Saminon kylässä sijaitsee eräs lukemattomista Pyhän Eliaan kirkoista

Sunnuntai 9.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikalta Puutoisista kohti Vytegran kaupunkia.

 

 

Saavuimme Vologdan oblastin alueella sijaitsevaan Saminon kylään.

 

 

 

 

Kylässä sijaitsee Pyhän Eliaan puinen kirkko – rakennettu 1692 – 1702. 

 

 

Maailmassa on lukemattomia kirkkoja, jotka on nimetty Pyhän Eliaan kirkoiksi ja Venäjällä Äänisen itäpuolella Saminon kylässä on yksi sellainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkko ei ole avoinna, mutta tällaisenakin se on nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

Kirkon vierellä sijainneet rakennukset ovat päässeet rapistumaan siihen kuntoon, että niitä ei mikään enää pelasta.

 

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

Kirkon vierellä kulkee rauhallista menoaan joki…

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen yli johtaa kyläsilta,…

 

 

 

 

 

 

…joka ei luonnollisesti ole tarkoitettu raskaalle liikenteelle.

 

 

 

 

 

 

Kirkon vastarannalla sijaitsee hyvinhoidetulta vaikuttava venäläistalo.

 

 

 

Suorastaan idyllistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista Vytegraan päin

Lauantai 8.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmin, Venäjällä on useita Stalinin puhdistuksiin vuosina 1937 – 1938 liittyviä teloitus- ja hautapaikkoja.

 

 

Kerroin myös, että olen käynyt monilla niistä, jotka sijaitsevat Äänisen ja Laatokan lähistöllä.

 

 

Kyröläismatkallamme kesä...heinäkuun vaihteessa kävimme yhdellä teloitus- ja hautapaikalla, jolla en ole aikaisemmin käynyt.

 

 

 

 

 

 

Tämä teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista hieman Vytegraan päin kulkusuunnassa vasemmalla puolella.

 

 

Kävelymatkaa maantieltä on satakunta metriä.

 

 

Tässä oppaamme ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoo meille muistomerkistä.

 

 

 

 

 

 

Tein tällä kohdalla puutteelliset muistiinpanot ja kun en osaa venäjää, niin en pysty kertomaan, että mitä muistokivessä sanotaan. Toivon, että venäjää taitavat lukijani suomentavat muistokivessä olevan tekstin.

 

 

 

 

 

 

Maasto muistokiven takana on sellaista, että sinne Stalinin vainojen uhreja on todennäköisesti haudattuna.

 

 

 

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuva paikasta.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Poistuimme paikalta autolle ja vastaamme tuli supisuomalainen traktori + metsäkärry –yhdistelmä!

 

 

 

 

 

 

Farmi Forest  oli metsäkärryn merkki eli kyseessä on Iisalmessa toimivan tehtaan tuote…

 

 

 

 

 

 

…ja vetopelinä oli Valtra!

 

 

 

Harmittelen nyt jälkeenpäin, että miksi en ryhtynyt kuljettajan kanssa juttusille ja siten selvittänyt, että oliko kyseessä suomalainen yrittäjä!

 

 

 

No, ainakin pelit ja vehkeet olivat suomalaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäjän teillä voi tulla vastaan vaikkapa helikopterikuljetus!

Perjantai 7.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Pidän Venäjästä, sillä siellä saattaa tulla vastaan vaikka millaisia tilanteita.

 

 

Äänisen ja Laatokan kiertäneellä kyröläismatkallamme ruokailimme 3.7.2015 Puutoisten kaupungissa.

 

 

Puutoinen on mielenkiintoinen n. 16.000 asukkaan kaupunki, jonne 1930-luvulla muutti Amerikasta ja Suomesta tulleita punaisia suomalaisia.

 

 

Mikä lienee ollut Puutoisiin muuttaneiden suomalaisten ja amerikkalaisten kohtalo Stalinin puhdistuksissa 1937 – 1938?

*******************

 

 

Söimme Puutoisissa maukkaan päivällisen Ujut-hotellissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hotelli Ujut sijaitsee kaksikerroksisessa tiilitalossa ja sen valtteina sanotaan olevan hiljainen, rauhallinen sekä kotoinen ilmapiiri.

Suosittelen Äänisen kiertäjille ruokailua Ujut-hotellissa - emme yöpyneet siellä, joten kokemusta hotelliasumisesta Ujut-hotellissa ei ole.

******************

 

 

 

Samaan aikaan meidän kanssamme oli ruokailemassa rekkakaravaanin kuljettajat, jotka kuljettivat helikopteria uuteen asemapaikkaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

Puutoisten klopit ovat samanlaisia kuin Suomessa – polkupyörät jätetään minne sattuu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko taskulaskin syrjäyttämässä helmitaulun venäläiskaupassa?

Tiistai 4.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Poikkeaminen venäläiskaupassa on aina elämys – näin erityisesti syrjäisissä venäläiskylissä.

 

 

Poikkesimme kyröläismatkallamme muutamia kertoja pieniin venäläiskauppoihin ja koimme aikakoneella paluun viisikymmentä – kuusikymmentä vuotta ajassa taaksepäin – suorastaan romanttista.

 

 

 

 

 

 

Tsulmoisissa poikkeamiskohteemme oli tyypillinen venäläinen kyläkauppa.

 

 

Kyläkaupassa oli laaja valikoima alkoholijuomia ja riittävästi lihaa sekä lihajalosteita, rinkeleitä suurempaan nälkään ja monenlaista jokapäiväisessä elossa tarvittavaa työkalua.

 

 

 

 

 

Ostin 160 ruplaa eli hieman vajaat kolme euroa maksaneen puutarhakuokan ja olin tyytyväinen, että kotijoukot arvostivat tuliaistani.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Matkamme ei jatkunut kaupalta sillan yli eteenpäin, vaikka silta tuntuikin kiehtovalta kokemukselta.

 

 

 

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki kertoi aina ihmettelevänsä, että kuljettajamme Raivo ei suostu ajamaan sillan yli,…

 

 

 

 

 

 

…mutta tarkempi tutkiminen osoittikin, että Raivon päätös oli aivan oikea!

No, kenraali kertoi juttujaan ihan leikispäiten!

 

 

 

 

 

 

Eipä tästä ollut linja-autolla ylimenemistä!

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Puhelinyhteydet kuitenkin pelaavat, vaikka kopin juurella kasvavasta pitkästä ruohosta voi päätellä, että puhelinkopilla ei ainakaan tänä kesänä ole ollut käyttöä.

 

 

 

 

 

 

Toinen perivenäläinen ilmiö ovat palaneet talot.

 

 

Pahat kielet kertovat, että jos joku kyläläisistä saa elämänsä hyville jengoille, niin kohta tulipalo lopettaa hyvinvoinnin.

 

 

Saattaa olla vain pahaa puhetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoisia venäläiskyliä Äänisen itäpuolella

Maanantai 3.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Poventsasta Äänisen itäpuolta kohti etelää ja kohtasimme matkallamme paljon metsää, mutta myös mielenkiintoisia karjalaiskyliä.

 

 

Ohitimme Haapaselän kylän, jonne asti suomalaiset joukot Jatkosodassa hyökkäsivät.

 

 

Seuraava kohteemme oli Tsolmuisen kylä, mutta ennen sinne pääsyämme tässä muutamia kuvia venäläisasutuksesta Äänisen itäpuolella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näemme, että oma tupa ja perunamaa on teemana Äänisen itäpuolella!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ihmiset, älkää tappako toisianne"

Lauantai 1.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja Neuvostoliitossa, joiden avulla diktaattori Josef Stalin vahvisti valta-asemiaan.

 

 

Stalinin vainot painottuivat 1930-luvun lopulle ja vuodet 1937 – 1938 olivat niiden synkintä aikaa.

 

 

Vainojen uhrien lukumäärästä ei luonnollisesti ole tarkkaa tietoa, mutta on esitetty, että uhreja olisi ollut 1,5 miljoonaa – ja kaikki nämä siis oman maan kansalaisia.

 

 

Voidaan perustellusti yhtyä niihin mielipiteisiin, jotka toteavat Stalinin vainojen pelastaneen Suomen Talvisodassa.

 

 

Mielipide on perusteltu, sillä Stalinin vainot kohdistuivat rankasti mm. upseeristoon, joka merkitsi, että maan paras upseeriaines oli likviditoitu juuri ennen Neuvostoliiton aloittamaa Talvisotaa Suomea vastaan.

 

 

 

******************

 

 

 

Nykyisen Venäjän alueella on monia Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikkaa, jotka on arkistolähteisiin perustuen pystytty jäljittämään.

 

 

Eräs näistä teloituspaikoista on Sandarmoh`n teloitus- ja hautapaikka, jossa kävimme kyröläismatkallamme heinäkuun 2. päivänä 2015.

 

 

Sandarmoh sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Karhumäestä ja jos sielläpäin liikkuu, niin se kannattaa sisällyttää matkaohjelmaan!

 

 

Kannustan googlaamaan ”Sandarmoh” tai ”Sandarmohin metsä” – sieltä löydätte lisää tietoa Stalinin vainoista!

 

 

Olen käynyt Sandarmoh´ssa kerran aikaisemminkin, mutta siellä käynti on aina pysähdyttävä kokemus.

 

 

 

 

 

 

 

Ihmiset, älkää tappako toisianne

 

 

 

Stalinin joukkoteloituksista pidettiin yhtä tarkkaa kirjanpitoa kuin vastaavasti Hitlerin hirmutöistä, joten molempien diktaattorien joukkoteurastukset ovat selvinneet jälkipolville.

 

 

Hitler tappoi pääsääntöisesti muita kuin saksalaisia, mutta Stalinin teloitukset kohdistuivat oman maan kansalaisiin.

 

 

Sandarmoh´ssa on ammuttu yli 7.000 ihmistä, joista 762 suomalaista.

 

Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla lepää yli kuudenkymmenen eri kansallisuuden edustajaa.

 

 

Sandarmoh´ssa on lukuisia joukkohautoja ja kenenkään uhrin todellista leposijaa ei tiedetä.

 

 

Uhrien omaiset ovat sen jälkeen, kun Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikka saatiin julkisuuteen, laittaneet alueen puihin ja eri maastonkohtiin muistomerkkejä Sandarmoh´ssa teloitettujen omaistensa muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Tässä kuvia maastoon asennetuista muistoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Monille kyröläismatkaajille käynti Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla oli ensimmäinen ja puhutteleva kokemus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Marx ja Engels jaksavat istua Kirovin puistossa Petroskoissa sekä pohtia, että miksi kommunismi ja sosialismi eivät valloittaneetkaan maailmaa

Maanantai 27.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Edustan hieman toisenlaista maailmakatsomusta kuin Karl Marx tai Friedrich Engels, mutta aina, kun se on mahdollista, menen tapaamaan näitä herroja.

Karl Marx syntyi vuonna 1818 ja kuoli vuonna 1883.  Friedrich Engels puolestaan syntyi 1820 ja kuoli 1895, joten näitä kaveruksia pystyy nykyään tapaamaan ainoastaan patsaina.

 

 

Marx ja Engels julkaisivat vuonna 1848 Kommunistisen manifestin, jota käytettiin perustana aatteelle, joka elää vielä sitkeästi jossakin päin maailmaa.

 

 

Lähdin taannoisella kyröläismatkalla myöhään illalla kaupungille Petroskoissa 1.7.2015 ja tarkoituksenani oli mennä tapaamaan Marx´a sekä Engels´ä, jotka istuvat Kirovin puistossa ja pohtivat kommunisminen sekä sosialismin syntyjä syviä.

 

 

 

 

 

 

Petroskoin rautatieaseman vierellä sijaitsevalta hotelliltamme oli matkaa kilometrin verran Kirovin puistoon, jossa Marx´n ja Engels´n patsas sijaitsee.

 

 

 

 

 

 

Kaikki patsaat ovat nähtävyys sinänsä ja kuvaavat sitä aikaa, jolloin patsas on paljastettu.

 

 

Arvostan Marx´n ja Engels´n patsasta Petroskoissa ja mielelläni käyn sitä aina mahdollisuuksien mukaan katsomassa.

 

 

 

 

 

Tässä vaiheessa herrojen katse on vielä varma ja levollinen, kun uskovat aatteensa valloittavan maailman. Toisin kuitenkin kävi, mutta se ei heikennä tämän patsaan merkitystä.

 

 

Poiketkaahan tämän patsaan luona, kun käytte Petroskoissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muistoja ja kokemuksia Petroskoin hotelleista

Keskiviikko 22.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme kyröläismatkallamme Petroskoihin illan suussa heinäkuun 1. päivänä 2015 ja oli luonnollista, että tutustuimme kaupunkiin ennen unten maille menoa.

 

 

Olen päässyt vierailemaan Petroskoissa kymmenkunta kertaa aikaisemmin, mutta aina Petroskoi jaksaa kiinnostaa.

 

 

 

 

 

 

 

Majoituimme tällä kerralla Petroskoin rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan uuteen Park Inn Petrozavodsk –hotelliin.

 

 

Oli ensimmäinen kerta, kun sain Petroskoissa majoittua Park Inn Petrozavodsk –hotelliin.

 

 

Hotelli on täysin länsimaalaistasoinen ja huomasin illan ja seuraavan aamun aikana, että suomalaiset bisnesmatkaajat ovat valinneet hotellin omakseen, kun yöpyvät Petroskoissa.

 

 

Tapasin hotellissa entisiä työkavereitani, jotka kalanrehuseosten myyntimatkoillaan ovat vaihtaneet…

 

 

 

 

 

 

…pois Hotelli Pohjolasta.

 

 

Hotelli Pohjola on mieleenpainuva muistorikas hotelli, jossa ainakin takavuosina suomalaisille miesmatkaajille kovin auliisti oli tarjolla paikallisten naisten toimesta mm. ”pilua”!

Tapaan varata Venäjälle "kokeneita vaatteita ja kenkiä" ja muistan, kun joskus toisen kenkäni kengänpohja sanoi Hotelli Pohjolassa työsopimuksensa irti ja eipä siinä muu auttanut, kun läpsytellä irtonaisella kengänpohjalla Hotelli Pohjolan pitkiä käytäviä edestakaisin!

 

 

 

 

 

 

Hotelli Maski on keskeisellä paikalla Petroskoita sijaitseva hotelli, jossa myös olen menneinä vuosina saanut yöpyä.

 

 

Maski sijaitsee nimensä mukaisesti teattereiden lähellä ja ympyriäisen muotonsa vuoksi se jotenkin muistuttaa seinäjokelaista Hotelli Sorsanpesää.

 

 

Maski on kaksikerroksinen pyöreämuotoinen hotelli, jonka hotellihuoneista on sisäkäytävän kautta näkymä hotellin ruokasaliin - kokemisen arvoinen hotelli!

************

 

 

Neljäs hotelli Petroskoissa, jossa olen saanut menneinä vuosina yöpyä, on Karjala-hotelli.

 

 

Tällä reissullamme en poikennut Karjala-hotellissa ja en myöskään iltakävelylläni sitä kuvannut.

 

 

Karjala-hotellissa olen saanut joskus syyspimeänä yönä viettää unohtumattomia hetkiä, kun silloisen retkueemme laulutaitoiset jäsenet kajauttivat yösydännä parvekkeeltamme ”Äänisen aallot” ja Ääninen loiskui melkein hotellihuoneemme alapuolella.

 

 

Voi täydestä sydämestäni suositella Petroskoissa yöpyjälle kaikkia näitä neljää hotellia:

 

 

• Karjala-hotelli

• Maski-hotelli

• Pohjola-hotelli

• Park Inn Petrozavodsk-hotelli

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyröläismatkan kuvakertomus Murheen ristiltä Petroskoihin 1.7.2015

Tiistai 21.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Lukijani ovat varmaan huomanneet, että 30.6. – 4.7.2015 toteutuneen kyröläismatkan juttuni ovat edenneet aikajärjestyksessä Säkkijärven kenttähautausmaalta alkaen.

 

 

Tänään on vuorossa kuvakertomus – bussin ikkunan läpi kuvattuna – Murheen ristiltä Prääsän kautta Petroskoihin.

 

 

Olen kuluneen parinkymmenen vuoden aikana saanut matkata tuon matkan useasti, mutta en milloinkaan niin hyviä teitä pitkin kuin nyt.

 

 

Neuvostoliiton aikana maanteitä arvosteltiin PIM-luvulla eli PerseeseenIskujaMinuutissa, mutta sen mittayksikön saa nykyisillä venäläisillä pääteillä unohtaa – sivukylien maantiet ovat asia erikseen ja niillä humoristisella PIM-luvulla on edelleen käyttöä.

 

 

Silmiinpistävää nyt jutun aiheena olevalla tienpätkällä oli se, että tienparannusprojekteja oli edelleen käynnissä.  On varmaa, että tienparannusprojektit ovat osa naapurivaltiomme strategista suunnittelua ja ajattelua.

 

 

Mutta nyt niihin kuviin:

 

 

 

 

 

Tienparannustyömaiden keskukset ovat mittavia henkilömääriltään ja materiaalimääriltään.

 

 

 

 

 

 

Siltoja…

 

 

 

 

 

 

…ja siltoja.

 

 

 

 

 

 

Kauniita näkymiä.

 

 

 

 

 

 

Ja taas siltoja!

 

 

 

 

 

 

Saavuimme Petroskoi – Aunus –valtatielle; oikealla Aunus ja vasemmalla Petroskoi.

 

 

 

 

 

 

Poikkesimme valtatieltä ihailemaan Prääsän näkymiä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

Suoraan Muurmansk ja oikealle Petroskoi.

 

 

Ilmeisesti näiltä paikoilta tai tästä hieman Petroskoihin päin Tuntemattoman sotilaan miehet katselivat hyökkäysvaiheen aikana Petroskoita – ”siellä se siintää Petroskoi”!

 

 

 

 

 

 

Muurmansk 945 kilometriä ja Petroskoi 14 kilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ja sitten saavuimmekin Petroskoin rautatieasemalle!

 

 

Tästä eteenpäin se onkin taas uuden jutun aihe!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Loppuunmyyty" -läimäkin laittaminen myyntihinnastoon on myyjän kannalta aina hyvä asia

Sunnuntai 19.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla järjestettiin eilen Viljakkalan kirpputorisuunnistukseen liittyen myyntitapahtuma, johon osallistuin Rouvan sijaishenkilönä.

Seurojentalon sali oli täynnä kirpputoritavaraa myyvien myyntipöytiä.

 

 

******************

 

 

Myyntipöydälläni oli myynnissä Viljakkalan Majajärven mökkitontillamme kasvatettuja perunoita, sipulia, mansikkaa sekä lehtikaalia.

 

 

 

 

 

 

Jouduin jo varhain kirjoittamaan perunoiden ja sipulien hinnastolappuun läimäkin: ”Loppuunmyyty”.

 

 

****************

 

 

Elintarvikkeiden myymisellä kirpputoritapahtumassa on kaksi puolta; on se positiivinen puoli ja on se negatiivinen puoli.

 

 

 

Negatiivinen puoli on se, kun myyntipaikan haju ja aromi on vanhojen tavaroiden tunkkainen haju ja se ei ole elintarvikkeiden myyntiä ajatellen positiivinen asia.

 

 

Positiivinen asia on se, että euron ja kahden euron hintaisten kirpputoritavaroiden rinnalla raikkaiden elintarvikkeiden myynti on asiakkaiden kannalta piristävää ja ostamiseen houkuttelevaa.

 

 

Olen tyytyväinen eiliseen myyntitulokseeni.

 

 

Seuraavan kerran pystytämme myyntipöytämme Viljakkalan Seurojentalolle 5.9.2015, kun siellä järjestetään ”Läheltä Sinulle” –myyntitapahtuma!

 

 

Poikkea silloin Viljakkalan Seurojentalolle, sillä tuolloin myyntipöytämme valikoima on paljon runsaampi kuin eilen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalanviljelylaitokset eivät sovi Kirjavanlahdelle

Lauantai 18.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Laatokan sanotaan olevan seitsemän järven meri. Sanonnalla kuvataan Laatokan moni-ilmeisyyttä.

 

 

Sortavalasta Pitkärantaa kohti ajettaessa tie kulkee Laatokan Kirjavanlahden rantamaisemia pitkin.

 

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettu kuva Kirjavanlahden maisemista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Tien toisella puolella Kirjavanlahden alkupäässä sijaitsee kuuluisa apteekkari Jääskeläisen huvila.

 

En tiedä, että millaisessa käytössä apteekkari Jääskeläisen huvila nykyisin on, mutta joskus kauan sitten siellä oli viihtyisä kahvila – poikkesin apteekkarin huvilassa, kun siellä oli kahvila.

 

 

 

******************

 

 

 

Pidän valitettavana, että Kirjavanlahdelle on apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalle rakennettu kalanviljelylaitos.

 

 

En pidä kalanviljelylaitoksen rakentamista haitallisena sen ympäristövaikutusten vuoksi, sillä todennäköisesti siellä käytetään suomalaisia kalanrehuseoksia, jotka tunnetusti ovat ympäristöystävällisiä.

 

 

Pidän kalanviljelylaitosten rakentamista Kirjavalanlahdelle maisemahaittana ja suurena sellaisena.

 

 

Vaikka Kirjavanlahti nyt onkin Venäjän hallussa, pidän Kirjavanlahtea suomalaisena maisemana ja sen vuoksi en soisi sen tuhoutua.

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

En ehtinyt kuvaamaan apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalla ollutta kalanviljelylaitosta, mutta huomasin, että siitä hieman Pitkärannan suuntaan on rakenteilla toinen teollisuuslaitos – ilmeisesti kalanviljelylaitos sekin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjala on saanut olla maisemallisesti neitseellisessä tilassa seitsemänkymmentä vuotta, mutta nyt näyttää, että hienoimmillekin paikoille on kaikenlainen nykyelämä levittäytymässä – valitettavasti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehto

Perjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.

 

Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.

 

 

Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.

 

 

Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015.

Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.

 

 

 

 

 

 

Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).

 

 

 

 

 

 

Hylätty huoltoasema.

 

 

 

 

 

 

Maatalousmaisemaa…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoelle…

 

 

 

 

 

 

…Käkisalmen suunnalta tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.

 

 

 

 

 

 

Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.

 

 

Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.

 

 

 

 

 

 

Näkymää joen yli…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).

 

 

 

 

 

 

Sankarihautausmaan muistokivi.

 

 

 

 

 

 

Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.

 

 

 

Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pianotaiteilija Janne Anttila ja musiikin monitaituri Jouni Joronen olivat kesän viimeisen (!) keskiviikkokahvilan musikantit Viljakkalan Seurojentalolla

Torstai 16.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Arvostan korkealle, että Viljakkalan Seurojentaloyhdistys järjestää kesäisinä keskiviikkoina keskiviikkokahvilan Viljakkalan Seurojentalolla.

 

 

Keskiviikkokahvilaan kuuluu kahvittelua ja mukavaa musisointia.

 

 

Kesä ei ole vielä kuin alussa, mutta eilen Viljakkalan Seurojentalolla järjestettiin kesän viimeinen keskiviikkokahvila.

 

 

Pystyin sovittamaan menoni niin, että pääsin osallistumaan eiliseen keskiviikkokahvilaan.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puuhanainen ja yhdistyksen sihteeri Leena Kunttu toivotti yleisön tervetulleeksi tapahtumaan.

 

 

 

 

 

 

Kesän viimeinen keskiviikkokahvila veti salin melkein salin täyteen, sillä paikalla oli yli 60 paikkakuntalaista ja Viljakkalan kesäasukasta.

 

 

 

 

 

 

Pianotaiteilija Janne Anttila loihti ilmoille kesäisiä musiikkitunnelmia, sikermän ”Josef Josef etsii metsäkukkia Eldankajärven jäältä” ja löytyihän pianon koskettimilta myös aito Säkkijärven polkka!

 

 

 

 

 

 

Ennakkotiedoista mukavasti poiketen Janne Anttila esitteli toisena musikanttina Hämeenkyrön Lavajärvellä asuvan Jouni Jorosen (vasemmalla), joka urkurin, pianistin, kitaristin ja laulajan taidoillaan esitti Anttilan kanssa duettona useita yleisölle mieluisia kappaleita.

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistykselle, sillä meillä kaikilla oli yhtä hauskaa kuin tilaisuudesta kiittäneellä Leena Kuntulla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Peter von Nottbeck rakensi Milavidan Tampereen Näsikalliolle, mutta ei ehtinyt asua siellä päivääkään

Tiistai 14.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että viivyn tänään vielä hetken Nottbeckkien perheen parissa ja kerron, kun patruuna Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck rakensi Tampereen Näsikalliolle Milavida-palatsin.

 

 

 

 

 

 

Patruunalla oli kreivitär Constance Marie Elise Mangden kanssa seitsemän poikaa, joista yksi kuoli heti synnytyksessä.

 

 

Muut olivat nimeltään Carl Samuel, Wilhelm Fredrik, Edvard Alexander, Peter Burchard, Alexander Johan Ferdinand ja Ernst Friedrich Rembert.

 

 

 

 

 

 

Pojista Peter von Nottbeck avioitui Olga von Tobiesenin kanssa ja he saivat Tampereella kaksi lasta.

 

 

Peter ja Olga päättivät rakentaa Näsikalliolle Milavida-palatsin.

 

 

 

 

 

 

Olga halusi kolmannen raskautensa aikana päästä synnyttämään Baden-Bedeniin ja niin he matkustivat Peterin kanssa sinne.

 

 

Raskaus oli kaksoisraskaus ja se päättyi lasten kannalta onnellisesti, mutta Olga kuoli synnytykseen.

 

 

Kun myös Peter kuoli seuraavana vuonna umpisuolentulehdukseen, siirtyi Tampereen Näsikalliolla sijainneen upouuden Milavida-palatsin omistus neljälle orpolapselle – Iris, Andree, Alfred ja Olga.

 

 

 

 

 

 

 

Vanhemmat lapset Milavida-museon näköisnukkeina tässä ja…

 

 

 

 

 

 

…kaksoset puolestaan tässä.

 

 

Lasten holhooja Edvard von Nottbeck myi Milavidan Tampereen kaupungille vuonna 1905 ja siitä alkoi Milavidan 110-vuotinen taival Näsilinnana, kunnes sen nimi tänä vuonna palasi Molavidaksi.

 

 

***************

Von Nottbeck-suvun jäsenet jättivät Tampereen yksi toisensa jälkeen 1900-luvun alussa. Nykyisin heidän jälkeläisiään asuu mm. Sveitsissä ja Kanadassa.

 

 

Wilhelm von Nottbec saapui pikkukaupunkiin ja hän sekä hänen jälkeläisensä kehittivät Tampereesta aivan uudentyyppisen kaupungin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Wilhelm von Nottbeck - Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaan patruuna vuosina 1860 - 1890

Maanantai 13.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen uusimmassa museossa Milavidassa Näsikalliolla on pysyvä näyttely

 

 

 

 

Nottbeckit – Tampereen kosmopoliitit

 

 

 

Sain tutustua näyttelyyn 10.7.2015.

 

 

 

Tampereen ja koko Suomen talouselämään merkittävästi vaikuttanut Wilhelm von Nottbeck syntyi Pietarissa 1816.

 

 

 

 

 

 

 

Wilhelm muutti vuonna 1836 Pietarista Viipurin, Imatran, Puumalan, Sulkavan, Varkauden, Kuopion, Pieksämäen, Mikkelin, Heinolan, Lahden ja Tuuloksen kautta Tampereelle.

 

 

Wilhelmin isä oli ostanut erään toisen liikemiehen kanssa Tampereella toimivan Finlaysonin tehtaat ja Wilhelm lähetettiin Tampereelle oppimaan tehtaan hoitamista ja myöhemmin sen johtamista.

 

 

 

 

 

Wilhelm von Nottbeck avioitui vuonna 1847…

 

 

 

 

 

…Constance von Mengdenin kanssa.

 

 

Nottbeck aateloitiin vuonna 1855 ja seuraavana vuonna hän sai toimia isäntänä, kun Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili Tampereella Nottbeckien luona.

 

 

 

 

 

Tässä Milavida-museossa oleva kuvitelma siitä ruokapöydästä, jonka ääreen keisaria odotetaan.

 

 

 

 

 

 

Miespuolisten ruokailijoiden ruokaliinat on keisarin pöydässä taitettu muistuttamaan ristikkäin asetettuja kiväärejä, mutta…

 

 

 

 

 

…naisten ruokaliinataitokset ovat huomattavasti sovinnollisempia.

 

 

Kannattaa huomata, että kuvan kulho on alkuperäinen, sillä siinä on Nottbeck-suvun vaakuna.

 

 

 

 

 

Patruunasta on säilynyt useita valokuvia, mutta hänen vaimostaan ainoastaan tässä näkyvä.

 

 

 

Wilhelm von Nottbeck vaikutti monin tavoin Tampereella, mutta se olisikin uuden jutun aihe.

 

 

Uuden jutun aihe on myös se, kun Wilhelm von Nottbeckin poika Peter päätti rakentaa Näsikalliolle Milavidan – siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Milavida - Tampereen uusin museo

Sunnuntai 12.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Ympäri käydään ja yhteen tullaan – tämä vanha suomalainen sanonta pätee täydellisesti, kun tarkastelemme Tampereen uusimman museon Milavidan vaiheita.

 

 

 

 

 

 

Milavidan rakensi Näsikalliolle Finlaysonin patruunan Wilhelm von Nottbeck´n poika Peter von Nottbeck.

 

 

Uusbarokkityylinen palatsi valmistui 1898, mutta sen rakennuttaja ei päässyt asumaan siellä koskaan.

 

 

Peter von Nottbeck’ n vaimo Olga von Tobiesen ehti Tampereella synnyttää kaksi lasta, mutta kolmannen raskautensa aikana hän halusi miehensä kanssa matkustaa Baden-Badeniin synnyttämään.

 

 

Raskaus oli kaksoisraskaus ja lapset pelastuivat, mutta Olga kuoli synnytykseen.

 

 

Kun myös Peter kuoli umpisuolentulehdukseen, niin Tampereen Näsikalliolla sijainneen Milavidan omistajiksi tulivat neljä orpolasta.

 

 

Lasten holhooja myi Milavidan Tampereen kaupungille vuonna 1905.

 

 

Tampereen kaupunki muutti Milavidan nimeksi Näsilinna ja avasi siellä vuonna 1908 Hämeen Museon.

 

 

Vapaussodassa Näsilinnan toimi punaisten Tampereen Päämajana.

 

 

Valkoiset hyökkäsivät Tampereen vapauttamista enteillen Näsilinnaan 3.4.1918. Olen kertonut valkoisten hyökkäyksestä tällä saitilla vuonna 2011 ja löydät juttuni, kun googlaat ”Esko Erkkilä kuolemanlaatta”.

 

 

Näsilinna sai rappeutua Näsikalliolla 17 vuotta, mutta nyt se on entisöity ja nimeksi on palautunut Milavida!

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa, kun sain Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen joukoissa tutustua Milavida-museoon 10.7.2015.

 

 

Pysykää kanavalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmessa näkymä hotellihuoneesta - Lenin!

Lauantai 11.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kukapa ei matkoilla ollessaan kuvaisi näkymää hotellihuoneestaan – ainakin minä tapaan niin tehdä.

 

 

Voittopuolisesti näkymät hotellihuoneista ovat ankeita, mutta toki poikkeuksiakin on.

 

 

Useinkin näkymänä on vastapäisen rakennuksen seinä tai korkealla ollessa alempana sijaitsevien naapurirakennusten katot.

 

 

Keväällä Portugalissa ollessamme saimme ihailla merinäkymää – poikkeus tavanomaisesta.

 

 

 

 

 

 

Käkisalmessa yövyimme hotelli Korelassa (osoite: ul. Kalinina 11) Lenin-aukion vierellä.

 

 

 

 

 

 

Hotellia kuvataan ”vaatimaton hotelli ydinkeskustassa”, mutta ainakin minun mittapuuni mukaan se oli aivan OK-hotelli.

 

 

 

 

 

 

Hotellihuoneemme erikoisuus oli, että saimme katsella Leninin patsasta – se alkaa olla harvinaista herkkua nykymaailmassa!

 

 

 

 

 

 

Omien aamutoimien lomassa oli mukava seurata aamulla, kun kaupungin työntekijä saapui kastelemaan kukat Leninin patsaan ympärillä ja samalla hän antoi aamupesun myös Leninille!

 

 

 

 

 

 

Toki olimme jo edellisiltana käyneet tutustumassa Käkisalmen Lenin-aukiota hallitsevaan bolsevikkipuolueen perustajan ja leninismin ideologian perustajan patsaaseen.

 

 

Käkisalmen Leninillä ei ole lainkaan lakkia. Kerrotaan, että Lenin-patsaita kun aikoinaan valmistettiin määrättömiä määriä Neuvostoliitossa, niin osalla patsaita oli lakki päässä ja osalla lakki on Leninin kädessä.

 

 

Patsaita kun tehtiin moduleista, niin kerran paljastustilaisuudessa huomattiin, että juuri paljastetulla Leninillä oli lakki päässä, mutta sen lisäksi lakki oli myös kädessä!  Samaan patsaaseen oli siis lakkipäiseen hahmoon hitsattu sellainen moduli, jolla oli lakki kädessä!

 

 

No, sattuuhan sitä paremmissakin perheissä!

 

 

 

 

 

 

Käkisalmessa olevalla Leninillä ei ole lakkia kädessään ja ei myöskään päässään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuusaan hovi Muolaassa oli Aleksandra Kollontain nuoruuden kesänviettopaikka

Torstai 9.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Muolaassa sijainneella Kuusaan hovilla on paikkansa Suomen historiassa.     

 

 

Joudun käyttämään mennyttä aikamuotoa, sillä Kuusaan hovia ei rakennuksena enää ole olemassa. 

 

 

Muistan nähneeni Kuusaan hovin menneinä aikoina hirsikasana, kun olin matkoilla Venäjällä.  Loputkin Kuusaan hovista paloivat tuhkaksi tuhopoltossa vuonna 2006.

 

 

Kuusaan hovi oli siro pikkukartano, joka selvisi tsaarin ajasta, Suomen Vapaussodasta, Talvisodasta, Jatkosodasta ja jopa neuvostomiehityksestä Neuvostoliiton loppuun saakka.

 

 

Kuusaan hovilla on rooli Suomen historiassa, sillä se oli madame Kollontain kesänviettopaikka hänen lapsuudessaan.  Madame Kollontain (1872 – 1952) isoisä omisti Kuusaan hovin ja Aleksandra Kollontain muistelee Kuusaan hovia lämpimästi muistelmissaan.

 

 

Aleksandra Kollontain toimi Neuvostoliiton täysvaltaisena edustajana Tukholmassa vuodesta 1930 alkaen aina vuoteen 1945 saakka – Kollontaille myönnettiin suulähettilään arvo vuonna 1943.

 

 

Kollontai toimi rauhanvälittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton välillä Talvisodan ja Jatkosodan rauhanneuvottelujen aloittamisessa – mm. Paasikivi tapasi Kollontain Tukholmaassa useasti.

 

 

Kerrotaan, että rauhanneuvottelujen idea syntyi Kollontain ja Hella Vuolijoen välisissä tapaamisissa.

 

 

 

*******************

 

 

Poikkesimme Kuusaan hovin porteilla kesäkuun lopulla, kun teimme kyröläismatkan Äänisen ja Laatokan ympäri.

 

 

 

 

 

 

Nykyään Kuusaan hoviin johtava kartanokuja ei muistuta vähääkään siitä elämästä, jota siellä ennen sotia vietettiin.

 

 

Jos haluaa tutustua Kuusaan hovin kartanorakennukseen, kannattaa googlata ”Kuusaan hovi” ja ihailla kuvia Kuusaan hovista ennen sotia.               

 

 

 

 

 

 

Tällä jalustalla kartanokujan alussa on joskus seisonut ylväs Lenin-patsas!

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki kertoo meille retkeläisille Kuusaan hovista.

 

 

En ole aiemmin tiennytkään, että Kuusaan hovin puistossa on joskus ollut patsas myös Juri Gagarin´lle – nyt sitäkään ei enää ole.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin kartanopaikan lähistöllä on varmaankin nautakarjatila, sillä Kuusaan vastapäisestä tienhaarasta valtatielle tuli kuorma-auto, jolla oli kyydissään säilörehua.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin tienhaarassa on rakennuksen seinässä ilmeisen toimiva puhelin, sillä luurin nostamisen jälkeen kuului kirkas vapaa-ääni.  Puhelinta ei ole käytetty varmaan vuosikausiin, sillä niin korkea heinikko on ehtinyt kasvamaan puhelimen eteen.

 

 

Kiitän kenraali Lehtimäkeä, että saimme viettää hetkisen Kuusaan hovin maisemissa ja muistella niitä tapahtumia, jotka tuolla paikalla sijainneella kartanolla on ollut Suomen kohtaloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Näyttelijällä on vaarana joutua suosikkiroolinsa vangiksi

Lauantai 4.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Myynnissä ja markkinoinnissa – erityisesti tuotantotarvikkeiden myynnissä oli ainakin ennen tavanomaista, luvallista, tarkoituksenmukaista ja asiakassuhteen lujittumisen kannalta toivottavaakin käyttää kehittyneitä kilpailukeinoja asiakkaan ja tavarantoimittajan yhteistyön kehittämisen keinoina.

 

 

Mielestäni yhteiset teatterikäynnit avainhenkilöiden kesken olivat ja ovat toivottavasti yhä edelleen tapoja, joilla asiakas ja tavarantoimittaja tai palveluntuottaja lujittavat sekä kehittävät suhdettaan.

 

 

Teatterikappaleen valinta on erityisesti tilaisuuden isännän huoli, mutta toki myös asiakkaan mielipidettä pitää kuunnella.

 

 

Raskassoutuinen ja negatiivisia mielleyhtymiä ruokkiva teatterikappale ei myynnin kehittämisen ja yhteistyön parantamisen kannalta ole suotavaa.

 

 

Muistan, kun joskus tilaisuuden isäntänä epäonnistuin teatterikappaleen valinnassa, kun valitsin kappaleeksi hyvin raskassoutuisen ja sanomaltaan vakavahenkisen esityksen.

 

 

Esityksen aikana yleisöä ei naurattanut kuin kerran ja sekin kerta ei kertakaikkiaan ollut sovelias kohta.

 

 

Kyse oli Tampereen Työväen Teatterissa esityksestä, jonka tapahtumat ajoittuivat jonnekin 1500-luvulle ja Leonardo da Vincin aikaan.

 

 

Konstaapeli Reinikainen ja näyttelijä Tenho Sauren elivät silloin suomalaisten mielissä kukoistuskauttaan.

 

 

TTT:n johto oli nähnyt hyväksi, että Tenho Sauren esiintyi tässä vakavahenkisessä teatterikappaleessa eräässä roolissa.

 

 

Salintäysi yleisö oli seurannut esitystä hiirenhiljaa, mutta kun Sauren avasi suunsa ensimmäiseen repliikkiin, niin yleisö purskahti remakkaan nauruun – konstaapeli Reinikainenhan se siinä!

 

 

Reinikaisen – eikun Saurenin kohtalona oli samaistua konstaapeli Reinikaiseksi!

 

 

 

 

Kuuntelen monesti Pirkka-Pekka Peteliusta luonto-ohjelmien juontajana ja arvostan, että P-PP on pystynyt luonto-ohjelmissa karistamaan harteiltaan nunnuka-nunnuka-lai-lai-lai-lai –maineen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuusi agrologia jatkaa kansanedustajina

Torstai 2.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Mustialasta vuonna 1970 valmistuneena agrologina on mukava todeta, että koulukuntamme jäsenistä kuusi agrologia jatkaa kansanedustajina myös uudessa eduskunnassa.

 

 

Agrologi-kansanedustajien määrä oli sama myös edellisessä eduskunnassa ja eduskuntavaalit merkitsivät, että entiset agrologi-kansanedustajat saivat kansalta jatkopestin.

 

 

On luonnollista, että tunnen kaikki koulukuntamme agrologi-kansanedustajat, mutta nyt löydän kuvan heistä ainoastaan Lasse Hautalasta ja Arto Pirttilahdesta.

 

 

 

 

 

 

 

Kuva on Keskustan puoluevaltuuston ja Keskustan eduskuntaryhmän yhteiskokouksen aloittaneelta lounastarjoilulta Helsingistä 27.5.2015, jossa sain olla samassa pöydässä agrologi-veljien Lasse Hautala (vasemmalla) ja Arto Pirttilahden kanssa. Olin mukana Keskustan puoluevaltuuston varajäsenen ominaisuudessa.

 

 

Kaikki valituiksi tulleet agrologit ovat Agrologien Liitto ry:n jäseniä kuten myös minä.

 

 

Suurimman äänimäärän kansanedustajiksi valituista agrologeista sai

 

 

Elsi Katainen, 7.084 ääntä.

 

 

 

Seuraavina äänimääräjärjestyksessä olivat:

 

 

• Lasse Hautala, 7.037 ääntä
• Arto Pirttilahti, 6.629 ääntä
• Eeva-Maria Maijala, 5.515 ääntä
• Antti Rantakangas, 5.960 ääntä
• Timo Korhonen, 5.180 ääntä

 

 

Kaikki valituiksi tulleet agrologit edustavat Keskustaa.

 

 

Onnittelen Elsiä ja Eeva-Mariaa sekä kaikkia neljää agrologi-veljeä kansanedustajapaikasta!

 

 

 

-Esko-