaista, että isällä ja tyttärellä on molemmilla erilliset muistopatsaat. Vielä harvinaisempaa on se, jos patsaat sijaitsevat samassa kaupungissa.

 

Pärnussa näin on, sillä isän eli Johann Valdemar Jannsen´n patsas ja tyttären Lydia Koidulan patsaat sijaitsevat kaupungissa.

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n patsas sijaitsee Pärnussa Rüütli-kadun varrella. 

Johann Jannsen oli virolainen runoilija ja lehtimies joka eli 1819 – 1890. 

Jannsen perusti Pärnu Postimees –lehden ja sillä oli merkittävä vaikutus Viron kansallistunteen vahvistamisessa.

 

 

 

Sanotaan, että Johann Jannsen´n patsaan kirjaa kosketellessa koskettelijan tietomäärä kasvaa ja tässä näkyy, että pyrin kasvattamaan tietomäärääni!

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n tytär Lydia Jannsen – myöhemmin Lydia Koidula – kohosi merkittäväksi henkilöksi Virossa. 

Lydia Koidulan patsas sijaitsee Koidula-puistossa Pärnussa. 

Lydia Koidulasta (1843 – 1886) kehittyi Viron kansallisrunoilija ja…

 

 

 

…hänet ehdittiin ikuistamaan ensimmäisenä ja ainoana naisena Viron ”sada krooni” seteliin.

 

Vuonna 1871 Lydia Koidula matkusti Suomeen ja tapasi tällä matkallaan mm. J.V. Snellmanin, Elias Lönnrotin sekä Yrjö Koskisen.

 

Johann Voldemar Jannsen ja hänen tyttärensä Lydia Koidula ovat henkilöitä, joiden muistopatsaisiin kannattaa Pärnussa käydessä tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Beethoven-konsertti Pärnun konserttitalossa oli elämys

Perjantai 8.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Harrastimme tuttavapariskunnan kanssa musiikkikulttuuria, kun tammikuun lopulla sisällytimme Pärnun kylpyläviikon ohjelmaamme käynnin Beethoven-konsertissa Pärnun hienossa konserttitalossa.

 

 

 

Pärnun konserttitalo (Pärnu kontserdimaja) sijaitsee kaupungin keskustassa lähellä Port Arthur –tavarataloja ja linja-autoasemaa. 

Vuonna 2005 Pärnun konserttitalo oli vaarassa joutua keskikaupungin sijainnistaan huolimatta tulvan uhriksi. Merenpinnan taso kohosi silloin Pärnussä 2,95 metriä ja vesi oli neljää senttiä vaille konserttitalon kynnyksiä!

Uskomatonta!

 

 

 

Konsertissa ei luonnollisesti voinut kuvata, joten nyt joudumme kuvien osalta tyytymään konserttijulisteisiin…

 

 

 

…sekä konserttitalon lämpiössä pyörineeseen kuvaruutumainokseen.

 

 

Kyseessä oli teemaltaan perhekonsertti – Kultainen klassikko - ja ohjelma koostui seuraavista teoksista:

• Beethovenin ”Konsertti viululle, sellolle ja pianolle C-duuri op. 56 (Kolmikkontsert)”…

• …ja väliajan jälkeen Beethovenin ”Sinfonia nro. 7 A-duuri, op. 92”.

 

Konsertin järjesti Viron Konsertti ja kyseessä oli kolmen erillisen konsertin ensimmäinen esiintyminen, sillä seuraavana päivänä sama konsertti oli nautittavissa Tallinnassa Estonia konserttisalissa ja sitä seuraavana iltana vielä Jöhvin konserttitalossa.

 

Pärnun kaupunginorkesterissa oli mukana kaikkiaan 35 soittajaa – osa heistä oli orkesterin vahvistuksia Tallinnasta.

 

Konserttiliput maksoivat 5,00 euroa henkilöltä ja siihen hintaan sai myös narikkapalvelun.

 

Varasimme ennen konserttia väliaikatarjoilun ja se olikin hieman haastava juttu.

 

Kaikki kuitenkin sujui hienosti sen jälkeen, kun löysimme väliaikaa tarkoittavan vironkielisen sanan ”vaheaeg”.

 

Varasimme vaheaeg-tarjoiluksi kolme caputsinoa, yhden teen, kolme isoa valkosuklaalla päällystettyä leivosta, kolme Hennessy-konjakkia sekä yhden kermaliköörin.

Tilatut ja maksetut tarjoilut odottivat meitä vaheaeg´lla ”ykkös-pöydässä” ja ne maksoivat yhteensä 24 euroa – ei paha hinta!

 

Hieman ihmetytti, että n. neljänsadan konserttivieraan joukosta vain me neljän hengen seurueena olimme varanneet etukäteen väliaikatarjoilun.

 

Varsinainen konsertti oli otsikkoa lainaten elämys.

 

Kolmekymmentäviisi-jäsenisen orkesterin solisteina toimivat;

 

• Arvo Leibur, viulu
• Henry-David Varema, sello
• Jüri Alperten, piano

 

Jüri Alperten toimi myös orkesterin kapellimestarina.

 

Yhden euron maksaneesta konsertin monipuolisesta ja 12-sivuisesta ohjelmalehdestä ilmeni, että konsertin solistit olivat varsin paljon maailmaa nähneitä musiikkitaiteilijoita - taitaapa heidän toimestaan virolainen musiikkitaitelija olla esiintynyt kaikilla maailman mantereilla!

 

Mielenkiintoista, että viulutaiteilija Arvo Leibur on työskennellyt mm. Kuopion konservatoriossa.

 

 

 

Konsertin jälkeen kipaisin konserttitalon toiseen kerrokseen ja otin tämän kuvan.

 

 

 

Konserttisaliin mahtuu 800 – 900 kuuntelijaa ja kertoivatpa lipunmyyjät, että oikein kun tiukkaan ihmiset laittautuvat, niin tuhat ihmistä mahtuu kuuntelemaan musiikkia.

 

 

Kannustan, että Pärnun lomaviikon aikana kannattaa käydä nauttimassa Pärnun konserttitalon tarjonnasta – voin vakuuttaa, että kokemus on hieno ja todeta, että se ei tee suurta lovea matkakassaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

M/S Viking Grace on suomalaisen laivanrakennuksen hieno taidonnäyte

Torstai 7.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain tutustua STX Finland Oy:n Pernon telakalla Turussa valmistettuun M/S Viking Grace-laivaan Eläkeliiton Pirkanmaan piirin luottamushenkilöille järjestämällä koulutusristeilyllä helmikuun 4. – 5. päivinä.

 

M/S Viking Grace on suomalaisen laivanrakennuksen huipputuote, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä.

 

Gracesta voivat olla ylpeitä myös turkulaiset ja kiitollisia Viking Line Abp:n varustamokonsernille, kun Grace aloitti liikenteen Turku-Ahvenanmaa-Tukholma –linjalla.

 

 

Viking Gracen rakentamisaikainen projektinumero oli NB 1376 ja se ilmenee mm. laivan sisätiloissa sijaitsevassa ”tyyppi-informaatiossa”. Samaisesta informaatiosta selviää myös se, että laiva on otettu liikenteeseen vuonna 2013.

 

 

 

M/S Viking Grace on niin suuri alus, että sen saaminen tavalliseen amatöörikuvaan on melkein mahdotonta ja sen vuoksi tyydynkin tässä jutussa kuvaan, joka meille esiteltiin laivan esittelytilaisuudessa.

 

 

Viking Grasen matkustajahytit ovat tasoltaan samaa luokkaa kuin yleensä risteilyaluksilla.

 

Eräs extra on se, että jokaisessa hytissä oleva televisio on kuvantoisto-ominaisuuksiltaan korkealuokkainen ja kooltaan suuriruutuinen. Kokonaan toinen kysymys on se, että milloin televisiota ehtii Grace-risteilyllä tuijottamaan!

 

Shoppin Word´n sanotaan Gracella olevan pinta-alaltaan maailman suurin kelluva tax-free –myymälä. Pinta-alaa myymälässä on 1.600 neliömetriä eli lähes viidenneshehtaari!

 

Tax-free –myymälässä tarjolla olevat tuotteet ovat tunnettuja maailmanmerkkejä ja on selvää, että hinnaltaan halpaluokan tuotteita Gracelta on turha etsiä. Myymälä on väljästi toteutettu ja sen vuoksi ostamiseen yllyttävä.

 

Gracen laatutasosta kertoo se, että ravintoloissa porsliiniastiat ovat Villeroy & Boch –laatua.

 

Viking Gracen erikoisuus on SPA-osasto ja sen erikoisuutena on lumiluola. Esittelijämme kertoi, että Viking uskoo erityisesti lumiluolan kiinnostavan ulkomaisia risteilyvieraita. Me emme poikenneet Spa-osastolla.

 

 

 

Vogue club–nightglub &  lounge on paikka, jossa tapahtuu varhaistunneille saakka. 

Tutustumismatkamme aikana tässä kaksikerroksisessa yökerhossa esiintyi Anne Mattila.

 

 

Viking Gracella on valoja, musiikkia ja tuoksuja käytetty siten, että tiloja voidaan käyttää joustavasti ja monipuolisesti vuorokauden eri aikoina. Saman tilan pystyy kokemaan erilaisena riippuen siitä, että mikä on kellonaika!

 

 

 

Laivalla ei ole monilta Itämeren laivoilta tuttua keskiaulaa eli ostoskatua, vaan Gracella kulkuvirrat on kanavoitu kansien reunoille. 

Kansien reunoille sijoitetuilta ”kulkuterasseilta” on hienot näkymät Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoihin.

 

 

 

Näkymät halkaisijaltaan puolitoistametrisistä ”kulkuverannan” pyöreistä ikkunoista ovat varmaan kesäaikaan kerrassaan mahtavat!

 

 

 

Myös pikkuväki on huomioitu Gracen ohjelmatarjonnassa,…

 

 

 

…sillä mm. Ville-jänis esiintyi yhdessä lasten kanssa.

 

M/S Viking Grace täytyy kokea ja sen vuoksi suosittelenkin siihen tutustumista hetimmiten!

 

-Esko Erkkilä-

"Päätöksenteko on vaikeaa - puheita on kyllä kuultu"

Keskiviikko 6.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lainasin tämän jutun otsikoksi Aamulehden päätoimittajan Jorma Pokkisen sanoman, kun hän tenttasi Tampereen pormestarilta, apulaispormestareilta sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta kultakin yhtä asiaa, joista seuraavan neljän vuoden aikana Tampereella voisi tinkiä.

 

Näin arvovaltainen porukka oli yleisön nähtävissä ja kuultavissa Aamulehden järjestämässä yleisötilaisuudessa tammikuun 30. päivänä Aamulehden auditoriossa.

 

 

 

Pokkisen prässääminen tuotti vihdoin tulosta ja kateederilla ollut joukko sai vihdoin aikaiseksi tämän listan. 

Toimeentulon maksatus ja velkaneuvonnan poistaminen kunnan tehtävistä saivat yleisöäänestyksessä suurimman suosion eli auditorioyleisö olisi poistamassa ne tehtävät kunnilta.

 

 

************

 

 

Pikaraitiotiekeskustelu on Tampereella käynyt ylikierroksilla jo pitkän aikaa ja niin se kävi myös tässä tilaisuudessa.

 

On paikallaan heti todeta, että keskustelu pyöri täysin vikaraiteella – ainakin pikaraitiotien kustannusten osalta!

 

Pikaraitiotien aiheuttamista kustannuksista puhumaan päässeellä joukolla ei ollut realistista kuvaa.

 

Pohjat veti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin, joka arvioi pikaraitiotien hinnaksi 150 M€. Päätoimittaja Pokkinen tivasi ehdotonta kipurajaa ja siihen Marin latasi 180 M€!

 

Apulaispormestari Mikko Aaltonen liikkui samoilla maisemilla, sillä hänen mielestään kipuraja olisi 190 M€.

 

Muut ”raadin” jäsenet olivat viisaampia ja ilmeisesti myös realisteja, sillä he eivät ryhtyneet arvailemaan kustannusarviota ja vielä vähemmän kipurajoja.

 

Olen kuunnellut asiantuntijoita ja heidän kustannusarvionsa liikkuvat tasolla minimi 500 miljoonaa euroa ja todennäköisesti tasolla 700 M€.

 

Uudet päättäjämme ovat pikaraitiotien kustannusten arvioinnissa siis täysiä noviiseja!

 

Sadallaviidelläkymmenellä miljoonalla saatetaan saada pätkä kiskoja maisemaan, mutta yksi suora linja pisteestä A pisteeseen B ei vielä ole sellainen pikaraitiotie, joka ansaitsisi pikaraitiotien arvon.

Raitiotieverkon pitää polveilla ainakin jonkin verran eri puolilla kaupunkia – tynkäpätkästä on turha haaveilla. Uudet asuinalueet on liitettävä pikaraitiotieverkon vaikutuspiiriin.

 

Oleellista on, että raideverkon on palveltava myös Pirkkalan lentoasemaa ja lähikuntien kuntakeskuksia.

 

Kiskojen lisäksi tarvitaan vaunuja, tarvitaan varikkoja ja tarvitaan henkilökuntaa raitiovaunujen kuljettamiseen.

 

Pelkään, että Tampereen ja Turun pikaraitiotiehankkeista tulee erilaisille konsulteille todelliset kultakaivokset. Merkkejä tästä on jo nyt olemassa.

 

Tampereella tarvitaan seuraavien vuosien aikana luottamushenkilöiltä todellista lujuutta, jotta virkahenkilöiden hyvät kaverit eivät konsultinviitassaan pääse perusteellisesti jymäyttämään päättäjiä ja sitä kautta lystin maksajia, tamperelaisia veronmaksajia.

 

Onko Tampereen pikaraitiotiehankkeesta tulossa uusi Tavase - mutta mammuttikokoisena?

Kysyn vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavasen tarina on päättymässä!

Tiistai 5.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden auditorioon Tampereen Siperiaan kokoontunut salintäysi yleisö kuuli viime keskiviikkona tammikuun 30. päivänä ilouutisen – Tavase-hanke pannaan jäihin!

 

Kyseessä oli Aamulehden järjestämä tilaisuus, jonka teemana oli;

 

Päättäjät vaihtuvat – muuttuuko mikään?

 

Kateederilla olivat

 

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok)

 

 

 

Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen (kok)

 

 

  

Yhdyskuntapalveluiden apulaispormestari Pekka Salmi (sdp)

 

 

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen  apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmistoliitto) (kuvassa Pekka Salmen vieressä oikealla).

 

 

Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihr) ja hänen vierellään Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sdp)

 

 

Yleisötilaisuuden ehdoton tähtihetki oli, kun apulaispormestari Pekka Salmi totesi, että Tavase Oy:n lupaprosessi viedään loppuun ja sitten hanke haudataan.

 

Salmi totesi, että hankkeeseen on palanut tamperelaisten veronmaksajien rahoja nyt 5 miljoonaa euroa.

 

Viisi miljoonaa euroa on totta, sillä koko hankkeeseen on nyt kulunut rahaa hieman yli 7 miljoonaa, mutta kun Tampereen omistusosuus Tavasesta on ”vain” 69,9 %, niin Tampere on maksanut täysin turhasta Salmen kertoman 5 M€!

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen vahvisti yks´kantaan, että lupa haetaan ja sitten seis!

 

Koska Kostiainen ja Salmi ovat valtuustoryhmiensä puheenjohtajia he varmaan hoitavat, että Tavase pystytään lopettamaan.

 

Tavase-hanke on ehkä aikanaan tuntunut järkevältä, mutta mm. Näsijärven puhdistuminen, vedenkulutuksen väheneminen, ympäristöseikkojen huomiointi sekä ennen kaikkea taloudelliset seikat ovat saaneet aikaan sen, että hanke on tullut tarpeettomaksi. Myös se, että sadetusalueet sijoittuisivat Pälkäneen keskustan tuntumaan, ovat olleet vaikuttamassa, että hanke ei ole ollut enää vuosikausiin järkevä.

 

Tavasen lopettamisella on hyvät edellytykset parantaa Tampereen seudun kuntien yhteistoimintaa.

 

Tampereen suorittama lopetuspäätös poistaa ainakin osan siitä isoveli-asenteesta – suorastaan öykkäri-asenteesta – joka Tamperetta hallitsevilla eritoten virkahenkilöillä on ollut seutukunnan muita kuntia kohtaan.

 

Olen vuosikaudet ollut Tavasen tinkimätön vastustaja.

En ole vastustanut Tavasea vastustamisen vuoksi vaan sen vuoksi, että olen perehtynyt asioihin.

 

Tavase-prosessiin on liittynyt niin monia käsittämättömyyksiä, että niitä pitäisi pystyä hyödyntämään, jotta emme tulevissa naapurikuntia koskevissa hankkeissa sortuisi samoihin virheisiin.

 

Yritän joskus palata ainakin joihinkin Tavasen sivujuonteisiin.

 

Nyt on aika hetkeksi huoahtaa sekä todeta, että työ on saatu tehtyä ja Tavase on tulossa kuopatuksi!

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä politiikka- ja toimintapäiviltä sekä Keskusta-risteilyltä Tallinnaan!

Maanantai 4.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti politiikka- ja toimintapäivät Helsingissä ja niiden jälkeen risteilyn Tallinaan 2. – 3.2.2013.

 

Olin mukana ”maatapahtumassa” ja myös risteilyllä.

 

Maatapahtumat toteutettiin Keskustan historiaan kiinteästi liittyvällä Ostrobotnialla sekä sen vieressä sijaitsevalla Helsingin kaupungin ruotsinkielisellä työväenopistolla eli Arbiksella.

 

Tunnelma kaikissa tapahtumissa oli rento ja tulevaisuudenuskoinen. Kaikesta aisti, että Keskustalla on nyt tekemisen meininki.

 

Ohjelmaa oli runsaasti ja kun monet ohjelmaosiot tapahtuivat samanaikaisesti, oli ongelmia valita itselle mielenkiintoisin tapahtuma.

 

Me tamperelaiset teimme tiettyä jakoa, jotta ainakin joku meistä pystyi olemaan läsnä tärkeimmissä tapahtumissa.

 

Tämä oli jo toinen politiikka- ja toimintapäivätapahtuma jolle pääsin osallistumaan. Keskustan politiikkaristeilyille olen kuluneen neljän vuoden aikana voinut osallistua kaikille!

 

Politiikka- ja toimintapäivien annista riittäisi juttua moniksi päiviksi, mutta tänään pelkistän tunnelmat kahteen toteamukseen.

 

• Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tiivisti, että kokoomus syyllistää nyt ihmisiä ja toitottaa, että älkää vain oleskelko.

 

• Eurovaaleihin ilmoittautunut Timo Kaunisto puolestaan totesi puheenjohtaja Juha Sipilän esiintymisestä, että Sipilä ei puhunut paperista vaan sydämestä!

 

 

Me tamperelaiset liikuimme ahkerasti väen joukossa ja loimme monia uusia kontakteja Keskustan johtohenkilöihin. Uskon, että nämä kahden päivän aikana luodut kontaktit ja henkilökohtaiset jutustelut merkitsevät jatkossa Keskusta-päättäjien tilaisuuksia Tampereella.

 

Tässä malliksi pari valokuvaa Tampereen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahden keskusteluista...

 

 

 

…kansanedustaja Simo Rungrenin…

 

 

 

…ja puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa.

 

 

Pysäytin Rungrenin ja Sipilän luoksemme ja pyysin heitä keskusteluihin pienen tamperelaisryhmämme kanssa.

Saimme molemmissa keskusteluissa uutta tietoa ja pystyimme välittämään Rungrenille sekä Sipilälle niitä asioita, jotka ovat Tampereelle tärkeitä!

Jälleen kerran tuli osoitetuksi se, että päättäjien kanssa pitää rohkeasti käydä keskusteluihin, sillä vain siten voi viedä asioita eteenpäin.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä palata tällä saitilla joihinkin niistä asioista, jotka nousivat pintaan tapahtumissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Finnwatch ry:n julkaisema selvitys kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuudesta on surullista luettavaa

Sunnuntai 3.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Finnwatch ry on yhdistys, joka tutkii yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa. Yhdistyksen taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

 

 

Finnwatch ry julkisti 21.1.2013 laatimansa selvityksen, jonka kattoteemana on ”Halvalla on hintansa”. Julkaistun selvityksen nimi on;

 

”Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus”

 

Selvityksessä tarkastellaan suurimpien Suomessa toimivien vähittäiskauppojen omien merkkien eli niin sanottujen private label -tuotteiden vastuullisuutta. Tarkastelussa on mukana neljä vähittäiskaupan ketjua: S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi.

 

Selvityksen kenttätutkimuksessa esimerkkituotteiksi oli valittu Thaimaassa prosessoitavat…

 

 

…tonnikalasäilykkeet…

 

 

 

…sekä ananasmehu.

 

 

Esimerkkituotteet oli valittu osuvasti, sillä mainituissa tuoteryhmissä kaupan omat merkit ovat vahvoja.

 

Ylläolevat kuvat ovat laadultaan heikkoja, sillä ne on kuvattu tietokoneen ruudulta Finnwatch ry:n tekemästä selvityksestä.

 

Perheessämme ei käytetä tonnikalatuotteita ja sen vuoksi en ole seurannut kyseisen tuoteryhmän tuotteitakaan, mutta virvoitusjuomia sekä mehuja tulee seurattua hieman tarkemmin. Emme toki osta niitäkään, sillä meillä on oman puutarhan marjoja riittävästi, mutta kaupan mehut kiinnostavat sen vuoksi, että tavallisena kuluttajanakin olen huomannut mehuissa olevan hyvin paljon private label –tuotteita eli kaupan omia merkkejä.

 

Finnwatch ry:n selvitys antaa todella lohduttoman kuvan siitä välinpitämättömyydestä, jolla maamme suurimmat päivittäistavarakaupan jakelutiet S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi suhtautuvat juomahyllyillään tarjolla olevien merkittömien tuotteidensa vastuullisuuteen.

 

Finnwatch ry:n selvityksen mukaan Thaimaassa ananasmehutiivistettä valmistavan Natural Fruit -yhtiön olosuhteet tehtaalla viittaavat jopa pakkotyöhön ja ihmiskauppaan.

 

Työntekijöiden kertomukset ananasmehutiivistettä valmistavan tehtaan työoloista ovat karmeaa luettavaa:

 

Jos siirtotyöntekijä käyttää wc:ssä aikaa yli 10 minuuttia, hänen palkastaan vähennetään puolen tunnin palkka.

 

Työntekijät sanoivat lämpöhalvausten sekä pyörtymisten olevan yleisiä.

 

Työntekijöiden mukaan osa tehtaan koneista on vaarallisia ja varomattomien työntekijöiden vaatteita tai ruumiinosia saattaa jäädä kiinni koneisiin ja aiheuttaa näin tapaturmia. Kolme haastateltua työntekijää kertoi tapauksesta, jossa työntekijä oli kuollut koneesta saamaansa sähköiskuun.

 

Erittäin vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pakkotyöhön ja ihmiskauppaan viittaavia käytäntöjä, löydettiin ananasmehutiivistettä tuottavasta tehtaasta, joka toimitti raaka-ainetta Suomessa prosessoitaviin ja markkinoitaviin private label -mehuihin.

 

 

Aamulehti referoi Finnwatch ry:n selvitystä tammikuun 22. päivänä julkaistun lehtensä 7-palstaisessa jutussa ja paljasti, että Natural Fruits-yhtiö valmistaa tiivisteet Eldorado-, Pirkka- ja Rainbow-mehuille.

Samassa jutussa paljastetaan myös se, että Thaimaassa tuotettu ananasmehutiiviste tulee Suomeen hollantilaiseen Refresco-konserniin kuuluvan Vip-Juicemakerin Suomessa valmistamien ananasmehujen kautta.

 

Poikkesin lähi-Prismassani ja huomasin, että Vip-Juicemakerin valmistamia Rainbow-ananasmehutuotteita oli tarjolla ainakin kaksi massalatausta. Massalatausten kyljessä oli kissankokoisin kirjaimin ”Valmistettu Suomessa”!

 

Kannattaa googlata ”Vip Juicemaker” ja tutkailla yhtiön nettisivuja!

 

On luonnollista, että Finnwatch ry:n selvityksen tuloksena yritys yrittää selitellä omaa ja raaka-ainetoimittajansa toimintaa thaimaalaisen ananasmehutiivisteen käytössä.

 

***********

 

Positiivista tässä prosessissa on se, että Kesko, S-ryhmä ja Tuko ovat luvanneet ottaa vakavasti tiedot, joiden mukaan niiden myymiä ananasmehuja tuotetaan Thaimaassa epäinhimillisissä oloissa.

 

Kysyä sopii; miksi vasta Finnwatch ry:n tekemän selvityksen jälkeen, sillä on päivänselvää, että epäkohdat ovat olleet kaupparyhmittymien tiedossa koko ajan. Ainakin epäkohtien olisi pitänyt olla kaupparyhmittymien tiedossa!

 

On hyvä, että maamme lehdistö on ottanut vahvasti esille private label –tuotteita nyt kohdanneen kohun. Toivottavasti aiheutunut kohu laittaa hieman jäitä hattuun niille päivittäistavarakaupan jakeluteille, jotka aikovat surutta laajentaa merkittömien tuotteiden tarjontaa.

 

Olen aina karttanut päivittäistavarakauppojen private label –tuotteita ja Finnwatch ry:n nyt julkistama selvitys vahvistaa, että olen toiminut kuluttajana vastuullisesti.

 

Neljäkymmentä sivua pitkä selvitys on helposti kovahermoisten luettavissa www.finnwatch.org –sivuilta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Väyrynen on ajoituksen mestari!

Lauantai 2.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan vaalivankkurit lähtivät hienosti liikkeelle kohti ensi vuoden Europarlamenttivaaleja ja seuraavan vuoden Eduskuntavaaleja, kun VTT Paavo Väyrynen ilmoitti olevansa ehdokkaana molemmissa vaaleissa.

 

Paavo Väyrynen ilmoitti asiasta blogissaan 29.1.2013.

 

Väyrynen taustoittaa ehdokkaaksi lähtemistään näin:

 

”Ilmoitan ehdokkuuksistani jo nyt ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää todellisen keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta.”

 

Suosittelen lukemaan Väyrysen blogin osoitteessa www.vayrynen.com.

 

Uskallan ennustaa, että tuota nettiosoitetta tullaan kaikkien politiikasta kiinnostuneiden toimesta seuraamaan tiiviisti ainakin seuraavat kaksi ja puoli vuotta!

 

Keskustalla tulee olemaan vahva ehdokaslista runsaan vuoden kuluttua järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Sanon näin, vaikka osaan arvailla vasta osan ehdokasnimistä.

 

Keskustan istuvista mepeistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula ovat jo nyt vahvistaneet olevansa ehdokkaina 8.6.2014 järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Toivon, että myös Riikka Manner päätyy siihen, että asettuu uudelleen ehdokkaaksi.

 

Jäätteenmäki, Takkula, Manner ja Väyrynen olisi sellainen kvartetti, että muilla puolueilla ei ole esittää vastaavaa ehdokasjoukkoa.

 

On varmaa, että myös muita keskustalaisia kiinnostaa Europarlamenttivaaliehdokkuus, sillä veikkaan tästä kvartetista löytyvän ministereitä vuonna 2015 muodostettavaan Juha Sipilän ensimmäiseen hallitukseen.

 

Viides ja ilmeisesti myös kuudes sija Keskustan listalla Europarlamenttivaaleissa 2014 merkinnevät paikkaa Brysselin koneessa vuoden 2015 keväästä eteenpäin, sillä seuraavat Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015!

 

Toivon, että tapaan Anneli Jäätteenmäen, Hannu Takkulan, Riikka Mannerin ja Paavo Väyrysen tänään sekä huomenna Helsingissä järjestettävillä Keskustan toiminta- ja politiikkapäivillä sekä ”maaohjelman” jälkeen toteutettavalla Tallinnan-risteilyllä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´lle

Perjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.

 

Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!

 

Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.

 

Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.

 

Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

 

Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen,  edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). 

Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.

 

 

 

Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! 

Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.

 

 

 (Kuva: Atte Nikkanen)

Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu.

Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.

 

 

 

Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. 

Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.

 

 

 

Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012.

Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.

 

 

MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.

 

Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;

 

• kansanedustaja Mikko Alatalo
• ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• valokuvaaja Jukka Rautio
• toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
• musiikkiterapeutti Tuija Salama-Leppänen

 

Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Timo Hanhilahti Tampereen kaupunginhallitukseen

Torstai 31.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry antoi eilen julkisuuteen tiedotteen niistä Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksistä, joissa keskustalaisia henkilöitä on valittu Tampereen luottamushenkilöiksi.

Tiedotteemme otsikko on myös tämän jutun otsikkona ja tiedotteemme kuului näin:

************

Tampereen kaupunginvaltuuston kaksi ensimmäistä kokousta pidettiin tammikuun 21. sekä 28. päivinä ja niiden asialistalla oli pääasiassa luottamushenkilövalintoja.

 

Edellisellä vaalikaudella apulaispormestarina yhdyskuntapalveluista vastannut Timo Hanhilahti valittiin nyt kaupunginhallituksen jäseneksi.

 

Hanhilahti valittiin myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston varajäseneksi.

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jäseneksi valittiin Tuomo Räihä ja hänen varajäsenekseen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

Saman lautakunnan jaoston jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Tuomo Räihä.

 

Osaamis- ja elinkeinolautakunnan jäseneksi valittiin Vilhartti Hanhilahti ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Yhdyskuntalautakunnan jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Saman lautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Keskusvaalilautakunnan 2.varajäseneksi valittiin Eeva Tuokko.

 

Toisen asteen koulutuksen johtokunnan jäseneksi valittiin Seija Alatalo ja hänen varajäsenekseen Titta Mattila.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan jäseneksi valittiin Esko Erkkilä.

 

Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamieheksi valittiin Raija Moilanen.

  

Henkilövalintoja tehdään myöhemmin lisää ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö toteaakin, että sen jäsenissä on monia asiantuntevia sekä yhteistyökykyisiä henkilöitä myös myöhemmin täytettäville luottamushenkilöpaikoille.

 

Kunnallisjärjestö haluaa kiittää Timo Hanhilahtea siitä neljän vuoden rupeamasta, jonka ajan hän johti apulaispormestarina Tampereen kaupungin yhdyskuntapalveluja. 

 

Vaalikauden kestänyt työ yhdyskuntapalvelujen apulaispormestarina merkitsi, että Timo Hanhilahti on Suomessa kaikkien aikojen pisimmän kokemuksen omaava apulaispormestari!

 

Kunnallisjärjestö on iloinen, että Hanhilahti jatkaa Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana ja nyt myös kaupunginhallituksen jäsenenä.

************

-Esko Erkkilä-

"Viru Varietee" -tanssiryhmän esitys Pärnussa toi mukavia muistoja mieleen Neuvostoliiton aikaisista varietee-näytöksistä Tallinnassa

Keskiviikko 30.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton aikana Tallinnan matkat olivat suosittuja ja edullisia viedä yhteistyökumppaneita palkinto- ja ”opintomatkalle” Tallinnaan. Olen saanut olla isäntänä monilla näillä matkoilla.

 

Matkoilla majoituttiin joko Viru-hotellin tai Olympia-hotelliin ja kertaakaan matkoilla ei kohdattu mainittavia ongelmia.

 

Matkojen opetuksellinen luonne oli varsin vaikea toteuttaa mm. siitä syystä, että neuvottelutilojen varaaminen molemmista hotelleista oli haasteellista.

 

Neuvottelutiloja toki oli, mutta silloisen neuvostokäsityksen mukaan samaa neuvottelutilaa ei pystynyt varaamaan kuin yksi ryhmä päivässä! Jos neuvottelutila oli varattu vaikkapa illaksi klo 18.00, niin sinne ei päässyt hetkeksikään esim. puolen päivän tietämillä!

 

Näiden palkintomatkojen yksi ohjelmanumero oli loistokkaan varieteen seuraaminen jommankumman hotellin yökerhossa.

 

Hyvin trimmatut ja vähäpukeiset sekä komeilla strutsinsulilla koristellut tytöt vetivät häikäisevän varietee-ohjelman illan aikana. Oli siinä maalaispojilla ihmettelemistä!

 

Hieman vanhaa tallinnalaista tunnelmaa saimme aistia taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme, jolloin olimme katsomassa Tervis-kylpylän ”Terveyden Kulttuurikeskuksessa” tallinnalaisen ”Viru Varietee” –tanssiryhmän esitystä.

 

Ryhmässä esiintyi viisi sorjaa tanssijatarta, kaksi miestanssijaa…

 

 

 

…ja heidän lisäkseen laulusolisti.

 

 

Esityksessä sai valokuvata ja pieni valokuvakimara kertoo tunnelman ehkä parhaiten:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsyliput Terviksessä järjestettyyn varietee-näytökseen maksoivat 10 euroa henkilöltä, joka suomalaisittain tuntuu kohtuulliselta.

 

Terviksen Terveyden Kulttuurikeskuksessa on lähes joka ilta erilaista ohjelmaa ja sinne on mahdollisuus mennä myös muissa kylpylöissä lomaa viettävien.

 

Pärnussa käydessänne suosittelen tutkailemaan Terviksen ohjelmaa ja menemään paikalle – nähtävää yleensä riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta löytyy sieltä nähtävää ja koettavaa talvellakin

Tiistai 29.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen palannut Pärnuun tekemältämme kahdeksan päivää kestäneeltä kylpylälomalta takaisin Suomeen.

 

Tämä oli jo viides viikon mittainen kylpylälomamme Pärnussa – yhteensä olemme viettäneet virolaisissa kylpylöissä nyt yksitoista viikon mittaista lomaa. Olemme viettäneet kylpylälomamme joka kerta eri kylpylässä.

 

 

 

Estonian Roheline Maja eli Vihreä Talo oli tämänkertainen kylpylämme. 

Pärnussa sijaitsevat Estonia-kylpylät tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä nytkin saimme raveja eli hoitoja kaikissa kolmessa Estonia-kylpylässä. Vihreän Talon lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluvat Valkoinen Talo eli Valge Maja sekä Puistotalo eli Pargi Maja.

 

 

 

Vihreä Talo (oikealla) ja Valkoinen Talo ovat yhdistetty käytävällä, mutta Puistotaloon matkaa kertyy n. 300 metriä.

Se, että Vihreän Talon asukkaille osa raveista eli mm. vesivoimistelu annetaan Puistotalossa, on merkittävä epäkohta ja toivon monien kylpylävieraiden tapaan, että asiaan saataisiin muutos.

 

 

 

Viro vapautui neuvostomiehityksestä v. 1991 ja sen jälkeen Viron lippu on saanut hulmuta vapaasti kaikkialla Virossa. 

Pärnussa Viron lipun seurassa oli melkein joka paikassa Pärnun oma lippu eli valkoinen risti sinisellä pohjalla.

 

 

 

Pärnun vaakunassa pilvestä esiin ojentuva käsi kannattelee ristiä ja ristin vierellä on avain.

En tiedä, että voidaanko vaakunaheraldiikkaa ja kirkkotaidetta verrata toisiinsa, mutta kirkkotaiteessa pilvestä esiin ojentuva käsi kertoo Jumalasta lahjojen antajana ja kaiken luojana.

 

 

Pärnussa vanha ja uusi rakennuskanta sijaitsevat usein aivan rinnakkain.

 

 

 

Tämä vanha puutalo…

 

 

 

…ja kadun toisella puolella sijaitseva nykyaikainen kivitalo ovat kuvattu täsmälleen samoilta jalansijoilta.

Näytti siltä, että kivitalo ei ollut lainkaan asuttu - ovatko rahat loppuneet rakennusprojektin viime hetkillä?

 

 

 

Pärnussa on hyvin tavallista, että Müüa-kylttejä näkyy kaupungilla runsaasti. Kyse on myytävänä olevista kohteista. 

Tammikuussa 2005 myrskytuulet ja tulvat aiheuttivat kaupungissa suuria vahinkoja. Merivesi nousi silloin lähes kolme metriä normaalitasoaan ylemmäs.

On luonnollista, että varsinkin alavilla seuduilla ja lähellä merenrantaa Pärnussa näkee runsaasti Müüa-kylttejä, mutta…

 

 

 

…näkee niitä kaupungin keskustaan rakennettujen hienojen lasipalatsienkin ikkunoissa!

 

**********

 

Valitettavasti kaikki Pärnuun suuntautuneet käyntini ovat ajoittuneet talviaikaan, joten Pärnu kesäkaupunkina on minulta jäänyt kokematta.

 

Vaikka minulla on omakohtaista kokemusta Pärnusta ainoastaan talvelta, uskallan suositella matkan suuntaamista tähän Viron neljänneksi suurimpaan kaupunkiin niin kesällä kuin talvellakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-