Räisälän kirkko on ristiä lukuun ottamatta saanut säilyttää ulkoasunsa entisellään

Lauantai 20.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Useimmat Neuvostoliitolle pakkoluovutetulla alueella sijaitsevat kirkot kokivat jo sotien aikana ja varsinkin neuvostovallan aikana kovia.

 

Joidenkin kirkkojen kohdalla kohtalo on kuitenkin ollut lempeä, sillä ne ovat ainakin ulkoasultaan entisen näköisiä.

 

Yksi näitä onnekkaista kirkoista on Räisälän kirkko.

 

Pääsimme taannoisella Karjalan Kannaksen matkallamme tutustumaan Räisälän kirkkoon.

 

 

 

 

Räisälän kirkon seinät on tehty pitäjän omasta graniitista ja päätykolmiot tiilestä.

Kirkko valmistui vuonna 1912 eli viime vuonna voitiin juhlia kirkon 100-vuotisjuhlia.

Räisälän kirkon on suunnitellut arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck.

 

Stenbäck on ollut kautta aikain tuottoisin suomalaisten kirkkojen suunnittelija, sillä hän on suunnitellut kaikkiaan 35 suomalaista kirkkoa – osan näiden kirkkojen rakennusprojekteista Stenbäc on myös urakoinut.

Pakkoluovutetulle alueelle Stenbäck´ n suunnittelemista kirkoista jäivät Räisälän lisäksi Koiviston, Kuolemajärven ja Terijoen kirkot.

 

 

 

 

Räisälän kirkko toimii nykyisin Räisälän kulttuuritalona ja sen alttari näyttää tänä päivänä tältä.

Alttaritaulu ehdittiin siirtämään Kokemäelle, jonne monet räisäläläiset asettuivat asumaan.

 

 

 

 

Kirkossa valmisteltiin käyntimme aikana parhaillaan joitain juhlia, sillä kirkkosalia oltiin koristelemassa ilmapalloin ja harsokankain.

 

 

 

 

Sakastissa…

 

 

 

 

…ja kirkon eteisessä oli siistiä.

 

 

 

 

Eteistilassa flyygeli odotti soittajaansa.

 

 

 

 

Kirkonpenkit olivat nykymuotoiset. Huomaa kirkon hienomuotoinen holvikatto.

 

 

 

 

Urkuja kirkonparvella ei enää ole, vaan ne on korvattu nykyaikaisemmilla musiikkipeleillä.

 

 

 

 

Näkymä urkuparvelta alttarille.

 

 

 

 

Urkuparvelle johtavat jykevät kiviportaat ovat nähneet paljon!

 

 

 

 

On ilahduttavaa, että kirkon välitön ympäristö on hoidettu hyvin.

 

 

 

 

Räisälän hautausmaa on tuhottu neuvostovallan aikana,…

 

 

 

 

…mutta suomalaiset ovat vuonna 1992 pystyttäneet Neuvostoliiton tuhoaman sankaripatsaan tilalle uuden muistomerkin, jossa todetaan

 

PAIKKA, JOSSA SEISOT ON PYHÄ

 

 

 

On pysähdyttävää, että Räisälän kirkko seisoo edelleen paikoillaan ja saamme käydä siellä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuukaupin sillalla on merkittävä paikka Suomen sotahistoriassa!

Torstai 18.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Tietoni Kuukaupin sillasta ovat olleet hyvin puutteelliset ennen sitä Karjalan Kannaksen matkaa, jolle sain osallistua kenraali Pentti Lehtimäen johdolla heinäkuun alkupäivinä.

 

Kuukapin silta ylittää Vuoksen Antreassa.

 

 

 

 

Kuukaupin silta uudelta sillalta kulkevan linja-automme ikkunasta kuvattuna.

 

 

 

 

Vuoksen pintaan Kuukaupin sillalta on matkaa n. kymmenen metriä ja virta on tällä kohdalla vuolas.

 

 

 

 

Tässä Kuukaupin sillan ”Venäjän puoleinen” maatuki.

 

 

 

 

”Vuoksi” venäjäksi.

 

 

 

 

Matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon Kuukaupin sillan Antrean puoleisella omalöytöisellä levähdyspaikalla, mutta…

 

 

 

 

…eniten minua ja monia muita kiinnosti lähteä kävellen tutustumaan tarkemmin Kuukaupin siltaan.

 

 

 

 

Sillalle pääseminen oli estetty kiviestein…

 

 

 

 

 

…ja aihetta olikin, sillä sillan kansirakennelmat ovat arveluttavassa kunnossa - alapuolella virtaavaa Vuoksea pystyy havainnoimaan siltakatteen lävitse!

 

 

 

 

Sillalle ei olisi suomalaisten turvallisuusmääräysten mukaan ollut mitään asiaa!

 

 

 

 

 

Kuukaupin sillalta näkymät Vuokselle ovat mahtavat…

 

 

 

 

…ja kuvautinkin itseni mahtavissa Vuoksen maisemissa.

 

 

 

Sillalla oli liikuttava sen huonon kunnon vuoksi varovasti ja uskon, että parin vuoden kuluttua kukaan ei enää uskalla liikkua Kuukaupin vanhalla sillalla!

 

 

************

 

 

 

Tässä on Kuukaupin sillan Antrean puoleinen maatuki.

 

Tästä tai toisesta maatuesta suomalaiset löysivät hyökkäysvaiheessa elokuun 28. päivänä 1941 radiomiinan, jonka henkensä uhalla purki silloinen luutnantti Lauri Sutela, josta myöhemmin tuli Puolustusvoimain komentaja.

 

Radiomiinan toimintamekanismi selvitettiin ja todettiin, että miinat pystyttiin räjäyttämään lähettämällä radiolla tiettyä kolmisointua.

 

Suomalaisten valloittamilla alueilla oli tapahtunut lukuisia selittämättömiä miinaräjähdyksiä ja nyt niiden syyksi selvisivät neuvostoliittolaisten asentamat radiomiinat.

 

Radiomiinojen jatkotuhojen estämiseksi suomalaiset alkoivat soittaa radiossa jatkuvasti Säkkijärven polkkaa ja se esti puna-armeijan kolmisoinnun aiheuttamat miinojen räjäytykset.

Minulle oli uutta, että toisena kappaleena suomalaiset soittivat myös Saariston Sirkkaa!

 

 

Oli hienoa, että pääsin Karjalan Kannakselle suuntautuneella matkallamme käymään Kuukaupin sillalla, sillä sen asema suomalaisessa sotahistoriassa on kiistämätön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Talikkalan markkinoilla

Keskiviikko 17.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen monien muiden suomalaisten kanssa elänyt virhekuvitelmassa, että Talikkalan markkinoiden alkuperäinen paikka olisi sijainnut Viipurissa.

 

Opimme taannoisella matkallamme Karjalan Kannakselle, että näin ei suinkaan ole, vaan alkuperäiset Talikkalan talvimarkkinat on järjestetty Antrean Talikkalan kylässä.

 

”Talvella Talikkalan markkinoilla ja kesällä Tampereella…”

 

Pelkolan raja-aseman jälkeen tulee Jääski ja sen jälkeen vanhoista suomalaisista pitäjistä saavutaan Antreaan.

 

En tiedä, että kutsuttiinko Antrean kirkonkylää Suomen aikana Talikkalaksi, mutta pitäjän kuntakeskuksessa me pysähdyimme matkallamme Käkisalmeen.

 

 

 

 

Antrean keskustassa toimii tori, jossa venäläiset ja muualta tulleet myyjät myyvät elintarvikkeita sekä muutakin tavaraa.

 

 

 

 

Tori on tavanomainen venäläinen tori, jossa osa myyjistä toimii ulkosalla ja osa pienissä kioskeissa torilla.

 

 

 

Olen muuallakin Venäjällä ja myös Virossa tavannut azarbaidzanilaisia kauppamiehiä, jotka heti haluavat, että heitä kuvataan. Näin kävi taas Antreassakin, kun iloiset azarbaidzanilaiset halusivat heitä kuvattavan!

Näillä kauppamiehillä oli menossa jokin peli ja he eivät olleet lainkaan kiinnostuneita kaupanteosta – kuvattavana he kyllä halusivat olla!

 

 

 

 

Kaupanteosta huolehtivat pelimiesten apumiehet, mutta hinnoitteluohjeet tulivat ”pelimiehiltä”.

 

 

 

 

Venäjänkielen taitoni on puutteellinen ja sama tilanne oli meillä kaikilla. Hintojen kertominen tapahtuikin isokokoisen laskimen avulla – tässä ostamiensa kirsikoiden hinta on selviämässä Antti Hollolle!

 

 

Ostin azarbaidzanilaisilta kymmenkunta valkosipulia ja ne on tarkoitus istuttaa ennen talventuloa mökkimaailmamme valkosipulimaalle.

 

Valkosipuliostokseni jälkeen halusin ostaa vielä pari tomaattia heti syötäväksi ja kauppasin niitä punnittavaksi – azard-myyjä viittasi maksulle kintaalla ja sain maittavat tomaatit ilmaiseksi!

 

 

 

 

Antrean keskustassa olevat kerrostalot ovat ulkoapäin kohtuullisessa kunnossa ja kukkarakennelmien myötä myös asukkaiden viihtyisyydestä on pyritty huolehtimaan.

 

 

**********

 

 

Antrea oli Suomen aikaan voimallista maatalousaluetta ja siitä on parhaana esimerkkinä se, että Itä-Suomen Raakasokeritehdas rakennettiin sinne.

 

Yhtiö perustettiin jo vuonna 1928 Viipurissa, mutta tehdas ehti aloittaa toimintansa vasta vuonna 1938. Tehtaan ensimmäisenä Antrean vuonna se vastaanotti sokerijuurikkaita 29,7 miljoonaa kiloa.

 

Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy ehti jalostaa sokerijuurikkaita Antreassa myös toisena vuonna eli 1939 ennen Talvisodan alkamista. Toisena vuonna tehdas vastaanotti sokerijuurikkaita 34 miljoonaa kiloa.

Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että viime vuonna sokerijuurikassato Suomessa oli n. 400 miljoonaa kiloa ja kaikki se jalostettiin Sucros Oy:n Säkylän tehtaalla.

 

**********

 

On selvää, että sokerijuurikkaan viljely tämän päivän Antreassa on haavekuva vain, mutta jonkinmoiset Talikkalan markkinat edelleen Antreassa ovat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pelkolan raja-aseman kautta Venäjälle

Tiistai 16.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt useita kertoja Neuvostoliitossa ja Venäjällä, mutta nyt vasta matkani sinne suuntautui Pelkolan raja-aseman kautta.

 

Pelkolan raja-aseman virallinen nimi on Imatran raja-asema, sillä se sijaitsee Imatralla.

 

Pelkola on matkustajamääriltään Suomen ja Venäjän raja-asemista kolmanneksi suurin.

 

Viime vuonna vilkkain rajanylityspaikka oli Vaalimaa lähes 3,5 miljoonalla rajanylityksellään. Jokseenkin samankokoinen oli Nuijamaa, sillä sen kautta tapahtui lähes 3,4 miljoonaan rajanylitystä.

 

Pelkolassa rajanylityksiä viime vuonna tapahtui n. 2.225.000, joten vilkkaasta rajanylityspaikasta Pelkolassakin on kyse.

 

Venäläiset eivät ole investoineet Pelkolaan sitä samaa tietotekniikkaa kuin Vaalimaalla ja Nuijamaalla, sillä passin- ja viisumintarkastukseen näytti kuuluvan melkoisesti näyttöpäätteen näppäimistön naputtelua.

 

Rahanvaihto euroista rupliin kävi joutuisasti ja kurssikin oli hyvä eli yhdellä eurolla sai 42,5 ruplaa.

 

Rajanylityksen jälkeen päästiin entiseen Jääsken pitäjään ja siellä Enson tehdasyhdyskuntaan.

 

 

 

Emme poikenneet Ensossa, mutta tässä kuva tehtaanpiipuista.

Enson venäjänkielinen nimi on Svetogorsk ja se on sikäläisesti itsenäinen kaupunki.

Imatralla ja Svetogorskilla on hanke kaksoiskaupungista, mutta on oletettavaa, että sen mahdollinen toteuttaminen vaatii vielä paljon aikaa.

 

 

 

 

Heti rajanylityksen jälkeen näimme ensimmäiset jättiputkiesiintymät, jotka ovat luonteenomaisia Karjalan Kannaksella.

 

 

 

 

Jääsken eräs tunnetuimmista kohteista ennen Talvisotaa oli Jääsken Mylly.

Oletan, että tässä linja-auton ikkunan läpi ottamassani kuvassa näkyy Jääsken Mylly nykyisessä muodossaan.

Matkasimme rajalta A-124 -tietä pitkin kohti Antreaa ja vieressä kulki Imatra-Antrea –rautatie. Myllynrauniot näyttivät olevan rautatien varrella, joten silläkin perusteella oletan, että kyseessä on Jääsken Myllyn rauniot.

Karjalan Kannas oli Suomen aikana vahvaa maatalousaluetta ja eräs osoitus siitä oli suuren myllyn rakentaminen Jääskeen.

Hyvää työtä ovat suomalaiset myllynrakentajat tehneet, sillä siilot näyttävät edelleen olevan yli 70 vuoden jälkeen vankasti pystyssä.

 

 

********

 

 

Tässä joitain kuvia, jotka otin linja-auton ikkunasta matkalla Jääskestä Antreaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jokunen nykyaikainenkin omakotitalo näkyi matkallamme!

 

Rautatiet ovat Venäjän selkäranka!

 

 

Saavuimme seuraavaksi Antreaan, mutta se onkin taas uuden jutun aihe!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kruununprinsessa Victoria täytti eilen 36 vuotta

Maanantai 15.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Ruotsin kruununprinsessa Victoria täytti eilen 36 vuotta ja kruununperillisen synttäreitä vietettiin Ruotsissa asiaankuuluvin menoin.

 

Olen kerran päässyt lähietäisyydeltä seuraamaan kuningasperheen ja sen myötä myös prinsessa Victoriaa.

 

Kyse on eräästä Ruotsi-Suomi –yleisurheilumaaottelusta, joka pidettiin Tukholman Olympiastadionilla.

 

Muistelukseni ajankohta ajoittuu jonnekin 1980-luvun puoliväliin, sillä vuonna 1979 syntynyt prinssi Carl Philip jäi temppuiluineen parhaiten mieleeni.

 

Järjestin erään myyntimiehemme kanssa kahdelle tärkeälle asiakkaallemme neuvottelu- ja osin myös palkintomatkan Ruotsi-Suomi –yleisurheilumaaotteluun Tukholmaan.

 

Meillä oli tavalliset liput, mutta ne oikeuttivat istumaan pääkatsomoon lähelle maalilinjaa.

 

Yläpuolellemme saapui kuninkaallinen perhe ja lapsista olivat mukana Victoria ja Carl Philip - prinsessa Madeleine oli jätetty kotiin.

 

Kuninkaallisen perheen käyttäytyminen oli hillittyä, mutta mieleeni on jäänyt prinssi Carl Philip, joka pikkupojan koko tarmolla eli mukana maaottelun kiihkeissä tunnelmissa.

 

Prinssille oli hankittu Ruotsin väreissä oleva ”lakki”, jossa olevia käsiä pystyi taputtamaan yhteen, kun veteli ”käsiin” kiinnitettyjä siimoja.

 

Arvata saattaa, että prinssi oli innokas taputtaja!

 

*********

 

Kruununprinsessa Victorian eilisiä syntymäpäiviä oli mahdollisuus muistaa facebokissa kertomalla onnittelunsa. Tein niin, sillä arvostan Suomen ja Ruotsin hyviä suhteita – arvostan myös ruotsinkieltä maamme yhteiskunnan elävöittäjänä. Suomessa ruotsinkielen arvostaminen ei nykypäivänä ole suuressa suosiossa, mutta ilmoittaudun tässäkin asiassa vastarannan kiiskeksi.

Huomaan, että Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on lähdössä kansanedustajille tarkoitetulle ruotsinkielen opintokurssille eli myös hän arvostaa ruotsinkieltä. Nykyinen pääministerimme ei taida osatakaan edes ruotsin alkeita - häpeä sinänsä.

 

Fb:ssa onnitteluja pystyi lähettämään osoitteessa ”Kungahuset”. Siellä kerrottiin eilen mm. näin:

 

Idag firas Kronprinsessan Victorias födelsedag med allmän flaggdag och salut från Skeppsholmen. Kronprinsessan tar emot gratulationer på Sollidens slott på Öland, slottsparken öppnar klockan 11. Klockan 21.00 sänder SVT1 ’Grattis Kronprinsessan!’. Den som vill lämna en gratulation till Kronprinsessan kan göra det här på Facebook.

On mielenkiintoista nähdä, että millaiset juhlallisuudet ovat Ruotsissa silloin, kun Victoria täyttää 40 vuotta tai 50 vuotta tai peräti silloin, kun hänet kruunataan Ruotsin hallitsijaksi!

 

 

********

 

Siitä yleisurheilumaaottelusta vielä:

 

Naisten maaottelussa suuri suomalainen sankari oli Helinä Laihorinne, joka urakoi monilla matkoilla.

 

Katselimme lähellä radanpintaa olevilta paikoiltamme, kun Helinä valmistautui kilpailuihinsa.

 

En silloin osannut pienimmissäkään määrin arvata, että runsaan parinkymmenen vuoden kuluttua tekisin yhteistä bisnestä Helinä Laihorinteen kanssa, jonka sukunimi siinä välillä oli muuttunut Marjamaaksi.

 

Vuosia kului paljon ja meidän molempien hiustenväri ehti muuttua; minulla ruskea tukka muuttui vaaleanhallavaksi ja Helinällä vaalea poninhäntä tummaksi hyvinmenestyvän bisnesleidin aistikkaaksi tukaksi!

 

Helinä Laihorinteen (Marjamaan) menestyminen liike-elämässä osoittaa, että huippu-urheilijoissa on ainesta muuhunkin kuin mäkimiesten suosikkilukemiston Aku Ankan lukemiseen ja ainaiseen rähinöintiin kaikkea vastaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaipiaisten asema sekä Sippolan Enäjärven kylä olivat tärkeitä paikkoja Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotataipaleella

Sunnuntai 14.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi marraskuun 30. päivänä 1939, mutta Suomen neuvokkaan valtiojohdon ansiosta maamme onnistui valmistautumaan Neuvostoliiton hyökkäykseen.

 

Tuo neuvokas menettely oli YH eli Ylimääräiset harjoitukset. YH oli luonteeltaan kertausharjoitukset ja poliittisesti siten ”miedompi” menettely kuin LKP eli Liikekannallepano.

 

YH aloitettiin lokakuussa 1939 ja sen ansiosta Suomi pystyi ainakin jossain määrin kohtamaan valmistautuneena Neuvostoliiton aloittaman hyökkäyksen.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten komppaniat perustettiin omissa pitäjissä, mutta varsinaisen joukko-osaston eli JR 17:n perustaminen tapahtui Tampereen Yhteiskoululla ja Lyseolla 20.10.1939.

 

Joukko-osasto siirtyi junakuljetuksella Kaipiaisten asemalle, jonne se saapui seuraavana päivänä eli 21.10.1939.

 

Kaipiainen on minulle hyvinkin tuttu paikka, sillä 40 vuotta minulle leipää tarjonnut työnantajani perusti sinne 1970-luvulla nykyaikaisen rehutehtaan. Häpeä tunnustaa, että en ole koskaan poikennut Kaipiaisten asemalla, mutta Kaipiaisissa sijaitsevalla Rehuraisio Oy:n rehutehtaalla sitäkin useammin.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miehet eivät jääneet Kaipiaisiin, vaan jatkoivat matkaansa marssien kymmenkunta kilometriä Sippolan kirkonkylän ja Haminan suuntaan Enäjärvelle.

 

Enäjärvi, kuten Kaipiaisten asemakin kuuluivat tuolloin Sippolan pitäjään.

 

Sippola ja Anjala muodostivat 1975 Anjalankosken kauppalan, josta tuli Anjalankosken kaupunki vuonna 1977.

 

Kuntauudistukset jatkuivat ja Anjalankoski muodosti yhdessä Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken sekä Valkealan kanssa Kouvolan kaupungin vuonna 2009. Tämä merkitsee, että Kaipiaisten asema ja Enäjärven kylä kuuluvat nykyään Kouvolan kaupunkiin.

 

 

 

Pysähdyimme taannoisella Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten läheisten sotahistoriamatkamme paluumatkalla Enäjärvellä.

 

Tulimme Enäjärvelle Haminan suunnasta tietä, joka on tullut minulle hyvinkin tutuksi työurani aikana.

 

 

 

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotaan valmistava leirikoulutus tapahtui näillä männikkökankailla hieman Enärveltä Haminan suuntaan siten, että joukko siirtyi varsinaiselle sotatoimialueelle eli Viipurin Tienhaaraan Itsenäisyyspäivänä 6.12.1939.

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Enäjärvi-vaihe kesti n. 1 ½ kuukautta ja sinä aikana Neuvostoliitto ehti aloittamaan Talvisodan.

 

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on tavannut tarjota shampanjat matkalaisille aina matkan alkupuoliskolla, mutta nyt hän halusi juhlistaan matkamme loppuvaihetta niin, että shampanjat tarjottiin meille vasta Enäjärvellä.

 

 

 

 

Hyvistä yrityksistäni huolimatta en onnistunut kuvaamaan shampanjapullon korkin lentämistä!

 

 

 

 

 

Keskustelen tässä kenraali Lehtimäen kanssa ja lausun hänelle kiitoksia hienosta matkasta!

 

 

Arvostan, että matkamme aikana pääsin tutustumaan isäni sotapolun alkamiseen Kaipiaisissa ja Enäjärvellä.

 

Isäni sotapolku kesti koko Talvisodan sekä Jatkosodan ja niiden lisäksi hän oli mukana vielä Lapinsodassa, kun kenraali Hersalon joukot valtasivat ”laivakoukkauksen” tuloksena Tornion.

 

Olemme paljon velkaa näille sotasankareille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy:n ja Atria Oyj:n solmima esisopimus teurastamotoimintojen järkeistämisestä on vahva askel eteenpäin kotimaisen elintarviketeollisuuden turvaamisessa

Lauantai 13.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy ja Atria Oyj ilmoittivat torstaina 11.7.2013, että ne ovat solmineet esisopimuksen Saarioinen Oy:n teurastamo- ja lihanleikkuutoimintojen myymisestä Atria Oyj:lle.

 

Tunnen molemmat yritykset ja olen työurani aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä molempien kanssa.

 

Olen iloinen nyt solmitusta esisopimuksesta ja uskon sen toteuttamisen turvaavan omalta osaltaan kotimaisen lihanjalostuksen tulevaisuuden.

 

Tiedän oman kokemukseni perusteella, että molemmat yritykset ovat tehokkuudessa huippuluokkaa ja sen vuoksi tervehdinkin nyt julkistettua esisopimusta jatkumona sille, että kaksi keskeistä lihanjalostusyritystä "lyö hynttyyt yhteen”.

 

Tunnen tiettyä haikeutta, sillä kauppaan kuluu myös Jyväbroiler-tuotemerkki.

 

Olen Saarioinen Oy:n yhteistyökumppanin roolissa saanut olla mukana kehittämässä Jyväbroileria.

 

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n markkinointiväen ja viimekädessä teollisuusneuvos Pentti Avotien päätös, mutta sen käytännön toteuttaminen oli Saarioinen Oy:n puolelta nyt jo edesmenneen johtaja Touko Koiviston sekä Toivo Jauhiaisen vastuulla.

 

Työnantajani Rehuraisio Oy otti haasteen vastaan ja ryhdyimme yhdessä kehittämään yksinomaan kasvisperäisiin raaka-aineisiin pohjautuvan broilerrehun kehittämistä.

 

Arvata saattaa, että uuden kehittämisessä oli haasteita, mutta pystyimme yhdessä luomaan sellaiset broilerrehut, joiden raaka-aineena olivat ja yhä edelleen ovat ainoastaan kasvisperäiset raaka-aineet;

Jyväbroiler oli syntynyt!

 

Muut broilerteurastamot ja rehutehdaskilpailijamme seurasivat luonnollisesti edelläkävijää, mutta Jyväbroilerin voittokulku osoittaa, että edelläkävijän hankkima etumatka säilyy.

 

Uskon, että Atria Oyj:n ja Saarioinen Oy:n nyt julkistama yhteistyökuvio auttaa omalta osaltaan suomalaisen lihanjalostussektorin kannattavuutta.

 

Toivottelen yhteistyölle mitä parhainta menestystä ja toivon, että Atrialla riittää kanttia säilyttää Jyväbroiler-tuotemerkki markkinoilla ja tehdä edelleen työtä sen hyväksi!

 

********

 

En malta olla vertailematta Atria Oyj:n ja Saarioinen Oy:n nyt alkavaa yhteiseloa ja kuntien yhdistymisiä.

 

Oletan, että nyt tapahtuva yritysjärjestely merkitsee huomattavia henkilöstömuutoksia, sillä yritykset tapaavat näillä järjestelyillä etsiä kustannustehokkuutta ja kohenevaa kannattavaisuutta.

 

Kuntamaailmassa asia on täysin toinen, sillä siellä viiden vuoden koskemattomuusaika henkilöstöön merkitsee turhien henkilöstömäärien säilyttämistä, vaikka työt loppuvatkin monilta ihmisiltä.

 

********

                     

On selvää, että työllisyydestä on kannettava huolta, mutta sen ei pidä tapahtua turhia vakansseja säilyttäen.

 

Milloin kuntamaailma osaa ottaa oppia yrityselämästä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdella kellolla kerkiää

Perjantai 12.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikki varmaan tuntevat lausahduksen;

 

Kahdella kalenterilla kerkiää

 

Toteamus merkitsee, että merkitessään menojaan kahteen kalenteriin, saa sovittua asioita paljon enemmän kuin merkitsisi menemisensä ainoastaan yhteen kalenteriin.

 

Kahden kalenterin menetelmässä on se heikkous, että tosipaikassa ei ehdikään jokaiseen lupaamaansa paikkaan tai tapahtumaan.

 

 

Koin eilen aamulla hieman samaa, mutta nyt kellon orjana.

 

Meillä on mökillä parikin seinäkelloa ja yleensä ne ovat samassa ajassa.

 

 

 

Nyt kuitenkin ”aito kiinalaisvalmisteinen” punttikellomme oli konstaillut ja sen käyntiinlähdössä oli ollut ongelmia. Sain kellon edellisiltana käymään, mutta en siirtänyt kelloa oikeaan aikaan ja sen vuoksi punttikellomme kulki 2 tuntia etuajassa.

 

 

Tiesin, että muu perhe ja pienet kesävieraamme saapuvat mökille puolilta päivin ja sen vuoksi olin valmistautunut tekemään pienen marjastusretken ennen porukan saapumista.

 

Nousin ylös punttikellon mukaan klo 8.30 ja aloin valmistumaan marjametsälle.

Ihmettelin hieman, että aurinko paistoi matalalta ja maassa oli vahvasti yökastetta.

 

 

 

 

Olin melkein lähdössä, kun katsoin toisessa huoneessa tikuttavaa heilurikelloa ja huomasin oikean ajan – olin elänyt kaksi tuntia etuajassa!

 

 

Kahdella kellolla kerkiää – totuus tuli todistettua, sillä ennen eilistä marjastusretkeäni ehdin ”löytämään” tietokoneeni näppäimistöltä mm. tämän jutun ja tekemään paljon muuta!  

********

 

Ennenaikaan meillä maalla ja myös lähes kaikissa naapuritaloissa elettiin tarkoituksellisesti ”kahdella kellolla”, sillä talon kellot saattoivat olla tarkoituksellisesti puolikin tuntia etuajassa.

 

Menettelyä puolusteltiin sillä, että ehtimisille jäi näin menetellen pelivaraa.

 

*******

Monesti esimerkiksi matkoilla tuntuu, että kroonisille myöhästelijöille olisi suorastaan määrättävä kellot, jotka kulkisivat ainakin vartin etuajassa.

En tosin ole lainkaan varma, että pystyisivätkö nämä ongelmanaiheuttajat siitä huolimatta olemaan aiheuttamatta ongelmia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hulvatonta meininkiä Maailmanlopun meiningissä Viitasaarella!

Torstai 11.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain torstaina 4.7.2013 olla mukana MSL-Tampereen järjestämällä hienolla kulttuurimatkalla Viitasaarelle.

 

 

 

 

Kohteenamme oli Viitasaaren Savivuorella Kulttuuriyhdistys Taidettako ry:n esittämä hulvaton Maailmanlopun meininki – niminen kesäteatteriesitys.

Kyseessä oli esityksen ensi-ilta, joten näimme jotain ainutlaatuista!

 

Maailmanlopun meininki pohjautuu Mikko Alatalon musiikkiin ja se kertoo fiktiivisesti maaseudun elämästä.

 

Näytelmässä käsitellään maalta kaupunkiin ”ajelehtimaan” lähteneen Kauno Paanasen elämää. Kauno palaa vuosien jälkeen maalle – Viitasaarelle – ja hauskat sekä koskettavat yhteensattumat ja vanhan kaveripiirin kohtaamiset tuovat monia uusia tilanteita esille.

 

Juoni nivoutuu hienosti kokoon Mikko Alatalon suosituimpien musiikkikappaleiden myötä.

 

Kesäteatteriesityksen kaikki viisi näyttelijää osaavat laulaa hyvin ja esityksen aikana yleisö saakin kuulla peräti parisenkymmentä kappaletta, joiden luojana on ollut Mikko Alatalo. Useimmat kappaleet kansantaiteilija Mikko Alatalo on luonut yhdessä Harri Rinteen kanssa.

 

 

************

 

Kesäteatteriesitystä edelsi kaikille avoin ja maksuton Mikko Alatalon johdattelema yhteislaulutilaisuus.

 

 

 

 

Mikko Alatalo ehti laulattaa meitä tunnin aikana kaikkiaan kuudentoista kappaleensa verran.

 

 

 

 

Mikon säestäjänä toimi Jammi Humalamäki. Olen saanut monta kertaa kuunnella Alatalo –Humalamäki –kaksikon esiintymistä, mutta kerta toisensa jälkeen heidän mainio yhteispelinsä yllättää myönteisesti.

 

 

 

 

Monistettujen ja yleisölle jaettujen kappaleiden lisäksi Mikko esitti parikin laulua, joiden sanoja ei ollut monisteessa.

Koskettavin niistä oli Mikon äitinsä hautajaisissa n. puolitoista vuotta sitten ensi kerran esittämä ”On kotipiha hiljainen”.

 

 

 

 

Olimme Viitasaarella parhaan mahdollisen oppaan ohjaamana, sillä saimme oppaaksemme Viitasaaren kaupunginjohtaja Jouko Räsäsen, joka tässä kiittelee Mikko Alataloa hienon yhteislaulutilaisuuden vetämisestä.

 

 

********

 

                     

Maailmanlopun meiningissä oli samoja kappaleita, joita myös Mikko Alatalo esitti yhteislaulutilaisuudessa.

 

 

Kaikki kunnia Mikolle ”Tytöt tahtoo pitää hauskaa” –kappaleesta, mutta kylläpä Kati Hyvärinen Saara Variksena ja Ilona Chevakova Virpi Pasasena esittivät sen todella vauhdikkaasti!

 

Sitä osuutta, jonka Mikko esittää tästä laulusta viroksi, ”tytöt” eivät toki esittäneet. Sehän on se osuus, joka aina hersyttää Mikon yleisön hyvälle tuulelle!

 

 

 

********

 

 

 

 

Kesäteatteriesityksen päätyttyä käsikirjoittaja ja ohjaaja Katri Häti sai yleisöltä ansaitut aplodeeraukset!

 

 

********

 

 

 

Mikko Alatalon viitasaarelainen kansanedustajakollega Teuvo Hakkarainen oli myös paikalla.

 

 

 

 

 

Kaikesta näki, että Mikko Alatalo nautti Maailmanlopun meiningistä oikein sydämensä kyllyydestä – niin muuten mekin!

 

 

*********

 

Maailmanlopun meininki on Viitasaaren kesäteatterin ohjelmistossa 21.7.2013 saakka – kannattaa ehdottomasti poiketa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Käkisalmesta, Konevitsan luostarista ja Viipurista

Keskiviikko 10.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua jo kymmenentenä kesänä peräkkäin matkalle, jonka osanottajat olivat Talvi- ja Jatkosodassa taistelleiden Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten sukulaisia tai muuten tuntevat kiinnostusta mainioon matkaseuraan!

 

Retkemme johtajana toimi edellisvuosien tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

Sotahistoriaan, alueen kulttuuriin, maantieteeseen ja moneen muuhun osa-alueeseen keskittyvä matkamme suuntautui tämä vuonna Käkisalmeen, Konevitsan luostariin ja Viipuriin – taistelupaikkoihin tutustuminen oli keskeisellä sijalla retkemme ohjelmassa.

 

 

 

Ylitimme rajan Pelkolassa eli vanhan Enson kohdalla.

 

 

Enson jälkeen ajoimme Jääsken, Antrean ja Räisälän kautta Käkisalmeen.

 

 

 

Menomatkan kohokohtia olivat tutustuminen Kuukaupin siltaan…

 

 

 

..ja Räisälän kirkkoon.

 

 

 

 

Toisena matkapäivänä tutustuimme Konevitsan luostariin.

Pyrin laatimaan Konevitsan käynnistämme oman jutun.

 

 

*********

 

 

Kiviniemi, Äyräpää, Taipaleenjoki ja Summa olivat taistelupaikoista taas kerran tutustumisemme kohteita.

 

Vaikka olen käynyt monia kertoja kaikilla näillä kunniakkailla taistelupaikoilla, niin aina jokainen käynti täydentää kuvaa taistelujen etenemisestä.

 

 

********

 

 

Viipurin linnan näkeminen…

 

 

 

 

…ja matkan päätöslounas Pyöreässä tornissa kruunasivat hienon matkamme.

 

 

Matkalta kertyi juttuaineistoa paljon ja pyrin palaamaan matkamme antiin lähipäivinä yksityiskohtaisemmin.

 

Matkustaminen on mukavaa, mutta kotiintulo vielä mukavampaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuka on Eduskunnan istuntosalin seinäsyvennyksessä sijaitsevan "Tulevaisuus" veistoksen mallina olleen pojan eno?

Tiistai 9.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikille ovat ainakin Eduskunnan kyselytuntien televisioinneista tuttuja istuntosalissa sijaitsevat veistokset.

 

Veistossarja on nimeltään Työ ja tulevaisuus ja se on jokaisen Eduskuntatalossa vierailevan nähtävissä.

 

Olen päässyt muutaman kerran vierailemaan Eduskuntatalossa ja tämän juttuni kuvat olen ottanut 13.6.2013, kun pääsin vierailemaan Eduskunnassa Keskustan Sahalahden paikallisosaston järjestämällä retkellä.

 

 

 

Veistossarja on sijoitettu istuntosalin seinäsyvennyksiin puhemieskorokkeen taakse.

Kuva on otettu ennen kyselytunnin alkamista Eduskunnan lehteriltä. Kuvan oikeassa alanurkassa on Eduskuntataloa meille esitellyt asiantunteva opas.

 

Veistossarja on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tuotantoa vuodelta 1932.

 

Veistokset ovat lehteriltä katsottuna vasemmalta oikealle seuraavat:

 

 

 

Raivaaja

 

 

 

 

Henkinen työ

 

 

 

Tulevaisuus

 

 

 

 

Usko

 

 

 

 

Sadonkorjaaja

 

 

Lasta käsillään kannattelevan äitihahmon mallina on ollut Wäinö Aaltosen Lempi-sisar, joka oli naimisissa runoilija Aaro Hellaakosken kanssa.

 

Lapsen mallina on ollut Lempi ja Aaro Hellaakosken Eero-poika eli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli "Tulevaisuus"-veistoksen mallina olleen pojan eno!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä Arnold Schwarzenegger´llä on pitkä, George Bush´lla lyhyt ja paavilla täysin tarpeeton?

Maanantai 8.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa esitetty klassinen kysymys tuli etsimättä mieleen, kun Tampereen kaupungin tiedotuspäälliköt ja pormestarin avustajat hehkuttivat, että Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Arnold Schwarzenegger olivat esiintyneet samassa tilaisuudessa maanantaina 24.6.2013 Brysselissä EU:n energiaviikon ilmastokokouksessa.

Tamperelaisena veronmaksajana on päällimmäisenä mielessä, että voivatko kaupunkimme päättäjät esiintyä turhemmassa kokouksessa!

On surkuhupaisaa, että pormestarimme laahuksenkantajat olivat myös matkustaneet tamperelaisten veronmaksajien kustannuksella Brysseliin ja Suomeen palattuaan suitsuttivat suurta onnenauvoa, kun Tampereen pormestari pääsi puhumaan samassa tilaisuudessa Kalifornia entisen kuvernöörin kanssa!

Brysselin simpukkatarjoilujen ääressä oli helppo unohtaa, että Tampereen talous saavuttaa tänä vuonna ennätysmäisen 70 miljoonan euron tappion ja kaupungin työttömyys kohoaa aivan uusiin korkeuksiin.

Kertoiko Ikonen puheessaan, että Tampere tekee tänä vuonna tappiota 70 miljoonaa euroa?

Johtajuutta ei ole se, että paetaan Brysseliin suurella joukolla puhumaan maailmaa syleileviä asioita, kun kotipesä horjuu konkurssin partaalla – konkurssin partaalla, jos kyseessä olisi aito yritys.

Niin, se vastaus otsikon kysymykseen on:

Sukunimi!

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä, että Keskustan neuvot kelpaavat!

Sunnuntai 7.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtakunnan tasolta on hyvässä muistissa, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki otti onkeensa Juha Sipilän ohjauksen, kun hallituksen osinkoveropäätös oli menossa täysin päin mäntyä.

 

Ilokseni huomasin Tamperelainen-lehden 29.6.2013 ilmestyneestä lehdestä, että Keskustan antamia ohjeita ollaan hädän hetkellä ottamassa käyttöön.

 

On yleisesti tiedossa, että kaikki kaupungin talouteen liittyvät asiat ovat Tampereella surkeassa jamassa.

 

Virallisesti ennustetaan, että kuluvasta vuodesta muodostuu yli 42 miljoonaan euroa tappiollinen.

 

Olen jo heti alkuvuonna ennustanut, että vuoden 2013 tappio tulee Tampereella olemaan 70 M€. Nyt kaupungilla kuiskitaan, että edes ”Eskon ennustama” tilanne ei toteudu, vaan päädytään tasolle – 80 M€!

 

Niin siitä Tamperelainen-lehdestä:

 

Toimittaja Petteri Mäkinen on laatinut 29.6.2013 ilmestyneeseen numeroon jutun, jonka otsikko kuuluu näin:

 

 

 

Tampere ei halua olla työttömien nörttien kaupunki

 

 

 

 

Jutun alaotsikko menee jo konkretiaan, kun toimittaja Mäkinen toteaa;

 

TALOUS Tampereen kaupunki miettii koko elinkeinopolitiikkansa uusiksi

 

 

 

 

Jutussa kerrotaan, että pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) pohtii näin;

 

”Pitää miettiä elinkeinopoliittista vastuunjakoa uudelleen. Meillä voisi olla jatkossa selkeä elinkeinojohtaja tai –asiamies”.

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pohtiminen on lähes suora lainaus Keskustan Tampereen valtuustoryhmän 17.9.2012 jättämästä valtuustoaloitteesta, joka kuului näin:

 

”Valtuustoaloite elinkeinoasiamiehen saamiseksi Tampereelle.                                                              

Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen on puhuttanut Tampereella jo kauan. On selkeä epäkohta, että Tampereella ei ole henkilöä, johon yritys voisi olla yhteydessä, kun se suunnittelee sijoittuvansa Tampereelle. Tällaista henkilöä kutsutaan useimmiten elinkeinoasiamieheksi.

 Vastuut ja valtuudet jakaantuvat Tampereella useille eri toimielimille ja viranhaltijoille. Jaettu vastuu merkitsee, että vastuuta ei ole kenelläkään.

Yritysten asiointi kaupungin kanssa on hankalaa, kun asiat eivät etene. Tampereelta puuttuvan elinkeinoasiamiehen merkitys korostuu, kun naapurikunnilla tällainen on. Yritykset kärsivät ja joutuvat lähtemään naapurikuntiin, joissa asiat hoituvat. Tampere menettää työpaikkoja ja verotuloja.

Yrityshankinnan asiantuntemus pitää olla kaupungilla ja se pitää olla yritysten käytössä yhden luukun periaatteella ja niin, että asiat lähtevät joutuisasti rullaamaan. Elinkeinoasiamies olisi tätä tehtävää varten.

Esitämme, että Tampereelle perustetaan elinkeinoasiamiehen toimi. Jotta esitys ei lisäisi henkilöstökuluja, ehdotamme, että tilaajajohtajan virka vastaavasti lopetetaan.”

********

 

Keskustan syksyinen valtuustoaloite ja nyt pormestari Anna-Kaisa Ikosen linjaama ovat yhtä lähes sanasta sanaan!

 

Kiitän pormestari Anna-Kaisa Ikosta realiteettien tajusta, jota Tampereen taloustilanteen oikaisemiseksi nyt tarvitaan.

 

Paavo Arhinmäen toiminta Juha Sipilän antaman vinkin jälkeen pelasti paljon vikaan menossa olleesta osinkoverouudistuksesta.

 

On hyvä, että Tampereen pormestari on nyt tullut Keskustan esittämille linjoille kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saimme käydä vieraisilla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa - Tamminiemessä!

Lauantai 6.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain tilaisuuden vierailla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa kesäkuun 13. päivänä, kun osallistuin Keskustan Sahalahden paikallisosaston järjestämälle matkalle Tamminiemeen ja Eduskuntaan.

 

 

Tamminiemi on nyt museona, mutta se on toiminut kolmen presidenttimme eli Risto Rytin, Garl Gustav Emil Mannerheimin sekä Urho Kekkosen virka-asuntona.

 

Tamminiemestä muodostui presidentti Kekkoselle todellinen koti, sillä se muutettiin hänen palvelukodikseen Kekkosen presidenttikauden päätyttyä.

 

 

 

 

Tamminiemen ovista käy nykyisin melkoinen vilske, kun ”Suomen viimeisestä todellisesta presidentistä” kiinnostuneet kansalaiset ja myös ulkomaalaiset käyvät tutustumassa Tamminiemeen.

 

 

 

 

Amos Anderssonin Suomen Valtiolle Tasavallan Presidentin asunnoksi vuonna 1940 lahjoittama Tamminiemi on mereltä päin katseltuna hieno kokonaisuus.

 

 

 

 

Tamminiemessä ja sen lähipoluilla ovat liikkuneet monet merkittävät henkilöt ja minä sain tilaisuuden tallentaa valokuvaan Tamminiemen edessä sahalahtelaisen Simo Arran.

 

 

 

 

Tamminiemen saunassa on laitettu monia Suomen asioita oikeaan järjestykseen – tässä Tarmo Aaltosen ottamassa kuvassa olen Tamminiemen saunan edustalla.

 

Tamminiemen saunan kopio on Hauholla nykyisin agrologi Karl Fazer´n omistamalla Hahkialan kartanolla. Hahkialan sauna on pohjaratkaisuiltaan täsmälleen samanlainen kuin Tamminiemen kuuluisa sauna, mutta se on Tamminiemen saunan peilikuva.

 

Hahkialan kartanon sauna on minulle ulkopuolelta tuttu jo aikoja sitten, sillä olin vuosiharjoittelijana silloin Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla vuonna 1966!

 

Pääsin sittemmin useitakin kertoja saunomaan Hahkialan saunassa työurani aikana, kun Kesko järjesti Hahkialassa yhteistyökumppaneilleen erilaisia tilaisuuksia ja palavereja.

 

 

 

 

Presidentti Kekkosen työhuone on edelleen siinä kunnossa, että arvostettu presidenttimme voisi milloin vain asettua työpöytänsä taakse.

 

 

 

 

Kekkosen takana tilaustyönä vuonna 1956 teetetyn kirjahyllyn päällä näkyvä ”Vesieste” –taideteos on Multialla syntyneen tamperelaisen Pentti Papinahon veistämä. Sama teos on suurikokoisena nähtävissä Tampereella Ratinan stadionilla.

 

 

 

 

Tässä on vielä uudestaan Kekkosen työpöytä hieman toisesta näkökulmasta.

 

 

Kekkonen tapasi järjestää pienet kokoukset työhuoneessaan.

 

 

Tamminiemessä oli Kekkosen aikana monia merkittävien suomalaisten taiteilijoiden töitä esillä ja ne ovat yhä edelleenkin paikoillaan.

 

 

 

 

Reidar Särestöniemen ”Ilves kohtaa Jäämeren” on massiivinen ja värikylläinen teos.

 

 

 

 

Essi Renwall: ”Ihmisiä työssä”.

 

 

 

 

Portaikossa oli Elsa Montell-Saanion ripsiraanu-työ, jota erityisesti seurueemme naisväki ihasteli.

 

 

 

 

Presidentti Kekkosen makuuhuoneessa olevalla työpöydällä oleva kalenteri on jätetty avoimeksi Kekkosen kuolinpäivän kohdalta.

 

Kekkosen lahjaksi saama ”Ainutlaatuinen Pispala” on saanut paikan päällimmäisenä hänen makuuhuoneensa kirjoista.

 

 

 

 

 

Sylvi Kekkosen makuuhuoneen pöydällä oli yhteiskuva perheen pojista Matista ja Tanelista.

 

 

 

 

 

Perheen ruokapöytänä oli perheen kokoon soveltuva pöytä, jota toki pystyi suurentamaan niin, että pöydän äärelle mahtui kahdeksankin ruokailijaa.

 

 

 

 

Ruokailutilan erikoisuus oli liukuoven taakse ”piilotettu” baariosasto.

 

 

 

 

Tamminiemen keittiössä kaapit olivat standardityötä, joten siellä ei ollut mitään luksusta.

Keittiössä emäntä sekä apuemäntä laittoivat ruuat ja hovimestari huolehti ruokien tarjoilusta. Kekkonen ei käynyt keittiössä, vaan kaikki viestit keittiöön kulkivat hovimestarin välityksellä.

 

****

Käynti Tamminiemessä on elämys ja suosittelen lämpimästi siellä käymistä kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Anneli Jäätteenmäki osui asian ytimeen

Perjantai 5.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaisissa kommenttipuheenvuoron käyttänyt europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, joka tässä keskustelee EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) pääjohtajan puolalaisen Jerzy Plewan kanssa, osui asioiden ytimeen, kun hän kritisoi elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen puutteita sekä kummasteli kaupan osuutta elintarvikkeiden hinnassa.

 

Jäätteenmäki vaati, että kuluttajan pitää saada tietää ennen ostopäätöksen tekemistä elintarvikkeen alkuperä.

 

Europarlamentaarikko kritisoi erityisesti lihateollisuutta, jolle alkuperämerkintöjen tekeminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.

 

Anneli Jäätteenmäki havainnollisti nurinkurisen tilanteen näin:

 

”Suomalaista viljelijää vaaditaan pitämään tuotantoeläimissään monia korvamerkkejä, mutta tuontilihasta ei haluta kertoa edes maanosaa, josta liha on peräisin”

 

Kaupan suurta osuutta elintarvikkeiden hinnoista kritisoidessaan Jäätteenmäki havainnollisti ongelman siten, että kuluttajat arvostelevat ruuan korkeista hinnoista yleisimmin kauppaa ja vasta toisena ongelman koetaan EU!

 

Ruisleivän hinnassa suomalaisen viljatuottajan osuus on ainoastaan 4,3 %, kertoi Anneli Jäätteenmäki.

 

Kauppa on saanut elintarvikkeiden hinnoissa osuutta tuottajalta eli se, joka elintarvikeketjussa tekee eniten työtä saa vähiten, tiivisti Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila joutuivat palauttamaan "hehkuttavat herrat" maan pinnalle!

Torstai 4.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuus Seinäjoki Areenalla eilen oli merkittävä tilaisuus, sillä siellä käsiteltiin ja kommentoitiin EU:n uunituoretta maatalouslinjausta lähivuosille.

 

Avajaistilaisuus oli koonnut merkittävän joukon poliittisia päättäjiä paikalla, sillä totesin paikalla olleen ainakin useita Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja myös jokusen SDP:n kansanedustajan.

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki, joka avaussanoissaan toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

 

 

 

Siljamäki totesi avauspuheenvuoronsa lopuksi, että nyt mennään suoraan asiaan ja kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Opin työurani aikana tuntemaan Jaana Husu-Kallion Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntevana ja tiukkana pääjohtajana ja nyt olenkin ihmetellyt hänen valjua esiintymistään MMM:n kansliapäällikkönä – ilmeisesti Husu-Kallio on nykyisen hallituksen aikana niin tiukoissa pihdeissä, että hänen aina ennen niin järkevät esiintulonsa eivät ole olleet mahdollisia.

 

Se lämmitti, kun Jaana Husu-Kallio totesi salintäydelle yleisölle, että komissio on Suomen renki!

 

 

 

 

Avajaistilaisuuden pääpuheenvuoron käytti EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) tuore pääjohtaja puolalainen Jerzy Plewa.

 

Pääjohtaja Plewa lausui kohteliaisuuksia todetessaan, että Suomi on ollut tärkeässä roolissa, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitetty.

 

Plewan yhteenvedossa uudet EU-maatalouslinjaukset voidaan tiivistää muutamaan ranskalaiseen viivaan;

 

• suorat tuet ovat maatalouspolitiikan kulmakivi

• uusi maatalouspolitiikka on tasapuolisempi eri maiden ja viljelijöiden kesken, se on tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kuin ennen

• nuoren sukupolven viljelijät huomioiva

• viherryttäminen uusi keino

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myötäili pääjohtaja Plewan ajatuksia ja se olikin luonnollista, sillä olihan Koskinen hyväksymässä Suomeen kohdistuneet EU:n tukileikkaukset.

Ministeri Koskinen yritti selitellä Suomen maatalouteen kohdistuneita heikennyksiä ja mainitsi, että tuotantoon sidottuja tukia korotettiin nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Korotusmäärää Koskinen ei paljastanut!

 

 

 

 

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuudessa päästiin asiaan, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi pääjohtaja Plewalle ja ministeri Koskiselle, että työnne on vasta puolivälissä.

Ei ihme, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ilme oli hapan, kun hän kuunteli Marttilan kommenttipuheenvuoroa!

 

Marttila totesi, että nyt päätetty maatalousratkaisu merkitsee vaatimusta tuottavuuden lisäämisestä ja entistä vastuullisempaa tuotantotapaa.

 

Marttila painotti, että komission linja ei saa lipsua vastuullisen tuotantotavan vaatimuksista myöskään EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan elintarviketuonnin osalta.

 

Maista, joissa väestö näkee nälkää, on elintarvikkeita tuotaessa noudatettava tarkkaa seulaa ja vaadittava samoja menetelmiä, kuin Suomessa tuotetuilta elintarvikkeilta edellytetään.

 

Oleellista Marttilan kommenttipuheenvuorossa oli se, kun hän totesi, että EU on laiminlyönyt ruokatuotantoon suunnatut panostukset jo 30 vuotta!

 

Nyt Plewan sekä ministeri Koskisen puolustelemassa ratkaisussa maatalousbudjettia leikattiin ja viherryttämisvaatimukset nostavat elintarvikkeiden tuottamiskustannuksia!

 

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kommenttipuheenvuoro pääjohtaja Plewan ja ministeri Jari Koskisen esityksiin oli tiukkaa tekstiä.

 

Jäätteenmäki totesi, että edes näin kohtuullisesta EU:n maatalouslinjauksesta pitää kiittää EU:n parlamenttia.

 

Komissio kielsi esimerkiksi turvemaiden kynnön, mutta parlamentti ei sitä hyväksynyt. Myös Suomen hallitus hoiperteli turvemaiden kyntökieltoasiassa, mutta parlamentin kanta ratkaisi asian alkutuottajien ja lopulta kuluttajien parhaaksi siten, että jatkossakin turvemaiden kyntäminen on mahdollista.

 

Jäätteenmäki muistutti, että Suomen hallitus on etupainotteisesti säästänyt maa- ja metsätalousministeriön saralta.

 

Alkusyksyn budjettiriihessä maataloudelta ja kotimaiselta elintarviketuotannolta ei enää saa leikata, vaati europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki!

Olen samaa mieltä Anneli Jäätteenmäen kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Antaisitko Sinä pankkiyhteystietosi kiistanalaiselle konsulttiyhtiölle?

Keskiviikko 3.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Tietooni on saatettu, että Vantaan kotipaikakseen ilmoittava Pöyry Finland Oy on lähettänyt tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:n suunnittelemalla sadetusalueella sijaitseville maanomistajille kirjeitä, joissa se kyselee maanomistajien tilitietoja maanomistajien maille asennetuista ja tulevaisuudessa asennettavista havaintoputkista ja imeytyskaivoista.

 

**********

 

Talouselämä-lehti uutisoi konsulttiyhtiö Pöyrystä 12.7.2012 klo 17.50 ilmestyneessä jutussaan mm. näin:

 

Keskusrikospoliisi (KRP) harkitsee esitutkinnan aloittamista konsulttiyhtiö Pöyryyn ja Maailmanpankkiin liittyvässä lahjatapauksessa. Poliisi on seurannut asiaa jo toista vuotta."

 

Muistelen, että KRP ei edennyt esitutkinnassaan sen pidemmälle, mutta tavallinen kansalainen huomasi ”riman pysyneen kannattamillaan" vain hilkulla.

 

**********

 

 

Pidän Pöyry Finland Oy:n maanomistajille lähettämää kirjettä käsittämättömänä useastakin eri syystä:

 

• miten maanomistaja voi varmentua, että kyseessä on Tavase Oy, kun kirjeen allekirjoituksena todetaan vain näin;

 ”TAVASE OY

Toimeksisaaneena:

Maria Favorin

FM, hydrogeologi

Pöyry Finland Oy

Jaakonkatu 3, PL 50, 01621 Vantaa”

 

• seuraava kappale osoittaa, että Pöyry Finland Oy/(Tavase Oy) asettuu lupaviranomaisten päätösten yläpuolelle, kun kirjeessä todetaan korvausten maksamisesta näin;

 

• ”Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Tavase Oy:lle tutkimusluvan (päätös 95/2012/2 Dnro LSSAVI/88/04.09/2010) pohjaveden imeytyskoetta varten Vehoniemen alueella Kangasalan kunnassa. Lupapäätöksen mukaan korvaukset on maksettava ennen töiden aloittamista, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta. Tavase Oy pahoittelee, että korvausten maksaminen on viivästynyt ja siitä syystä se esittää korvauksen yhteydessä myös viivästyskoron maksamista.”

 

Miksi korvausten maksaminen on viivästynyt? Ovatko rahat Tavasen tililtä loppuneet? Onko Tampereen kaupunki vihdoinkin lopettanut järjettömän hankkeen rahoittamisen?

 

 

• käsittääkseni Suomessa on yleinen käytäntö, että se, jonka omaisuutta käytetään, määrittelee käytöstä maksettavan korvauksen. Mistä Pöyry Finland Oy on vetäissyt havaintoputkien ja imeytyskaivojen asentamisesta maksettavan korvauksen, kun se kirjeessään toteaa näin;

 

• ”Maanomistajille maksetaan kertaluonteisesti havaintoputkien sijoittamisesta 100 €/putki ja imeytyskaivojen sijoittamisesta 400 €/imeytyskaivo.”

 

 

Pöyry Finland Oy:n Tavase Oy:n suunnitteleman imeytysalueen maanomistajille lähettämä kirje on uusin niitti mielettömän tekopohjavesihankkeen arkkuun.

 

Pallo on nyt selkeästi Tampereen päättäjillä ja toivon heidän lopettavan lukemattomia ongelmia aiheuttaneen ja niitä edelleen aiheuttavan tekopohjavesiyhtiön pyristelyn pikaisesti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat olivat osoitus kylien vetovoimasta

Tiistai 2.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Karhen koulun pelikenttä oli vilkas markkinapaikka viime lauantaina eli 29.6.2013, kun Karhen koulun vanhemmat ry järjesti koululla perinteiset Karhen Markkinat.

 

 

 

Tämä yleiskuva on otettu siinä vaiheessa, kun markkinat alkoivat olla lopuillaan, mutta väkeä riittää vielä.

Väki ja myyjät viihtyivät markkinoilla hyvin ja siitä on hyvänä osoituksena se, että myyjät ja toimintaansa esitelleet yhdistykset pääsivät jatkuvan yleisömäärän vuoksi purkamaan kojujaan vasta puolisen tuntia virallisen markkina-ajan jälkeen!

 

*********

 

Olin paikalla ”kahdessakin persoonassa”.

 

Esittelin Viljakkala-neuvoston toimintaa Viljakkala-neuvoston omalla osastolla ja olin kyyti- sekä apupoikana, kun vaimoni oli myymässä markkinoilla mansikoita, varhaisperunoita, taimia ja lasitöitään.

 

Kerroin 30.6.2013 näillä palstoilla Viljakkala-neuvoston esiintymisestä Karhen Markkinoilla ja nyt kerron hieman yleisemmin poikkeuksellisen hyvin onnistuneesta tapahtumasta.

 

 

 

Tässä vaiheessa vaimollani on näköjään vielä myymättä osa Timo-varhaisperunasta, mutta ne menivät kuitenkin kuin kuumille kiville.

Hyvän menekin ymmärtää, sillä markkinaväki näki, että kyse ei ole mistään bulk-tuotannosta, vaan huolella tuotetuista lähiperunoista.

Kävin perunannostoon vasta markkinapäivän aamulla klo seitsemän tienoilla, joten perunat olivat takuulla nostotuoreita.

 

 

 

 

Mansikkaropposet katosivat ostajien torikasseihin vikkelään.

Harmittelen, että en aamukiireissä ehtinyt kuvaamaan houkuttelevan näköisiä mansikkaropposia kuljetuslaatikoissaan!

 

 

 

Varhaisperunoiden ja mansikoiden loputtua myyntipöydällä oli tarjolla omatekoisia lasitöitä.

Minäkin saan osallistua lasitöiden valmistamiseen leikkaamalla lasiveitsellä lasista haluttuja kappaleita sekä saan myös hioa niitä hiomakoneella, mutta tiffany-töissä tärkeään juotostyöhön minulla ei ole ”lisenssiä”.

 

*********

 

 

Oli mukava pikaisella käynnillä todeta, että Keskustan teltalla riitti paljon kävijöitä.

Toimintaa Keskustan teltalla johti Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen (oikealla) ja hänen vierellään Esko Arola sekä Markku Ylijoki olivat paikalla, kun kävin teltalla.

 

Juha Sipilä tuntui olevan monien mielessä Karhellakin!

 

 

*********

                

 

Viljakkalan Pelimannit esiintyivät juhlateltassa muutamaan kertaan ja hienosti esiintyivätkin.

 

Markkinapäivän jälkeen sain Viljakkalan Pelimanneissa soittavalta kaveriltani Mauno Heinoselta sähköpostiviestin, joka sisälsi linkin Youtube-esitykseen, jossa Viljakkalan Pelimannit esittävät vahvennuksineen mielikappaleeni ”Äänisen aallot”!

 

Hieno esitys löytyy googlaamalla ”Viljakkalan Pelimannit Äänisen aallot”. Kannattaa katsoa ja nauttia!

 

********

 

Tapasin markkinoilla paljon tuttuja ja minulle oli pienoinen yllätys, että tapasin siellä varsin paljon tamperelaisia!

 

Markkinoilla liikkui useita tamperelaisia, jotka ovat mukana Tampereen kunnallispolitiikassa.  Se on pelkästään hyvä asia ja toivon, että Viljakkalassa kesäasunnoillaan kesää viettävät tamperelaispäättäjät huomaavat, että maaseutua ei voi tuoda kaupunkiin.

 

Maaseutu pitää kokea maaseudulla ja toivoa sopii, että yhä useampi tamperelaispäättäjä ei hamuile kehyskuntia Tampereen hulvattoman taloudenpidon maksumiehiksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Omenapuun istuttaminen on taitolaji

Maanantai 1.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Saimme juhannusvierailtamme lahjaksi omenapuun – kiitokset Varsinais-Suomen suuntaan!

 

Lahjaksi saamamme omenapuun istuttaminen oli ohjelmassamme heti arjen alettua.

 

Pieni kuvakertomus istutuksesta lienee paikallaan huolimatta siitä, että teimmekö istuttamisen oikein tai väärin!

 

Omenapuun kasvupaikan valinta meille oli helppoa, sillä muutama vuosi sitten myyrät jyrsivät mökkitontiltamme kymmenkunta hyväsatoista omenapuuta siihen kuntoon, että sillastuksestakaan ei olisi ollut apua.

 

Valitsimme istutuspaikaksi siis saman paikan, josta runsassatoinen omenapuu siirtyi omenapuiden taivaaseen nelisen vuotta sitten.

 

 

 

Ensiksi piti saada vanha omenapuun kanto irrotettua.

 

 

 

 

Tässä ”saalis” eli parisenkymmentä vuotta sitten istutetun omenapuun kanto – omenapuu ehti ennen myyrien tuhotöitä tuottamaan monena kesänä hyvän omenasadon!

 

 

 

Omenapuun, kuten kaikkien hedelmäpuiden ja marjapensaiden kohdalla pätee tiukka sääntö: ”Istutuskuoppa ei koskaan ole liian laaja eikä liian syvä”, joten kaikkien puutarhatyövälineiden käyttäminen istutuskuopan kaivamisessa oli tarpeellista.

 

 

 

 

Omenapuiden istuttamisessa pitää huolehtia, että tukipylväät laitetaan rautakangen ja lekan avulla perusmaahan jo ennen istutusmullan laittamista kuoppaan. Muistakaa omissa omenapuiden istutuksissanne erityisesti tämä!

Huomaattehan, että kalkkia on laitettu istustuskuoppaan ja istutusmultaan!!

 

 

 

Kastelusta on heti huolehdittava ja siitä pitää huolehtia koko loppukesän ajan.

 

 

 

Tuulet ja erityisesti syysmyrskyt ovat kova koettelemus vastaistutetulle omenapuulle, jos kunnollisesta tukemisesta ei ole huolehdittu.

Olen oppinut, että tässä näkyvä tukeminen on oikea tapa tukea vastaistutettu omenapuu. Muistakaa, että liian ohutta narua ei saa tukemiseen käyttää. Sidoksia pitää olla kaksi - lähellä maanpintaa ja n. metrin korkeudella.

Sidos antaa riittävästi tukea, mutta joustaa sopivasti, jotta puu tuntee olevansa vapaa, mutta kuitenkin tuettu!

Tukisidokset voi poistaa parin vuoden kuluttua, sillä silloin omenapuu on jo tukevasti kasvamassa.

 

 

 

 

Istutustyö on valmis!

 

 

Toivon, että kuvakimarastani on jotain hyötyä omenapuiden syysistutuksiin valmistautuville!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tykätään Juha Sipilä polkemaan Oulusta Helsinkiin!

Lauantai 29.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä perusti myöhään viime keskiviikkona eli 26.6.2013 facebook-ryhmän, jonka nimi on:

Jos 100.000 tykkää tästä, pyöräilen Oulusta eduskuntaan

Sipilä toteaa ryhmän ”perustamissanoissaan”;

”Kesä on haasteiden aikaa. Tässäpä olisi sellainen. Pistättekö miehen tien päälle? Jos tykkääjien määrä täyttyy heinäkuun loppuun mennessä, lupaan pyöräillä Oulusta Helsinkiin eduskunnan syksyn ensimmäiseen istuntoon.”

Satuin istumaan tuolloin facebook´n ääressä ja pääsin sijaluvulle 205 Sipilän pukkaamisessa matkalle pyörällä Oulusta Helsinkiin.

Kommentoin tuoreeltaan Sipilän sivustoa ja totesin, että perustetaan välikirimaali Tampereen Keskustorille.

Tykkäämiset lisääntyvät kaiken aikaa ja kun naputtelen näitä rivejä perjantaina aamulla, on tykkäämisiä kertynyt n. 13.500!

Oululaisen Kaleva-lehden jutussa Sipilä toteaa naurahtaen ideastaan mm. näin:

"Kuntoliikunnalla on iso merkitys julkiseen talouteen ja ihmisten jaksamiseen. Keväällä oli sen verran kiire, että tuli liikuttua aika vähän. Jos tämä innostaisi treenaamaan".

 

Sipilä kertoo halunneensa myös heittää liikuntahaasteen muille kansanedustajille.

 

"Sivun julkaisemisen jälkeen alkoi tulla viestiä, että mukana pyöräillään ainakin osa matkaa. Tästä voi tulla hauskakin reissu, mutta katotaan sitä sitten kun ollaan lähempänä sataa tuhatta tykkääjää".

Toivon, että Sipilä ensinnäkin saa tarvittavat 100.000 tykkäystä ja sen lisäksi sitä, että hän valitsee pyöräilyreitikseen vaikkapa näin:

Oulu – Kokkola – Seinäjoki – Tampere – Hämeenlinna – Helsinki!

 

Eduskunnan syysistuntokausi alkaa 4.9.2013 klo 14.00, joten Sipilän pyöräilyjotos – jos se toteutuu – saapuu Tampereen tietämille syyskuun alkupäivinä; pitääpä varata kalenteriin tilaa!

 

Omistan Jaguar-merkkisen polkupyörän ja sillä saattaa olla vaikea pärjätä Sipilän tahdissa, sillä pyörässäni ei 1950-luvun tapaan ole vaihteita. Olen kuitenkin valmis polkemaan ainakin pätkän Sipilän seurueessa jos ja kun hän saapuu retkellään Tampereelle!

 

Käykäähän tykkäämässä, jotta saamme Juha Sipilän pyörämatkalle!

 

-Esko Erkkilä-