"Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu"

Keskiviikko 27.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kansallista veteraanipäivää. Sitä vietetään nyt 25. kerran.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen juhlatilaisuus järjestetään tänään Turussa, Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Artukaisissa. 

Muistan hyvin, kun valtakunnallinen juhlatilaisuus viime vuonna oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Osallistuin silloin juhlavieraana tilaisuuteen.

Sain silloin tavata ja kätellä tuttuja veteraaneja – ainakin yksi silloin tapaamistani veteraaneista on kuluneen vuoden aikana saanut kutsun viimeiseen iltahuutoon.

Pormestari Timo P. Nieminen, jolle sain vuosi sitten tilaisuuden jälkeen lausua parhaat kiitokset hyvinhoidetusta juhlasta, totesi tervehdyspuheessaan mm. sen, että on ollut ilo huomata juhlan valmistelun aikana, että sotiemme veteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Nyt Turussa tänään vietettävän valtakunnallisen juhlan kantavana teemana on sama ajatus, jonka pormestari Timo P. Nieminen lausui viime vuonna Tampereella.

Viesti kulkee, veteraanien arvostus elää, vetovastuu vaihtuu nuoremmille ja elävä arvostus veteraanien työlle säilyy.

On hieno todeta, että veteraanien työlle ja uhrauksille osataan nykyään antaa arvoa. Valitettavasti monet veteraanit siirtyivät rajan taakse ennen kuin heidän työlleen osattiin ja uskallettiin antaa arvostusta. Isäni oli yksi heistä, jonka elämä päättyi ennen arvostuksen saamista.

 

Koen tänään Turussa järjestettävän juhlatilaisuuden teeman jälkiosan koskettavan itseäni – ”Vetovastuu vaihtuu”.

Monet sotahistorialliset matkat kunniakkaille taistelupaikoille ovat olleet osa vetovastuun siirtymistä isältä minulle.

Summa, Taipale, Äyräpää, Kiviniemi, Kirvesmäki, Kollaa, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Uhtua, Aunus, Syväri, Vitele, Viipuri, Tali, Ihantala ja monet muut taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi osa useaankin kertaan viime vuosien aikana.

Muutama käyntini anoppini synnyinkodin raunioilla Mantsinsaarella ja keskimmäisen poikani mukanaolo yhdellä Mantsinsaaren-matkalla ovat olleet parasta vetovastuun vaihtamista.

Sain takavuosina olla mukana naapuriväen ja heidän lähisukulaistensa matkassa Kivennavan Hartosissa. Mukana oli naapurimme nuorimies ja hänen mukanaolonsa matkalla oli myös vetovastuun siirtämistä parhaimmillaan. Maasepän takoman naulan talteenotto isoisän kotitalon lähellä virtaavan joen lahonneesta sillasta oli muistojen keräämistä aidoimmillaan.

Liian paljon vetovastuuta on veteraaneja seuraavalta sukupolvelta jäänyt tekemättä.

Veteraanien saama tunnustus sai odottaa 1980-luvulle saakka. Kaikki piirit eivät vieläkään tunnusta veteraanien aikaansaannosta - maamme itsenäisyyttä.

Veteraanien kuntoutus ja heidän vanhuudenpäivistään huolehtiminen ei ole suinkaan kunnossa.  Kotona-asumisen helpottaminen olisi yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa - veteraanimme olisivat ansainneet enemmän tukea ja myötätuntoa mm. tässä. 

 

Suomen lippu nousee tänään omakotitalomme salkoon ja se muistuttaa meitä sekä ohikulkijoita siitä panoksesta, jonka veteraanit antoivat, jotta nyt saamme elää vapaassa Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus, SDP sekä persut joutuvat hallituksessa nyt nielemään elintarvikkeiden ja lääkkeiden arvolisäverokysymyksessä Keskustan esittämän linjan?

Tiistai 26.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskuntavaalikampanjan keskeisiä kysymyksiä oli puolueiden suhtautuminen arvonlisäveron korottamiseen.

 

Yleinen arvonlisävero on nykyään 23 %.

 

Kokoomus, SDP ja persut tavoittelevat arvonlisäveron korottamista kahdella %-yksiköllä.

 

Tulevien hallituspuolueiden linja merkitsee sitä, että kaupasta ostettava tuote tai markkinoilta hankittava palvelu, jonka hinta ilman veroa olisi 100 euroa, maksaakin uuden hallituksen toimien jälkeen 125 euroa! Lopullisesta kuluttajan maksamasta hinnasta siis viidennes olisi veroa!

 

Elintarvikkeiden ja lääkkeiden arvonlisäverokysymys on oma lukunsa.

 

Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta oli 30.09.2009 saakka 17 %, mutta 01.10.2009 alkaen se Keskustan toimesta aleni 5 %-yksikköä eli 12 prosenttiin. Kokoomus ja SDP vastustivat jostain ihmeen syystä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista.

 

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen merkitsi ruuanhinnan alenemista. On kerrankin annettava tunnustusta kaupalle, sillä se vei Keskustan aikaansaaman alennuksen lyhentämättömänä elintarvikkeiden hintoihin.

 

Heinäkuun alusta elintarvikkeiden arvonlisäverokanta kohosi yhdellä %-yksilöllä ja se on nyt 13 %. Lääkkeiden arvonlisävero on 9%.

 

Eduskuntavaalikampanjan aikana Keskusta teki selväksi, että elintarvikkeiden ja lääkkeiden arvonlisäverokannat on säilytettävä ennallaan.

 

On positiivista, jos Kokoomus ja SDP joutuvat taipumaan elintarvikkeiden ja lääkkeiden arvonlisäverokannoissaan Keskustan esittämälle linjalle – niitä ei todellakaan saa korottaa!

 

Kansalaiset tulevat valppaasti seuraamaan kataisten ja urpilaisten touhuja ruuan sekä lääkkeiden arvonlisäverokysymyksessä! Ette pääse livahtamaan kuin koira veräjästä, jos nostatte ruuan ja lääkkeiden hintaa!

 

-Esko Erkkilä-

Infran sisäinen tiedotuslehti "Infralainen" kysyi ja osa johtokunnasta vastasi

Lauantai 23.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksella on oma tiedotuslehti Infralainen.

Kun yritys on vaiheessa, jossa tapahtuu muutoksia, on tiedottaminen erityisen tärkeää. Aivan sama pätee myös kunnallisessa liikelaitoksessa.

Tampereen Infrassa tiedottamiseen on panostettu mm. henkilöstölehden avulla.

Monet yritykset pitävät henkilöstölehtensä esim. asiakkaiden saatavilla. Ne näkevät, että avoin tiedottaminen kaikkiin suuntiin lisää luottamusta yritystä kohtaan.

Maaliskuun alussa ilmestyneeseen Infralaisen toimittaja pyysi johtokunnan jäseniltä vastauksia toimittajan esittämiin kysymyksiin.

Luottamustehtävän hoitaminen edellyttää tiettyjen asioiden pitämistä pois julkisuudesta, mutta jotkut asiat taas kaipaavat avoimuutta. Katson, että Infralaiselle antamani vastaukset kuuluvat tulla julkisuuteen, sillä minut on valittu yhteisten asioiden hoitajaksi ja siten vastausteni pitää tulla laajempaankin tietoisuuteen.

 

Tässä kysymykset ja minun niihin antamani vastaukset:

 

--------------------------

 

Esko Erkkilä

johtokunnan varapj.

 

Kauanko olet toiminut luottamustehtävissä?

Kunnallisista luottamustehtävistäni Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajuus on ensimmäinen, mutta työtehtävien, omakotiyhdistyksen, urheiluseuran,

yhteiskunnallisen toiminnan ja monien muiden toimintojen osalta luottamustehtäviä on toki kertynyt - perheeni mielestä aivan liiankin kanssa.

Näen, että Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät vastaavat paljolti liike-elämän työskentelyä ja siitä minulle on kertynyt vuosien varrella varsin paljon kokemusta.

 

Minkälaisena näet Infran tulevaisuuden?

Luotan vankasti Infran tulevaisuuteen. Tampereella tarvitaan infraa (nyt infra pienellä alkukirjaimella) kaupungin omana toimintana hoitavaa liikelaitosta. Ehdin yli 40-vuotta kestäneen työurani aikana ollamm. lukuisten YT-neuvotteluiden kohteena ja osallisena. Lopulta ne kaikki veivät myös työntekijöiden asemaa eteenpäin. Osaavan ja tulevaisuudenuskoisen henkilön ei tarvitse pelätä YT-neuvotteluja – usein ne ovat uuden ja paremman tulevaisuuden alku. Henki ja meininki Infrassa (tässä isolla alkukirjaimella) on havaintojeni mukaan mainio ja se merkitsee suotuisaa tulevaisuutta.

 

Miten koet omat vaikutusmahdollisuutesi Infran tulevaisuuden suhteen?

Koen omaavani vaikutusmahdollisuuksia Infran tulevaisuuden luomisessa. Pyrin osallistumaan kaikkiin Infran tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus tavata Infran henkilöstöä. Kukaan ei voi yksin luoda Infran tulevaisuutta, vaan se on tehtävä yhdessä.

 

Pitäisikö jotain muuttaa tai kehittää Infran johdon, henkilöstön ja/tai johtokunnan yhteistoiminnassa?

Toivon saavani osallistua Infran henkilökunnan tilaisuuksiin - uskon toiveeni koskevan koko johtokuntaa. Luotan Infran toimivan johdon toimenpiteisiin – olen saanut siitä suoraa palautetta Infran henkilöstöltä - , mutta haluan silti henkilökohtaisesti kuulla henkilöstön mielipiteen.

 

Terveisesi Infran henkilöstölle?

Osaavan ja työhönsä motivoituneen henkilöstön panos tulee jatkossakin olemaan keskeinen voimavara sille, että Tampereen Infratuotanto Liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia sekä tekemään päättäjien edellyttämää tulosta. Tuloksen tekeminen on nykypäivää ja toivon, että jokainen infralainen tiedostaa tuloksenteon välttämättömyyden. Olemme keskeisessä asemassa kaupunkilaisten palvelijana ja sen vuoksi jokaisen pitää tiedostaa avainasemamme. Me saamme olla ylpeitä infralaisuudesta, kunhan hoidamme oman tehtävämme parhaan taitomme mukaan.

 

Näin vastasin 8.3.2011 ilmestyneessä Infralainen-lehdessä.

Lisäkseni kyselyyn vastasivat johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti (kokoomus) ja johtokunnan jäsenet Sanna Huikuri (vihreät), Rainer Panula (vasemmistoliitto) ja Elisa Tuomisto (kokoomus) - demarit eivät vastanneet kyselyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen turkistalous meni viime vuonna vahvasti eteenpäin

Torstai 14.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella, Helsingissä ja Turussa vandalismia harjoittaneet turkistalouden vastustajat kokivat viime vuonna suuren tappion, sillä maamme turkistalous meni merkittävän harppauksen eteenpäin.

Näin on pääteltävä niistä luvuista, jotka Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkisti vuoden 2010 rehunvalmistuksesta maanantaina 11.4.2011.

Suora lainaus Eviran tiedotteesta 11.4.2011:

”Turkiseläinrehusekoittamoissa rehua valmistettiin vuonna 2010 yhteensä 332 miljoonaa kiloa. Määrä oli 24 miljoonaa kiloa eli lähes kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2009.”

Kahdeksan prosentin kasvu on hieno saavutus!

Se merkitsee, että turkistalous on käyttänyt rehuseostensa valmistukseen merkittävästi enemmän teurasjaetta kuin edellisvuonna. Turkistalouden teurasjakeesta teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi kotimaisen lihan sekä lihajalosteiden kuluttajahintaa – lihaa, makkaroita ja muita lihataloustuotteita vähittäiskauppojen kylmätiskeistä ostava kuluttaja on hyötynyt turkistalouden eteenpäinmenosta. Hyvä turkistalous!

Myös suomalaista viljaa turkistalous on käyttänyt merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna – kypsennetty vilja kun on tärkeä raaka-aine turkiseläinten rehuseoksissa!

Luvuista voi päätellä myös sen, että turkisala on kohentanut edellisvuotta enemmän Itämeren ravinnetilaa, sillä Itämerestä pyydettyä roskakalaa – Itämeren fosforitilannetta heikentävää kalaa – on pystytty käyttämään suomalaisessa turkistaloudessa entistä enemmän. Tämä, jos mikä on luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Nostan hattua kotimaisen turkistalouden eteenpäinmenolle ja toivottelen sille hyviä vuosia myös tulevaisuudessa!

-Esko Erkkilä-

Nokia sotkeutuu asioihin, jotka sille eivät todellisuudessa kuulu!

Keskiviikko 13.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästyin monien tamperelaisten tavoin, kun Aamulehti uutisoi tiistaina 12.4.2011, että Nokian kaupunki pitää Lielahtea parhaana sijoituspaikkana Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle.

Kyseessä on ilmiselvästi Nokian puuttuminen asiaan, joka kuuluu Tampereen kaupunginvaltuustolle.

En hyväksy Nokian sorkkimista asiaan.

Myönnän toki, että Nokialla lienee oikeus antaa lausunto asiasta, sillä onhan Nokian kaupunki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakas.

Hämmästelen Nokian kantaa, sillä Lielahti on eri sijoituspaikkavaihtoehdoista toiseksi huonoin – huonoin on Peltolammille kaavailtu sijoituspaikka.

Aamulehden uutisen mukaan laitoksesta ei arviointiselostuksen mukaan aiheutuisi mitään merkittäviä vaikutuksia Nokian kaupungin alueelle.

Tämä Nokian toteamus antaa todella perustellun aiheen kysyä:

Miksi Nokia sotkeutuu asioihin, jotka eivät sille vaikuta tuon taivaallista?

-Esko Erkkilä-

Iidesjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen esittely etelä-alvarilaisille oli Alvari-toimintaa parhaimmillaan

Tiistai 12.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan Alvari-toiminnasta näin:

”Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.”

Toteamus on ylevä, mutta kriittisestikin asioihin suhtautuvan on todettava, että Alvari-toiminta on juuri sitä mitä luvataan. Lupausten täyttyminen on paljolti alue-Alvareita vetävien vuorovaikutussuunnittelijoiden ammattitaidon tulosta.

Etelä-Alvarille esiteltiin 4.4.2011 Iidesjärven alueesta valmistunutta kolmea osayleiskaavan alustavaa luonnosvaihtoehtoa.

Seuraavana on vuorossa vaikutusten arviointi, jonka toteuttaa Finnish Consulting Group. Alustavista luonnosvaihtoehdoista Alvari-tilaisuudessa kertoivat Tampereen kaupunkikehitys sekä FCG:n konsultit.

Olin mukana lähes kolme tuntia kestäneessä mielenkiintoisessa tilaisuudessa Steiner-koululla.

Tilaisuus toteutettiin alustuksella eri vaihtoehdoista ja sen jälkeen etelä-alvarilaiset työstivät alustavia suunnitelmia työpajatyöskentelynä.

Tilaisuus oli Tampereen kaupunkikehityksen henkilöille ja FCG:n konsulteille antoisa, sillä he saivat jatkotyöskentelynsä pohjaksi yli kolmesataa yksityiskohtaista mielipidettä Iidesjärven osayleiskaavan kehittelemiseen – ja täysin ilmaiseksi!

Merkitystä on myös sillä, että asukkaat tunsivat olevansa osayleiskaavan kehittelyssä mukana ja se varmasti vähentää aikanaan kaavan saamaa vastustusta.

Osayleiskaava etenee Yhdyskuntalautakuntaan touko…kesäkuussa ja lopullinen ehdotus osayleiskaavaksi ja sen hyväksyminen on tarkoitus saada valmiiksi v. 2012.

Iidesjärven osayleiskaavan tavoitteina ovat mm.:

• asukkaiden, eläinten ja kasvien elinolosuhteiden sekä ympäristön huomiointi
• alueella sijaitsevan vanhan kaatopaikan kunnostus
• rikkaan kasvi- ja eläinlajiston säilyttäminen ja sen nivouttaminen alue- sekä yhdyskuntarakenteeseen
• joukkoliikenteen järjestäminen
• ainutlaatuisen Pitkäjärvi-Kaukajärvi-Iidesjärvi –murroslaakson kulttuuriperinteen säilyttäminen

Iidesjärven osayleiskaava perustuu kahdelle – oikeastaan kolmelle – vaihtoehdolle.

1. Perhepuistovaihtoehto
2. Rakennusvaihtoehto 1, pientaloja
3. Rakennusvaihtoehto 2, kerrostaloja

Lopullinen osayleiskaava saattaa muodostua näiden yhdistelmästä.

Joitain hajahuomioita asian tiimoilta:

Perhepuistomaisen viitesuunnitelman toteuttaminen olisi Suomessa lähes ainutlaatuinen ratkaisu.

Perhepuistoratkaisussa vanhan kaatopaikan kunnostus voitaisiin hoitaa ”kevyellä” mallilla, mutta muissa vaihtoehdoissa kaatopaikan poistaminen pitäisi toteuttaa täydellisenä niiltä osin, joissa asuinrakentamista tulisi entisen kaatopaikan kohdalle.

Kaikissa vaihtoehdoissa Iidesjärven pohjoispäähän suunnitellaan kevyenliikenteen siltaa.

Iidesjärven kuuluminen lintuvesien suojeluohjelmaan on huomioitava kaikissa vaihtoehdoissa.

Lepakoiden, hyönteisten, lintujen ja harvinaisten sammakkolajien esiintyminen pitää huomioida mm. järveä kiertävän kävelyreitin valaistusratkaisuissa.

Alustaviin suunnitelmiin kuluu avoimena säilytettävät järvinäkymät ja myös uusia järvinäkymäsektoreita pitää avata.

Perhepuistoratkaisussa entisen kaatopaikan kohdalle tulisi ns. monikäyttönurmi. Myös skeittaus- ja parkour –mahdollisuudet pitää huomioida. Kotieläin- ja perinnepiha ovat mukana suunnitelmissa.

Iidesjärven osayleiskaavan periaate on se, että Iidesjärvi on kaikkien tamperelaisten käytettävissä ja sitä ei varata minkään alueen asukkaille erityisesti.

Alvari-tilaisuudessa kritisoitiin rakentamisvaihtoehdoissa kaavailtua tehottomuutta. Pientalovaihtoehdossa alueelle tulisi ainoastaan 500…700 uutta asukasta ja kerrostalovaihtoehdossakin vain 1.000 uutta asukasta.

Kerrostalovaihtoehdossa kerrosneliöitä tulisi 35.000 kerrosneliömetriä eli 35 neliötä asukasta kohti!

Todettiin, että perhepuistovaihtoehtoa tuskin voidaan toteuttaa, sillä se olisi tehokkuuden kannalta heikoin vaihtoehto. Toisaalta perhepuiston tuomia sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia on vaikea arvioida rahassa.

Kiitän Etelä-Alvarin puuhahenkilöitä mielenkiintoisen ja tärkeän tilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus soi hyvän tilaisuuden asukasvaikuttamiselle ja toivottavasti sitoutti yleisöä tuleviin ratkaisuihin!

-Esko Erkkilä-

Kyröskosken tori oli Pirkanmaan poliittinen keskus lauantaina 9.4.2011 "kello aamupäivällä"

Maanantai 11.4.2011 - -Esko Erkkilä-

”Unohdin” Sentteri-isännän tehtävät ja jalkauduin ns. kentälle lauantaina 9.4.2011 hankkiutumalla Kyröskosken torille jo klo 08.30.

Kaikesta näki, että Kyröskosken tori tulee olemaan aamupäivän hetkinä vilkas paikka poliittisesti.

Eniten torilla oli tai sinne oli nousemassa Keskustan kansanedustajaehdokkaiden telttoja tai muita vaalirakennelmia. Torilla olivat myös Vasemmistoliiton sekä paikallisen Kokoomuksen ”vaalipyydykset”. Kaukana syrjässä torin laidalla Perussuomalaiset pyytelivät anteeksi olemassaoloaan.

Hämeenkyröläisen kansanedustajaehdokkaan Päivi Hiltusen vaaliteltta oli parhaalla paikalla ja hänen sekä Kokoomuksen vaaliteltta vetivätkin aamuvarhaisella eniten yleisöä.

Keskustan Pertti Hakanen sekä Ari Lamminmäki pistivät pystyyn omia vaalirakennelmiaan ja kaikesta näki, että toripäivästä oli tulossa poliittisesti vilkas.

Toripäivän poliittista painoarvoa lisäsi se, että myös kansanedustaja Mikko Alatalon ”Mikko rokkaa – soittajalta soppaa” –kiertueen tiedettiin olevan tulossa Kyröskosken torille.

Toripäivän tapahtumista on parasta kertoa pienen kuvakertomuksen muodossa:

 

 

Eero Hiltunen, joka hoitaa vaimonsa Päivi Hiltusen vaalikampanjan käytännön asiat sekä Päivin vaalikampanjan keskeinen toimija Annukka Alppi kantoivat suurimman vastuun Päivin onnistuneesta vaalitilaisuudesta Kyröskosken torilla 9.4.2011.

 

 

Hämeenkyrön keskeiset kokoomuspäättäjät eli Asko Myllymäki (vasemmalla) ja Eero Norokorpi (oikealla) keskustalaisen Päivi Hiltusen vierellä.

 

Eero Norokorpi toimii Hämeenkyrössä kunnanhallituksen puheenjohtajana ja Asko Myllymäki johtaa Hämeenkyrön ympäristölautakuntaa.

Päivi Hiltunen on Hämeenkyrössä kunnanvaltuuston sekä kunnanhallituksen jäsen.

  

Toivottavasti Päivi, Eero ja Asko osasivat valita Hämeenkyröön sellaisen kunnanjohtajan, joka tekee luottamushenkilöiden hyväksymiä ehdotuksia kunnan kehittämiseksi. Tai toisaalta, eihän se ole välttämätöntä, sillä tietynmoinen näkemysero asioiden valmisteluvaiheessa on mielestäni jopa suotavaa - näin tulee paremmin testattua erilaiset vaihtoehdot!

Kenraali Pentti Lehtimäen vetämillä lukuisilla matkoilla bloginpitäjä on saanut tutustua molempiin kokoomuspäättäjiin - kelpo miehiä molemmat! Jos olemme matkoilla ilman vaimoja, niin kenraali yleensä sijoittaa Askon ja minut samaan huoneeseen.

Matkaamme taas ensi kesänä kenraali Lehtimäen johdolla Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Meidän molempien vaimot lähtevät mukaan, joten ensi kesän matkalla emme ole kämppäkavereita!

 

 

 

 

Hämeenkyrö ja Kyröskoski ovat Viljakkalan asukkaille edelleen tärkeitä, vaikka Viljakkala taannoin liitettiinkin Ylöjärveen.

Naapurini Unto Parvi Viljakkalasta pääsi jututtamaan Päivi Hiltusta Kyröskosken torilla.

 Muistan, kun Unton kanssa pikkukloppeina poltimme tupakkaa salaa meillä, mutta kiinnihän me polttelusta jäimme! Sen myötä ei minusta tullutkaan tupakkamiestä - hyvä niin! 

 

 

 

Hämeenkyrön keskustalaiset voimanaiset Maria Härkki-Santala ja Päivi Hiltunen "löivät päänsä yhteen" Kyröskosken torilla.

Maria Härkki-Santala on Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

 

 

Maanviljelysneuvos Klaus Pentti (oikealla) jättää eduskuntatyön vapaaehtoisesti kahden kauden jälkeen.

Klaus Pentillä riitti puhekumppaneita Kyröskoksen torilla!

Pirkanmaalaiset arvostavat Klaus Pentin työtä maakunnan parhaaksi ja seuraavat innolla, että jatkaako maanviljelysneuvoksen tytär - Päivi Hiltunen - isänsä työtä Arkadianmäellä. 

 

 

Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakanen (vasemmalla) Sastamalasta kiertää ahkerasti Pirkanmaata ja pyrkii tosissaan kansanedustajaksi. Ennusmerkit näyttävät hyviltä.

Atria Oyj:n hallintoneuvoston jäsenelle oli luonnollista, että Hakanen tukijoukkoineen tarjosi käristemakkaroita Kyröskosken torilla!

 

 

Parkanolaisella Ari Lamminmäellä on monia luottamustehtäviä Parkanossa ja lähiseudulla - myös maakunnallisia luottamustehtäviä Lamminmäelle on kertynyt mittava määrä.

Hyvä äänisaalis eduskuntavaaleissa ja sitä kautta paikka kansanedustajana on Lamminmäen realistinen tavoite kevään 2011 eduskuntavaaleissa.

 

 

Matti Äijö (oikealla) tuntee Pirkanmaan metsät ja metsänomistajat, sillä hän toimii Pirkanmaan metsäkeskuksessa metsäluontosuunnittelijana - todellista vihreiden arvojen vaalimista!

Matilla oli paljon tuttuja Kyröskosken torilla, sillä metsäasioiden lisäksi Matin sydäntä ovat lähellä liikkuminen ja sen puolestapuhuminen.

 

 

Jouni Ovaska Hämeenkyröstä on Keskustan nuorten ehdokas kansanedustajaksi Pirkanmaalta.

 

 

 

Mikko Alatalo saapui "Mikko rokkaa - soittajalta soppaa" -kiertueensa merkeissä Kyröskosken torille kello 10.00. 

Mikon saapuminen merkitsi, että toriväki ryhmittyi soppatykin ja Mikko Alatalon ympärille.

 

 

Mikko Alatalon matkassa oli hiihtäjälegenda, kansanedustaja Juha Mieto Kurikasta.

Aito etelä-pohjainen murre tuo Miedon esiintymineen hienon vivahteen. Mieto on Mikko Alatalon tapaan kansanmies eli hän on vuosien aikana tavannut valtavan määrän suomalaisia erilaisissa tapahtumissa. Tämä antaa Miedon esiintymiseen vankkaa tuntemusta kansan tuntoihin ja mielialoihin.

 

 

Pääomaveron muutossuunnitelmiin kytkeytyvä Keskustan ehdotus puunmyyntitulojen verotuksen uudistamisesta sai Matti Äijön sekä Mikko Alatalon kannatuksen.

 

 

 

Jammi Humalamäki - Mikko Alatalon säestäjä - on ammattimies myös bussin ohjauspyörän takana. Kyröskosken torille kokoontunut yleisö sai siitä vakuuttavan todistuksen, kun Jammi luotsasi Mikon vaalibussin pieneen tilaan. Oli pieni murhe, että persujen vaaliauto jäi Mikon vaalibussin katveeseen!

 

Oli hienoa olla osallisena Kyröskosken toritapahtumassa, jossa eduskuntavaaliehdokkaat esittelivät tavoitteitaan. Harvoin näkee niin sankkaa ja asioista kiinnostunutta yleisöä kuin Kyröskoskella oli!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Ari Arvelan Sentteri-tilaisuudessa oli vieraita läheltä ja kaukaa

Lauantai 9.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas Ari Arvela Vesilahdelta järjesti tukiryhmänsä kanssa tilaisuuden Sentterissä torstaina 7.4.2011.

Tilaisuus sattui säiden osalta hyvään saumaan, sillä kevätsade piiskasi samaan aikaan vaalimökkejä Keskustorilla ja samalla se karkotti yleisön pois vaalimökeiltä.

Ari Arvela on luottamusta nauttiva henkilö Vesilahdella sekä lähikunnissa. Hänellä on myös maakunnallisia luottamustehtäviä, joten Arvelan taidot sekä yhteistyökyky on todettu laajemmaltikin.

Sentteri-isäntänä seurasin hetken Arvelan vaalitilaisuutta ja totesin, että hänellä oli vieraita läheltä ja kaukaa.

 

 

Simo ja Leena Lemberg Lempäälästä saapuivat Sentteriin heti Arin ilmoituksissaan kertomana aikana.

Lembergit joutuivat hieman odottamaan Arvelaa, sillä Tampereen liikennevilinä ja edellisen vaalitilaisuuden pitkittyminen merkitsivät Arille pientä kiirettä.

Veikkaan, että Simo ja Leena Lemberg sekä Ari Arvela keskustelivat kahden naapurikunnan – Lempäälän ja Vesilahden – ajankohtaista asioista.

 

 

Ari Arvela (oikealla) sai tilaisuuteensa vieraaksi maatalouspiireissä valtakunnallisestikin tunnetun henkilön eli Jussi K. Niemistön Laihialta.

Jussi K. Niemistö on erityisesti viljanviljelyssä uranuurtaja monien viljelyteknisten menetelmien kehittäjänä. Hänen ansionsa ovat kiistattomat, sillä Jussi K. Niemistö on useana vuonna voittanut Käytännön Maamies-lehden satokilpailun.

Saan olla itsekin tyytyväinen, sillä olen osallistunut Jussi K. Niemistön kanssa eräiden viljanviljelyyn liittyneiden projektien toteuttamiseen. Jussi K.:n rooli projekteissa on ollut edelläkävijäviljelijän näkökulma ja minulla viljaa jalostavan teollisuuden rooli – hyvin olemme yhteisen sävelen löytäneet!

Kiitän Ari Arvelaan mielenkiintoisia vieraita saaneen tilaisuuden järjestämisestä ja toivottelen hänelle menestystä vaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Kelan entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen Mikko Alatalon arvovieraana Tampereella

Lauantai 9.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja, kolmetoista vuotta kansanedustajana sekä sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1992…1995 toiminut Jorma Huuhtanen vieraili Tampereella kansanedustaja Mikko Alatalon vieraana torstaina 7.4.2011.

Vierailun yhteyteen Alatalon järjestämän vaalitilaisuuden aiheena olivat eläkkeisiin liittyvät asiat. Keskeiseksi teemaksi muodostuivat ns. taitettuun indeksiin liittyvät tosiasiat.

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli järjestänyt kaikille avoimen tilaisuuden Cafe Siilinkarin sisäpihalle ja paikalla oli nelisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kansalaista.

Olin mukana tilaisuudessa ja esitin sen lopussa myös mielipiteeni tai oikeastaan yhteenvedon, jolle ex-pääjohtaja Huuhtanen antoi tunnustusta.

Tilaisuuden avasi kansanedustaja Mikko Alatalo, joka painotti sitä, että ikäihmisten kotiuttaminen sairaalasta pitäisi suorittaa kuntoutuksen myötä ja joskus ehkä hoivakodin kautta.

Alatalo kummeksui perussuomalaisten pohjatonta intoa muuttaa kustannuksista piittaamatta kaikki entinen. Mikko Alatalo kertoikin kysyneensä Markku Uuspaavalniemeltä, että onko tämä väsännyt curling-hallinsa nurkkaan setelipainon, jonka syytämillä euroilla persut aikovat rahoittaa kaikki esittämänsä uudistukset!

Kelan entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen piti alustuksen, josta henki vankka asiantuntemus ja se, että puhuja pystyi esittämään asiansa ASIA-pohjalta – Huuhtasella ei ollut tarvetta kerätä helppoja, mutta tosipaikan koittaessa arvottomia propagandapisteitä.

Tässä on kirjattuna Huuhtasen esityksen keskeisimmät asiat:

• vaalikopin yksinäisyydessä äänestäjän pitää harkita, että kenelle hän uskaltaa luovuttaa lompakkonsa seuraavaksi neljäksi vuodeksi
• äänestäjän kannattaa muistella, että millä puolueella on näyttöä asioiden hoitamisesta
• Suomi on yksi maailman parhaista maista elää
• Keskusta on ollut ”kammareissa”, joissa päätökset on tehty
• mies (tarkoitti Mikko Alataloa), on poliittisesti parhaimmassa iässä
• nyt asiat on hoidettava siten, että ei sukelleta kuin edellisessä lamassa

Vaalikamppailun ”kuuma peruna” on ollut ns. taitettu indeksi. Aiheen tiimoilta liikkuu paljon populistisia väitteitä.

Huuhtanen totesi, että taitetun indeksin muuttaminen populistien vaatimaksi ei ensimmäisinä vuosina merkitsisi kuin muutamia satoja miljoonia euroja, mutta sen kanssa meidän on elettävä aina vuoteen 2030 saakka.

Vuoden 2030 tienoilla väestörakenne muuttuu ”normaaliksi” – siihen saakka maksajien taakka kasvaisi liian suureksi.

Puhutaan valtavista eläkerahastoista, mutta totuus on, että ne riittäisivät nykysysteemilläkin ainoastaan seitsemän kuukautta! Eläkerahastojen suuruuteen vetoaminen on populismia kärkevimmillään.

Jäin eläkkeelle 30.11.2010 ja kaiken populismin läpitunkemana minun pitäisi vaatia taitetun indeksin muuttamista.

Viimeistään nyt Jorma Huuhtasta kuunneltuani en sitä tee, vaan jatkan maltillisella ja realistisella linjalla. En halua lisätä ylisukupolvisia rasitteita, sillä kolmen poikani ja kahden pienen tytön vaarina tunnen vastuuni seuraavien sukupolvien pärjäämisestä.

Sain haastatella taannoin pääministeri Mari Kiviniemeä ja hän mainitsi silloin, että eläkeläisten ostovoiman säilyttämiseksi tarvitaan ”erityistoimia”.

Jorma Huuhtanen totesi nyt Mikko Alatalon vieraana, että taitetun indeksin muuttaminen merkitsisi muutaman vuoden kuluttua todella suuria heikennyksiä eläkejärjestelmäämme. Uskon Kelan entistä pääjohtajaa enemmän kuin populisteja!

Totesin alussa, että käytin tilaisuuden lopulla puheenvuoron. Se eteni jokseenkin näin:

Meitä ns. suuria ikäluokkia varten jouduttiin aikanaan rakentamaan Suomeen kansakouluja.

Tarvitsimme myös uusia kasarmeja, jotta pystyimme suorittamaan asevelvollisuutemme.

Osa meistä joutui muuttamaan töitä saadakseen Ruotsiin

Jossain vaiheessa optikkoliikkeet ja silmälääkärit käärivät rahaa meidän vuoksemme, kun ns. ikänäkö vaati meidän hankkimaan silmälasit!

Nyt joudumme tinkimään eläkkeistämme, jotta emme syyllisty kohtuuttoman suureen ylisukupolviseen ”ryöstämiseen”. Ainakaan minä en suostu heikentämään lasteni ja lastenlasteni elämää muutaman extra-euron vuoksi!

Oleellista on, että Suomen talouspolitiikka on uskottavaa ja kasvua tukevaa. Vain se voi taata kunnollisen eläkevarmuuden myös meille – taitettua indeksiä muuttamaan vaativat populistit eivät siihen pysty.

Näille ajatuksilleni Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen antoi tunnustuksen sanat!

On muistettava, että jos inflaatio kasvaa, se merkitsee nykyisen laskentatavan edullisuutta eläkeläisille! Ovatko populistit tiedostaneet tämän?

Tässä muutama valokuva Cafe Siilinkarin sisäpihalla kansanedustaja Mikko Alatalon järjestämästä tilaisuudesta:

 

 

Kelan entisen pääjohtaja Jorma Huuhtasen saaminen Tampereelle puhumaan oli taas sulka kansanedustaja Mikko Alatalon hattuun - me Pirkanmaalla ja Tampereella tarvitsisimme enemmän Alatalon tapaisia vaikuttajia, jotka pystyvät hankkimaan tilaisuuksiin valtakunnan ykköspäättäjiä tai sellaisína toimineita!

 

 

Mikko Alatalon ja Jorma Huuhtasen keskustelu eteni mukavan jutustelun merkeissä. Näki, että molemmat arvostivat toisiaan!

 

 Jorma Huuhtanen on siirtynyt päivän politiikasta sivuun ja se on omiaan antamaan painoarvoa hänen mielipiteilleen.

 

Kiitän kansanedustaja Mikkoa Alataloa mainion eläkeläistilaisuuden järjestämisestä!

Kuulin sivukorvalla, että Mikko on vielä ennan eduskuntavaaleja järjestämässä ainakin yhden mielenkiintoisen tilaisuuden ajankohtaisesta teemasta.

Odotamme Mikon ilmoitusta asiasta! 

 

-Esko Erkkilä-

Tehoministeri Mauri Pekkarinen kansanedustaja Mikko Alatalon vieraana Tampereella

Perjantai 8.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli kutsunut työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vieraakseen Tampereelle. Vierailu toteutui keskiviikkona 6.4.2011 ja sen merkeissä toteutettu kaikille avoin yleisötilaisuus alkoi Linkosuon kahvilassa Kauppahallissa klo 10.30.

Ministeri Pekkarinen oli epähuomiossa mennyt Koskikeskukseen ja sen vuoksi ministerivieraan esiintyminen myöhästyi hetken.

Myöhästyminen ei haitannut vähääkään, sillä runsaslukuinen yleisö kuunteli kiinnostuneena Mikko Alatalon esiintymistä. Mikko esiintyi ilman kitaraa ja osoitti mahtavat esiintymistaitonsa myös ”puhetyöläisenä” – tuli toteennäytetyksi se, että Pirkanmaan Keskustan piirikokous oli oikeassa, kun se päätti esittää Mikko Alataloa seuraavan hallituksen ministeriksi.

 

Tässä kuvasarja työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vierailusta Tampereella:

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo kertoi kuluneen kahdeksan vuoden aikana aikaansaamistaan tuloksista Eduskunnassa - ne ovat varsin mittavat ja monipuoliset.

 

 

Tilaisuudessa oli paikalla yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Taivalsalmi (vasemmalla) yhdessä kampanjapäällikkönsä Atte Nikkasen (oikealla) kanssa.

Sain esitellä tilaisuudessa Timon ja totesin, että nyt pirkanmaalaiset saavat määrätä lääkärin Eduskuntaan - Timo Taivalsalmen!

 

 

Timo Taivalsalmi esitteli itsensä sekä keskeiset teemansa ja sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

 

Ministeri Pekkarinen osoitti jälleen kerran sen valtavan tietomäärän, jonka hän hallitsee. Pekkarista on nautinto kuulla!

 

 

Onko tässä kaksi tulevan hallituksen ministeriä - Mikko Alatalo ja Mauri Pekkarinen?

 

 

Vasemmalta (seisomassa) Tarmo Niemenmaa, Timo Taivalsalmi, Mikko Alatalo ja Mauri Pekkarinen.

 

 

Jouni Koskela (vasemmalla) ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi (oikealla) kuuntelivat työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen sanomaa "korva tarkkana".

 

 

On äärettömän tärkeää, että paikkakunnan ja maakunnan luottamushenkilöillä ja edunvalvojilla on mutkattomat sekä suorat suhteet ylimpiin päättäjiin.

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (keskellä) ja Pirkanmaan Liiton Jouni Koskela (oikealla) ehtivät kertomaan Tampereen sekä Pirkanmaan tavoitteita ministerille.

 

Kiitän kansanedustaja Mikko Alataloa, että hän sai koko Pirkanmaan vieraaksi työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen. On maakunnan etu, että kansanedustaja Mikko Alatalolla on läheiset ja luottamukselliset suhteet ministereihin sekä ylimpään virkamieskuntaan.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kuolemanlaatta kaulaan ja rynnäkköön Kalevankankaalta halki Tampereen Näsilinnaan

Keskiviikko 6.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Tampereen valtauspäivä oli tasan 93 vuotta sitten eli 6.4.1918.

Valkoisiin eli Tampereen vapauttajiin kuulunut jääkäriluutnantti Erik Gunnar Melin teki kolmea päivää aikaisemmin onnistuneen rynnäkön 170 hengen vahvuisella komppanialla Tampereen läpi, Kalevankankaalta Näsinkalliolle Näsilinnaan.

Tietokirjailija ja historioitsija Timo Malmi sekä kustannusyhtiö Traff Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Närhi toteuttivat mielenkiintoisen ja n. 200 henkeä yön pimeyteen koonneen historiallisen tapahtuman 3.4.2011 klo 03.00 Tampereella.

Osallistuin puhuttelevaan tapahtumaan.

 

 

Tilaisuuden kokoontuminen tapahtui Kalevankankaan länsilaidalla sijaitsevan entisen Yleisen sairaalan eli nykyisen sairaanhoito-oppilaitoksen paikoitusalueella.

 

 

 

 

Meille jaettiin pahvilappunen ja pätkä manillanarua. Menettely oli sama kuin tasan 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehillä. Kyse oli kuolemanlaatasta eli pahvisesta tuntolevystä. Kuolemanlaatta oli tarpeellinen, jotta kaatunut Vapaussodan sankarivainaja pystyttiin toimittamaan kotiseurakunnan multiin.

 

 

Kirjailija Timo Malmi esiintyi ”rynnäkön” aikana omana itsenään...

 

 

...ja Mikko Närhi esitti Erik Gunnar Meliniä.

Kuvassa Närhi eli Melin kuvaa megafonin avulla taistelutilannetta 93 vuotta sitten.

 

Palavat talot loimusivat eri puolilla kaupunkia ja punaisten johtaja Eino Rahja joukkoineen tulitti tykeillään kaupunkia etelän suunnasta.

Melin joukkoineen lähti Kalevankankaalta etenemään Näsilinnaa kohti klo 03.00 ja niin teimme mekin tasan 93 vuotta myöhemmin.

Sorinsillan ylittäminen oli vaikeaa, sillä Rahjan joukkojen tykkituli vaikeutti etenemistä.

 

 

Kiersimme Sorinsillan pielessä silloin ja myös nyt sijaitsevan Ortodoksikirkon...

...sekä aloimme etenemään Suvantokatua pitkin kohti Tammerkoskea. Ortodoksikirkon lähistöllä olevat puutalot paloivat ja niiden hehku nosti Melinin joukoilla hien pintaan.

Punaiset olivat linnoittaneet Hämeensillan ja eteneminen Tammerkosken yli ei ollut sitä kautta mahdollista.

Melinin joukot ryntäsivät nykyisen Koskikeskuksen kohdalla olleen Pellavatehtaan läpi Tammerkosken yli silloista Neulapatoa pitkin. Neulapato sijaitsi lähellä nykyistä Patosiltaa ja sitä pitkin me ylitimme Tammerkosken.

Tammerkosken ylityksen jälkeen nousimme Laukontorilta Hallituskadulle ja etenimme sitä pitkin Näsilinnan kadulle saakka. Näsilinnankatua pitkin otimme suunnaksi Näsilinnan.

Hämeenkatu piti ylittää pienissä ryhmissä, sillä punaiset tulittivat Hämeenkatua sen molemmista päistä. Pienin tappion Melinin joukot pääsivät Näsilinnan juurelle – me emme kokeneet tappioita lainkaan – päinvastoin muutama kapakasta palaava nuori liittyi yölliseen joukkoomme.

Oli siinä humalaisilla nuorilla ihmettelemistä, kun parisataa tummiin pukeutunutta aikuista oli selvin päin yhdessä ryhmässä matkaamassa kävellen Tampereen ydinkeskustassa aamu neljän aikoihin!

Näsilinnan juurella pysähdyimme ja pienen selostustauon jälkeen aloitimme reittimme raskaimman osuuden – kipuamisen kohti Näsilinnaa. Kipuaminen lumessa oli raskasta meille, mutta vielä raskaampaa se oli ollut 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehille.

Melinin miehet yllättivät Näsilinnassa majailleita punaisia suuren joukon. Kerrotaan, että yllätettyjä punaisia oli n. 200 henkeä. Käsikranaatein ja muilla aseilla Melinin miehet puhdistivat Näsilinnan. Vapaussota oli myös sisällissotaa ja on surullista, että Melinin miehet teloittivat 27 punaista, jotka eivät päässeet pakenemaan Näsilinnasta.

Melinin miesten rynnäkkö Kalevankankaalta Näsilinnaan enteili Tampereen vapauttamista, vaikka lopullinen vapauttaminen tapahtuikin vasta kolmen päivän kuluttua.

Tampereen lopullinen vapauttaminen ei ollut kypsä vielä 3.4.1918, sillä punaisten sotatoimet Näsilinnaa kohtaan kasvoivat ja Melinin miehet joutuivat luopumaan siitä. Näsijärven jään kautta he joutuivat palaamaan lähtöpaikkaansa, mutta heidän rynnäkkönsä oli osoittanut, että Tampereen vapauttaminen oli enää ajan kysymys.

Kiitän Timo Malmia ja Mikko Närhiä hienon tosihistoriaan tukeutuvan kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

 

Teon merkittävyyttä ei vähennä se, että spektaakkelissa oli kyse Timo Malmin kirjoittaman ja Mikko Närhen kustantaman kirjan ”Rynnäkkö läpi Tampereen” –kirjan julkistamisesta ja markkinoinnista.

Näsilinnasta aamuviiden aikaan hankitun kirjan nimilehdellä on leimasimella tallennettu teksti:

 

 

”Tämä kirja on julkaistu ja OSTETTU Näsilinnassa TAMPEREEN RYNNÄKKÖ -yönä 3.4.2011”.

-Esko Erkkilä-

Tapasin Arto Pirttilahden lähikauppani parkkipaikalla

Tiistai 5.4.2011 klo 13.20 - -Esko Erkkilä-

Suoritin vaimoni määräyksestä ja hänen ohjeidensa mukaisen kauppakäynnin Koivistonkylän Prismassa siten, että palasin kauppamatkaltani juuri äsken.

Huomasin, että aina iloinen velikulta ja Pirkanmaan vahva vaikuttaja Arto Pirttilahti oli tekemässä itseään tutuksi Koivistonkylän Prisman asiakkaille.

 

 

Arto Pirttilahden vaaliauto koristeltuna Arton ehdokasnumerolla 205 oli pysäköitynä täsmällisesti ruutuun

 

Arto Pirttilahti...

 

 

 

...sekä hänen vaalipäällikkönsä Elina Sieppi tapasivat Prisman asiakkaita.

 

Seurasin sivusta kotvan aikaa ja huomasin, että monet jäivät keskustelemaan Arton tai Elinan kanssa.

On mielestäni hyvä asia, että äänestäjillä on vaivaton mahdollisuus tutustua vaikkapa kauppamatkoillaan kansanedustajaehdokkaisiin ja tehdä vertailuja eri puolueiden ja ehdokkaiden välillä.

Tunnen kaikki Keskustan 18 Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokasta ja tiedän, että he kaikki pystyvät hoitamaan kansanedustajan vaativan sekä vastuullisen toimen.

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

Suomenmaa-lehden nettiversio 1.4.2011 klo 16.00

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomenmaan nettilehdessä 1.4.2011 klo 16.00 kerrotaan Cafe Siilinkarin sisäpihalla 31.3.2011 ja Tammelantorilla 1.4.2011 klo 09.30 järjestetyistä yleisötilaisuuksista, joissa pääministeri Mari Kiviniemi tapasi yleisöä.

Cafe Siilinkarissa pääministeri Mari Kiviniemen sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan haastattelijana toimi Suomenmaa-lehden toimittaja Pirkko Määttälä.

Määttälä huomasi, että valokuvasin Siilinkarin tilaisuudessa ja hän pyysi lähettämään jonkun kuvan tilaisuudesta laatimansa jutun kuvitukseksi.

Toinen lähettämistäni kuvista "ylitti julkaisukynnyksen".

Suomenmaan juttu kokonaisuudessaan tässä.

 

-------

Tampere kuuli keskustan omaishoito- ja muuta asiaa

01.04. 16:00

 

 

 

Mari Kiviniemi keskusteli Tampereella muun muassa Pirkko Mäkelän ja Satu Niskasen kanssa.

Kuva: Esko Erkkilä

 

Yhdenvertaisuus, jaksaminen ja lomaoikeus.

 

Siinä muutamia asioita, jotka keskustalle ovat olennaisia omaishoidossa. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula puhuivat torstaina Tampereella aiheesta kahvila Siilinkarissa.

 

Paikalle tulleet noin sata pirkanmaalaista ja tamperelaista kuuntelivat hartaana keskustan sanomaa. Kommentit ja kysymykset esitettiin molemmille vieraille mieluummin kahdenkeskisissä keskusteluissa kuin ison yleisön edessä.

 

Tosin yhtään sosiaali- ja terveyspoliittista vaalitilaisuutta tuskin järjestetään ilman taitetusta indeksistä puhumista, eikä Tamperekaan tehnyt siitä poikkeusta. Ministeri Rehula selvitti, mistä asiassa on kyse. Lisäksi hän kertoi seikkaperäisesti, miksi sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen.

 

– Sitä on rakennettu koko sodanjälkeinen aika ja aina on pistetty pala toisen viereen kuin tilkkutäkissä. Lisäksi aika ja elämäntyyli on muuttunut niin, että esimerkiksi erilaisia perhemääritelmiä on toistakymmentä. Näiden kaikkien asioiden yhteensovittaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, Rehula totesi.

 

Mari Kiviniemi puhui varsinaisen asian lisäksi omista Tampere-muistoistaan.

 

– Äitini on kotoisin tuosta vierestä Kangasalta ja muistan, miten hienoa oli lapsena tulla Tampereelle katsomaan kaupungin jouluvaloja, Kiviniemi kertoi.

Hän kertoi lisäksi omista iäkkäistä sukulaisistaan ja muistutti, miten tärkeää omaishoitamisen yhteydessä on huolehtia hoitajan jaksamisesta.

 

– Juuri siksi keskusta haluaa sellaisia ratkaisuja, että omaishoitajalle taataan riittävä lepo hänen tekemänsä arvokkaan työn ohessa, Kiviniemi totesi.

 

Kiviniemi oli perjantaiaamuna myös Tampereen Tammelantorilla.

 

Siellä hän totesi, että pääministerinä toimiminen on etu asioihin paneutumisessa.

 

Leikatun indeksin korjaamishaaveisiin pääministeri toisti torstaina Café Siilinkarissa toteamansa, että rahat eivät riitä indeksin muuttamiseen.

 

Leikatun indeksi osapuolina ovat työmarkkinaosapuolet, joten asia ei ole yksinomaan hallituksen päätettävissä.

 

– Leikatun indeksin vuoksi eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä ja tämä ongelma pitää poistaa erillistoimenpitein, Kiviniemi linjasi.

 

Tammelantorin tilaisuuteen toivat oman värinsä eläinsuojelijoiksi itseään kutsuvat henkilöt.

 

He nousivat Tammelantorin myyntipöydälle ja levittivät pitkän punavärisen banderollin. Yksi käytti laukkuunsa kätkettyä megafonia ja myös muuta äänentoistolaitetta.

 

Pääministerin turvamiehet joutuivat esittämään poliisikorttinsa ja senkin jälkeen mielenosoittajat oli lähes väkivalloin työnnettävä pois myyntipöydältä.

 

Turvamiehet pyysivät lisää poliisivoimia paikalle ja pahimmat hulinoitsijat korjattiinkin sen jälkeen "parempaan talteen".

 

SUOMENMAA

 

-------

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

• Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
• Kiinan tilanne
• Varastotilanteet
• Politiikka (Pohjois-Afrikka)
• Valuuttasuhde (euro/dollari)
• Spekulantit
• Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Turkistarhaus on keino alentaa elintarvikkeiden hintoja ja kohentaa Itämeren tilaa

Lauantai 26.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamukset saattavat ensi kuulemalta tuntua kaukaa haetuilta – jopa merkillisiltä, mutta totta ne ovat.

Jokunen selittävä sana toteamusten toteen näyttämiseksi lienee paikallaan.

Teurastamoteollisuudessa syntyy merkittäviä määriä teurasjaetta, jota ala taitamattomuuttaan ja käsittämättömästä syystä kutsuu teurasjätteeksi. Kyse ei todellakaan ole jätteestä, vaan halutusta turkistuotannon raaka-aineesta.

Teurasjätteestä, erilaisista kalaperäisistä raaka-aineista, viljarehusta ja monista muista raaka-aineista valmistetaan suurilla turkisrehutehtailla ”verkkovalmista” rehua turkiseläimille. Turkisrehutehtaat kilpailevat teurastamoiden teurasjätteestä ja maksavat tavarasta yllättävän korkeaa hintaa.

Kun teurastamot saavat ”jätteestään” hyvän hinnan, ne pystyvät myymään makkarat, lihat ja muut teurastamoteollisuuden valmistamat elintarvikkeet edullisella hinnalla päivittäistavaraketjuille.

Mainitsin jo, että turkisrehun raaka-aineena käytetään kalaa ja kalaperäisiä raaka-aineita.

Silakka on tärkeä turkiseläinrehujen raaka-aine ja kun se pyydetään ”roskakalana” Itämerestä, niin meren fosforikuorma kevenee. Silakan pyytäminen turkisrehujen raaka-aineeksi on siis Itämeren suojelua parhaimmillaan.

Jos kaikki Suomessa syntyvä teurasjäte jouduttaisiin ohjaamaan korkeariskisen eläinjätteen käsittelyä varten rakennettuihin laitoksiin käsiteltäväksi, olisi se voimavarojen tuhlausta ja kierrätysperiaatteen vastaista toimintaa. Turkisrehutehtaiden teurasjätteen tarve merkitsee, että teurastamotuotteiden ja alan sivujakeiden arvoketju toimii järkevästi.

Kun tähän lisätään merestä pyydettävä silakka ja sen Itämeren fosforitasetta pienentävä vaikutus, ovat otsikossa esitetyt seikat tulleet toteennäytetyiksi.

 

-Esko Erkkilä-

Ruuan arvonlisäveroa ei pidä korottaa

Perjantai 25.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi piti merkittävän linjapuheen Keskustan valtakunna​llisessa vaalistart​issa 5.3.2011.

Haluan erityisesti tuoda esille ja kiittää pääministeriä tärkeästä linjauksesta, joka koskee elintarvikkeiden arvonlisäveroa.  

Kertauksena, että elintarvikkeiden arvonlisävero oli 30.9.2009 saakka 17 %.

Suomen Keskustan ansiosta ja Kokoomuksen sekä oppositiopuolue SDP:n vastustuksesta huolimatta elintarvikkeiden arvonlisävero alennettiin 1.10.2009 alkaen 12 prosenttiin.

Heinäkuun alusta eli 1.7.2010 elintarvikkeiden arvonlisävero nostettiin 13 prosenttiin.

Kokoomus on vaaliohjelmassaan linjannut, että arvonlisäveroa on korotettava 2 %-yksikköä. Kokoomus haluaa siis, että myös elintarvikkeiden eli ruuan arvonlisäveroa korotettaisiin!

 Pääministeri Mari Kiviniemi linjasi Keskustan vaalistartissa arvonlisäveroista seuraavaa:

”Arvonlisäveroa meidän pitää korottaa siksi, että voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen. Mutta pienituloisille tärkeitä ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa emme korota. Keskusta ei myöskään korota energiaveroja nyt päätetystä.” (Alleviivaus blogikirjoittajan).

Arvonlisävero on tasaveroa puhtaimmillaan. Kokoomus haluaa, että myös elintarvikkeiden hinnoittelussa etenisimme tasaveron suuntaan.

On nähtävissä, että elintarvikkeiden hintoihin on kohdistumassa suuria korotuspaineita. Korotuspaineiden suurimmat syyt tulevat meille maailmantilanteen heijastumina. Tähän kuvioon elintarvikkeiden arvonlisäverokannan korottaminen ei sovi lainkaan.

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä, kun hän julkitoi Keskustan selkeän ja yksiselitteisen kannan elintarvikkeiden arvonlisäveron säilyttämisestä ennallaan puolueen vaalistartissa.

Sain juontaa pääministerin haastattelutuokion Sentterissä 12.3.2011. Kysyin Keskustan kantaa arvonlisäveroon silloin ja mielihyväkseni pääministeri vastasi minulle sekä satalukuisalle yleisölle, että Keskusta ei korota elintarvikkeiden eikä lääkkeiden arvonlisäveroa. Hienoa!

Se on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto ja uskon, että äänestäjät haluavat samoin!

 

-Esko Erkkilä-

Hyötyvoimalan rakentaminen on oikea päätös ja sijoituspaikaksikin näyttää muodostuvan ainoa järkevä paikka

Torstai 24.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle rakennettava hyötyvoimalaitos on ristitty Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeeksi ja sen toteuttamisen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Tampereen Sähkölaitos –yhtiöt.

Kannatan lämpimästi hanketta, sillä sen myötä jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla.

Tunnistan, että eräät tahot ”jäkättävät” hyötyvoimalaitoksen rakentamista vastaan ja puhuvat taivaanrannanmaalareina jätteiden vähentämisestä ensisijaisena jätepolitiikan toimintamuotona. Mielestäni taivaanrannanmaalarit puhuvat toki asiaa, mutta eivät elä todellisuusmaailmassa.

On ihmeellistä ja sinänsä positiivista, että hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen on asian puolesta. Tynkkysen rooli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana tuo vihreidenkin käytännön toimintaan järkevyyttä!

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.   

­Arvioitavat neljä hyötyvoimalaitoksen sijaintivaihtoehtoa ovat Lielahti (Epilä), Rusko, Sarankulma (Peltolammi) ja Tarastenjärvi. Tarastenjärven vaihtoehdossa on mukana Biokaasutuslaitos, joka voidaan toteuttaa myös itsenäisenä hankkeena.

On positiivista, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa puhutaan nyt Epilän ja Peltolammin vaihtoehdoista (vaikkakin sulkeissa).  Lielahdesta Epilän kohdalla ja Sarankulmasta Peltolammin kohdalla pyrittiin ilmiselvästi sumuttamaan paikallisia asukkaita sijoituspaikkavaihtoehtojen kohdalla. Kerrassaan tuomittavaa toimintaa virkamiehiltä, mutta Alvari-kokoontumisissa asia saatiin korjattua.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikaksi on nyt ilmeisesti muotoutumassa Tarastenjärvi.

 

Olen ollut koko ajan Tarastenjärvi-vaihtoehdon kannalla ja se selviää mm., jos Googleen laittaa hakusanaksi ”Tampereen hyötyvoimalaitos”, niin melkein kärjessä on blogikirjoitukseni asiasta.

 

En siis ole muuttanut kantaani, vaan kannatan Tampereen hyötyvoimalaitoksen rakentamista ja sen sijoittamista Tarastenjärvelle.

 

Valitettavasti en ehtinyt asiasta järjestettyyn YVA-selostustilaisuuteen, joka oli kaikille avoin yleisötilaisuus keskiviikkona 16. maaliskuuta 2011 klo 18–20 Tampereen yliopiston päätalolla, 2. krs, luentosali A1, Kalevantie 4.

Toivomukseni oli, että yleisö käyttäisi tilaisuudessa puheenvuoroja, jotka puoltavat hyötyvoimalan sijoittamista Tarastenjärvelle. Näin myös tietääkseni tapahtui, vaikka taivaanrannanmaalaritkin olivat äänessä.

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisen painajainen on hyvän esiintymistaidon omaava virkamies, jonka perustiedot ovat virheelliset

Keskiviikko 23.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Omaan kohtuullisen esitystaidon ja tiedostan vaaran, että puheeni jälkeen mennään pitkälle ”metsähallituksen puolelle”, jos tietoni esittämästäni asiasta ovat virheelliset.

Ongelma on kohdallani rajattu, mutta virkahenkilön kohdalla kyse on isosta ongelmasta.

Virkahenkilön täysin virheelliset ja vajavaiset tiedot sekä niihin liittyvä vakuuttava esiintyminen tulivat esille taannoin, kun Tampereen kaupungin valtuustosalissa esiteltiin ns. Rantaväylän tunneliin liittyviä seikkoja.

En ota kantaa Rantaväylän tunneliin sinänsä, sillä siitä ja sen rakentamisesta päättävät kaupunginvaltuutetut.

Ongelmana on virkahenkiöiden täydellinen tietämättömyys tunnelityömaan louhintojen vaikutuksista alueen asunnoille ja ihmisten kodeille.

Tampereen valtuustosalissa järjestettiin tiistaina 22. helmikuuta 2011 yleisötilaisuus, jossa esiteltiin tarkennettuja suunnitteluratkaisuja Rantaväylän pitkästä tunnelivaihtoehdosta.

Liikenneviraston kehittämispäällikkö Pekka Petäjäniemi, jolla on mainio ja vakuuttava ulosanti, paukutteli tilaisuudessa täydellistä pajunköyttä tunnelityömaan louhintatöiden ongelmista ja erityisesti vahinkojen korvaamisesta.

Kaikesta näkyi ja kuului, että Petäjäniemellä ei ollut asiasta todellista tietoa.

Petäjäniemi vähätteli luohintavaurioiden aiheuttamaa vaaraa ja kaiken huipuksi hän totesi mahtipontiseksi: ”Kaikki on korvattu, joka on vaurioitunut!”

Olen Palokallion Omakotiyhdistys ry:n jäsen yhdistyksen perustamisesta alkaen. Olen toiminut yhdistyksessä tavallisesta rivijäsenestä puheenjohtajaan saakka. Omaan täydellisen kuvan louhintatöiden lähialueen rakennuksille aiheuttamista vahingoista.

Kyse on Ikean rakentamiseen liittyneiden louhintatöiden omakotitaloille aiheuttamista vahingoista.

Omakotitaloni sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä Ikea-räjäytyksistä. Vaikka välissä on Tampere-Helsinki –moottoritie, Ikea-räjäytykset aiheuttivat omakotitalollemme 600 euron suuruiset vahingot. Ne Tampereen kaupunki korvasi.

Alueellamme monen omakotitalon Ikea-räjäytysten vahingot ovat suuruusluokkaa 30.000…40.000 euroa ja käytännössä mitään ei ole korvattu. Ei ole korvattu, vaikka solmimme Tampereen kaupungin kanssa erillissopimuksen siitä, että Tampereen kaupunki korvaa mahdolliset vahingot.

Näillä perusteilla pidän Liikenneviraston kehityspäällikkö Pekka Petäjäniemen puheita em. tilaisuudessa pajunköyden syöttämisenä asukkaille.

-Esko Erkkilä-