Suomi-konepistooli - itsenäisyytemme eräs merkittävä takaaja

Keskiviikko 29.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain taannoin osallistua tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Suomi-konepistoolia ja sen merkitystä Talvisodan sekä Jatkosodan taisteluissa.

 

Kyse ei ollut aseharrastajien tai reserviläisten järjestämästä tilaisuudesta, vaan keskustelimme laajalla joukolla sotiemme muistoista ja keskityimme Suomi-konepistoolin rooliin viime sodissamme.

 

Suomi-konepistoolin suunnittelija on Aimo Johannes Lahti. Hänellä on pirkanmaalaiset juuret, sillä Lahti syntyi Viialassa 28.4.1896.

 

Lahdella ei ollut kummoistakaan teknillistä koulutusta, mutta se ei estänyt hänen nousemistaan suureksi asekeksijäksi.

 

Aimo J. Lahti ei saanut keksijänuransa alkutaipaleella mitään tukea valtiolta. Vasta, kun amerikkalaiset yrittivät 1930-luvun alkupuolella ostaa hänet suurella rahalla palvelukseensa, heräsivät myös maamme hallituspiirit.

 

Suomen hallitus ja Aimo J. Lahti allekirjoittivat sopimuksen, jolla Lahti sai korvauksen aiemmista ja tulevista asekeksinnöistään sekä turvatun aseman aseiden kehittäjänä Suomen armeijalle.

 

Talvisodan aikana Suomi-konepistooleja oli käytössä vasta 3.200 kappaletta, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa niitä Suomen Puolustusvoimilla oli jo 53.000 kappaletta.

 

Suomi-konepistoolit valmistettiin Tikkakoskella alkuaan Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiön tuotantona. Yrityksen toinen tunnettu tuotemerkki Suomi-konepistoolin ohella on Tikka-ompelukone.

 

Suomi-konepistooli oli tehokas ase sodissamme. Se kuului monen sotilaan aseistukseen. Lukemattomat kahakat ratkaistiin sen avulla suomalaisten voitoksi. Juoksuhautojen vyörytyksessä se oli tehokas ase.

 

Olen 1960-luvulla asevelvollisuuteni suorittaneena luonnollisesti käyttänyt Suomi-konepistoolia. Myöhemmissä kertausharjoituksissa se on tullut entistäkin tutummaksi.

 

Kuvailisin Suomi-konepistoolia aseeksi, jolla on "pehmeä" ampua. Konepistoolin käyttäjä ei osaa ampuessaan arvostaa aseen tehoa - vasta perehtyminen aseen tehoon antaa oikean kuvan sen ominaisuuksista.

 

Meillä oli tilaisuudessa mahdollisuus tutustua deaktivoituun Suomi-konepistooliin. Tuttu ase, jonka purkamisessa ja kokoamisessa on varusmiesaikana ja myöhemmin kertausharjoituksissa vietetty paljon aikaa.

 

Suomi-konepistoolin luoja Aimo J. Lahti teki merkittävän keksijänuran. Osaltaan hänen ansiostaan Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

-Esko Erkkilä

Jouduin olemaan eri mieltä pormestarin kanssa - asukkaat olivat samaa mieltä kanssani!

Tiistai 28.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti pormestarin asukasillan Peltolammin koululla 21.9.2010.

 

Tilaisuuteen oli erityisesti kutsuttu Peltolammin ja sen lähialueiden asukkaita, mutta paikalle sai tulla asukkaita kaikkialta Tampereelta.

 

Kutsua oli noudattanut kuutisenkymmentä asukasta pääosin Peltolammilta, Multisillasta sekä Palokalliolta.

 

Olin paikalla lähes tilaisuuden loppuun saakka - valitettavasti jouduin poistumaan hieman ennen tilaisuuden päättymistä, sillä oli kiirehdittävä seuraavaan palaveriin.

 

Pormestari Timo P. Nieminen avasi tilaisuuden.

 

Nieminen kosketteli eteläisen Tampereen viimeaikaisia tapahtumia ja näki ne asukkaiden vinkkelistä positiivisina.

 

Ikean rakentuminen moottoritien toiselle puolelle, Ikano-tavaratalon rakentamissuunnitelmat Ikean viereen ja Peltolammin tiivistysrakentaminen ovat pormestarin mielestä asukkaiden kannalta positiivisia asioita.

 

Ne tulevat Timo P. Niemisen mielestä nostamaan asuntojen hintoja Peltolammilla ja lähiseudulla ja siten tuovat kaikkea hyvää asukkaille. Lakalaivan kaavoituksen eriyttämien Lahdesjärven kaavasta takaa hyvän kaavoituksen Peltolammin lähialueelle.

 

Sulkavuoreen suunniteltua jätevedenpuhdistamoa ja Peltolammille suunniteltua jätteenpolttolaitosta Nieminen ei sentään maininnut Peltolammille autuutta tuovina kohteina.

 

Pyysin illan edetessä puheenvuoron ja tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki sen myös minulle antoi.

 

Annoin tunnustusta pormestari Timo P. Niemisen näkemyksille Tampereen kaupungin kehittämisestä. Sanoin kuitenkin puheenvuoroni alussa, että haluan tuoda esille asukkaiden mielipiteitä pormestarin mainioiksi kertomista hankkeista ja asukasmielipide ei niiden kohdalla ole lainkaan myötäsukainen.   

 

Totesin, että Ikean sullominen ahtaalle paikalla Tampereen rajojen sisäpuolelle oli hölmöä hommaa. Ikean tontin ja sen vaatimien liikenneväylien rakentaminen vaati älyttömät räjäytystyöt ja niiden aiheuttamat suurimmat vahingot ovat edelleen korvaamatta.

 

Kerroin, että Peltolammin vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Peltolammille on varmaan pelkää vaihtoehtojen etsintää hankkeen YVA-tarkastelua varten ja siinä järki voittaa ja jätteenpolttolaitos rakennetaan Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 Totesin, että asukkailla on huoli Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon louheista, joita saattaa syntyä jopa 1.200.000 kuutiometriä. Välivarastoidaanko ne eteläisen Tampereen alueella ja missä? Räjäytetäänkö ne murskeeksi jossain Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Härmälän tai Koivistokylän alueella? Mitkä ovat räjäytysten vaikutukset asunnoille ja omakotitaloille? Kysymyksiä Sulkavuoren tiimoilta riittää.

 

Kerroin Peltolammin tiivistysrakentamisesta asukkailla olevan tyystin toinen näkemys kuin pormestarilla. Peltolammilaiset eivät kaipaa alueensa rauhan häirintää ja siten torjuvat alueen tiivistysrakentamisen.

 

Painotin, että virkamiesten pitäisi lopettaa tiivistysrakentamissuunnitelmansa, sillä alue on lentomelualuetta ja siten asuinrakentaminen Peltolammille ei ole lainsäädännöllisestikään mahdollista. Miksi euroja hutlataan turhaan työhön?

 

Lopuksi esitin tiettyä hyvitystä sille, että eteläinen Tampere on joutunut ja joutuu kantamaan raskaan vastuun Tampereen kehittymisestä.

 

Peltolammi ja sen lähialueet ovat viihtyisiä asuinalueita. Alueiden kerrostalot, rivitalot ja omakotitalot sijaitsevat pääosin kaupungin vuokratonteille. Alkuperäiset vuokrasopimukset ovat katkolla lähivuosina ja silloin…

 

…Tampereen kaupungin pitäisi pidättäytyä suurilta vuokrankorotuksilta.

 

Puheenvuoroni oli maltillinen, mutta sen sanoma oli selkeä. Halusin siinä tuoda esille laajan alueen asukasmielipiteen rakentavassa mielessä.

 

Uskon onnistuneeni, sillä mm. pormestari taisi kommentoida sitä tuoreeltaan myötämielisesti.

 

Korostan, että arvostan pormestari Timo P. Niemisen toimintaa Tampereen kehittämisessä ja toivon, että kommenttipuheenvuoroni edistää tamperelaisen asukasmielipiteen huomioimista lopullisia päätöksiä tehtäessä.

 

Läsnäollut yleisö kommentoi puheenvuoroani kättentaputuksin ja olen seuraavina päivinä saanut mukavasti kannustavia puhelinsoittoja ja teksti- sekä sähköpostiviestejä.

 

Toivo elää eteläisellä Tampereella synkistä pilvistä huolimatta!

 

-Esko Erkkilä-

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Merenrantakylpylä, jonka huoneista ei ole merinäköalaa

Sunnuntai 26.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Toila on 2.000 asukkaan kunta itä-Vironmaalla. Toilaa luonnehditaan tahtotilaltaan virolaisimmaksi kunnaksi itä-Virossa.

 

Tallinnasta Toilaan on matkaa 180 kilometriä ja  Toilasta  puolestaan Narvaan n. 45 kilometriä.

 

Toila tunnetaan matkailijoiden keskuudessa Toila SPA Hotellista, joka on eräs Viron kylpylöistä. Kylpylä sijaitsee kaunilla paikalla Suomenlahden rannalla. Kerroksia hotellissa on yhdeksän.

 

Kylpylämatkat Toila SPA-kylpylään kuuluvat monen matkatoimiston ohjelmaan.

 

Teimme yhden yön kestäneen pikavierailun Toilan SPA-kylpylään viimekesäisen itä-Viroon suuntautuneen matkamme lopuksi.

 

Toilan SPA-kylpylän historia perustuu Neuvostoliiton aikaan ja siihen, että kylpylä rakennettiin aikanaan palavankiven kaivosmiesten kylpyläksi ja parantolaksi.

 

Kaivosmiehet olivat Neuvostoliitossa arvostettu ryhmä, sillä he saivat normaalin kuukauden pituisen loman lisäksi toisen kuukauden pituisen loman vuosittain kylpylälomaa varten. Käynti palavankiven kaivosmuseossa vakuutti, että kaivosmiehet olivat kylpylälomansa ansainneet.

 

Toilan SPA-kylpylä on siitä erikoinen, että siellä majoittuvista asiakkaista yli puolet on norjalaisia.

 

Norjalaisten suuri osuus on sen syytä, että joskus eräs norjalaismies yöpyi Toilan SPA-kylpylässä ja tykästyi paikkaan. Hän aloitti toiminnan, joka perustui norjalaisten kuljettamiseen Toilan SPA-kylpylään ja sama perinne  - tai paremminkin liiketoiminta - kukoistaa yhä.

 

Eräs toinenkin erikoisuus on Toilan SPA-kylpylässä.

 

Oppaamme tiedusteli meiltä lähtöaamuna viekkaasti, että millainen näkymä teidän huoneestanne avautui Suomenlahdelle.

 

Onneksi kukaan ei alkanut retostelemaan huoneestaan avautuneen komea näkymän Suomenlahdelle. Hotellissa ei ole ainoatakaan huonetta, josta olisi näkymä Suomenlahdelle.

 

Umpiseinät meren puolella perustuvat KGB:n määräykseen, että hotelliin ei saanut vakoiluvaaran vuoksi rakentaa yhtäkään huonetta, joista olisi merinäkymä Suomenlahdelle. Neuvostoliitto pelkäsi, että kylpylästä muodostuu vakoilijoille otollinen paikka, jos hotelliin rakennetaan huoneita merinäköalalla. Kaikkea se kommunismi teetti!

 

Pikavisiitti Toilan kylpylään oli niin antoisa, että ehkä joskus perhekuntamme varaa viikon tai puolen viikon pituisen kylpylämatkan sinne.

 

Kylpylässä on poikkeuksellisen runsaasti erilaisia saunoja - kattotasanteella on erikoisuutena pyöröhirsistä rakennettu suomalainen sauna.

 

Toilan kylpylä on mainio "tukikohta", kun haluaa tutustua tarkemmin itä-Viron matkailukohteisiin. Narva ja Narva-Joesuun kaupungit, Kuremäen nunnaluostari, Valasteen vesiputous, Viron Kultaranta ja Viron pank-rannikon idän puoleinen osuus ovat helposti tavoitettavissa Toilan SPA-kylpylästä.

 

On helppo suositella Toilan SPA-kylpylää rauhallisen loman kylpyläkohteeksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Pertti Virtanen likasi omaa pesäänsä satuhassimaiseen tapaan

Lauantai 25.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi on leppymätön Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vihaaja. Se on tullut monien tapausten myötä todistetuksi.

 

Torstaina 23.9.2010 eduskunnan kyselytunnilla tamperelainen kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen liittyi satuhassilaiseksi eli kotikulmiensa katkeraksi vihamieheksi.

 

Virtanen kiihkoili paperista lukemassaan kysymyksessä ja lisäkysymyksessä "Tampereen kaupunginhallitusta" vastaan, kun se hänen mielestään esittää Rantaväylän tunnelin rakentamista.

 

Virtanen onnistui tällä kertaa välttämään kiemuraiset esityskoukeronsa, sillä hän luki sanasta sanaan paperista taustajoukkojensa kirjoittaman kysymyksen ja siihen liittyvän lisäkysymyksen.

 

Virtasen taustajoukot olivat kyhänneet omaa pesää likaavat kysymykset edellisiltana Tampereen valtuustosalissa yleisölle esitetystä Rantatunnelin valmisteluaineistosta. Virtasen vaahtoamat miljoonat olivat siis suuruusluokaltaan oikeat.

 

Virtanen heitti likaa ja sontaa Tampereen ja sen kunnallispolitiikan ylle. Virtanen istuu itse Tampereen kaupunginvaltuustossa, joten hän ei usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kun Tampereen asioista vaahtoaa Arkadianmäellä.

 

Virtanen ei itse vaivautunut paikalle, kun asiantuntijat selvittelivät Rantaväylän tunneliin liittyviä kysymyksiä Tampereen valtuustosalissa. Kysymystekstit olivat siis syötetyt hänelle. Kenen kädestä Virtanen syö?

 

Kansanedustajat ja euroedustajat on totuttu pitämään oman alueensa puolestapuhujina. Näin haluavat tehdä Satu Hassikin ja Pertti "Veltto" Virtanen vaalien alusaikaan. Edustajapaikan varmistuttua likaa sitten heitetään oikein olan takaa valitsijoiden ja oman alueen kansalaisten silmille ja vähät piitataan kotiseudun parhaasta.  

 

-Esko Erkkilä-

Ajatuksia Etelä-Alvarin Sulkavuorilausunnon hienosäätämiseksi

Perjantai 24.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari on jättämässä mielipiteen Sulkavuoreen suunnitellusta jätevedenpuhdistamosta.

 

Puheenjohtaja Juhani Skogberg pyysi Etelä-Alvarin jäseniä kommentoimaan lausuntoluonnosta.

 

Tässä 23.09.2010 lähettämäni kommentointiviesti:

 

 

Tervehdys !

 

Luonnos on kattava ja asiantunteva jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten osalta. Myös prosessin eri vaiheiden "vaiheistaminen" on käsitelty kattavasti.

 

Ikea-räjäytysten tiimoilta saamani kokemuksen perusteella esitän huomioitavaksi puhdistamon rakentamisen yhteydessä ilmeneviä ongelmia.

 

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy Sulkavuoreen louhittavista tiloista?

 

Sulkavuoreen tullaan suunnitelman mukaan räjäyttämään puhdistamotilat kuuden (6) hehtaarin pinta-alalle. Kuuden hehtaarin pinta-ala muodostuu esim. suorakaiteesta, jonka pituus on 300 metriä ja leveys 200 metriä.

 

Jos louhittavan kallioluolan keskikorkeus on 20 metriä, joudutaan vuoren sisältä kuljettamaan kalliolouhosta 1.200.000 kuutiometriä.

 

Mikäli louhe ajetaan ihmisten ilmoille autolla, johon louhetta mahtuu 10 kuutiometriä, se merkitsee 120.000 louhekuormaa.

 

Louhe ajetaan Sulkavuoresta kahden ajorampin kautta eli louheen kokonaismäärä merkitsee 60.000 louhekuormaa/ramppi.

 

Kyse on valtavasta kuljetusurakasta ja louheliikenteen ympäristövaikutukset on jo YVA-vaiheessa selvitettävä tarkasti.

 

Minne Sulkavuoresta ajettava kalliolouhe välivarastoidaan?

 

Liikenneinsinööri Jukka Kyrölä totesi pormestarin asukasillassa Peltolammin koululla 21.09.2010, että Sulkavuoresta louhittavalle louheelle löytyy käyttöä.

 

Kyrölän maininta on helppo uskoa, mutta missä sijaitsee Sulkavuoresta louhittavan kalliolouheen loppusijoituspaikka?

 

Mitkä alueet joutuvat kärsimään mielettömästä louherallista? On varmaa, että louheralli tulee häiritsemään taloja, jotka sijaitsevat lähellä ajoramppien suuta sekä niitä, joiden asunto/talo sijaitsee lähellä niitä liikenneväyliä, jotka johtavat rampin suulta välivarastointipaikalle.

 

Oletan, että Sulkavuoresta louhittava kalliolouhe ajetaan maan pinnalle isoina lohkareina, jotka välivarastoidaan jonnekin eteläisen Tampereen alueelle (minne?) ja sitten aikanaan räjäytetään pienemmäksi louheeksi välivarastointipaikalla. Näin meneteltiin aikoinaan nykyisellä Ikean tontilla ja aiheutettiin suurta vahinkoa lähellä sijaitseville taloille.

 

Sulkavuoresta ajettavan kalliolouheen välivarastointipaikat sekä loppusijoituspaikat pitää selvittää jo tässä vaiheessa. Samoin on selvitettevä se, että joudutaanko kalliolohkareet räjäyttämään välivarastointipaikalla.

 

Välivarastoinpaikoilla suoritettavien räjäytysten vaaratekijät ja ympäristövaikutukset on selvitettävä.

 

 

Kallioluolat Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärven purkupaikalle?

 

Kävin tänään tutustumassa Moreniassa Sulkavuori-suunnitelmiin. Asukkaiden mielenkiinto suunnitelmia kohtaan on laimea, sillä olin vasta neljäs näyttelyssä vieraillut.

 

Moreniassa varmistui, että Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta purkupaikalle tullaan louhimaan omat kallioluolat. Kallioluolien pituus on 3 kilometriä kummallakin.

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy kallioluolien louhinnasta?

 

YVA-yleisötilaisuudessa kerrottiin, että kallioluolista louhittava louhe ajetaan ramppeja pitkin luolien puolivälin tienoilta maan päälle. Mikä on tarkka paikka kallioluolien ajorampille/ajorampeille? Tieto on välttämätön, jotta ajoramppien läheisyydessä asuvat asukkaat pystyvät muodostamaan mielipiteensä väliramppien sijainnista ja louheliikenteen ongelmista.

 

Varapurkauspaikka?

 

Yleisötyilaisuudessa kerrottiin, että häiriötilanteita varten rakennetaan varapurkauspaikka, jonne häiriötilanteissa lasketaan puhdistamaton jätevesi.

 

Sijaitseeko varapurkauspaikka kuivalla maalla vai lasketaanko puhdistamaton jätevesi häiriötilanteissa Pyhäjärven rantaveteen esim. Arboretum´n kohdalla?

 

Puhdistamon päiväkapasiteetti on 91.000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa.

 

Varapurkauspaikan merkityksestä saa kuvan, kun tietää, että jos varapurkauspaikka on käytössä vuorokauden, sen merkitsee puhdistamatonta jätevettä kahden hehtaarin alueelle päästettynä 4,5 metrin paksuista p...avesikerrosta!

 

 

Valitettavasti kuvatut asiat ovat ainakin kalliolouheen osalta täyttä totta. Toivottavasti varapurkauspaikkaa ei koskaan tarvitse ottaa käyttöön, mutta siihenkin pitää jo YVA-vaiheessa valmistautua.

 

 

 

Jos ajatuksistani on jotain hyötyä Etelä-Alvarin lausuntoa hienosäädettäessä, niin siitäpä vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Haja-asutusalueiden jätevesiasetus pitää muuttaa järkeväksi

Torstai 23.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2004 säädetyn jätevesiasetuksen mukaan haja-asutuksen jätevesistä pitää puhdistaa 90 prosenttia orgaanisesta aineesta, 85 prosenttia fosforista ja 40 prosenttia typestä.

Asetus koskee kaikkia uudisrakennuksia. Vanhojen rakennusten on täytettävä vaatimukset vuoden 2013 loppuun mennessä.

Astus on aiheuttanut paljon hämminkiä ja vastustusta. Likakaivosysteemejä markkinoivia tahoja asetus on palvellut. Maaseutuväelle ja mökkiläisille on myyty kalliita ja toimimattomia järjestelmiä.

Toivottavasti asiaan saadaan nyt järkeä, kun pääministeri Mari Kiviniemi lupasi pääministerin haastattelutunnilla 19.9.2010, että ympäristöministeri Paula Lehtomäki antaa asetusmuutosesityksen, jolla asetuksen pahimmat ongelmakohdat muutetaan.

Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on osoittautunut kohtuuttomaksi maaseudun väestölle ja myös monille kaupunkilaisille, sillä sen järjettömyydet koskevat myös mökkiläisiä.  

Järjen puuttuminen jätevesiasetuksesta on esimerkki siitä toiminnasta, jota demari- ja viherpiipertäjävirkamiehet Ympäristöministeriössä puuhastelevat.

Poliittisesti vastuulliset puolueet eivät Ympäristöministeriön perustamisen aikoihin ymmärtäneet sitä merkitystä ja vaaraa, joka oli muodostumassa. Ympäristöministeriö annettiin demareiden ja vihreiden temmellyskentäksi. Ministeriöön muodostui virkamieskunta, jonka tärkein tehtävä näyttää olevan vaikeuttaa kansalaisten elämää.

Oli surullista lukea Iltasanomista 20.09.2010, että ministeri Jan-Erik Enestam´lle asian esitellyt virkamies oli sisällyttänyt valmistelutekstiinsä vääriä tietoja, kun Enestam esittelevänä ministerinä ajoi haja-asutusalueiden jätevesiasetusta.

Nyt kyseinen virkamies kommentoi yksioikoisesti: "En ota kantaa".

Toivon, että Paula Lehtomäki nyt toimii kentältä saamansa palautteen mukaan ja muuttaa jätevesiasetuksen pahimmat kohdat oikeudenmukaisiksi ja järjellisiksi. Siihen Lehtomäellä on täysi oikeus, sillä ovathan ministeriöt päällikkövirastoja, joiden päättäjä viime kädessä on ministeri.

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipide; Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo/YVA

Keskiviikko 22.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Toimitin asukasmielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle perjantaina 17.07.2010.

 

Mielipide on pitkähkö, mutta "minulla ei ollut aikaa kirjoittaa lyhyesti"!

 

-----------------

 

 

 

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO, Sulkavuoren vaihtoehto

 

Yleistä

 

Kiinnitän huomiota Pirkanmaa keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta laadittuun tiivistelmään, joka oli yleisön saatavilla mm. 07.09.2010 järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

 

Tiivistelmän otsikoinnissa puhutaan ainoastaan Sulkavuoren vaihtoehdosta eli tiivistelmästä saa ilmeistä todellisuutta vastaavan kuvan, että muita vaihtoehtoja ei ole tutkittukaan. Tätä tuntumaa ei vähennä se, että tiivistelmän alussa lyhyesti mainitaan myös vaihtoehto VE NYKY+ eli olemassa olevien puhdistamojen puhdistusprosessin tehostaminen.

 

Sulkavuoreen sijoitettavaksi kaavailtua keskuspuhdistamoa on suunniteltu salassa ja vastoin niitä lupauksia, joita Tampereen Veden johto antoi syksyllä 2009 Ahlmanilla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Prosessi on kunnallisen asukasvaikuttamisen irvikuva.

 

Yksityiskohtaiset seikat, jotka tulee YVA-menettelyssä huomioida

 

Kiinnitän huomiota muutamaan kohtaan, jotka pyydän YVA-menettelyssä käsittelemään, mahdollisuuksien mukaan selvittämään ja ohjeistamaan:

 

1. Kalliolouhinnat

 

Sulkavuoren sisään on suunniteltu pinta-alaltaan 60.000 neliömetrin suuruiset louhinnat. Louhintoja tarvitaan siis kuuden (6) hehtaarin suuruisen alueen pinta-alalle.

 

YVA:ssa pitää selvittää, että kuinka monta kuutiometriä kalliota on louhittava puhdistamotiloja varten. Louhintamäärien arvioinneissa on esim. Ikea-projektin aikana epäonnistuttu perusteellisesti eli louhintamäärät on arvioitu rankasti alakanttiin. Samoin tapahtui Pirkkalassa Linnavuoren louhintaprojektissa.

 

YVA-prosessissa on käytettävä sellaisia asiantuntijoita, jotka pystyvät arvioimaan tarvittavat louhintamäärät oikein.

 

Mikäli Sulkavuoreen louhittavan tilan keskikorkeus on 20 metriä, syntyy louhetta 1.200.000 kuutiometriä. Kun tämä louhemäärä kuljetaan välivarastoon jonnekin Tampereen kaupungin alueella, merkitsee se 10 kuutiometrin kaivosautoilla 120.000 edestakaista ajomatkaa. Koska kaivosauton pitää palata samaa reittiä takaisin Sulkavuoren sisään, niin kaivosautot joutuvat kulkemaan maanpinnalla yhteensä 240.000 ajomatkaa - 120.000 matkaa kaivoksesta välivarastointipaikalle ja 120.000 matkaa välivarastointipaikalta takaisin Sulkavuoren uumeniin. Mikäli Sulkavuoreen louhittavan luolaston keskikorkeus tulee olemaan 40 metriä, niin matkaluvut luonnollisesti tuplaantuvat ja 10 metrin keskikorkeudella matkaluvut puolittuvat.

 

Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärveen on louhittava yhteensä kuuden kilometrin pituisesti kalliotunnelia.

 

YVA:ssa pitää selvittää, että kuinka monta kuutiometriä kalliota on louhittava jäteveden siirtotunneleita varten.

 

Kalliolouhinnat tulevat olemaan kuutiomääriltään valtavat.

 

YVA:ssa pitää selvittää, että kuinka monta kuorma-autokuormallista kalliolouhosta on ajettava Sulkavuoren sisältä ja siirtotunneleista maan pinnalle. Ajoramppien ulostulokohdat on tarkasti selvitettävä, jotta asukkaat pystyvät seuraavassa vaiheessa kommentoimaan ajoramppien sijaintia sekä sitä ajoneuvomäärää, joka rakennustyön aikana tulee liikkumaan ajoramppien kautta Tampereen kaupungin liikenneväylille.

 

Ajoneuvoliikenteen laskennassa on huomioitava se, että kuorma-autot joutuvat ajamaan ajoramppien kautta tyhjänä takaisin. Tyhjänä ajavan auton liikennemelu ja sen asukkaille aiheuttama häiriö on lähellä kuormaa kuljettavan ajoneuvon aiheuttamasta liikennemelusta ja sen vuoksi tyhjänä louhokseen ajavien ajoneuvojen lukumäärä pitää sisällyttää hankkeen vaatimiin liikennöintimääriin.

 

Kalliolouhoksen välivarastointipaikat sekä louhinnassa syntyneen louheen lopulliset sijoituspaikat on YVA:ssa  selvitettävä.

 

Jos kalliolouhinnassa syntyvät kivijärkäleet joudutaan murskaamaan ennen tavaran loppusijoitusta, YVA:ssa on selvitettävä, että missä murskaustyö suoritetaan ja mitä ongelmia maan päällä tapahtuva murskaaminen aiheuttaa. Ongelmina tulevat olemaan ainakin melu- ja tärinä- ja pölyongelmat. Jos kivenjärkäleiden murskaamisessa on käytettävä räjäyttämistä, on maan päällä tapahtuvan räjäyttämisen vaikutukset asuntoihin, rakennuksiin, ihmisiin ja luontoon erikseen arvioitava.

 

Jäteveden siirtotunneleiden puolivälin tienoille rakennettavan ajoluiskan paikka on tarkasti suunniteltava ja kerrottava asukkaille. Luiskan sijoituspaikkavaihtoehdoista pitää asukkaille varata erikseen mahdollisuus sanoa mielipiteensä.

 

2. Luohintojen tärinä- ja räjäytysvahinkojen arviointi sekä niiden korvausvastuun määrittäminen

 

                      Louhinta- ja räjäytystöiden aiheuttamien vaurioiden arvioiminen on haasteellista.

 

Maan johtavilta ns. räjäytysasiantuntijoilta puuttuu käytännön kokemus räjäytystöiden aiheuttamien vahinkojen ennakoinnissa. Ns. asiantuntijat ovat sallimaan heilahdusnopeuksia, jotka vaurioittavat kaukanakin räjäytyskohteesta sijaitsevia asuintaloja. Tästä on karmeaa kokemusta Tampereen Ikean ja sen tarvitsemien liikenneramppien rakennusajalta.

 

YVA:ssa on määrättävä, että räjäytystöiden aiheuttamien vahinkojen arvioinnissa on etukäteistarkastus tehtävä asunnoille ja rakennuksille, jotka sijaitsevat 500 metrin etäisyydellä tai sitä lähempänä räjäytyskohdetta. Ikea-räjäytysten kokemus oli, että parikymmentä vuotta sitten rakennetut omakotitalot vaurioituivat pysyvästi jopa 500 metrin etäisyydellä räjäytyskohdasta.

 

Heilahdusnopeusmittareita on jo YVA:ssa määrättävä kiinnittämään riittävä määrä, jotta räjäytyskohtaiset vahinkojen aiheuttajat pystytään jäljittämään. Räjäytyskohtaisen vahingonaiheuttajan jäljittäminen on korvausvastuiden vuoksi välltämätöntä.

 

Jo YVA:ssa pitäisi määrätä, että räjäytysvahinkojen korvaajaksi määrättäisiin jätevesilaitoksen rakennuttaja eli Tampereen Vesi. Räjäytysvahinkojen minimoinnissa on tärkeää, että rakennuttaja on määrätty korvausvelvolliseksi, sillä se takaa sellaisten urakkasopimusten solmimisen, jotka säästäisivät rakennuttajan suurilta korvauksilta alueen asukkaille.

 

3. Varapurkupaikan määrittäminen ja sen selvittäminen, että onko suunniteltu varapurkupaikka lainkaan mahdollinen

 

YVA:ssa on kiinnitettävä erityistä huomiota jätevedenpuhdistamon poikkeustilanteiden hallintaan.

 

Yleisötilaisuudessa tuli esille, että varapurkupaikka on suunniteltu sijoittaa Vihilahden tuntumaan lähes "kuivalle maalle".

 

Jätevedenpuhdistamon kapasiteetiksi suunnitellaan 91.000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa. Varapurkupaikan merkitys havainnollistuu, kun toteaa vuorokausimäärä tarvitsevan kahden hehtaarin suuruisen alueen, jolle vuorokaudessa johdettaisiin puhdistamatonta jätevettä 4,5 metrin paksuinen "paskapatja". Kyse on valtavasta ympäristöriskistä.

 

Varapurkupaikan sijainti ja sen toimivuus on perusteellisesti selvitettävä. Käsittelemättömän jäteveden ohjaaminen kuivalla sijaitsevan purkupaikan kautta luontoon sisältää suuren ympäristöriskin.

 

Varapurkupaikan sijoittaminen Pyhäjärven rannan tuntumaan on perusteellisesti tutkittava ja sijaintipaikka on selkeästi kerrottava YVA-selostuksessa, jotta kansalaiset voivat ottaa asiaan kantaa.

 

 

Yhteenvetoa

 

                      YVA:ssa pitää mielestäni selvittää mm. seuraavat asiat:

 

• Sulkavuoreen louhittavan kalliotilan tilavuus
• ajoluiskien paikat, joiden kautta räjäytetty kalliolouhe kuljetetaan ulos
• kalliolouheen partikkelikoko ja selvitys siitä, että onko kiviaineksen murskaaminen maan päällä tarpeellista
• kalliolouheen murskauspaikat ja paikoilla syntyvä melu, pöly sekä tärinävaikutukset
• kalliomurskeen välivarastointipaikat (=murskauspaikat) sekä loppusijoituspaikat 
• yhdensuuntaiset ajomatkat Sulkavuoresta louhittavalle kalliomurskeelle ja ajoreittien tarkka selvittäminen
• likaisen jäteveden johtamiseksi Viinikasta Sulkavuoreen tarvittavan siirtotunnelin osalta samat selvitykset kuin Sulkavuoren sisällä tapahtuvien louhintojen kohdalla
• kulkeeko puhdistettu jätevesi omissa putkistoissaan samassa tunnelissa kuin likaista vettä kuljettavat putkistot? Jos puhdistettua vettä varten tarvitaan erillisiä louhintoja, on niiden osalta tehtävä samat selvitykset kuin Sulkavuoren louhinnoille. Erityisen huolella pitää selvittää Viinikan ja Sulkavuoren väliin mahdollisesti tulevan ajoluiskan paikka. Ajoluiskan kautta kulkevan liikenteen määrä pitää selvittää.
• varapurkupaikan sijainti. Mitä vaikutuksia ihmisille, luonnolle, liikenteelle ja ympäristölle koituu, jos likaista jätevettä joudutaan ohjaamaan varapurkupaikan kautta vuorokausi tai viikko?
• Pyhäjärveen suunnitellun purkupaikan kohdalla olevan virtaama pitää selvittää
• mitä vaikutuksia olisi, jos purkuputkea jatkettaisiin se 17 kilometrin matka, joka nyt puuttuu, jotta Tampereen seudun (puhdistetut) jätevedet voitaisiin ohjata vesistön alajuoksulle?

 

Toivon, että tässä esitetyistä mielipiteistä on hyötyä Sulkavuoden YVA:aa laadittaessa. Myönnän, että mielipide sisältää uhkakuvia. Uhkakuvat ovat kuitenkin sen laatuisia, että ne pitää huomioida, kun asiaa jatkokäsitellään.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Toilan Kultaranta - sodan tuhoama Viron presidentin kesäasunto

Tiistai 21.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Viime kesän itä-Viron matkalla saimme vierailla Viron presidentin kesäasunnolla Toilan Kultarannassa.

Toila sijaitsee n. 170 kilometriä itään Tallinnasta ja sieltä on matkaa Venäjän rajalle Narvaan 45 kilometriä. Kultarannan hieno päärakennus oli rakennettu Suomenlahden rannalle.

 

Viron Kesäranta tuhoutui toisessa maailmansodassa ja nyt siitä on jäljellä ainoastaan rauniot ja häivähdys hienosta palatsia ympäröineestä puistosta.

 

Neuvostoliiton puna-armeija poltti Kesärannan rakennukset perääntyessään Saksan valloitusta ja saksalaiset puolestaan räjäyttivät loput Kultarannasta, kun aloittivat perääntymisen Virosta kohti Berliiniä.

 

Molemmat - neuvosto-Venäjä ja natsi-Saksa - ovat tässäkin mielessä yhtä syyllisiä aiheuttamaansa suureen tuhoon.

 

Viron Kesäranta toimi presidentti Konstain Päts´n aikana Viron presidentin kesäasuntona. Se vastasi jopa nimeltään Suomen presidentin Naantalissa sijaitsevaa kesäasuntoa!

 

Kultarannan linna rakennettiin 1900-luvun vaihteessa pietarilaisen kauppiaan Jelissevin kesälinnan ympärille. Presidentti Päts´n kesäasunnoksi Kultaranta päätyi, kun virolaiset liikemiehet hankkivat linnan v. 1934 haltuunsa ja lahjoittivat sen Viron valtiolle.

 

Kultarannan puistosta löysimme muistolaatan, jossa kerrottiin Suomen presidentti P. E. Svinhufvud´n vierailleen Kultarannassa 1.8.1936 eli tasan 74 vuotta ennen vierailuamme!

 

Kultarannan rakennuksista on ainoastaan perustusten paikat nähtävissä, sillä niin perusteellista tuhotyötä puna-armeija ja natsit tehneet. Oletettavasti rakennusten piirustukset ovat tallella ja voi vain toivoa, että joskus Kultarantaan rakennetaan uudelleen hävitetyt rakennukset.

 

Kultarannan puisto on tänä päivänä Viron kasvilajirikkain puisto, sillä siellä on nähtävissä yli 300 kasvilajia.

 

Kultarannan sisäänpääsyä vartioi kujan molemmin puolin kaksi graniittista veistettyä karhunpentua korkeiden pylväiden nenässä - karhujen sylissä on tangot, joiden päässä on alkuaan ollut valopiste. Nyt valopisteet ovat sammuksissa, mutta toivottavasti ne lähitulevaisuudessa jälleen loistavat, sillä Kultaranta on paikka, jonka soisi nousevan entiseen kukoistukseensa.

 

Toivon, että moni suomalainen pääsisi vierailemaan Viron Kultarannassa, sillä paikka on merkittävä virolaisille ja se kertoo merkittäviä tarinoita myös Suomen historiaan liittyen.

 

-Esko Erkkilä-

Palavan Kiven museo - mainio esimerkki toimivasta museosta

Maanantai 20.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Palava kivi on Viron energiatuotannon perusta, sillä maan energiaomavaraisuus perustuu palavaan kiveen.

 

Se on muodostunut vuosituhansien aikana maan uumenissa eloperäisestä aineksesta. Palava kivi on muodostunut kasvi- ja eläinkunnan aineksista.

 

Kivi on ruskeankellertävää kevyttä materiaalia. Se sisältää öljyä 18 % ja sen vuoksi se palaa.

 

Palavakiviesiintymiä on Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kiinassa, Brasiliassa sekä Virossa.

 

Viron esiintymä on kooltaan 160 kilometriä x 160 kilometriä. Se alkaa Suomenlahden rannalta ja ulottuu Peipsjärven tienoille saakka. Suomenlahden rannalla esiintymä on melkein maan pinnalla ja Peipsjärven lähellä se sijaitsee n. 80 metrin syvyydessä. Esiintymä on paksuudeltaan varsin ohut, sillä palavaa kiveä esiintyy Virossa vain n 3,5 metrin vahvuisena kerroksena.

 

Kävimme viime kesän itä-Viron matkallamme Kohtla-Nommella sijaitsevassa Palavan Kiven museossa. Museo on muodostettu v. 2001 lopetettuun kaivokseen.

 

Oppaanamme museossa oli hauskasti suomea murtaen puhuva vanhempi eläkkeellä oleva mieshenkilö, joka oli tehnyt työuransa nyt museoksi muutetussa palavan kiven kaivoksessa. Kaivoksessa oli parhaimmillaan töissä 700 kaivosmiestä.

 

Luentosalissa pidetyn lyhyen museoesittelyn jälkeen saimme päällemme asianmukaiset kaivosmiehen varusteet. Oleellinen osa varustusta oli kaivosmiehen otsalamppu, jonka tarpeellisuuden havaitsimme kaivoskäynnin aikana.

 

Kaivokseen laskeuduttiin kävelyluiskaa myöten, sillä palavan kiven esiintymä näillä paikoin sijaitsee varsin lähellä maan pintaa.

 

Kaivoskäytävät olivat kosteita ja mukavan viileitä.

 

Kaivoskäytävillä oli kohteita, joilla oppaamme kertoi palavan kiven kaivamisesta. Kaivokseen oli jätetty louhintalaitteita, jotka olivat täydessä käyntikunnossa - oppaamme kytki muutaman laitteen päälle ja saimme kokea kaivosmiehen meluympäristön täydellisenä.

 

Varsinainen elämys - joillekin ehkä koettelemus - oli se, kun saimme ahtautua pieniin kaivosvaunuihin, joilla kaivosmiehet oli kuljetettu kaivoksen toiminta-aikana jopa kuuden kilometrin päähän lähtöpaikasta.

 

Vaunut olivat matalia - alle puolitoista metriä - ja niihin mahtui istumaan korkeintaan neljä henkilöä kuhunkin. Vaunuletkaa veti sähkökäyttöinen veturi ja sen ajojohdin leiskui iloisesti kun se tapaili ajolangoissa kulkevaa sähkövirtaa.

 

Vaunujen ovien virkaa toimitti enemmän ja vähemmän kunnossa olevat oviaukon puoliväliin yltävät ovet. Suomalaiset virkamiehet eivät varmaan sallisi yleisön kuljettamista sellaisella vempeleellä, mutta työsuojelumääräysten soveltaminen EU-maailmassa on niin maasta kiinni!

 

Kysyin, että tapahtuiko kaivoksessa vakavia tapaturmia. Opas kertoi, että niitä tapahtui, mutta Neuvostoliiton aikana niistä ei saanut kertoa. Vielä nytkin oppaamme oli vaitonainen tapaturmista.

 

Tutustuminen Palavan Kiven museoon oli elämys.

 

Museokäynti antoi uuden pohjan arvostella tai arvostaa eteläisen naapurimaamme energiaratkaisuja. Maan energiaomavaraisuus on tärkeä asia ja Viron on luonnonrikkauksiensa turvin ratkaissut asian palavan kiven hyödyntämisellä. Palavan kiven jäte- ja tuhkavuoret ovat energiaomavaraisuuden kääntöpuoli, mutta niistä huolimatta Viron energiaratkaisuja pitää ymmärtää ja jopa hyväksyä.

 

Suosittelen käyntiä Palavan Kiven museossa.

 

-Esko Erkkilä-

Niinistö sai kahdesti köniinsä

Sunnuntai 19.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan puhemies sai lyhyen ajan kuluessa kahdesti köniinsä.

 

Puhemies Sauli Niinistö ryhtyi menestyksen toivossa ja julkisuuden kipeyttään Suomen Palloliitto ry:n liittohallituksen puheenjohtajaksi.

 

Liittohallituksen puheenjohtajuuden tuoman mandaatin myötä hän johtaa myös Suomen Palloliiton hallintovaliokuntaa.

 

Suomen Palloliitto ja sen liittohallituksen puheenjohtaja Sauli Niinistö ovat viime päivinä kokeneet kovia, kun Suomi hävisi jalkapalloilun minimaalle Moldovalle 2 -0 ja samalla reissulla Suomi kävi häviämässä Hollannille 2 - 1.

 

Niinistö oli mukana turnausmatkalla. Jalkapallokiireet merkitsivät, että puhemies ei ehtinyt Eduskuntaan, kun valtiopäivät aloittivat syysistuntokautensa tiistaina 7.9.2010.

 

Niinistö on hyvin herkästi puuttunut kansanedustajien erilaisiin kotkotuksiin ja hyvä niin, mutta ei hänkään näköjään näe malkaa omassa silmässään.

 

Jalkapalloilu on tärkeä toimintamuoto tavallisille nuorille ja miksei kaikille kansalaisille, mutta se pitäisi olla tullut selväksi kaikille, että Suomesta ei tule jalkapalloilun suurmaata.

 

Tämän vuoksi ihmetyttääkin, että Eduskunnan puhemies laistaa syysistuntokauden avajaiset.

 

Syysistuntokauden avajaisiin toi omaa tummaa väriään kansanedustaja Tommy Tabermann´n poismeno kesän lopulla. Hänen paikallaan Eduskunnan istuntosalissa oli kukkavihko.

 

Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäisen muistosanat Tabermann´n muistolle olivat koskettavat, joten siinä mielessä Niinistön poissaolo ei vaikuttanut avajaisten tunnelmaa latistavasti.

 

Ehkä Niinistön kannattaisi vielä kerran miettiä, että onko hänen paikkansa urheilujärjestön peräsimessä. Sitä hänen ainakin pitäisi miettiä, että onko Eduskunnan puhemiehen soveliasta missata Eduskunnan tärkeimmät istuntopäivät ja loistaa poissaolollaan silloin. Poissaolo tärkeistä istunnoista vapaa-ajan kiireisiin vedoten vie pohjan vaatia säntillistä käyttäytymistä kansanedustajilta.

 

-Esko Erkkilä-

Kuremäen nunnaluostari - kokemisen arvoinen käyntikohde itä-Vironmaalla

Lauantai 18.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pühtitsan nunnaluostari on luostari koillis-Virossa Illukan kunnan Kuremäen kylässä.

Jumalan äidille pyhitetty luostari on perustettu 1892 - 1895.

Olen vieraillut luostarissa aiemminkin ja pääsin käymään siellä perhekuntani kanssa uudestaan elokuun alussa 2010.

Luostarin pääkirkko on rakennettu sata vuotta sitten eli vuosina 1908 - 1910. Kirkkoon mahtuu 1 200 henkeä.

Luostarin pääportti avataan ainoastaan, kun luostarin asukas saatellaan viimeiselle matkalleen portin ulkopuolella sijaitsevalle hautausmaalle. Pääportti avataan myös silloin, kun Moskovan kirkon johtaja vierailee luostarissa.

Vain näiden tapausten yhteydessä pääportti avataan - muuten esim. ambulanssien ja paloautojen saapuminen luostarin alueelle tapahtuu sivuporteista.

Luostarin alueella asuu yli sata nunnaa ja noviisia. Nunnat liikkuvat luostarin alueella sankan vierailijajoukon keskellä ja toimittavat hälystä piittaamatta omia askareitaan.

Nunnia ei saa kuvata ja tätä periaatetta vierailijat noudattavatkin.

Luostarin puutarha on todellinen "luostarin puutarha", jota nunnat hoitavat huolella ja suurella vaivannäöllä. Puutarhassa on lukemattomia hienoja kukkia ja muita erikoisia kasveja, joita on ilo katsella.

Luostarin alueella on Viron kuvatuimmat halkopinot. Halot on pinottu kauniisti suuriksi rakennelmiksi, jotka on ladottu siten, että kuivat halot säilyvät mahdollisimman kuivina myös sadesäällä. Luostarissa on haloista riippumaton keskuslämmitysjärjestelmä, joten halkopinot ovat varapolttoainetta ja siten tavallaan rekvisiittaa.

Kuremäen luostari saa virolaisen liike-elämän vaikuttajilta taloudellista avustusta. Käyntimme aikana tapasimme luostarin alueella mm. erään hyvin menestyneen virolaisen liikemiehen.

 Avustusten vuoksi luostarin kaupalliset toiminnot ovat vaatimattomia, sillä niihin ei ole suurta tarvetta.

Pühtitsan nunnaluostari on paikka, joka kannattaa valita käyntikohteeksi, kun matkailee itä-Vironmaalla.

Luostarin puutarhan kauneus, kirkon harras tunnelma, nunnien hälystä piittaamaton puuhailu ja luostarimäellä aistittava tunnelma ovat kokemus.

Saimme kokea käyntimme lopuksi hartaushetken, jonka luostarin asukkaat järjestivät luostarin portailla. Kokemus oli erikoinen, kun asukkaiden ortodoksinen laulu piti pitkiä taukoja - pitkän tauon jälkeen se taas jatkui.

Näiden kokemusten vuoksi Pühtitsan nunnaluostarissa kannattaa poiketa.

-Esko Erkkilä-

Valasteen putous - Viron korkein vesiputous

Torstai 16.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Ontikassa, itä-Vironmaalla, sijaitsee Viron korkein vesiputous.

 

Valasteen vesiputous laskee vetensä melkein suoraan Suomenlahteen.

 

Vesiputouksella on pudotuskorkeutta 28,5 metriä, mutta siitä virtaava vesimäärä on perin vaatimaton - voi todeta, että keskikesän kuivana aikana putous muistuttaa pikkupojan pippelistään aikaansaamaa "vesiryöppyä".

 

Elokuun 1. päivänä 2010, kun vierailimme Valasteen vesiputouksella, virtaus oli olematon ja vesisuihku "putosi kantapäille". Siitä huolimatta käynti kannatti, sillä näkymät korkealta törmältä Suomenlahdelle olivat mahtavat.

 

Valasteen vesiputous on syntynyt ihmisen aikaansaamana, sillä kysymyksessä on 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennetun kuivauskanavan suu.

 

Putousta ja sen aiheuttamia maastomuutoksia voi katsella näköalapaikalta, josta avautuu hieno näkymä Suomenlahdelle.

 

Valasteen vesiputous lienee kaikkien itä-Viroon matkoja tekevien matkatoimistojen retkikohteena.

 

Valasteen vesiputouksella kannattaa käydä, mutta suuria vesiryöppyjä tai kosken kohinaa ei kannata odottaa, sillä niitä putouksella ei näe.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari esittää syöpäseulontojen laajentamista eturauhassyövän havaitsemiseen

Keskiviikko 15.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin - alueellisen vaikuttamisen kanava Tampereella - aktiivit kokoontuivat torstaina 9.9.2010 Nekalan päiväkeskukseen käsittelemään "Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden" talousarviota vuodelle 2011. Kyseessä oli asukasvaikuttamisen evästystilaisuus budjetin laadintaan.

 

Meitä Etelä-Alvarin aktiiveja oli paikalla viitisentoista ja käsittelimme budjettikysymyksiä muutaman hengen ryhmissä.

 

Esitin PSA-tutkimusten sisällyttämistä tamperelaisten miesten ikäkausitarkastusten osaksi.

 

Tunsin suurta mielihyvää, kun oman ryhmäni lisäksi samaa asiaa kannatettiin kahdessa muussakin eri ryhmässä.

 

PSA-tutkimusten merkitys on nyt osoitettu myös virallisissa tutkimuksissa ja sen vuoksi niiden vaatiminen miesten ikäkausittain toteutettavien terveystarkastusten yhdeksi osaksi on perusteltua.

 

Eturauhassyöpä piinaa yhä nuorempia ikäluokkia. Nuorten miesten - tässä nuorella miehellä tarkoitetaan 50…55-vuotiaita - eturauhassyöpä on yleensä tyypiltään ärhäkkä, joten sen havaitseminen varhain on erityisen tärkeää.

 

Eturauhassyöpä - kuten syövät yleensäkin - ovat koko perheen sairaus. Sen vuoksi sen varhaistoteamiseen pitää panostaa.

 

Nykypäivänä syöpää ei tarvitse kokea mörkönä. Olen läpikäynyt eturauhassyöpäleikkauksen v. 2001 ja palannut sen jälkeen täysipainoisesti työelämään. Leikkauksesta on nyt kulunut lähes yhdeksän vuotta ja kuukausi sitten PSA-kontrolli näytti kaiken olevan kunnossa. Ei kannata pelätä syövän olevan kuolemaksi!

 

Syöpäseulontojen laajentaminen eturauhassyövän toteamiseen on parhainta menettelyä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Rintasyövän ja eturauhassyövän uusdiagnoosit liikkuvat molemmat tasolla 4.200…4.300 tapausta vuosittain. Eturauhasyöpä on tavoittanut uusien rintasyöpätapausten määrän per vuosi.

 

Esitän myös näin yksityisesti, että Tampereen kaupunki aloittaisi eturauhassyöpäseulonnat jo vuonna 2011. Seulontojen piiriin pitäisi aluksi liittää 50-vuotiaat miehet. Seuraava seulonta olisi jokaisen miehen kohdalla viiden vuoden kuluttua.

 

Viiden vuoden välein toimitettava syöpäseulonta ei ole riittävä, mutta ehkä se aktivoisi viiskymppiset miehet oma-aloitteiseen PSA-kokeeseen kerran viisivuotiskauden keskivaiheilla!

 

-Esko Erkkilä-

Joukkuepelin hurmaa Vimpelin Saarikentällä ja televisioiden äärellä

Tiistai 14.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Oli ilo katsella televisiosta sunnuntaina 12.9.2010, kun Vimpelin Veto ja Kouvolan Pallonlyöjät ratkaisivat Vimpelin Saarikentällä pesäpalloilun Suomen mestaruuden.

 

Peli oli tasainen toisen jakson puoliväliin saakka, kunnes Vimpelin lyöjätykki Jere Dahlström onnistui lyömään elämänsä lyönnin ja peli oli kerralla ratkaistu - Vimpelin Veto palasi Suomen mestariksi 45-vuoden tauon jälkeen.

 

Televisioruudunkin kautta oli aistittavissa se mahtava tunnelma, joka Saarikentällä vallitsi.

 

Sain kesällä seurata paikan päällä Suomi-Belgia -jalkapallomaaottelua Turussa ja ottelutunnelmien vertailu tuli etsimättä mieleen.

 

Jalkapallo-ottelussa ainoa ääni oli pitkät tovit pallon mäiskintä, kun pelaajat potkivat sitä milloin mihinkin suuntaan. Muutaman kerran ottelun aikana yleisö herkesi taputtamaan, kun suomalaispelaaja onnistui peippaamaan vastustajansa.

 

Kentän puurtaja oli Jari Litmanen - hänen työskentelyään oli ilo seurata.

 

Kentän surkimus oli Mikael Forssell - kaikesta näki, että Kupittaan ympyrät olivat liian pienet omasta mielestään suurelle taitajalle.

 

Turun Kupittaan potkupallostadionilla tunnelma oli kaukana Saarikentän tunnelmasta.

 

Kiitän  Nelosen Sport-kanavaa, kun Vimpelin hieno näytelmä saatiin koko kansan katseltavaksi.

 

Kiitän myös Kouvolan Pallolyöjiä hyvästä panoksesta finaaliotteluissa. Kouvola ei tänä vuonna pystynyt uusimaan v. 1976 voittamaansa Suomen mestaruutta, mutta tiukan vastuksen se tarjosi Vimpelille.

 

Onnittelen Vimpeliä, Järviseutua ja koko pesäpalloilevaa Etelä-Pohjanmaata Vimpelin Vedon voittamasta Suomen mestaruudesta. Vimpelin pesäpallovoitto on voitto koko Etelä-Pohjanmaalle ja se oli piristysruiske koko maakunnalle.

 

Hyvä Järviseutu ja koko Lakeus!

 

-Esko Erkkilä-

Käsityötaitajia ja maalaismakuja Köyrimarkkinoilla Loimaalla

Maanantai 13.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen maatalousmuseo Sarka ja Loimaan kaupunki juhlistivat sadonkorjuuaikaa Köyrimarkkinoilla lauantaina 4.9.2010.

 

Nimensä tapahtuma saa entisajan sadonkorjuujuhlasta. Köyri eli kekri oli entisaikojen suomalaisille vuodenvaihde sekä satokauden viimeinen päivä, jota oli syytä juhlia kunnolla.

 

Tapahtuma järjestettiin nyt toisen kerran ja tapahtumapaikkana oli Suomen maatalousmuseo Saran piha-alue.

 

Olin perjantaina ja lauantaina työmatkalla Turussa. Paluumatkalla Tampereelle poikkesin markkinoilla.

 

Markkinatapahtumaa suosi mukava syyssää ja väkeä oli paikalla paljon.

 

Markkinamyyjiä oli paikalla viitisenkymmentä. Jälleen kerran sai havaita, että käsityöntaitajia Suomen maaseudulla on paljon. Materiaalina taitajilla oli ollut lasi, puu, tekstiilit ja langat, savi, oljet yms.

 

Työnäytöksissä mm. jauhettiin viljoja jauhoiksi ja suurimoiksi - myös hunajaa oli tarjolla.

 

Haluan tuoda esille kaksi eri materiaaleja hyödyntävää myyjää:

 

Keramiikkataiteilija Minna Linden - Matami - oli markkinoilla mukana keramiikkatöillään. Matamilta hankittiin mukanaolleille pikkuneideille kaulariipukset molemmille.

 

Markkinatapahtuman helmi oli Taina Ekilän myyntipöytä.

 

Taina Ekilä on olkipukkien tekijä Sastamalan Keikyästä.

 

Ekilän olkipukit on valmistettu itsekasvatetusta viljasta. Olkiin on jätetty tähkät ja se tuo Ekilän olkipukkeihin sitä erilaisuutta, joka erottaa ne tavanomaisista olkipukeista.

 

Taina Ekilän laatima pienoinen esite ja hänen nettisivunsa huokuvat positiivista tunnelmaa käsillä tekemisestä ja siitä, että olkipukkien tekijällä on juuret syvällä maassa.

 

Suomen maatalousmuseo Sarka juhlisti Köyrimarkkinoita lupaamalla sisäänpääsyn museoon tosi edullisella kahden euron hinnalla. Käytimme edun hyväksemme ja tutustuimme interaktiivisuudestaan kiiteltyyn museoon.

 

Museon vaihtuvana näyttelynä oli TIPITII - Suomen broilerituotanto 50 vuotta - näyttely. Tipitii-näyttelyssä tarkastellaan maaseudun tärkeän elinkeinon, broilerintuotannon, historiaa.

 

Suomen maatalousmuseo Sarka ja Loimaan kaupunki ovat tehneet tärkeää työtä, kun ovat soveltaneet vanhaa kekri-perinnettä luomalla Köyrimarkkinat.

 

Uskon, että väenpaljous merkitsee Köyrimarkkinoiden jatkumista ensi syksynäkin.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hyötyvoimalaitos pitää rakentaa Tarastenjärvelle

Lauantai 11.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Taustaa

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä yleisötilaisuus järjestettiin tiistaina 31.8.2010 klo 18-21. Paikkana oli Tampereen yliopiston päärakennuksen sali A1.

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja olin tilaisuudessa läsnä. Paikalla oli hankkeesta vastaavien yhtiöiden, yhteysviranomaisen sekä hankkeen konsulttina toimivan Ramboll Finland Oy:n edustajia.

 

Tampereen hanke tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Hämeenkyröön kaavailtu jätteenpolttolaitoshanke kariutui asukkaiden vastustuksen vuoksi.

 

Esitykset

 

Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

• Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen asukasmäärä ylittää 500.000 henkeä vuoteen 2025 mennessä

 

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt

• hyötyvoimalaitos edustaa vastuullista lähienergiaa
• maakaasun energiavero viisinkertaistuu
  • huomautan nyt, että Pöyryn selvitys Gasum Oy:n toimeksiannosta saattaa muuttaa Laitisen tilaisuudessa esittämää tietoa
• jätteenpoltto ei kuulu päästökaupan piiriin
• kaukolämmön lähteet Tampereella
  • turve 17 %
  • maakaasu 72 %
• jätteellä on laitokselle toimitettuna negatiivinen hinta
• investoinnin arvo 90…100 M€
• henkilöstötarve 15…20 henkilöä
• 150.000 tonnia jätettä merkitsee 10 % Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnasta
• Tampere on kooltaan ihanteellinen suunnitellun kokoisen laitoksen kannalta
  • koko polttolaitoksen teho pystytään hyödyntämään myös kesäaikana, jolloin energiantarve on alhaisimmillaan
• rakentamisen suunnitellaan tapahtuvan v. 2010…2014 ja käyttöönoton v. 2014…2015
• hanke toteutetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteistyönä

 

Dosentti, FT Joonas Hokkanen, Ramboll

• tarvittava asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2010 aikana
• hankkeeseen liittyvää biokaasulaitosta ei rakenneta muualle kuin Tarastenjärvelle. Jos hyötyvoimalaitos rakennetaan muualla, niin biokaasulaitos voidaan rakentaa erillisprojektina Tarastenjärvelle.
• hyötyvoimalaitoksen teho on 1/5 Naistenlahden voimalan tehosta
• Tampereen hyötyvoimalaitos on merkittävä hanke valtakunnankin mittakaavassa
• YVA:ssa arvioitavat sijoitusvaihtoehdot ovat
  • Lielahti
  • Sarankulma
  • Rusko
  • Tarastenjärvi

 

Keskustelussa esiintulleita seikkoja

 

• Sarankulmaan olisi rakennettava uusi tieyhteys
• Sarankulman nimeksi muutettiin yleisötilaisuudessa Peltolammi
• 180 milj. kilon (180.000 tonnia) raaka-ainetoimitukset merkitsevät, että hyötyvoimalaitokselle johtavalla tiellä liikkuu täysperävaunuautoja tai pakkaavia roskankuljetusautoja keskimäärin neljän minuutin välein arkipäivisin klo 07.00 ja 22.00 välillä (laskelmassa on EE:n muistuttamisen jälkeen huomioitu se, että autojen on palattava kuorman purkamisen jälkeen tyhjänä takaisin samaa tietä).
• eri vaihtoehtopaikkojen sosiaaliset vaikutukset on arvioitava
  • miten hankkeen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa?
• Epilänharjun asukkaat yrittivät muuttaa Lielahden vaihtoehdon nimeksi Epilän vaihtoehto, mutta sitä ei hyväksytty
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee luontonäkökohtien kannalta arvokkaalla kallioalueella. Alueen pienvesistöjä ei ole vielä pilattu.
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee Peltolammin pohjoispään kohdalla heti radan länsipuolella
• Sulkavuoreen suunniteltu keskusjätevedenpuhdistamo ja hyötyvoimalaitos eivät mahdu samaan kalliotilaan Sulkavuoressa
• jos hyötyvoimalaitos rakennetaan Tarastenjärvelle, joudutaan kaukolämpöverkkoa rakentamaan 7 kilometriä, jotta päästään Tampereen nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Rakentamismahdollisuudet selvitetään YVA:ssa.

 

Muuta

 

Vaihtoehdoista järjestetään syksyn aikana asukastyöpajoja, joihin kutsutaan kunkin alueen asukasyhdistysten edustajat. Palokallion Omakotiyhdistys ry saa kutsun Peltolammin vaihtoehtoa käsittelevään asukastyöpajaan.

 

Muita kutsuttavia tahoja ovat mm. Etelä-Alvari, Peltolammiseura ja Härmälän Omakotiyhdistys.

 

Asukastyöpajatoimintaa vetää Seela Sinisalo Ramboll´sta.

 

Vielä…        

 

Oletan, että hyötyvoimalaitos ja biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle. Kannatin tätä vaihtoehtoa jo silloin, kun Hämeenkyrön suunnitelmat kariutuivat asukkaiden painostuksen vuoksi.

 

Tarastenjärvi-vaihtoehto ei kuitenkaan ole varma, joten muistutukset muiden vaihtoehtojen torppaamiseksi ovat paikallaan. Jokaisella mielipiteellä on vaikutusta, jotta järkevään ratkaisuun päädyttäisiin.

 

Pidän Tarastenjärveä hyvänä ratkaisuna senkin vuoksi, että toteutuessaan hanke vauhdittaisi 9-tien parannustöitä ainakin Atalan ja Tarastenjärven liittymän välillä. 9-tien parantaminen tulee aiheelliseksi myös sen vuoksi, että Nurmi-Sorilan rakennustyöt alkavat muutaman vuoden kuluessa.

 

Tarastenjärven vaihtoehtoa kannattaen

 

-Esko Erkkilä-

Pukki kaalimaan vartijana

Perjantai 10.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy on viime päivinä kunnostautunut toimenpiteillä, joita voi kuvailla vanhalla suomalaisella sananlaskulla: "Pukki kaalimaan vartijana".

 

Pukki voi joskus olla tehokaskin kaalimaan vartija ja saattaa toki olla, että Gasum Oy:n viimeaikaiset tempaukset ovat jopa hyödyllisiä - ainakin ne ovat kirvoittaneet keskustelua. Lähdekritiikki on oltava kuitenkin koko ajan mielessä, kun arvioi Gasum Oy:n toimenpiteitä.

 

Valtakunnallisesti merkittävä Gasum Oy:n ulostulo liittyi sen Pöyry Management Consulting Oy:ltä tilaamaan selvitykseen, jossa paneuduttiin mm. maakaasun, kivihiilen ja turpeen välisiin eroihin hiilidioksidin tuottajina.  

 

Selvitys otti kantaa hallituksen suunnitelmiin kiristää maakaasun verotusta ja sen vaikutuksia hiilidioksiditilanteen ohella kaukolämmityksen kustannuksiin.

 

Pöyry Management Consulting Oy ja Gasum Oy kieltävät mahtipontisesti lainaamasta selvitystä edes osittainkaan, joten pyydän lukemaan sen Gasum Oy:n nettisivuilla - www.gasum.fi - olevan linkin takaa. Selvitys on muistio ja sen nimi on:

 

ENERGIANTUOTANNON LÄMMÖN VEROMUUTOSTEN

VAIKUTUS MAAKAASUN KILPAILUKYKYYN, KÄYTTÖÖN JA

PÄÄSTÖIHIN CASE-KOHTEISSA

 

Selvityksen lainauskiellosta kerrotaan vasta muistio-otsikon jälkeen, joten muistion otsikon saa lainata.

 

Toinen Gasum Oy:n aktiviteetti on Pirkanmaan seudun seutupäättäjien ja -vaikuttajien keskuudessa tehty mielipidekysely.

 

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seutupäättäjien ja -vaikuttajien ajatuksia siitä, miten taajama-alueiden ilman laatua voidaan parantaa ja ilmastonmuutosta torjua huomioimalla eri energialähteet.

 

Sain kyselyn ja olen siihen vastannut.

 

Kysymykset olivat ainakin lievästi asenteellisia ja kyselyn toimeksiantajasta ei ollut epäselvyyttä.

 

Maakaasukysymyksessä kiinnitän huomiota yhteen seikkaan ja se on huoltovarmuusnäkökohta.

 

Maakaasu tulee aina olemaan tuontitavaraa ja Suomen kohdalla alkuperämaa on Venäjä.

 

Venäjälle suuntautuvassa viennissä ja sieltä tapahtuvassa tuonnissa on aina oltava varuillaan.

 

Erityisen suurta varuillaanoloa vaatii energiantuonti. Venäjältä tapahtuva energiantuonti ei saa kohota liian suureksi, vaan sen on pysyttävä tietyissä rajoissa.

 

Gasum Oy:n omistajina ovat Fortum (31 %), OAO Gazprom (25 %), Suomen Valtio (24 %) ja EON Ruhrgas (20 %). Omistuksesta siis 55 % on suomalaisomistusta ja 45 % venäläis-saksalaisomistusta. Omistusrakenne vaatii tiukan lähdekritiikin ylläpitoa, kun Gasum Oy:n mielipiteitä arvotetaan.

 

Gasum Oy:n tilaama selvitysmuistio tuli yllättäen ja tilaamatta, mutta siitä huolimatta sille kannattaa antaa tietty arvo.

 

Pirkanmaan päättäjille suunnatulla kyselyllä on lähinnä viihdearvo, joten sen tuloksille ei voi antaa suurta painoarvoa.

 

Miksi veropäätöksen valmistelijat eivät itseohjautuvasti selvittäneet eri energiatuotantomuotojen päästöjä ja niitä kustannusvaikutuksia, jotka eri veromallit aiheuttavat?

 

Toivottavasti päättäjät osaavat arvioida myöhäsyntyisenkin aineiston painoarvon oikein, kun Eduskunnassa lopullisesti linjataan eri energiamuotojen verokohtelu.

 

-Esko Erkkilä-

Sukupuolten tasa-arvo ei toimi syöpäseulonnoissa

Keskiviikko 8.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Syöpärekisterin mukaan v. 2008 Suomessa todettiin 4.322 uutta rintasyöpätapausta ja 4.225 uutta eturauhassyöpätapausta.

 

Naisten ja miesten yleisimmän syövän osalta uusien tapausten määrät olivat siis jokseenkin yhtä suuret.

 

Naisten kohdalla mammografiaseulonnat ovat pyörineet jo useita vuosia, mutta miesten osalta eturauhassyöpäseulonnat saavat jostain käsittämättömästä syystä yhä odottaa itseään. Sukupuolten tasa-arvo ei toimi syöpäseulonnoissa!

 

Helsingissä toimivan Docrates Klinikan johtava ylilääkäri, kliinisen onkologian dosentti Timo Joensuu luennoi Tampereella torstaina 2.9.20109 syövän toteamisen ja hoidon uusimmista mahdollisuuksista erityisesti eturauhassyövän näkökulmasta.

 

Olin paikalla mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

 

Olen ennenkin kuunnellut Joensuun esityksiä ja ne ovat joka kerta mielenkiintoisia ja sisältävät uutta tietoa - niin myös tällä kerralla.

 

Joensuu asettui selkeästi eturauhassyöpäseulontojen kannattajaksi ja hänellä oli kannalleen myös perusteluja.

 

Yhdysvalloissa on toteutettu mittava projekti ja sen tuloksena on voitu todeta, että sadantuhannen miehen joukosta 71 miestä välttyi syöpäkuolemalta PSA-tutkimuksen ansiosta.

 

Suomessa potilasjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet systemaattisten eturauhassyöpäseulontojen aloittamista PSA-menetelmää käyttäen.

 

Omaan kokemusta eturauhassyövästä, sillä minussa todettiin eturauhassyöpä v. 2001. Leikkauksen jälkeisen 6 viikon pituisen sairasloman jälkeen olen saanut olla työelämässä jo yli kahdeksan vuotta.

 

Kannatan eturauhassyöpäseulontojen aloittamista, sillä omakohtaisiin kokemuksiini nojautuen ne pelastavat ihmishenkiä ja mahdollistavat elämän jatkumisen.

 

Osa lääkärikuntaa vastustaa eturauhassyöpäseulontojen aloittamista. Kuuntelin dosentti Joensuun Tampereen radiolle antaman haastattelun, jossa hän paalutti lääkärikunnan vastustamisen syyksi sen, että maamme terveydenhoitojärjestelmä ei kestäisi eturauhassyöpäseulontojen aloittamista. Seulonnat lisäisivät eturauhassyöpäpotilaiden määrää niin paljon, että syöpätapausten hoitaminen ei olisi mahdollista! Perustelu ei ole eettisesti oikea ja se ei tee oikeutta eturauhassyöpäpotilaille eikä heidän lähipiirilleen.

 

Kaikkea tietoa pitää katsella tietty lähdekritiikki mielessä pitäen. Dosentti Joensuu edustaa yksityistä sairaanhoitoyritystä, jonka bisneksessä merkittävä osa on syövän toteamismenetelmät ja syöpähoidot.

 

Vaikka Joensuun mielipiteitä tarkasteleekin tiukan lähdekritiikin kautta, on selvää, että hänen esityksensä syöpäseulontojen aloittamiseksi eturauhassyövän löytämiseen tähtäävinä toimenpiteinä ovat perusteltuja.

 

Eturauhassyöpädiagnoosin kohtasi v. 2008 yhteensä 1.476 alle 65-vuotiasta miestä. Heistä alle 60-vuotiaita oli 740.  Nuorin ikäluokka, jolla eturauhassyöpä havaittiin, olivat 35…39-vuotiaat.

 

Nuorilla - nyt nuorilla tarkoitetaan alle 60-vuotiaita - eturauhassyöpä on tyypiltään yleensä agressiivinen.  Olisi tärkeää, että juuri nuorten miesten aggressiiviset eturauhasyövät pystyttäisiin löytämään varhaisasteella, sillä silloin hoitoennuste olisi paras.

 

PSA-tutkimus tehdään käsivarresta otetusta tavallisesta verikokeesta. Tutkimuksen suorittaminen on teknisesti helppo ja vaivaton.

 

Esitän, että yritysten työntekijät vaativat PSA-kokeen liittämistä normaaliin työterveystarkastukseen, joka suoritetaan työntekijöille joko vuosittain tai muutaman vuoden välein.

 

Lopullisena tavoitteena on oltava, että eturauhassyöpäseulonnat toteutetaan miehille samalla systeemillä, jota nyt toteutetaan naisten rintasyöpäseulonnoissa.

 

-Esko Erkkilä-

Vipu - Viljakkalan 5-vuotisjuhlat 28.8.2010

Tiistai 7.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Vastuuntuntoiset viljakkalalaiset perustivat Viljakkalaan "Viljakkalan puolesta"-nimisen yhdistyksen v. 2005.

 

Yhdistys perustettiin tarpeeseen, sillä eräs tamperelainen jätealan yritys haaveili aloittavansa jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisen Viljakkalan Vironvuorille.

 

Suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen jätevuori olisi kivunnut korkeilla Vironvuorilla puuston yläpuolelle ja siten näkynyt Viljakkalan kirkolle saakka, vaikka itse jätevuori olisikin sijainnut järven toisella puolella.

 

Jäteautoliikenne olisi ollut valtavaa. Liikenne olisi merkinnyt paikkakunnalle, että sen rauha olisi mennyt. Lasten, vanhusten ja myös varttuneen väen liikenneturvallisuus olisi kadonnut, sillä jäteralli ei olisi armahtanut ketään.

 

Jätteenkäsittelylaitoksen rakentaminen olisi ollut kuolinisku läheisen Ruonanjoen jokihelmisimpukalle, sillä se ei olisi kestänyt jätteenkäsittelylaitokselta vuotavia myrkkyjä.

 

Viljakkalan puolesta-yhdistyksen sitkeä vastarinta tuotti tulosta ja jätealan yritys perui suunnitelmansa rakentaa jätteenkäsittelylaitos Viljakkalaan.

 

Mainittakoon, että samaisella yrityksellä on toimintaa Tampereen Ruskossa ja keväällä 2010 järjestetyssä Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa ilmeni, että kyseinen yritys on roskaamisellaan saastuttanut läheisen puron ja sen ympäristön!

 

Vipun 5-vuotisjuhlat järjestettiin lauantaina 28.8.2010 Viljakkalan Seurantalolla, joka on talkootyöllä saatu hienoon kuntoon.

 

Vipun puheenjohtaja Ismo Friman toivotti lähes satahenkisen juhlayleisön tervetulleeksi ja sen jälkeen saatiin käydä ruokailemaan. Maittavat lohi- ja kinkkukiusaukset lisukkeineen tekivät hyvin kauppansa.

 

Ruokailun jälkeen saatiin nauttia viljakkalalaisen Aarre Aallon lauluesityksistä - häntä säesti kapellimestari Risto Hiltunen. Huhut kertovat, että Risto Hiltunen on monien töidensä lisäksi ottanut huolehtiakseen tamperelaisen Kanerva-kuoron johtamisesta - odottelemme, että onko huhuissa perää!

 

Aarre Aalto on toinen lähes samanikäisistä menestyneistä viljakkalaisista mieslaulajista - toinen on Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen.

 

Aarre esitti kymmenkunta kappaletta. Hänen juontonsa kappaleiden välillä olivat onnistuneita ja ne taustoittivat taiteilijan esittämiä kappaleita hyvin.

 

Aarre Aallon lauluesitysten jälkeen oli tarjolla kahvit sekä teet maittavan täytekakun kera. Salissa kiersi tieto, että täytekakut olivat nisulaisen emännän Arja Mattilan leipomia. Tavallisesti jätän täytekakut koskemattomiksi, mutta nyt mansikka-vadelmakakut olivat niin herkullisen näköisiä, että myös minä sorruin täytekakkuihin - hyvää oli!

 

Jouduin kiirehtimään mökille kesäillanviettoon ja iltakymmen aikaan alkanut grillimakkaroiden tarjoilut oli jätettävä väliin.

 

Kiitokset vipulaisille hyvin sujuneesta 5-vuotiskaudesta!  On suuri asia, että saimme torpattua Viljakkalaa himoinneen jäteyrityksen pääsyn Viljakkalaan!

 

Toki olen ollut taustajoukoissa mukana ja osallistunut mm. niiden laskelmien laadintaan, joilla kartoitimme suunnitellulle jätteenkäsittelylaitokselle suuntautuvan jäteautoliikenteen. Täysperävaunuautojen liikennemäärät olisivat olleet valtavia ja tämän asian kirkastuminen terästi asukkaiden vastusta.

 

Viljakkala kuuluu nykyisin Ylöjärven kaupunkiin ja se tuo haasteita Vipu-Viljakkalalle.

 

Toivottelen vipulaisille intoa jatkaa viljakkalalaisia puolustavalla tiellä - lupaan jatkossa olevani entistä aktiivisempi vipulainen!

 

-Esko Erkkilä-