Viljakkala on enemmän kuin kylä

Torstai 16.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Ekokumppanit Oy on ”yritys”, jonka omistavat Tampereen kaupunki liikelaitoksineen yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Yhtiön kolmantena omistajana on vuoden 2009 alusta ollut Tampereen Sähkölaitos Oy. Ekokumppanit Oy tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.  

Olen muutaman kerran käynyt Ekokumppanit Oy:n Ekokumppani Klubi ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Viimeksi ”törmäsin” Ekokumppaneihin Hämeenpuiston Ystävien ja Tampereen kaupungin järjestämässä Puistofiestassa Hämeenpuistossa sunnuntaina 12.8.2012.

Ekokumppanit Oy oli muodostanut näyttelyosastonsa ”Ystäväkylä” –teeman varaan.

Osastolla tutustuttiin Pirkanmaahan ja sen tarjontaan leikkimielisesti kisaillen.

 

 

 

Kisa tapahtui siten, että esittelijän tarjoamasta korista poimittiin kortti, johon oli kirjoitettu jonkin pirkanmaalaisen kylän nimi. Kylä piti osata laittaa oikealle paikalleen Pirkanmaan kartalle. Kartaan oli merkitty kuntarajat, suurimmat tiet suuntaa-antavasti sekä vesistöt, mutta muuta vihjettä kartalta ei kunnannimen lisäksi saanut.

 

Osallistuin kisaan ja sain tehtäväkseni laittaa Mahnalan kylän nimikyltti oikealle paikalle.

 

Tehtävä oli helppo, sillä osasin vaivattomasti asettaa Mahnalan nimikyltin kohdalleen. Nyt jälkeenpäin ajattelen, että olisin voinut vallan hyvin saivarrella ja sijoittaa Mahnalan nimikyltti mökkinaapuriini, sillä myös Lavajärvellä Majajärven rannalla on Mahnalan kylään kuuluvia alueita!

 

Harmittelen, että Ekokumppanit Oy:n kyläkisassa Viljakkala oli rinnastettu tavalliseen kylään.

 

Mielestäni niin ei ole, vaan kysyjät olivat tavoitelleet Viljakkalan kirkonkylää.

 

Ylöjärveen taannoin tapahtuneen kuntaliitoksen myötä viljakkalalaiset ovat mm. Ekokumppanit Oy:n mielestä menettäneet Viljakkalan kirkonkylän ja saaneet tilalle Viljakkalan kylän!

 

En hyväksy menettelyä, vaan haluan ylläpitää Viljakkalan kirkonkylästä edelleen nimeä ”Viljakkalan kirkonkylä”.

 

Kisasta vielä sen verran, että oikeaan osuneen Mahnala-nimen sijoittamisesta sain valita palkinnon tarjolla olleista palkinnoista.

 

Valitsin palkinnokseni Suojärven Suklaatilan 80 grammaa painavan ”Mustikka valkosuklaan”.

Palkinnon nauttiminen oli todellinen juhlahetki!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhani Wellamon keihäs lensi Viljakkalan kanttorilan seinään saakka?

Tiistai 14.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Heiskalla on meneillään Kirsti ja Matilda Löytyn taidenäyttely, jonka teemana on ”Näin sen näimme”.

 

Poikkesin Matilda Löytyn ja hänen isoäitinsä näyttelyssä Heiskan vintillä perjantaina 10.8.2012.

 

 

Matilda Löytty oli paikalla ja sain hänen luvallaan ottaa kuvan taiteilijasta sekä hänen vuosina 2011…2012  sekatekniikalla maalaamastaan öljyvärityöstä ”Sinne”.

Löytty asui nuoruudessaan Namibiassa vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana.

Matilda Löytty toteaa Uusimaa-lehdessä julkaistussa haastattelussa itsestään mm. näin:

– Koska olen nuori opiskeleva taiteilija, koen, ettei minulle ole vielä kehittynyt yhtä hallitsevaa tyylisuuntaa. Kokeilen mielelläni uusia tekniikoita, ja uskon, että opiskeluaikani tarjoaa tähän vielä paljon mahdollisuuksia.

– Töissäni voi kuitenkin havaita tiettyjä yhtäläisyyksiä. Namibiassa viettämäni vuodet ovat jättäneet jälkensä ja taide on kanavoitunut minulle tärkeäksi tavaksi prosessoida kokemaani kulttuurien vaihdosta. Työni ovat henkilökohtaisia nuoren ihmisen ajatuksia, sellaisia, joita on joskus jopa mahdoton pukea sanoiksi.

Toivottelen Matilda Löytylle jatkuvaa menestystä kuvaamataiteen saralla! 

Kirsti Löytty on julistustyöntekijä, kirjailija sekä kuvataiteilija. Hän ei ollut paikalla, mutta yksi Kirsti Löytyn maalaus kiinnosti minua erityisesti.

 

 

Kyse on Kirsti Löytyn tänä vuonna valmistuneesta pastellityöstä ”Viljakkalan kanttorila”.

 

Teoksen selitystekstin mukaan kanttorila toimi kanttori Matti Wilhelm Poussan perheen kotina 1865 – 1918.  Erillinen selitys teoksen vierellä kertoi, että kuvassa näkyvä päärakennus on purettu v. 2009.

 

Kiinnostuin teoksesta sen vuoksi, että en osannut paikantaa kuvan rakennusta vaikka minun pitäisi se viljakkalalaisena pystyä tekemään.

 

Lupasin Matilda Löytylle ja hänen äidilleen, että selvittelen rakennuksen paikan sekä mahdollisesti muutakin rakennukseen liittyvää.

 

Tiesin, että Oskari Ahrikkala ja Antti Hietaniemi varmaan osaavat kertoa rakennuksesta lisää ja osuin oikeaan.

 

Molemmat vahvat Viljakkalan kotiseututietäjät paikansivat Viljakkalan vanhan kanttorilan entisen Viljakkalan Maamiesseurantalon naapuriin. Maamiesseurantalon nykyinen nimi on Viljakkalan Seurojentalo.

 

Oskari Ahrikkala tiesi, että Maamiesseurantalon kentällä pidettyjen yleisurheilukilpailujen yhteydessä eräs heittäjä heitti sellaisen heiton, että keihäs lensi kanttorilan seinään saakka.

 

Antti Hietaniemi tunsi myös tapauksen ja kertoi, että heittäjä oli Juhani Wellamo.

Hietaniemi kertoi, että Maamiesseurantalon kentällä keihäänheiton heittosuunta oli kohti Viljakkalan pappilaa eli sen tiedon perusteella Kirsti Löytyn maalaama kanttorila on sijainnut Maamiesseurantalon ja Viljakkalan pappilan välissä.

 

Juhani Vellamo (aikaisemmin Wellamo) oli jämijärveläissyntyinen painonnostaja, joka osallistui Lontoon olympialaisiin 1948 ja sijoittui sarjassa 82,5 kiloa seitsemänneksi. Helsingin Olympialaisissa 1952 Wellamo epäonnistui saman sarjan punnerruksessa ja jäi ilman tulosta.

 

Wellamo sai painonnoston lisäksi useita mitaleita SM-kisojen yleisurheilussa, joten Viljakkalassa kanttorilan seinään keihäällä heitetty heitto oli hänelle ilmeisesti normaalitasoinen.

Wellamo sai painonnostossa yhden MM-mitalin ja useita mitaleja EM-kisoissa sekä Pohjoismaiden mestaruuskisoissa - SM-mitaleja hänelle kertyi painonnostossa useita.

Painonnoston ja yleisurheilun lisäksi Wellamo oli voittamassa Suomen pesäpallomestaruutta vuonna 1942 Valtion lentokonetehtaan joukkueessa!

Wellamon esiintyminen ja hänen Viljakkalan Maamiesseurantalolla heittämänsä keihästulos ajoittunee 1940-luvulle. Ainakin se on tapahtunut ennen Ansomäkeen rakennetun Viljakkalan urheilukentän rakentamista, sillä tuskinpa Maamiesseurantalolla järjestettiin keihäänheittokilpailuja Ansomäen kentän valmistumisen jälkeen.

Jos tämän jutun lukijat tietävät enemmän Viljakkalan vanhasta kanttorilasta, sen tarkasta sijainnista sekä kanttorilan seinään kantaneesta keihäänkaaresta, toivon että tiedot lisätään vaikkapa tämän jutun kommentteihin!

Se olisi viljakkalalaisen kulttuurin säilyttämistä parhaimmillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperilennokit ja kokemukset valkosipulin viljelystä olivat suosittuja kiinnostuksen kohteita Hämeenpuiston ystävien järjestämässä Puistofiestassa Tampereella

Maanantai 13.8.2012

Hämeenpuiston Ystävät on Tampereen kaupungin, Hämeenpuiston asukkaiden ja yrittäjien yhteinen hanke Hämeenpuiston elävöittämiseksi.

Se järjesti Hämeenpuistossa Puistofiestan sunnuntaina 12.8.2012.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry olivat yhteisellä osastolla mukana tapahtumassa.

 

Hoidin yhdessä Tarmo Aaltosen osastollamme kaikki esittelyt koko mielenkiintoisen tapahtuman ajan.

 

 

 

Tarmo Aaltonen on kehittänyt paperilennokkien rakentelusta taiteen…

 

 

 

 

 

…ja hänen paperilennokkinsa olivatkin koko tapahtuman ajan suuren kiinnostuksen kohteena. 

Tarmo valmisti viisituntisen tapahtuman aikana lähes 200 paperilennokkia ja kaikki ne matkasivat tyytyväisten lasten mukana Hämeenpuistosta lasten koteihin.

 

 

  

Minä keskityin arvuuttelemaan kahden yli metrisen valkosipuliyksilön kanssa, että mikä kasvi on kyseessä. 

Tapasin päivän aikana lukemattomia valkosipulin ystäviä, joille valkosipulin viljelytekniikka oli uusi asia. 

Kirjallisuustieto kertoo, että valkosipuli kasvaa puolimetriseksi, mutta meillä puolimetristä valkosipulia pidetään osoituksena viljelyn epäonnistumisesta. On toki tunnustettava, että kasvin kokonaispituus ei ole tärkeintä vaan se, että sipulin muodostamat kynnet ovat kookkaita. 

Esittely-yksilöni olivat nostettu maasta edellisiltana ja suuren kokonsa ansiosta ne herättivät ihailua.

 

 

 

 

Saimme näyttelyosastomme valmiiksi hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkamista.

Tässä on osastomme ennen näyttelyn avaamista!

 

 

Laskeskelimme, että osastollamme vieraili tapahtuman aikana nelisensataa paperilennokeista ja valkosipulista kiinnostunutta henkilöä. Oli mukava jutella heidän kanssaan ja ehkä pystyin antamaan heille jotain uutta tietoa valkosipulinviljelystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska Hämeenkyrössä ja lähiruoka - mainiosti yhteensopiva pari!

Sunnuntai 12.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti, Ahlmanin ammattilaitos ja Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke järjestivät Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiskalla Hämeenkyrössä Läheltä hyvää –tapahtuman 10.8.2012. Tapahtuman teemana oli tulla nauttimaan lähialueen antimista!

 

Osallistuin vaimoni kanssa kiireisistä puutarhatöistä huolimatta mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

Tilaisuuden juontajana toimi Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta. Tunnen Kokkolan tilan vankkana sikatilana takavuosilta, mutta nykyisin Aimo-isäntä taitaa olla luopunut sikataloudesta.

 

Kokkolan ohella Läheltä hyvää –tapahtumassa esiintyi kukkaistyttö Ulla Valanto.

 

Kukkaistytön valinnan vuodeksi 2012 on tehnyt raati, johon kuuluivat Tampereen Anttilan tavaratalojohtaja ja Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen jäsen Maarit Kurtén, Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen puheenjohtaja Mirko Lännenpää, Moron tuottaja Jari Mylläri sekä Kukkaistyttö 2011 Tuuli Kuusipalo.

 

 

 

 

Heiskan Läheltä hyvää –tapahtuman luonne oli, että tuottajat olivat pystyttäneet myyntikojuja, joista oli ostettavissa kaikenlaista lähellä tuotettua.

Tapahtumakentän keskellä oli penkkejä ja pöytiä, joiden äärellä pystyi tapaamaan tuttuja sekä nauttimaan tarjolla olleita tuotteita.

 

 

 

 

Heiska ry:n hallituksen jäsen Kauno Perkiömäki (oikealla) koppasi kukkaistyttö Ulla Valannon kainaloonsa ja kukkaistytön vierellä myhäili Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius sekä Heiska ry:n puuhamies Jarmo Puntalo.

 

 

 

Myös Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santala oli tapahtumassa mukana ja tässä hän keskustelee Antero Aleniuksen sekä Jarmo Puntalon kanssa.

 

 

 

Tilaisuuden juontaja Aimo Kokkolalla oli käytössään langaton mikrofoni ja aiheutti tiettyjä haasteita seurata, että missä ja kenen kanssa kulloinkin juontaja keskusteli - oli oltava varuillaan, että ei joutunut haastateltavaksi! 

Tässä Kokkola jututtaa Heiska ry:n hallituksen puheenjohtaja Aarre Taipaletta.

 

 

 

 

Heiskan Tallituvassa riitti tungosta, sillä siellä oli monta mielenkiintoista lähiruokaa tarjoavaa myyjää.

 

 

 

Maa- ja kotitalousnaisten huipputuote oli ruisleivän juuren myyminen.

 

 

 

 

Ruisleivän juurta myytiin pienissä muovirasioissa ja rasian hinta oli 4,00 euroa.

 

 

 

Lähes mökkinaapurissamme sijaitseva Suojärven Suklaatila oli mukana tapahtumassa omalla osastollaan.

Olen saanut seurata Suojärven Suklaatilan kehittymistä yrityksen alkumetreiltä saakka. 

Oikeastaan olen seurannut tilanteen kehittymistä jo ennen yrityksen perustamista, sillä Suojärven navetta oli joskus parisenkymmentä vuotta sitten alkuperäistarkoituksessaan, mutta nyt se on moderni elintarviketehdas. Noudin joskus alkuperäistarkoituksessa olleelta Suojärven tilalta karjanlantaa mökkiviljelystemme kasvun perustaksi!

On hienoa, että Katja Järvenpää kiertää edelleen lähiseudun markkinatapahtumia, vaikka hän onkin saanut miehensä Tomi Järvenpään kanssa rakennettua kattavan dealer-verkoston lähes koko Suomen alueelle!

 

Kannattaa tutustua Suojärven Suklaatilan nettisivuihin eli www.suklaatila.fi. Sieltä löytää kotipaikkakuntansa tai sitä lähinnä sijaitsevan Suojärven Suklaatilan jälleenmyyjän!

 

Nettisivuilta aistii, että Tomi Järvenpää on viestinnän ammattilainen!

 

 

Kiitokset Heiskalle, Aamulehdelle, Ahlmanille sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –hankkeelle tärkeän asian eli lähiruuan edistämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yli sata osanottajaa yhdestätoista eri maasta osallistui Tapahtumien Yössä MSL-Tampereen järjestämään pärekorinheittokisaan Tampereen Keskustorilla

Lauantai 11.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry järjesti torstaina 9.8.2012 Tampereella Tapahtumien Yössä tempauksen, joka sai ennennäkemättömän suosion.

 

Järjestimme Keskustorilla Raatihuoneen edustalla pärekorinheiton näytöskilpailun, johon kaikki halukkaat saivat osallistua.

 

Tempauksemme sai suuren suosion, sillä osanottajia oli 114 heittäjää, joista 109 heitti pärekoria ensimmäisen kerran elämässään. Heittosuorituksia kirjattiin 121, sillä jotkut kokeilijat halusivat ottaa tarkemmin tuntumaa pärekorinheittoon. Jokaisella oli käytettävissään kaksi heittoa, joten pärekori lensi torilla yli 240 kertaa!

 

Voimme myös todeta, että MSL-Tampere laajensi toimintaansa vahvasti kansainväliseen suuntaan, sillä heittäjät edustivat yhtätoista eri maata!

 

 

Pärekorinheittokisan avausheiton heitti apulaispormestari  Timo Hanhilahti ja hyvin heittikin, sillä tulokseksi mitattiin 10,62 metriä!

 

 

 

MSL-Tampereen pärekorinheittojaoston puheenjohtaja Jouni Koskela – jonka hallussa on pärekorinheiton maailmanennätys 18,57 metriä – luovutti apulaispormestari Hanhilahdelle pienoispärekorin muistoksi hienosta avausheitosta!

 

 

 

Pärekorinheitto on MSL-Tampereen kehittämä laji, jossa kilpaillaan kaksisankaisen peräkorin heittämisestä mahdollisimman pitkälle. 

Lajissa järjestetään MM-kisat joka vuosi ja ne järjestetään pärekorien kehdossa eli Porin torilla. Järjestelyistä vastaavat Satakunnan Viikko ja MSL-Tampere.

 

 

Kisaa oli parhaimmillaan seuraamassa n. 400 katsojaa ja kaikkiaan kaksituntisen kisan katsojamäärä ylitti tuhat innostunutta katsojaa.

 

 

 

Pärekorinheiton tuloksista pidetään maailmatilastoa ja sen kahdennensadannen tuloksen saavutti Antero Hiltunen Kuusamosta. Hiltusen tulos oli hieno 11,28 metriä!

Kuvasta huomataan, että pärekorinheitossa pätee sama ilmiö kuin tennisottelussa - katsojat seuraavat pelivälineen, tässä tapauksessa heittovälineen liikettä!

 

 

Antero Hiltunen sai erikoispalkinnon ja sen luovutti hänelle lajin hallitseva maailmanennätysmies Jouni Koskela.

 

 

 

Näytöskisan pisimmän heiton heitti Jarno Yliniemelä tuloksella 14,77 metriä. Tulos on ylämäkeen heitettynä kunnioitettava.

 

 

 

Jouni Koskelan nimissä oleva maailmanennätystulos 18,57 metriä ei ollut kisan aikana hetkeäkään uhattuna…

 

 

 

…ja myös lempääläläisen Helmi Hopun nimissä oleva naisten maailmanennätystulos ei ollut illan aikana edes miesten uhkaama.

 

 

 

Naisten maailmanennätystuloksen haltija Helmi Hoppu esiintyi kisassa, mutta ei nyt pystynyt hätyyttelemään omissa nimissään olevaa maailmanennätystä.

 

 

Erityisen ilahtuneita olemme, että nuoret ja lapset olivat innokkaita kokeilemaan pärekorinheittoa.

 

Tässä muutamia esimerkkejä nuorimpien heittotyyleistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****

 

Kilpailun erään viimeisimmistä heitoista heitti Tampereen kaupunginvaltuuston Vihreän valtuustoryhmän jäsen, poliisi ja yhteiskuntatieteiden maisteri Anna-Kaisa Heinämäki. 

Keskustalainen Tarmo Aaltonen (oikealla) kannustaa Anna-Kaisaa oikein tosissaan!

 

*****

 

Aamulehden toimittaja Vilma-Lotta Lehtinen poikkesi kisapaikalla ja myös hän osallistui kilpailuun. Vilma-Lotta heitti hyvän tuloksen 8,71.

 

Hän kirjoitti tempauksestamme Aamulehden sähköiseen versioon seuraavanmoisen jutun:

 

 

 

”Villi meno Keskustorilla: Kori lensi kansanmusiikin tahdissa

Tampereen Keskustorilla oli torstai-iltana villi meno. Irkkupoljentoista kansanmusiikkia soittava Kansahölömö tanssitti yleisöä menevällä musiikillaan. Paikalla oli ainakin sata ihmistä.

Kansahölömö tahditti myös pärekorinheittokisaa. Kori lensi pisimmälle Jarno Yliniemelän kourasta, kunnioitettavat 14 metriä ja 77 senttimetriä. Maailmanennätys miehillä on 18 metriä ja 57 senttimetriä, naisilla vastaava ennätys 14 metriä ja 99 senttimetriä.

Yliniemelä oli kisassa mukana ensimmäistä kertaa, ja kommentoi ennätysheiton jälkeen, että voittajafiilis on.

Ennätystä pääsi rikkomaan Raatihuoneen edessä iltayhdeksään asti. Kilpailu on Maaseudun sivistysliiton kulttuuri- ja opintoyhdistyksen Tampereen jaoston järjestämä. Puheenjohtaja Esko Erkkilä arvioi, että kisaa on ollut seuraamassa parhaimmillaan 400 ihmistä yhtä aikaa.”

 

Kiitän kaikkia heittäjiä, heittäjien huoltojoukkoja, katsojia ja MSL-Tampereen järjestäjäjoukkoja hienon tilaisuuden läpiviennistä!

 

On hienoa, että osaamme tehdä kulttuuria hymynkare suupielessämme!

 

-Esko Erkkilä-

Polttoaineiden hinnat Liettuassa ja Latviassa ovat keskenään jokseenkin samalla tasolla ja n. 20 % halvemmat kuin Suomessa

Perjantai 10.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen Baltian-matkamme antoi hyvän mahdollisuuden vertailla polttoaineiden hintoja Suomen ja Baltian maiden kesken.

 

Vertailua helpotti teknisesti se, että Neste Oil toimii samanlaisella konseptilla kaikissa näissä maissa, joten ”pylväshinnat” oli helppo havaita ja vertailla.

 

Harmillista se, että en saanut Virossa kameranlinssiini yhtään Neste Oil´n hintapylvästä, joten tämä vertailuni koskee ainoastaan Suomea, Liettuaa ja Latviaa. Neste Oil on näkyvästi mukana myös Viron polttoainebisneksessä, mutta kamerani ei ollut kuvausvalmiina oikealla hetkellä!

 

Käytän tässä vertailussa valuuttakertoimena niitä kertoimia, joilla sain ennen matkaamme Liettuan litejä ja Latvian lateja Tampereen Seudun Osuuspankista.

 

Ostin 50 eurolla Liettuan litejä ja sain niitä 170. Täsmälleen saman summan sain Latvian lateja, kun vaihdoin 250 euroa lateiksi.

 

 

 

Tässä esimerkkinä ovat Suomen hinnat. Kuva on Ylöjärven Kauppakeskus Elon Neste Oil´n asemalta kotiintulomme jälkeisenä päivänä.

 

 

 

Liettuassa hinnat olivat nämä.

 

 

 

 

 

Latvian Liepajan Neste Oil myi polttoaineita näillä hinnoilla

 

 

Pieni valuuttakorjattu yhteenveto lienee paikallaan (hinnat euroina/litra):

 

Bensiini 95

 

Suomi           1,689

Liettua          1,379

Latvia           1,363

 

 

Bensiini 98

 

Suomi           1,739

Liettua          1,394

Latvia           1,407

 

 

Diesel

 

Suomi           1,539

Liettua          1,291

Latvia           1,289

 

 

Liettuan ja Latvian polttoainehinnat ovat parisenkymmentä prosenttia halvemmat kuin Suomessa.

 

On kuitenkin muistettava, että molemmissa vertailumaissa keskimääräinen kuukausiansio jää alle tuhannen euron per kuukausi.

 

Baltian halvemmat hinnat selittävät sen, että Baltian maissa liikennöivät turistibussit tankkaavat heti Baltiaan päästyään ja tankkaavat siellä myös ennen paluutaan Suomeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Viljakkalan pappila tuhoutumisen tiellä?

Keskiviikko 8.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala on pitäjä, jossa odotellaan viimeisen sammuttavan valot sen jälkeen, kun Ylöjärveen tapahtuneen kuntaliitoksen kaikki seurannaisvaikutukset ovat realisoituneet.

 

Synnyinpitäjäni Viljakkala on esimerkki kuntaliitoksen vaikutuksista ennen niin elinvoimaisen kunnan kuihtumiselle.

 

Eräs kuntaliitoksista vääjäämättömästi tuleva seurannaisvaikutus on oman seurakunnan lopettaminen. Näin on käynyt myös Viljakkalassa, jossa nykyisin kuulutaan erääseen Y-kirjaimella alkavaan seurakuntaan.

 

Seurakunnan tärkeä ilmentymä on pappila. Näin se on ollut myös Viljakkalassa.

Viljakkalan pappila on nykyisin autio ja tyhjä - se on hylätty rakennus. Onneksi rakennuksella on hyvä katto, joten peruuttamattomia vahinkoja ei ehkä vielä ole tapahtunut.

 

Kuntaliitoksen ja sitä seuranneen Viljakkalan seurakunnan lopettamisen lisäksi Viljakkalan pappilan rappiotilan syynä on tietääkseni asuntoedun rankka verotuskäytäntö.

 

Papit eivät pysty asumaan tilavissa pappiloissa, sillä asuntoedun verotus tekee pappien asumisen niissä mahdottomaksi.

 

Viljakkalan kirpputorisuunnistuksen yhteydessä poikkesin Viljakkalan pappilan tontilla ja tässä pieni kuvakertomus synnyinkuntani pappilan nykyisestä alennustilasta:

 

 

 

Viljakkalan tiilirakenteinen pappila on komea rakennus.

 

 

 

Pappilassa on julkisivun puolella kaksi sisäänkäyntiä ja oikeanpuoleisessa sisäänkäynnissä kerrotaan edelleen Kirkkoherranviraston aukioloajat.

Olen monet kerrat käynyt sisään tästä ovesta. Useimmiten käyntini syynä on ollut läheisteni siunaustilaisuuksiin ja hautajaisiin liittyvien asioiden sopiminen Viljakkalan kirkkoherran kanssa.

 

 

Vastapäätä pappilan pääsisäänkäyntiä on pappilan sivurakennus, johon minulla ja monilla muilla viljakkalalaisilla liittyy henkilökohtaisia muistoja.

 

 

 

Sivurakennuksessa kävin rippikoulun ja sen vuoksi siihen liittyy henkilökohtaisia muistoja.

 

 

 

Rippikoulurakennuksen ovet olivat auki ja poikkesin sisälle. Rakennuksessa on komeat hirsiseinät ja sisällä ”Pehtoorintuvan” ovi oli avoinna.

 

 

 

Sivurakennukseen on varastoituna yksi Viljakkalan kirkon penkki. Tämä kirkonpenkki tuo minulle ja varmaan monelle muullekin viljakkalalaiselle mieleen monia muistoja.

 

 

 

Ilmeisen toimiva hella on sivurakennuksen eräässä huoneessa.

 

 

  

Tämä huone saattaa olla se, jossa saimme rippikouluopetuksen.

 

 

 

Komea uuni on sivurakennuksen eräässä huoneessa. Seiniltä on revitty tapetit pois ja hienot hirret on saatu näkyville.

 

 

Käyntini lopuksi kiersin pappilarakennuksen ympäri ja huomasin, että villi luonto on valtaamassa ennen Viljakkalalle niin merkittävän rakennuksen ympäristön.

 

 

 

Pappila takakulmalta.

 

 

 

Pappilan vanha aitta ja myöhemmin rakennettu autotallirakennus. Myös autotallirakennukseen oli kaikilla ”vapaa pääsy”.

 

 

 

Kirkonkylän puoleinen pappilan pääty on hieno ja mahtava kokonaisuus.

 

 

 

Pappilan perunakellari saattaa pitää sisällään vaikka mitä!

 

 

 

Pappilan villiintynyt perennapenkki suorastaan huutaa siistimistä ja toivoo elämää ympärilleen.

 

 

Harras toiveeni on, että Viljakkalan Pappila (kirjoitan ”pappila” –sanan nyt isolla alkukirjaimella) pääsisi palvelemaan viljakkalalaisia tulevina vuosina. Nykyinen alennustila on häpeällinen ennen niin tärkeälle rakennukselle.

Vähin mitä pyydän on se, että rippikoulurakennukseen ja autotalliin hankittaisiin pitävät lukot, jotta vahingonteoilta vältyttäisiin.

 

Olen tyytyväinen, jos tämä kirjoitukseni antaa vauhtia Viljakkalan Pappilan kunnianpalautukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallituksen esitys kilometrikorvausten leikkaamiseksi ja TKL:n bussien korjauttaminen Virossa saivat täystyrmäyksen toriyleisöltä

Tiistai 7.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen torikauppiaat ry järjesti elokuun Tampereen Markkinat Keskustorilla eilen.

 

Keskusta oli mukana markkinoilla ja tällä kerralla tarjosimme toriyleisölle politiikanteon ohella grillimakkaraa. Toriyleisö kiitteli Keskustaa kotimaisen makkaran tarjoamisesta.

 

Halusimme kotimaista makkaraa tarjoamalla painottaa kotimaisen elintarviketuotannon tärkeyttä ja onnistuimme tavoitteessamme hyvin.

 

 

 

Makkaroiden grillaaminen oli Arja Hirvenojan vastuulla ja ikinuori Johannes Jonov huolehti niiden tarjoilemisesta yleisölle.

 

 

 

Eva Back (oikealla) oli useiden keskustalaisten ohella tapaamassa tamperelaisia.

 

 

Pääsin toritapahtuman aikana keskustelemaan lukuisten tamperelaisten kanssa ja huomasin, että kansalaiset ovat kyllästyneet valtakunnan politiikan venkoiluihin sekä etelä-Euroopan vempulamaiden ja niiden pankkien tukemiseen.

 

Suomen taloustilanteen nopea heikkeneminen oli yleinen puheenaihe markkinoilla. Kokemattoman pääministerin ja koppavan valtiovarainministerin tosiasioista piittaamatonta käyttäytymistä ihmeteltiin.

 

Hallituksen esitystä kilometrikorvausten leikkaamisesta pidettiin käsittämättömänä, sillä se on kaikille selkeä signaali, että Suomen talouselämä halutaan hallituksen toimesta ajaa kerta kaikkiaan ahtaalle. Talouselämän ahdinko heijastuu nopeasti tavallisen kansalaisen elämään.

 

Markkinapäivän jälkeen oli tiedotusvälineiden kautta kuultavissa, että valtiovarainministeriö on rukkaamassa ensi vuoden kasvuennustettaan alaspäin. Ei tarvitse olla suurikaan selvänäkijä, kun ennustaa ensi vuodelle selkeästi miinusmerkkistä kehitystä.

 

Tätä se Kokoomuksen ja SDP:n politiikka saa aikaan!

 

Kaupan liitto tuli eilen julkisuuteen tiedotteellaan, jossa se kertoi kaupan aloittaneen työvoimansa sopeuttamisen. Kauppa on markkinatilanteen herkin indikaattori ja sen eilinen ilmoitus on vakava piikki Kataisen ja Urpilaisen politiikalle.

 

Osoittaa tilannetajua, että Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä käsitteli toissapäivänä julkaistussa blogikirjoituksessaan kilometrikorvausten leikkaamista.

 

Sipilä toteaa aivan oikein, että korvaus oman auton käytöstä pitää osaltaan Suomea liikkeellä ja toimeliaana. Jos tuo toimeliaisuus vähenee nyt tehtyjen päätösten seurauksena, putoavat vastaavasti muut verotulot.

 

Tamperelaisittain suurin kysymys Tampereen Markkinoilla oli TKL:n bussien korjauttaminen Virossa.

 

TKL:n johdon toteuttama ja luottamushenkilöiden hyväksymä toiminta Tampereen kaupungin omistamien sinisten bussien korjaamisessa Virossa herätti ihmetystä ja ärtymystä.

 

Työttömyyden lisääntyminen Tampereella oli kansalaisten suurin huolenaihe, joka seuraa bussien korjaamisesta Virossa.

 

Myös hiilijalanjäljen kasvaminen Virossa suoritetun sinisten bussien korjaamisessa ihmetytti.

 

Korjaamotoiminnan hiilijalanjälki kasvaa mahdottomasti, kun epäkuntoinen bussi joudutaan hinaamaan Tampereelta Helsinkiin, konstailemaan laivaan, hinaamaan virolaiselle korjaamolle, korjaamaan siellä ”halvalla ja hyvin”, kuten vihreiden Petri Siuro kaupunginvaltuustossa totesi, ajamaan satamaan ja laivaan sekä laivamatkan jälkeen ajamaan Helsingistä Tampereelle.

 

TKL:n johdon toteuttama ja TKL:n johtokunnan hyväksymä toiminta sai täystyrmäyksen Tampereen Markkinoilla!

 

Oli mukava todeta, että olen tamperelaisten mielestä oikeassa, kun arvostelen TKL:n bussien korjaamista Virossa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Jäteveden keskuspuhdistamon YVA maksaa jokaisella yrityskerralla miljoona euroa?

Maanantai 6.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoiminta lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti sekä kehittää vesihuoltoa siten, että pysytään mukana yhteiskunnan kehityksessä.

 

Kauniisti sanottu, mutta käytännön toteutukset ovat vedenhankintasuunnitelmien sekä jätevesien käsittelysuunnitelmien osalta kaikkea muuta kuin ”kauniita”.

 

Käsittelen tässä jutussa Tampereen Veden keskuspuhdistamohanketta ja tarkemmin ilmaistuna hankkeen ympäristövaikutusten arviointeja eli YVA-hankkeita.

 

Hankkeen ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointi kulki nimellä Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA -selostus). Se valmistui 30.10.2008 ja hankkeen konsulttiyrityksenä toimi Pöyry Environment Oy.

 

Hankkeen yhteysviranomaisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen 26.3.2009 antama lausunto keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on murheellista luettavaa. Se kuvastaa hankkeesta vastaavan eli Tampereen Veden ylimielistä suhtautumista suureen ja vakavaan hankkeeseen.

 

Oli luonnollista, että yhteysviranomaisen lausunto ei antanut Tampereen Vedelle mahdollisuuksia jatkaa hanketta suunnitelman pohjalta.

 

Tampereen Vesi ei kuitenkaan lannistunut, vaan otti hihastaan mielestään suurenmoisen valttikortin ja esitti, että keskuspuhdistamo sijoitettaisiin Tampereen Sulkavuoreen.

 

Suunnitelmat kyhättiin nopeasti kokoon ja kiireessä useita asioita jäi huomioimatta.

 

Hankkeen toinen ympäristövaikutusten arviointi kulki nimellä Pirkanmaan keskuspuhdistamo, Sulkavuoren vaihtoehto. Tätä arviointiselostusta ei ole kirjattu täsmällisesti millekään päivämäärälle, vaan valmistumishetkeksi todetaan ”heinäkuu 2011”!

 

On luonnollista, että Tampereen Vesi vaihtoi konsulttiyhtiötä ja nyt onneaan koitti FCG Finnish Consulting Group Oy.

 

Sulkavuoren keskuspuhdistamon hankevaihtoehdon yleissuunnitelmat on laatinut Pöyry Finland Oy ja tunnelien yleissuunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy. Konsultteja esiintyy siis aivan tungokseen saakka!

 

Tampereen Veden keskuspuhdistamohankkeen toisen YVA-yrityksen yhteysviranomaisena toimi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto keskuspuhdistamohankkeen Sulkavuoren vaihtoehdon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettiin 22.11.2011.

 

Yhteysviranomaisen lausunto on yhtä masentavaa luettavaa kuin Tampereen Veden ensimmäisenkin YVA-hankkeen lausunto.

 

Lausunnosta löytyy lukemattomia kohtia, jotka olisivat lupahakemuksen epäämisen syitä. Laskin, että lausunnossa yhteysviranomainen toteaa ainakin kymmenen kertaa

 

Arviointiselostus on tältä osin puutteellinen.  

 

Maininta ei jokaisessa kymmenessä kohdassa ole täsmälleen mainitsemani, mutta asiallisesti kuitenkin samaa tarkoittava.

 

Tampereen Vesi ei hätkähdä vähästä, vaan se jatkaa aloittamallaan linjalla ja nyt on vuorossa kolmannen YVA-selvityksen laatiminen, joista toinen ja nyt tekeillä oleva kolmas yritys kohdistuvat Sulkavuoreen.

 

Osallistuin kutsuttuna edustajana Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen työpajaan 2.8.2012. Edustin Palokallion Omakotiyhdistys ry:tä.

 

Nyt meneillään olevan kolmannen ”YVA-rynnistyksen” konsulttina Tampereen Vesi käyttää Ramboll Finland Oy:tä ja sen vuoksi työpajakutsun olivatkin allekirjoittaneet Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen sekä Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Jukka Hokkanen.

 

Palaan työpajan antiin myöhemmin, mutta kysyin tilaisuudessa Ramboll Finland Oy:n konsultilta, että paljonko tämän suuruusluokan YVA-selvitys maksaa hakijalle. Vastauksen helpottamiseksi heitin hintahaarukaksi 500.000 – 1.000.000 euroa.

 

Konsultti vastasi, että koska kyse on vaativasta hankkeesta, niin kustannusarvio asettuu esittämääni hintahaarukkaan!

 

Kysymykseni ansiosta tamperelaisten tiedossa on nyt, että Tampereen Vesi tulee maksamaan kolmesta keskuspuhdistamohankkeen YVA-arvioinnista todennäköisesti n. kolme miljoonaa euroa!

 

Toistan – 3.000.000 euroa!

 

Ensimmäisestä YVA-lausunnosta suoritemaksu Pirkanmaan Ympäristökeskukselle oli 11.620 euroa ja toisesta YVA-lausunnosta Tampereen Vesi joutui maksamaan suoritemaksua Pirkanmaan ELY-keskukselle 10.700 euroa!

 

On enemmän kuin todennäköistä, että Tampereen Vesi on ykkösluokan asiakas konsulttiyhtiöille!

 

-Esko Erkkilä-

Juha Sipilä ja Suomen Keskusta ottivat aloitteen maamme taloudellisten vastuiden todellisessa selvittämisessä

Perjantai 3.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti, että hän kokoaa ryhmän laatimaan Keskustalle selvitystä euron tulevaisuudesta ja Suomen vaihtoehdoista.

 

Sipilän ajatus on saanut laajaa kannatusta mediassa sekä politiikan ja talouselämän piirissä. Ilmoitus ryhmän perustamisesta osoittaa, että Keskusta ja sen puheenjohtaja ”kulkevat ajassa”.

 

Nykyhallituksen heitteillä olemisesta on vakuuttava merkki se, että pääministeri Jyrki Katainen kannattaa puheenjohtaja Juha Sipilän esitystä!

 

Taitaa olla ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun pääministeri kannattaa opposition esitystä, joka nakertaa hallituksen arvovaltaa.

 

Juha Sipilä totesi Hämeenkyrön Kaipiossa perjantaina 20.7.2012 pitämässään puheessa, että...

...Keskustan vastuulliselle kriittiselle näkemykselle on suuri tarve.

(Esko Erkkilän blogikirjoitus 30.7.2012).

Nyt Sipilän kertoma ryhmän perustaminen on vastuullisuutta, jolle jopa maan pääministeri antaa tunnustusta!

 

Sipilä on kutsunut euron tulevaisuutta ja Suomen vaihtoehtoja pohtivan ryhmän jäseniksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen, entisen pääministerin Mari Kiviniemen ja kansanedustaja Mauri Pekkarisen. Suomesta ei sen kokeneempaa ja asiantuntevampaa ryhmää saisikaan koottua! Tunnen kaikki ryhmän jäsenet ja he kaikki tuntevat minut.

 

Euron tulevaisuutta ja Suomen vaihtoehtoja pohtivan ryhmän kokoonpanoa ollaan vahvistamassa suomalaisilla ja kansainvälisillä talouden ja politiikan huippuasiantuntijoilla.

 

Olen varma, että Juha Sipilän aloitteellisuus euron tulevaisuutta ja Suomen mahdollisuuksia pohtivan ryhmän asettamisesta on suomalaisten mieleen.

 

Nyt jos koskaan voidaan perustellusti todeta, että myös oppositiosta voidaan palvella isänmaata!

 

Toivon, että ryhmä löytää keinoja, joilla tavallisen suomalaisen tuntemukset ja kokemukset pystytään asetettavan ryhmän kautta saamaan ohjenuoriksi Suomen tulevaisuutta määriteltäessä!

 

Pääministeri Jyrki Kataisen positiiviset lausunnot ryhmän tarpeellisuudesta rohkaisevat.

 

-Esko Erkkilä-

Käsittämätöntä, että 2-vuotias käärmeenpurema lapsi saa Acutassa odottaa hoitoa useita tunteja!

Torstai 2.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Tampereen yliopistollisen sairaalan Ensiapu Acuta vastaa kaikkina vuorokauden aikoina erikoissairaanhoitoa vaativasta päivystysluonteisesta hoidosta.

 

Näin luvataan, mutta Acutan toiminta on aivan liian usein siellä ilmenevien ongelmien vuoksi otsikoissa.

 

Aamulehti kertoi eilen, että maanantaina 30.7.2012 iltakahdeksan aikoihin Acutaan tuotu 2-vuotias käärmeenpurema lapsi  - Ellen Simola - pääsi hoitoon vasta kolmen tunnin odottelun jälkeen!

 

Acutan toiminta on käsittämätöntä, sillä käärmeenpurema on aina vakava juttu ja erityisen vakava se on pienille lapsille.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta käärmeenpuremasta ja siihen saamastani hoidosta.

 

Sain harjoittelupaikassani Pälkäneen Myttäälän koeasemalla käärmeenpureman nilkkaani, kun olin keräämässä opiskeluuni liittyen kasveja pellonlaidalla.

 

Koeaseman johtaja oli ajan tasalla ja tilasi taksin, jolla menin saamaan hoitoa samaiseen paikkaan kuin Ellen. Paikkaa kutsuttiin silloin Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavuksi, sillä nykyisenkaltaista vierasperäistä ”nimittelyä” ei silloin vielä ollut keksitty.

 

Jonossa oli mielestäni sairaampiakin ihmisiä kuin minä, mutta minut ohjattiin kaikkien edelle ja suoraan hoitopöydälle. Sain nilkkaani vasta-ainepistoksen ja voin kertoa, että nilkkaan annettu pistos teki todella kipeää.

 

Jatkohoidoksi sain joitain suun kautta otettavia pillereitä ja viikon sairasloman!

 

Kokemuksiini perustuen pidän kummallisena ja ammattitaidottomana menettelynä, että ensiapuun toimitettua 2-vuotiasta käärmeenpuremaa lasta pidetään hoitoa odottamassa peräti kolme tuntia.

 

Ellenin tapauksessa olisi Acutan henkilökunnan pitänyt huomioida myös se, että käärmeenpistos oli tapahtunut lähes kymmenen tuntia ennen lapsen saapumista ensiapuun.

 

On hyvä, että Aamulehti otti Acutan uusimman töppäyksen näyttävästi esille.

 

Aamulehden mukaan toimialuejohtaja, ylilääkäri Hannu Päivä lupaa otettavan oppia tapahtuneesta. Siihen on todella tarvetta ja tamperelaisena en voi hyväksyä Acutan toimintaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vetopelejä ja menopelejä Lavajärven Leirirannassa

Keskiviikko 1.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Lavajärven-Komin kyläyhdistys järjesti Lavajärven Leirirannassa kesäjuhlat sunnuntaina 29.7.2012.

 

Kesäjuhlat on pitkään jatkunut perinne kylällä, jossa sijaitsee mm. vapaa-ajanasuntomme.

 

Muistan ajan, jolloin Lavajärven kesäjuhlat järjestettiin Lavajärven Päivölässä

 

Ajat ovat muuttuneet ja niin on muuttunut myös kesäjuhlien sisältö. Ennen kesäjuhlissa oli useita urheilukilpailuja, mutta nyt kesäjuhlat painottuvat leppoisaan yhdessäoloon.

 

Pituushyppy, kuudenkymmenen metrin juoksu ja maastojuoksu olivat entisaikaan Päivölän kesäjuhlien ohjelmanumeroita. Muistan hyvin, että olen saanut Päivölän kesäjuhlilla lusikan palkinnoksi 500 metrin juoksussa!

 

Lavajärven-Komin kesäjuhlilla oli tänä vuonna esillä kaksikin mielenkiintoista meno- ja vetopeliä.

 

 

Kesäjuhlayleisö kohahti, kun Totti Härkönen kurvasi juhlapaikalle hienolla mikroautollaan.

 

 

 

Edestäpäin huomaa selvästi, että Totin auto on Volkkari!

 

 

 

Kesäjuhlien juontaja Tea Pihkoluoma kysyi Totilta haastattelussa, että pääsevätkö tytöt Totin kyytiin?  Totti totesi, että vain pojat pääsevät hänen kyytiinsä. No, ehkä tulee sekin aika, että myös tytöt pääsevät Totin kyytiin!

 

 

 

Hieman järeämpää tekoa oli kesäjuhlien vetopeli eli Ville Koivuniemen omistama Ford 5000.

Ville osallistuu traktorillaan Tractoc Pulling´n SM-kisoihin Farmi 2500 kg –sarjassa.

 

 

 

Tea Pihkoluoman haastattelussa Ville kertoi, että tänä vuonna Tractor Pulling´n SM-sarjassa ajetaan kuusi kilpailua. Neljä on ajettu ja Ville on nyt SM-kisassa toisena.

Ville edustaa SM-sarjassa kilpaillessaan Kauhajoen Traktoriurheilijoita.

 

 

 

Ville Koivuniemi on pystynyt kilpailemaan yllättävän pienellä budjetilla. Kone on kestänyt kaikki vedot, joten suuriin remontteihin ei ole ollut tarvetta.

 

Varsinaiseen harjoitteluun ei ole mahdollisuuksia, sillä jarruvaunuja ei luonnollisesti ole käytössä.

 

Kauden seuraava kisa käydään Nurmeksessa.

 

Ville kertoi, että kauden jälkeen traktoriin tehdään täysremontti ja kustannusarvio on nykynäkymien mukaan n. 5.000 euroa.  Tarvikevaraosilla kustannusarvio olisi pienempi, mutta Ville ei halua riskeerata ja hän tulee käyttämään alkuperäisosia.

 

Traktorin kuljetukseen käytettävä kuorma-auto maksoi Villen mukaan ”mopon hinnan verran”.  Se on kuitenkin pelannut hyvin ja kertaakaan ei ole jääty taipaleelle.

 

Ville Koivuniemi harjoittaa voimaperäistä viljelyä Viljakkalassa ja hän on mm. maatalousyhtymämme vuokramies.

 

 

 

Kesäjuhlilla oli tarjolla mansikoita, makkaraa ja lättyjä maksua vastaan.

Lavajärven-Komi kyläyhdistys tarjosi kesäjuhlaväelle ilmaiset kahvit, teen tai mehun.

 

 

 

Lavajärven Leiriranta on oivallinen paikka järjestää hiekkalinnojen rakennuskilpailu.

 

Kisaan osallistui kuusi joukkuetta ja joukkueen koko oli max. neljä henkilöä.

 

 

 

Näytti olevan yleistä, että hiekkalinnojen ympärille rakennettiin oikeaoppisesti vallihauta.

Marakatti-ryhmä koostui tytöistä ja he turvautuivat vallihaudan täyttämisessä kantoveteen, mutta…

 

 

 

 

…Zombie-pojat rakensivat linnansa niin lähelle vesirajaa, että he hyödynsivät vallihaudan vetenä suoraan Lavajärven vedenpinnan tasoa!

 

Kiitokset Lavajärven-Komin kyläyhdistykselle, jonka aktiivisuuden tuloksena kyläläiset ja mökkikansa saivat tavata toisiaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Heinähupaa Hämeenkyrön Heiskalla

Tiistai 31.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kylätoimintakeskus Heiska sijaitsee kolmostien varrella, kolmostieltä Hämeenkyrön kirkonkylän eteläpuolella Viljakkalan suuntaan n. kolmensadan metrin päässä.

 

Kylätoimintakeskus Heiskaa isännöi Heiska ry ja se järjesti lauantaina 28.7.2012 Heiskalla Heinähupaa –tapahtuman.

 

Tapahtuma sai suuren suosion, sillä Heiskan paikoitustilojen lisäksi kaikki lähiseudun tienvarret olivat ”täynnä” autoja.

 

Pieni kuvakertomus tapahtumasta kertoo enemmän kuin pelkät sanat:

 

 

Ylätalon tila Hämeenkyrön Lavajärveltä oli tuonut tapahtumaan yhden vuohen ja kaksi lammasta.

Tässä suomenvuohi Haisuli, joka on maidontuotannossa Ylätalon tilalla. Tapahtumapäivän aamunakin siltä oli lypsetty kolme litraa maitoa, vaikka Haisulin viimeisestä poikimisesta on ehtinyt kulua jo vuosi aikaa.

Haisulin suurinta herkkua ovat ohdakkeet ja pujot! Oli uusi tieto ainakin minulle, että vuohet pitävät pujoa suurimpana herkkunaan. Siinäpä mainio ratkaisu pujontorjuntaan!

 

 

 

Ahvenanmaanlammas Lupalla on kotonaan lokoisat olot, sillä se toimii kotomaisemissaan terapialampaana!

 

 

 

Myös kainuunharmaalammas Titiuu´lla on Lavajärven Ylätalon tilalla sama homma kuin Lupalla. Kun hetken seurasi Heinähupaa –tapahtumassa meininkiä Ylätalon lammasten vierellä, niin näytti, että terapialampaiden hommaa ne hoitivat myös Heiskalla.

 

 

 

Heiskalla näin elämäni ensimmäisen kerran kahden kudottavat kangaspuut.

Leveyttä näillä kangaspuilla kudottavilla matoilla ja muilla kudonnaisilla voi olla 2,5 metriä. On selvää, että näin leveän maton kutomisessa tarvitaan kaksi henkilöä!

Heiskan luhdissa kangaspuiden käyttöä esitteli Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.

 

 

 

Heinähupaa –tapahtumassa oli mukana lähes sata vanhaa traktoria. Niiden äärellä konemiehillä riitti muistelemista.

 

 

 

Tapahtuman vanhin traktori oli vuonna 1937 Englannissa Dagenham´ssa valmistettu Fordson N –traktori. Kumiset etupyörät on myöhemmin asennettu lisävarusteena.

 

 

 

Saman tehtaan ”Mörkö” Majuri eli Fordson Major E27N on valmistettu vuonna 1946.

 

 

 

Tapahtuman erikoisuus oli saksalaisvalmisteinen Eicher Diesel ES 202 –traktori, jota esitteli sen saksalainen omistaja Hans-Dieter Wunderlich.

Traktorin painopiste on alhaalla, sillä se on suunniteltu työskentelemään viiniköynnösrivien ja hedelmäpuiden välissä jyrkillä rinteillä.

 

 

 

Eicher –traktorin erikoisuus on Hans-Dieter Wunderlich´n suunnittelema ja asentama kuljettajan takana sijaitseva lisäistuin. Siinä mainio idea niille traktoriharrastajille, jotka haluavat saada puolisonsa mukaan traktorimatkoille!

 

 

 

Tyrwään Seudun Zetoristit olivat saapuneet paikalle ja se merkitsi, että Zetoreita oli paikalla runsaasti.

 

 

 

Tässä on hieman ”kokeneempi” A-mallin Zetor.

 

 

 

Heiskalla järjestetään mm. ”Kaikki päreestä” –kurssi ja sen tiimoilta siellä on rakennettu pärehöylä.

Pärehöylä oli käytössä ja hyviä päreitä syntyi.

 

 

 

Baijerilainen Pastoral Blosn esiintyi ja toi tuulahduksen saksalaisesta puhallinmusiikista.

 

 

 

Pinsiön Mieskuoro esiintyi tapahtuman aikana monesti. Kuoronjohtajana ja sen taiteellisena johtajana toimii Vesa Rantamäki.

 

Jäi harmittamaan, että kiireisen aikataulumme vuoksi emme päässeet näkemään sahdinvalmistuksen kisaa ja emme myöskään Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan esiintymistä ja uuden ritarin lyömistä.

 

Olen saanut jo vuosia sitten kutsun ritarikunnan jäseneksi ja nyt huomaan, että mm. Eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti on saanut ritarikuntamme suurmestari Eero Pylsyltä kutsun liittyä ritarikuntamme jäseneksi.  Ritarikunnan jäsenmäärä lähentelee kuuttasataa jäsentä ja mukana on mm. valtioneuvos Riitta Uosukainen sekä monia muita valtakunnan politiikan, talouselämän, taiteen ja maanpuolustuksen edustajia.

 

 

Heinähupaa –tapahtuman seremoniamestarina toimi Jarmo Puntalo ja oletan, että lähinnä hänen ansiostaan tapahtumalla oli myös kansainvälistä leimaa.

 

On hieno asia, että vapaaehtoisvoimin saadaan aikaiseksi Heinähupaa –tyyppisiä tapahtumia. Osaan arvata, että näin mittavan tapahtuman järjestämiseksi tarvitaan paljon työtä ja toimintaa.

 

Kiitän kaikkia Heinähupaa –tapahtuman järjestäjiä hienon kesäisen tapahtuman järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Espanjassa olisi verotusaste sama kuin Suomessa, maa pystyisi maksamaan nyt heillä ajankohtaisen talouskriisin joka vuosi!

Maanantai 30.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää on mielenkiintoista kuunnella, sillä hänellä on taito konkretisoida esittämänsä asiat.

 

Tämän jutun otsikko on eräs, jolla Juha Sipilä osasi kertoa Espanjan ”ongelmat” havainnollisesti kuulijoilleen Hämeenkyrön Rientolassa Keskustan Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa perjantaina 20.7.2012.

 

Laitoin edellisessä kappaleessa sanan ”ongelmat” lainausmerkkeihin, sillä suomalaisittain ajatellen Espanjan valittelemat ongelmat eivät ole todellisia, vaan ne perustuvat espanjalaisten vastuuttomuuteen.

 

 

 

Minna-Maaria Sipilä, Juha Sipilä ja Kaipion paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa.

 

 

 

 

Juha Sipilän johtolankana on pysynyt samat asiat, joita hän painotti Keskustan puheenjohtajaksi pyrkiessään.

 

Nuo asiat ovat;

ihmisyys

kestävä talous

ja

realistinen luontosuhde

 

Juha Sipilä käsitteli jokaista asiakokonaisuutta erikseen ja niiden taustalla on hänen mukaansa mm. nämä näkökohdat:

 

Ihmisyys merkitsee vastuuta itsestä ja lähiyhteisöstä. Se merkitsee köyhän asiasta huolehtimisesta ja sivistyksen sekä koulutuksen huomioimista.

 

Kestävä talous on pitkäjänteistä työtä tulevaisuuden edellytysten turvaamiseksi.

 

Sipilän mukaan ”tila pitää jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen itse on saanut”.

 

Kestävään talouteen kuuluu Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan se, että ahneuden oravanpyörästä on irtauduttava ja juuri tämä seikka on näinä holtittomien riskinottojen myötä talouskriisien aikana muistettava.

 

Realistinen luontosuhde hyödyntää luonnon vuosikasvun.

 

Realistisessa luontosuhteessa on muistettava, että Suomi tarvitsee uutta työtä, oli Keskustan puheenjohtajan keskeinen vaatimus nykymenolle.

 

Sipilä ei hyväksy, että Suomessa ajetaan maataloutta alas vaikka ruuasta on pula. Juha Sipilän mielestä maatalouteen pitäisi päinvastoin panostaa.

 

Puunkäytön tehostaminen on Sipilän mukaan eräs lohko, johon olisi panostettava.

 

Tässä tuli taas esille Sipilän taito kertoa asiat havainnollisesti, kun hän totesi, että Suomen metsien vuotuinen kasvu merkitsee metrin korkeana pinona kolmen metrin pituisia pöllejä maapallon ympäri!

 

Sipilä ajaa vapaa-aikoinaan ja taannoisella vaalikiertueellaan puukaasuautolla ja omakohtaiseen kokemukseensa perustuen hän totesi, että kaksi kiloa puuta merkitsee yhtä litraa bensiiniä!

 

 

 

 

Sipilä kysyi, että mihin Keskustaa tarvitaan?

 

Hänen mielestä Suomen Keskustalla on paikka syvää integraatiota sekä liittovaltiota ajavien kokoomuslaisten ja ”töpselit irti” –politiikalla elämöivien perussuomalaisten välissä. Keskustan vastuulliselle kriittiselle näkemykselle on suuri tarve, oli Juha Sipilän mielipide.

 

Sipilä ei Kaipiossa tyytynyt vain kritisoimaan nykymenoa, vaan hän esitti myös ratkaisuja sekä vaihtoehtoja.

 

Juha Sipilä muistutti, että hajautettu malli pystyy pitämään koko Suomen elinvoimaisena. Kuntien elinvoimatekijöihin pitää tukeutua!

 

Sipilä mainitsi hajautetun mallin esimerkkinä, että helsinkiläisten veroilmoitukset voitaisiin vallan hyvin käsitellä vaikkapa Hämeenkyrössä.

 

Malliesimerkki hajautuksesta on hajautettu energiatuotanto. Siinä edellinen hallitus pääsi hyvään alkuun, mutta mykyhallitus on tuhoamassa hyvät päätökset.

 

 

 

Kuntien itsenäisyydestä pitäisi Sipilän mukaan järjestää kuntalaisille kansanäänestys.

 

 

 

 

Juha Sipilä matkasi Hämeenkyröön suoraan Helsingistä, jossa hän oli ollut aamupäivällä mukana eduskunnan äänestäessä Espanjan pankkien tukemisesta.

 

Sipilä kertasi, että Keskusta ei voi hyväksyä espanjalaisten pankkien tukemista. Kun Eduskunta kuitenkin hallituspuolueiden äänillä päätti toisin, on asiassa nyt käännetty ”uusi lehti”.

 

Uusi lehti merkitsee askelta kohti liittovaltiota ja Euroopan liittovaltio taas merkitsee ainakin kolmea yhteistä asiaa koko Euroopalle:

 

• yhteinen verotus
• yhteinen velka
• yhteinen puolustus

 

Suomessa on korkea verotusaste ja suomalaisilla on korkea veronmaksumoraali, mutta kuinka on niissä maissa, jotka nyt ovat tukea vaatimassa?

 

 

Sipilän esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa hän pyysi hämeenkyröläisiä ja kaipiolaisia miettimään, että miten alueen elinvoimatekijöitä pystyttäisiin nykyistä paremmin hyödyntämään.

****

 

 

 

Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa esiintyjien takana pöydällä oli tämä kaunis kukka-asetelma ja en voi olla liittämättä tätä kuvaa tähän juttuun!

****

Juha Sipilä kannusti keskustalaisia järjestämään keskustelu- ja teematilaisuuksia.

 

Mieleeni tuli tässä vaiheessa Santeri Alkion viisaus:

”Järjestäkää tupailtoja, niissä järki alkaa juoksemaan!”

 

Sipilä mainitsi nykypäivän tekniikan mahdollistamat virtuaalitupaillat ja kertoi, että kuinka hän osallistui Helsingistä Keski-Suomessa järjestettyyn tupailtaan. Sipilä oli kameran kuvattavana ja kuuli kuulokkeista kaiken Keski-Suomessa puhutun sekä pystyi mikrofonin välityksellä osallistumaan tupaillan keskusteluun.

 

Kiitän Juha ja Minna-Maaria Sipilää Pirkanmaalle suuntautuneen kolmen päivän tilaisuuskierroksesta. On hienoa nähdä puolueen puheenjohtaja jalkautuneena kentälle.

 

Valittelen, että pääsin kesäkiireideni vuoksi osallistumaan vain yhteen tilaisuuteen, vaikka niitä olisi ollut maakunnassamme tarjolla peräti viisi!

 

Toivottelin Juha Sipilän tervetulleeksi Tampereelle syksyn aikana ja oli mukava kuulla Sipilältä myönteinen vastaus tervetulotoiveeseeni!

 

-Esko Erkkilä-

Puolustan tamperelaista lähityötä!

Sunnuntai 29.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Atanas Aleksovski (SDP) on Tampereen kaupunginhallituksen edustaja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa.

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Olen jokseenkin kaikista Infran johtamiseen liittyvistä kysymyksistä samaa mieltä Atanaksen kanssa.

 

Arvostan, että Atanas Aleksovski otti Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa kesäkuun 18. päivänä esille tärkeän asian. Asia on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta, kun se käyttää Tampereen kaupungin omistamien sinisten bussien korjaamisessa virolaisten korjaamoiden palveluksia.

 

Tarkistin Atanaksen puheenvuoron kaupunginvaltuuston kokouksen videotallenteelta ja se kuului näin:

 

(Välimerkit olen liittänyt puheeseen parhaan taitoni mukaan)

 

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! 

Tämä TKL. Varmasti ne bussit on kaikki sinisiä ja varmasti sinisiä on vaikea arviointi nopeasti. Onko se oma vai joku muu, mutta kyllä sen sen verran sanoisin jos Infran korjaamon joka TKL käyttää vähemmän vähemmän rahaa tähän korjauksiin. Ja osa korjauksista tehdään jopa Virossakin, tota noin. Että kyllä selvästi taso laskenut on kyllä, laskenut näihin näihin juttuihin, että että en tiedä että onko nyt hyvä vai huono. Se on totuus. Kiitos.”

 

Arvostan Aleksovskin puheenvuoroa, sillä siinä hän toi selvästi esille, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos korjauttaa bussejaan Virossa.

 

Kaupunginvaltuuston jäsenen ja Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan Petri Siuron (vihreät) repliikkipuheenvuoro Aleksovskin esille ottamaan kysymykseen kuului näin:

 

”Kiitos puheenjohtaja!

 

No, TKL:stä oli.

 

Kun me olemme nyt tässä tilaaja-tuottaja –mallissa ja TKL:n tulee ajatella mitenkä mahdollisimman taloudellisesti hoidetaan nämä asiat, että meillä on edullinen joukkoliikenne täällä.

 

Miksi busseja käytetään Virossa?

 

Niin johtuu siitä, että se on huomattavasti halvempaa ja työn laatu on siellä erittäin hyvä.

 

Että valitettavasti Infran nämä korjauskustannukset ovat olleet niin niin korkeat tai siis korotuspaineet niin kovat että voi olla että yksityisiltä markkinoilta TKL saisi edullisemmin näitä korjauksia ostettua kuin kaupungin omalta palveluntuottajalta mikä mikä on ikävää.”

On hieno asia, että Tampereen kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja sen avulla tamperelaiset pääsevät myöhemminkin tarkistamaan, että mitä mieltä kaupunginvaltuutetut ovat olleet eri asioista.

 

Vihreiden Petri Siuron puhe oli selvää tekstiä, jossa hän asettui selkeästi puolustamaan Tampereen sinisten bussien korjaamista Virossa.

 

Siuron ja TKL:n linja merkitsee, että Virossa sijaitsevien korjaamoiden suosimisen vuoksi Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa on jatkettava korjaamotoimintojen väen vähentämistä! Onko tämä Tampereen Vihreiden valtuustoryhmän kanta?

 

Tämä linjaus on isku vasten kasvojamme, jotka olemme hyvällä menestyksellä ja henkilöstön suurella myötävaikutuksella saaneet aikaan toimintojen tehostumista Tampereen kaupungin korjaamotoiminnoissa eli Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa.

 

Kaupunginvaltuuston videoinnit todistavat, että TKL, siurot ja vihreät puolustavat globaalia maailmaa, johon kuuluu vähät välittäminen TKL:n sinisten bussien korjaamotoimintojen hiilijalanjäljestä, energian säästämisestä ja lähipalvelujen ylläpitämisestä.

 

TKL:n luottamushenkilöpäättäjien mielestä tehokasta toimintaa on siis se, että bussi ajetaan Tampereelta Helsinkiin, laivataan Tallinnaan ja ajetaan korjattavaksi virolaiselle korjaamolle. Korjauksen jälkeen sama ralli toisinpäin!

 

Olisiko kuitenkin paikallaan miettiä, että josko se epäkuntoinen bussi siirrettäisiin muutaman sadan metrin verran Infran korjaamolle, jossa Tampereelle veronsa maksava tamperelainen asentaja korjaisi bussin ja TKL:n sininen bussi olisi taas korjauksen jälkeen valmis ilman ulkomaanmatkaa palvelemaan tamperelaisia?

 

Voisivatko päättäjät, TKL:n johtokunta ja TKL:n toimiva johto harkita tätä vaihtoehtoa!

 

Olen varma, että en ole ainoa tamperelainen, joka tätä kysyy!

Puolustan tamperelaista työtä yhtä suurella intohimolla kuin puolustan lähiruokaa!

Tamperelainen lähityö on mielestäni yhtä arvokasta kuin lähiruoka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian Sabilessa on viinitarhan vieressä viehättävä nukkepuisto - Lellu darzs

Lauantai 28.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Latvian Sabilessa sijaitsevasta viinirypäleiden kasvatusrinteestä, joka on maailman pohjoisin paikka, jossa ulkoilmassa harjoitetaan viinirypäleiden kaupallista viljelemistä.

 

”Samalla bussin seisauksella” voi tutustua erään talon pihalle rakennettuun nukkepuutarhaan, jossa on erilaisia nukkeja n. 250 kappaletta.

 

Nukkepuutarha on saanut alkunsa vuonna 2006, kun talonomistaja alkoi täyttää vaatteista tehtyjä nukkeja oljilla. Näkee, että nuket on tehty huolella ja rakkaudella.

 

Nukkepuutarha suomeksi, Lellu darzs latviaksi tai Garden of Dolls englanniksi on erikoinen nähtävyys, sillä sinne rakennetut nuket ovat työn touhussa ja erilaisissa askareissa - monet nuket ovat laittaneet päälleen parhaat vaatteet, sillä kyse on monen nuken kohdalla juhlasta!

 

Pieni kuvakavalkadi selittää asian parhaiten:

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

Piilokuva: Löydäthän tästä kuvasta Erkki Hiiren?

Tässä kuvassa, kuten joissakin muissakin kuvissa, näkyy taustalla Sabilen viininviljelyrinne, josta eilen kerroin.

 

 

Lisää kuvia nukkepuutarhasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nukkepuutarhan osoite on Rigas Street 17 ja sinne ei ole pääsymaksua, mutta pienen vapaaehtoisen tukimaksun voi toki suorittaa.

 

 

Latviassa liikkuessa kannattaa poiketa Sabilessa – siellä on nähtävyyksinä maailman pohjoisin viinirypäleiden viljelyrinne sekä nukkemaailma!

 

 

-Esko Erkkilä-

Zilga-viinirypäleen synnyinmaisemissa Latvian Sabilessa

Perjantai 27.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tietämykseni viininviljelystä oli ennen Baltian matkaamme perin ohut. Se oli rajoittunut siihen, että latvialainen Zilga-lajike kestää talvehtimisessa neljänkymmenen asteen pakkasen ja sen vuoksi se soveltuu myös Suomessa viljeltäväksi.

 

Olemme luottaneet tietoon Zilgan pakkasenkestävyydestä ja hankimme sitä aikoinaan yhdeksän tainta ja istutimme ne mökillemme kalustovajan eteläseinustalle.

 

Zilgan soveltuvuus näyteruutumuotoiseen viljelyyn Suomessa on totta, sillä olemme saaneet ”viinirypäleviljelykseltämme” muutamana vuonna jokusen viinirypäletertun, jossa rypäleet ovat olleet rusinan kokoisia!

 

Matkallamme viiniviljelyn asiantuntija kertoi, että kirjallisuustieto viininviljelystä tietää Latviassa olevan alueita, jotka maailman pohjoisimpana alueena ovat soveltuvia viinirypäleiden kaupalliseen kasvatukseen.

 

Pääsimme Baltian matkallamme Latviassa tutustumaan viininviljelyrinteeseen, joka Guinnessin World Rekord –tiedoissa on kirjattu maailman pohjoisimmaksi alueeksi, jossa kaupallinen viinirypäleiden viljely avomaalla on mahdollista.

 

 

 

Kyse on Sabilessa sijaitsevasta viinirypäleiden kasvatusrinteestä, jossa Sabilen kunnassa toimii Sabiles Vina Kalns –viinirypäleiden n. 1,5 hehtaarin suuruinen kasvatusalue. 

Korkeutta viinikukkulalla on 33,7 metriä (merenpinnasta 115 metriä) ja kiipesimme kukkulalle johtavia polkuja pitkin hieman kukkulan puoliväliä korkeammalle.

 

 

 

Sabilen viinikukkulalla on viljelyksessä kaikkiaan n. 25 erilaista viinirypälelajiketta.

 

 

Jadviga,…

 

 

 

…Spulga,…

 

 

 

…Lauma,…

 

 

 

…Jodupe,…

 

 

 

…Veldze,…

 

 

 

…ja meilläkin viljelyksessä oleva Zilga olivat ainakin näyteriveinä edustettuina Sabilen viinikukkulalla.

 

 

 

Matkamme viininviljelyn asiantuntija Jarmo Puntalo Zilga-lajikkeen näyterivin vierellä.

 

 

Sabilessa järjestetään aina heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena Sabiles Wine Festival.

 

Sabiles´n viinikukkulalla on pitkä historia. Siellä tuotettu vahva ja hapan viini oli tunnettu laajalla alueella Baltiassa ja myös muualla Euroopassa jo varhain.

 

Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aikana valtiojohto oli vahvasti tukemassa Sabilen viinintuotantoa.

 

Viininviljelyn merkitystä Sabilelle kuvaa se, että kunnan vaakunassa on kuvattuna viinirypäleterttu.

 

 

****

 

Jutun lopuksi muutama valokuva mökillämme Viljakkalassa kasvavista Zilga-viinirypäleyksilöistä:

 

 

 

Zilga-kasvusto oli ennen leikkausta heinäkuun puolivälissä aivan liiankin rehevää.

 

 

 

 

 

Tämä kuva on otettu leikkauksen jälkeen heinäkuun 25. päivänä.

Nähdään, että yhdeksän yksilöä on kestänyt Suomen paukkuvat pakkaset hyvin ja rehevät kasvit peittävät leikkauksen jälkeenkin vajarakennuksen eteläseinän tehokkaasti.

 

 

 

Rypäletertut ovat heinäkuun lopulla kovin vaatimattoman kokoisia ja siksi ne jäävätkin, mutta vihreyttä riittää!

 

 

Opin Baltian matkallamme paljon uutta viininviljelystä. Alasta ei koskaan tule suurta Suomessa, mutta näyteluonteisena se antaa Viherpeukaloille monia haasteita!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Mannerheimin kartanolla Latviassa

Torstai 26.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Carl Gustav Emil Mannerheimin puoliso paronitar Anastasia Mannerheim omisti Latviassa Aprikin kartanon vuosina 1898 – 1912.

 

Vaikka kartanon omistikin Anastasia Mannerheim, on luonnollista että myös hänen puolisonsa Carl Gustav Emil Mannerheim osallistui kartanonpitoon.

 

Saimme taannoisella Baltian matkallamme tutustua Aprikin kartanon nykypäivään ja niihin muistoihin, joita siellä on Mannerheimeistä.

 

Latviassa sijaitseva kartano ostettiin niillä rahoilla, jotka Anastasia Mannerheim o.s. Arapova sai myytyään Venäjällä sijaitsevan kartanonsa.

 

 

Latviassa Lazan kunnassa sijaitseva Mannerheimeille kuulunut Aprikin kartano on nykyisin hyvässä kunnossa. Kartanon rakennuksien barokkityylinen kokonaisuus on muodostunut 1700-luvulla. Kartano ja sen välitön ympäristö ovat valtakunnallisesti arvokas arkkitehtuurinen kohde.

 

 

 

Vastakkaiselta puolelta kartano näyttää tältä.

 

 

 

Rakennuksessa toimii nykyisin Aprikin kylän peruskoulu.

 

 

 

Kartanon toisessa kerroksessa sijaitsee Aprikin kotiseutumuseo, jonka tarkoituksena on seudun historian esittely. Museo avattiin yleisölle 31. lokakuuta 1987.

 

 

Kotiseutumuseossa eräästä huoneesta puolet on omistettu Carl Gustav Emil Mannerheimille ja Anastasia Mannerheimille.

Mannerheimista on museossa useita kuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

****

 

 

Museossa on kuva Mannerheimista ja ote hänen puheestaan Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä 18.8.1940.

 

 

 

Museossa on kuvataulu Mannerheimista julkaistuista postimerkeistä. Ensimmäinen Mannerheimista julkaistu postimerkki ilmestyi tämän taulun perusteella 1937. 

Vuonna 1941 Mannerheim-postimerkkejä ilmestyi useita ja osassa niistä oli maininta: ”ITÄ-KARJALA Sot. hallinto”.

Seuraavaksi Mannerheim-postimerkkejä julkaistiin vuonna 1952 ja vuonna 1967 Mannerheimista julkaistiin Ratsastajapatsas –postimerkki.

 

 

 

Ylipäällikön päiväkäsky 10.5.1942, jolla Mannerheim myönsi kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin.

 

 

 

Anastasia Mannerheim

 

 

 

Vuonna 1893 syntynyt Anastasie ja kaksi vuotta myöhemmin syntynyt Sophie. Tyttöjen välissä Mannerheimeille syntyi poika, mutta hän syntyi kuolleena.

 

 

 

 

Aprikin kartanonpito ei ollut Mannerheimille mikään kultakaivos – päinvastoin.

Samanaikainen sotapalvelus Pietarissa ei antanut otollisia mahdollisuuksia tuloksekkaalle talonpidolle.

Tässä kuvassa kartanon päädyssä sijaitseva lammikko, jossa Mannerheim yritti kasvattaa sampia.  Sammenkasvatus ei kuitenkaan onnistunut, sillä kalat kuolivat johonkin sairauteen ja bisnes ei siltäkään osin kannattanut.

 

 

 

Aprikin kotiseutumuseota meille esitteli koulun opettaja, joka tässä hyväntuulisena kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen kanssa.

 

 

Mannerheimin kartanonomistus Latviassa on minulla toki ollut tiedossa, mutta oli hienoa, että nyt sain paikan päällä katsella kartanoa, jonka sittemmin suosituimmaksi suomalaiseksi valittu C. G. E. Mannerheim aikoinaan omisti.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Kaipion paikallisyhdistys sai kuusikymmenvuotisjuhlaansa arvovieraan - puheenjohtaja Juha Sipilän!

Keskiviikko 25.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä toimiva Keskustan Kaipion paikallisyhdistys järjesti perjantaina 20.7.2012 yhdistyksen 60-vuotisjuhlat omistamallaan Rientolan lavalla Hämeenkyrössä.

 

Olin mukana kesäisessä juhlassa.

 

 

Kyrönjoentiellä Kaipiossa sijaitseva Rientolan lava on nykypäivänä harvinaisuus, sillä se on poliittisen puolueen rakentama ja edelleen täydessä kunnossa.

 

 

 

Ravintolasalin seinälle ovat päässeet kunniapaikalle Santeri Alkion ja Urho Kekkosen kuvat.

 

 

 

 

Keskustan Kaipion paikallisyhdistys on perustettu 9.3.1952 ja se sai 60-vuotisjuhliensa arvovieraaksi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän. 

Kaipion paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo toivottaa puheenjohtaja Juha Sipilän ja Minna-Maaria Sipilän tervetulleiksi kesäiseen juhlatilaisuuteen.

 

 

 

Juhlat alkoivat kahvituksella ja tarjolla oli todella herkullista mansikkakakkua kahvin, teen ja mehun ohella. 

Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo toivotteli juhlaväen tervetulleeksi ja kertoi lyhyesti Rientolan vaiheista.

Parhaimmillaan Rientolan tansseissa on ollut yli 500 osanottajaa.

 

 

Kunnon juhliin kuuluu aina haitarimusiikkia sekä laulua ja niiden osalta saimmekin kuulla Mirja Paldanin esiintyvän tyttärensä Teija Paldan-Piiponniemen säestämänä.

Mirja Paldan kertoi ottaneensa esiintymispyynnön mielihyvin vastaan, sillä hän on laulanut myös Rientolan avajaisissa viisikymmentä vuotta sitten!

 

 

Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen paikallisyhdistyksen juhlaan toi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santala. 

Härkki-Santala mainitsi, että kuntalaisten olosuhteet pitää turvata ja aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun valtaapitävät suunnittelevat kuntauudistusta.

 

 

 

Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestö ry:n sihteeri Raija Mäensivu toi tilaisuuteen kunnallisjärjestön terveiset. 

Mäensivu painotti, että paikallisyhdistyksillä on Keskustan toiminnassa tärkeä merkitys, sillä ne toimivat puolueen perustasona.

Keskustaa ja keskustalaista arvomaailmaa tarvitaan, oli kunnallisjärjestön sihteerin Raija Mäensivun viesti juhlayleisölle.

 

 

 

Suomen Keskustan ja Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestön yhteiset onnittelut juhlivalla paikallisyhdistykselle toivat puheenjohtaja Juha Sipilä ja kunnallisjärjestön sihteeri Raija Mäensivu.

Onnittelut ottivat vastaan Kaipion paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo ja sihteeri Elina Piittala.

 

Vielä joitain kuvia juhlatilaisuudesta:

 

 

 

Juhlivan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo toivottaa juhlaan tervetulleiksi Elina Siepin ja Esko Arolan Ylöjärveltä.

 

 

 

Pirkanmaan Liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela ja Tiina Viilo-Koskela  saapumassa juhlaan.

Jouni Koskela toimi Kaipion paikallisyhdistyksen viisikymmenvuotisjuhlassa kymmenen vuotta sitten tilaisuuden juontajana.

 

 

 

Esko Arolalla (vasemmalla) Ylöjärveltä ja viime eduskuntavaaleissa vapaaehtoisesti luopuneella ex-kansanedustaja Klaus Pentillä riitti puhuttavaa ennen juhlatilaisuuden alkamista.

 

 

 

Puhumista riitti myös Maria Härkki-Santalalla ja Elina Siepillä!

 

 

 

Ilmeistä päätellen Juha Sipilällä, Minna-Maaria Sipilällä, Maria Härkki-Santalalla ja Raija Mäensivulla oli mukavaa yhdessä ennen tilaisuuden alkamista järjestetyssä kahvituksessa!

 

 

 

Juhlatilaisuuden päätteeksi paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo ja sihteeri Elina Piittala luovuttivat puheenjohtaja Juha Sipilälle suuren puukauhan muistoksi Hämeenkyrön vierailusta.

 

Huomaan, että jutulleni on kertynyt pituutta varsin paljon ja puheenjohtaja Juha Sipilän puheen annista kertominen on paikallaan jättää tuonnemmas.

 

Perästä kuuluu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jääkärien jalanjäljillä Liebajan St. Trinitatis -kirkossa

Tiistai 24.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liebajan St. Trinitatis-kirkko Latviassa on merkittävä Suomen historian kannalta, sillä siellä suomalaiset jääkärit vannoivat sotilasvalan helmikuun 13. päivänä v. 1918.

 

Jääkäreiden aikana Liebajan nimi oli Libau ja sillä nimellä tämä silloinen varuskuntakaupunki tunnetaan jääkärihistoriassa.

 

Taannoisella Baltian matkallamme vietimme mieliinpainuvan hetken tässä kirkossa.

 

 

 

Liepajan St. Trinitatis-kirkon latviankielinen nimikyltti.

Kyltistä ilmenee, että kirkko on rakennettu v. 1758. 

 

 

Kirkko on ulkoasultaan vielä osin restauroimatta, mutta…

 

 

 

…sisäasultaan se on restauroitu hyvin kauniiksi.

 

Sisätilojen restauroinnista me suomalaiset saamme olla ylpeitä, sillä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Kulttuurialan ja muotoilun yksikön konservoinnin koulutusohjelman oppilaat ovat ”Conservation of the St. Trinitatis Church in Liebaja, Latvia” –hankkeen merkeissä osallistuneet kirkon konservointiin.

 

SEAMK:n hanke on tavallaan jatke jääkäritoiminnalle, sillä hankkeen taustalla on Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseon sekä Etelä-Pohjanmaan Jääkäriperinneyhdistyksen aloitteellisuus.

 

Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Liebajan St. Trinitatis-kirkkoon liittyvään hankkeeseen voi tutustua tarkemmin www.extra.seamk.fi/trinitatis -sivuilla.

Erityisesti suosittelen kirkon sisätiloista laaditun videomateriaalin katselemista!

 

 

Matkamme johtaja kenraali Pentti Lehtimäki kertoi kirkossa jääkäreiden sotilasvalatilaisuuden yksityiskohdista.

 

On luonnollista, että kaikki jääkärit eivät voineet valatilaisuudessa olla suorassa yhteydessä jääkärilippuun, vaan he muodostivat ketjun, jossa ensimmäinen piti kiinni lipusta ja seuraavat laskivat kätensä edellisen hartioille. Näin kaikilla jääkäreillä oli elävä yhteys jääkärilippuun.

 

 

Matkamme osanottaja, hämeenkyröläinen ylilääkäri Jarmo Puntalo esitti aikoinaan saksalaisille laatimansa mielenkiintoisen esityksen Suomen jääkäriliikkeestä. Todella hieno esitys ja saimme kuulla sen paikassa, jossa se erityisesti puhutteli.

Puntalo toimi Hämeenkyrössä lääkärinä ollessaan Viljakkalan ja Hämeenkyrön sotaveteraanien nimikkolääkärinä. Hän nautti silloin ja nauttii edelleenkin sotaveteraanien täydellistä luottamusta.

 

 

 

Kirkon seinällä on suomalaisten jääkäreiden sotilasvalan vannomistilaisuuden muistoksi laatta, jonka teksti kuuluu näin:

 

 

Suomalaiset jääkärit vannoivat tääl-

lä 13. helmikuuta 1918 uskollisuutta

Suomen lailliselle hallitukselle

lippunsa vihkimistilaisuudessa ennen

lähtöään maansa vapaustaisteluun

 

Teksti on laatassa latviaksi, suomeksi ja ruotsiksi.

 

Laatta on paljastettu syyskuun 13. päivä 1977.

 

 

 

Ylilääkäri ja res. lääkintämajuri Jarmo Puntalo jääkäreiden muistolaatan äärellä.

Muistolaatan vierellä on Suomenlippu ja Jääkärilippu.

 

 

Kirkossa on tavanomaisen urkuparven lisäksi hallitsijan aitio.

Osa meistä palasi kirkkoon vielä illalla, sillä siellä piti kaksi paikallista neitosta voimallisen urkukonsertin.

Kun neitokaiset tulivat konsertin jälkeen yleisön eteen kiittämään, niin mieleen nousi ajatus, että miten noin hennot tytöt saivat uruilla aikaan niin mahtavan musiikkituokion!

 

Ehkä osa poikkeuksellisen voimallisesta musiikista selittyy sillä, että kirkon urut tunnetaan eräänä maailman vanhimmista ja edelleen käytössä olevista mekaanisista uruista.

 

 

Tärkeä palanen Suomen historiaa tuli koettua, kun meillä oli tilaisuus vierailla St. Trinitatis -kirkossa Liepajassa Latviassa.

 

 

-Esko Erkkilä-