Harvinaista, että samalla metsäretkellä voi poimia mustikoita, kantarelleja sekä lakkoja ja päälle päätteeksi kokea vielä eksyminen!

Lauantai 4.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Kesän sääolot ovat olleet poikkeukselliset, sillä sadetta on riittänyt ja lämpö on ollut ”kateissa”.

 

Luonto vastaa poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin omalla tavallaan ja suo antejaan tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.

 

Kasvupaikkojen osalta on ilmiönä, että kuivilla kankailla kasvaa nyt esim. mustikoita poikkeuksellisen mukavasti. Mihinkään huippusatoihin ei mustikan osalta päästä, mutta tyhjillä astioilla mustikanpoiminnasta ei tarvitse palata.

 

 

 

Suomuuraimen kohdalla kostea kesä on merkinnyt, että sitä esiintyy nyt tavanomaista runsaammin myös ojitetuilla soilla.

Suomuurain on kasvi, jolla on monta nimeä. Hilla ja lakka ovat nimistä tutuimmat, mutta ainakin Keski-Pohjanmaalla suomuuraimesta käytetään nimiä valokki ja lintti.

 

 

 

 

 

Kantarellit nousevat näkyviin tavallisesti vasta elokuun puolella, mutta nyt niitä on ollut poimittavaksi jo heinäkuulla.

Kantarellilla on suomuuraimen tapaan useita muitakin nimiä. Sen virallinen nimi on keltavahvero, mutta myös nimiä ruskosieni ja keltasieni kuulee käytettävän.

 

En muista aiemmilta vuosilta, että samalla metsäretkellä on oltava kolmet poimintavälineet mukana; mustikalle, suomuuraimella ja kantarellille. Nyt näin on pitänyt varustautua jo heinäkuussa!

 

Pidän itseäni kohtuullisena suunnistaja – mm. yksi pitäjänmestaruus -, mutta niin taas vaan kävi, että eksyin metsässä.

 

Kokemus on vähintään mielenkiintoinen ja alueella jossa eksyin, se on myös turvallista, sillä teitä risteilee alueella tiheään.

 

Lähdimme kiertämään erästä pikkujärveä ja matkaa piti olla järven toisella puolella kulkevalle tielle vain jokunen sata metriä.

 

Kuljimme ennakoidun matkan ja näimme tien kulkevan edessämme. Tulimme tielle ja hetken aikaa tutkailtuamme huomasimme tulleemme täsmälleen samalle tielle ja samaan paikkaan josta hetki sitten lähdimme. Olimme tehneet täydellisen ympyrän oikean kintaan puolelta! Harmittikin, mutta päällimmäisenä oli kuitenkin huvittuneisuus omalle suunnistustaidolle!

 

Hyviä sieni- ja marjastusretkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Juha Sipilä ja Suomen Keskusta ottivat aloitteen maamme taloudellisten vastuiden todellisessa selvittämisessä

Perjantai 3.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti, että hän kokoaa ryhmän laatimaan Keskustalle selvitystä euron tulevaisuudesta ja Suomen vaihtoehdoista.

 

Sipilän ajatus on saanut laajaa kannatusta mediassa sekä politiikan ja talouselämän piirissä. Ilmoitus ryhmän perustamisesta osoittaa, että Keskusta ja sen puheenjohtaja ”kulkevat ajassa”.

 

Nykyhallituksen heitteillä olemisesta on vakuuttava merkki se, että pääministeri Jyrki Katainen kannattaa puheenjohtaja Juha Sipilän esitystä!

 

Taitaa olla ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun pääministeri kannattaa opposition esitystä, joka nakertaa hallituksen arvovaltaa.

 

Juha Sipilä totesi Hämeenkyrön Kaipiossa perjantaina 20.7.2012 pitämässään puheessa, että...

...Keskustan vastuulliselle kriittiselle näkemykselle on suuri tarve.

(Esko Erkkilän blogikirjoitus 30.7.2012).

Nyt Sipilän kertoma ryhmän perustaminen on vastuullisuutta, jolle jopa maan pääministeri antaa tunnustusta!

 

Sipilä on kutsunut euron tulevaisuutta ja Suomen vaihtoehtoja pohtivan ryhmän jäseniksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen, entisen pääministerin Mari Kiviniemen ja kansanedustaja Mauri Pekkarisen. Suomesta ei sen kokeneempaa ja asiantuntevampaa ryhmää saisikaan koottua! Tunnen kaikki ryhmän jäsenet ja he kaikki tuntevat minut.

 

Euron tulevaisuutta ja Suomen vaihtoehtoja pohtivan ryhmän kokoonpanoa ollaan vahvistamassa suomalaisilla ja kansainvälisillä talouden ja politiikan huippuasiantuntijoilla.

 

Olen varma, että Juha Sipilän aloitteellisuus euron tulevaisuutta ja Suomen mahdollisuuksia pohtivan ryhmän asettamisesta on suomalaisten mieleen.

 

Nyt jos koskaan voidaan perustellusti todeta, että myös oppositiosta voidaan palvella isänmaata!

 

Toivon, että ryhmä löytää keinoja, joilla tavallisen suomalaisen tuntemukset ja kokemukset pystytään asetettavan ryhmän kautta saamaan ohjenuoriksi Suomen tulevaisuutta määriteltäessä!

 

Pääministeri Jyrki Kataisen positiiviset lausunnot ryhmän tarpeellisuudesta rohkaisevat.

 

-Esko Erkkilä-

Käsittämätöntä, että 2-vuotias käärmeenpurema lapsi saa Acutassa odottaa hoitoa useita tunteja!

Torstai 2.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Tampereen yliopistollisen sairaalan Ensiapu Acuta vastaa kaikkina vuorokauden aikoina erikoissairaanhoitoa vaativasta päivystysluonteisesta hoidosta.

 

Näin luvataan, mutta Acutan toiminta on aivan liian usein siellä ilmenevien ongelmien vuoksi otsikoissa.

 

Aamulehti kertoi eilen, että maanantaina 30.7.2012 iltakahdeksan aikoihin Acutaan tuotu 2-vuotias käärmeenpurema lapsi  - Ellen Simola - pääsi hoitoon vasta kolmen tunnin odottelun jälkeen!

 

Acutan toiminta on käsittämätöntä, sillä käärmeenpurema on aina vakava juttu ja erityisen vakava se on pienille lapsille.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta käärmeenpuremasta ja siihen saamastani hoidosta.

 

Sain harjoittelupaikassani Pälkäneen Myttäälän koeasemalla käärmeenpureman nilkkaani, kun olin keräämässä opiskeluuni liittyen kasveja pellonlaidalla.

 

Koeaseman johtaja oli ajan tasalla ja tilasi taksin, jolla menin saamaan hoitoa samaiseen paikkaan kuin Ellen. Paikkaa kutsuttiin silloin Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavuksi, sillä nykyisenkaltaista vierasperäistä ”nimittelyä” ei silloin vielä ollut keksitty.

 

Jonossa oli mielestäni sairaampiakin ihmisiä kuin minä, mutta minut ohjattiin kaikkien edelle ja suoraan hoitopöydälle. Sain nilkkaani vasta-ainepistoksen ja voin kertoa, että nilkkaan annettu pistos teki todella kipeää.

 

Jatkohoidoksi sain joitain suun kautta otettavia pillereitä ja viikon sairasloman!

 

Kokemuksiini perustuen pidän kummallisena ja ammattitaidottomana menettelynä, että ensiapuun toimitettua 2-vuotiasta käärmeenpuremaa lasta pidetään hoitoa odottamassa peräti kolme tuntia.

 

Ellenin tapauksessa olisi Acutan henkilökunnan pitänyt huomioida myös se, että käärmeenpistos oli tapahtunut lähes kymmenen tuntia ennen lapsen saapumista ensiapuun.

 

On hyvä, että Aamulehti otti Acutan uusimman töppäyksen näyttävästi esille.

 

Aamulehden mukaan toimialuejohtaja, ylilääkäri Hannu Päivä lupaa otettavan oppia tapahtuneesta. Siihen on todella tarvetta ja tamperelaisena en voi hyväksyä Acutan toimintaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vetopelejä ja menopelejä Lavajärven Leirirannassa

Keskiviikko 1.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Lavajärven-Komin kyläyhdistys järjesti Lavajärven Leirirannassa kesäjuhlat sunnuntaina 29.7.2012.

 

Kesäjuhlat on pitkään jatkunut perinne kylällä, jossa sijaitsee mm. vapaa-ajanasuntomme.

 

Muistan ajan, jolloin Lavajärven kesäjuhlat järjestettiin Lavajärven Päivölässä

 

Ajat ovat muuttuneet ja niin on muuttunut myös kesäjuhlien sisältö. Ennen kesäjuhlissa oli useita urheilukilpailuja, mutta nyt kesäjuhlat painottuvat leppoisaan yhdessäoloon.

 

Pituushyppy, kuudenkymmenen metrin juoksu ja maastojuoksu olivat entisaikaan Päivölän kesäjuhlien ohjelmanumeroita. Muistan hyvin, että olen saanut Päivölän kesäjuhlilla lusikan palkinnoksi 500 metrin juoksussa!

 

Lavajärven-Komin kesäjuhlilla oli tänä vuonna esillä kaksikin mielenkiintoista meno- ja vetopeliä.

 

 

Kesäjuhlayleisö kohahti, kun Totti Härkönen kurvasi juhlapaikalle hienolla mikroautollaan.

 

 

 

Edestäpäin huomaa selvästi, että Totin auto on Volkkari!

 

 

 

Kesäjuhlien juontaja Tea Pihkoluoma kysyi Totilta haastattelussa, että pääsevätkö tytöt Totin kyytiin?  Totti totesi, että vain pojat pääsevät hänen kyytiinsä. No, ehkä tulee sekin aika, että myös tytöt pääsevät Totin kyytiin!

 

 

 

Hieman järeämpää tekoa oli kesäjuhlien vetopeli eli Ville Koivuniemen omistama Ford 5000.

Ville osallistuu traktorillaan Tractoc Pulling´n SM-kisoihin Farmi 2500 kg –sarjassa.

 

 

 

Tea Pihkoluoman haastattelussa Ville kertoi, että tänä vuonna Tractor Pulling´n SM-sarjassa ajetaan kuusi kilpailua. Neljä on ajettu ja Ville on nyt SM-kisassa toisena.

Ville edustaa SM-sarjassa kilpaillessaan Kauhajoen Traktoriurheilijoita.

 

 

 

Ville Koivuniemi on pystynyt kilpailemaan yllättävän pienellä budjetilla. Kone on kestänyt kaikki vedot, joten suuriin remontteihin ei ole ollut tarvetta.

 

Varsinaiseen harjoitteluun ei ole mahdollisuuksia, sillä jarruvaunuja ei luonnollisesti ole käytössä.

 

Kauden seuraava kisa käydään Nurmeksessa.

 

Ville kertoi, että kauden jälkeen traktoriin tehdään täysremontti ja kustannusarvio on nykynäkymien mukaan n. 5.000 euroa.  Tarvikevaraosilla kustannusarvio olisi pienempi, mutta Ville ei halua riskeerata ja hän tulee käyttämään alkuperäisosia.

 

Traktorin kuljetukseen käytettävä kuorma-auto maksoi Villen mukaan ”mopon hinnan verran”.  Se on kuitenkin pelannut hyvin ja kertaakaan ei ole jääty taipaleelle.

 

Ville Koivuniemi harjoittaa voimaperäistä viljelyä Viljakkalassa ja hän on mm. maatalousyhtymämme vuokramies.

 

 

 

Kesäjuhlilla oli tarjolla mansikoita, makkaraa ja lättyjä maksua vastaan.

Lavajärven-Komi kyläyhdistys tarjosi kesäjuhlaväelle ilmaiset kahvit, teen tai mehun.

 

 

 

Lavajärven Leiriranta on oivallinen paikka järjestää hiekkalinnojen rakennuskilpailu.

 

Kisaan osallistui kuusi joukkuetta ja joukkueen koko oli max. neljä henkilöä.

 

 

 

Näytti olevan yleistä, että hiekkalinnojen ympärille rakennettiin oikeaoppisesti vallihauta.

Marakatti-ryhmä koostui tytöistä ja he turvautuivat vallihaudan täyttämisessä kantoveteen, mutta…

 

 

 

 

…Zombie-pojat rakensivat linnansa niin lähelle vesirajaa, että he hyödynsivät vallihaudan vetenä suoraan Lavajärven vedenpinnan tasoa!

 

Kiitokset Lavajärven-Komin kyläyhdistykselle, jonka aktiivisuuden tuloksena kyläläiset ja mökkikansa saivat tavata toisiaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Heinähupaa Hämeenkyrön Heiskalla

Tiistai 31.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kylätoimintakeskus Heiska sijaitsee kolmostien varrella, kolmostieltä Hämeenkyrön kirkonkylän eteläpuolella Viljakkalan suuntaan n. kolmensadan metrin päässä.

 

Kylätoimintakeskus Heiskaa isännöi Heiska ry ja se järjesti lauantaina 28.7.2012 Heiskalla Heinähupaa –tapahtuman.

 

Tapahtuma sai suuren suosion, sillä Heiskan paikoitustilojen lisäksi kaikki lähiseudun tienvarret olivat ”täynnä” autoja.

 

Pieni kuvakertomus tapahtumasta kertoo enemmän kuin pelkät sanat:

 

 

Ylätalon tila Hämeenkyrön Lavajärveltä oli tuonut tapahtumaan yhden vuohen ja kaksi lammasta.

Tässä suomenvuohi Haisuli, joka on maidontuotannossa Ylätalon tilalla. Tapahtumapäivän aamunakin siltä oli lypsetty kolme litraa maitoa, vaikka Haisulin viimeisestä poikimisesta on ehtinyt kulua jo vuosi aikaa.

Haisulin suurinta herkkua ovat ohdakkeet ja pujot! Oli uusi tieto ainakin minulle, että vuohet pitävät pujoa suurimpana herkkunaan. Siinäpä mainio ratkaisu pujontorjuntaan!

 

 

 

Ahvenanmaanlammas Lupalla on kotonaan lokoisat olot, sillä se toimii kotomaisemissaan terapialampaana!

 

 

 

Myös kainuunharmaalammas Titiuu´lla on Lavajärven Ylätalon tilalla sama homma kuin Lupalla. Kun hetken seurasi Heinähupaa –tapahtumassa meininkiä Ylätalon lammasten vierellä, niin näytti, että terapialampaiden hommaa ne hoitivat myös Heiskalla.

 

 

 

Heiskalla näin elämäni ensimmäisen kerran kahden kudottavat kangaspuut.

Leveyttä näillä kangaspuilla kudottavilla matoilla ja muilla kudonnaisilla voi olla 2,5 metriä. On selvää, että näin leveän maton kutomisessa tarvitaan kaksi henkilöä!

Heiskan luhdissa kangaspuiden käyttöä esitteli Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.

 

 

 

Heinähupaa –tapahtumassa oli mukana lähes sata vanhaa traktoria. Niiden äärellä konemiehillä riitti muistelemista.

 

 

 

Tapahtuman vanhin traktori oli vuonna 1937 Englannissa Dagenham´ssa valmistettu Fordson N –traktori. Kumiset etupyörät on myöhemmin asennettu lisävarusteena.

 

 

 

Saman tehtaan ”Mörkö” Majuri eli Fordson Major E27N on valmistettu vuonna 1946.

 

 

 

Tapahtuman erikoisuus oli saksalaisvalmisteinen Eicher Diesel ES 202 –traktori, jota esitteli sen saksalainen omistaja Hans-Dieter Wunderlich.

Traktorin painopiste on alhaalla, sillä se on suunniteltu työskentelemään viiniköynnösrivien ja hedelmäpuiden välissä jyrkillä rinteillä.

 

 

 

Eicher –traktorin erikoisuus on Hans-Dieter Wunderlich´n suunnittelema ja asentama kuljettajan takana sijaitseva lisäistuin. Siinä mainio idea niille traktoriharrastajille, jotka haluavat saada puolisonsa mukaan traktorimatkoille!

 

 

 

Tyrwään Seudun Zetoristit olivat saapuneet paikalle ja se merkitsi, että Zetoreita oli paikalla runsaasti.

 

 

 

Tässä on hieman ”kokeneempi” A-mallin Zetor.

 

 

 

Heiskalla järjestetään mm. ”Kaikki päreestä” –kurssi ja sen tiimoilta siellä on rakennettu pärehöylä.

Pärehöylä oli käytössä ja hyviä päreitä syntyi.

 

 

 

Baijerilainen Pastoral Blosn esiintyi ja toi tuulahduksen saksalaisesta puhallinmusiikista.

 

 

 

Pinsiön Mieskuoro esiintyi tapahtuman aikana monesti. Kuoronjohtajana ja sen taiteellisena johtajana toimii Vesa Rantamäki.

 

Jäi harmittamaan, että kiireisen aikataulumme vuoksi emme päässeet näkemään sahdinvalmistuksen kisaa ja emme myöskään Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan esiintymistä ja uuden ritarin lyömistä.

 

Olen saanut jo vuosia sitten kutsun ritarikunnan jäseneksi ja nyt huomaan, että mm. Eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti on saanut ritarikuntamme suurmestari Eero Pylsyltä kutsun liittyä ritarikuntamme jäseneksi.  Ritarikunnan jäsenmäärä lähentelee kuuttasataa jäsentä ja mukana on mm. valtioneuvos Riitta Uosukainen sekä monia muita valtakunnan politiikan, talouselämän, taiteen ja maanpuolustuksen edustajia.

 

 

Heinähupaa –tapahtuman seremoniamestarina toimi Jarmo Puntalo ja oletan, että lähinnä hänen ansiostaan tapahtumalla oli myös kansainvälistä leimaa.

 

On hieno asia, että vapaaehtoisvoimin saadaan aikaiseksi Heinähupaa –tyyppisiä tapahtumia. Osaan arvata, että näin mittavan tapahtuman järjestämiseksi tarvitaan paljon työtä ja toimintaa.

 

Kiitän kaikkia Heinähupaa –tapahtuman järjestäjiä hienon kesäisen tapahtuman järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Espanjassa olisi verotusaste sama kuin Suomessa, maa pystyisi maksamaan nyt heillä ajankohtaisen talouskriisin joka vuosi!

Maanantai 30.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää on mielenkiintoista kuunnella, sillä hänellä on taito konkretisoida esittämänsä asiat.

 

Tämän jutun otsikko on eräs, jolla Juha Sipilä osasi kertoa Espanjan ”ongelmat” havainnollisesti kuulijoilleen Hämeenkyrön Rientolassa Keskustan Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa perjantaina 20.7.2012.

 

Laitoin edellisessä kappaleessa sanan ”ongelmat” lainausmerkkeihin, sillä suomalaisittain ajatellen Espanjan valittelemat ongelmat eivät ole todellisia, vaan ne perustuvat espanjalaisten vastuuttomuuteen.

 

 

 

Minna-Maaria Sipilä, Juha Sipilä ja Kaipion paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa.

 

 

 

 

Juha Sipilän johtolankana on pysynyt samat asiat, joita hän painotti Keskustan puheenjohtajaksi pyrkiessään.

 

Nuo asiat ovat;

ihmisyys

kestävä talous

ja

realistinen luontosuhde

 

Juha Sipilä käsitteli jokaista asiakokonaisuutta erikseen ja niiden taustalla on hänen mukaansa mm. nämä näkökohdat:

 

Ihmisyys merkitsee vastuuta itsestä ja lähiyhteisöstä. Se merkitsee köyhän asiasta huolehtimisesta ja sivistyksen sekä koulutuksen huomioimista.

 

Kestävä talous on pitkäjänteistä työtä tulevaisuuden edellytysten turvaamiseksi.

 

Sipilän mukaan ”tila pitää jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen itse on saanut”.

 

Kestävään talouteen kuuluu Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan se, että ahneuden oravanpyörästä on irtauduttava ja juuri tämä seikka on näinä holtittomien riskinottojen myötä talouskriisien aikana muistettava.

 

Realistinen luontosuhde hyödyntää luonnon vuosikasvun.

 

Realistisessa luontosuhteessa on muistettava, että Suomi tarvitsee uutta työtä, oli Keskustan puheenjohtajan keskeinen vaatimus nykymenolle.

 

Sipilä ei hyväksy, että Suomessa ajetaan maataloutta alas vaikka ruuasta on pula. Juha Sipilän mielestä maatalouteen pitäisi päinvastoin panostaa.

 

Puunkäytön tehostaminen on Sipilän mukaan eräs lohko, johon olisi panostettava.

 

Tässä tuli taas esille Sipilän taito kertoa asiat havainnollisesti, kun hän totesi, että Suomen metsien vuotuinen kasvu merkitsee metrin korkeana pinona kolmen metrin pituisia pöllejä maapallon ympäri!

 

Sipilä ajaa vapaa-aikoinaan ja taannoisella vaalikiertueellaan puukaasuautolla ja omakohtaiseen kokemukseensa perustuen hän totesi, että kaksi kiloa puuta merkitsee yhtä litraa bensiiniä!

 

 

 

 

Sipilä kysyi, että mihin Keskustaa tarvitaan?

 

Hänen mielestä Suomen Keskustalla on paikka syvää integraatiota sekä liittovaltiota ajavien kokoomuslaisten ja ”töpselit irti” –politiikalla elämöivien perussuomalaisten välissä. Keskustan vastuulliselle kriittiselle näkemykselle on suuri tarve, oli Juha Sipilän mielipide.

 

Sipilä ei Kaipiossa tyytynyt vain kritisoimaan nykymenoa, vaan hän esitti myös ratkaisuja sekä vaihtoehtoja.

 

Juha Sipilä muistutti, että hajautettu malli pystyy pitämään koko Suomen elinvoimaisena. Kuntien elinvoimatekijöihin pitää tukeutua!

 

Sipilä mainitsi hajautetun mallin esimerkkinä, että helsinkiläisten veroilmoitukset voitaisiin vallan hyvin käsitellä vaikkapa Hämeenkyrössä.

 

Malliesimerkki hajautuksesta on hajautettu energiatuotanto. Siinä edellinen hallitus pääsi hyvään alkuun, mutta mykyhallitus on tuhoamassa hyvät päätökset.

 

 

 

Kuntien itsenäisyydestä pitäisi Sipilän mukaan järjestää kuntalaisille kansanäänestys.

 

 

 

 

Juha Sipilä matkasi Hämeenkyröön suoraan Helsingistä, jossa hän oli ollut aamupäivällä mukana eduskunnan äänestäessä Espanjan pankkien tukemisesta.

 

Sipilä kertasi, että Keskusta ei voi hyväksyä espanjalaisten pankkien tukemista. Kun Eduskunta kuitenkin hallituspuolueiden äänillä päätti toisin, on asiassa nyt käännetty ”uusi lehti”.

 

Uusi lehti merkitsee askelta kohti liittovaltiota ja Euroopan liittovaltio taas merkitsee ainakin kolmea yhteistä asiaa koko Euroopalle:

 

• yhteinen verotus
• yhteinen velka
• yhteinen puolustus

 

Suomessa on korkea verotusaste ja suomalaisilla on korkea veronmaksumoraali, mutta kuinka on niissä maissa, jotka nyt ovat tukea vaatimassa?

 

 

Sipilän esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa hän pyysi hämeenkyröläisiä ja kaipiolaisia miettimään, että miten alueen elinvoimatekijöitä pystyttäisiin nykyistä paremmin hyödyntämään.

****

 

 

 

Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa esiintyjien takana pöydällä oli tämä kaunis kukka-asetelma ja en voi olla liittämättä tätä kuvaa tähän juttuun!

****

Juha Sipilä kannusti keskustalaisia järjestämään keskustelu- ja teematilaisuuksia.

 

Mieleeni tuli tässä vaiheessa Santeri Alkion viisaus:

”Järjestäkää tupailtoja, niissä järki alkaa juoksemaan!”

 

Sipilä mainitsi nykypäivän tekniikan mahdollistamat virtuaalitupaillat ja kertoi, että kuinka hän osallistui Helsingistä Keski-Suomessa järjestettyyn tupailtaan. Sipilä oli kameran kuvattavana ja kuuli kuulokkeista kaiken Keski-Suomessa puhutun sekä pystyi mikrofonin välityksellä osallistumaan tupaillan keskusteluun.

 

Kiitän Juha ja Minna-Maaria Sipilää Pirkanmaalle suuntautuneen kolmen päivän tilaisuuskierroksesta. On hienoa nähdä puolueen puheenjohtaja jalkautuneena kentälle.

 

Valittelen, että pääsin kesäkiireideni vuoksi osallistumaan vain yhteen tilaisuuteen, vaikka niitä olisi ollut maakunnassamme tarjolla peräti viisi!

 

Toivottelin Juha Sipilän tervetulleeksi Tampereelle syksyn aikana ja oli mukava kuulla Sipilältä myönteinen vastaus tervetulotoiveeseeni!

 

-Esko Erkkilä-

Puolustan tamperelaista lähityötä!

Sunnuntai 29.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Atanas Aleksovski (SDP) on Tampereen kaupunginhallituksen edustaja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa.

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Olen jokseenkin kaikista Infran johtamiseen liittyvistä kysymyksistä samaa mieltä Atanaksen kanssa.

 

Arvostan, että Atanas Aleksovski otti Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa kesäkuun 18. päivänä esille tärkeän asian. Asia on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta, kun se käyttää Tampereen kaupungin omistamien sinisten bussien korjaamisessa virolaisten korjaamoiden palveluksia.

 

Tarkistin Atanaksen puheenvuoron kaupunginvaltuuston kokouksen videotallenteelta ja se kuului näin:

 

(Välimerkit olen liittänyt puheeseen parhaan taitoni mukaan)

 

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! 

Tämä TKL. Varmasti ne bussit on kaikki sinisiä ja varmasti sinisiä on vaikea arviointi nopeasti. Onko se oma vai joku muu, mutta kyllä sen sen verran sanoisin jos Infran korjaamon joka TKL käyttää vähemmän vähemmän rahaa tähän korjauksiin. Ja osa korjauksista tehdään jopa Virossakin, tota noin. Että kyllä selvästi taso laskenut on kyllä, laskenut näihin näihin juttuihin, että että en tiedä että onko nyt hyvä vai huono. Se on totuus. Kiitos.”

 

Arvostan Aleksovskin puheenvuoroa, sillä siinä hän toi selvästi esille, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos korjauttaa bussejaan Virossa.

 

Kaupunginvaltuuston jäsenen ja Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan Petri Siuron (vihreät) repliikkipuheenvuoro Aleksovskin esille ottamaan kysymykseen kuului näin:

 

”Kiitos puheenjohtaja!

 

No, TKL:stä oli.

 

Kun me olemme nyt tässä tilaaja-tuottaja –mallissa ja TKL:n tulee ajatella mitenkä mahdollisimman taloudellisesti hoidetaan nämä asiat, että meillä on edullinen joukkoliikenne täällä.

 

Miksi busseja käytetään Virossa?

 

Niin johtuu siitä, että se on huomattavasti halvempaa ja työn laatu on siellä erittäin hyvä.

 

Että valitettavasti Infran nämä korjauskustannukset ovat olleet niin niin korkeat tai siis korotuspaineet niin kovat että voi olla että yksityisiltä markkinoilta TKL saisi edullisemmin näitä korjauksia ostettua kuin kaupungin omalta palveluntuottajalta mikä mikä on ikävää.”

On hieno asia, että Tampereen kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja sen avulla tamperelaiset pääsevät myöhemminkin tarkistamaan, että mitä mieltä kaupunginvaltuutetut ovat olleet eri asioista.

 

Vihreiden Petri Siuron puhe oli selvää tekstiä, jossa hän asettui selkeästi puolustamaan Tampereen sinisten bussien korjaamista Virossa.

 

Siuron ja TKL:n linja merkitsee, että Virossa sijaitsevien korjaamoiden suosimisen vuoksi Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa on jatkettava korjaamotoimintojen väen vähentämistä! Onko tämä Tampereen Vihreiden valtuustoryhmän kanta?

 

Tämä linjaus on isku vasten kasvojamme, jotka olemme hyvällä menestyksellä ja henkilöstön suurella myötävaikutuksella saaneet aikaan toimintojen tehostumista Tampereen kaupungin korjaamotoiminnoissa eli Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa.

 

Kaupunginvaltuuston videoinnit todistavat, että TKL, siurot ja vihreät puolustavat globaalia maailmaa, johon kuuluu vähät välittäminen TKL:n sinisten bussien korjaamotoimintojen hiilijalanjäljestä, energian säästämisestä ja lähipalvelujen ylläpitämisestä.

 

TKL:n luottamushenkilöpäättäjien mielestä tehokasta toimintaa on siis se, että bussi ajetaan Tampereelta Helsinkiin, laivataan Tallinnaan ja ajetaan korjattavaksi virolaiselle korjaamolle. Korjauksen jälkeen sama ralli toisinpäin!

 

Olisiko kuitenkin paikallaan miettiä, että josko se epäkuntoinen bussi siirrettäisiin muutaman sadan metrin verran Infran korjaamolle, jossa Tampereelle veronsa maksava tamperelainen asentaja korjaisi bussin ja TKL:n sininen bussi olisi taas korjauksen jälkeen valmis ilman ulkomaanmatkaa palvelemaan tamperelaisia?

 

Voisivatko päättäjät, TKL:n johtokunta ja TKL:n toimiva johto harkita tätä vaihtoehtoa!

 

Olen varma, että en ole ainoa tamperelainen, joka tätä kysyy!

Puolustan tamperelaista työtä yhtä suurella intohimolla kuin puolustan lähiruokaa!

Tamperelainen lähityö on mielestäni yhtä arvokasta kuin lähiruoka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian Sabilessa on viinitarhan vieressä viehättävä nukkepuisto - Lellu darzs

Lauantai 28.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Latvian Sabilessa sijaitsevasta viinirypäleiden kasvatusrinteestä, joka on maailman pohjoisin paikka, jossa ulkoilmassa harjoitetaan viinirypäleiden kaupallista viljelemistä.

 

”Samalla bussin seisauksella” voi tutustua erään talon pihalle rakennettuun nukkepuutarhaan, jossa on erilaisia nukkeja n. 250 kappaletta.

 

Nukkepuutarha on saanut alkunsa vuonna 2006, kun talonomistaja alkoi täyttää vaatteista tehtyjä nukkeja oljilla. Näkee, että nuket on tehty huolella ja rakkaudella.

 

Nukkepuutarha suomeksi, Lellu darzs latviaksi tai Garden of Dolls englanniksi on erikoinen nähtävyys, sillä sinne rakennetut nuket ovat työn touhussa ja erilaisissa askareissa - monet nuket ovat laittaneet päälleen parhaat vaatteet, sillä kyse on monen nuken kohdalla juhlasta!

 

Pieni kuvakavalkadi selittää asian parhaiten:

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

Piilokuva: Löydäthän tästä kuvasta Erkki Hiiren?

Tässä kuvassa, kuten joissakin muissakin kuvissa, näkyy taustalla Sabilen viininviljelyrinne, josta eilen kerroin.

 

 

Lisää kuvia nukkepuutarhasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nukkepuutarhan osoite on Rigas Street 17 ja sinne ei ole pääsymaksua, mutta pienen vapaaehtoisen tukimaksun voi toki suorittaa.

 

 

Latviassa liikkuessa kannattaa poiketa Sabilessa – siellä on nähtävyyksinä maailman pohjoisin viinirypäleiden viljelyrinne sekä nukkemaailma!

 

 

-Esko Erkkilä-

Zilga-viinirypäleen synnyinmaisemissa Latvian Sabilessa

Perjantai 27.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tietämykseni viininviljelystä oli ennen Baltian matkaamme perin ohut. Se oli rajoittunut siihen, että latvialainen Zilga-lajike kestää talvehtimisessa neljänkymmenen asteen pakkasen ja sen vuoksi se soveltuu myös Suomessa viljeltäväksi.

 

Olemme luottaneet tietoon Zilgan pakkasenkestävyydestä ja hankimme sitä aikoinaan yhdeksän tainta ja istutimme ne mökillemme kalustovajan eteläseinustalle.

 

Zilgan soveltuvuus näyteruutumuotoiseen viljelyyn Suomessa on totta, sillä olemme saaneet ”viinirypäleviljelykseltämme” muutamana vuonna jokusen viinirypäletertun, jossa rypäleet ovat olleet rusinan kokoisia!

 

Matkallamme viiniviljelyn asiantuntija kertoi, että kirjallisuustieto viininviljelystä tietää Latviassa olevan alueita, jotka maailman pohjoisimpana alueena ovat soveltuvia viinirypäleiden kaupalliseen kasvatukseen.

 

Pääsimme Baltian matkallamme Latviassa tutustumaan viininviljelyrinteeseen, joka Guinnessin World Rekord –tiedoissa on kirjattu maailman pohjoisimmaksi alueeksi, jossa kaupallinen viinirypäleiden viljely avomaalla on mahdollista.

 

 

 

Kyse on Sabilessa sijaitsevasta viinirypäleiden kasvatusrinteestä, jossa Sabilen kunnassa toimii Sabiles Vina Kalns –viinirypäleiden n. 1,5 hehtaarin suuruinen kasvatusalue. 

Korkeutta viinikukkulalla on 33,7 metriä (merenpinnasta 115 metriä) ja kiipesimme kukkulalle johtavia polkuja pitkin hieman kukkulan puoliväliä korkeammalle.

 

 

 

Sabilen viinikukkulalla on viljelyksessä kaikkiaan n. 25 erilaista viinirypälelajiketta.

 

 

Jadviga,…

 

 

 

…Spulga,…

 

 

 

…Lauma,…

 

 

 

…Jodupe,…

 

 

 

…Veldze,…

 

 

 

…ja meilläkin viljelyksessä oleva Zilga olivat ainakin näyteriveinä edustettuina Sabilen viinikukkulalla.

 

 

 

Matkamme viininviljelyn asiantuntija Jarmo Puntalo Zilga-lajikkeen näyterivin vierellä.

 

 

Sabilessa järjestetään aina heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena Sabiles Wine Festival.

 

Sabiles´n viinikukkulalla on pitkä historia. Siellä tuotettu vahva ja hapan viini oli tunnettu laajalla alueella Baltiassa ja myös muualla Euroopassa jo varhain.

 

Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aikana valtiojohto oli vahvasti tukemassa Sabilen viinintuotantoa.

 

Viininviljelyn merkitystä Sabilelle kuvaa se, että kunnan vaakunassa on kuvattuna viinirypäleterttu.

 

 

****

 

Jutun lopuksi muutama valokuva mökillämme Viljakkalassa kasvavista Zilga-viinirypäleyksilöistä:

 

 

 

Zilga-kasvusto oli ennen leikkausta heinäkuun puolivälissä aivan liiankin rehevää.

 

 

 

 

 

Tämä kuva on otettu leikkauksen jälkeen heinäkuun 25. päivänä.

Nähdään, että yhdeksän yksilöä on kestänyt Suomen paukkuvat pakkaset hyvin ja rehevät kasvit peittävät leikkauksen jälkeenkin vajarakennuksen eteläseinän tehokkaasti.

 

 

 

Rypäletertut ovat heinäkuun lopulla kovin vaatimattoman kokoisia ja siksi ne jäävätkin, mutta vihreyttä riittää!

 

 

Opin Baltian matkallamme paljon uutta viininviljelystä. Alasta ei koskaan tule suurta Suomessa, mutta näyteluonteisena se antaa Viherpeukaloille monia haasteita!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Mannerheimin kartanolla Latviassa

Torstai 26.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Carl Gustav Emil Mannerheimin puoliso paronitar Anastasia Mannerheim omisti Latviassa Aprikin kartanon vuosina 1898 – 1912.

 

Vaikka kartanon omistikin Anastasia Mannerheim, on luonnollista että myös hänen puolisonsa Carl Gustav Emil Mannerheim osallistui kartanonpitoon.

 

Saimme taannoisella Baltian matkallamme tutustua Aprikin kartanon nykypäivään ja niihin muistoihin, joita siellä on Mannerheimeistä.

 

Latviassa sijaitseva kartano ostettiin niillä rahoilla, jotka Anastasia Mannerheim o.s. Arapova sai myytyään Venäjällä sijaitsevan kartanonsa.

 

 

Latviassa Lazan kunnassa sijaitseva Mannerheimeille kuulunut Aprikin kartano on nykyisin hyvässä kunnossa. Kartanon rakennuksien barokkityylinen kokonaisuus on muodostunut 1700-luvulla. Kartano ja sen välitön ympäristö ovat valtakunnallisesti arvokas arkkitehtuurinen kohde.

 

 

 

Vastakkaiselta puolelta kartano näyttää tältä.

 

 

 

Rakennuksessa toimii nykyisin Aprikin kylän peruskoulu.

 

 

 

Kartanon toisessa kerroksessa sijaitsee Aprikin kotiseutumuseo, jonka tarkoituksena on seudun historian esittely. Museo avattiin yleisölle 31. lokakuuta 1987.

 

 

Kotiseutumuseossa eräästä huoneesta puolet on omistettu Carl Gustav Emil Mannerheimille ja Anastasia Mannerheimille.

Mannerheimista on museossa useita kuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

****

 

 

Museossa on kuva Mannerheimista ja ote hänen puheestaan Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä 18.8.1940.

 

 

 

Museossa on kuvataulu Mannerheimista julkaistuista postimerkeistä. Ensimmäinen Mannerheimista julkaistu postimerkki ilmestyi tämän taulun perusteella 1937. 

Vuonna 1941 Mannerheim-postimerkkejä ilmestyi useita ja osassa niistä oli maininta: ”ITÄ-KARJALA Sot. hallinto”.

Seuraavaksi Mannerheim-postimerkkejä julkaistiin vuonna 1952 ja vuonna 1967 Mannerheimista julkaistiin Ratsastajapatsas –postimerkki.

 

 

 

Ylipäällikön päiväkäsky 10.5.1942, jolla Mannerheim myönsi kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin.

 

 

 

Anastasia Mannerheim

 

 

 

Vuonna 1893 syntynyt Anastasie ja kaksi vuotta myöhemmin syntynyt Sophie. Tyttöjen välissä Mannerheimeille syntyi poika, mutta hän syntyi kuolleena.

 

 

 

 

Aprikin kartanonpito ei ollut Mannerheimille mikään kultakaivos – päinvastoin.

Samanaikainen sotapalvelus Pietarissa ei antanut otollisia mahdollisuuksia tuloksekkaalle talonpidolle.

Tässä kuvassa kartanon päädyssä sijaitseva lammikko, jossa Mannerheim yritti kasvattaa sampia.  Sammenkasvatus ei kuitenkaan onnistunut, sillä kalat kuolivat johonkin sairauteen ja bisnes ei siltäkään osin kannattanut.

 

 

 

Aprikin kotiseutumuseota meille esitteli koulun opettaja, joka tässä hyväntuulisena kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen kanssa.

 

 

Mannerheimin kartanonomistus Latviassa on minulla toki ollut tiedossa, mutta oli hienoa, että nyt sain paikan päällä katsella kartanoa, jonka sittemmin suosituimmaksi suomalaiseksi valittu C. G. E. Mannerheim aikoinaan omisti.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Kaipion paikallisyhdistys sai kuusikymmenvuotisjuhlaansa arvovieraan - puheenjohtaja Juha Sipilän!

Keskiviikko 25.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä toimiva Keskustan Kaipion paikallisyhdistys järjesti perjantaina 20.7.2012 yhdistyksen 60-vuotisjuhlat omistamallaan Rientolan lavalla Hämeenkyrössä.

 

Olin mukana kesäisessä juhlassa.

 

 

Kyrönjoentiellä Kaipiossa sijaitseva Rientolan lava on nykypäivänä harvinaisuus, sillä se on poliittisen puolueen rakentama ja edelleen täydessä kunnossa.

 

 

 

Ravintolasalin seinälle ovat päässeet kunniapaikalle Santeri Alkion ja Urho Kekkosen kuvat.

 

 

 

 

Keskustan Kaipion paikallisyhdistys on perustettu 9.3.1952 ja se sai 60-vuotisjuhliensa arvovieraaksi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän. 

Kaipion paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo toivottaa puheenjohtaja Juha Sipilän ja Minna-Maaria Sipilän tervetulleiksi kesäiseen juhlatilaisuuteen.

 

 

 

Juhlat alkoivat kahvituksella ja tarjolla oli todella herkullista mansikkakakkua kahvin, teen ja mehun ohella. 

Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo toivotteli juhlaväen tervetulleeksi ja kertoi lyhyesti Rientolan vaiheista.

Parhaimmillaan Rientolan tansseissa on ollut yli 500 osanottajaa.

 

 

Kunnon juhliin kuuluu aina haitarimusiikkia sekä laulua ja niiden osalta saimmekin kuulla Mirja Paldanin esiintyvän tyttärensä Teija Paldan-Piiponniemen säestämänä.

Mirja Paldan kertoi ottaneensa esiintymispyynnön mielihyvin vastaan, sillä hän on laulanut myös Rientolan avajaisissa viisikymmentä vuotta sitten!

 

 

Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen paikallisyhdistyksen juhlaan toi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santala. 

Härkki-Santala mainitsi, että kuntalaisten olosuhteet pitää turvata ja aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun valtaapitävät suunnittelevat kuntauudistusta.

 

 

 

Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestö ry:n sihteeri Raija Mäensivu toi tilaisuuteen kunnallisjärjestön terveiset. 

Mäensivu painotti, että paikallisyhdistyksillä on Keskustan toiminnassa tärkeä merkitys, sillä ne toimivat puolueen perustasona.

Keskustaa ja keskustalaista arvomaailmaa tarvitaan, oli kunnallisjärjestön sihteerin Raija Mäensivun viesti juhlayleisölle.

 

 

 

Suomen Keskustan ja Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestön yhteiset onnittelut juhlivalla paikallisyhdistykselle toivat puheenjohtaja Juha Sipilä ja kunnallisjärjestön sihteeri Raija Mäensivu.

Onnittelut ottivat vastaan Kaipion paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo ja sihteeri Elina Piittala.

 

Vielä joitain kuvia juhlatilaisuudesta:

 

 

 

Juhlivan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo toivottaa juhlaan tervetulleiksi Elina Siepin ja Esko Arolan Ylöjärveltä.

 

 

 

Pirkanmaan Liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela ja Tiina Viilo-Koskela  saapumassa juhlaan.

Jouni Koskela toimi Kaipion paikallisyhdistyksen viisikymmenvuotisjuhlassa kymmenen vuotta sitten tilaisuuden juontajana.

 

 

 

Esko Arolalla (vasemmalla) Ylöjärveltä ja viime eduskuntavaaleissa vapaaehtoisesti luopuneella ex-kansanedustaja Klaus Pentillä riitti puhuttavaa ennen juhlatilaisuuden alkamista.

 

 

 

Puhumista riitti myös Maria Härkki-Santalalla ja Elina Siepillä!

 

 

 

Ilmeistä päätellen Juha Sipilällä, Minna-Maaria Sipilällä, Maria Härkki-Santalalla ja Raija Mäensivulla oli mukavaa yhdessä ennen tilaisuuden alkamista järjestetyssä kahvituksessa!

 

 

 

Juhlatilaisuuden päätteeksi paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo ja sihteeri Elina Piittala luovuttivat puheenjohtaja Juha Sipilälle suuren puukauhan muistoksi Hämeenkyrön vierailusta.

 

Huomaan, että jutulleni on kertynyt pituutta varsin paljon ja puheenjohtaja Juha Sipilän puheen annista kertominen on paikallaan jättää tuonnemmas.

 

Perästä kuuluu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jääkärien jalanjäljillä Liebajan St. Trinitatis -kirkossa

Tiistai 24.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liebajan St. Trinitatis-kirkko Latviassa on merkittävä Suomen historian kannalta, sillä siellä suomalaiset jääkärit vannoivat sotilasvalan helmikuun 13. päivänä v. 1918.

 

Jääkäreiden aikana Liebajan nimi oli Libau ja sillä nimellä tämä silloinen varuskuntakaupunki tunnetaan jääkärihistoriassa.

 

Taannoisella Baltian matkallamme vietimme mieliinpainuvan hetken tässä kirkossa.

 

 

 

Liepajan St. Trinitatis-kirkon latviankielinen nimikyltti.

Kyltistä ilmenee, että kirkko on rakennettu v. 1758. 

 

 

Kirkko on ulkoasultaan vielä osin restauroimatta, mutta…

 

 

 

…sisäasultaan se on restauroitu hyvin kauniiksi.

 

Sisätilojen restauroinnista me suomalaiset saamme olla ylpeitä, sillä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Kulttuurialan ja muotoilun yksikön konservoinnin koulutusohjelman oppilaat ovat ”Conservation of the St. Trinitatis Church in Liebaja, Latvia” –hankkeen merkeissä osallistuneet kirkon konservointiin.

 

SEAMK:n hanke on tavallaan jatke jääkäritoiminnalle, sillä hankkeen taustalla on Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseon sekä Etelä-Pohjanmaan Jääkäriperinneyhdistyksen aloitteellisuus.

 

Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Liebajan St. Trinitatis-kirkkoon liittyvään hankkeeseen voi tutustua tarkemmin www.extra.seamk.fi/trinitatis -sivuilla.

Erityisesti suosittelen kirkon sisätiloista laaditun videomateriaalin katselemista!

 

 

Matkamme johtaja kenraali Pentti Lehtimäki kertoi kirkossa jääkäreiden sotilasvalatilaisuuden yksityiskohdista.

 

On luonnollista, että kaikki jääkärit eivät voineet valatilaisuudessa olla suorassa yhteydessä jääkärilippuun, vaan he muodostivat ketjun, jossa ensimmäinen piti kiinni lipusta ja seuraavat laskivat kätensä edellisen hartioille. Näin kaikilla jääkäreillä oli elävä yhteys jääkärilippuun.

 

 

Matkamme osanottaja, hämeenkyröläinen ylilääkäri Jarmo Puntalo esitti aikoinaan saksalaisille laatimansa mielenkiintoisen esityksen Suomen jääkäriliikkeestä. Todella hieno esitys ja saimme kuulla sen paikassa, jossa se erityisesti puhutteli.

Puntalo toimi Hämeenkyrössä lääkärinä ollessaan Viljakkalan ja Hämeenkyrön sotaveteraanien nimikkolääkärinä. Hän nautti silloin ja nauttii edelleenkin sotaveteraanien täydellistä luottamusta.

 

 

 

Kirkon seinällä on suomalaisten jääkäreiden sotilasvalan vannomistilaisuuden muistoksi laatta, jonka teksti kuuluu näin:

 

 

Suomalaiset jääkärit vannoivat tääl-

lä 13. helmikuuta 1918 uskollisuutta

Suomen lailliselle hallitukselle

lippunsa vihkimistilaisuudessa ennen

lähtöään maansa vapaustaisteluun

 

Teksti on laatassa latviaksi, suomeksi ja ruotsiksi.

 

Laatta on paljastettu syyskuun 13. päivä 1977.

 

 

 

Ylilääkäri ja res. lääkintämajuri Jarmo Puntalo jääkäreiden muistolaatan äärellä.

Muistolaatan vierellä on Suomenlippu ja Jääkärilippu.

 

 

Kirkossa on tavanomaisen urkuparven lisäksi hallitsijan aitio.

Osa meistä palasi kirkkoon vielä illalla, sillä siellä piti kaksi paikallista neitosta voimallisen urkukonsertin.

Kun neitokaiset tulivat konsertin jälkeen yleisön eteen kiittämään, niin mieleen nousi ajatus, että miten noin hennot tytöt saivat uruilla aikaan niin mahtavan musiikkituokion!

 

Ehkä osa poikkeuksellisen voimallisesta musiikista selittyy sillä, että kirkon urut tunnetaan eräänä maailman vanhimmista ja edelleen käytössä olevista mekaanisista uruista.

 

 

Tärkeä palanen Suomen historiaa tuli koettua, kun meillä oli tilaisuus vierailla St. Trinitatis -kirkossa Liepajassa Latviassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuurin kynnäs - Liettuan eräs tärkeimmistä turistinähtävyyksistä

Maanantai 23.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liettuan eräs merkittävimmistä turistinähtävyyksistä on Kuurin kynnäs.

 

Se on Itämereen muodostunut kapea niemimaa, joka on ”kiinnittynyt” mantereeseen Venäjän Kaliningradin alueella ja jatkuu kapeana niemimaana aina Liettuan Klaipedaan saakka.

 

Pituutta Kuurin kynnäksellä on lähes sata kilometriä ja sen leveys vaihtelee vajaasta kilometristä 3,8 kilometriin.

 

Kuurin kynnäs on mantereesta ”irti” Klaipedan kohdalla n. kymmenen minuuttia vaativan lauttamatkan verran.

 

Taannoisella Baltian matkallamme teimme Kuurin kynnästä pitkin matkaa Klaipedasta aina Venäjän rajalla sijaitsevaan Nidan kaupunkiin saakka ja takaisin. Ruokailimme Nidassa.

 

 

Klaipedassa eli Kuurin kynnään Liettuan puoleisessa päässä matka kynnäälle pitää suorittaa lautoilla. Niitä kulkee mantereen ja kynnään välillä jatkuvasti.

Toki täytyy muistaa, että Kuurin kynnäs on myös ”manteretta”, sillä se on kiinni mantereessa Klaipedasta vajaan sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Kaliningradissa Venäjällä.

 

 

Tämä kuva on otettu bussin ikkunasta sen jälkeen, kun lauttamme rantautui Kuurin kynnäälle. Bussin ikkunasta näkee Klaipedan taloja ja rakennuksia sillä puolella lahtea, josta juuri olemme lähteneet.

 

 

 

Kuurin kynnään pohjoisosa kuuluu Klaipedaan kaupungin alueeseen, mutta etelään mentäessä siirrytään Neringan kuntaan.

 

 

 

Kuurin kynnään kävijät joutuvat lauttamaksun lisäksi maksamaan pienen ympäristömaksun. Se kerätään Neringan kunnan rajalla.

 

 

Kuurin kynnäällä on aikoinaan ollut vaikeat olosuhteet, sillä vaeltava hiekka on haudannut siellä jopa kyliä alleen.

Metsänistutukset alkoivat tositoimin 1800-luvun puolivälissä ja niiden tuloksena hiekka on saatu asettumaan.

 

 

Kynnään leveimmillä kohdilla luonto on rehevää ja puustovalikoima laaja.

 

 

 

Nida on Kuurin kynnäällä viimeinen paikkakunta ennen Venäjän rajaa. Kylä elää turismista.

 

 

 

Valitettavasti akku hyytyi kamerastani Nidassa ja tämä kuva aaltojen päällä laukkaavasta hevosvaljakosta on viimeinen sinä päivänä ottamistani valokuvista.

 

 

Nida on vilkas turistipaikkakunta ja siellä on monipuoliset lomanviettomahdollisuudet.

 

Lintujen syysmuuton seuraamiseen Kuurin kynnäs luo mahtavat olosuhteet. Monet suomalaisryhmätkin käyvät seuraamassa lintujen syysmuuttoa Kuurin kynnäällä.

 

Kuurin kynnäs erottaa Kuurinhaffin Itämerestä. Kuurinhaffi on laguunimainen matala merenlahti, jossa vesi on lähes suolatonta. Sen keskisyvyys on alle 4 metriä ja syvimmälläkin kohdalla vettä on vain 5,8 metriä.

 

Kuurin kynnäs on v. 2000 hyväksytty Unescon maailmanperintölistalle. Se on Liettuan ja Vänäjän yhteishanke ja se on listalle sen vuoksi, että siellä ihminen on päässyt vaikuttamaan maisemaan.

 

Baltian matkamme suunnitteluvaiheessa oli tarkoituksemme ajaa Kuurin kynnäs päästä päähän ja yöpyä Venäjän puolella Kaliningradissa. Yöpyminen Kaliningradissa olisi kuitenkin merkinnyt ainakin yhtä lisäpäivää, joten käynti Kaliningradiin jäi toteutumattomien haaveiden listalle.

 

-Esko Erkkilä-

Kuparinen kahvipannu, silitysrauta, sokerijuurikkaan harvennuskuokka, maitopurkin tuohinen kaadinteline, matkalaukku ja kissaveistos olivat ostokseni Viljakkalan kirpputorisuunnistukselta

Sunnuntai 22.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan alueella toimiva ”Samassa veneessä yhdessä eteenpäin” –hanke järjesti Viljakkalan kirkonkylässä ja Mannin sekä Korpelankylän alueella kyläkirpparisuunnistuksen 20…22.7.2012.

 

Hankkeen rahoituksesta vastaa ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin” –yksikkö.

 

Kyläkirpparisuunnistuksen toteuttamisesta on kiittäminen Ylöjärven kaupungilla niitä henkilöitä, jotka ovat asian hyväksi tehneet työtä.  

 

Viljakkalassa vastaava kyläkirpparisuunnistus toteutettiin Karhen, Nisun ja Väinänperän alueilla jo 7.7.2012.

 

Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia niitä tahoja, jotka ovat edesauttaneet puuhahenkilöinä molempien kyläkirpparisuunnistusten toteuttamista.

 

Baltian matkani vuoksi en päässyt osallistumaan Karhen, Nisun ja Väinänperän tapahtumaan tänä vuonna, mutta viimevuotisen kokemukseni perusteella tiedän sen onnistuneen hyvin.

 

Viljakkalan kirkonkylän, Mannin ja Korpelankylän kirpputorisuunnistukseen osallistuin, mutta en toki käynyt kaikissa 24:ssa kohteessa.

 

Myyjätkin totesivat, että kaupankäynti ei tapahtumassa ole tärkeintä vaan ihmisiin tutustuminen ja tuttujen tapaaminen sekä uusien tuttavuuksien luominen. Olen vahvasti samaa mieltä!

 

 

 

Hankin kyläkirpparisuunnistukselta jutun otsikossa mainitut ja tässä kuvassa näkyvät tavarat.

 

Kuparinen kahvipannu oli kallein hankintani ja se maksoi 10,00 euroa.

 

Kyseessä on osa tamperelaista teollisuushistoriaa, sillä pannu on Tampereen Epilässä sijainneen EXO Oy:n valmistama.

 

Silitysrauta on aito hellalla kuumennettava pienikokoinen rauta, joka pääsee osaksi silitysrautakokoelmaamme. Se maksoi 5,00 euroa.

 

Sokerijuurikkaan harvennuskuokka palauttaa mieleeni maatalousopiskeluni varhaisvuodet, jolloin sain Hämeenkyrön Laitilassa opetella sokerijuurikkaan viljelyä. Kirpputorikohteen myyjät ihailivat ranneliikettäni kuokan käyttämisessä – ranneliike ei ole vuosien saatossa unohtunut! Harvennuskuokalla oli hintaa tasan euro! Ehkäpä harvennuskuokalle löytyy ensi vuonna käyttöä ryytimaallamme!

 

 

Matkalaukkuja meillä on enemmän kuin tarpeeksi, mutta tähän hyväkuntoiseen ”koppakuoriaiseen” liittyvä taustatarina sai aikaan ostopäätökseni. Myyjä on saanut matkalaukun palkinnoksi vuonna 1981 järjestetystä Osuuspankkien kansainvälisestä kuvaamataitokilpailusta. Hän halusi nyt kuitenkin luopua matkalaukusta nimellisestä puolentoista euron hinnasta ja minä ostin laukun. Ehkä sille jotain käyttöä löytyy!

 

Kissoja esittävä euron maksanut porsliinipatsas saa paikan mökkimme puuvessassa olevan kaapin hyllyltä muiden vastaavien pienoispatsaiden seurassa.

 

 

 

Maitopurkin tuohinen kaatoteline on naapurini Pentti Saarisen valmistama tuohityö. Tässä kuvassa Hämeenkyrön Sanomien toimittaja haastattelee kyläkirpputorisuunnistuksen merkeissä Pentti Saarista (oikealla).

Keskustelimme Pentin kanssa tuohitöistä ja on helppo todeta, että hänen valmistamansa tuohityöt ovat korkeatasoisia ja laadukkaita.

Mielelläni suosittelen Pentti Saarista esim. lahjaksi tarkoitettujen tuohitöiden valmistajaksi.

 

 

Kirpputorisuunnistukseni ensimmäinen kohde oli Kauniston talo Pikkupispalassa. Kauniston talon seinällä on kuva Voisaaresta joskus vuosikymmeniä sitten.

 

 

Tässä on nykypäivän näkymä Voisaaresta Kurjen sillalta eli kuvattuna samalta suunnalta kuin edelliskuvan näkymä. Rehevä kasvusto peittää entisen näkymän, mutta jotain tuttua on edelleen havaittavissa.

 

 

Viljakkalan entinen hammaslääkärintalo ei ollut kirpputorikohteena, mutta naapuritontilta katsellen se näyttää tältä nykyasussaan.

Tässä talossa olen istunut hammaslääkärin tuolilla ja käynyt myös lääkärin vastaanotolla sekä opiskellut talon autotallissa metallitöitä, kun Viljakkalan kansalaiskoulun metallitöiden käytännön harjoittelu suoritettiin täällä.

Onkohan talon nykyomistajalla tietoa, että kuinka monipuolisesti talon historia liittyy viljakkalalaisten elämään?

 

 

Hyvä vinkki henkilöauton kuomullisen peräkärryn hyödyntämiseen oli, kun tapasin makuulaverin sijoittamisen kuomulliseen peräkärryyn – on varmasti unohtumaton kokemus, kun sade ropisee makuupaikan yllä olevaan kuomuun!

Tämän idean minä vielä joskus sadesäällä toteutan!

 

 

Olen yhtä tyytyväinen Viljakkalan kirpputorisuunnistuksen antiin kuin tämä kissa, joka tyytyväisenä seurasi kirpputoriväen vaeltamista kirpputorisuunnistuksen rastilla.

 

Toivon, että ensi vuonna Viljakkalan kirpputorisuunnistuksen entiset rastit jatkavat ja erityisesti toivon uusien rastinpitäjien mukaantuloa tempaukseen!

 

-Esko Erkkilä-

Hitler joutui Klaipedassa puhuessaan katselemaan Annien takapuolta

Lauantai 21.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Klaipeda on Liettuan ainoa satamakaupunki, jossa mm. eräät Suomeen elintarviketeollisuuden raaka-aineita tuovat laivat lastaavat lastinsa.

 

Kun kansallissosialistinen työväenpuolue pääsi Saksassa 1930-luvulla valtaan, se vaati Liettuaa luovuttamaan Memelin alueen (ml. nykyinen Klaipeda) Saksalle. Hitlerin ”asiamiehenä” tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa toimi Saksan ulkoministeri Joachim von Rippentrop.

 

Rippentrop antoi uhkavaatimuksen Liettualle 20.3.1939 ja Liettua taipui Saksan vaatimukseen 22.3.1939.

 

Itse Adolf Hitler saapui Klaipedaan ja puhui torille kokoontuneelle yleisölle.

 

 

Rakennus, jonka parvekkeelta Hitler maaliskuussa 1939 klaipedalaisille puhui, on yhä paikallaan (kuvassa).

Rakennuksen edessä sijaitsi silloin ja sijaitsee kopiona nykyäänkin runoilija Simon Dachn patsas, jonka huipulla on Annie-tyttöä kuvaava herkkä veistos.

 

 

Simon Dach oli saksalainen runoilija, jonka eräs teos on omistettu Annielle…

 

 

 

…ja tämän ansioista Annie on saanut paikan Simon Dach´n muistopatsaan huipulla.

 

 

Patsaan jalustaan on kaiverrettu Annien nimi eli

Aennechen von Iharau

 

 

On luonnollista, että Klaipedan asukkaat eivät hyväksyneet Adolf Hitlerin toimia Memelin alueen (=Klaipeda) liittämiseksi Saksaan.

 

Pieni lohtu Klaipedan asukkaille oli se, että Hitler joutui parvekkeelta puhuessaan katselemaan Annien takapuolta!

 

 

Nyky-Klaipedan torilla sekoittuvat eri aikakausien todelliset tapahtumat sulassa sovussa toisiinsa;

 

• runoilija Simon Dach ja hänen muistopatsaansa
• Aennechen von Iharaun patsas
• Simon Dach´n runo Aennechen von Iharaulle
• Adolf Hitlerin puhe patsaan takana sijaitsevan rakennuksen parvekkeelta maaliskuussa 1939

 

On vielä mainittava, että Memelin alueen liittäminen Hitlerin Saksaan oli viimeinen alueliitos Saksaan, joka tapahtui ilman verenvuodatusta.

 

Kiitokset kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, jonka taidokkaan opastuksen ansiosta saimme taas kerran nähdä ja kokea palan maailman kulttuuri- ja sotahistoriaa - tällä kerralla Klaipedan torilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallituspuolueet tulevat tänään viemään Eduskuntaa kuin ennen vietiin sammakkoa äkeen alla

Perjantai 20.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Oli eilen surullista seurata, kun pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen perustelivat Suomen suorittamaa rahan lapioimista Espanjan pankeille.

 

Eduskunnan keskustelua netistä seuratessa oli masentavaa nähdä, kun hallituspuolueiden kansanedustajat puolustelivat Kataisen ja Urpilaisen toimia.

 

Suomalainen sananlasku…

 

”Joukossa tyhmyys tiivistyy”

 

…tuli eduskuntakeskustelua seuratessa elävästi mieleen.

 

Ovatko hallituspuolueiden kansanedustajat todella niin vailla omaa tahtoa, kuin keskustelua seuratessa näytti?

Hieman ennen puoltayötä puhujalistalla oli pituutta n. viisitoista kansanedustajaa eli puhetta varmaan riitti myös tälle vuorokaudelle.

Klo 23.40 Keskustan Mauri Pekkarinen ojensi Vasemmistoliiton Kari Uotilaa, kun tämä ihannoi Kokoomuksen Jyrki Kataisen Espanjan pankkeja tukevaa toimintapolitiikkaa. Jo on aikoihin eletty, kun äärivasemmisto ajaa äärioikeistolaista politiikkaa - sitä se vallanhimo teettää!  

 

On mielenkiintoista nähdä, että löytyykö hallituspuolueista yhtäkään rahanjakoa vastustavaa kansanedustajaa. Oli mukava kuulla, että Saksan liittopäivillä löytyi hallituspuolueista muutama liittopäiväedustaja, jotka uskalsivat äänestää hallitusrintamaa vastaan.

 

Ennakoin Tampereen asuntomessuja käsitelleessä jutussani tällä saitilla 17.7.2012, että tänään suoritettavassa äänestyksessä

 

...kokoomus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit päättävät

 

”hallitusohjelman mukaisesti”

 

lapioida suomalaisten rahoja Espanjan pankkien tukemiseen.

 

 

Uskon, että ennustukseni toteutuu tänään.

 

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tulee esiintymään tänään, huomenna ja ylihuomenna useassa eri tilaisuudessa Pirkanmaalla.

 

On mielenkiintoista kuulla suoraan Sipilältä, että mitä mieltä hän on hallituksen vastuuttomasta politiikasta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kulttuurihetki polttopuiden pilkkomisen lomassa

Torstai 19.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen jo monena vuonna saanut vapautuksen mansikoiden poiminnan raskaasta tehtävästä.

 

Tänä vuonna olen saanut osittaisvapautuksen myös mansikoiden perkaamisesta pakastuskuntoon. Vapautuksen ”hintana” on se, että huolehdin päivittäin muutaman tunnin ajan polttopuiden pilkkomista klapikoneella ja pilkottujen klapien pinoamisesta kattojen alle.

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry järjesti eilen eli keskiviikkona heinäkuun 18. päivä keskiviikkokahvilan ja sain luvan siirtää polttopuiden pilkkomista parilla tunnilla, jotta pystyin osallistumaan synnyinpitäjäni kulttuuritapahtumaan.

 

 

Keskiviikkokahvilassa tunnelmoi taiteilija Aarre Aalto ja hänen säestäjänään toimi Risto Hiltunen.

 

 

 

Aarre Aalto on syntyjään viljakkalalainen ja muistan hänet jo ”polvihousupoikana”, kun hän esiintyi erilaisissa tilaisuuksissa. Aarre on osannut aina laulaa ja vuodet ja varmaan myös koulutus ovat koulineet hänestä korkeatasoisen esiintyjän.

Aarren taitoja ovat hyödyntäneet ne moninaiset tahot, jotka ovat vuosien saatossa tuottaneet lähiseudulla erilaisia musiikkiprojekteja.

Aarre toimi kylällämme takavuosina sahayrittäjänä ja monet ovat ne tukit, jotka olemme hänen sahallaan laudoiksi sahauttaneet.

 

 

Miellyttävän kulttuuritilaisuuden avasi Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen sihteeri Leena Kunttu.

 

 

 

Risto Hiltusen säestämänä Aarre Aalto esitti yli nelikymmenpäiselle yleisölle mm. seuraavat kappaleet:

 

• Ruusu on punainen
• Alfhild (Lauri Viita)
• Kulkuri ja joutsen
• On suuri sun rantas autius
• Vanhojapoikia viiksekkäitä
• Heijastus
• Albatrossi
• Maailma on kaunis

 

Keskiviikkokahvilan tunnelmoinnin päätti yhteisesti laulettu

”Kotimaani ompi Suomi”.

 

 

Keskiviikkokahvila keräsi Seurojentalolle runsaan kuulijajoukon. Osa tuli paikalle autoilla, mutta myös näillä kulkuvälineillä oltiin matkassa.

 

 

*****

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalon kunnostaminen on edennyt hyvin ja mm. talon ulkomaalaus on saatu suoritettua.

Seurojentalolla esteettömyydestä on huolehdittu hyvin ja koska arvostan esteettömyyden huomioimista, sen huomioimisesta suurkiitos kunnostuksesta vastanneille!

 

 

Näyttämön vieressä sijaitseva ”Lasten huone” alkaa olla joitain tapettiratkaisuja vaille valmis. Huoneessa toimi aikoinaan Viljakkalan Kansanhuolto.

Seurojentalon kunnostustöiden rahoittamisessa tietty osuus on saatu kunnostamalla talon kalustoon aina kuuluneet tuolit ja myymällä hopealaatalla varustettuja nimikkotuoleja viljakkalalaisille. Tuolit jäivät luonnollisesti Seurantalon käyttöön.

Olemme vaimoni kanssa hankkineet oman nimikkotuolin, mutta en pienistä etsiskelyistäni huolimatta sitä nyt löytänyt.

Huomasin, että monet nimikkotuolin hankkineet ovat jo siirtyneet viimeisen rajan yli.

 

 

Viljakkalan vaakuna säilyy ylväänä Viljakkalan Seurojentalon ravintolatilan seinällä.

Sitä eivät voi mitkään kuntaliitokset himmentää!

Olen tyytyväinen, että isäni aikoinaan Viljakkalan kunnan luottamushenkilönä hankki minulle Viljakkalan vaakunaviirin – se säilyy arvo-omaisuutenani myös tulevaisuudessa.

 

Olen ylpeä viljakkalalaisuudestani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ristikukkula Liettuassa on vaikuttava nähtävyys

Keskiviikko 18.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liettuan kolme merkittävintä matkailukohdetta ovat Trakain linna, Kuurin kynnäs sekä Ristikukkula.

 

Baltian matkallamme tutustuimme Kuurin kynnäkseen sekä Ristikukkulaan.

 

Ristikukkula sijaitsee Siauliain kaupungin läheisyydessä.

 

Ristikukkula on ollut kautta aikojen liettualaisille tärkeä paikka ja sen alku voidaan jäljittää ainakin 1830-luvulle saakka.

 

 

Ristikukkula on kahden pienen kukkulan muodostama mäkimuodostelma, joka on täynnä erikokoisia ristejä.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Moskovalle uskolliset joukot tuhosivat Ristikukkulan muutamaan kertaan, mutta aina tuhon jälkeen liettualaiset jatkoivat ristien tuomista paikalle.

Kukkula on suhteellisen tasaisella maalla ja Neuvostoliitto suunnitteli jopa paikan hukuttamista tekojärven alle. Kun NKP:n liettualaiset päättäjätkin vastustivat tekojärven rakentamista, suunnitelma hautautui.

 

 

Ristikukkulan taakse on aivan viime aikoina rakennettu luostari, joten alueen uskonnollinen merkitys on kasvamassa.

 

 

Merkittävä virstanpylväs Ristikukkulan arvostuksen kohoamisessa tapahtui syyskuun 7. päivänä 1993, kun paavi Johannes Paavali II vieraili kukkulalla.

Paavi pystytti kukkulan eteen oman ristinsä…

 

 

 

…ja sen jalustassa on tämä teksti.

 

 

 

Kunniapaikalla Ristikukkulalla on Liettuan maakunnittain ristit niiden partisaanien kunniaksi, jotka sisseinä jatkoivat taistelua Puna-armeijaa vastaa neuvostomiehityksen alkuvuosina.

 

 

Partisaaniristin muistoteksti.

 

 

 

Lahonneet ristit pitää ajoittain poistaa, jotta uusille risteille saataisiin tilaa.

 

 

 

Vierailumme aikana Kaunasin seurakunnan vapaaehtoisryhmä oli talkoilla siistimässä Ristikukkulaa. He raivasivat umpeenkasvaneita polkuja sekä poistivat huonokuntoiset ja lahonneet ristit.

 

 

 

Talkoojoukko oli ehtinyt keräämään traktorin peräkärryllisen verran lahonneita ristejä.

Ristit poltetaan uskonnollisessa tapahtumassa, jossa kirkonmiehet siunaavat Ristikukkulalta poistetut huonokuntoiset ristit.

 

 

Ristikukkula Liettuassa on vaikuttava nähtävyys, jonne kulkijan mielelläni ohjaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervetuloa Tampereen asuntomessuille!

Tiistai 17.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen 43. asuntomessut avattiin Tampereen Vuoreksessa perjantaina 13.7.2012 ja ne ovat avoinna 12.8.2012 saakka.

 

Osallistuin avajaistilaisuuteen ja tässä joitain tuokiokuvia tilaisuudesta:

 

 

 

Avajaistilaisuuden juontajana toimi Simo Frangen.

 

 

 

Opetusministeri Jukka Gustafsson avasi asuntomessut ja hän totesi avauksessaan, että tehtävä on opetusministerille haasteellinen. Gustafsson mainitsi, että tehtävä kuuluisi oikeastaan asuntoministeri Krista Kiurulle. 

Ministeri mainitsi, että kaupunginosien eriytymistä ei Tampereella ole päässyt tapahtumaan.

Gustafsson totesi aivan oikein, että syrjäytymisen ehkäisy lähtee jo lähiympäristöstä – luonnonläheisyys, viljelypalstat ja taide ovat ministerin mielestä asioita, jotka esimerkiksi kuuluvat mielekkääseen lähiympäristöön.

On kiinnostavaa, että demariministeri mainitsee lähiympäristön positiivisina asioina juuri niitä seikkoja, joita nykyhallitus toimenpiteillään kurittaa!

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen tervehdys asuntomessujen avajaisissa oli sopivan lyhyt ja iskevä.

Roivainen maalaili, että Vuoreksessa pyritään luomaan pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa.

Näyttelyalueeseen tutustuminen vahvistaa Roivaisen maalailun todeksi.

Sitä vastoin se, kun Roivainen kertoi sujuvat palvelut Vuoreksen tulevaisuudenkuvaksi hieman arveluttaa, sillä mm. monet näyttelytalot on rakennettu niin umpitiiviiksi, että kännykkään puhuminen ei onnistu talojen sisällä! Kenttää ei kerta kaikkiaan ole!

 

Henkilökohtaisesti kannan huolta Vuoreksessa lentomelun häiritsevyydestä.

Odotan mielenkiinnolla niitä valitusvirsiä, joita Pirkkalan lentokenttää käyttävät Hornetit lentomelullaan aiheuttavat – toki Ilmavoimien uudet järjestelyt saattavat helpottaa Vuoreksen lentomeluongelmaa.

 

Olen vuosikaudet aktiivisesti tuonut esille Pirkkalan lentomeluongelmat ja tyytyväisyyteni on suuri, jos Pirkkalan lentokentän itäisellä lähestymisreitillä lentomelu nyt ollaan saamassa ainakin hieman vähenemään.

Ilmavoimissa enimmät kertausharjoituspäiväni palvelleena reservin yliluutnanttina osaan antaa arvoa Ilmavoimien tärkeälle tehtävälle Suomen ilmatilan valvomisessa ja puolustamisessa, mutta se ei saa tapahtua siten, että lentokenttien ja tukikohtien lähellä asuvat asukkaat joutuvat kärsimään kohtuuttomasta lentomelusta. Eteläisellä Tampereella näin on käynyt ja sitä en voi lukuisten muiden etelä-tamperelaisten kanssa hyväksyä.

 

 

 

Avajaistilaisuuden kunniavieras oli puhemies Eero Heinäluoma.

 

Tässä kuvassa Heinäluoma on kiireetön, mutta ennen avajaistilaisuutta hän puhui kynnykkäänsä tai näpräsi sen kautta tekstiviestejä.

 

Heinäluoman kiireet selittyivät sillä, että hän päätti avajaisten aikoihin kutsua Eduskunnan koolle seuraavan viikon torstaiksi ja perjantaiksi.

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja todetessaan, että silloin kokoomus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit päättävät

 

”hallitusohjelman mukaisesti”

 

jatkaa suomalaisten rahojen lapioimista Espanjan pankkien tukemiseen.

 

****

Tampereen asuntomessujen avajaistilaisuus keräsi ”tuvan” – todellisuudessa teltan – täyteen kansaa.

 

Avajaistilaisuuden jälkeen oli hyvä lähteä tutustumaan messutarjontaan.

 

Vuoreksen asuntomessujen tarjonta on monipuolista ja voin jo nyt toivottaa kaikki tervetulleiksi Tampereelle tutustumaan Vuorekseen, asuntomessuihin sekä laajemmaltikin Tampereen kesätarjontaan!

 

Tarjolla oleva juttuaineisto on nyt poikkeuksellisen mittava, mutta saatan tällä saitilla vielä palata Tampereen asuntomessuja kosketteleviin kysymyksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osuin Latvian ensimmäisen presidentin patsaalle aamulenkilläni Jelgavassa

Maanantai 16.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Pidän matkoilla tapanani, että käyn aamulenkillä ennen hotellien tarjoamaa aamupalaa.

 

 

 

 

Yövyimme taannoisella Baltian matkallamme ensimmäisen yön Latviassa Jelgavan kaupungissa. Saksaksi kaupungin nimi Mitau ja  jääkärihistoriassa se esiintyykin sillä nimellä.

Yövyimme Hotelli Jelgavassa.

 

Jelgava on n. 66.000 asukkaan kaupunki keski-Latviassa ja Hotelli Jelgava sijaitsee hieman sivummalla kaupungin keskustasta.

 

Kaupunki oli kuuden jälkeen vasta heräilemässä lauantai-aamuun, kun tein pienen kävelyretken hotellin läheisyydessä.

 

Melkein vastapäätä Hotelli Jelgavaa on kirkko ja sen edessä on hieno patsas.

 

 

Patsas on Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

Jānis Čaksten puolue oli Demokraattinen keskusta ja hänen jälkeensä Latvian presidentteinä ovat toimineet seuraavat henkilöt:

 

• Gustavs Zemgals (vuosina 1927 – 1930), Demokraattinen keskusta
• Alberts Kviesis (vuosina 1930 – 1936), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Kārlis Ulmanis (vuosina 1936 – 1940), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Guntis UlmanisKārlis Ulmanis  (vuosina 1993 – 1999), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Vaira Vīķe-Freiberga (vuosina 1999 – 2007), Riippumaton
• Valdis Zatlers (vuosina 2007 – 2011), Riippumaton

 

Vuodesta 2011 alkaen Latvian presidenttinä on toiminut Andris Bērziņš, jonka taustaryhmä on Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto.

On luonnollista, että Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940 – 1993 Latviassa ei ollut presidenttiä.

On mielenkiintoista, että Latvian viimeinen presidentti ennen neuvostomiehitystä eli Kārlis Ulmanis oli miehityksen jälkeen presidentiksi valitun  Guntis Ulmanis´n isoisän veli!

 

 

 

Presidentti Jānis Čaksten patsaan yhteydessä on puoliympyrään kirjoitettu kuvissa näkyvä teksti.

Jätän tekstin tulkinnan latviankieltä taitaville.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että lähdin Jelgavassa 7.7.2012 aamukävelylle, sillä sen seurauksena tietämykseni Latvian historiasta kasvoi merkittävästi!

 

-Esko Erkkilä-