Arvovieras taas Sentterissä!

Lauantai 19.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko vieraili Sentterissä sunnuntaina maaliskuun 13. päivänä.

Saarikko kohosi viime kesän Lahden puoluekokouksessa tähden lailla Keskustan puheenjohtajistoon.

Hän on viime viikkoina vetänyt tiukkaohjelmaisia kampanjaturneita ympäri maata – esimerkillistä toimintaa varapuheenjohtajalta.

Sentteriin illalla päätynyt sunnuntai-turnee oli alkanut puolenpäivän aikoihin Karvialta. Parkanon, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kautta varapuheenjohtaja Saarikon matka eteni klo 19.00 Sentteriin.

Annika Saarikon Sentteri-vierailun järjestämisvastuu oli Pirkanmaan Keskustanuorilla ja hyvin he sen hoitelivatkin. Nuoret olivat saaneet Sentterille ison joukon myös ikinuoria ja juttu luisti hyvin.

Ehdin muiden kiireideni vuoksi Sentterille vasta myöhään. Totesin, että maailmanparantaminen oli parhaassa vauhdissa.

Vaihdoimme kuulumiset edellispäivän pääministerivierailusta. Kerroin, että pääministeri Mari Kiviniemen vierailu sujui mainiosti ja kaikki pirkanmaalaiset arvostavat hänen vierailuaan maakunnassa sekä Sentterissä.

Annika antoi tunnustusta Sentterille ja totesi Sentteri-idean olevan mainio kaupunkilaisten tavoittamiseen. Myös maakunnan väki on ottanut Sentterin omakseen. Puolueen varapuheenjohtajan antama tunnustus lämmitti Sentteri-isännän mieltä.

Tässä muutama digikamerani muistikortille tallentunut kuva varapuheenjohtaja Annika Saarikon Sentteri-vierailusta:

 

 

Varapuheenjohtaja Annika Saarikko kuuntelee tarkasti "ikinuorten" ohjeita

 

Politiikan tekeminen voi olla viehättävää ja hauskaa hommaa! Annika Saarikko ja Erika Tuhola.

 

 

Annika Saarikko ja Jouni Koskela hienon tulppaaniasetelman takana!

 

 

Sentteri-isäntä pääsee perin harvoin valokuvaan, mutta nyt se onnistui Jouni Koskelan ansiosta. Tässä nähdään, että politiikasta puhuminen on iloista Asiaa - ainakin Keskustassa!

 

Käväisin Annika Saarikon nettisivuilla ja totesin, että hänellä riittää varapuheenjohtajapestiin liittyviä valtakunnallisia menoja vielä pitkään. Toivottavasti hän ennen vaaleja ehtii tekemään vaalityötä myös omassa vaalipiirissään!

Kiitän Annikaa Sentterissä käymisestä - me osaamme arvostaa hänen vierailuaan!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Saumaton hoitoketju on Tampereella haavekuva vaan!

Perjantai 11.3.2011 - -Esko Erkkilä-

On räikeä ristiriita Tampereen kaupungin vastuuhenkilöiden ja todellisuuden kanssa siitä, että toimiiko katkeamaton hoitoketju kaupungissamme.

Norsunluutorniinsa Valkoiseen talon edullisten lounaiden ääreen bunkkeroituneet johtavat virkahenkilöt toteavat seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa, että katkeamaton hoitoketju toimii. Karu todellisuus on kokonaan täysin muuta.

On epäinhimillistä, että sairaalasta kotiutettu kaupunkilainen kyyditään vaikean leikkauksen jälkeen kotiinsa, istutetaan ovenpielessä sijaitsevalla tuolille, ja sanotaan ”Heippa”!

Voidaan sanoa, että kyse on Tampereen kaupungin suorittamasta heitteillejätöstä.

Tampereen kaupungissa on palvelu, jota kutsutaan kotiuttamispalveluksi.

Sen tarkoituksena on huolehtia kansalaisista, jotka kotiutetaan esim. Tampereen Yliopistollisesta Sairaalasta ja saattaa heidät pikkuhiljaa itsestään selviäviksi kansalaisiksi.

Nykyisin toiminta on tarkoituksensa irvikuva.

Homma pitäisi toimia siten, että TAYS:n ja Tampereen kaupungin välillä tieto kulkisi. Esteenä eivät saa olla mitkään henkilöstölait, jotka kieltävät esim. henkilötunnusten käytön näissä rajapinnat ylittävissä tapauksissa.

Kun TAYS:sta kotiutetaan esim. taksikyydillä potilas, jolle on tehty vaikea leikkaus, olisi Tampereen kotiuttamispalvelun henkilöiden oltava vastassa tätä omaan kotiinsa palaavaa henkilöä. Näin ainakin silloin,jos kyseessä on yksinäinen henkilö, jolla ei ole omaisia tai omaiset asuvat kaukana. Myös kotiutettavan ikä pitää huomioida, sillä vanhammalle henkilölle käytännön rutiinit ovat terveenä ja täysikuntoisenakin vaikeammat kuin nuorelle.

Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelun pitäisi huolehtia, että kotiutunut potilas saisi ensimmäisinä päivinä ”täyden palvelun” lääkkeiden annostelun, ruokahankintojen, peseytymisen ja henkilökohtaisen hygienian osalta. Myös henkilökohtaisten kiireettömien keskustelujen käyminen hänen kanssaan nopeuttaisi kunnon kohentumista.

Tiiviin seurantajakson pituus on voitava arvioida tapauaskohtaisesti.

On tärkeää, että Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelu huolehtisi TAYS:sta kotiutuneen potilaan seurannasta viikon verran suhteellisen säännollisesti vähintään kerran päivässä. Jos tervehtyminen edistyy ennakoidusti, voitaisiin seurantaa harventaa ja siirtyä jatkossa vaikkapa puhelinseurantaan ja tietysti kotiutumisen edetessä  luopua kaikesta seurannasta kokonaan.

Nyt tätä toimintaa Tampereen kaupungilla ei ole.

Kuvaamani tarve kasvaa lähivuosina, sillä me ns. suuret ikäluokat tulemme olemaan merkittävä asukasryhmä 2030-luvulle saakka. Juuri meillä on kuvatunlainen tarve seuraavien 25 vuoden aikana.

Halutaanko meidät huomioida vai kohautetaanko meille olkapäitä?

Kysyn ja vaadin vastauksia asioista vastaavilta virkahenkilöiltä!

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon yhteislaulutilaisuudet vetävät entistä suuremman yleisöjoukon laulamaan

Torstai 10.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tammerkosken sillalla on vuodesta 1995 alkaen YLE TV2:n kesäohjelmiin kuulunut yhteislauluohjelma. Ohjelmassa paikan päälle kerääntynyt yleisö laulaa juontajan ja orkesterin johdolla vanhoja yhteislauluja ja uusiakin kappaleita.

Ensimmäinen ohjelma lähetettiin kesäkuun 9. päivänä 1995. Juontajana oli Mikko Alatalo, joka toimi ohjelman isäntänä aina vuoteen 2001 asti. Tämän vuoksi Tammerkosken sillalla -ohjelma henkilöityy monien mielessä edelleen juuri Mikko Alataloon.

Mikko Alatalo ja Lempäälän Ideapark verestivät vanhoja muistoja, kun Mikko veti kaikille avoimen ja ilmaisen yhteislaulutilaisuuden Ideapark´n Keskuspuistossa keskiviikkona maaliskuun 9. päivänä.

Minulla oli tilaisuus piipahtaa tilaisuudessa.

Järjestäjät olivat hankkineet esiintymislavan eteen yli 200 tuolia käsittävän katsomon, joka oli melkein viimeistä sijaa myöten täynnä. Myös istumakatsomon ympärillä lukemattomat Mikon laulu- ja laulattamistaitoa ihailevat katsojat seurasivat tapahtumaa.

Mikko Alatalo esiintyi säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa ja tuloksena oli hieno tunnin pituinen laulutuokio.

Järjestäjät olivat monistaneet Mikon suosituimpien laulujen sanat jaettavaksi tilaisuuteen osallistuneille. Näin oli varmistettu se, että kaikki pystyivät osallistumaan yhteislaulutuokioon täysillä.

Mikon esiintymiset saavat kuulijat aina hyvälle tuulelle. Hänen vetämänsä yhteislaulutilaisuudet ovat kansankulttuuria parhaimmillaan.

Minua puhuttelee erityisesti Mikon esittämänä ”Viivy vielä hetki” –kappale.

Syynä on se, että ”reserviinsiirtymistilaisuudessani” viime joulukuussa suuri joukko työkavereitani esitti sen seisaalleen nousten minulle. Toki he tiesivät, että arvostan Mikko Alataloa ja hänen työtään maamme parhaaksi! 

Lähetän kiitokset vielä tässäkin työkavereilleni hienosta juhlasta!

Tässä muutama kuva Ideapark´n yhteislaulutilaisuudesta:

 

 

Mikko paneutuu asiaansa aina täysillä!

 

 

 

Mikko Alatalo ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäki ovat vauhtiin päästyään todella verraton show-kaksikko!

 

 

Yli kaksisataahenkinen yleisö osallistui Mikko Alatalon yhteislaulutuokioon koko sydämellään ja palkitsi jokaisen esityksen suosionosoituksillaan.

 

Toivon, että en tee suurta tekijänoikeusrikkomusta, kun liitän mielikappaleeni sanat tähän:

”Viivy vielä hetki,

yksi laulu on laulamatta,
pari sanaa on sanomatta
kun sut pitkästi aikaa näen.

Viivy vielä hetki,
yksi malja on tyhjentämättä,
lähtöitkut on itkemättä
ennenkuin erkanemme kotiinpäin.

Me teemme virheitä, harhailemme
mut älä anna menneiden painaa.
Rakas ystävä, toisillemme
me oomme ihmiset kaikki vaan lainaa.

Emme saa olla pahoillamme.
Perunamaan ja sen punaisen tuvan
saimme kumpikin tahoillamme,
siis tänään: saanko mä luvan?” 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko kaupunkiraitiotien välttämättömyydestä muodostunut hurmosuskonto?

Maanantai 7.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin kaikille avoin internet-kysely kaupunkiraitiotien alustavista vaihtoehdoista välillä Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi 20.1.–9.2.2011. 

Internet-kyselyä ennen ja sen aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin samaa asiaa.

Internet-kyselyn ja työpajojen tuloksia esiteltiin torstaina 17. helmikuuta 2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Aleksanterin koulun juhlasalissa (os. Hallituskatu 26) kello 18–20.

Osallistuin Suomen Keskustan edustajana ensimmäiseen työpajaan ja yksityishenkilönä yleisötilaisuuteen Aleksanterin koululla.

Kummastelin, että ensimmäiseen työpajaan poliittisista ryhmistä osallistui lisäkseni ainoastaan Tampereen Sitoutumattomien Lasse Oksanen. Kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät olivat saaneet kutsun.

Poliittiset puolueet olivat työpajoissa toki runsaslukuisasti edustettuina, mutta erilaisten peitejärjestöjen mandaatilla.

Yleisötilaisuudessa kerrottiin, että internet-kyselyyn saatiin kaikkiaan 2 590 vastausta.

Kysely ei vastaa todellista tahtotilaa tamperelaisten mielipiteistä, sillä vastaajissa oli merkittävästi enemmän 26–45-vuotiaita ja vähemmän eläkeikäisiä kuin Tampereen väestössä. Myös joukkoliikenteen käyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin keskimäärin väestöstä. Kyselyn puutteista kertomisesta pitää antaa tunnustus yleisötilaisuuden vetäjille.

Internet-kyselyiden käyttäminen jonkin hankkeen perusteluna on täysin järjetöntä. Se voi tuntua oikeudenmukaiselta niistä, jotka istuvat koko päivän netin ääressä, mutta ei tee oikeutta ylivoimaiselle osalle väestöstä. Järki päähän internet-kyselyihin nojautuville!

Yleisötilaisuus kiinnosti ainoastaan pientä joukkoa, sillä kuulijoita oli vain kolmisenkymmentä. Pieni kuulijajoukko osoittaa, että kaupunkiraitiotiehanke on pienen vähemmistön ajama.

Yleisötilaisuuden johdannossa kerrottiin, että Tampereella pitää kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Saattaa olla, että luottamushenkilöt ovat näin päättäneet - koska ja milloin, millä forumilla? On itsestään selvää, että virkamiesten ei pidä sellaista laukoa, jota luottamushenkilöt eivät ole päättäneet. 

Olin toki yllättynyt, että Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ainoastaan 13 %! Miksi joukkoliikenteen käyttäminen ei innosta?

Käytin puheenvuoron ja kertasin Tampereen seudun liikennehankkeet, joiden rahoitusmahdollisuudet pitää turvata. Hankkeet ovat ainakin seuraavat:

• VT3:n uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
• VT12:n tunnelipäätökset, jotka tällä hetkellä ovat voimassa
• VT9:n parannus ainakin Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä
• Tampereen läntinen ohitusrata
• Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs
• Tampere-Pirkkalan –lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaiseminen

Kiinnitin huomiotani siihen, että tilaisuudessa esiintynyt nuori konsultti kertoi suunnitelmien olevan tuttuja vasta konsulteille ja niitä ei ole vielä esitelty virkahenkilöille. Lausuin ihmettelyni siitä, että nuori konsultti ”unohti” mainita luottamushenkilöt. Tilaisuuden vetäjä totesikin huomautukseni jälkeen, että nyt esitelty aineisto oli esitetty Yhdyskuntalautakunnalle edellispäivänä.

Yritän uskoa esiintyjien vilpittömyyteen, kun he kertoivat, että nyt kertynyt aineisto on kaupunkiraitiotien osalta se vertailuaineisto, jota alkusyksystä verrataan bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoon. 

Selkäpiissäni tuntuu kuitenkin siltä, että ainakin tietty osa tamperelaisista on jo päättänyt rakentaa kaupunkiin raitiotieverkoston. Kustannuksista piittaamatta!

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaiden Reino&Aino- tanssikilpailu Lempäälän Ideaparkissa oli piristävä poikkeus vaalitaiston lomaan

Sunnuntai 6.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat osallistuivat leikkimieliseen tanssikilpailuun Reinot tai Ainot jalassa Lempäälän Ideaparkin Keskuspuistossa lauantaina maaliskuun 5. päivänä.

Tapahtuman järjestivät Sumeliuksenkadun Klubi Oy yhteistyössä Ideaparkin ja Reino&Aino-tuotemerkin kanssa. 

Tiukkoina, mutta lempeämielisinä tuomareina kuultiin Jone Nikulaa, Anne Helistöä, Leila Viitalaa sekä Arto Huhtista.

Tapahtuman tuotto ohjattiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lastensuojelu- ja seniorityöhön.

Ennakkoilmoittautuneista kansanedustajaehdokkaista olivat paikalla ainakin;

• Marko Asell (sdp)
• Ritva Asula-Myllynen (kok)
• Iinu Kuusento (kesk)
• Katariina Kähkölä (kesk)
• Sanna Ojanen (kok)
• Hanna Tainio (sdp)
• Timo Taivalsalmi (kesk)
• Satu Telemäki (kok)
• Marja Tiura (kok)
• Jouni Ovaska (kesk)
• Pertti Virtanen (pers)

”Jälki-ilmoittautuneina” mukaan ehtivät Marco Roth (kd) sekä Riitta Haapala (kd) – myös Niina Koivuniemi (vas) oli mukana.

Osanottajajoukko oli naisvoittoinen, joten Pispalan jalkapallojoukkue, joka ainakin omien sanojensa mukaan pelaa jalkapalloa Reinoilla, toimi kolmen miehen voimin naisedustajien tanssikavaljeereina. Mukana oli myös muita miesvahvistuksia Pirkanmaalta ja nähtiinpä parketilla myös yksi miesvahvistus Argentiinasta!

Leikkimielisen kisan voitti Riitta Haapala argentiinalaisen Fernandon kanssa. Jouni Ovaska ja daaminsa Marja Tiura jakoivat toisen sijan yhdessä Satu Telemäen & kavaljeerin kanssa. Neljännen sijan finaalissa tanssi Raili Naskali sanavalmiin pispalalaisvahvistuksen kanssa.

Tässä muutama kuva leikkimielisen kisan eri vaiheista:

 

 

Pitävätköhän Sanna Ojanen ja Timo Taivalsalmi peukaloita pystyssä sen merkeissä, että ovat valmiita jatkamaan yhteistä hallitustaivalta myös kevään eduskuntavaalien jälkeen?

 

 

Jouni Ovaska ja Marja Tiura tapailivat esityksessään hieman uusiakin kuvioita - hyvin he onnistuivat!

 

 

Raili Naskali kertoi haastattelussa, että hänellä oli tanssin aikana hieman vaikeuksia, sillä hän on aina tottunut viemään - ainakin asioita eteenpäin - ja nyt piti olla vietävänä!

 

 

Katariina Kähkölä ja Marco Roth ovat tottuneet johdattelemaan asioita eteenpäin vakaasti ja tarmolla - samansuuntaiset työtehtävätkö merkitsevät, että vakaasti sujui heidän tanssinsakin.

 

 

Nokialaisparin Iinu Kuusento/Marko Asell tanssi oli vauhdikasta katseltavaa. Iinu sai tanssin alkutahtien aikana painijamestarin puhdasoppiseen siltaan - vai olikohan Markolla jotain osuutta asiaan?

 

 

Hanna Tainion ja pispalalaisvahvistuksen tanssi oli varmaa ja vakuuttavaa. Tässä he vasta valmistautuvat esitykseensä.

 

 

Sopivan kärjekkäänä, mutta tasapuolisena tuomariston päällikkönä toimi Jone Nikula.

 

Raili Naskalin parina tanssinut sanavalmis kavaljeeri sanoi terveisinään vankan totuuden lähestyvien eduskuntavaalien tiimoilta:

 

Vain äänestämällä pystyy äänestämään!

 

Hyvin sanottu!

 

-Esko Erkkilä-

Kalevalan päivä - suomalaisen kulttuurin päivä

Perjantai 4.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen myöhässä, kun vasta tänään kirjoitan Kalevalan päivästä. Parempi kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan.

Vietämme Kalevalan päivää aina helmikuun 28. päivänä. Näin tapahtuu myös karkausvuosina, jolloin helmikuussa on 29 päivää.

Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835.

Elias Lönnrot oli kansanrunouden kerääjä ja kansalliseepoksemme, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja.

Lönnrotia pidetään Suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen.

Lönnrot teki monia kansanrunouden keräysmatkoja mm. Vienan Karjalaan. Olen kerran saanut käydä pienryhmän mukana Uhtualla, jossa kylän keskellä sijaitsee ns. Lönnrot´n mänty.

Uhtuaa kutsutaan Venäjällä nykyisin Kalevalaksi.

 

Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Se oli vakiintunut liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1978 helmikuun 28. päivä vahvistettiin asetuksella viralliseksi liputuspäiväksi.

 

Korkeat hanget sekä nietokset loivat tänä vuonna oivalliset ja hienot raamit Kalevalan päivän liputukselle.

Valitettavasti tuuli oli tyyni ja emme nähneet siniristilippua liehumassa koko komeudessaan.

 

 

Tässä on kuva meidän perheemme Kalevalan päivän liputuksesta 28.2.2011.

 

-Esko Erkkilä-

Palokalliolla ajoradat sekä jalankulkuväylät ovat mainiossa kunnossa talvellakin

Keskiviikko 2.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvi on ollut poikkeuksellisen haastava ajo- sekä kävelyteiden ja jalkakäytävien talvikunnossapidosta vastaaville. 

Tilanne on johtanut siihen, että on ollut suorastaan muodikasta jakaa moitteita niille, jotka hoitavat kulkuväyliemme kunnossapitoa.

Aamulehti viritteli palstoillaan taannoin ilmianto-osastoa, jonne lukijat saattoivat lähettää kuvia ja kertoa tapauksista, joissa kaupungin kulkuväylät olivat heikosti hoidettuja.

Ilmiantoja on kertynyt melkoisesti ja ne on todennäköisesti kaikki julkaistukin.

Lähetin osastolle kokemuksia ja kuviakin Palokallion tilanteesta.

Palokalliolla tilanne on tyystin toinen kuin ilmiantoja pyytänyt toimittaja toivoi, sillä kulkuväylät ovat mainiossa kunnossa.

Kehujen jakamisessa pitää olla tietyllä tavalla kriittinen, mutta silloin kehuja on paikallaan jakaa, jos se on aiheellista.

Ruokomäenkatu on Palokallion alueen pääkatu ja se on sivukatuineen hyvässä kunnossa.

Lempääläntieltä Ruokomäenkatu 32:n kohdalle saakka myös jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu moitteettomaan kuntoon.

Muutama valokuva selventää Palokallion hyvän tilanteen:

 

 

Kuva on otettu Karpalokadun risteyksestä kohti Ruokomäenkatu 30:tä. Auto on pysäköity täsmälleen ajoradalle jalkakäytävän viereen ja nähdään, että auton oikealla puolella oleva jalkakäytävä on hyvin aurattu ja helppo kulkea. Myös ajorata on hyvässä kunnossa.

 

 

Tämä kuva on Ruokomäenkadun mutkasta Ruokomäenkatu 30:n kohdalta. Auto on pysäköity ”nurmikolle” n. 5 metriä korkean lumikasan viereen. Lumet on kasattu niin kauas ajoradasta, että sulamisvedet valuvat metsään ja eivät pääse ajoradalle.

 

Kiitän Palokallion alueen talvikunnossapidosta vastaavia ja annan heille tunnustuksen hyvin hoidetusta työstä!

 

-Esko Erkkilä-

"Kaksipa poikaa...", joilla on todellista ASIAA

Tiistai 1.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki järjesti vaalikampanjansa avaustilaisuuden kotonaan Parkanon Koskelantiellä lauantaina 26.2.2011 klo 18.00.

Tilaisuus järjestettiin Lamminmäen pihapiiriin kunnostetussa viehättävässä navettakievarissa.

Olin mukana tilaisuudessa, sillä tiedossa oli mielenkiintoista ohjelmaa.

Ari Lamminmäen vaalikampanja perustuu neljän seikan esilletuontiin.

Ne ovat;

• perhe
• yrittäjyys
• maaseutu
• palvelut

Ari Lamminmäki on niitä harvoja politiikkoja, jotka pystyvät esittämään asiansa jopa ilman muistilappuja, mutta silti hyvin jäsenneltynä. Ihailen tätä taitoa.

Käytän esiintymisissäni muistilappuja ja kehoitan muitakin niin menettelemään. Se "säästää" kuulijoita ja auttaa oman sanoman jäsentelyä ja esitetyn asian perillemenoa. Henkilöt, jotka eivät tarvitse järkevän esityksen pitämisessä muistilappuja, ovat harvinaisia.

Useat kaipaavat politiikkaan henkilöitä, jotka sanovat asiat ymmärrettävällä kielellä. Ari Lamminmäki on tällainen henkilö, joten suosittelen menemään tilaisuuksiin, joissa Lamminmäki esiintyy.

Puhumisen lisäksi Lamminmäellä on laulutaito ja saimme siitä omakohtaisen kokemuksen, kun ”juhlasankari” lauloi orkesterin säestyksellä  muutaman kappaleen vaalijuhlassaan. 

Vierailijana Ari Lamminmäen kampanja-avauksessa oli kansanedustajaehdokas, Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.

Korhonen on aina ollut kuuluisa siitä, että hänellä on huikea numeromuisti ja hän pystyy kertomaan mielipiteensä siten, että ne tukeutuvat tiukasti todellisiin lukuihin.

Oli taas kerran ilo kuulla Korhosen esitystä, sillä se - jos mikä - oli vakuuttavaa faktaa siitä, että perussuomalaisten esitykset ovat harhaa vain.

Korhosella on taustaa arvioida Suomen hallituspolitiikkaa demarikauden lopahtamisen jälkeen.

Jarmo Korhosella on ollut keskeinen osuus Anneli Jäätteenmäen Paavo Lipposen kaataneeseen vaalikampanjaan ja  Matti Vanhasen kanssa Korhonen teki Vanhasen molempien hallitusten aikana tuloksekasta yhteistyötä.  

Nyt Korhonen on vankkumaton Mari Kiviniemen kannattaja.

Korhonen vakuutti, että suomalainen yhteiskunta on nyt paljon parempi, kuin se olisi ilman Keskustaa.

Maailmanlaajuinen lama olisi ilman Keskustan panosta murjonut meitä siten, että työttömiä olisi nyt ainakin 400.000! Elvytyspolitiikka – vaikka sitä onkin tehty lainarahalla - on merkinnyt työllisyyden pysymistä kohtuullisella tasolla.

Ruuan arvonlisäveroalennuksen taustakiemuroista Korhonen totesi ilmeisen totuudenmukaisesti, että kokoomus pakotettiin suostumaan alennukseen.

Ruuan arvonlisäverokysymystä ja Keskustan kuntapolitiikkaa vastaan Soini ei hyökkää, koska hän tietää, että Keskustan johdolla tehdyt päätökset ovat olleet oikeita, mainitsi Korhonen.

Lamminmäki ja Korhonen olivat yksimielisiä, että kevään eduskuntavaaleista tulee yrittämisen, työn tekemisen, verotuksen sekä monen muunkin keskeisen asian vaalit.

Muiksi asioiksi voi helposti lisätä mm. maaseudun, senioriväestön, lähiruuan, perheen sekä haja-asutusalueiden palveluiden ja kiinteistöveron laajentamissuunnitelmien torppaamisen vaalit.

 

Kiitän Ari Lamminmäkeä ja hänen vaalitiimiänsä mielenkiintoisen tilaisuuden järjestämisestä.

Lamminmäen ajatuksia pitäisi nyt saada kerrotuksia laajalti Pirkanmaalla, jotta hänen järkevät linjauksensa olisivat äänestäjien tiedossa äänestyskopin hiljaisuudessa 17.4.2011.

Lopuksi vielä pieni kuvakavalkaadi Ari Lamminmäen vaalijuhlasta:

 

 

Ari Lamminmäen vaalipäällikkö Juhani Kuivanen johdatteli vaalijuhlaa jämerällä otteellaan.

 

 

Aleksi Vesannolla oli omien sanojen mukaan hieman vaikeuksia hahmottaa kulloistakin rooliaan vaalijuhlassa. Aleksi on Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja ja myös Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja. Näiden roolien lisäksi Aleksi toimi vaalijuhlan toisena juontajana.

 

 

Ari Lamminmäki käyskenteli tyytyväisenä vaalijuhlassaan.

 

 

Kun Jarmo Korhonen pääsee mikrofonin varteen kiinni, voivat kuulijat olla varmoja, että ASIAA saadaan kuulla!

 

 

"Kaksipa poikaa Kurik...", ei kun Lamminmäki Parkanosta ja Korhonen Seinäjoelta.

 

 

Pirkanmaan Liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela Tampereelta (oikealla) oli vaalijuhlassa yhtä hyvällä mielellä kuin Ari Lamminmäki ja Jarmo Korhonen

 

-Esko Erkkilä-

 

Elovena - Suomen toiseksi arvostetuin elintarvikebrändi valmistetaan Nokialla pirkanmaalaisesta kaurasta

Maanantai 28.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Markkinointi ja Mainonta –lehti julkaisee vuosittain listaa Suomen arvostetuimmista brändeistä eli tuotemerkeistä.

 

Elintarvikebrändien suuri asemiensa parantaja vuonna 2010 oli Elovena.

 

Kisan voitti monien aikaisempien vuosien tapaan Fazerin Sininen, mutta toiseksi pinnisti Raision Elovena. Kolmanneksi arvostetuin elintarvikebrändi viime vuonna oli Juhla-Mokka.

 

 

Raisio on laajentanut Elovena-brändiään useiden tuotteidensa nimeksi, mutta Elovena-sarjan ”ikoni” eli kaurahiutaleet monissa eri muodoissaan valmistetaan Nokialla.

 

Raisio haluaa panostaa Elovenan raaka-aineen eli elintarvikekauran suorahankintaan ja järjesti sen merkeissä sopimusviljelijäpäivän Nokialla Raision myllyllä tiistaina 22.2.2011.

 

 

 

 Olin kuuntelemassa entisen työnantajani nykyhetken kuulumisia.

 

Tilaisuuden johdattelijana toiminut aluepäällikkö Minna Oravuo selvitteli kuulijoille maailman viljakaupan nykypiirteitä. Viljakauppa on globaalia bisnestä ja viljan markkinatilanne huomioi kaikki maailmanmenon tapahtumat.

 

 

Nyt seurataan Egyptin tilanteen kehittymistä ja sen vaikutuksia maailman viljamarkkinoihin, totesi Oravuo.

Egypti on suuri viljanostaja markkinoilla ja sen vuoksi tilanne siellä vaikuttaa koko maailman viljakauppatilanteeseen.

 

Viljan viennistä puhutaan paljon ja ”isoilla kirjaimilla”. Oravuo muistutti, että Raisio käyttää viljaa enemmän raaka-aineenaan kuin sitä Suomesta viedään.

 

Viljamarkkinatilanteiden nopeat vaihtumiset ovat merkinneet, että alan toimijat ovat kehittäneet toimintojaan siten, että viljasta saatavan hinnan voi kiinnittää ennen viljatoimituksia. Oravuo suositteli, että viljantuottajan kannattaisi kiinnittää 1/3 viljasadosta ennen sadonkorjuuta, 1/3 sadonkorjuun jälkeen syksyllä ja jättää 1/3 kiinnittäminen kevääseen. Näin menetellen hintariskiä pystyy hajauttamaan.

 

 

Raision kehityspäällikkö Jaakko Laurinen totesi omassa esityksessään, että sopimusviljelyn kehittäminen merkitsee viljaketjun vastausta kuluttajan asettamiin haasteisiin.

 

Kuluttajien kysymykset, että missä ja miten elintarvikkeen raaka-aine on tuotettu ja että millaisia tuotantomenetelmiä on käytetty, ovat yleisimmät kysymykset. Sopimusviljely antaa teollisuudelle hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajan esittämiin kysymyksiin.

 

 

Boreal Kasvinjalostus Oy:n kasvinjalostaja Leena Pietilä kertoi, että Suomessa viljellyt kauralajikkeet ovat valtaosiltaan heidän jalostamiaan.

 

Kauralajikkeen lakoontumisominaisuus on tärkeä kehityskohde kasvinjalostuksessa. Herkästi lakoontuva kauralajike on altis hometoksiinien muodostumiselle ja sen vuoksi lujakortisten kauralajikkeiden jalostaminen on tärkeää.

 

Maanviljelijä Tauno Isotalo Pirkkalasta kysyi, että tuleeko uusia kauralajikkeita liian usein markkinoille ja minkä vuoksi?

 

Leena Pietilä myönsi, että uusia lajikkeita tulee viljelijöiden valittavaksi runsaasti. Eräs syy tähän on siemenkaupassa toimivat monet jakelutiet ja ne kaikki haluavat myydä uusia – mielellään vain yksinmyynnissään olevia – kauralajikkeita.

 

Raisio on pitkään myynyt siemenviljaa sekä öljykasvinsiemeniä sopimusviljelijöilleen. Nyt tuotevalikoimaan on lisätty myös lannoitteet sekä kasvinsuojeluaineet.

 

 

Näistä asioista sopimusviljelijätilaisuudessa kertoi Raision tuotepäällikkö Heidi Seitala.

 

Jyvä on hyvässä hoidossa Nokian myllyllä...

 

 

...siitä kuulijat saivat varmuuden tehtaanjohtaja Jouni Järvensivun vakuuttavassa esityksessä.

 

Nokian siilot näkyvät laajalle alueelle ja niihin mahtuu viljaa lähes 80 miljoonaa kiloa. Siiloista on Raision omia n. 38 miljoonan kilon verran ja Suomen Viljava Oy:n omistuksessa n. 40 miljoonaa kiloa.

 

Suomen Viljava Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, joka harjoittaa viljan varastointia. Se on Nokialla hakeutunut yhteistyöhön Raision kanssa.

 

 

Nokialla järjestetyn tilaisuuden viimeinen esiintyjä oli Pro Agria-Pirkanmaan kasvinviljelyagronomi Ritva Tolppa.

Hän käsitteli viljatilan kannattavaisuutta edellisvuonna ja uskalsi ennakoida kannattavaisuusnäkymiä myös ensi kesän sadon osalta.

 

Nokian tilaisuus loi uskoa, että siellä tarvitaan hyvälaatuista elintarvikekauraa Elovenaa varten jatkossakin.

Pirkanmaa on todellinen kauramaakunta ja Nokia on oikea toimituspaikka pirkanmaalaiselle elintarvikekauralle.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

• Juhani Skogberg, 20 ääntä
• Taina Lampu, 10 ääntä
• Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-

Vahvaa Pirkanmaa-ASIAA Sentterissä

Lauantai 26.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry järjesti Sentterissä kaikille avoimen keskustelutilaisuuden keskiviikkona 23.2.2011. Tilaisuuden aiheena oli ”Pirkanmaa – Suomen toiseksi suurin maakunta”.

 

 

Tilaisuuden alustajina ja keskustelijoina olivat kansanedustaja Mikko Alatalo (keskellä), maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ari Lamminmäki (vasemmalla) sekä maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (oikealla).

 

 

 

Sentterin alasali oli ääriään myöten täynnä keskustelua seuranneita innokkaita henkilöitä.

Olin paikalla ”kahvinkeittäjän” ominaisuudessa. Tehtävä oli kiireinen, mutta yhdessä Seija Alatalon kanssa pärjäsimme kohtuullisesti. Kahvinkeiton lomassa ehdin muistiinmerkitsemään panelistien mielipiteitä sekä ottamaan muutaman valokuvan.

 

 

Keskustelun johdattelijana toimi MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskela.

 

Aluksi panelistit vastasivat juontajan kysymykseen, että mitkä ovat Pirkanmaan vahvuudet maakuntana.

Pirkanmaan vahvuuksia tarkasteltaessa on Tampere sen elimellinen osa ja se heijastui myös panelistien vastauksissa.

Alatalo, Lamminmäki ja Pirttilahti listasivat Pirkanmaan vahvuuksiksi mm. seuraavat seikat:

• Tampere on maakunnan keskuksena ja väestönkasvun vinkkelistä  houkutteleva kaupunki
• Tampereella on valtakunnallisesti keskeisen risteysaseman rooli maantie-, raide- sekä ilmaliikenteen osalta
• Tampereen vahva asema yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakuntana merkitsee koko maakunnan vetovoiman kasvamista
• Tampereen kulttuuritarjonta on ylivertaista
• Nokia-kysymys ravistelee juuri nyt Tamperetta vahvasti, mutta pitää muistaa, että ravistuksista nousee usein uusia mahdollisuuksia
• turvevarat yleisesti ja niiden hyödyntäminen jakavat mielipiteitä, mutta Pirkanmaalla ne on nähtävä merkittävänä energiatalouden omavaraisuuden takaajina sekä merkittävänä työllistäjänä
• Pirkanmaan isot vesistöt ovat maakunnalle merkittävä voimavara. Mm. niiden matkailullinen hyödyntäminen on vasta alkutaipaleella.
• maakunnan vahva ja elinvoimainen maa- sekä metsätalous ovat kiistatta koko Pirkanmaan vahvuus

Vahvuuksien vastapainoksi keskustelun johdattelija Jouni Koskela halusi panelistien listaavan myös Pirkanmaan heikkouksia. Listalle nousivat mm. seuraavat asiat ja näkökulmat:

• koko maakunnan kattavan palveluverkoston ylläpito tulee olemaan yhä haasteellisempaa. Asian hoitamiseksi on vakavasti harkittava työperäiseen maahanmuuttoon nykyistä sallivampaa linjaa?
• väestörakenteen vinoutuminen erityisesti maakunnan syrjäalueilla
• nykyinen yhteistyökyky maakunnan sisällä ei ole riittävä
• ”betonoidut” kuntarajat ovat eräissä asioissa järkevän toiminnan este
• Tampereen elinkeinorakenne on suhdanneherkkä maailmantalouden muutoksille

Pirttilahti, Lamminmäki ja Alatalo totesivat, että SDP:n raakelhiltusten ja kokoomuksen janvapaavuorten erikseen ja ehkä myös jo nyt yhdessä laatimat suunnitelmat sadasta kunnasta Suomeen ovat suuri uhka Pirkanmaalle. Vain vahva Keskusta pystyy ne uhat torjumaan.

Mikko Alatalo muistutti, että pirkanmaalainen näkemys on taisteltava voitolle myös Keskustan omassa eduskuntaryhmässä. Se vaatii taitoa ja yhteistyökykyä oman puolueen kansanedustajien kanssa.

Yliopistojen rahoituskysymykset puhuttivat panelisteja. Yksimielisesti panelistit totesivat, että kokoomus olisi palauttanut Suomeen kansalaiskoulu- ja oppikoulusysteemin, mutta Keskustan toiminta esti tämän.

Maakuntayliopistojen toimiminen projektirahoituksen turvin ei ole kestävä ratkaisu oli Lamminmäen, Pirttilahden sekä Alatalon yhteinen mielipide.

Kuntauudistuksista erityisesti Pirttilahdella oli positiivisia kokemuksia.

Huonosti onnistuneeksi kuntaliitokseksi otettiin esimerkiksi Kouvolassa ja sen lähikunnissa tehty kuntaliitos. Siellä 6.000 kuntien entistä virkamiestä nauttii nyt ainakin viiden vuoden koskemattomuutta, mutta monella heistä ei ole järkevää työtä. Näin kuntaliitoksia ei pidä suorittaa!

Kuntaliitoksissa asukkaiden pitää aktivoitua ja luoda elämää entiseen kotikuntaansa. Kolmannen sektorin toiminta on tärkeää, mutta on selvää, että yhteiskunnan vastuualueelle kuuluvia palveluja ei voida ujuttaa vapaaehtoistyön vastuulle.

Panelistit ja yleisö olivat hyvin aktiivisia maaseudun tulevaisuudesta, sillä se kiinnosti pääosin kaupunkilaisista kiinnostunutta yleisöä paljon. Lupaan, että palaan siihen teemaan jo tämän viikon aikana.

 

Kiitän...

 

 

Ari Lamminmäkeä,

 

 

Mikko Alataloa...

 

 

...ja Arto Pirttilahtea...

 

...hienosta keskustelusta. Sama keskustelu olisi paikallaan käydä myös laajemmilla foorumeilla.  Kiitän myös MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskelaa, joka hienosti johdatteli tärkeää keskustelua.

 

-Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden viljelemä termi "kehittäminen" merkitsee kansalaisten näkökulmasta palvelujen lopettamista

Perjantai 25.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden ja kansalaisten kielenkäytössä samat sanat merkitsevät tyystin erilaista sisältöä.

Virkahenkilöt ja rahvas käyttävät puheessaan samoja sanoja, mutta he tarkoittavat eri asioita.

Sanapari ”palvelujen kehittäminen” on hyvä esimerkki tästä.

Virkahenkilöiden puheessa sanaparilla ”palvelujen kehittäminen” pyritään verhoamaan asukkaiden kannalta palveluiden tulevat heikennykset positiivisen ilmaisun taakse.

Asukkaat ovat oppineet lukemaan virkahenkilökieltä ja tiedämme, että sanapari ”palvelujen kehittäminen” merkitsee palvelujen heikennyksiä, jopa niiden loppumista kokonaan.

Saimme tästä malliesimerkin tiistaina tammikuun 25. päivänä Tampereen Keskusvirastotalolla, jossa virkahenkilöt esittelivät Etelä-Alvarin jäsenille ikäihmisten palveluja Tampereen eteläisellä alueella.

Virkahenkilöt – Sisko Hiltunen ja Sami Uusitalo –lipsauttivat, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa suunnitellaan ”kehitettäväksi”.

Tartuin kiinni asiaan ja kysyin suoraan, että aiotaanko se lopettaa. Saimme kuulla, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa ollaan siirtämässä Lakalaivaan rakennettavaan liikekeskukseen.

Asiassa on kuitenkin iso mutta ja se on se, että Lakalaivan alueen kaavoitustyötä ei ole vielä kunnolla edes aloitettu, joten liikekeskuksen rakentaminen toteutuu vasta monen vuoden päästä.

Nyt pelkäämme Palokallion aikuisneuvolan lopettamista, sillä sitähän virkahenkilöiden kielenkäytössä termi kehittäminen merkitsee.

Palokallion aikuisneuvola palvelee laajaa aluetta eli Multisillan, Peltolammin sekä Palokallion asukkaita. Se on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä tarvittaessa perjantaisin.

Palokallion aikuisneuvolaa hoitava terveydenhoitaja huolehtii Koivistonkylän aikuisneuvolasta keskiviikkoisin ja torstaisin.

Soitin päivystävälle terveydenhoitajalle ja sain kuulla, että perjantain aukioloajat ovat suuren kysynnän vuoksi välttämättömiä ja nytkin runsaan viikon kuluttua olevalle perjantaille oli jäljellä enää yksi aika! Jonotusaika Palokallion aikuisneuvolaan on siis venymässä lähelle kahta viikkoa eli palvelulla on kysyntää.

Palokallion aikuisneuvola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Multisillasta, Peltolammilta sekä Palokalliolta. Osa sen asiakkaista pystyy kulkemaan sinne omatoimisesti. Omatoiminen kulkeminen kauas kotokulmilta ei onnistuisi ja alueemme väki ei halua täyttää kaukana olevien aikuisneuvoloiden ja muiden vastaavien paikkojen odotustiloja. Sairaana vuoron odottaminen ei ole leikintekoa.

Multisiltalaiset, peltolammilaiset ja palokalliolaiset odottavat Palokallion aikuisneuvolaa kehitettävän kaikkina arkipäivinä aukiolevaksi. Emme hyväksy virkahenkilöiden ilmeistä suunnitelmaa sen ”kehittämiseksi” eli toiminnan lopettamista!

-Esko Erkkilä-

Kevään eduskuntavaaleista on tulossa entistä vahvemmin pääministerivaalit

Maanantai 21.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministerin asemaa on lainsäädännöllisesti ja johdonmukaisesti Suomessa vahvistettu. Aseman vahvistaminen on tapahtunut presidentin valtaoikeuksia kaventamalla.

Suuntaus merkitsee, että pääministerin kyvyt ja mahdollisuudet ohjata valtiolaivaa muodostuvat entistä tärkeämmiksi.

Kysymys on pääministerin taustaryhmän – puolueen – ja pääministerin henkilökohtaisten ominaisuuksien korostumisesta pääministerivalinnassa.

Pääministeri Mari Kiviniemi on kuluneen kahden kuukauden aikana vahvistanut asemiaan kansalaisten silmissä seuraavana pääministerinä.

Iltalehden asiasta teettämä tutkimus ja sen pohjalta lehden toimituksessa laadittu juttukokonaisuus toteavat, että…

”… Mari Kiviniemi jätti muut potentiaaliset pääministeriehdokkaat nielemään pölyä.”

Kiviniemi vahvisti joulukuusta helmikuuhun asemiaan 14 %-yksikköä Iltalehden pääministeripörssissä, jonka tulokset käsittävät 1.938 henkilön puhelinhaastattelun. Nyt Kiviniemeä kannattaa seuraavan hallituksen pääministeriksi peräti 36 % suomalaisista.

Muiden puolueiden puheenjohtajien kannatuskäyrä kehittyi kuluneiden kahden kuukauden aikana kuten lehmän häntä!

Kokoomuksen Jyrki Katainen menetti 5 %-yksikköä, perussuomalaisten Timo Soini sai takkiinsa 3 %-yksikköä ja myös ”pahnan pohjimmainen” eli SDP:n Jutta Urpilainen menetti vähistäänkin 2 %-yksikköä.

Ilahduttavaa Iltalehden kyselyssä oli se, että ryhmän ”Ei osaa sanoa” osuus laski peräti 4 %-yksikköä. Se merkitsee, että vaalien lähestyminen lisää aktiivisuutta myös niiden joukossa, joilla on vaara jättää vaalit kokonaan äänestämättä.

Äänestyspäätöksestään epätietoisten osuuden aleneminen ja siihen yhdistetty Timo Soinin suosion laskeminen aiheuttavat varmaan harmaita hiuksia perussuomalaisten joukossa.

Liitän tähän Atte Nikkasen kamerallani 20.11.2010 ottaman kuvan Wayne´s Coffeessa järjestetystä tilaisuudesta, jossa sain vetää ”pääministerin haastattelutunnin”.

 

 

 

Mari Kiviniemen suosio oli jo silloin korkealla, mutta hänen näyttönsä ovat sen jälkeen nostaneet suosion nyt aivan uusille lukemille.

 

Tässä vielä samalta päivältä itse ottamani kuva, kun pääministeri tuo tervehdystään Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokoukselle.

 

 

Vaalikeskustelut ovat pian alkamassa ja keskustalaisilla on turvallinen olo, sillä puheenjohtaja ja pääministeri Mari Kiviniemi hallitsee asiat ja se tulee varmasti yhä kasvattamaan hänen kansansuosiotaan.

 

-Esko Erkkilä-

Vain vähän soraääniä yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta

Sunnuntai 13.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti 10.02.2011 klo 18.00 valtuustosalissa yleisötilaisuuden, jossa selviteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena –hanketta.

Paikalla oli asian perusteellisesti tunteva asiantuntijajoukko ja hieman alle 50 kuulijaa. Osa kuulijoista oli hankkeessa tavalla tai toisella mukanolevia kaupungin palkollisia, joten asia kiinnosti vain vajaata neljääkymmentä kaupunkilaista.

Kannatan lämpimästi hanketta, vaikka en tilaisuudessa käyttänytkään puheenvuoroa.

Kansi ja Keskusareena –hanke on saanut taakseen laajan poliittisen tuen. Tamperelaiset näkevät, että hankkeen toteuttaminen merkitsee Tampereelle monenlaista hyvää.

Tilaisuus sujui mutkattomasti apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla. Hanhilahti antoi kärsivällisesti esittää asiansa myös niiden, jotka kritisoivat hanketta.

Asemakaavaehdotusta ja valmisteluaineistoa esitellyt arkkitehti Petri Saarikoski WSP Finland Oy:stä lanseerasi hankkeesta termin ”Palvelutehdas”. Termi on onnistunut, sillä suunnitelmat merkitsevät korkeatasoisen arkkitehtuurin hienoa taidonnäytettä ja merkittävää palvelukokonaisuutta. Palvelukokonaisuus merkitsee, että Tampereen mahdollisuudet kulttuurin, urheilun, musiikin sekä suurten tapahtuminen toteuttajana asettuvat uudelle tasolla.

Apulaispormestari Hanhilahti mainitsi tilaisuutta avatessaan, että kyse on hankkeesta, joka on kiinnostavin milloinkaan Tampereelle suunnitelluista vetonauloista. Asia kiinnostaa tavattomasti ihmisiä Tampereen ulkopuolella.

Studio Daniel Liebeskind´n laatima suunnitelma merkitsee Tampereen kaupunkikuvan kohoamista kansainväliseksi arkkitehtuurikohteeksi. Se tulee olemaan Tampereen imagon suuri edistäjä.

Muutama luku, joilla hanketta voidaan hahmottaa:

• kokonaisuuteen voi tulla uusia asukkaita 330 – 1.150
• asuntoja 160 – 540
• hotellihuoneita 0 – 800
• työpaikkoja hotelleihin 0 – 180
• toimistotyöpaikkoja 0 -2.400
• myymälätyöpaikkoja 30 – 400
• työpaikkoja Areenaan 150 – 400

Tampereen Areena tulee olemaan yleisömäärän osalta samaa kokoluokkaa kuin Hartwall-Areena.

Hanke merkitsee toteutuessaan, että Tampereen ilme muuttuu kauas näkyvän rakentamisen seurauksena, sillä kaupungin silhuettiin nousee uusi särmikäs aihe.

Prosessi etenee nyt siten, että hankkeen asemakaavaehdotus on nähtävillä 07.03.2011 saakka ja mahdolliset muistutukset tulee toimittaa siihen mennessä Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Asian on tarkoitus edetä Tampereen kaupunginhallitukseen maaliskuussa ja kaupunginvaltuustoon huhtikuussa.

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo on huolissaan myymäläkassojen turvallisuudesta

Lauantai 12.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan kyselytunnilla helmikuun 10. päivänä ensimmäinen aihe oli:

”Työnantajan velvoittaminen takaamaan turvallisuus yksintyöskentelyssä.”

 

Ensimmäisenä kysymyksen esitti Raakel Hiltunen (SDP). Hiltusen kysymys päättyi näin:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin työnantajien velvoittamiseksi siihen, että yksin työskentelevän työntekijän turvallisuus voidaan taata?

Istunnon puhemiehenä toiminut I varapuhemies Seppo Kääriäinen koki asian tärkeäksi ja hän antoi keskustelun jatkuessa mahdollisuuden lisäkysymyksen tekemiseen Keskustan Mikko Alatalolle.

Alatalon lisäkysymys kuului näin:

”Arvoisa puhemies!

Tosiaankin tämä työpaikalla tapahtuva väkivalta on lisääntynyt. Katuväkivalta ehkä ei ole.

Mutta sitten yksi asia, josta olen aika huolissani, ovat viestit tuolta kauppaliikkeistä, että kun muuntorangaistus muutettiin vaikeammaksi, sen kynnystä nostettiin, niin se on aiheuttanut tällaista, että tulee porukoita, jotka ryöstävät kauppoja. Monesti tuntuu siltä, että ilmeisesti sieltä ei edes tehdä rikosilmoituksia, koska se koetaan turhaksi.

Tässä mielessä voisi vaatia lakia ja järjestystä näiltä osin, koska ovat aikamoinen turvallisuusriski myös nämä porukat vanhemmalle väelle näissä paikoissa, koska tämä vankeuden uhka ei ole enää olemassa. Tiedän, että sitä on tutkittu ja ei ole kuulemma näyttöä tälle, mutta kentältä taas kuuluu ihan toisenlaisia viestejä.”

Alatalon esittämä kysymys osoittaa tilanteen todellista tuntemusta ja sen vuoksi tuntuikin hieman oudolta, kuin oikeusministeri Tuija Brax tukeutui lainsäädännön kiemuroihin ja alkoi nusseroimaan pilkkuja Alatalon selkeään kysymykseen vastatessaan.

Iltasin myymälöissä asioivat aistivat Alatalon kysymyksen aiheelliseksi ja sen vuoksi myymäläryöstöihin osallistuneita pitäisi kohdella nykyistä ankarammin.

Toivottavasti Mikko Alatalon esittämä kysymys vauhdittaa uudistuksia, joilla myymäläryöstöihin syyllistyneet henkilöt saataisiin nykyistä tehokkaammin vastaamaan teoistaan.

-Esko Erkkilä-

Valtioneuvoston torstaina tammikuun 27. päivänä hyväksymät elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa

Lauantai 5.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstain täysistunnossa 27.1.2011 Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöt valtioneuvoston elintarvike- ja ruokapoliittisista selonteoista.

Selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa ja molemmissa Keskustan kädenjälki näkyy erittäin vahvasti.

Selonteoista voidaan nostaa esille muutama asia, jotka meidän kaikkien on hyvä tietää ja huolehtia, että turvaamme ne myös jatkossa.

Kotimaisen alkutuotannon heikko kannattavuus on merkittävä uhka koko elintarvikeketjun toiminnalle ja kehittämiselle. Muistaa pitää, että ilman kotimaista raaka-ainetta ei ole nykyisessä mitassaan myöskään elintarvikealan yrittäjyyttä ja työpaikkoja.

Elintarvikeketjun läpinäkyvyydellä taataan laatua ja luottamusta kotimaiseen ruokaan. Kuluttajien näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti alkuperä, lisäaineet, tuoreus, maku sekä kuljetusmatkat. Keskustan linjauksissa todetaan myös ruoan hinnan merkitys kuluttajille. Kaikkien kuluttajien oikeutta laadukkaisiin elintarvikkeisiin sekä ruoan hinnannousun hillitsemistä on onnistuttu turvaamaan toteutetulla arvonlisäveron laskulla.

Kasvinsuojeluaineiden kotimainen käyttö ja näiden aineiden kuluttajiin kohdistuvat saantimäärät ovat turvallisen alhaisella tasolla. Kokonaisuudessaan suomalaisten kuluttajien kasvinsuojeluaineiden saannista 91 prosenttia tulee tällä hetkellä ulkomaisista elintarvikkeista, erityisesti hedelmistä (EVIRA:n julkaisuja 13/2009 s. 144).

Kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus ei siis ole myytti, vaan totisinta totta.

Olen pitänyt itseäni jonkinmoisena elintarvikealan taitajan, mutta nyt tutkimuksissa ilmennyt ruuan hävikki yllätti minut.

Ruoan hävikki on arvotonta, suurta tuhlausta ja luonnonvarojen väärinkäyttöä, joka aiheuttaa lisäksi turhia päästöjä. Kuluttajien tietoisuutta hävikin ympäristövaikutuksista tuleekin nopeasti lisätä. Ruokahävikin minimointi on erittäin keskeinen ympäristötoimenpide. Nykyarvioiden mukaan ruokahävikin estäminen on ympäristön kannalta 10 kertaa tehokkaampaa kuin ruokajätteen käsittely.

Eduskunnassa käsitellyt elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot antavat aivan uuden ja pitävän pohjan Suomen Keskustan pitkään ajamille linjauksille kotimaisen elintarviketuotannon aseman vahvistamisesta. Toivon, että niistä käydään kattava keskustelu pian alkavan eduskuntavaalitaistelun aikana.

-Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämä LightMapping-kävely oli hieno kokemus

Perjantai 4.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillinen Seura järjesti Valon päivänä 3.2.2011 LightMapping -kävelykierrokset ja niihin liittyvät purkutilaisuudet yhtä aikaa neljässä kaupungissa eli Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä sekä Tampereella.

Osallistuin Tampereen kävelykierrokselle, mutta muiden kiireideni vuoksi en ehtinyt purkutilaisuuteen.

Tampereen kävelykierros alkoi Museokeskus Vapriikilta ja päättyi Laukontorille. Liikkeellelähtö tapahtui klo 17.00, jotta maisema ehti hieman hämärtyä.

Asiantuntevina oppaina toimivat Aihio Arkkitehtien toimitusjohtaja Timo Meuronen ja valaistussuunnittelija Arto Heiskanen VALOA design Oy:stä. Meuronen keskittyi kertomaan tamperelaisesta arkkitehtuurista ja Heiskanen puolestaan taustoitti niitä valaistusratkaisuja, joita reitin varrella kohtasimme.

Kävelyreitti polveli Tammerkosken molemmin puolin ja leimaa-antavaa sille oli tukeutuminen Tammerkosken virtaan.

Oppaat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin, sillä monet kohteet tulivat osanottajien tietoisuuteen aivan uudessa valossa - tässä tapauksessa voi tosiaan todeta, että "uudessa valossa"!

Matkalla pysähdeltiin usein, sillä kävelyn tarkoituksena oli tallentaa kuvina iltavalaistuja Tampereen tunnettuja rakennuksia sekä valon ja veden leikkejä Tammerkoskessa.

Osanottajille kävelyn ajaksi jaetut korvakuulokkeet olivat innovaatio, johon ainakin minä nyt vasta ensimmäisen kerran tutustuin. Oppaat puhuivat mikrofoniin tavallisella äänellä ja se kuului osanottajien kuulokkeista hyvin selvästi. Isohko ryhmämme ei aiheuttanut melua, sillä oppaiden selostusten kuunteleminen ei kuulunut sivullisille. Kuuluvuus kuulokkeiden kautta oli 30…50 metriä, joten ryhmämme ei tarvinnut liikkua tiiviinä ryhmänä. Kerrassaan mainio ratkaisu!

Kävelijöitä odotti puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen bussi Alarannassa. Bussi kuljetti porukan Fagerhult Oy:n toimitiloihin Pyynikillä, jossa kävelyn aikana otetut kuvat pystyi taltioimaan ja katselemaan muiden kaupunkien vastaavien tapahtumien aikana otettuja kuvia online-yhteydellä OpenLight-verkkoportaalin välityksellä.

Tapahtuma oli mainio ja parhaat kiitokset sen järjestämisestä Suomen Valoteknillisen Seuran yritysjäsenille sekä niille henkilöille, jotka panostivat tilaisuuden onnistumiseen.

Toivottavasti jatkossa Tampereen kaupunki tai sen matkailuorganisaatio lähtevät mukaan tapahtuman toteuttamiseen. Valon päivän lisäksi syystummat illat olisivat mainio ajankohta vastaavan tapahtuman toteuttamisajankohdaksi.

Sopisiko LightMapping-kävely erääksi ohjelmanumeroksi Tampere-päivän viettoon?

-Esko Erkkilä-

Valtion ja kaupungin myöntämät hissien rakentamisavustukset valuvat hissiyhtiöiden tuloksen pönkittämiseen?

Tiistai 1.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Hissirakentamisen edistämiseksi Tampereella on meneillään Tilaa hissi! -kampanja.

Kampanjalla innostetaan hissittömiä asunto-osakeyhtiötaloja hissirakentamiseen. Kampanja on osa "Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö" -projektia ja siinä ovat mukana Tampereen kaupungin asuntotoimi, rakennusvalvonta, aluepelastuslaitos sekä esteettömyysasiamies.

Tampereen kaupunki vauhdittaa kampanjaa tilaisuuksilla, joissa kerrotaan valtion sekä Tampereen kaupungin tukitoimenpiteistä hissien rakentamisessa vanhoihin kerrostaloihin.

Asun omakotitalossa, mutta tutustuakseni kampanjaan osallistuin viime syksynä yhteen hissikampanjatilaisuuteen Peltolammin seurakuntakeskuksessa.

Tampereen hissittömät talot ovat pääosin 70- ja 80 -luvuilla rakennettuja lamellitaloja, joiden porraskäytävään hissi ei mahdu. Peltolammi on Tampereen kaupunginosista se, jossa on paljon hissittömiä kerrostaloja.

Valtio tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. Avustus on 50 %.

Valtion avustuksen lisäksi Tampereen kaupunki avustaa hissien rakentamista. Kaupungin avustusosuus on 15 %.

Mittavista avustuksista huolimatta asunto-osakeyhtiöt ovat olleet laimeasti kiinnostuneita hissien rakentamisesta vanhoihin kerrostaloihin.

Laimea kiinnostus on ymmärrettävää, sillä talojen ulkosivuremontit, ikkunoiden uusimiset sekä putkiremontit ovat monenkin taloyhtiön mielestä tärkeämmät kuin hissin rakentaminen. Alakerroksissa asuvat eivät hyödy hissistä yhtä paljon kuin yläkerroksissa asuvat ja tämäkin heikentää asunto-osakeyhtiöiden kiinnostusta hissirakentamiseen.

En ole rakennusalan asiantuntija, mutta Peltolammin tilaisuudessa kerrotut hissinrakentamisen kustannukset hirvittivät. Kustannukset ovat suuria ja on helppo ymmärtää asunto-osakkeen omistajaa, kun hän puntaroi ikkunaremontin, putkiremontin ja hissin rakentamisen välillä ja päätyy siihen, että hissin rakentaminen saa jäädä hamaan tulevaisuuteen.

Tiedämme yritysten pohjattoman halun tehdä hyvää tulosta. Osakkeenomistajat odottavat vuosikvartaaleittain yhä parempia tuloksia.

Hissifirmat tuntevat tarkasti valtion sekä kaupunkien ja kuntien toimenpiteet hissirakentamisen vauhdittamiseksi. Vauhdittaminen ja julkisen vallan hissituki sopii hissifirmoille vallan hyvin.

On joltisenkin varmaa, että hissifirmojen kabineteissa pähkäillään jatkuvasti, että voisimmeko kohottaa hintojamme ja siten tehdä parempaa bisnestä, kun valtion, kaupunkien ja kuntien tuki on noin mittavaa.

Valtion ja kaupunkien sekä kuntien tuki valuu paljolti hissifirmojen tulokseen – näin se vaan valitettavasti on!

 

-Esko Erkkilä-

Muutin perusteellisesti käsitystäni YouTube´sta

Perjantai 28.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut ja pitänyt YouTubea kaikenlaisten kohellusten esityspaikkana, jonne nuoret ovat tallentaneet päättömyyksiään toisten kaltaistensa katseltavaksi.

Luulo ei tässäkään tapauksessa ole ollut tiedon väärtti ja olenkin nyt saanut korjata käsityksiäni. Teen muutoksen mielelläni.

Mielenmuutokseni syynä ovat ne videonpätkät, jotka Tero Mäenpää kuvasi Sentterin avajaisissa ja sitten tallensi YouTube´n sivustoille.

Sentteri on Tampereen Hallituskadulle maanantaina tammikuun 24. päivänä avattu kansalaisten kohtaamispaikka, jonka taustaryhminä ovat Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö sekä Keskustan Pirkanmaan piiri.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki avasi Sentterin ja toteutti avajaisten yhteydessä yhdessä kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa ”Lounastunnin lauluhetken”.

Poliittiselta sanomaltaan merkittävä videonpätkä on ympäristöministeri Paula Lehtomäen Sentterin avaustervehdys. Esitys kestää lähes seitsemän minuuttia ja se sisältää vankkaa ASIAA. Tämän pätkän oli kahden päivän aikana katsellut n. 500 henkilöä.

Sentterin avajaisissa kuvattujen YouTube-pätkien helmi on Paula Lehtomäen ja Mikko Alatalon yhteisestä lauluesityksestä taltioitu ”Viivy vielä hetki”. Sen pituus on n. kaksi minuuttia. Taltiointi on saavuttanut suuren suosion, sillä kahden päivän aikana sitä on katseltu n. 11.500 kertaa!  

Miten Sentterin avajaisvideoita ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen avajaistervehdystä sekä Lehtomäen ja Mikko Alatalon lauluesityksiä pääsee katsomaan?

Se käy helposti.

Ensiksi pitää tietenkin netissä mennä YouTubeen – www.youtube.com on oikea osoite.

Hakusanavaihtoehtoja on useita. Lyhyin oikeaan osoitteeseen vievä hakusana on ”alatalo2011”. Voi käyttää myös vaikkapa tätä pitkää hakusanaa ”mikko alatalo ja paula lehtomäki”

Kuten alussa totesin, niin muutin käsitystäni YouTube:sta tiedonvälittäjänä mieluusti.

YouTube on mainio kanava saada myös tärkeää ASIAA kansalaisten tietoisuuteen!

Suosittelen katsomaan ympäristöministeri Paula Lehtomäen Sentteri-puheenvuoron ja sen lähistöllä on myös hänen lauluesityksiään kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa. Sentteri-isäntänä vilahdan heidän takanaan minäkin ”Sankarit”-kappaleen lopussa!  

-Esko Erkkilä-