Nykytekniikka on mullistanut ympäristömme ja monet jokapäiväiseen elämäämme kuuluvat toiminnot

Lauantai 8.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tätä juttuani ja tallennan sen nettisivuilleni 350 kilometrin päässä kodistani.

 

Nykytekniikka on ihmeellistä ja mahdollistaa tehokkaan toiminnan.

 

 

 

Käytän nettiyhteyden saamiseen reititintä, jolla saan yhteyden ”valtakunnan tietoverkkoon” vaivattomasti. Yhteys toimii täällä korvessa jopa nopeammin kuin Tampereen maalikylässä!

 

Aloitin työurani Kokkolassa ja silloin Kokkolasta ei ollut kaukopuhelinyhteyksiä oman maakunnan ulkopuolelle. Puhelut piti tilata "Valtiolta" eli numerosta 06 ja odottaa puhelun saamista.

Puheluita pystyi varaamaan samalla kerralla ainoastaan kuusi ja "Valtio" yhdisti ne sitten peräjälkeen tilaajan puhelimeen.

Tietoliikenneyhteyksien aikaansaaminen on välttämättömyys haja-asutusalueiden asukkaiden elämälle. Omien kokemusteni mukaan tässä on onnistuttu ainakin Keski-Pohjanmaan maisemissa!

 

Toinen asia, jonka erinomaisuuteen pääsin tutustumaan viime torstaina, on maanmittaukseen ja paikantamiseen liittyvät toiminnot.

 

Olin apumiehenä maanmittaustoimituksessa, jossa jouduttiin etsimään kymmenkunta vanhaa kivipyykkiä ja niiden oikeaa paikkaa maastosta.

Samassa yhteydessä haettiin maanmittarin toimesta paikka tieuralle, jonka rakentamisesta oli hetki aikaisemmin sovittu yksityistietoimituksessa.

 

 

Homman hoitaneen maanmittausinsinöörin apuvälineenä toimi satelliittipaikannin, jolla kohteen sijainti pystyttiin määrittelemään muutaman sentin tarkkuudella.

Laite on esimerkki lännen ja idän saumattomasta yhteistoiminnasta, sillä se hyödyntää venäläisten ja amerikkalaisten satelliittien palveluja. Laite osaa ”lukea” venäläisten sekä amerikkalaisten satelliittien lähettämiä tietoja siten, että paikantaminen onnistuu tarkasti.

 

 

Paikantamislaite sijaitsee pitkän varren päässä. Varsinainen laite on tässä kuvassa joutunut niin korkealle, että se ei näy punatakkisen maanmittausinsinöörin pitelemän varren päässä.

 

 

 

Maanmittaustoimitus ei nykyäänkään ole pelkkää satelliittipaikannukseen perustuvaa toimintaa, sillä kivipyykkien maastoon asentaminen vaatii maanmittausinsinööriltä ruumiillista rehkimistä, kun metallinen ”kivipyykki” asennetaan paikoilleen.

 

Maanmittaustoimitus ja yksityistien määrittäminen vaativat kyläläisiltä saumatonta yhteistyötä, jotta ratkaisu olisi toimiva.

 

Kiitän kälviäläisiä naapureitamme, sillä saimme rakentavalla yhteistyöllä uudelle naapurillemme hyvän ja toimivan tieyhteyden päätieltä hänen tontilleen.

 

Lopputuloksesta voin todeta, että kaikki voittivat!

 

Teknisessä mielessä voittamisen takana oli uusin tekniikka ja sen hyödyntämiseen pystyvä maanmittausinsinööri sekä maanmittaustoimitukseen osallistuneiden maanomistajien hyvä yhteishenki!

 

-Esko Erkkilä-

Muistatko Tallinnan berjozkan?

Perjantai 7.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Berjozka oli kummajainen, joka tuli tutuksi kaikille niille, jotka matkailivat neuvostomiehityksen aikana Tallinnassa.

Berjozkat olivat Neuvostoliitossa myymälöitä, joissa oli tarjolla sellaisia tavaroita, joita ei tavallisista kaupoista ollut mahdollisuutta ostaa. Maksuvälineenä berjozkassa kävi ainoastaan vaihdettavat valuutat, sillä ruplia berjozkat eivät hyväksyneet.

 

Berjozkoita oli Tallinnan lisäksi mm. Viipurissa, silloisessa Leningradissa ja Moskovassa.

Tallinnan borjozkan lisäksi olen käynyt Viipurin rautatieasemaa vastapäätä sijainneessa berjozkassa.

 

Tartu maantien ja E. Viiraltin kulmauksessa sijainnut Tallinnan berjozka tuli neuvostomiehityksen aikana tutuksi kaikille Tallinnassa vierailleille.

 

 

Kerrotaan, että Tallinnan berjozka on suomalaisten rakentama ja se on helppo uskoa, kun katselee entistä berjozka-rakennusta nykyään. Tiilet ovat vahvatekoisia ja muuraus on tehty ammattimiesten taidolla - saumat ovat suorassa ja tiilet eivät ole vinksin vonksin.

 

Tiilirakenteinen rakennus on edelleen samalla paikalla kuin berjozkana toimiessaan ja kaikesta näkee, että rakennusta ei ole rakennettu neuvostoliittolaisten spesifikaatioiden mukaan!

 

 

Rakennuksessa näyttää nykyisin toimivan Apollo-niminen cabaret.

 

 

 

Tästä ovesta pääsivät Viron neuvostomiehityksen aikana sisään ainoastaan turistit ja tietyt valtion virkamiehet sekä ulkomaiset asiantuntijat perheineen, joilla oli oikeus pitää hallussaan ulkomaan valuuttaa.

 

Tallinnan berjozkassa oli osittain kaksikerroksinen myymälätila, sillä toisen kerroksen myymälätilat olivat muistaakseni tavallaan päämyymälän yläpuolella seinien vierustoilla.  

Tarjolla olleet tuotteet oli hintalapuissa hinnoiteltu ruplissa, mutta kassalla ruplahinta muutettiin virallisen kurssin mukaisesti vaihdettaviin valuuttoihin. Tämä tuotti monille suomalaisille suuren pettymyksen, sillä katukurssilla vaihdetuilla ruplilla ei ollut lainkaan arvoa berjuzkassa! Berjozkassa ei voinut maksaa lainkaan ruplilla, ei vaikka ne olisi ollut vaihdettu virallisella kurssilla.

 

Pääsin Viron neuvostomiehityksen aikana käymään usein Tallinnassa, sillä se oli suosittu ja edullinen mm. myyntihommissa kunnostautuneille eri jakeluteiden myyntimiehille.

Sain olla mukana järjestämässä ja toteuttamassa monia erilaisiin myyntikilpailuihin liittyneitä asiakkaidemme palkintomatkoja Tallinnaan. Toimin siis isäntänä Tallinnan matkoilla ja matkoihin liittyy lukuisia hupaisia tapahtumia, joista joskus voisi kertoa myös tällä saitilla!

 

Suomalaisturistien kaupankäynti Tallinnassa perustui neuvostovallan aikana rupliksi vaihdettaviin pipoihin, lenkkareihin, farkkuihin ja muihin sellaisiin tavaroihin, joihin Neuvostoliiton kansalaisille ei laillisesti ollut mahdollisuuksia.

 

Tavaravaihdon lisäksi vaihdoimme tavallisesti viisikymmentä markkaa rupliksi virallisella kurssilla – kurssi oli naurettavan heikko ”katukurssiin” verrattuna. Viisikymppinen oli kuitenkin vaihdettava virallisella kurssilla, jotta innokkaat Neuvostoliiton rajavartijat olisivat uskoneet, että jollain summalla sitä on pitänyt elää ja nauttia Tallinnan vilkkaasta yöelämästä!

 

Berjozka-myynti tapahtui virallisella kurssilla ja sen vuoksi berjozka-ostokset jäivät yleensä perin vaatimattomiksi.

 

Muistan, että Alla Pugatšovan levyt olivat ainoita, joiden hankinta berjozkasta oli järkevää.

 

Myönnän, että hieman harmittaa, etten viime viikonvaihteen aikana tapahtuneen Tallinnan-matkani yhteydessä poikennut vanhassa ja muistorikkaassa Tallinnan berjozkassa.

 

Ehkäpä jo seuraavalla Tallinnan-matkalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

Torstai 6.9.2012 - -Esko Erkkilä-

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa oli pääaihe Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Tampereen Markkinoilla syyskuun 3. päivänä.

Kysyin lukemattomilta Keskustan teltalla poikenneilta tamperelaisilta, että mitä mieltä he ovat TKL:n sinisten bussien korjaamisesta Virossa.

Monet tamperelaiset eivät edes tienneet asiasta mitään ja he ihmettelivätkin sitten, että korjataanko Tampereen busseja todellakin Virossa!

Yksikään keskustelukumppaneistani ei kannattanut TKL:n sinisten bussien korjaamista Virossa.

Useat kannustivat minua pitämään esillä tämän ihmeellisen asian ja sen vuoksi laadinkin omatekoisen "esitteen", jossa lyhyesti kerroin oman mielipiteeni.

Tavallisen A4-arkin kokoinen vaatimaton esite näyttää tältä:

********

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

Esko Erkkilä (kesk.) puolustaa tamperelaista työtä ja vastaa:

Se ei ole oikein, sillä Tampereen kaupungin oma korjaamotoiminta on tehokasta ja todellista säästöä ei saada aikaan!

 

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa merkitsee, että työttömyys Tampereella lisääntyy!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

********

-Esko Erkkilä-

On lyhytnäköistä toimintaa, kun Tampereen kaupunki lopetti perheryhmätoiminnan

Keskiviikko 5.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on lopettanut lapsiperheiden arkea tukeneen perheryhmätoiminnan.

 

Tampereen kaupungin säästösyihin perustunut päätös oli maanantaina 3.9.2012 järjestetyillä Tampereen Markkinoilla Keskustan teltalla kiivaan kritiikin kohteena.

 

Sattumalta Aamulehti käsitteli samaa asiaa maanantaina ilmestyneessä numerossaan.

 

Perheryhmätoiminnan lopettaminen merkitsee Tampereen kaupungin sosiaalipalvelupäällikkö Mari Päiväsen mukaan 250.000 euron säästöä.

 

Kyse saattaa olla lyhyelläkin tähtäyksellä näennäissäästöstä, sillä sosiaalipalvelupäällikkö mainitsee Aamulehden haastattelussa näin: ”Tilaus vähenee 250.000 eurolla”.

 

Perustelen oletustani näennäissäästöstä sillä, että puhutaan tilauksen vähenemisestä, mutta ei säästöstä.

 

Eräs nuori isä valitti minulle, että nyt heidän ensimmäisen lapsensa vuoksi saama apu ja tuki loppuu.

 

Kyseinen isä kiitteli perheryhmätoiminnassa saatuja neuvoja, jotka koskivat aivan yksinkertaisia vastasyntyneen hoitamisessa tarvittavia tietoja. Perheen lapsi on nyt vajaan vuoden ikäinen ja tukea sekä erilaisia niksejä olisi tarvittu edelleenkin.

 

Toisaalta isä oli varustettu positiivisella asenteella, sillä hän kiitteli siitä vajaasta vuodesta, jonka ajan hän ja hänen vaimonsa saivat neuvoja pienen vauvan hoitamisessa.

 

Vertailimme kyseisen isän kanssa kahta asiaa; perheryhmätoiminnan lopettamista ja Tavase-hanketta.

 

Olimme huolestuneita Tampereen kaupungin päättäjien ja virkamiesten arvomaailmoista.

 

Totesimme, että Tavase-tekopohjavesihankkeessa Tampereen kaupungin piikki on koko ajan auki, mutta perheryhmätoiminnan osalta se on nyt laitettu kiinni!

 

Miksi Tampereen kaupunki haluaa tukea Suomen kauneimpien harjumaisemien tuhoamista, mutta kääntää selkänsä ja näyttää keskisormea perheryhmätoiminnalle?

 

Päättäjiemme arvot eivät ole kohdallaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehtävien kasautuminen samoille on Tampereen tapa

Tiistai 4.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Lautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa.

 

Julkisuudessa on kummasteltu Harri Jaskarin ja Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä lautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita lautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että valtuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntiin pääsylle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia lautakuntiin.

 

Lautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan. Näin lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajat eli luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella. Kauhukuvana on pidetty, että silloin esimerkiksi lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin. Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsisi, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

ESKO ERKKILÄ

kesk, Tampere

 

****

 

Tämä kirjoitus on kopio Aamulehden lauantaina syyskuun 1. päivänä julkaisemasta Lukijat-sivulle lähettämästäni mielipidekirjoituksesta.

 

Sain kirjoituksestani erityisen paljon positiivista palautetta eli tamperelaisten mielestä osuin kirjoituksessani naulan kantaan!

 

-Esko Erkkilä-

Mansikkamaan perustamisaika on nyt!

Sunnuntai 2.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun alkupäivinä ehtii vallan hyvin perustamaan mansikkamaan.

 

Poistimme viljelyksestä muutaman mansikkapenkin elokuun lopulla ja istuimme uudet taimet pariin penkkiin.

 

Tässä pieni kuvakertomus siitä, että miten vanhoista penkeistä tongittiin uusien penkkien tarvitsemat kasteluputket ja miten uuden mansikkamaan perustaminen muutenkin sujui.

 

 

 

 

Uudet penkit laitettiin vanhan mansikkamaan viereen.

Vanha jyrsin sanoi työsuhteensa irti ja piti hankkia uusi. Nyt meillä on yksi upouusi jyrsin, kaksi melkein kunnossa olevaa ja yksi antiikkinen, jonka saattaa joskus saada käyntiin.

Uusin on näppärä peli, mutta kovin kevyt, joten pelkään, että se ei pääse pureutumaan maahan kasvien kannalta kunnolla.

 

 

 

Uusiin penkkeihin tarvittavat kasteluputket saatiin vanhoista kymmenkunta vuotta vanhoista penkeistä. Putkien repiminen vanhoista penkeistä kävi työstä, mutta kahdelta mieheltä se onnistui.

 

 

 

Kasteluputket ovat tavallista muoviputkea, joihin on moottorisahalla sahattu pienet viillot, jotta putkeen johdettu vesi pääsee mansikantaimien juurien ulottuville.

 

 

 

 

Mansikkamaan peruskalkituksesta ja PK-lannoituksesta on perustamisvaiheessa huolehdittava.

 

 

 

 

Ohjausnarun avulla pystyy lapioimaan kasteluputkelle suoran ”ojan”, johon se saa jäädä.

 

 

 

 

Mansikkapenkki muotoillaan oikeaan muotoon ja…

 

 

 

 

…sitten asennetaan mansikkakangas paikoilleen.

Mansikkamuovit on viime aikoina tehty niin heikoiksi, että niiden käyttämistä ei voi suositella.

Mielestäni muoveista tulevat kyseeseen ainoastaan ns. aumamuovit, sillä ne kestävät paikoillaan lähes kymmenenkin vuotta. Niitä myydään kuitenkin vain isoissa rullissa, joten muutaman kymmenen metrin pituiselle mansikkamaalle ne eivät tule kyseeseen. Lisäksi ne ovat niin leveitä, että niiden leikkaamisessa oikeaan leveyteen tarvitaan runsaasti nurmikkotilaa sekä terävät puukot.

Nyt poistetuissa penkeissä meillä oli käytössä aumamuovit ja hyvin ne kestivät!

 

 

 

 

Istutimme kotimaista Polka-tainta. Taimituottaja suosittelee Polkalle 30 sentin taimiväliä, mutta me istutimme taimet 40 sentin taimivälillä – näin homevaurioiden vaara saadaan pienemmäksi, kun kasvusto on väljä.

 

 

 

 

Suositeltua pidemmän taimivälin lisäksi istutimme taimet hieman eri linjalle toisistaan, joten sitäkin kautta mansikkapenkkiin saadaan lisää väljyyttä.

 

 

 

 

Valmis mansikkapenkki on kaunis näky. Se ei kuitenkaan kerro mitään siitä monipuolisesta aherruksesta, joka on sen aikaansaamisen takana!

 

 

Ensi kesänä nämä taimet antavat jo muutaman mansikan, mutta vasta kesällä 2014 tästä saadaan kunnollinen sato.

 

Viljelijän työ on pitkäjänteistä puuhaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Herukkapensaiden leikkaaminen on nyt ajankohtaista!

Lauantai 1.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Puutarhassa on nyt aika valmistella asioita talven varalle.

 

Eräs ajankohtaisemmista asioista on herukkapensaiden leikkaaminen.

 

Toimenpide on omassa puutarhassamme ”vaiheessa”, sillä valitettavan monta muutakin puuhaa odottaa tekijäänsä.

 

Herukkapensaiden leikkaaminen ja niiden talvikuntoon saattaminen on kuitenkin meillä saatu alkuun ja siitä jokunen kuva sekä muutama ajatus:

 

Suurin leikkaustarve syksyisin kokemuksemme mukaan on musta- ja viherherukalla. Toki myös puna- ja valkoherukkapensaiden leikkaamisesta on huolehdittava, jos niistä haluaa seuraavana kesä jonkinlaisen sadon.

 

Jotkut leikkaavat herukkapensaat vasta keväällä, mutta meillä leikkaaminen on aina tapahtunut syksyllä.

 

Kerran leikkaaminen jäi huolimattomuuden sekä varhaisen lumentulon vuoksi kevääseen ja se ei ollut hyvä asia.

 

 

 

Työkalut herukkapensaiden leikkaamisessa ovat yksinkertaiset. Vahvempien oksien poistamiseen tarvitaan voimasakset ja pienemmät oksat pystyy hoitelemaan tavallisilla puutarhasaksilla.

Sopiva pressunpalanen tai muovimatto suojaa polvia kostealta maalta, sillä pensaiden juurella pitää työskennellä polvillaan.

On luonnollista, että leikattujen oksien keräämiseen tarvitaan talikkoa, heinähankoa tai haravaa. Myös kottikärryt ovat tarpeelliset, kun oksat kuljetetaan pois puutarhamaalta.

Kuvassa näkyvät tavalliset puutarhasakset olen yli kymmenen vuotta sitten hankkinut ruplilla Vienan Karjalan Uhtualla sijainneesta ”tavaratalosta”. Ne eivät maksaneet Suomen rahassa paljoakaan, mutta ne ovat edelleen meidän parhaat puutarhasakset!

 

 

 

Tässä eräs mustaherukkapensas, joka on leikattu edellisen kerran viime syksynä.

Pensaan takana on kuvausta varten asennettu valkoinen levy. mutta eipä sitä tässä kuvassa paljoakaan näy!

 

 

 

Tässä äskeinen pensas leikkaamisen jälkeen ja…

 

 

 

…nyt myös nurmikko pensaan ympäriltä on leikattu ”säälliseen” kuntoon!

 

 

Vanha viisaus herukkapensaiden leikkaamisessa on se, että leikkaamisen jälkeen pitää pystyä heittämään karvalakki herukkapensaan oksien lävitse!

 

Viisaus pitää paikkansa.

 

Leikkaamisen jälkeen kourallinen PK-lannoitusta pensasta kohti ja sitten saa olla turvallinen olo odottaa kevättä ja ensi kesän herukkasatoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei tullut takkia, ei tullut liiviä, ei tullut hanskoja ja ei tullut edes tuluskukkaroa!

Perjantai 31.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen hallituksen räpellys vanhuspalvelulain uudistamiseksi päätyi täydelliseen mahalaskuun.

 

Vanhaa satua mukaillen yritettiin takkia, mutta ei saatu aikaiseksi edes tuluskukkaroa!

 

Hallitus päätyi tavoittelemaan vanhusten hoidossa alempaa henkilöstömitoitusta kuin on nykytilanne!

 

Kokoomus ja SDP näyttävät käyvän julkista keskustelua, että kumpi voitti.

 

Tässä arvottomassa pelissä oli ainoastaan häviäjiä, tässä ei ole voittajia. On vastuutonta esittää, että tässä olisi kukaan selvinnyt voittajana.

 

Kokoomuslainen ja sosiaalidemokraattinen maailmankatsomus kokivat mahalaskun ja sen myötä kiistan kohteet eli vanhukset hävisivät.

 

Demarit lukkiutuivat kiistan alussa hoitajakertoimen 0,7 taakse, mutta lopulta he suostuivat kertoimeen 0,5!

 

Ja millaiseen hoitajakertoimeen?

 

Se on nykyinen suositus ja kokoomuksen sekä demarien ”sovun” tuloksena siihen pyritään vapaaehtoisin toimin 31.12.2014 mennessä!

 

Hallituksen päätös merkitsee siis sitä, että hoitajia voi olla oikeastaan miten vähän tahansa yli kaksi vuotta tästä eteenpäin!

 

Ei tullut edes tuluskukkaroa kokoomuksen ja SDP:n budjettisovun tuloksena!

 

Kun vanhuspalvelulaki on nyt saatu vesitettyä oikein perusteellisesti, voivat kokoomuksen Jyrki Katainen ja SDP:n Jutta Urpilainen kääriä hihansa ja jatkaa suomalaisten tienaaman rahan lapioimista etelä-Euroopa hulttiovaltioille.

 

Vanhusten hoitoon sovittu 10 miljoonaa euroa on mitätön taskuraha verrattuna niihin kymmeniin miljardeihin, joita Katainen ja Urpilainen nyt taas pääsevät estoitta jakamaan Kreikalle, Espanjalle ja Italialle.

Tilanteen karkaaminen hallituksen käsistä ilmenee myös siitä, että hallituksen edustajat eivät itsekään tiedä, ovatko he päättäneet lisätä vanhustenhoidon rahoja kymmenellä vai kahdellakymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa!

 

Olen varma, että tavalliset kokoomuslaiset ja suomalaiset demarit häpeävät johtajiensa toimia, kun nämä hyljeksivät suomalaista yhteiskuntaa rakentaneita vanhuksia, mutta paapovat etelä-Euroopan hulttiomaita!

Häpeä on syksyn kunnallisvaaleissa hyvä kanavoida positiiviseen suuntaan ja äänestää ehkä elämänsä ensimmäisen kerran Keskustan ehdokasta!

 

Julkidemari Pertti Timonen ennustaa syksyn kunnallisvaalien teemaksi hulttiomaiden tukemista.

 

Tamperelainen-lehden haastattelussa 29.8.2012 politiikan tutkimuksen dosentti Pertti Timonen toteaa mm. näin:

 

Tampereellakin syksyn kuntavaalien merkittävin puheenaihe ei ole omien talousmiesten ja poliitikkojen budjettipainotukset, vaan eteläeurooppalaisten kollegoiden todistettavasti heikko euro-osaaminen ja Suomen osuus laskusta.

 

– Eurokriisi ratkaisee Tampereen vaalituloksen. Valtakunnan politiikka ja puheenaiheet ratkaisevat, sanoo Timonen.

 

Vanhuspalvelulain mahalasku vakuuttaa monet suomalaiset dosentti Timosen kannalle!

 

Keskusta voi syystäkin olla luottavaisesti mukana Tampereen kunnallisvaalikuvioissa!

 

-Esko Erkkilä-

Kapteeni yrittää jättää hukkuvan laivan?

Torstai 30.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Valkeakosken Sanomat jysäytti elokuun 28. päivänä todellisen uutispommin, kun se kertoi, että Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela on hakenut Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan toimeen.

 

Lehti otsikoi jymyuutisensa näin:

 

 

Tavasen toimitusjohtaja hakee Valkeakoskelle

 

Lehti taustoittaa uutistaan mm. näin:

 

”Tekopohjavesiyhtiön Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela on yksi niistä 21:stä, jotka hakevat Valkeakosken teknisen johtajan paikkaa…

 

…Tavasen tiimoilta niin valkeakoskelaisille kuin muillekin lähikuntien asukkaille tutuksi tullut Jokela sanoo, että hakee paikkaa, koska se on merkittävä ja mielenkiintoinen.

 

– Olen ollut sekä yksityissektorilla että julkisella puolella töissä. Tavasessa olen ollut mukana vuodesta 2005, Jokela toteaa.

 

Valkeakoski hakee uutta teknistä johtajaa Pentti Bergmannin eläköitymisen vuoksi.”

 

Minulla ei ole pienintäkään sananvaltaa, eikä edes halua puuttua Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan valintaan, mutta siitä huolimatta viime perjantaina päättynyt hakuprosessi on minulle ja muille Tavase-vastustajille hyvin merkityksellinen.

 

Tavase Oy:n toimitusjohtajan halu jättää tekopohjavesihanke on vahva viesti koko hankkeen mielettömyydestä. Yrityksen toimitusjohtaja näkee aivan oikein, että lähtö tästä kuitenkin tulee.

 

Toivon, että Petri Jokelan hakemus Valkeakosken teknisen johtajan toimeen herättää viimein myös tamperelaiset Tavase-uskovaiset todellisuuteen.

 

Tampere ja sen lähikunnat eivät mielestäni voi olla tekopohjavesiyhtiön takana.

 

Luettelen taas kerran muutaman keskeisen argumentin Tavase-suunnitelmia vastaan:

 

• Näsijärvi on pitkäjänteisen toiminnan tuloksena puhdistunut niin, että Tampereen vedenkulutuksen kasvu voidaan vallan hyvin tuottaa todellisena lähivetenä Näsijärvestä

 

• Näsijärven rannalla sijaitsevan Kaupinojan vesilaitoksen saneeraukseen sijoitetut rahat ovat pieni murto-osa niistä mammuttikustannuksista, jotka muodostuisivat jos Pälkäneelle ja Kangasalle sekä ennen pitkää Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian Pinsiöön rakennettaisiin ympäristöä tuhoavat tekopohjaveden imeytyskentät

 

 

• Suomen kauneimpia harjumaisemia ei saa pilata sadettamalla Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin joka toinen vuosi 863 metriä korkea vesipatsas. Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät olisivat yli 1.000-kertaisia alueen normaaliin sademäärään verrattuina!

 

 

Tavase Oy:n kansalaismielipidettä halveksiva toimintatapa ”ei ole nykypäivää”.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen triatlonisti Pauli Kiuru pyysi Aamulehdessä 30.7.2012 Tavasen suurimmalta omistajalta eli Tampereen kaupungilta avoimia vastauksia esittämiinsä kysymyksiin!

 

Myös Tavase Oy:lle hän esitti kysymyksiä.

 

Toivoin, että Tampereen luottamushenkilöt ja Tavase Oy:n hallituksen jäsenet olisivat vastanneet Kiurun kysymyksiin.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

 

Koen, että Valkeakosken Sanominen uutispommi toimitusjohtaja Jokelan halusta irrottautua tekopohjavesihanke Tavasesta on paras vastaus kansanedustaja Pauli Kiurun esittämiin kysymyksiin.

 

Kaikesta näkee, että Tavase Oy vetelee viimeisiä henkosiaan.

 

Tavase Oy:n loppuminen on hyvä asia, mutta surettaa, että mieletön hanke on ehtinyt kuluttaa tamperelaisten ja lähikuntien asukkaiden verovaroja lähes kymmenen miljoonaa euroa!

Tampereen kaupunki rypee suurissa taloudellisissa ongelmissa.

Ymmärrän Tampereen kaupungin virkamiesjohdon murheet, kun kaupunki joutuu Tavasen alasajossa kirjaamaan omistusosuutensa mukaisen tappion hankkeen loppumisesta.

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 %, joten tappiota kertyy tekopohjavesiseikkailusta monta miljoonaa.

 

Ironisesti voidaan toki ajatella, että kymmenen miljoonan euron panostuksella saadaan säästettyä 200 miljoonan euron uhraaminen luonnon ja ympäristön tuhoamiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillassa luvattiin palvelujen karsimista, lisää lainanottoa sekä veronkorotuksia

Keskiviikko 29.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Syyskauden ensimmäinen Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteinen asukasilta järjestettiin Kaukajärven koululla maanantaina 27.8.2012 klo 18.00-20.00.

 

 

 

Asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa oikealta lukien:

 

• kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, vihr.
• pormestari Timo P. Nieminen, kok.
• apulaispormestari Leena Kostiainen, kok.
• apulaispormestari Irja Tulonen,kok.
• apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, vihr.
• apulaispormestari Timo Hanhilahti, kesk.

 

Myös kaikki valtuustoryhmät olivat lähettäneet kysymyksiin vastaamaan edustajansa, mutta kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä oli antanut tehtävän Leena Kostiaisella ja vihreät puolestaan Olli-Poika Parviaiselle.

Eikö kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmissä löydy asiantuntemusta ja/tai uskallusta laittaa pätevää voimaa tamperelaisyleisön eteen?

 

 

Asukasillan toinen tunti keskityttiin Tampereen taloudellisen tilanteen selvittelyyn ja yleisölle tuli selväksi, että ankeat ajat ovat tamperelaisilla edessä.

 

 

 

Kiitokset pormestaripestistään kuuden pormestarivuoden jälkeen luopuvalle Timo P. Niemiselle, sillä asukasillassa puhuttiin ainakin tovi niistä ankeista näkymistä, jotka Tamperetta uhkaavat.

 

Kiitokset kokoomuslaiselle Timo P. Niemiselle myös siitä, että hän uskalsi selkeästi nimetä nykyisen hallituksen suurimmaksi syypääksi, kun kunnilla menee nyt heikosti ja lähitulevaisuudessa taloudellisesti vieläkin heikommin.

 

Pormestari Nieminen totesi selkeäsanaisesti, että Suomen tilanne huolestuttaa, sillä Suomen valtion lainamäärän kasvua ei ole pystytty katkaisemaan.

 

Valtio siirtää tehtäviään kunnille ja se merkitsee kunnille lisälainan ottamista, verojen korottamista ja investointien siirtämistä. On selvää, että kunnat joutuvat karsimaan palvelujaan.

 

Pormestari Nieminen totesi, että näin ei voi jatkua.

 

Valtionvelka on nyt 16.000 euroa jokaista suomalaista kohti.

 

Tampereen tilanteesta pormestari Timo P. Nieminen kertoi aluksi Tampereen velkamääräksi 1.550 €/henkilö, mutta tarkensi hetken kuluttua, että todellinen lainamäärä, jossa on huomioitu myös konsernilainat, onkin 3.660 €/henkilö.

 

Olen tiennyt tämän hämäystaktiikan, että konsernilainoja ei huomioida julkisuuteen saatetuissa luvuissa, mutta kiitos tässäkin Niemiselle, että hän uskalsi kertoa koko karun totuuden!

 

Kataisen ja Urpilaisen hallitus ottaa kunnilta ensi vuonna 500 miljoonaa euroa ja on selvää, että kunnat joutuvat todella ahtaalle.

 

Nieminen totesi, että köyhiltä kunnilta ei saada mitään, vaan niidenkin osuuden joutuvat maksamaan paremmassa asemassa olevat kunnat. Tampere kuuluu kolmenkymmenen parhaan kunnan joukkoon, joten Tamperetta tullaan valtion taholta kurittamaan enemmän kuin keskivertokuntaa.

 

Tampereen erityishuolena on pormestari Niemisen mukaan se, että kaupungin elinkeinorakenne on vientiteollisuusvoittoinen.

 

Pormestari totesi, että Euroopassa on nyt vaikea tehdä kauppoja ja sen perusteella Timo P. Nieminen mainitsikin, että Tampere kärsii eurokriisistä.

 

Yhteisöveron tuotto oli viime vuonna Tampereen kaupungille 72 milj. euroa, mutta tänä vuonna se jää 53 miljoonaan euroon.

 

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on 24,5 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Normaalisti valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 74,80 prosenttia, kuntien 23,34 prosenttia ja seurakuntien 1,86 prosenttia. Verovuonna 2012 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 69,36 prosenttia, kunnat 28,34 prosenttia ja seurakunnat 2,30 prosenttia.

 

Kuntaosuuden noususta huolimatta Tampereen saama rahamäärä yhteisöverosta siis alenee 19 miljoonaa euroa.

Olen oppinut, että Tampereella yksi vero-% merkitsee 30 miljoonaa euroa eli yhteisöveron alenema tarkoittaa vajaata yhtä vero-% -yksikköä!

 

Eikä tässä vielä kaikki, sillä loppuvuoden näkymät osoittavat, että yhteisöveron tuotto kunnille on edelleen laskusuunnassa.

 

Käsittelin tällä palstalla taannoin Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmien pettämistä ja mainitsin esimerkkinä sen, että Tampereen kaupungin virkamiesjohto ja eivät myöskään luottamushenkilöt ole osanneet arvioida yhteisöveron tuottonäkymiä. Kirjanpito-osastolla toimivan konttoristin liian suurta lyijykynien kulutusta kyllä varmaan on osattu paimentaa, mutta ei sitä, että johtavat virkahenkilöt olisivat tehneet vaihtoehtoisia suunnitelmia yhteisöveron alenemisen varalta.

Hyvinä vuosina Tampereella ei osattu varautua huonoihin aikoihin eli riskienhallintajärjestelmät ovat pettäneet.

 

On selvää, että viime hetkiään istuva Tampereen kaupunginvaltuusto vain torailee ja todelliseen toiminnan tehostamiseen se ei pysty.

 

Se on myös selvää, että veronkorotuksia ei ensi vuodeksi uskalleta tehdä. Toivottavasti niitä ei tarvitse tehdä lokakuussa valittavan uudenkaan kaupunginvaltuuston, vaan sen jäsenet pystyvät tekemään jämäköitä päätöksiä tamperelaisten parhaaksi!

Kristillisdemokraattien Marco Roth totesi puheenvuorossaan, että laiska luottamushenkilö päätyy veronkorotuksiin. Juuri näin se on, sillä laiska luottamushenkilö ei vaivaudu tai ei pysty päätöksiin, jotka tehostaisivat julkisen organisaation toimintaa.

 

Tämän juttuni lopuksi kiitän pormestari Timo P. Niemistä ryhdikkäästä esiintymisestä asukasillassa.

Tuli jälleen kerran todistetuksi, että henkilö, joka ei tavoittele seuraavaa valtakautta pystyy kertomaan kipeänkin totuuden!

Nyt tiedämme, että mikä meitä tamperelaisia odottaa, jos emme syksyn kunnallisvaaleissa saa aikaan muutosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella tilaajalautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa

Tiistai 28.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Heikki Siikaniva kummasteli Aamulehdessä 19.8.2012 kansanedustaja Harri Jaskarin sekä valtiosihteeri  Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Jaskari on ilmoittanut olevansa käytettävissä Tampereen pormestariksi ja Anna-Kaisa Ikonen valittiin vast´ikään Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, kun Sanna Ojanen pyysi eroa opiskeluunsa vedoten.

 

Ekonomi Siikaniva paheksui Jaskarin tapauksessa sitä, että pormestariksi valittaessa Harri Jaskari joutuisi luopumaan kansanedustajan tehtävästä ja hänen tilalleen senaattoriksi nousisi Marja Tiura.

 

Mielestäni Marja Tiuran nouseminen kansanedustajaksi on OK, sillä onhan hänet kansa valinnut Kokoomuksen ensimmäiseksi varahenkilöksi viime eduskuntavaaleissa, joten tältä osin mielipiteeni eroaa Siikanivan käsityksestä. Siikanivan mielestä Tiura ei olisi kelvollinen kansanedustajaksi, mutta Pirkanmaan vaalipiirin äänestäjät päättivät asian toisin kuin Siikaniva näkee ja kansalaisten tahto on tässä asiassa määräävä.

 

Ikosen tapauksessa Siikaniva paheksui sitä, että valtiosihteerin työn lisäksi Ikonen salli valita itsensä Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, vaikka valtiosihteerin työpöytä on Helsingissä.

 

Olen Siikanivan kanssa samaa mieltä Ikosen tapauksessa. Ymmärrän toki hyvin Ikosen menettelyn, sillä sen avulla hän edesauttaa itsensä näkyvillä pitämistä Tampereen pormestarivalinnoissa. On selvää myös se, että kuntakentän remontointi ministeri Henna Virkkusen nuottien mukaan ei ole niitä halutumpia virkoja.

 

Siikanivan paheksuma tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä tilaajalautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita tilaajalautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että kaupunginvaltuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntien jäsenyydelle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys lautakuntien jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia tilaajalautakuntien jäseniksi.

 

Tilaajalautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan - lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajien luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

Käytän yllä johdonmukaisesti termiä ”tilaajalautakunnat”. Käytän sitä sen vuoksi, että Tampereellakin on kaksi lautakuntaa, joiden jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ne ovat tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Omaan henkilökohtaista kokemusta keskusvaalilautakunnan työskentelystä, sillä toimin sen jäsenenä 2010 – 2012. Pyysin ja sain eron sen jäsenyydestä mahdollisen kunnallisvaaliehdokkuuteni vuoksi.

 

Tampereen menettelytapa tilaajalautakuntien henkilövalinnoissa on tiedostettava, kun suunnitellaan suur-Tamperetta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella.

 

Suur-Tampereen kauhukuvana on pidetty, että silloin esim. lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin.

Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsee, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karkuvuoren tunnelin kunnostustarve antaa osviittaa Rantaväylän tunnelin todelliselle kunnossapidolle ja korjaustarpeelle

Maanantai 27.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus tiedotti 24.08.2012, että Tampereen itäisellä ohikulkutiellä oleva Karkuvuoren tunneli joudutaan ensi kesänä korjaamaan.

 

Karkuvuoren tunneli sijaitsee Lahdesjärven ABC-liikenneasemalta hieman Jyväskylän ja Lahden suuntaan. Helsingin ja Turun suunnalta Tampereen kautta Jyväskylään menevä liikenne joutuu käyttämään Karkuvuoren n. 300 metriä pitkää tunnelia.

 

Tunnelin seinä- ja kattorakenteissa on havaittu veden aiheuttamia vaurioita, minkä vuoksi tunnelin kaikki pintarakenteet täytyy pahimmassa tapauksessa uusia. Sama vaurio on havaittu kummassakin tunneliputkessa.

 

ELY-keskuksen tiedote on paha takaisku Tampereen Rantaväylän tunnelia kannattaville.

 

Tieto tulee ”tunnelipuolueen” kannalta todella pahaan aikaan, sillä kunnallisvaalit lähestyvät ja Karkuvuoren tunnelin korjaustarvetieto tulee heidän kannaltaan mahdollisimman huonoon aikaan.

 

Jokainen osaa yhdistää Karkuvuoren tunnelin nopeasti ilmaantuneen korjaustarpeen siihen keskusteluun, jota Tampereella käydään Rantaväylän tunnelin tarpeellisuudesta.

 

Nykyiset päättäjät ovat hyväksyneet Rantaväylän tunnelin rakentamisen. Tunneli on rakennusliikkeiden tahto, sillä sen rakentaminen antaisi niille runsaasti uusia tontteja Näsijärven rantaan.

 

Rakennusliikkeet tulisivat myymään asuntoja aluksi hieman rantaviivaa kauemmas rakennettavista kerrostaloista. Kun ne olisi loppuunmyyty, niin rannemmas rakennettaisiin uusia kerrostaloja ja niistä taas myytäisiin järvinäköalalla olevia huoneistoja. Viis siitä, että ensimmäisen myyntiaallon asuntojen ostajat joutuisivat Näsijärvi-näköalan sijasta katselemaan rantaan rakennettavien kerrostalojen seiniä!

 

Näin rakennusliikkeet jatkaisivat siihen saakka, kunnes rantaviiva olisi rantaa lähinnä olevan kerrostalon vierellä.

 

Haluan, että Rantaväylän tunneliratkaisu otetaan vielä kerran pohdittavaksi, kun Tampereen uuden kaupunginvaltuuston jäsenet on valittu kunnallisvaaleissa 28.10.2012.

 

Tiedän, että nykyisen kaupunginvaltuuston päätöksestä erkaneva päätös merkitsee joidenkin ”sakkojen” maksamista rakennusliikkeille, mutta niiden painoarvo on mahdollisen uuden päätöksen hintana pohdittava erikseen.

 

Karkuvuoren tunnelin ennakoitua aikaisemmin ilmennyt korjaustarve voimistaa kriittisyyttäni Rantaväylän tunnelin tarpeellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sorsaperhe saa olla rauhassa sorsastajilta Viljakkalan Majajärvellä

Sunnuntai 26.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Mökkijärvellämme on joka vuosi kasvanut ilonamme sorsapoikue.

 

Näin myös tänä vuonna, sillä seitsemänsataa metriä pitkän ja leveimmillään kolmensadan metrin levyisen järven rantoja on koko kesän kiertänyt kuuden sorsan poikue. On hämmästyttävää, että poikue kiertää järveä aina myötäpäivään!

 

Luulimme, että kato on käynyt, kun liikenteessä oli vain viisi sorsapoikueen jäsentä. Huolemme oli kuitenkin ennenaikainen, sillä kaikki kuusi sorsa-perheen jäsentä olivat porukassa, kun poikue eilen poikkesi laiturimme maisemissa!

 

Kyse on ilmeisesti ”pullasorsista”, sillä poikue ei pelkää ihmisiä. Se poikkeaa joskus jopa maalle laiturimme äärellä.

 

Olemme tarkoin varoneet ruokkimasta sorsapoikuetta, sillä haluamme säilyttää sen luonnonvaraisena.

Majajärven sorsien kanssa on mukava "keskustella", sillä ne vastaavat sorsien kielellä niille puhuttuihin ihmiskielisiin juttuihin!

Ymmärrän sorsien jutustelua oikein hyvin!

 

Sorsastuskausi alkoi 20.8.2012, mutta mökkijärvellämme sorsastus ei onneksi ole mahdollista, sillä järvellämme mökkejä on niin tiuhaan, että sorsien ampuminen ei ole mahdollista.

 

Onneksi sorsapoikueellemme, jonka toivon pysyvän turvassa Majajärvellä!

 

 

 

 

Tässä on koko sorsapoikueemme samassa kuvassa! Kyllä se tuo kauimmainenkin "mytty" on sorsa.

 

 

 

 

 

Sorsa on upea lintu, kun sitä pääsee kuvaamaan lähietäisyydeltä…

 

 

 

 

…vai mitä tuumaatte?

 

 

 

Toivottelen sorsat tervetulleiksi taas ensi kesänäkin Viljakkalan Majajärvelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.

Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.

Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.

Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.

Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.

Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?

Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.

Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.

Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!

Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Rehevä kesäkasvusto ja sateinen kesä ovat vähentäneet Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen haittoja Tampereen Ruskossa - Houkanojan saastuttaminen kuitenkin jatkuu

Perjantai 24.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen useaan otteeseen Aamulehden mielipidepalstoilla ja tietysti myös tällä saitilla tuonut esille niitä ongelmia, joita Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitos Tampereen Ruskon teollisuusalueella aiheuttaa.

 

Suoritin alueelle omakohtaisen ”auditoinnin” keskiviikkona 22.8.2012 ja totesin, että lupauksista huolimatta lähes entinen meno jatkuu.

 

Kesän kosteat olosuhteet ovat aiheuttaneet, että rehevä kasvusto sekä jätekasojen läpikastuminen ovat merkinneet, että jätteenkäsittelylaitoksen välittömään luontoympäristöön on lentänyt poikkeuksellisen vähän erilaista rojua Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitokselta.

 

Haju alueella ei ole kuitenkaan vähentynyt, joten vaatteet oli auditoinnin jälkeen laitettava pesukoneeseen.

 

 

 

Tauskontien jatkeen kohdalla olevan aidan takana sijaitsevat jätekasat ovat edelleen samankokoisia kuin vuosi sitten.

Jos kesä olisi ollut tavanomaisen kuiva, niin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristö olisi kaikenmoisen ”lentokykyisen” rojun peitossa.

Käsitin, että Toivonen Yhtiöt Oy lupasi jossain vaiheessa julkisesti jätteenkäsittelyn siirtämistä hallitiloihin, mutta näin ei ole näköjään tapahtunut.

 

 

 

 

Jätteenkäsittelylaitoksen tontinviertä kulkeva Louheoja on jätteenkäsittelylaitoksen se osa, joka saattaa Houkanojan ja sitä kautta Vihinojan surkeaan kuntoon.

Tässä Louheojan viime metrit ennen sen yhtymistä Houkanojaan.

 

 

 

 

Louheoja kulkee jätteenkäsittelylaitoksen tontin reunalla ja yhä edelleen jätemateriaali on välittömässä kontaktissa Louheojassa kulkevan veden kanssa. Tilanne on ehkä hieman kohentunut kuluneen vuoden aikana, mutta muutosta tarvittaisiin edelleen kipeästi.

 

 

 

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n jätekentän vieritse kulkeva Louheoja yhtyy Houkanojaan ja sen jälkeen kävelytien siltarummun yläpuolella on verkko, jonka tarkoituksena on pysäyttää jäniksenraadon kokoiset ja sitä suuremmat roskat verkkoon.

Näin on tapahtunutkin, mutta haju on verkon tienoilla melkoinen.

Lukijani saavat olla tyytyväisiä, että kuvani eivät ole "hajukuvia"!!

Kysymykseni Tampereen päättäjille ja ympäristöasioiden piirissä puuhasteleville virkahenkilöilla:

Kuka on määrännyt, että Houkanojaan pitää asentaa verkko Toivonen Yhtiöt Oy:n Tauskontien toimipisteen alapuolelle?

Milloin verkon asentamisesta on päätetty ja kuka tai mikä Tampereen kaupungin toimielin on tehnyt päätöksen verkon asentamisesta?

Miksi se on määrätty?

Kuka tai mikä taho huolehtii verkon yläpuolelle jääneen roinan poistamisesta?

Minne poistettu roina viedään?

Kuka on maksanut verkon asentamisen ja kuka maksaa sen yläpuolelle kerääntyvän roinan poistamisen ja kuljettamisen edellisen kysymyksen vastauksen kertomaan paikkaa?

 

 

 

Jätteenkäsittelylaitoksen jälkeen Houkanoja jatkaa kulkuaan ja päätyy Vihinojaksi muuttuneena kohti Pyhäjärveä ja Kokemäenjoen kautta merelle.

 

 

"Auditointimatkani" oli hieman pelottavakin kokemus, vaikka pysyttelin koko ajan katualueella ja poissa Toivonen Yhtiöt Oy tontilta.

 

Tontilla kävellyt neljän miehen ryhmä seurasi verkkoaidan takana tapahtunutta etenemistäni tarkasti ja sitten lopuksi kaksi neonvärisiin haalareihin pukeutunutta työmiestä alkoi huudella minulle.

 

En kuullut huutamisen aihetta, mutta pelottavaa se oli.

 

Naapuritontilla kulkeville huutaminen kuvastaa, että yrityksellä eivät ole asiat kunnossa.

 

Jätteenkäsittelyalalla toimivan yrityksen, jos minkä, pitäisi aina huolehtia siitä, että yrityksen toiminta kestää päivänvalon.

 

Se merkitsee mielestäni sitä, että naapuritontin puolella tai kadulla kulkeville ei huudella.

Asiaton huutelu oman toiminta-alueen ulkopuolelle kuvastaa toiminnan olevan sellaista, että se ei kestä kriittistä tarkastelua.

 

Omaan keskustalaisen näkemyksen.

Siihen ei kuulu toimintojen sosialisointi, mutta ei myöskään kiiluvasilmäinen porvarillinen ajattelu.

 

Jätteenkäsittelyn osalta kannatan, että se on yhteiskunnalliset velvoitteet täyttävien (kunnallisten) yritysten hoidossa.

 

Nyt Tampereella ei kaikilta osin näin ole ja siihen toivon muutosta.

 

Meillä on hyvin johdettu ja hyvin hoidettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

 

Miksi me sallimme ympäristöä pilaavan yksityisen bisnesyrityksen jatkaa toimintaansa?

Vielä pieni muistelus:

On suuri onni, että Viljakkalan VIPU sai hoidettu asiat aikanaan siten, että Toivonen Yhtiöt ei saanut otetta Viljakkalan käytöstä poistettuun kaatopaikkaan.

Olen Vipun jäsen ja olen päivä päivältä ylpeämpi saavutuksestamme - "auditointimatkani" todisti sen taas kerran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuksen ja SDP:n kunnallisvaalipolitikointia vanhusten kustannuksella - asia jonka SDP:n puoluesihteerikin myöntää vaalikikkailuksi!

Keskiviikko 22.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Päähallituspuolueet ovat rakentaneet vanhuspalvelulaista kunnallisvaalien vetonaulan, jolla pyritään höynäyttämään äänestäjiä.

 

Lakikeskustelulla pyritään siirtämään suomalaisten huomio pois hallituksen rahan lapioimisesta etelä-Euroopan vempulamaille.

 

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (SDP) on vaihtanut lakivalmistelun viime metreillä mieltään kuin mustalaiset ennen hevosiaan. Sanonta ”lakivalmistelun viime metrit” saattaa kuitenkin olla toiveajattelua, sillä lakia on pyritty saamaan aikaiseksi jo vuosikaudet.

 

MGR:n vaatimus hoitohenkilökunnan määrän tietystä suhteesta hoidettaviin on populistista äänten kalastelua. Se on myös pilvilinnojen rakentelua, jos siihen ei ole osoittaa varoja. Lisäksi on muistettava, että koulutettua hoitohenkilökuntaa ole, joten siinäkin mielessä tässä asiassa olisi maalaisjärjen käyttö sallittua - jopa toivottavaa.

On arvostettava SDP:n puoluesihteeri Reijo Paanasta, joka Ylivieskassa totesi suoraan, että vanhuspalvelulakiin SDP:n ajama henkilöstömitoitus on vaalikikka.

On mielenkiintoista seurata, että saako totuudenpuhuja puolusihteeri Paananen puolueessaan "majaa"!

 

Yli 65 –vuotiaiden suomalaisten määrä ylitti hetki sitten miljoonan asukkaan rajan. Suomessa joka viides asukas on nyt täyttänyt 65 vuotta.

 

Valtaosa yli 65 –vuotiaista on hyväkuntoisia ja he pyörittävät vahvalla osuudella suomalaista talouselämää. Yli 65 –vuotiaat ovat kuluttajina monella sektorilla tärkeä asiakasryhmä.

 

Senioriväestön osuuden kasvaminen merkitsee, että hallitus ei pääse pälkähästä samalla metodilla, jolla yhteiskunta on hoitanut sotaveteraanien asiaa. Sotaveteraanien määrä alenee vinhaa vauhtia, mutta näin ei käy vanhusten määrälle. Se kasvaa, kunhan loputkin suurien ikäluokkien edustajat hieman vanhenevat.

 

Peräänkuulutan sellaista lainsäädäntöä, että ikääntyvän väestön tarpeet pystytään hoitamaan.

 

Silmänkääntötemppuja ei tarvita eikä suurta teatteria vanhusten kustannuksella.

Vanhusten kotihoitoon ja heidän kotihoidon tukeensa on satsattava. SDP:n ja kokoomuksen kina hoitajamitoituksesta ei saa syödä näitä rahoja eikä henkilöresursseja.

 

Jos hallituksen vastuuministerit vanhuspalvelulain aikaansaamisessa ovat toistensa kimpussa kuin herhiläiset, on heidät vaihdettava.

 

Vanhusasia ei saa vesittyä demareiden ja kokoomuksen kunnallisvaalitemppuilun vuoksi.

 

Toivon, että kansalaiset tiedostavat päähallituspuolueiden ”riidan” temppuiluksi – sillä halutaan vaientaa kansalaisten ärhäkkyys etelä-Euroopan vempulamaiden tukemisesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas toimi Etelä-Tampereen hienosti onnistuneen kesäjuhlan juontajana

Tiistai 21.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Tampereen neljännet kesäjuhlat järjestettiin torstaina 16.8.2012 Koivistonkylän kentällä Nirvankadulla Tampereella.

 

Viime vuonna kesäjuhlat järjestettiin Järvensivulla ja kaksi ensimmäistä kesäjuhlaa Hatanpään kartanon puistossa.

 

Kesäjuhlien vastuullisena pääjärjestäjänä oli nyt Koivistonkylän Omakotiyhdistys ry, mutta sen apuna olivat mm. seuraavat tahot:

 

• Partiolippukunta Viinikan Siniset
• Koivistonkylän Kunto
• Lions Club Tampere Koivistonkylä
• Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut
• Koivistonkylän nuorisokeskus
• Pirkanmiehet
• Mannerheimin  Lastensuojeluliiton Tampereen osasto

 

Kesäjuhlan onnistumisessa oli keskeinen rooli Etelä-Alvarilla, sillä myönsimme tapahtuman järjestäjille huomattavan taloudellisen panostuksen niistä rahoista, joista Etelä-Alvari pystyy päättämään.

 

Alvari -toiminta on Tampereen kaupungin virallista toimintaa ja se merkitsee alueelliseen vaikuttamiseen keskittyvää toimintaa.

 

Olen toiminut Etelä-Alvarissa sen perustamisesta saakka.

 

 

 

Kesäjuhlamme terhakkaana juontajana toimi tammikuun alussa Tampere-talon toimitusjohtajana aloittanut Paulina Ahokas.

Oli hieno asia, että kulttuuriin vahvasti keskittyneen kesäjuhlan juontajana toimi henkilö, joka työkseen koko ajan vaikuttaa näköalapaikalla kulttuurin parissa!

 

 

 

Puhallinorkesteriyhdistys Harmo ry puhalteli kesäjuhlan alussa reippaita säveliä kesäjuhlayleisön viihdyttämiseksi.

 

 

 

Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Henry Myllyniemi toivotti kesäjuhlavieraat tervetulleiksi juhlaan.

 

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kosketteli avajaistervehdyksessään melkein kaikkia Tampereen suurhankkeita, sillä lähes ne kaikki koskettavat meitä etelä-tamperelaisia.

Moniin hankkeisiin tosin saamme osallistua vain maksajina!

Pidin kovasti tervetulotoivotuksen siitä osiosta, jossa Skogberg tyrmäsi Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamohankkeen.

Sulkavuori-suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että me tamperelaiset suostuisimme kauniin Pyhäjärven osalta vuosikymmeniksi sen saastumisen jatkamiseen ja jopa ”tehostamiseen”!

Tampereen järjettömintä tulevaisuudenhanketta eli Tavasea Skogberg ei käsitellyt, mutta sen riepottelun aika kyllä tulee!

 

 

 

Razzmatazz´n junnuryhmän esitys oli vauhdikas ja se keräsi esiintymislavan äärelle suuren joukon esityksestä kiinnostuneita pikkutyttöjä!

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen toi kesäjuhlaamme Tampereen kaupungin tervehdyksen.

Kostiainen antoi tunnustusta Etelä-Tampereen ja Etelä-Alvarin aloitteellisuudelle.

Hän totesi osallistuneensa moniin kaupunginosatilaisuuksiin, mutta tämän tilaisuuden osanottajamäärä kertoo ainutlaatuisesta innostuksesta alueelliseen aktiivisuuteen.

Apulaispormestari Kostiainen mainitsi, että matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen tuottaminen on tärkeää ja tämä kesäjuhla, jos mikä on sitä!

 

 

 

Viisisatapäinen kesäjuhlayleisö oli valmiina nauttimaan seuraavasta ohjelmanumerosta eli…

 

 

 

…Pirkanmiesten esittämistä neljästä mieskuorolaulukappaleesta.

Pirkanmiehet on v. 1946 perustettu mieskuoro. Kuorossa on 37 laulajaa. Olen mökkimaailmassani kuoromiesten ympäröimä, sillä kaksi mökkinaapuriani laulaa Pirkanmiehissä!

Kuoro on tavallaan etelä-tamperelainen, sillä sen tukikohtana toimii Koivistonkylässä sijaitseva Aktia-Laulutalo. Kuoroa johtaa Tuomas Laatu.

 

 

 

Jorma Saros tarinoi Koivistonkylän historiasta…

 

 

 

…ja hänen jutustelunsa aikana iltaohjelman viimeiset esiintyjät eli Riemukkaat…

 

 

 

…sekä Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä odottivat malttamattomina vuoroaan.

 

 

 

Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodin kehitysvammaryhmän Tanhuryhmä Riemukkaat on tanhunnut jo 15 –vuotta.

Ryhmän jäsenet asuvat eri yksiköissä kaupungilla ja he kokoontuvat tanhuharjoituksiin kerran viikossa.

 

 

 

Tanhuryhmä Riemukkaat on hankkinut yhtenäiset esiintymisasut, sillä ryhmällä on usein esiintymisiä.

 

 

 

Ryhmän säestäjänä toimii Niinirannan Pelimannit, jonka äänitteitä on hankittavissa mm. Suomen Kansanmusiikkiliiton Nettiputiikista.

 

 

 

 

Kesäjuhlan lavatapahtumat päätti Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmän vauhdikas esiintyminen. Luna-ryhmä koostuu 14 – 16 –vuotiaista tytöistä, jotka osallistuvat menestyksellä myös valtakunnallisiin naisvoimistelukilpailuihin.

Vauhdikasta ja näyttävää katseltavaa!

 

 

Kesäjuhlakentällä tapahtui lavaohjelman lisäksi paljon.

 

 

 

Aluepelastuslaitoksen autoyksikkö oli erityisesti lasten suuren mielenkiinnon kohteena. Auton miehistönkuljetusosastolle oli jatkuvasti moni napero odottamassa tutustumisvuoroaan.

 

 

 

Kentän laidalle oli rakennettu koirien agility-rata ja siellä järjestettiin koko ajan agility-näytöksiä.

 

 

 

Lapset saivat opetusta agilitystä ja varmaan monen mielessä agility-harrastus nousi omaksi hartaaksi toiveeksi.

 

 

 

Oli mielenkiintoista seurata, että myös kookkailta koirilta agility-pujottelu onnistui vauhdikkaasti.

 

 

 

Tapahtumakentän pisimmät jonot oli ”Vihaiset Linnut Live” –paikalle.

 

 

Paikalla sai ampua jättikokoisella ritsalla…

 

 

 

…Vihaisilla Linnuilla…

 

 

 

…kohti styrox-maalia.

 

 

  

Nuorimmat ja pienimmät osanottajat saivat avustusta vanhemmiltaan.

 

 

Kiitokset hyvälle säälle, hienolle ohjelmalle ja runsaalle joukolle etelä-tamperelaisia – kesäjuhla onnistui nappiin!

 

Kiitokset järjestäjille – osaan aavistella, että millainen voimainponnistus tapahtuma oli tilaisuuden pääjärjestäjälle eli Koivistonkylän Omakotiyhdistykselle!

 

 

 

Tampereen kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelija ja Etelä-Alvarin vetäjä Aija Karttunen (vasemmalla) sekä projektipäällikkö Eija Uurtamo olivat koko juhlan ajan tiiviissä työn touhussa – kiitokset heille!

 

Alustavien kaavailujen mukaan ensi vuonna tapaamme samoissa merkeissä Härmälässä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Albertvillen talviolympialaisten kaksinkertainen kultamitalimies Toni Nieminen toi vilumpiatulen Ansomäen kentälle

Maanantai 20.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Yrittäjät ry järjesti Viljakkalassa Ansomäen kentällä lauantaina 18.8.2012 ensimmäiset (1.) perinteiset Vilumpialaiset.

 

Viljakkalan perinteisiin Vilumpialaisiin (jo näin ensimmäiselläkin kerralla) kuului, että vilumpiatuli tuotiin kentälle raikuvien suosionosoitusten saattelemana.

 

 

 

Vilumpiatulen Ansomäen kentälle toi Viljakkalan oma poika eli Karhella asuva Albertvillen talvikisojen kaksinkertainen kultamitalimies Toni Nieminen.

Nieminen on perheineen asunut Viljakkalan Karhella yli neljä vuotta ja hän kertoi, että he ovat viihtyneet Viljakkalassa hyvin.

Toni Nieminen toimii nykyisin ravivalmentajana ja hänellä on Karhella 15 hevosen ravitalli.

 

 

 

Vilumpialaiset avasi Kansainvälisen Vilumpiakomitean puheenjohtaja Teuvo Hakanen. Hakanen toimii myös Viljakkalan Yrittäjät ry:n puheenjohtajana.

Hakanen oli tyytyväinen Viljakkalan yrittäjien yhteistoimintaan. Yhteistoiminta on pienen pitäjän raameissa mittavaa, sillä esim. Vilumpialaisille taloudellista tukea antaneiden viljakkalalaisyritysten luettelo oli pitkä.

Oli mukava kuulla, että Viljakkalan Yrittäjät ry:n jäseninä on mm. kotieläintaloutta harjoittavia tiloja – ainakin Oinon Kanala vilahti jäsenyritysten luettelossa!

 

 

 

Vilumpialaiset järjestänyt Viljakkalan Yrittäjät ry oli haastanut Ylöjärven Yrityspalvelun sekä Ylöjärven Yrittäjät hauskaan haastekisaan, jossa kisailtiin nelihenkisin joukkuein ”sanomalehtikävelyssä” ja ilmapallojen puhaltamisessa sekä niiden puhkaisemisessa istumalla.

Kisa oli erittäin tiukka ja se päätyi haastajan niukkaan voittoon. Ylöjärven Yrityspalvelun joukkue kehitti hirmuisen loppukirin, mutta maaliviiva pelasti voiton Viljakkalan Yrittäjille.

 

****

Vilumpialaisten lajina oli todella nykyaikainen 5-ottelu, sillä siinä osalajeina olivat kuulan työntely, pituushyppely, ämpäriin heittely, minimaalisen keihään heittely sekä…

 

 

…moukarin vyöryttely.

 

 

 

Moukarin vyöryttelyssä tavoite oli saada kolme metallikuulaa pysähtymään n. kymmenen metrin etäisyydellä sijainneiden vilumpiarenkaiden sisään.

 

 

 

Olympiavoittaja Toni Nieminen toimi Vilumpialaisten kisajuontajana.

Tässä kuitenkin ”äänessä” kakkosjuontajana toiminut Dj Hakkis!

 

 

Vilumpialaiskutsussa todettiin, että paras ja innovatiivisin urheiluasu palkitaan.

 

 

 

Jouduin lähtemään kisoista ennen palkintojenjakoa, mutta uskon, että Pierre Volttilähtö-Perperiksi itsensä minulle esitellyt kilpailija sai parhaan ja innovatiivisimman urheiluasun sarjassa ykköspalkinnon.

Täytyy erikseen mainta, että Pierre varmisti nimensä oikeinkirjoitusasun, joten nimi yllä on täysin oikein!

Pierre on tässä vaimonsa pitelemän päivänvarjon suojassa keskittymässä kilpailuihin. Pierren aistikkaaseen asuun kuulunut berberi on tässä aidan laidalla.

 

 

 

Myös lehdistö oli kiinnostunut Pierre Volttilähtö-Perperin kisatunnelmista.

 

 

 

 

Viljakkalan omien Vilumpialaisten pokaalipöytä oli komea ja varmasti pokaalit päätyivät kisoissa ansioituneille!

 

 

On mielestäni hienoa ja osoittaa oikeata yrityshenkeä, että kuntaliitoksen kokeneen Viljakkalan yrittäjät haluavat jatkaa itsenäisenä. Vilumpialaisten järjestäminen on osoitus Viljakkalan Yrittäjät ry:n vireästä toiminnasta.

 

Toivottelen Viljakkalan Yrittäjät ry:n jäsenyrityksille hyvää tuloskuntoa ja menestystä yhäti kiristyvässä kilpailussa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Totuus alkaa paljastua - Sulkavuoreen rakennettavan jätevesien keskuspuhdistamon rakennusvaihe tulisi raunioittamaan Koivistonkylän omakotitalojen lisäksi kerrostaloja runsaasti ja julkisista rakennuksista ainakin Hatanpään koulun sekä Hatanpään lukion

Lauantai 18.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan keskuspuhdistamon kolmas YVA antaa arvokasta tietoa, sillä siinä suunnitelman sinänsä perin vajavaisesta aineistosta paljastuu monia hanketta koskevia tietoja, jotka ovat merkittäviä koko hankkeen torppaamiselle.

 

Kiitän YVA-suunnitelmaa mm. siitä, että nyt ensimmäisen kerran koko hankkeen aikana annetaan edes jonkinmoista tietoa rakennusvaiheen aiheuttamista ongelmista.

Jokainen YVA-suunnitelma maksaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa ja koska nyt on kyse kolmannesta keskuspuhdistamon YVA:sta, niin me tamperelaiset veronmaksajat tulemme maksamaan keskuspuhdistamon YVI: sta peräti 3,0 MEUR!

 

Tähän saakka on ollut yleisesti tiedossa, että Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon rakennusvaiheessa raunioituisi joitakin kymmeniä omakotitaloja Sulkavuoren läheisyydessä Tampereen Koivistonkylässä ja Nirvassa.

 

Nyt julkaistussa YVA-aineistossa tulee selkeästi esille, että Viinikanlahdesta Sulkavuoreen louhittavan jäteveden siirtotunnelin ja Sulkavuoresta Viinikanlahteen louhittavan purkutunnelin louhintatyöt tulisivat raunioittamaan laajalti omakotitaloja, kerrostaloja sekä julkisia rakennuksia ainakin Koivistonkylässä, Taatalassa, Rautaharkossa, Hatanpäällä ja Vihilahdessa.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata raunioituneille omakotitaloille, kerrostaloasuntojen omistajille ja sitä kautta niiden vuokralaisille louhintatöiden aiheuttamat vahingot?

 

Minä tiedän vastuksen ja se on:

 

Ei mitenkään.

 

Muutama kuva YVA-suunnitelmaan liittyvästä aineistosta vahvistaa edellä sanomani:

 

 

YVA-suunnitelman havainnekuvassa  esitetään punaisella alue, jolla tunneleiden räjäytystöiden tärinävaikutus ylittää 5 mm/sekunnissa. Sen ulkopuolella tärinävaikutus ylittää sinisellä merkityllä alueella 2 mm/sekunnissa.

 

Voin Ikea-räjäytysten kokemusten perusteella vakuuttaa, että kahden millimetrin sekunnissa oleva heilahdusnopeus merkitsee ruokailuvälinekaapissa ”uutta järjestystä” ja melkoista kilinää. Omien kokemusteni perusteella se merkitsee myös omakotitalon tiiliverhouksien vaurioitumista. Samaan tulokseen tapauksessamme tuli myös Tampereen kaupunki, sillä saimme tärinävaurioiden vuoksi kuudensadan (600,00) euron suuruisen korvauksen!

 

 

 

Tästä havainnekuvasta selviää, että Hatanpään koulu ja Hatanpään lukio tulevat olemaan louhintatyöongelmien keskipisteessä, sillä jätevesien siirtotunneli ja ”puhdistettujen” jätevesien purkutunneli tultaisiin louhimaan täsmälleen näiden oppilaitosten alitse!

 

On varmaa, että koulujen rakenteisiin tulisi kohdistumaan sellaisia tärinävaikutuksia, että koulujen rakenteet tulisivat vaurioitumaan. Herää kysymys, että voitaisiinko opetusta turvallisin mielin jatkaa Hatanpään koululla ja Hatanpään lukiossa? Uskaltavatko vanhemmat lähettää koulukkaansa kouluun, joka on joka hetki sortumisvaarassa?

 

Kiitän Tampereen Veden tähän hankkeen kolmanteen YVA-suunnitelmaan liittyvästä aineistosta, sillä nyt alamme päästä asian ytimeen.

 

Kolmas YVA-suunnitelma merkitsee kolmannen miljoonan euron maksamista tamperelaisten rahakukkarosta, mutta siitä huolimatta se on kuitenkin paikallaan, sillä vasta nyt alkaa paljastumaan Sulkavuori-hankeen mielettömyys.

 

Toivon, että Tampereen nykyiset päättäjät, syksyn kaupunginvaltuustoehdokkaat, Tampereen Veden virkahenkilöt sekä Koivistonkylän, Taatalan, Hatanpään, Rantaperkiön ja Vihilahden asukkaat seuraavat blogipalstaani, sillä jatkan tällä palstalla Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon asioiden käsittelyä myös lähipäivinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maalaisjärki käyttöön ja hyvästit juristien kiemuroinnille!

Perjantai 17.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden Moro-liite uutisoi eilen näkyvästi, että Tampereen kaupungin kotisairaanhoidon henkilöstö joutuu toistuvasti maksamaan pysäköintivirhemaksuja, kun kaupunki ei ole pystynyt hoitamaan henkilöstölle heidän työtehtävissään tarpeellisia pysäköintilupia.

 

Ajatelkaa; kotisairaanhoidon henkilöstö joutuu pulittamaan omasta pussistaan pysäköintivirhemaksun, jos Parkki-Pirkot sellaisen hoitajalle pitkittyneen hoitotapahtuman vuoksi kirjoittavat!

 

Kaupungin juristiarmeija on pähkäillyt, että kotisairaanhoidon henkilöstölle myönnettävät pysäköintiluvat olisivat laittomia.

 

Katin kontit – nyt pitää ottaa maalaisjärki käyttöön ja unohtaa juristien kikkailut!

 

Katselin päivänä muutamana, kun DHL:n jakeluauto ajoi melkein kaupungin Virastotalon edessä jalkakäytävälle, laittoi hätävilkut päälle ja kaksi jakeluautossa matkannutta nuorta miestä avasi jakeluauton perälaudan sekä otti sieltä pari pientä pakettia ja alkoivat viedä niitä ilmeisesti Kelaan tai samassa rakennuksessa sijaitsevaan halpakauppaan.

 

Toinen nuorista miehistä kolhaisi päänsä jakeluauton oviaukon kattoon ja voi sitä kirousten tulvaa, jonka saimme kuulla!

 

DHL:n jakeluautolla on kyllä oikeus pysäköidä melkein minne vaan ja koska vaan, mutta kotisairaanhoidon henkilöstölle pysäköintilupaa ei saada järjestymään!

 

Saamattomuutta sanon minä!

 

Kotisairaanhoito on yhteiskunnalle ja Tampereen kaupungille halpaa lystiä verrattuna laitoshoitoon.

 

Sen tarve tulee koko ajan kasvamaan, sillä suuret ikäluokat ovat koko ajan saavuttamassa hoivaiän. Nyt juuri uutisoitiin, että Suomessa on saavutettu tilanne, jossa yli 65-vuotiaiden määrä on ylittänyt miljoonan asukkaan rajan!

 

Pidän ehdottoman tärkeänä, että kotihoidon hoitajien asia hoidetaan, sillä kyse ei voi olla suurista summista, vaan kyse on maalaisjärjen käyttöönottamisesta!

 

Maalaisjärki käyttöön ja kotihoidon työntekijöille sellaiset luvat, että heidän ei tarvitse koko ajan pelätä pysäköintivirhemaksujen lankeamista!

Jos asiaa ei haluta sitä kautta hoitaa, niin sitten työnantajan on maksettava paikoitusvirhemaksut, jotka ovat aiheutuneet ennakoidun hoitoajan ylittymisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-