Hämeenkyröstä ja Ikaalisista pyrkii päteviä ehdokkaita eduskuntaan

Torstai 21.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa sain kuulla ja nähdä päteviä henkilöitä, jotka ovat ehdolla eduskuntaan huhtivaaleissa 2011.

 

Edustin tupaillassa Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöä ja oli ilo kuulla ehdokkaita, jotka varmaan tulevat saamaan paljon ääniä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

Toivon, että pöytävieruskaverini Antti Jokisen toive kahdesta uudesta hämeenkyröläisestä kansanedustajasta toteutuu - mielelläni näen myös ikaalislaisen Matti Äijön tulevana kansanedustajana.

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenenä toivon, että myös mahdollisimman moni tamperelainen Keskustan eduskuntavaaliehdokas yltää eduskuntapaikkaan.

 

Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa oli mandaattinsa uusimiseen pyrkivä kansanedustaja Mikko Alatalo paikalla. Istuvista kansanedustajista paikalla oli myös Klaus Pentti, mutta hän ei ole asettunut ehdokkaaksi huhtivaaleissa.

 

---------------

 

Ikaalislainen Matti Äijö aloitti uusien eduskuntavaaliehdokkaiden esiintymisen.

 

Äijö on Pirkanmaan Metsäkeskuksen palveluksessa ja hänen työpöytänsä sijaitsee Hämeenkyrössä.

 

Matti Äijö on kokenut kunnallismies, sillä hänellä on menossa kahdeksas kausi Ikaalisten kaupunginvaltuustossa. Hän toimii tällä hetkellä Ikaalisten kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

 

Muista merkittävistä luottamustoimista Äijöllä on Metsäliiton hallintoneuvoston jäsenyys.

 

Olin mielissäni, kun Äijö totesi, että mitkään rahat eivät yhteiskunnalla riitä, jos kaikki asiat pitää yhteiskunnan toimesta järjestää.

 

Matti Äijön nimi esiintyy lukemattomia kertoja erilaisten liikuntatapahtumien tulosluetteloiden kärkipäässä. Liikunta onkin kunnallispolitiikan ohella alue, johon Äijö on ehtinyt paneutua. Onnistuminen eduskuntavaaleissa luo hänelle uuden painopistealueen - valtakunnan politiikan!

 

-----------------

 

Hämeenkyröläinen Päivi Hiltunen on saanut politiikan kärpäsenpureman jo lapsena, sillä hänen isänsä Klaus Pentti on kahden kauden kansanedustaja. Päivin isoisä Arvo Pentti oli kansanedustajana kolme kautta ja puolustusministerinä neljästi. Arvo Pentti oli järjestyksessä 29. Mannerheim-ristin ritari.

 

Arvo Pentin isä talousneuvos Aaro Pentti oli kokenut kunnallismies eli Päivi Hiltunen edustaa jo neljännessä polvessa poliitikkoa Mahnalan Ylirautian tilalla syntyneistä henkilöistä.

 

Kotonani ainakin toinen vanhemmistani äänesti aina Arvo Penttiä ja en puhuisi totta, jos toteaisin, että en ole ollut työntämässä Klaus Penttiä eduskuntaan äänestyskopin yksinäisyydessä. Yksinkertainen asia monimutkaisesti näin ilmaistu!

 

Päivi Hiltunen aloitti esiintymisensä Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotisjuhlassa runollisesti, kun hän totesi, että ilman jatkuvuutta elämä on mahdotonta.

 

Päivi viittasi tuleviin, kun hän totesi, että vaikeita päätöksiä on tehty aina.

 

Vaikeat päätökset ovat aina vaikeita, mutta ne on helpompi tehdä, kun juuret ovat syvällä, totesi Päivi.

 

Lukuisat pirkanmaalaiset ja minä muiden mukana olemme mielissämme, kun Päivi Hiltunen linjasi, että suomalaista ruokatuotantoa kannattaa tukea ja arvostaa.

 

-------------

 

Hämeenkyröläinen Jouni Ovaska edustaa nuorta voimaa Pirkanmaan Keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden listalla.

 

Jouni totesi, että ihmisyys ja sivistys ovat asioita, miksi hän haluaa osallistua politiikkaan.

 

Jounilla on oikea asenne, sillä hän kertoi lähteneensä eduskuntavaaleihin täysillä.

 

Syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat asioita, joihin Jouni Ovaska haluaa muutoksen.

 

Koulutusalan asiantuntijana Ovaska haluaa painottaa, että koulutusta pitää tarjota koko Suomessa - ei riitä, että koulutustarjonta keskittyy suuriin asutuskeskuksiin.

 

Puheenvuoronsa lopuksi kansanedustajaehdokas Ovaska korosti tie- ja väylähankkeiden tärkeyttä. Erilaiset kuljetuksiin ja suurten raaka-aine-erien logistiikkaan liittyvät kysymykset ovat olleet leipätyönäni vuodesta 1995 alkaen ja sen vuoksi arvostan kansanedustajaehdokasta, joka haluaa panostaa maantie-, rautatie- ja satamaliikenteen kehittämiseen - lentoliikenteen kehittäminen kuuluu samaan kategoriaan, mutta sen parissa en työni merkeissä ole juurikaan puuhastellut.

 

--------------

 

Oli hieno kuulla Matti Äijön, Päivi Hiltusen ja Jouni Ovaskan mielipiteitä sekä Mikko Alatalon linjauksia tulevien eduskuntavaalien teemoista.

 

Hyvistä mielipiteistä ja linjauksista pitää kuitenkin kertoa laajalle joukolle kansalaisia - ilman sitä hyvätkään ajatukset eivät realisoidu vaalimenestyksenä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Tupailta 60-vuotisjuhlien merkeissä

Keskiviikko 20.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestö järjesti tupaillan 60-vuotisen toimintansa juhlistamiseksi Heiskan Antinsalissa perjantaina 15.10.2010.

 

Olin paikalla onnistuneessa tapahtumassa.

 

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska on kotiseututyön hieno aikaansaannos Hämeenkyrössä. Tupailtani onnistumista korosti, että satuin Heiskan aikaansaamisen voimahahmon Antti Jokisen vieruskaveriksi. Antti Jokinen toimii edelleen aktiivisesti Heiskan toiminnassa mukana, sillä hän on mm. Pirkan Kylät ry:n kylätoimintakeskus Heiskan isännistön puheenjohtaja. Heiskan Antinsali on saanut nimensä Antti Jokisen puuhatyön arvostamisesta.

 

Tupaillan aluksi kansanedustaja Mikko Alatalo esitti musiikkikappaleen ja piti sen jälkeen ajankohtaisiin asioihin keskittyneen eduskunta-asioiden katsauksen.

 

Liikenne- ja viestintäasioihin keskittyneenä kansanedustajana Alatalo otti esille Hämeenkyrön ohitustiesuunnitelmat. Hän mainitsi, että ohitustien suunnitteluun tarvittavat 5 milj. euroa pyritään saamaan jo ensi vuoden budjettiin.

 

Ohitustien rakentamiskustannukset ovat 50 milj. euroa ja Alatalo totesi, että hanke ja mainittu summa ovat hänen toimenpidelistallaan kärjessä. VT 9:n perusparannus on tärkeä ja siihen pitää panostaan, mutta VT3 ajaa Mikko Alatalon mielessä siitäkin ohi, sillä onhan VT3 valtakunnan pääväylä.

 

Mikko Alatalon ajatukset puolustaa suomalaista yrittäjää ja yrittäjänvapautta saivat tupailtayleisön vahvan kannatuksen.

 

Taannoista Suomen Keskustan Riikan-risteilyä Alatalo kommentoi hyvähenkiseksi tapahtumaksi ja kummeksui median näkemyksiä risteilyhengen rakoilemisesta. Olen vahvasti samaa mieltä Mikko Alatalon kanssa, sillä "olinhan siellä minäkin".

 

Kansanedustaja ja taiteilija Mikko Alatalo päätti osuutensa tunnelmalliseen "Viivy vielä hetki" -esitykseen.

 

Kansanedustaja Klaus Pentti toi tilaisuuteen Suomen Keskustan eduskuntaryhmän terveiset ja onnitteli 60-vuotiasta Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestöä. Pentti totesi, että kunnallisjärjestön rooli on koota osastojen toiveet ja esitykset kunnallisiksi päätösesityksiksi, joita sitten Keskustan valtuustoryhmä esittää, ajaa ja kannattaa.

 

Kansanedustaja Pentti totesi, että Suomen Keskustalla on ollut taito valita johtajakseen kulloiseenkin tilanteeseen sopiva johtaja - nyt peräsimessä on Mari Kiviniemi.

 

Aatteen merkitys punnitaan ja ratkaistaan arkipäivän päätöksissä, tiivisti Klaus Pentti.

 

Klaus Pentti siteerasi puheensa lopuksi eduskunnan pitkäaikaista varapuhemiestä Mikko Pesälää ja toivotti Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestölle, että pää pystyyn ja nokka tuuleen!

 

Istuvien kansanedustajien jälkeen läsnä olleet kolme kansanedustajaehdokasta - esiintymisjärjestyksessä Matti Äijö, Päivi Hiltunen ja Jouni Ovaska - pitivät hienot puheenvuorot ja niitä pyrin referoimaan huomenissa.

 

-Esko Erkkilä-

Toveri, Kansa ja Tulevaisuus

Tiistai 19.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Pikku-Kalle -jutut ovat usein osuvia. Niiden ongelmana ainakin omalla kohdallani on, että en muista niitä pidempään.

 

Viime viikolla kuulin erään jutun, jonka ainakin vielä nyt muistan.

 

Se meni suurinpiirtein näin:

 

--------------

 

Pikku-Kalle oli seuraamassa demareiden ja muiden vasemmistopuolueiden vappumarssia ja marssin jälkeen pidettyä vallankumousta haikailevaa hengennostatustilaisuutta.

 

Puheissa oli esiintynyt Pikku-Kallelle kolme outoa uutta sanaa; "Toveri", "Kansa" ja "Tulevaisuus".

 

Kotiin tultuaan Pikku-Kalle oli pyytänyt isäänsä selvittämään outojen sanojen merkityksen.

 

Isä totesi, että hän voi olla Pikku-Kallelle "Toveri".

 

Jos mukaan otetaan äiti, niin kyseessä voi olla "Kansa".

 

"Tulevaisuus" -sana sopii hyvin kuvaamaan Pikku-Kallen nuorempaa veljeä Arskaa, havainnollisti isä.

 

Pikku-Kalle ja Arska nukkuivat samassa huoneessa ja seuraavana yönä Pikku-Kalle osoitti sisäistäneensä saamansa opetuksen nopeasti, sillä puolenyön jälkeen hän töni isän hereille ja patisti:

 

Kuule Toveri, herätä Kansa, sillä Tulevaisuudella on paskat housuissa!

 

-Esko Erkkilä-

Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennusaikaiset haitat asukkaille tulevat olemaan mittavat

Maanantai 18.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tutustuminen Turun seudun puhdistamo Oy:n Turun Kakolanmäelle vahvisti ennakkokuvitelmat siitä, että vastaavan laitoksen rakentaminen Tampereen Sulkavuoreen tulee aiheuttamaan paljon ongelmia lähialueen asukkaille.

 

Jotta ongelmat voitaisiin minimoida, on niistä nyt puhuttava.

 

Turussa Kakolanmäkeen jouduttiin louhimaan tilat, jotka merkitsivät 500.000 kuutiometrin suuruisia kalliolouhintoja. Turun siirtoviemärit on toteutettu putkiratkaisuina, joten niiden osalta kalliolouhintoja ei tarvittu, kun uusi puhdistamo rakennettiin. "Toist puolt jokke" puhdistamolle tulevat jätevedet kulkevat Aurajoen alitse aiemmin louhittua tunnelia ja sinne rakennettua putkea pitkin.

 

Turussa puhdistamotilojen keskimääräinen louhintakorkeus on 10 metriä. Uskallan hieman epäillä meille esitettyä keskikorkeutta ja pidän todennäköisenä, että se todellisuudessa on suurempi.

 

Tampereella kalliotiloja tullaan louhimaan 60.000 neliömetrin alueella eli kyseessä on kuusi (6) hehtaaria kallionalaista tilaa. Jos sen keskikorkeus jää kymmeneen (10) metriin, joudutaan Tampereella räjäyttämään kalliota 600.000 kuutiometriä.

 

Tampereella jäteveden siirtoviemäri Viinikasta Sulkavuoreen ja puhdistetun veden siirtoviemäri Sulkavuoresta Pyhäjärveen tullaan louhimaan kallioon. Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila piti Tampereen suunnitelmaa hyvänä, sillä se mahdollistaa tietyn jätevesivaraston muodostamisen. Jätevesivarasto estää huippukausina puhdistamattoman jäteveden ylijuoksutuksen.

 

Anttila suositteli siirtoviemäreiden poikkileikkausalaksi 4 metriä x 4 metriä. Kun molemmat siirtoviemärit ovat pituudeltaan 3 kilometriä, kertyy niistä lisäräjäytystarvetta n. 100.000 kuutiometriä.

 

Tampereella joudutaan kalliolouhintoja suorittamaan siis vähintään 700.000 kuutiometrin verran.

 

Varmistin puhelinsoitolla toimitusjohtaja Anttilalta, että kalliolouhinnan kiintokuutiometristä syntyy louhetta 3 tonnia.

 

Turussa syntyi 500.000 kuutiometrin louhinnoista louhetta 1.500.000 tonnia. Louhe kuljetettiin Kakolanmäen uumenista ihmisten ilmoille Saksasta tuodulla erikoiskalustolla, jolla kuormakoko oli 30 tonnia.

 

Yksinkertainen jakolasku osoittaa, että louhekuormia tarvittiin Turussa 50.000 ajoneuvolastillista. Koska ajoneuvot joutuivat palaamaan samaa tietä takaisin, kertyi asukkaiden rauhaa häiritseviä ajoneuvo-ohituksia tasan 100.000 ajokertaa.

 

Tampereella kokonaislouhinnat tulevat Turun mallia perusteena käyttäen olemaan 700.000 kiintokuutiometriä. Siitä kertyy louhetta 2.100.000 tonnia.

 

Jos Tampereen Vesi onnistuu hankkimaan Sulkavuoren rakennustyömaalle vastaavan kuljetuskaluston kuin oli Turussa, niin louhekuormia Sulkavuoren sisästä ja siirtotunneleista kertyy 70.000 ajoneuvolastillista ja ajoneuvo-ohituksia 140.000.

 

Kuljetusmäärät ovat mielettömän suuria.

 

Miksi louhekuljetusten määrää ei kerrota kansalle?

 

En suoranaisesti vastusta jäteveden keskuspuhdistamon rakentamista. Haluan kuitenkin näillä laskelmilla selvittää Sulkavuoren tuntumassa asuvilla, että millainen louheenajohelvetti heitä odottaa, jos puhdistamo rakennetaan.

 

-Esko Erkkilä-

Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Tampereen Veden Sulkavuoreen suunnitteleman jätevedenpuhdistamon vertailua

Sunnuntai 17.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi suunnittelee rakentavansa Pirkanmaan keskuspuhdistamon Tampereen ja eräiden lähikuntien jätevesille Tampereen Sulkavuoreen.

 

Turun seudulla on vastaava maakunnallinen keskuspuhdistamo toteutettu Turun Kakolanmäelle.

 

Olen kansalaisnäkökulmasta seurannut Tampereen Veden hanketta ja nyt sain myös tutustua Turun laitokseen maanantaina 11.1.2010.

 

Seuraavassa vertailen hankkeita maalaisjärjen antamalla viisaudella:

 

1. Puhdistamoiden puhdistusteho

 

Oletan Turun tutustumisen perusteella, että nykytekniikalla toteutettu keskuspuhdistamo pystyy puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja suorittamaan sen kustannustehokkaasti.

 

2. Puhdistetun jäteveden purkupaikka

 

Turussa puhdistetun jäteveden purkupaikka sijaitsee meressä Turun matkustajasataman Silja-terminaalista 400 metrin etäisyydellä Linnanaukiolla Ruissalon suuntaan.

 

Tampereella purkupaikkaa suunnitellaan Pyhäjärveen suhteellisen lähelle rantaa.

 

Ensimmäisen vuoden tulokset vedenlaadun kohenemisesta Turussa ovat vakuuttavat. Onko osasyynä se, että Turun matkustajalaivaliikenne ja tavaraliikennealukset sekoittavat purkupaikan meriveden tehokkaasti - tämä on erikseen arvioitava. Suhtaudun tietyllä varauksella Tampereen suunnitelmavaihtoehdon toteuttamiseen ja epäilen, että riittävää sekoittumista Tampereella ei tapahtuisi.

 

3. Tampereella suunnitelmat on tehokkaasti pyritty salaamaan

 

Turussa vakuutettiin, että avoin ja runsas tiedottaminen on auttanut hankkeen toteuttamisessa. Tiedotejakelun piirissä on hankkeen kaikissa vaiheissa ollut 10.000 turkulaista. Yllättävää, että mainittu väkimäärä sijoittuu max. 250 metrin etäisyydelle Kakolanmäestä.

 

Tampereella suunnittelu on tehty suurta salaisuutta noudattaen. Tampereen Veden johto on noudattanut hankesuunnittelun varhaisvaiheessa neuvostotyyppistä linjaa eli "kansalle ei tarvitse kertoa - ne saattavat kritisoida hanketta".

 

Onko Tampereen Vesi Turkuun suunnattujen tutustumismatkojen merkeissä muuttamassa linjaansa?  Hyvä, jos näin on tapahtunut.

 

Turussa nähty vakuutti, että nykytekniikalla toteutetut puhdistamot pystyvät puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja toiminta on myös kustannustehokasta.

 

Sulkavuori-suunnitelman purkauspaikkaa on mielestäni vielä perusteellisesti arvioitava.

 

Toivottavasti Tampereen hankkeen salailuvaihe nyt on takana ja johto uskaltautuu avoimuuteen.

 

Todelliset ongelmat ja haasteet Tampereen Sulkavuori-hankkeessa liittyvät rakennusaikaisiin ongelmiin. Ne saattavat kaataa koko hankkeen. Pyrin palaamaan niihin lähiaikoina näillä sivuilla.

 

-Esko Erkkilä-

Ainoastaan aurinko saa laskea Itämereen puhdistamatta

Lauantai 16.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti maanantaina 11.10.2010 tutustumismatkan bussilastilliselle tamperelaisia Turun Kakolanmäellä sijaitsevalle Turun seudun puhdistamo Oy:lle. Olin mukana matkalla.

 

Oikeastaan puhdistamo sijaitsee Kakolanmäessä, sillä kyse on Kakolanmäkeen louhitusta laitoksesta.

 

Turun seudun puhdistamo Oy on seuraavien kuntien omistama palvelulaitos: Turku, Kaarina, Paimio, Rusko, Lieto, Naantali, Raisio, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Luvansaajien joukossa on ollut enemmänkin kuntia, mutta kuntaliitosten myötä osakaskuntien lukumäärä on vähentynyt.

 

Myös Aura, Pöytyä ja Oripää ovat liittymässä joukkoon, mutta niiden lopullinen liittyminen viivästyy, sillä ne ovat hakemassa valtion avustusta siirtoviemärin rakentamiseen.

 

Turun seudun puhdistamo Oy on mainio esimerkki saumattomasta seutuyhteistyöstä.

 

Mainittakoon, että Raisio ja Turusta katsellen sen "takana" sijaitsevat kunnat niskuroivat ja eivät alusta alkaen liittyneet Kakolanmäen laitoksen asiakkaiksi. Niiden paikallispuhdistamojen puhdistustulokset jäivät kuitenkin vajaiksi ja ne liittyivät myöhemmin Kakolanmäen laitoksen asiakkaiksi - viivyttely ja uppiniskaisuus maksoi mm. Raision kaupungille 20 miljoonaa euroa!

 

Turun seudun puhdistamo Oy on rakennettu Kakolan vankilan alle kallioon. Senaatti-kiinteistöt hallinnoi Valtion omistamia kiinteistöjä ja yritti jarruttaa puhdistamon louhimista vankilan alle. Puhdistamo käynnisti pakkolunastustoimituksen ja kahden vuoden kuluttua Senaatti-kiinteistöjen oli todettava hävinneen turhan kiistansa.

 

Puhdistamon rakentaminen maksoi 131 miljoonaa euroa ja sille kertyy liikevaihtoa 14 milj. euroa vuodessa.

 

Turun seudun puhdistamo Oy käsittelee jätevesiä hiljaisena ajankohtana 60.000…70.000 kuutiometriä vuorokaudessa ja sateisena aikana jopa 220.000 kuutiometriä vuorokaudessa. Sadeaikana osa jätevedestä - josta merkittävä osa on hulevesiä - joudutaan ohjaamaan puhdistamattomina purkupaikan kautta mereen.

 

Jätevedestä otetaan käsittelyn aikana talteen lämpöä 8 celsiusasteen verran - tämä merkitsee Turun Energia Oy:n tuottamasta kaukolämmöstä 10 % ja sen tuottamasta kaukokylmästä 80 %.

 

Laitoksen rakentaminen merkitsi 500.000 kuutiometrin suuruisen kalliolouhinnan toteuttamista Kakolanmäen uumenissa. Louhe ajettiin Turun-Helsingin moottoritien tietyömaalle ja penkereeksi Turun satamaan sekä erilliselle varastopaikalle, jonne louhetta kertyi hehtaarin kokoiselle alueelle 10 metriä korkea kasa.

 

Louhetta kertyi kaikkiaan 1.500.000 tonnia. Syntyneen louheen tonnimäärä oli lukuarvona siis kolminkertainen niihin kiintokuutiometreihin verrattuna, jotka jouduttiin louhimaan.

 

Louheen ajaminen kallion uumenista merkitsi lähikaduille nopeusrajoituksen asettamista 20 km/tunnissa. Pölyhaittoja louheen ajaminen ei aiheuttanut.

 

Turussa on hoidettu lähiympäristön informointi erityisellä huolella rakennustyön kaikissa vaiheissa.

 

Tiedotealueella asuu 10.000 turkulaista ja heidät pidettiin jatkuvasti ajan tasalla kaikista rakennusvaiheista. Tiedottaminen hoidettiin jokaiseen postilaatikkoon tai postiluukkuun jaetulla kirjallisella informaatiolla. Nettiin ei turvauduttu.

 

Toimitusjohtaja Anttila piti ensiarvoisen tärkeänä jatkuvaa ja rehellistä tiedottamista.

 

Kaikki kriittisellä alueella sijainneet huoneistot ja kiinteistöt tarkastettiin ennen louhintatöiden aloittamista. Ennakkotarkastus kesti 3,5 kuukautta.

 

Seurantatarkastuksissa ja lopputarkastuksissa ei todettu merkittäviä vaurioita.

 

Puhdistusprosessin läpikäynyt jätevesi johdetaan mereen Linnanaukiolle n. 400 metriä Turun satamassa sijaitsevasta Siljan terminaalista Ruissalon suuntaan. Linnanaukiolle päätyvä puhdistettu jätevesi on lämpötilaltaan 4…5 asteista.

 

Kunnissa sijaitsevat teollisuuslaitokset ja niiden jätevedet ovat sijaintikuntiensa vastuulla ja niiden jätevedet muodostavat osan kunkin kunnan jätevesistä. Osakaskuntien jätevesikuormitus määritellään jäteveden kokonaisvolyymin ja jäteveden likaisuuden yhteissummana. Toimitusjohtaja Anttila ennakoi, että osakaskuntien teollisuuslaitosten jätevedet ovat muutaman vuoden kuluessa suoraan Turun seudun puhdistamo Oy:n vastuulla ja ohjauksessa.

 

Jätevesilinjojen pumppuasemat ovat kuntien vastuulla ja toimitusjohtaja Anttilan mukaan pumppuasemien hajuhaitat johtuvat tästä. Minulla on omakohtaista kokemusta pumppuasemien hajuhaitoista, sillä Turun Vaakahuoneen vieressä sijaitseva pumppuasema tuoksahtelee - koen sen omalla nenälläni, kun olen iltalenkillä Turussa yöpyessäni.

Jos pumppuasemat olisivat Turun seudun puhdistamo Oy:n hoidossa ja vastuulla, ne eivät aiheuttaisi hajuhaittoja, lupasi toimitusjohtaja Anttila.

 

Mynämäen syrjäkulmilla WC-pytyn vetämisessä syntyneen jätteen kulkeutuminen Turun Kakolanmäen puhdistamoon kestää 18 tuntia - muualla syntynyt jätevesi tavoittaa Kakolanmäen puhdistamon nopeammin.

 

Kakolanmäen puhdistamossa syntyvä liete ajetaan tankkiautoilla Turun Topinojalla sijaitsevan Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen raaka-aineeksi. Päivittäin lietettä syntyy 7 säiliöautollista.

 

Turun seudun puhdistamo Oy:n toiminnan johdosta alentuneet fosforin, typen ja kiintoaineksen vähentymät ovat puhuttelevia. Tilastoja on vasta kahdelta vuodelta eli 2008 ja 2009, mutta ne vakuuttivat suurimmankin epäilijän eli allekirjoittaneen!

 

Merialueen tila on parantunut, Itämeren kuormitus on vähentynyt ja Saaristomeren suojelu on edennyt.

 

On helppo yhtyä luolamies Jouni Virkkusen toteamukseen:

"Ainoastaan aurinko saa laskea Itämereen puhdistamatta!"

 

 

-Esko Erkkilä-

Herukka-reitti pitää turvata kaavoituksessa

Perjantai 15.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Hervannassa tiistaina 5. lokakuuta kuultiin selvitys Herukka-reitin suunnittelusta.

 

Kyseessä on 13 kilometriä pitkä ulkoilureitti, joka nimensä mukaisesti kulkee Hervannan, Ruskon ja Kaukajärven alueella. Laajasti Hervannan ympäri kulkevasta reitistä on valmiina 5 kilometriä.

 

Reitin uhkana on kolme tai neljä kaavasuunnitelmaa, jotka toteutuessaan tekisivät reitistä torson.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Irene Roivaisen johtamassa raadissa olivat edustajat kaikista Tampereen kaupunginvaltuustossa olevista puolueista ja kaikki läsnä olleet valtuutetut sekä varavaltuutetut lupasivat tehdä töitä, jotta Herukka-reitin tulevaisuus saadaan kaavaratkaisuissa turvattua. Hyvä ja mainio asia!

 

Herukka-reitti saa lisää kannattajia ja käyttäjiä, jos sen "syöttöreitit" turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Tärkein Herukka-reitin syöttöreitti on Koivistonkylän Prismalta ja Nirvasta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti. Se on pituudeltaan viitisen kilometriä ja erittäin vilkkaassa käytössä.

 

Tunnen suurta huolta Koivistonkylästä Suolijärvelle johtavan ulkoilureitin tulevaisuudesta, sillä yletön into ahtaa monet Tampereen ja jopa ympäröivän maakunnan toiminnot eteläiselle Tampereelle ei lupaa hyvää.

 

On tärkeää, että Herukka-reitin toteutuminen huomioidaan kaavaratkaisuissa.

 

Samassa yhteydessä on huolehdittava myös se, että Koivistonkylän Prismalta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Esko Erkkilä

 

--------------------------------------------

Aamulehti julkaisi tämän kirjoitukseni mielipidepalstallaan torstaina lokakuun 14. päivä 2010.

 

-Esko Erkkilä-

 

Saarioinen Oy suunnannäyttäjänä elintarviketeollisuudelle ja toivottavasti koko talouselämälle

Torstai 14.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Työelämäpalkinnon rahasto on sosiaali- ja terveysministerin sekä Suomen itsenäisyyden juhlarasto Sitran yhdessä perustama palkintorahasto.

 

Rahasto myönsi Työelämä 2010 -palkinnon Ruoka-Saarioinen Oy:lle sekä Teknologiateollisuus ry:lle ja Metallityöväen liitto ry:lle yhdessä.

 

Ruoka-Saarioinen Oy:n saama palkinto on merkittävä.

 

Saarioisten Sahalahden kevensi yli 55-vuotiaiden työtaakkaa ja sen saama tunnustus on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnassa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua työurien pidentämisestä.

 

Senioriohjelma aloitettiin Saarioisten Sahalahden tehtaalla v. 2004.

 

Ruoka-Saarioisilla on mm. kevennetty yli 55-vuotiaiden työtä hänen halutessaan ilman, että ansiotaso laskee. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, pyritään järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä.

 

Halutessaan henkilöllä on mahdollisuus pysyä samassa tehtävässä ja hänen ei tarvitse olla mukana ns. työnkierrossa.

 

Sittemmin senioriohjelma on levinnyt muuallekin Saarioinen-konsernissa.

 

Ruoka-Saarioisten malli on todettu rohkaisevaksi esimerkiksi koko elintarvikealalla.

 

Elintarvikealan työehtosopimuksessa on päätetty lähteä toteuttamaan koko elintarvikealalla vastaavaa ikäohjelmaa. Elintarvikealan sopimuksissa ikäohjelman piiriin pääsee jo 50-vuotiaana.

 

Neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä koen Saarioisten kokeilusta syntyneen kattavan toiminnan positiivisena.

 

Toivon, että elintarviketeollisuuden lisäksi samanlaista ikäohjelmaa alettaisiin toteuttaa myös muun teollisuuden sekä kaupan piirissä.

 

-Esko Erkkilä-

Kävin Kakolassa

Keskiviikko 13.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman tutustumismatkan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle perjantaina 8.10.2010 ja maanantaina 11.10.2010.

 

Osallistuin maanantain matkalle.

 

Tunnelmat tutustumismatkan tiimoilta ovat kaksijakoiset.

 

Kommentoin tänään matkan teknistä toteuttamista ja matkan sisällöllinen analysointi jääköön tuonnemmas.

 

Matkan anti oli osanottajille kiintoisa. Kysyä sopii, että olemmeko me osanottajat etuarvoisessa asemassa muihin tamperelaisiin verrattuna, kun saimme tutustua Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon?

 

Miksi lukemattomilla tamperelaisilla ei ollut siihen mahdollisuutta. Pohdiskelua helpottaa se, että kiinnostusta matkalle oli kahden bussilastillisen verran, joten suuria omantunnontuskia matkalle osallistumisesta ei tarvinne kantaa.

 

Tampereen Vesi tarjosi matkalaisille mainion lounaan ja sen osalta koen tiettyä omantunnon puhuttelua. Miksi me saimme nauttia tamperelaisten veronmaksajien kustantaman lounaan? Sanoinkin matkalla Tampereen Veden henkilöille, että lounas olisi pitänyt olla omakustanteinen eli 7,20 euroa per nenä. Nyt jäi mieleen painamaan, että olemmeko kiitollisuudenvelkaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille.

 

Tampereen Vedeltä matkalla oli mukana kaksi henkilöä, suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki ja laatuvastaava Liisa Mustaniemi.

 

Kokeneena myyntimiehenä ja lukemattomia asiakasmatkoja järjestäneenä ihailen naisten uupumatonta panostusta jututtaa paluumatkalla jokaista osanottajaa ja kartoittaa osanottajien kokemuksia matkalta. Kynät sauhusivat molemmilla naisilla ja kerrottavaa Tampereen Veden toimitusjohtajalle kertyi. En ole ennen nähnyt niin tehokasta tapaa hyödyntää korruptiomatkalla olevien asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden mielipiteitä! Hyvä Tampereen Vesi!

 

Matka taisi hieman loppua kesken ja bussi keskivaiheille jäi muutama osanottaja, joita Rauhamäki tai Mustaniemi eivät ehtineet "kuulustella".

 

Vierailumme pääisäntä oli Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila. Puhdistamokierroksella oppaana toimi luolamieheksi itsensä esitellyt Jouni Virkkunen.

 

Anttila omaa vahvan aseman Turun seudun jätevesibisneksessä ja se näkyy hänen esiintymisessään. Mies antoi ymmärtää siirtyvänsä lähiaikoina eläkkeelle ja se on asia, joka on omiaan antamaan varmuutta esiintymiselle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tutustumismatkalle!

 

Matka vakuutti tietyistä asioista, mutta vahvisti eräitä seikkoja, jotka pitää huomioida Pirkanmaan jäteveden keskuspuhdistamoa suunniteltaessa. Palaan molempiin lähipäivinä.

 

-Esko Erkkilä-

Euron vahvistuminen ei ole mörkö!

Tiistai 12.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa käydystä keskustelusta välittyy voittopuolisesti mielikuva, että euron vahvistuminen on kaiken pahan alku ja juuri.

 

Haluan muistuttaa, että näin ei aina ja joka paikassa suinkaan ole.

 

Valuuttakursseja seurataan kunkin päivän päätöskurssin perusteella. Kurssit ovat markkinakursseja ja ne perustuvat normaalisti klo15.15 Suomen aikaa pidettävään keskuspankkien puhelinkokoukseen.

 

Päivän päätöskurssi eilen eli 11.10.2010 oli se, että yhdellä eurolla sai 1,3936 Yhdysvaltain dollaria.

 

Päivän päätöskurssit ja tilasto myös pidemmän ajanjakson kursseista ovat tutkailtavissa Suomen Pankin nettisivuilta www.suomenpankki.fi - suosittelen vierailemaan!

 

Vahva euro on kova haaste vientiteollisuudelle ja se on syynä mielikuvalle, että euron vahvistuminen on talouselämän mörkö. Erityisesti metsäteollisuus on viime aikoina kärsinyt vahvasta eurosta. Eräs ilmentymä tästä oli taannoin se, kun ruotsalaisia metsätaloustuotteita pystyttiin tuomaan Suomeen.

 

Vahvalla eurolla on kuitenkin toinenkin puoli eli se, että maamme tuonti hyötyy vahvasta eurosta.

 

Useimmat tuontiraaka-aineet ja yleensäkin tuontituotteet hinnoitellaan dollareissa. Kun dollarihinta muutetaan euroiksi, niin vahvan euron aikana lopullinen tuontihinta muodostuu edulliseksi, me kun maksamme hinnan euroilla.

 

Öljytuotteet ovat ehkä tärkein tuoteryhmä, joka hinnoitellaan dollareissa. Vahvan euron ansiosta meillä polttoaineiden tolppahinnat ovat pysyneet vakaina - näin siis siitä huolimatta, että raakaöljyn hintanoteeraukset (dollareissa) ovat kohonneet.

 

Raaka-aineita ja tuotteita dollareissa euroalueelle myyvät yritykset toki tietävät valuuttakurssitilanteen ja usein tuntuu, että ne ulosmittaavat vahvan euron vaikutuksen nostamalla dollareissa ilmaistua myyntihintaa! No, kauppa se on joka kannattaa!

 

Vahva euro viestii myös siitä, että euromaiden talous on kunnossa. Kyynikot voivat toki todeta, että talous ei ole kunnossa, mutta euroalueen talous on paremmassa kunnossa kuin esim. Yhdysvaltojen.

 

Kannatin aikanaan Suomen liittymistä euroon ja minulla ei yhtään syytä katua silloista mielipidettäni.

 

Yksi valuuttakursseihin liittyvä asia vielä.

 

Usein kysytään, että millaiset valuuttakurssit ovat vaikkapa kahden kuukauden tai puolen vuoden kuluttua. Sen olen oppinut, että sitä ei kukaan osaa ennustaa.

 

Valuuttakursseihin vaikuttaa niin monta liikkuvaa osaa, että tulevaisuuden ennustaminen niiden kohdalla on mahdotonta. Se vaan pitää hyväksyä ja elää sen mukaan.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustan omat nettisivut on avattu

Maanantai 11.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin puuhanaiset Ritva Männistö ja Pirkko Vuolle ovat panneet tuulemaan ja ovat avanneet piirin omat vaalisivut nettiin.

 

Sivujen osoite on

 

www.pirkanmaankeskusta.net

 

 

Omien nettisivujen perustaminen tuli tarpeelliseksi, sillä sanottavaa vaalien lähestyessä on paljon ja piirissä koettiin omien nettisivujen tarpeellisuus tärkeäksi.

 

Nettisivut ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta ne täydentyvät vauhdilla.

 

Koen Pirkanmaan Keskustan nettisivut läheisiksi, sillä niillä on monia kuvia, jotka otin Keskustan suurristeilyllä Riikaan.

 

Pirkanmaan Keskustan nettisivut ovat selkeät - niistä saavat monet nettisivujen laatijat ottaa opiksi.

 

Kiitän Pirkkoa ja Ritvaa - Teidän osoittamanne oma-aloitteisuus kuuluu keskustalaisuuteen ja on tässä tapauksessa sitä parhaimmillaan!

 

Toivon, että mahdollisimman moni vierailee Pirkanmaan Keskustan nettisivuilla - ne ovat sen arvoiset!

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoki - miellyttävä paikkakunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla

Sunnuntai 10.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntamme on meille kaikille läheinen. Yhä useammat joutuvat nykyisin muuttamaan ja sen vuoksi synnyinkunta saa monen mielessä ehkä hieman ansiotontakin arvonnousua.

 

Liikkuvan työn vuoksi monet Suomen paikkakunnat ovat tulleet minulle vuosien aikana tutuiksi.

 

Kalajoen kaupunki sijaitsee asuinpaikkakunnaltani Tampereelta neljän…viiden tunnin pituisen ajomatkan päässä, mutta siitä huolimatta se on paikkakunta, josta minulla on lukuisia miellyttäviä muistoja.

 

Meren rannalla Kalajoella pirtin uunissa valmistettu made ja sen nauttiminen kylmän maidon kanssa ovat parhaita kulinaarisia hetkiä taipaleeltani.

 

Isännän odottaminen pihanurmikolla istuen ja housun takamukseen ilmestyneet kananpaskat ovat myös jääneet mieleeni kalajokisena kokemuksena.

 

Raution kunta on aikanaan liitetty kuntaliitoksella Kalajokeen. Minulla on monia mukavia muistoja myös Rautiosta.

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua useisiin Kalajoen merkittäviin henkilöihin. He ovat toimineet ja toimivat Kalajoen liike-elämässä, kunnallispäättäjinä sekä virkamiehinä Kalajoella. Miten Kalajoelle onkin kertynyt niin mukavia ja yhteistyökykyisiä vaikuttajia!

 

Kalajoen luonto, matkailunähtävyydet, elinkeinotoiminta ja maatalous ovat oma lukunsa.

 

Kalajoki on jokena tuonut vaurautta jokilaaksoon jo vuosisatoja. Hedelmällisenä viljelyalueena jokilaakso antaa nykypäivän EU-Suomessa hienot mahdollisuudet pärjätä pellontuotteiden sekä kotieläintuotteiden vahvana alueena.

 

Kalajoen satama on malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa.

 

Poliitikkojen on huolehdittava, että piensatamien tarpeet eivät saa hukkua suursatamien saneluvaltaan. Suomen Keskustalla on tässä paljon paimennettavanaan.

 

Kalajoki taiteilee kahden maakunnan - Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - reunalla.  Tiedän vallan hyvin, että Kalajoki kuuluu virallisessa maakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaahan. Minun ajatusmaailmassani Kalajoki säilyy kuitenkin keski-pohjalaisena paikkakuntana. Ajatusmaailmaani vahvistaa se, että Keski-Pohjanmaan pohjoisin rantakunta Himanka liittyi kuntaliitoksen lopputulemana Kalajokeen.  

 

Muistelen lämmöllä niitä monia tapahtumia ja kalajokisia, joihin olen vuosien saatossa saanut osallistua tai joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistoimintaa.

 

Toivotan Kalajoelle ja sen asukkaille parhainta menestystä myös tulevina vuosina!

 

Eräs asia vielä. Jos Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle, on varmaa, että se on erinomainen piristysruiske Kalajoelle. Omalta osaltani toivon näin käyvän.

 

-Esko Erkkilä-

Mistä niitä päteviä Alvari-vetäjiä oikein tulee?

Lauantai 9.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vilkkaana virinnyt Alvari-toiminta on merkittävä kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen. Alvari tarkoittaa alueellisen vaikuttamisen kanavaa.

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan, että Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

 

Tampereella on nyt kolme Alvaria; perustamisjärjestyksessä ne ovat Länsi-Alvari, Etelä- Alvari ja Kaakkois-Alvari.

 

Olen ollut mukana Etelä-Alvarin toiminnassa sen perustamisesta saakka.

 

Alvareiden toiminnan peruspilari on hyvä vetäjä. Alue-Alvareiden vetäjiä kutsutaan vuorovaikutussuunnittelijoiksi.

 

Kaikilla Alvareilla ja siten kaikilla tamperelaisilla on ollut onni saada Alvareille pätevät vetäjät. Birgitta Tunturi vetää Länsi-Alvaria, Aija Karttunen Etelä-Alvaria ja Sirpa Koivu Kaakkois-Alvaria.

 

Oudoksun mielipiteitä, joissa moititaan, että Tampereen kaupunki ei kuuntele asukasmielipidettä.

 

Oudoksumiselleni ovat perusteita väen laimea osallistuminen esim. pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoihin. Myös Alvari-toimintaan osallistuminen on valitettavan harvalukuisen aktiivijäsenjoukon varassa.

 

Asukasvaikuttaminen on ilmeisesti nähtävä siten, että aktiivijoukko osaa tunnustella laajan kaupunkiväestön mielipiteen ja sitten tuoda sen mainittujen kanavien kautta päättäjien pöydälle.

 

Myönnän, että erilaisiin asukasiltoihin ja Alvari-toimintaan osallistuminen on paljolti myös aikataulukysymys. Yksistään Alvari-toimintaan liittyviä sähköposteja saattaa päivän mittaa kertyä muutamia. Pidän kunnia-asiana lukaista kaikki ne läpi, sillä eivät alue-alvarit niitä turhaan lähettele.

 

Alue-Alvarit muodostavat virallisen kanava asukkailta päättäjille.

 

Alvareiden toimikausi on kaksi vuotta ja seuraavan kaksivuotiskauden jäsenet Alvareihin valitaan vuodenvaihteen tienoilla. Kannustan tamperelaisia osallistumaan Alvari-toimintaa, sillä se on yksi kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen.

 

Alue-Alvareiden vetäjien aktiivisuudella on keskeinen rooli Alvareiden toiminnassa. Kaikki Alvareita vetävät vuorovaikutussuunnittelijat ansaitsevat kiitoksen. Toivon, että he jaksavat jatkaa hommiansa entisellä innolla ja aktiivisuudella.

 

-Esko Erkkilä-

Sähköauto tuottaa 0 grammaa hiilidioksidia kilometrillä ja ajo on äänetöntä

Perjantai 8.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain luottamustoimeni vuoksi vierailla Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa syyskuun lopulla ja kokeilla sähköautolla ajamista.

 

Tehdasvierailulla noudatettiin ylikorostettua luottamuksellisuutta ja sen vuoksi tässäkin on oltava varuillaan. Ylikorostettu luottamuksellisuus on yritysten perinteinen tapa korostaa vieraille heidän suurta arvoaan isäntäyritykselle.

 

Valokuvaus- ja kännykkäkiellot, erilaisten lupalappujen täyttäminen ja useiden lukkojen taakse isännän ohjauksessa pääseminen ovat halpa tapa korostaa yritysvieraalle hänen ainutkertaisuuttaan. Joissain tapauksissa varotoimenpiteet ovat toki todellisiakin.

 

Metso Oyj:n omistama Valmet Automotive Oy ja norjalainen Think Global AS allekirjoittivat runsas vuosi sitten aiesopimuksen, jonka mukaan Valmet Automotivesta tulee Think City-sähköauton valmistus- ja suunnittelukumppani.

 

Think-sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa viime vuoden lopulla.

 

Think City on sähköinen kaupunkiauto, joka soveltuu myös maantieajoon. Sen ajomatka yhdella latauksella on 160 kilometriä.

 

Auton huippunopeus on 110 kilometriä tunnissa.

 

Auton akut painavat 550 kiloa ja niiden latausaika 0 -> 100 % on kahdeksan tuntia. Pikalataus 80 %:n tehoon saadaan alle parinkymmenen minuutin latausajalla.

 

Akkujen lataaminen tapahtuu tavallisesta pistokkeesta ja esim. lohkolämmittimen sähköpistoke soveltuu akkujen lataamiseen. Mainittakoon, eräässä tamperelaisessa pysäköintitalossa on neljä sähköauton akkujen lataamiseen soveltuvaa pistoketta.

 

Think´n hyvinä puolina mainitaan moottorin hiljaisuus sekä ketteryys kaupungissa. Niihin on helppo uskoa lyhyen koeajon perusteella.

 

Helsingin Sanomien autotoimittaja mainitsee Think´n huonoina puolina korkean hinnan sekä huonon ajotuntuman maantiellä. On selvää, että harva yksityinen haluaa maksaa lähes 50.000 euroa kahden hengen miniautosta. Maantiekäyttäytymisestä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, sillä koeajomme tapahtui suljetulla asfalttiradalla.

 

On hienoa, että Think-sähköautoja valmistuu Uudenkaupungin autotehtaalla joka päivä. Sähköauto on mitä ilmeisemmin tulevaisuutta ja sen vuoksi suomalaisen yrityksen mukanaolo sähköautobisneksessä on tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Uudenkaupungin automuseo ei pidä ääntä itsestään

Torstai 7.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain vierailla Uudenkaupungin automuseossa syyskuun lopulla.

 

Uudenkaupungin automuseo sijaitsee Metso Oyj:n omistaman Valmet Automotive Oy:n vieressä. Valmet Automotive Oy on Suomen ainoa autoja valmistava yritys.

 

Uudenkaupungin Automuseo ei pidä ääntä itsestään - sillä ei ole esimerkiksi nettisivuja lainkaan! Tähän asiantilaan soisi pikaisen muutoksen, sillä museossa on paljon mielenkiintoista nähtävää.

 

Uudenkaupungin Automuseossa on useita erillisiä osastoja.

 

Autoilun historiaa esittelevällä osastolla on monia 1900-luvun alkupuolelta 1980-luvulle saakka olevia historiallisia autoja. Osasto on liian pieneen tilaan ahdettu ja sen vuoksi autokaunottaret eivät ole täysin edukseen.

 

Saab-historiaa esittelevä osasto antaa kattavan kuvan Saab`n mallikehityksestä. Osastolla on tutut 95- sekä 96-mallit useina yksilöinä, mutta siellä on mm. joitakin Saab´n kehitysversioita, jotka jäivät joko prototyyppiasteelle tai muutaman auton valmistuserän suuruisiksi kokeiluiksi. Osastolla selviää mm. se, että poliisille toimitettiin vv. 1970…1990 yhteensä 2.645 Saab-autoa.

 

Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto on kattavasti esillä omalla osastollaan. Esillä ovat ne lukuisat merkit, joita Uudenkaupungin Autotehtaalla on valmistettu.

 

Autokorjaamomuseo on oma hieno osastonsa.

 

Autokorjaamomuseo on Vakka-Suomen Autoteknillisen Yhdistyksen suunnittelema ja toteuttama. Se esittelee autokorjaamoperinnettä, poltto- ja voiteluaineiden jakelua sekä suomalaisen autonrakennuksen historiaa.

 

Autokorjaamomuseossa on "kalustettuna" kolme erillistä autokorjaamoa. Ne ovat vuosilta 1915, 1929 ja nuorin vuodelta 1960.

 

Museon helmi on Korvensuu 1913 - auto. Se on kahden hengen avoauto, joka on kokonaan Suomessa suunniteltu ja valmistettu - auton valmistaja on Korvensuun Maanviljelyskonetehdas Mynämäeltä. Auton kotimaisuusaste on yli 90 % ja ainoat vieraat osat siinä ovat magneetto, sytytystulpat, taka-akselin laakerit ja renkaat.

 

Käynti Uudenkaupungin Automuseossa kannattaa, sillä siellä näkee mielenkiintoista sellainenkin henkilö, jolle autot eivät ole maailman tärkein asia.

 

Toivon, että museon taustavoimat saavat aikaiseksi nettisivut, sillä ne varmaan auttaisivat suurta yleisöä nykyistä paremmin löytämään Uudenkaupungin ja siellä vaikkapa Automuseon.

 

-Esko Erkkilä-

Herukka-reitille kaavoituksessa tilaa ja Toivosen Rauta Oy ojennukseen

Keskiviikko 6.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja valtuuston jäsenet tapaavat tamperelaisia asukastilaisuuksissa. Kaupungin nettisivuilla luvataan, että tilaisuuksiin kaikki ovat tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista, kaupunkia koskevista asioista.

Olin mukana tiistaina 5.10. 2010 klo 18.00-20.00 Pohjois-Hervannan koulun juhlasalissa, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Roivainen ja kahdeksan kaupunginvaltuutettua tapasivat kuntalaisia.

Kaupunginvaltuutetut olivat:

• Olli-Poika Parviainen (vihr.)
• Heikki Luoto (ps.)
• Mikko Kriikku (kesk.)
• Leena Rauhala (kd.)
• Sofia Vikman (kok.)
• Laila Räikkä (SKP)
• Ilpo Sirniö (sdp)
• Anna Kontula (vas.)

Kuntalaisia oli paikalla harvinaisen paljon eli 25 asukasta - toki muutama "asukas" oli paikalla virkansa puolesta eli esim. alue-Alvareiden vetäjinä.

Asukastilaisuuden aluksi Hervanta-aktiivi Ari Hyvärinen esitteli Kaakkois-Alvarin ideoiman Herukka-reitin. Herukka-reitin alkusanat on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen mukaan lausunut kymmenkunta vuotta sitten hänen miehensä Pauli Välimäki - reitin nimi oli silloin Hervanta-reitti.

Joka tapauksessa Herukka-reitti on nyt saamassa ilmaa siipiensä alle. Vakaana todisteena se, että tässä asukastilaisuudessa kaikki valtuutetut lupasivat toimia Herukka-reitin puolesta.

Herukka-reitti on maastoon muodostettava kävely- ja hiihtoreitti, joka tulee kiertämään Hervannan.

Reitille kertyy pituutta 13 kilometriä. Reitistä on nyt valmiina 5 kilometriä ja toivotaan, että reitti valmistuu pienissä palasissa. Jokseenkin kaikki reitin alle tuleva maa on Tampereen kaupungin omistuksessa.

Herukka-reitin uhkana on ainakin kolme kaavahanketta. Asukastilaisuudessa toivottiin, että uhkana olevat kaavahankkeet toteutettaisiin siten, että Herukka-reitti voisi toteutua.

Mainittakoon, että sana Herukka pohjautuu tässä tapauksessa kolmen kaupunginosan nimeen; Hervanta, Rusko ja Kaukajärvi.

Toinen tilaisuuden keskeinen asia oli Toivosen Rauta Oy:n toiminta Houkanjoen, Vihinojan ja sitä kautta aina Pyhäjärven pilaamiseksi.

Toivosen Rauta Oy:n toiminta oli edellisen kerran esillä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Roivaisen asukasillassa Kaukajärvellä 13.04.2010.

Olin paikalla siinäkin tilaisuudessa ja muistan vallan hyvin, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä läsnä olleet kaupunginvaltuutetut lupasivat "heti huomenna" puuttua asiaan. Laila Räikkä osoitti huonomuistisuutensa, kun totesi, että hänellä on hämärä muistikuva asiasta. Tarkistin laatimastani muistiosta, että ainoastaan Laila Räikkä oli Roivaisen lisäksi valtuutetuista paikalla Kaukajärvellä ja nyt.

Toivosen Rauta Oy:n saamasta lisäluvasta oli Ilpo Sirniöllä selkeä kuva, kun hän muisti lupaehtojen ehtona olleen jätteenkäsittelylaitoksen pihan "kaukaloinnin" sekä aluetta ympäröivän aidan korottaminen. Onkohan lupaukset hoidettu?

Sauli Sidoroff otti asian esille nyt ja samoin hän teki Kaukajärvellä 13.04.2010. Esko Vuoristo käytti asiallisen puheenvuoron ja totesi, että Kaukajärvellä luvattiin puuttua asiaan.

Myös minä käytin asiasta puheenvuoron ja totesin olevani hyvilläni, kun pystyimme taannoin estämään saman yrityksen pyrkimykset aloittaa jätteenkäsittely Viljakkalan vanhalla kaatopaikalla. Aiemmin sama jätealan yritys sai pakit Ruoveveltä.

Toivosen Rauta Oy on pilannut Houkanjoen, jonka vettä monet vierasmaalaiset käyttävät kasteluvetenään joen läheisyydessä olevilla kasvimaillaan. Sidoroff´n mukaan myös jotkut suomalaiset käyttävät Houkanjoen vettä kasteluvetenä, mutta useimmat noutavat puutarhavihannestensa kasteluveden muualta.

Kaakkois-Alvarin vetäjä Sirpa Koivu totesi aiheellisesti yhteenvedossaan, että kaupunginvaltuutetut ovat nyt lupautuneet hoitamaan Herukka-reitin kaavoitusasiat kuntoon sekä huolehtimaan, että Toivosen Rauta Oy:n toiminta muuttuu lupaehtojen mukaiseksi.

-Esko Erkkilä-

Työpajatyöskentelyä Tampereelle suunnitellun jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Tiistai 5.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyö-tyvoimalaitosta (Tammervoima) Tampereen alueelle. Voimalaitoksen tehtävänä on tuottaa kaukolämpöä Tampereelle ja sähköä valtakunnan verkkoon. Suunnitellussa voimalaitoksessa käytetään pääasiallisena polttoaineena jätettä, joka on peräisin kotitalouksilta, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta sekä kaupasta ja teollisuudesta.

 

 

Nyt on käynnissä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Hankkeessa on neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa: Lielahti, Rusko, Peltolammi ja Tarastenjärvi. Virkahenkilöt pyrkivät hämäämismielessä käyttämään Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta nimeä Sarankulma".

 

 

Osana hankkeen YVA-prosessia jokaisen sijoituspaikkavaihtoehdon lähiympäristön edustajille on järjestetty oma työpajatilaisuus.

 

Osallistuin Palokallion Omakotiyhdistys ry:n edustajana Peltolammin koululla keskiviikkona 29.9.2010 järjestettyyn työpajaan, jossa käsiteltiin Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehtoa.

 

Paikalla oli edustajia 14 eri yhteisöstä, sillä edustettuina olivat;

 

• Etelä-Alvari
• Peltolammiseura
• Toivion omakotiyhdistys ry
• Palokallion omakotiyhdistys ry
• Pirkkalan Hiihtäjät ry
• Härmälän oky
• Partolan osakaskunta
• Toivion päiväkotiryhmä
• Toivion koulu
• Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
• Toivion koulun vanhempainyhdistys
• Peltolammin koulun vanhempainyhdistys
• Multisillan koulun vanhempainyhdistys
• Multisillan Lähiöyhdistys ry

 

Hyötyvoimalahankkeen etenemisaikataulu merkitsee asemakaavoituksen aloittamista jo tänä vuonna, ympäristölupahakemuksen tekemistä ensi vuonna ja rakentamisen suunnitellaan aloitettavan v. 2012.

 

Peltolammin taakse suunnitellulla hyötyvoimalahankkeella on alueellisesti monta kilpailijaa.

 

Logistiikkakeskus, Tampereen tavaraliikenteen järjestelyratapiha, kolmostien ns. Puskiaisten oikaisu ja Tampereen läntinen ohitusrata ovat suunnitelmissa samoille alueille hyötyvoimalan (=jätteenpolttolaitos) kanssa.

 

Jäte- ja tuhkakuljetuksia vajaan 4 minuutin välein

 

 

Peltolammille suunnitellun hyötyvoimalan liikenneyhteydet olisi erittäin hankalat toteuttaa.

 

Liikenneväylänä on suunniteltu Patamäenkadun kautta suuntautuvaa vaihtoehtoa. Ennen Patamäenkadulle pääsyään jäteautot huristelisivat monilla nyt kohtuullisen rauhallisilla katuosuuksilla.

 

Työpajassa totesimme, että jatkossa liikenne suuntautuisi Kurikan eritasoliittymän kautta Toivion omakotialuetta hipoen "itse tapahtumapaikalle". Tätä vaihtoehtoa työpaja piti viimeiseen saakka vastustettavana, mutta suunnittelijoiden todennäköisesti ajamana.

 

Kolmas todennäköinen liikennöintivaihtoehto olisi Sääksjärven eritasoliittymästä Lempääläntien yli ja siitä edelleen nykyisiä ulkoilumaastoja halkoen jätteenpolttolaitoksen tontille.

 

Liikennemäärät tulevat olemaan hyötyvoimalalle valtavat. YVA-laskelmissa keskikuormakooksi lasketaan pakkaavilla jäteautoilla 7 tonnia/auto. Jätettä tullaan laitokselle kuljettamaan 180.000 tonnia vuodessa.

 

Jätteen lisäksi kuorma-autoliikennettä aiheuttaa tuhkan kuljettaminen. Tuhkaa syntyy 24.000 tonnia vuodessa ja laskelmissa sen poiskuljettaminen tapahtuu 35 tonnin täysperävaunuautoilla.

 

Jäte- ja tuhkakuljetukset merkitsevät, että polttolaitokselle johtavalla liikenneväylällä tulee kulkemaan kuorma-auto 3 minuutin ja 54 sekunnin välein. Tätä tapahtuu viitenä päivänä viikossa klo 07.00 alkaen ja ralli päättyy vasta klo 22.00!

 

Työpajan osanottajat olivat yksimielisiä, että Peltolammi ei ole sopiva paikka Tammervoiman suunnittelemalle hyötyvoimalalle.

 

Yhtä yksimielisiä työpajan osanottajat olivat, että Tarastenjärvi on ainoa oikea paikka suunnitellulle laitokselle.

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalolla oli vahva osuus Keskusta-risteilyn onnistumisessa

Sunnuntai 3.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalolla oli suuri osuus Riikaan suuntautuneen Keskustan suurristeilyn onnistumisessa.

 

Mikon - ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäen - osuus alkoi jo Länsisatamassa, kun risteilyväki saapui terminaaliin. Tamperelaisena oli mukava seurata, kun jälleen kerran näki Mikon kautta maan nauttiman suuren suosion ja arvostuksen.

 

Mikon Känkkäränkkätuokio m/s Baltic Princess-laivan Iskelmäbaarissa oli pikkuväen suosikkitapahtuma - myös me vanhemmat risteilyvieraat nautimme Känkkäränkkätuokiosta.

 

Jos känkkäränkkä on yllättämässä, pitää painaa naurunappulaa, opasti Mikko. Mikko ohjeisti, että naurunappula löytyy vieruskaverin kaulalta, "sieltä solisluun alapuolelta".

 

Mikko toivoi, että känkkäränkkä tulisi päälle vain kerran viikossa!

 

Krokotiili Niilo Niili, Suojelusenkeli, Takapenkin räpätys ja "Tytöt tahtoo pitää hauskaa" olivat känkkäränkkätuokion lopuksi Mikon ja Jammin esittämät kappaleet.

 

 

Sali oli täynnä, kun Mikko aloitti yhteislaulutilaisuutensa "Itämeren aalloilla". Järjestelyt pelasivat, sillä järjestäjät olivat varanneet laulumonisteita riittävästi, jotta oudommatkin kappaleet osattiin koko joukolla laulaa.

 

Puoluesihteeri Timo Laaninen ja Pirkanmaan Ritva Männistö sekä Pirkko Vuolle muodostivat todellisen "ammattilaistrion", kun lauloimme Mikon johdolla yhteislauluja.

 

Tunnelma on Mikko Alatalon esiintymisissä aina korkealla. Mikko osaa ottaa yleisönsä!

 

Tiedämme Mikon kyvyt parlamentaarikkona ja toivotamme hänelle menestystä ensi kevään vaaleissa, kun hän tavoittelee kolmannelle peräkkäiselle kaudelleen kansanedustajaksi. Mikko omaa laajaa suosiota koko maassa ja uskomme, että hänen poliittiset ja musikaaliset kykynsä takaavat osaltaan hyvän vaalimenestyksen koko sille keskustalaiselle pirkanmaalaisporukalle, joka tavoittelee hienoa lopputulosta kevään vaaleissa!

 

-Esko Erkkilä-

Suomella on edustava ja asiantunteva pääministeri - koko hallitus pärjäsi haastattelutunnilla erinomaisesti!

Perjantai 1.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan televisioidulla kyselytunnilla torstaina 30.9.2010 tuli kaikille selväksi, että meillä on asiantunteva ja edustava pääministeri.

 

Vasemmisto-oppositio yritti hiillostaa pääministeri Mari Kiviniemeä monen henkilön voimin, mutta hiillostus jäi tuloksettomaksi.

 

Pääministeri Kiviniemi osoitti asiantuntemuksensa ja pystyi torjumaan kaikki vasemmiston räksytykset.

 

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen urputti tapansa mukaan suurella äänellä ja antaumuksella suurtuloisten ja vähätuloisten eriarvoisuudesta. Olin tyytyväinen, että pääministeri muistutti oppositiota mm. ruuan arvonlisäverokannan alentamisesta, joka on vähäväkisten tukemista parhaimmillaan.

 

Kyselytunnin edistyessä Urpilainen ja Arhinmäki myötäjuoksijoineen totesivat Kiviniemen, Pekkarisen sekä Rehulan olevan talouden asiantuntijoita ja luopuivat räksyttämisestään.

 

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi otti esille säätiölain valmistelun. Kankaanniemi mainitsi Nuorisosäätiön lisäksi esille demarikompastelijat eli Riihisäätiön sekä Urheilusäätiön.

 

Urheilusäätiö on Paavo Lipposen johdolla tukenut mm. sosiaalidemokraattien Tarja Halosen ja Jani Sievisen vaalikampanjoita. Urheilusäätiö otti saamistaan ojennuksista opikseen ja on luvannut jatkossa olla tukematta ehdokkaita - mistähän demarit nyt joutuvat repimään Urheilusäätiön heille osoittamat vaalituet?

 

Televisioitavat haastattelutunnit ovat tärkeä elementti politiikan avaamisessa kansalaisille. On hyvä, että hallitus oli lähes täysilukuisena vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin.

 

Uskon, että kyselytunti ja sen televisiointi ovat opposition kannalta kiusallisia, sillä niiden kuluessa kansalaisille selviää opposition onttous räksytyksilleen.

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan onnistunut suurristeily Riikaan

Torstai 30.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti omalle väelleen suurristeilyn Helsingistä Riikaan 25. - 27.9.2010 m/s Baltic Princess-laivalla.

 

Suurristeily toimi ensi kevään eduskuntavaalien lähtölaukauksena. Risteilyllä oli hyvä tunnelma - kaikesta näki, että keskustaväki lähtee luottavaisena viiden ja puolen kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin.

 

Olin risteilyllä mukana ja voin vakuuttaa, että tunnelma risteilyllä oli luottavainen. Keskustalla on kaikki eväät päästä Suomen suurimmaksi puolueeksi jo kolmannen kerran peräkkäin.

 

Erityisen tyytyväinen voi olla nuorten suuresta osanotosta risteilylle. Julkisuudessa Keskustaa mainitaan menneisyyden kansanliikkeeksi, mutta todellisuus on vallan toista.

 

Risteilyllä oli koko matkan ajan korkeatasoisia seminaareja ja ajankohtaiskeskusteluja, joissa olivat mukana raskaan sarjan suomalaiset vaikuttajat.

 

Keskustan monet ministerit olivat pääministeri Mari Kiviniemen johdolla mukana. Osan keskustaministereistä oli jäätävä koti-Suomeen, sillä hallituksen on oltava koko ajan päätösvalmiina.

 

Ministereistä mukana olivat ympäristöministeri Paula Lehtomäki, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ja kuntaministeri Tapani Tölli. Pääsin keskustelemaan kaikkien ministereiden kanssa.

 

Europarlamentaarikoista mukana olivat Anneli Jäätteenmäki sekä Riikka Manner.

 

Tamperelaisista kansanedustajaehdokkaista mukana olivat Vilhartti Hanhilahti ja Mikko Alatalo.

 

Useat Pirkanmaan keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat olivat tukijoukkoineen mukana risteilyllä.

 

Keskustan piiritoimistolta olivat menossa mukana Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö sekä Keskustanaisten Pirkanmaan piiri ry:n toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle - he kunnostautuivat monessa asiassa; erikoisesti Ritva ja Pirkko pääsivät esille mainioina laulajina Mikko Alatalon vetämässä yhteislaulutilaisuudessa.

 

Olen tyytyväinen, että pääsin risteilylle mukaan. Risteily osoitti laajalle kenttäväelle ja mukana seuranneelle mediaväelle, että Keskusta on menossa kohti hyvää vaalitulosta.

 

-Esko Erkkilä-