Kansalaisten terveyttä ei saa varantaa salmonellapitoisella brasilialaisella broilerilla ja muutakin tärkeää asiaa!

Torstai 18.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Eräs fb-kaverini otti pari päivää sitten omilla fb-sivuillaan esille vuoden 2017 kuntavaaliesitteeni ja siinä esittämäni ajatukset ovat puolitoista vuotta vaalien jälkeenkin saaneet aikaan melkoisen tykkäys-suman.

Vaaliesitteessäni esittämät ajatukset eivät ole puoluepoliittisia, sillä niitä on kaikkien tamperelaisten helppo kannattaa tänäkin päivänä.

Kiitokset Kaija Tuunalle, joka löysi netin syövereistä kuntavaaliesitteeni vuodelta 2017!

-Esko Erkkilä-

Eilen taas vietiin kuin sammakkoa sukkelan alla!

Tiistai 16.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Googlasin sanan ”sukkela” ja totesin, että eipä nykyaikana tiedetä mitään Sukkelasta.

 

Tilanne helpottui, kun googlasin ”sukkelä-äes”, sillä nyt alkoi tulla sitä tietoa, jota kaipasin ja jonka tunnen sanan ”sukkela” tiimoilta.

 

 

Sukkela on tässä jutussani hevosvetoinen äes, joka tuli minulle tutuksi pikkupoikana, kun äestin kotitilani kynnöspeltoja kylvökuntoon.

 

 ************

 

Eilen minua vietiin, kuin sammakkoa sukkelan alla, sillä osallistuin päivän aikana kolmannestusinaan eli yhteensä neljään tilaisuuteen.

 

 

Kerron siitä eilisen toisesta tilaisuudesta eli Keskustan eduskuntaryhmän ja puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön yhteisesti järjestämästä yleisötilaisuudesta Pala Cafe´ssa Tampereen Finlaysonilla.

Tilaisuutemme kattoteemana oli...

..."Tampereella on Keskusta!"

 

 

Emme käyttäneet äänentoistolaitteita, mutta ohjeena oli, että ”normaali” kovaääninen kotiääni riittää!

 

 

 

 

 

Yleisötilaisuudessa kansanedustaja Mikko Alatalo sekä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko pitivät hienot alustukset ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.

 

 

Molemmat ovat sanankäyttäjiä, joita on mielenkiintoista kuunnella.

 

 

Saarikko kuvaili Mikon toimintaa mm. niin, että sanomaa voi viedä eteenpäin muutenkin kuin puhumalla.

 

 

Jos joku on liikennemies, niin se on Mikko, luonnehti Annika Saarikko Mikko Alataloa.

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo luovutti Annika Saarikolle viimeisimmän levynsä eli ”Viimeinen juna”!

 

 

Omassa puheenvuorossaan Mikko Alatalo kosketteli ajankohtaista hiilinieluihin liittyvää metsäkeskustelua ja totesi ex-pääministeri Jyrki Kataisen taannoin todenneen, että Keski-Euroopassa metsänhoito käsitetään puistonurmikoiden haravoinniksi – kerrankin olen samaa mieltä Jyrki Kataisen kanssa.

 

 

Tunnin junasta Tampereelta Helsinkiin Mikko totesi sen tärkeyden ja muistutti, että pääradalla liikennemäärät ovat tyystin toista luokkaan kuin Helsinki-Turku –radalla, jota sitäkin jotkut haaveilevat ”tunnin junaksi”!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko muistutti ajankohtaisiin eduskuntakeskusteluihin viitaten, että Keskusta on sovinnonetsijä.

 

 

*************

 

 

 

 

Sain tilaisuudessa kamerani linssiin todelliset voimanaiset eli vasemmalta Raija Moilanen, Seija Alatalo ja Annika Saarikko.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin ”ministerikyytiin”!

 

 

 

Kiitokset Mikko Alatalolle ja Annika Saarikolle hienosta yleisötilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän halpuuttamisinto on vakava uhka suomalaiselle elintarviketuotannolle ja jopa maamme hyvinvoinnille

Perjantai 21.9.2018 - -Esko Erkkilä-

En ole ainoa, joka on surullisena seurannut maamme suurimman kaupparyhmän eli S-ryhmän halpuuttamiskampanjaa.

 

Kauas on S-ryhmä irtaantunut juuristaan, jotka sentään ovat olleet eräs suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita osuustoimintaliikkeen perustajan Hannes Gebhard´n ajoista alkaen.

 

Viimeisin S-ryhmän toimenpiteistä, jotka horjuttavat uskoa kauppaketjun vastuulliseen toimintaan on se, kun S-ryhmä ostaa broileria erilaisten elintarvikekohujen runtelemasta Brasiliasta.

 

S-ryhmän hankinnoista vastaavan johtajan mukaan Suomesta ei ole löytynyt vastaavaa raaka-ainetta!

 

On itsestään selvää, että Suomesta ei löydykään salmonellalla höystettyä broilerinlihaa ja kun Suomessa elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon piirissä toimivien työolotkin ovat kohtuullisessa kunnossa, niin eipä Suomesta löydykään sellaista broilerinlihaa, jota S-ryhmä haluaa myydä!

 

 

S-ryhmän harjoittama halpuuttamisvimma on entistäkin selvemmin kääntynyt kotimaisen elintarviketuotannon halveksimiskampanjaksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiitokset moitteista, kiitoksista ja uusista ideoista!

Tiistai 11.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto osallistui omalla osastollaan viime lauantaina eli 8.9.2018 järjestetyille ”Läheltä Sinulle” –markkinoille Viljakkalan Seurojentalolla.

 

 

Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana olin koko ajan paikalla.

 

 

**********************

 

 

Viljakkala-neuvostosta todetaan Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla mm. näin:

 

 

Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

Viljakkala-neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä. Jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana toimii Esko Erkkilä ja varapuheenjohtajana Johanna Kivimäki.

Viljakkala-neuvoston sihteerinä toimii palvelusihteeri Marjo Niemi.

 

 

********************

 

 

 

 

Tilaisuuden järjestäjät olivat varanneet Viljakkala-neuvostolle hyvän paikan, sillä osastomme sijaitsi tilavassa eteisessä ja kaikki markkinoillakävijät kulkivat ohitsemme!

 

 

Vein osastomme rekvisiitaksi kimpun auringonkukkia sekä parimetrisen ruskean kannan, joka on nyt näin kuumana kesänä unohtanut kukkimisen.

 

 

Monet luulivat kannaa muovikukaksi, mutta kyllä se on ihan elävä kasvi.

 

 

Tulen leikkaamaan tuonkin kannan viimeistään marraskuun alussa kymmensenttiseen kantoon, otan juurakon esille sinkkiämpäristä, ehkä sahaan juurakon neljään osaan ja laitan juurakot talvehtimaan autotallin lattialle!

 

 

 

 

 

Meillä Viljakkala-neuvostossa on tapana, että hankimme yleisötilaisuuksiin palkinnoksi hedelmäkorin, jonka arvomme niiden kesken, jotka ovat antaneet Viljakkala-neuvoston kautta palautetta Ylöjärven kaupungille.

 

 

 

 

 

Arvonnan onnettarina toimivat Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki (vasemmalla) ja sihteeri Leena Kunttu!

 

 

 

Viljakkala-neuvoston seuraava kokous on 18.9.2018 ja sen pöytäkirjassa tai kokouksen liitteessä julkistamme sen listan, jonka saimme kuntalaispalautteena kesäkuussa Karhen Markkinoilla ja nyt Läheltä Sinulle-tapahtumassa.

 

 

Kannattaa seurata Ylöjärven kaupungin verkkosivuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan ja Jatkosodan taistelujen ansiosta Suomessa ei ole miehitysmuseota!

Perjantai 24.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun 30. päivänä 1939 ja alkoi 105 päivää kestänyt Talvisota.

 

 

Suomi menetti sodan lopputuloksena merkittävästi pinta-alastaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jatkosota alkoi Neuvostoliiton toimenpiteiden seurauksena kesäkuun 25. päivänä 1941 ja se päättyi rauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944.

 

 

Myös Jatkosodan lopputuloksena Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Baltianmaille eli Virolle, Latvialle sekä Liettualle kävi huonommin ja ne joutuivat Neuvostoliiton miehittämiksi aina vuoteen 1991 saakka.

 

 

*******************

 

 

Kaikissa Baltian maissa on miehitysmuseot, joissa kerrotaan Neuvostoliiton, mutta myöskin natsi-Saksan miehitysvuosista.

 

 

***

 

Tallinnassa sijaitseva miehitysmuseo on kooltaan pieni, mutta siihen kannattaa tutustua.

 

 

Viron miehityksestä kerrotaan myös Saarenmaan Kuressaaren museossa, jossa on hyvä ja informatiivinen kertomus Viron miehitysvuosista.

 

 

Saarenmaan kärjessä Sörvanniemessä sijaitsee yksityinen sotamuseo ja siihen kannattaa tutustua – googlaa ”Esko Erkkilä Saarenmaan Sotilasmuseo”.

 

 

Viron Sotamuseo Viimsissä kertoo myös omalla tavallaan Viron miehitysvuosista.

Googlaa: ”Esko Erkkilä Viron Sotamuseo”.

 

Myös Sinimäkien äärellä pohjois-Virossa sijaitseva yksityinen museo kertoo Viron neuvostomiehityksestä. Googlaa ”Esko Erkkilä Sinimäen sotamuseo”.

 

 

***

 

Liettuan pääkaupungissa sijaitseva Kansanmurhan uhrien museo on järkyttävä kokemus ja käynnistäni siellä olen kertonut jokin aika sitten tällä saitilla.

 

 

Googlaa ”Esko Erkkilä Kansanmurhien uhrien museo”.

 

***

 

Latvian pääkaupungissa Riikassa sijaitseva Miehitysmuseo on kuvassa näkyvä ”musta laatikko", joka sijaitsee Mustapäidentalon vierellä.

 

Nyt emme käyneet museossa, mutta siellä kannattaa käydä, jos Riikassa on hiemankaan enemmän aikaa.

 

 

Museokävijää tervehtivät maailman suurimmat surmaajat eli Adolf Hitler ja Josef Stalin – kummankaan surmasaldosta ei ole varmuutta, mutta Hitlerin sanotaan surmanneen 4 miljoonaa ihmistä ja Stalinin 10 miljoonaa!

 

 

 

 

 

Riikan miehitysmuseon äärellä on patsas, jossa kaksi puna-armeijan sotilasta valvoo ympäristöä. 

On annettava tunnustus latvialaisille, jotka ovat antaneet olla paikoillaan tämän tuskia mieleen palauttavan veistoksen!

 

 

Googlaa ”Esko Erkkilä Latvian miehitysmuseo”.

 

 

 

Kiitos Talvisodan ja Jatkosodan suomalaistaistelijoiden, että Suomessa ei ole miehitysmuseota!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki riippuu luottamushenkilöiden pätevyydestä

Torstai 21.6.2018

Tampereen kaupunki pohtii virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen konsernijaoston voimin Tampereen Infra Liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

 

Virkamiesjohto ”ajaa kuin käärmettä pyssyyn” vaihtoehtoa, jossa Infra joko jatkaisi osakeyhtiönä tai että siitä ja Tampereen Tilapalvelut Oy:stä muodostettaisiin erillinen osakeyhtiö.

 

 

Virkamiesjohdon ja nyt myös kaupunginhallituksen konsernijaoston lempilapseksi on muotoutumassa erillisen osakeyhtiön muodostaminen.

 

 

Katson omaavani melkoista asiantuntemusta Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnasta, sillä toimin liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 ja sen johtokunnan jäsenenä 2013 – 2017.  Nauttimastani henkilökohtaisesta luottamuksesta kertoo se, että vuodet 2013 – 2014 toimin tuossa tehtävässä SDP:n mandaatilla.

 

 

Vuoden 2009 alusta Infra muodostettiin monista erilaisista yksiköistä ja silloin liikelaitoksen palveluksessa oli hieman alle 800 työntekijää.

 

 

Teimme liikelaitoksessa voimakkaan saneerauksen sekä toimintojen tehostamisen ja siitä kertoo parhaiten se, että luopuessani vuoden 2017 keväällä Infran luottamushenkilöiden muodostamasta johtokunnasta, liikelaitoksen palveluksessa oli n. 430 henkilöä!

 

 

******************

 

 

Infran saneeraaminen oli minulle tuttua puuhaa, sillä sain työelämässä osallistua kahden eri konserniyrityksen osalta vastaavaan toimintaan.

 

 

Meillä oli johtokuntana ilo toimia kahden eri toimitusjohtajan kanssa hyvässä yhteistyössä, kun nostimme kunnallisen liikelaitoksen syvästä suosta kelvollista tulosta tekevien yksiköiden joukkoon.

 

Mainittakoon, että Infran johtokunnassa oli noiden kahdeksan ja puolen vuoden aikana kolme henkilöä – kokoomuslainen puheenjohtaja, SDP:tä edustanut jäsen sekä allekirjoittanut – jotka olimme eniten äänessä johtokunnan kokouksissa. Tässä yhteydessä muistutankin puolueiden vastuuta siitä, että johtokuntiin ja lautakuntiin pitää valita sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät edesauttamaan sen lautakunnan/johtokunnan toimintaa, jonka luottamushenkilöiksi heidät on valittu.

 

 

Erityiskiitokset Infran johtokuntatyöskentelystä osoitan kaupunginhallituksen edustajalle eli Atanas Aleksovskille, joka tarmokkaasti ja asiantuntemuksellaan antoi meille vankkaa selkänojaa.

 

 

 

Mutta siitä Infran tulevaisuudesta:

 

 

Jos Tampereen Infra Liikelaitoksen ei virkamiesjohdon holhouksen vuoksi sallita jatkaa kunnallisena liikelaitoksena – jota pidän parhaana vaihtoehtona – niin esitän, että Tampereen Infra Liikelaitoksesta muodostettaisiin oma erillinen osakeyhtiö.

 

 

Tampereen Infran hautaaminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallintaan rapauttaisi saneeratun ja hyvään taloudelliseen iskuun päässeen yksikön siihen tehottomaan toimintaan, josta Tampereen kaupungilla on aivan riittävästi kokemuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Haverin räjäytykset laittoivat sodankäyneen miehen maastoutumaan!

Sunnuntai 10.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Pieni perhekuntakohtainen muistelus Haverin kultakaivoksen toiminnasta:

Vuonna 1915 syntynyt isäni palveli etulinjassa Talvisodan ja Jatkosodan sekä oli sen lisäksi vielä mukana Hersalon joukoissa Lapinsodassa.

Isäni toimi pikakivääriampujana ja hän haavoittui kahdesti siten, että taisi olla 20 %:n sotainvalidi.

Vanhempani avioituivat sodan jälkeen ja alkoivat voimallisesti paneutua kehittämään äitini kotitaloa Välimäkeä.

Sotien jälkeen Haverin kultakaivos Viljakkalassa oli voimissaan ja kaivoksen toiminta vilkasta.

Haverissa suoritettiin joka päivä kallioräjäytyksiä klo 12.00 ja muistan , kun ne kuuluivat hyvin meille saakka. Meiltä on linnuntietä matkaa Haveriin ehkä vajaa 5 kilometriä, mutta kun matkalla on järvenselkää, niin räjäytysäänet kuuluivat meille.

Isäni kertoi miten sodassa vihollisen tykistön ammuntaan suhtauduttiin siten, että vaistomaisesti katsottiin mihin pystyy heittäytymään kranaateilta suojaan.

Saman reaktion Haverin räjäytykset kuulemma aiheuttivat hieman yli 30-vuotiaalla sotajermulla, sillä alussa Haverista kuuluneet räjäytykset merkitsivät, että piti katsoa sopivaa pellonojaa johon heittäytyä kranaateilta suojaan!

Tässäpä tämä muistelus!

-Esko Erkkilä-

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa ei sanallakaan mainittu ikääntyneen väestön tilannetta?

Keskiviikko 25.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi viime maanantaina eli 23.4.2018 laajan säästöohjelman, jonka tavoitteena on saada aikaan 43,5 miljoonan euron säästöt.

 

 

Hyväksytyssä toimenpideohjelmassa ikäihmisten palveluja karsitaan siten, että kustannussäästöä kertyy peräti 900.000 euroa.

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen n. 250 muun henkilön kanssa Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

…Kehittyvä Vanhustyö- seminaariin, joka oli vanhustyön ammattilaisille suunnattu koulutus- ja näyttelytapahtuma – olin seminaarissa Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

Seminaarissa ihmeteltiin kahdessakin esityksessä, että edellisiltana järjestetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa ei yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa sanallakaan käsitelty ikäihmisten palvelujen karsintaa!

 

 

Jotkut kaupunginvaltuutetut kosiskelevat tamperelaisia protestoimalla ns. taitettua indeksiä vastaan, mutta ikäihmisten palveluista leikkaaminen ei ilmeisesti ole heidän mielestään edes maininnan arvoinen asia!

 

 

Ikäihmisten asian ”unohtaminen” ryhmäpuheenvuoroissa nousi Tampere-talon seminaariesitysten lisäksi voimallisesti esille tilaisuuden keskusteluosioissa sekä käytäväkeskusteluissa.

 

 

 

 

 

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen tiivisti ikäihmisten tilanteen Tampereella osuvasti, kun hän totesi, että Tampereella asiassa on otettu askel taaksepäin!

 

 

Näin ei saisi olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt tarvitaan ruosteisia nauloja!

Lauantai 21.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Ostin viime vuoden toukokuussa Tyrin Kukkamarkkinoilta muutaman kallan juurakon ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…niistä kasvoi kesän aikana komeita kukkia.

 

 

Nämä kuvat on kuvattu syksyllä 2017.

 

 

Hoidimme kallojen juurakoiden talvehdittamisen autotallissa ja talvehdittaminen onnistui hyvin.

 

 

 

 

*****************

 

 

Vierailimme eilen eli perjantaina 20.4.2018 Tampereella Puutarhamessuilla ja ostimme…

 

 

 

 

 

…yhdeksän uutta kallan juurakkoa (tennispallo kokomittarina).

 

 

Yhdeksän kallan juurakkoa maksoi yhteensä 40,00 euroa.

 

 

 

 

 

Myyjällä oli esittelytarkoituksessa samanlaisia kalloja kuin meillä viime kesänä.

 

 

 

 

 

Saimme myyjältä arvokkaan neuvon, että miten kerran talvehtineita kalloja pitää hoitaa.

 

 

Yllätys oli melkoinen, kun myyjä kehotti työntämään ruosteisia nauloja siihen kukkaruukkuun, johon olemme muutama päivä sitten istuttaneet autotallissa talvehtineita kallan juurakoita!

 

 

Kerran talvehtineet kallat tarvitsevat rautaa ja sen saamiseen riittävät ruosteiset naulat tai se, että kallan juurakot on istutettu valurautapataan.

 

 

 

 

 

Tässä kukkapurkkeja, joihin on kymmenkunta päivää sitten istutettu kallan juurakoita eli näihin pitää nyt etsiä ruosteisia nauloja ja työntää ne multaan!

 

 

 

Aina oppii, kun käy messuilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Omavalvonnan valvonta on kaikkien osapuolien etu!

Torstai 19.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Teollisuuden, kaupan, palveluntuottajien ja melkeinpä lähes kaikkien muidenkin toimintojen piirissä tunnetaan käsite ”omavalvonta”.

 

 

Omavalvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yllämainitut toimijat itse valvovat omaa toimintaansa, henkilökuntansa toimintaa sekä tuottamiensa tuotteiden ja/tai palvelujen laatua.

 

 

Omavalvonnassa valvonnan tuloksia verrataan kirjalliseen muotoon aikaansaatuun tavoitetasoon.

 

 

 

Omavalvonta mielletään usein koskemaan ainoastaan teollista tuotantoa, mutta hyvin tärkeässä roolissa omavalvonnan valvonta on esimerkiksi kaikkinaisessa vanhuspalvelutyössä.

 

 

Teollisuudessa ”Läheltä piti” –tapausten kirjaaminen on keskeisellä sijalla, kun laaditaan omavalvontasuunnitelmaa ja omavalvonnan valvonnassa sen noudattamisen seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää.

 

 

Olin viime maanantaina kuuntelemassa Tampereen vanhusasiamiesten esitystä, jonka aiheena oli

 

 

”Valvontakertomus sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta ja ohjauksesta vuonna 2017”.

 

 

Esityksessä mainittiin myös omavalvonnan valvonta, mutta ilmeni, että ”läheltä piti” –tapausten sisällyttämistä ei ole kirjattu valvottavien yksiköiden kirjallisiin ohjeisiin tai menettelytapamääräyksiin. 

 

 

Kannustin valvonnassa vaadittavan, että ikäihmisten eri palveluyksiöt jatkossa liittäisivät menettelytapaohjeisiinsa ”läheltä piti” –tapausten kirjaamisen ja tämän toteutumista myös seurattaisiin omavalvonnan valvonnassa.

 

 

 

***********************

 

 

Läheltä piti –tapaukset ovat tänään hyvinkin ajankohtaisia, kun Helsingissä on löydetty vanhus, joka on ollut kuolleena kodissaan ehkä peräti viikkoja.

 

 

Kuollutta ei pystytä herättämään henkiin millään menettelytapakirjauksella, mutta vainajan viikkokausia kestäneeltä hylkäämiseltä olisi vältytty, jos kodinhoitoyksikön menettelytapaohjeisiin olisi ollut kirjattuna, että asiakkaan luona mennään käymään, jos hänestä ei ole kuultu mitään vaikkapa kahteen vuorokauteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuorten puolesta työnantajille soittelevat vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen

Maanantai 9.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän vuoden osalta nuorten kesätyöpaikat lienevät jo jaettu, mutta asian tiimoilta kannattaa vielä nytkin käydä keskustelua.

 

 

Sain työurani aikana palkata lukemattomia työnhakijoita; kyseessä olivat pääasiassa vakituiset tai ainakin määräaikaiset työt, mutta joukossa oli jokunen kesätyöpaikkakin.

 

 

Joskus sain soittoja vanhemmilta, jotka kyselivät työpaikkaa lapsilleen.

 

 

On selvää että tapaukset, joissa lapsen vanhemmat kyselivät työpaikkaa lapselleen, siirtyivät välittömästi mappi Ö:n kyltymättömään kitaan.

 

 

Vanhempien pitää kannustaa lastaan tai paremminkin nuorta etsimään töitä, mutta missään nimessä vanhemman ei itse pidä ryhtyä soittelemaan lapsen puolesta työnantajille.

 

 

Vanhemman soitto lapsensa puolesta kertoo työnantajalle, että kyseessä on saamaton lapsi ja sellaista kukaan työnantaja ei halua palkata riesakseen.

 

 

Tämä on sanomani tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys lähes unohtaa kotimaiset avuntarvitsijat

Sunnuntai 8.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys.

 

 

Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestettiin vuonna 1950.

 

 

Vuoteen 1963 saakka Yhteisvastuukeräyksellä kerätyt varat ohjattiin kotimaan vähävaraisten olojen parantamiseen, mutta sen jälkeen merkittävä osa keräystuotoista on ohjattu eri puolilla maailmaa olevien ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.

 

 

Nykyään peräti 60 % Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan ulkomaisten kohteiden avustamiseen ja vain 20 % käytetään kotimaassa vaihtuvien kohteiden rahoittamiseen ja loput 20 % käytetään kirkon ja seurakuntien harjoittaman avustustyön tukemiseen.

 

 

Yhteisvastuukeräyksen suorittamisesta vastaa Kirkkopalvelut ry, jonka taustalla ovat mm. yli 350 evankelisluterilaista seurakuntaa. Kirkkopalvelut ry määrittelee tehtävänsä näin:

 

 "Teemme yhdessä töitä sen eteen, että seurakunnat ja kansankirkko voivat kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa".

 

Tehtävänkuvauksessa annetaan kuva, että työ kohdistuu kotimaisten seurakuntien ja suomalaisen kansankirkon puolesta tehtävään työhön.

 

Aiempina vuosina olen osallistunut Yhteisvastuu-keräykseen lahjoittamalla keräykseen muutaman lantin, mutta sen jälkeen, kun minulle valkeni keräystuottojen valuminen pääasiassa ulkomaille, olen suhtautunut keräykseen kriittisesti.

 

 

Toivon, että Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen ja jakaa suurimman osan keräystuotoistaan kotimaisille avuntarvitsijoille. Olen varma, että avuntarvitsijoita kotimaassakin riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Villa Mairea kuuluu 1900-luvun arkkitehtoonisiin huipputeoksiin

Tiistai 3.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Työurani aikana kuljin lukemattomia kertoja Valtatie 23:sta Porista Parkanoon tai toisinpäin ja huomasin Noormarkussa opastuksen Villa Maireaan.

 

 

Aina oli kuitenkin niin kiire, että koskaan en ehtinyt poikkeamaan Villa Maireassa.

 

 ******************

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja matkavastaavana sain olla viime maaliskuussa toteuttamassa jäsentemme retkipäivää, jonka yhtenä pääkohteenamme oli tutustuminen Villa Maireaan.

 

 

 

 

 

Antti Ahlströmin pojan Walter Ahlströmin tytär Maire rakensi yhdessä miehensä Harry Gullichsenin kanssa perheelleen omakotitalon Noormarkun Alströmin ruukin alueelle vuonna 1939.

 

 

Ennakkoluuloton pariskunta tunsi samanmielisyyttä Alvar ja Aino Aallon kanssa ja tämän yhteistyön tuloksena syntyi Villa Mairea.

 

 

Sain vierailla Villa Maireassa 22.3.2018, mutta koska Villa Maireassa eivät tavalliset vierailijat saa valokuvata, on tässä oleva valokuva ainoa, joka minulla on Villa Maireasta.

 

 

***********************

 

 

Villa Maireassa vierailijat saavat tutustua alakerran huoneisiin, mutta yläkerran huoneet ovat suvun yksityiskäytössä ja sinne ei ole vierailijoilla asiaa.

 

 

Alakerrassa on mm. Picasson maalauksia ja tanskalaisen Poul Henningsenin flyygeli, jonka päälle ei voi laittaa grogilasia, sillä flyygelin kansi on siten suunniteltu, että sillä ei pysy mikään esine!  Flyygeli on yhä edelleen soittovalmiudessa.

 

 

Eräs mielenkiintoinen esine on Fazer Oy:ltä lahjaksi saatu halkaisijaltaan lähes metrin kokoinen kuparinen ”kulho”, jossa aikoinaan saatu päällystettyä Fazerin ranskalaisten pinta.

 

 

Oppaamme kertoivat, että monesti ”kulhossa” on pikkulasten sormenjälkiä, kun lapset ovat sukutapahtumissa kieriskelleet ”kulhossa”!

 

 

***************

 

 

Aino Aalto oli päävastuussa Villa Mairean suunnittelusta ja siellä on paljon käytetty sisustuselementtinä kanadalaista douglas-kuusta, sillä se soveltuu arkkitehdin mielestä hyvin mäntymetsän keskellä sijaitsevan Villa Mairean sisustamiseen.

 

 

 

 

Suosittelen erilaisille ryhmille lämpimästi tutustumista Villa Maireaan ja Ahlström Voyage-näyttelyyn sekä buffet-luonasta Noormarkun Klubilla, sillä saimme kaiken tuon eläkeläishintaan 38,00 euroa per henkilö!

 

 

-Esko Erkkilä-

A. Ahlström Osakeyhtiö oli vahva toimija suomalaisessa lasiteollisuudessa

Maanantai 2.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Karhulan Lasi, Iittala ja Riihimäen Lasi ovat kaikille tuttuja nimiä suomalaisten lasituotteiden valmistajina.

 

 

Yhteistä näille kaikille on se, että A. Ahlström Osakeyhtiö on ollut kaikkien niiden omistajana.

 

 

Vuonna 1917 Iittala siirtyi A. Ahlströmin omistukseen ja silloin A. Ahlströmin omistuksessa jo oli Karhulan Lasitehdas.

 

Karhula ja Iittala muodostivat yhdessä Karhula-Iittala –lasitehtaan aina 1950-luvulle saakka.

 

Vuonna 1985 A. Ahlström osti Riihimäen Lasi Oy:n ja silloin samalla omistajalla oli kolme lasinvalmistajaa eli Karhula, Iittala ja Riihimäki.

 

 

Pian sen jälkeen kuitenkin A. Ahlström Osakeyhtiö teki suunnanmuutoksen lasiteollisuuden omistamisen suhteen ja myi Iittalan Hackmanille vuonna 1990, Riihimäen Lasin toiminta lopetettiin samana vuonna ja Karhulan Lasi Oy myytiin amerikkalaiselle toimijalle vuonna 1995.

 

 

 

****************

 

 

 

Ahlströmin ruukin alueella Noormarkussa sijaitsevalla Ahlström Voyage-näyttelyssä on erillinen osasto konsernin omistuksessa olleiden lasitehtaiden tuotteille ja niiden historialle.

 

 

Merkittävin tuote suomalaisessa lasiteollisuudessa lienee Aalto-maljakko, jonka tuotanto jatkuu edelleenkin.

 

 

Harvassa ovat varmaan ne suomalaiskodit, joissa ei ole Aalto-maljakkoa!

 

 

 

 

 

Voyage-näyttelyssä on esillä useitakin Aalto-maljakoita.

 

 

 

 

Tässä on Aalto-maljakon puinen muotti.

 

 

 

 

 

Metallimuotissa valmistettu Aalto-maljakko on ”kylmä” ja suoraviivainen, mutta puumuotissa valmistettu maljakko on lämminhenkinen ja yksilöllinen.

 

 

 

Aalto-maljakkoa kutsutaan myös Savoy-maljakoksi siitä syystä, että helsinkiläinen Savoy-ravintola osti aikoinaan oikeudet Aalto-maljakkoon.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944

Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

 

 

Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.

 

 

Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…

 

 

 

 

 

…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.

 

 

Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.

 

 

Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.

 

 

Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.

 

 

On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.

 

 

 

*****************

 

 

Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.

 

 

Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.

 

 

Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi ministeriä mukana sote- ja maakunta-uudistusta käsittelevässä tilaisuudessa suurten kaupunkien keskustalaisille vastuuhenkilöille 20.3.2018

Torstai 22.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin pormestari Jan Vapaavuorilla on tapana järjestää suurten kaupunkien kapinakokouksia hallituksen sote- ja maakuntauudistuksia vastaan.

 

Minä puolestani sain viime tiistaina eli 20.3.2018 osallistua Helsingissä Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen järjestämään suurten kaupunkien keskustalaisten vastuuhenkilöiden rakentavaan neuvonpitoon, jossa käsiteltiin sote- ja maakuntauudistusta.

 

 

 

 

 

Ministeri Vehviläinen oli kutsunut paikalle Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun sekä Tampereen keskustalaiset kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitusten jäsenet sekä näiden kaupunkien Keskustan kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat.

 

 

Puheenjohtamani Tampereen Keskustan kuntavaaliehdokkaat saivat vuosi sitten järjestetyissä kuntavaaleissa n. 1.300 ääntä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa, joten otin mielihyvin ministerin kutsun vastaan ja olin paikalla.

 

 

 

 

 

Olen aina arvostanut Anu Vehviläistä poliitikkona ja muistelen lämmöllä hänen ministerivierailujaan Tampereella.

 

 

Ajat ovat muuttuneet, sillä muistan, kun Anu Vehviläinen saapui liikenneministerinä ollessaan ilman turvamiehiä Hervannan Kauppakeskus Duoon, mutta kunta- ja uudistusministerinä Vehviläisellä on Tampereen vierailuillaan aina ollut turvamiehet mukanaan – näin se maailma muuttuu!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko poikkesi myös meitä tervehtimässä ja osasimme arvostaa myös hänen läsnäoloaan.

Kansanedustaja Pekka Puska poikkesi myös tilaisuudessa ja hänen vieruskaverinaan sain todeta, että Puska "elää kuten saarnaakin" eli paljon vihreää lautaselle ja vain kivennäisvettä lasiin - arvostan!

 

 ********************

 

Tamperelaisena ja pirkanmaalaisena saan olla ylpeä niistä pirkanmaalaisista, jotka ovat edenneet politiikan vaikuttamisportaikolla korkealle ja jotka olivat Säätytalon tilaisuudessa paikalla.

 

 

 

 

 

Pälkäneeltä syntyisin oleva ja nyt Puumalan kunnanjohtajana toimiva Matias Hilden toimii ministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana – Matias on miellyttävä henkilö, josta varmaan tulemme lähivuosina kuulemaan enemmän.

 

 

 

 

 

Ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajana toimiva ja Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen Vilhartti Hanhilahti on myös Keskustan nousevia voimia.

 

 

 

 

 

Tamperelainen Suvi Mäkeläinen valittiin kesällä Keskustanuorten puheenjohtajaksi ja sen lisäksi hän toimii Tampereen kaupunginhallituksen jäsenenä.

 

 

 

Tampereen Keskustan puheenjohtajana saan olla ylpeä niistä tamperelaisista ja pirkanmaalaisista, jotka ovat etenemässä politiikassa Suomen keskeisimmiksi päättäjiksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maakunta- ja sote-uudistuksessa päätöksenteko siirtyy lähemmäs kansalaisia

Sunnuntai 18.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime perjantaina eli 16.3.2018 osallistua seminaariin, jossa laaja-alaisesti selvitettiin maakunta- ja sote-uudistuksia.

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kausen esitys avasi mielenkiintoisella tavalla sosiaali- ja terveysministeriön näkövinkkelistä tulossa olevaa muutosta.

 

 

Kause toi vakuuttavasti esityksessään esille sen, että maakunta- ja sote-uudistus takaavat suomalaisille julkisrahoitteisten palveluiden tehokkaan järjestämisen.

 

 

Oleellista on, että päätöksenteko siirtyy lähemmäksi kansalaisia – nyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien hallinto perustuu kuntavaalien tulokseen ja siihen, että keitä puolueet haluavat nimetä sairaanhoitopiirien päättäviin elimiin.

 

 

Hanna-Maija Kause listasi sote-uudistuksen kulmakiviksi seuraavat seikat:

 

• vastuu siitä, että kansalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, on maakunnalla

• palvelut sovitetaan yhteen, joten kansalaisen tarvitsemat palvelut sovitetaan tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi

• asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, sillä hän voi valita julkisen tai yksityisesti tuotetun palvelun

• kustannusten kasvua pystytään hillitsemään

• sähköisiä palveluja lisätään eli tieto kulkee

 

On varmaa, että sähköisten palvelujen lisäämiseen liittyvistä hyvistä puolista ja haasteista tulen lähiaikoina palaamaan tällä saitilla.

 

 

Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maria Kause listasi muutaman asian siitä, että miten tavallinen kansalainen voi äänioikeutensa lisäksi vaikuttaa maakunnan toimintaan:

 

 

• aloiteoikeus

• neuvoa-antava kansanäänestys

• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet

• maakunnallinen nuorisovaltuusto

• maakunnallinen vanhusneuvosto

• maakunnallinen vammaisneuvosto

• maakunnallinen kielivähemmistöjen vaikuttamistoimielin

 

 

Kiitän erityisavustaja Hanna-Maija Kausea mielenkiintoisesta esityksestä ja mahdollisuudesta keskusteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aseet vaikenivat 78 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään klo 11.00 – 12.00 tulee tarkalleen 78 vuotta kuluneeksi siitä, kun Talvisodan päätteeksi aseet vaikenivat Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta marraskuun 30. päivänä 1939 ja 105 päivää kestänyt Talvisota päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

 

Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa maaliskuun 12. päivänä 1940 sen jälkeen, kun Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta olivat edellispäivänä eli maaliskuun 11. päivänä hyväksyneet Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen.

 

 

Rauhansopimus oli Suomelle raskas, sillä menetimme 11 % maa-alueestamme Neuvostoliitolle ja sen mukana maamme toiseksi suurimman kaupungin Viipurin.

 

 

Neuvostoliiton valtaamilta alueilta lähti 430.000 evakkoa, jotka Suomi joutui asuttamaan muualle Suomeen.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli pikakivääriampujana koko Talvisodan ajan – Talvisodan jälkeen isäni oli eturintamalla myös koko Jatkosodan ajan ja ehtipä hän vielä Lapinsotaankin ajamaan saksalaisia pois maastamme.

 

 

On eräänlaista kunniavelan maksamista se, että olen tutustunut Neuvostoliiton miehittämiin alueisiin ja taistelupaikkoihin monilla sotahistoriaan liittyneillä matkoillani Karjalan Kannaksella ja myös muilla Suomen ja Neuvostoliiton välisillä sotatantereilla.

 

 

Mielelläni soisin, että maaliskuun 13. päivä olisi maassamme liputuspäivä sen kunniaksi, että pystyimme 78 vuotta sitten säilyttämään Suomen itsenäisyyden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu!

Maanantai 26.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikeketjun toimivuus paranee ja kaupan ylivaltaa saadaan suitsittua, jos maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän asettaman työryhmän tahto toteutuu.

 

 

Työryhmä esittää, että Suomeen asetetaan ruokavaltuutettu 1.1.2019 alkaen.

 

 

Ruokavaltuutetun tehtävänä olisi parantaa alkutuottajien ja kuluttajien asemaa elintarvikeketjussa.

 

 

On luonnollista, että elintarvikekauppaa edustava Päivittäistavarayhdistys PTY sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa vastustavat ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Suurta ihmetystä puolestaan aiheuttaa se, että myös Elintarviketeollisuusliitto ETL vastustaa ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Osoittaako Elintarviketeollisuusliiton vastustus sen pelkoa kaupan keskusliikkeiden edessä?

 

 

Ruokavaltuutetun rooli tulee mielestäni ensisijaisesti ja viimekädessä olemaan kuluttajien edustaja, sillä sen keskeinen tehtävä on valvoa elintarvikeketjussa kuluttajan etua.

 

 

Merkittömien tuotteiden eli privat label-tuotteiden lisääntyminen kaikissa päivittäistavarakaupan ketjuissa, halpuuttaminen ja halpuuttamisen tuloksena tuotepuutteet päivittäistavarakaupan hyllyiltä ovat asioita, joihin ruokavaltuutetun tulee puuttua.  Kaupan ylivalta – jopa mielivalta – sopimussuhteissa ei täytä niitä kriteerejä, joita yritysten välillä muilla aloilla vallitsee.

 

 

Jos ja kun hallitus päättää ruokavaltuutetun asettamisesta, on mielenkiintoista seurata, että kuka tehtävään valitaan.

 

 

Kannatan ruokavaltuutetun asettamista ja jään mielenkiinnolla odottamaan, että kuka ”suuriin saappaisiin” valitaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-