Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanke toteutuu nopeasti, jos on uskominen yleisötilaisuuden äänestystulokseen

Keskiviikko 10.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen auditoriossa eilen pidetty Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta koskeva yleisötilaisuus huipentui yleisöäänestykseen.

 

Yleisöä oli paikalla yli sata henkilöä ja heistä ainoastaan kymmenkunta äänesti hankkeesta luopumisen puolesta. Ylivoimainen osa yleisöstä äänesti sen puolesta, että hanketta vietäisiin eteenpäin.

 

Lukuisat asiantuntijat selvittelivät yleisölle hankkeen eri vaiheita ja nykytilannetta.

 

Hankkeen kustannusarvio on monitoimiareenan osalta 100 M€ ja toimistotilojen sekä asuin- ja hotellirakentamisen osalta 300 M€.

 

Hankkeen osapuolina ovat Liikennevirasto, VR-Yhtymä, NCC, Tampereen Keskusareena Oy sekä Tampereen kaupunki. Sen lisäksi hankkeessa on mukana lukuisa määrä asiantuntijoita ja konsultteja.

 

Hanke yhdistää Tampereen neljä kaupunginosaa; Tullinaukion, Kalevanharjun, Ratinan sekä Kyttälän.  "Rata railona aukeaa" ei hankkeen toteutumisen jälkeen enää ole todellisuutta!

 

Uusia autopaikkoja hankkeen toteutuminen tulee tarvitsemaan n. tuhat ja se määrä on niitä tarkoitus myös rakentaa. Hämpin Parkin toteutuminen, Ratinan alueelle suunnitellut lisäpaikat ja tarvittaessa myös Tullintorin paikoitustilat tulevat varmistamaan, että autopaikat riittävät.

 

Keskustelun aikana esitettiin erittäin hyvä kysymys.

 

Kysymyksen johdannossa kysyjä totesi, että autot ovat vallanneet Tampereella kevyen liikenteen väylät. Tällä kysyjä tarkoitti, että huoltoajoneuvoliikenne on monin paikoin vallannut kevyen liikenteen väylät. Pyöräteille ja jalkakäytäville pysäköidyt - joskus tuntuu, että kyse on pitkäaikaispysäköinnistä - kaljakuppiloihin olutta tuovat jakeluautot ovat vallanneet esim. Hämeenkadun jalkakäytävät.

 

Käykö samoin myös Tampereen Kannella ja Keskusareenalla oli kysyjän ytimeen osuva kysymys.

 

Rikard Bjurström vastasi, että huoltoajoneuvot ohjataan maan pinnan eli rautatien tasolle. Tavarat puretaan ajoneuvoista siellä ja sitten ne kuljetetaan suurilla tavarahisseillä perille. Tavarahissit ovat kookkaita, sillä niihin mahtuvat mm. jään kunnossapitoon tarkoitetut laitteet. Näin menetellen huoltoajoneuvot eivät häiritse kevyttä liikennettä.

 

On ihailtava hankkeen puuhahenkilöitä, sillä he ovat osanneet nivoa hankkeeseen myös Tampereen ECO2-hankkeen. Näin hankkeelle on taattu entistä laajempi kannatus.

 

Olisi ollut helppo arvata, että saamme lähipäivinä kuulla tutkimuksesta, että Keskusareena on paljon ilmastoystävällisempi kuin nykyinen Hakametsän halli. Näin kuulemma tulee tapahtumaankin - nyt jäämme odottelemaan tutkimuksen julkistamista!

 

Yleisötilaisuudessa oli hyvä tunnelma. Sitä ei haitannut edes se, että jossain vaiheessa keskustelu oli muuttua arkkitehtien väliseksi nokitteluksi.

 

Nettikansan hampaattomuudesta kertoo, että yhtään poikkipuolista sanaa hankkeesta ei kukaan esittänyt. Netissä kyllä torjutaan nimimerkin takaa monet hyvät ideat, mutta vaikuttamisen paikalla ollaan hiljaa. Hiljaa oleminen vaikuttamisen hetkellä mahdollistaa sen, että jälkeenpäin voi arvostella tehtyjä päätöksiä.

 

Täytyy vielä todeta, että nostin käteni ylös, kun tilaisuuden puheenjohtajana toiminut apulaispormestari Timo Hanhilahti pyysi nostamaan kätensä niiden, jotka kannattavat hankkeen eteenpäinviemistä.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi koordinaatio ei pelaa?

Tiistai 9.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään illalla eli tiistaina marraskuun 9. päivänä monta mielenkiintoista tapahtumaa.

 

Ongelmana on se, että ne ovat samanaikaisesti.

 

Erityisesti harmittelen, että Pormestarin asukasilta Pääkirjasto Metsossa sekä Keskusareenasta ja radan ylle rakennettavista muista rakennuksista keskusteleva yleisötilaisuus järjestetään täsmälleen samaan aikaan.

 

Pormestari Timo P. Niemisen asukasillat ovat aina olleet mielenkiintoisia ja niissä kuulee kaupunkilaisten kannalta tärkeitä asioita.

 

Ennakkotiedot kertovat, että Keskusareenaan liittyvän yleisötilaisuuden puheenjohtajana toimii apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Nämä kaksi tilaisuutta ovat illan tilaisuuksista ehdottomia ylivetoja, mutta myös Valtuustosalissa olisi mielenkiintoinen tilaisuus samaan aikaan, sillä siellä Tampereen kaupunki järjestää EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoden merkeissä Hyvinvointi ja köyhyys -seminaarin.

 
Seminaari käsittelee ajankohtaista asiaa, sillä siellä esitellään viime vuonna Tampereella tehtyä köyhyysselvitystä sekä menossa olevaa Tampereen yliopiston jatkotutkimusta. Tilaisuudessa kuullaan myös työntekijöiden ja kolmannen sektorin näkemyksiä köyhyyden ilmenemisestä tamperelaisten arjessa ja keskustellaan aiheesta paneelissa. Myös kuntalaiset voivat esittää mielipiteensä.

 

Hyvinvointi ja köyhyys-seminaarin painoarvoa nostaa se, että sen avaa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Seminaarin mielenkiintoa lisää se, että Valtuustosalin aulassa voi ennen seminaaria tutustua Ihmisen kuva -yhteisötaideprojektin näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä omakuvahahmoja ja niiden tarinoita lokakuussa järjestetyistä työpajoista.

Joudun antamaan Tampereen kaupungin virkahenkilöille pitkän miinuksen siitä, että koordinaatio eri päättäjien kesken ei ole toiminut. Näin merkittävät tilaisuudet olisi ehdottomasti pitänyt ajoittaa siten, että ne eivät olisi päällekkäin.

Tilanne merkitsee, että kaupunkilaisten on priorisoitava menonsa.

Valitsen iltamenokseni apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla toteutettavan yleisötilaisuuden, jossa käsitellään Tampereen kaikkien aikojen suurinta rakennushanketta - Kantta ja Keskusareenaa.

Kansi ja Keskusareena-hanke ovat saaneet laajaa kansalaiskannustusta, mutta eiköhän tänään illalla ole joukossa epäileviäkin Tuomaita. Se on hyvä, sillä ainahan myös jarrumiehiä tarvitaan!

 

-Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt - varsinainen äänestyspäivä on 14.11.2010

Sunnuntai 7.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys päättyi 5.11.2010.

 

Käytin äänioikeuttani ennakkoäänestyksen viime hetkillä Metson ennakkoäänestyspaikalla. Kiitokset äänestysvirkailijoille palveluhenkisyydestä!

 

Varsinainen äänestyspäivä on 14.11.2010.

 

--------------

 

Seuraavissa seurakuntavaaleissa puolueiden näkyväisyys ja rooli tulevat kasvamaan. Pidän kehitystä oikeana, sillä se lisää järjestelmän avoimuutta.

 

Nyt pidettävissä vaaleissa valitaan edustajat seurakuntien seurakuntaneuvostoon ja seurakuntavaltuustoon. Kahden elimen yht´aikainen valinta hämmentää tavallista seurakuntalaista. Seurakuntalaisten mielissä pyörii aiheelliset kysymykset mm. siitä, että mitkä ovat seurakuntaneuvoston ja seurakuntavaltuuston tehtävät.

 

Netistä tietoa on saatavilla, mutta se on kerrottu niin kiemuraisesti, että "otatkos siitä selvän?". Minä en siihen ainakaan nykytiedoillani pysty.

 

Kannustan niitä suunnitelmia, jotka merkitsevät seuraavissa seurakuntavaaleissa puolueiden aseman vahvistumista. Se merkitsisi, että seuraavissa seurakuntavaaleissa voisi äänestää ja luottaa siihen, että ääneni kartuttaa samoin ajattelevien äänipottia.

 

Seuraavat seurakuntavaalit ovat haaste poliittisille puolueille.

Toivon, että silloin seurakuntalaiset voisivat luottaa, että ääni kerryttää sen ajatusuunnan ehdokasta, jonka mielipiteet sointuvat yhteen äänestäjän kanssa.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hanketta ei saa pilata kiireellä

Lauantai 6.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Arkkitehti Daniel Libeskind´n suunnitelma Tampereen Kannen ja Keskusareenan toteuttamiseksi julkistettiin keskiviikkona 3. marraskuuta 2010.

 

Olin jutuissa usean puolueen ja eri tahon kanssa julkistamista seuranneena päivänä ja kaikki olivat innostuneita suunnitelmasta.

Innostunut olen myös minä.

 

Julkisuudessa on esitetty toiveita, että Keskusareenan pitäisi olla valmis vuoden 2013 jääkiekon MM-kisoihin mennessä.

 

Pidän kiekkokansan aikatauluajatuksia perusteettomina.

 

Jääkiekon erilaisia turnauksia tulee ja menee, mutta Tampereelle rakennettava Kansi- ja Keskusareena on ainutlaatuinen vuosikymmeniä - ehkä yli sata vuotta kestävä aikaansaannos ja sen kunnollista toteutumista eivät yhdet jääkiekkokisat saa vaarantaa.

 

Suunniteltakoot Tampereen kautta aikain merkittävin rakennushanke kunnolla ja toteutetaan se sillä aikataululla, joka on järkevä.

Kiekkokansa sopeutukoot tähän!

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Sosialismisusi kokoomuslampaan vaatteissa

Torstai 4.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen helsinkiläisministeri Jan Vapaavuori on tullut julkisuuteen ERA17 eli "Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017" -mietinnön kanssa.

Mietintö on saanut vähän julkisuutta osakseen ja se lienee ollut ministeri Vapaavuoren ja hänen hengenheimolaistensa tarkoituskin. Vapaavuori aikoo hiljaisuudessa hyväksyttää syrjäseutuja sekä maaseutua halveksivan kannanottonsa ja saada sen päättäjien viralliseksi kannanotoksi.

ERA17 -mietinnön ydin on palveluvyöhykemalli. Palveluvyöhykemallin keskeinen ajatus on se, että täydet palvelut yhteiskunnan kustannuksella saavat ainoastaan tiivistysrakentamisen ytimessä asuvat kansalaiset. Mitä kauempana ydinkeskustasta asut, sitä enemmän maksat omasta pussistasi yhteiskunnan palveluista!

Voidaan siis todeta, että todellinen sosialismisusi on liikkeellä kokoomusministeri Vapaavuoren ilmiasussa!

Ministeri Vapaavuoren ajatuksia eivät jaa edes järkikokoomuslaiset ja siitä saimme vakuuttavan todisteen, kun Kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustajaehdokas Marko Taipale kertoi Ikaalisissa 30.10.2010 järjestetyssä vaalipaneelissa sanoutuvansa jyrkästi erimieliseksi ministeri Vapaavuoren ajatuksenjuoksusta.

Ihmettelin, että Kokoomuksen kokenut valtiopäivämies Arto Satonen oli samassa vaalipaneelissa hiljaa Vapaavuoren mietteistä.

Kannattaako Kokoomuksen maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Satonen ministeri Vapaavuoren näkemyksiä?

Onko Vapaavuoren ajatuksenjuoksulla laajempaakin kannatusta Kokoomuksen riveissä?

Asia olisi nyt kerrottava, jotta kansa osaisi äänestyskopin hiljaisuudessa tehdä oikeat johtopäätökset.

Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä kolumnisti Jukka Pasonen loi ministeri Vapaavuoren esitykselle käytännön näkökulman, kun hän maalasi, että alakoululaisille joudutaan laittamaan koululle majoitustilat kouluviikon ajaksi. Eihän pitkämatkalaisia alakoululaisia Vapaavuoren ajattelun mukaan kannata viikolla kuljettaa kotiin, vaan heidät majoitetaan koulun tiloihin.

Pasonen toteaa kirjoituksessaan valmiit normit Vapaavuoren haluaman mallin majoitustilavaatimuksiksi; alakoululaisille 1 neliömetri omaa tilaa, yläkoululaisille 1,2 neliömetriä ja lukiolaisille tai ammattikoululaisille Vapaavuoren mallissa suosittelee Pasonen peräti 1,4 neliömetriä omaa tilaa.

Vapaavuorta miellyttänee se, että Pasosen mukaan suurissa kaupungeissa voidaan poikkeuksellisesti joustaa tästä säännöstä ja kustantaa ratikkalippu!

Vapaavuoren ajatuksia kannattavat varmaa ne, jotka ajavat Tampereelle ratikkaratkaisua kuin käärmettä pyssyyn - he saisivat silloin jälkikasvunsa koulusta kotiin yöpymään viikollakin.

Nostan hattua Pirkanmaan Kokoomuksen listoilla ehdokkaana olevalle Marko Taipaleelle - hän kun uskaltaa olla eri mieltä Kokoomuksen (sosialisti)ministeri Jan Vapaavuoren kanssa!

-Esko Erkkilä-

Turhake pääpalkintona Suomen Luonto-lehden "Vuoden turhake 2010" -kisassa

Keskiviikko 3.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Luonnossuojeluliiton julkaisema Suomen Luonto-niminen lehti on yhdentoista vuoden ajan järjestänyt äänestyksen, jossa kansalaiset ovat saaneet äänestään vuoden turhaketta.

Äänestyksen tulokset ovat pääsääntöisesti olleet onnistuneita, mutta todellisia floppejakin Suomen Luonnonsuojeluliitolle Suomen Luonto-lehden kautta on "äänestyksissä" tapahtunut.

Pahin floppi oli ensimmäisen turhakkeen valinta, jossa turhakkeen kunnian vuonna 2000 sai lehtipuhallin.

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi parhaimmista työkaluista. Sillä on tehokasta käyttöä puutarhassa melkein läpi vuoden. Lehtipuhallin lisälaitteineen (esim. siihen saatavan kasvinsuojeluaineiden levitysmahdollisuuden kanssa) on ehkä kaikkein paras Viherpeukalon työväline puutarhassa ja pihatöissä.

Nyt Suomen Luonnonsuojeluliitto on mennyt todella halpaan, kun se on valinnut vuoden 2010 turhake-äänestyksensä palkinnoksi taittopyörän. Taittopyörän myyntimiehet ovat vieneet Suomen Luonnonsuojeluliiton päättäjiä, kuten sitä kuuluisaa sammakkoa viedään äkeen alla!

Taittopyörää turhempaa vempelettä on vaikea löytää.

Taittopyörän valitseminen kuluvan vuoden turhake-äänestyksen yleisöpalkinnoksi murentaa Suomen Luonnonsuojeluliiton uskottavuutta.

Harmillista, mutta totta.

Osallistuin turhakkeen valintaäänestykseen ja on itsestään selvää, että äänestin kuluvan vuoden turhakkeeksi taittopyörää.

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden tilaisuus sai väen liikkeelle Tampereella

Tiistai 2.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti yleisötilaisuuden Tampereen Keskustorilla marraskuun 1. päivänä.

Tilaisuudessa olivat läsnä monet Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaat.

Ehdokkaista olivat paikalla mm.

•                    Vilhartti Hanhilahti Tampereelta

•                    Matias Hilden Pälkäneeltä

•                    Hanna Holma Kangasalta

•                    Tarmo Niemenmaa Tampereelta

•                    Jouni Ovaska Hämeenkyröstä

•                    Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

•                    Matti Äijö Ikaalisista

 

Väkeä Raatihuoneen nurkille tuli niin paljon, että ehdokkaat oli "merkittävä" ilmapalloilla, jotta halukkaat pääsivät kertomaan viestinsä Keskustan eduskuntavaaliehdokkaille.

Keskusteluissa käsiteltiin monia ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Eläkeiän nostaminen, jätevesikysymys, työssä jaksaminen, lapsiperheiden toimeentuloon liittyvät seikat, työttömyys ja heikompiosaisten pärjääminen olivat keskusteluaiheiden kärkeä - näihin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat kertoivat kysyjille oman mielipiteensä.

Keskustorille saapuneiden pirkanmaalaisten yksimielinen toive oli, että Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat olisivat äänestäjien tavoitettavissa erilaisissa tapahtumissa vaalikampanjoiden nyt alettua.

Suomen Keskustan tarjoamaa hernekeittoa kehuttiin hyväksi. Hernekeiton "kyytipojaksi" tarjoiltu sipulimurska ja kotitekoinen sinappi saivat monilta tunnustusta.

Keskustan yleisötapahtuman saama suosio laittaa Suomen Keskustaa miettimään, että vastaavia yleisötapahtumia Tampereella tarvitaan jatkossakin.

Katso kuvia tilaisuudesta www.pirkanmaankeskusta.net sivuilta. Kuviin löydät polkua "Kuva-albumi"-> "Keskustorilla soppatarjoilu".

-Esko Erkkilä

ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtoja

Maanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010.

ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi.

Kysymys kuului:

Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella?

Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia:

A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen

C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen

D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista

E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla

F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen

Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli;

G) Joku muu, mikä?

Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin.

Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana.

Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä:

1) Seutuyhteistyön kehittäminen

2) Hajarakentamiseen kannustaminen

3) Etätyöhön kannustaminen

Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?"

Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä.

-Esko Erkkilä-

Laki edellyttää, että kunnan on tarjottava potilasasiamiehen palveluja

Sunnuntai 31.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen valtuustosalissa 25.10.2010 järjestetyn asiamiesillan toisena esiintyjänä oli potilasasiamies Laura Helovuo. Hänen esityksensä toi paljon uutta tietoa kuulijoille - myös kysymyksiä esityksen jälkeen esitettiin useita.

Potilasasiamiehen virka on lakisääteinen eli potilasasiamies pitää olla joka kunnassa.

Tampereen potilasasiamies palvelee Hatanpään Kanta- ja Puistosairaalan, Kaupin sairaalan, Rauhaniemen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin asiakkaita, potilaita sekä heidän omaisiaan.

Tampereen potilasasiamiehenä toimii Arja Laukka ja hänen sijaisenaan toimii asiamiestilaisuudessa esiintynyt Laura Helovuo.

Monelle kuulijalle oli uutta, että Tampereen yliopistollisella sairaalalla on oma potilasasiamies - Marja Nieminen. Kunnallisen potilasasiamiehen vastuulle ei siis kuulu TAYS.

Yksityisillä sairaanhoitoyksiköillä on omat potilasasiamiehensä ja heihin saa parhaiten yhteyden ko. yksikön puhelinvaihteen kautta.

Potilasasiamies antaa neuvoja potilaan oikeuksista yleensä sekä neuvoo miten menetellä, kun asiakas, potilas tai omainen on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Potilasasiamies avustaa tarvittaessa myös muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen tekemisessä.

Tampereen potilasasiamiehelle tuli v. 2009 kaikkiaan 992 yhteydenottoa. Yhteydenottojen tärkeimmät syyt olivat ongelmat hoidon toteutumisessa, potilasvahinko ja hoitoonpääsyongelmat.

Helovuo selvitti, että potilasvahingon korvaamisessa edellytetään sellaista tapausta, että terveydenhoidon ammattilaisen suorittamasta hoidosta on syntynyt henkilövahinko. Lisätietoja asiasta löytyy nettisivuilta www.pvk.fi. Kyse on Potilasvakuutuskeskuksen nettisivuista - kannattaa tutustua.

Laura Helavuo selvitti, että potilaalla on omien tietojensa tarkastusoikeus sekä oikeus vaatia virheellisen tiedon korjaamista.

Omaisten mahdollisuus ja oikeus saada tietoja potilaasta on usein kysytty aihe.

Automaattista oikeutta saada tietoja potilaasta omaisilla ei ole. Rajatapauksissa pyritään arvioimaan, että kieltäisikö potilas tietojen antamisen omaisille, jos hän kykenisi asian päättämään. Käytännön johtoajatuksena on, että omaisten osallistumista potilaan hoitoon pyritään tukemaan.

Kysymysosiossa eräässä puheenvuorossa paheksuttiin, että hoitohenkilökunnan jäsenet keskustelevat esim. bussissa nimeltä mainiten henkilöiden sairauksista ja niiden hoidosta. Tätä menettelyä potilasasiamies paheksui ja lupasi muistuttaa siitä sairaanhoitohenkilökunnalle pidettävissä tilaisuuksissa.

Potilasasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii potilaiden edun turvaajana.

Hän tuo työssään potilasnäkökulmaa sairaanhoitohenkilöstön tietoisuuteen ja tiedottaa potilaan oikeuksista. Potilasasiamiehen työ suuntautuu yksittäisten potilaiden ja sairaanhoitohenkilöstön lisäksi myös moniin viranomaistahoihin, järjestöihin ja palvelun tuottajiin.

-Esko Erkkilä-

Asiamiesillan anti oli mielenkiintoinen

Lauantai 30.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin palveluksessa olevat asiamiehet esittelivät toimintaansa kaupungin valtuustosalissa 25.10.2010 järjestetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuudessa esiintyivät lapsiasiamies, potilasasiamies, sosiaaliasiamies sekä vammais- ja esteettömyysasiamies.

Kaupungin palkkalistoilla on myös EU-asiamies, mutta hänen toimenkuvansa poikkeaa niin paljon muiden asiamiesten tehtävistä, että hänen toimintaansa ei nyt esitelty.

Läsnä oli yli kolmisenkymmentä kaupunkilaista ja minä yksi kiinnostuneista.

Tilaisuudesta poissa ollut EU-asiamies on nimeltään Jukka Järvinen. Hänen tehtävänään on etsiä rahoitusratkaisuja Tampereen kaupungille EU:sta.

Ainakin paikalla olleiden asiamiesten korkea esimies on johtaja Lasse Eskonen.

Asiamiestoiminnan esittelyn aloitti lapsiasiamies Tiia Heinäsuo ja käsittelenkin tässä ainoastaan lapsiasiamiehen toimintaa.

Lapsiasiamiehen virka on kunnille vapaaehtoinen, mutta Tampereen kaupunginvaltuusto on jo 02.01.2003 päättänyt perustaa lapsiasiamiehen viran.

Lapsiasiamiehen tehtävät ovat "poikkihallinnollisia", sillä hän tekee yhteistoimintaa eri hallintokuntien kanssa.

Lapsiasiamiehen toimenkuvaan kuuluu alle 18-vuotiaiden lasten asiat, mutta Tiia Heinäsuo kertoi, että hänen oman tulkintansa mukaan toiminnan piiriin kuluvat alle 28-vuotiaat tamperelaiset. Laajempi ikätulkinta perustuu eräisiin määräyksiin, joissa vasta 29-vuotias "vapautuu" lapsuuden ja nuoruuden ikä-statuksesta!

Päivähoito-, perusopetus-, toisen asteen koulutus-, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut kuuluvat itsestään selvyyksinä lapsiasiamiehen tehtäväkenttään.

Tärkeänä yhteistoiminnan sarkana lapsiasiamies Heinäsuo toi esille kolmannen sektorin. On selvää, että lukuisten järjestöjen, seurakuntien sekä muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistoiminta on keskeistä lasten maailmassa työskentelevälle viranhaltijalle.

Esimerkkinä Tiia Heinäluoma mainitsi marraskuun 14. päivänä Tampere-talossa järjestettävän LOP-tapahtuman. Kyse on Lapsen Oikeuksien Perhetapahtumasta, jossa on mielenkiintoista koettavaa koko perheelle.

Lapsiasiamies on sillanrakentaja eri tahojen välillä.

Hän ei ole juristi eikä sosiaalityöntekijä. Lapsiasiamies ei myöskään korvaa vakiintuneita valitus-, neuvonta- tai vaikuttamisväyliä.

Tampereella on lapsilta kysytty, että mitä lapsipoliittinen ohjelma merkitsee käytännössä.

Anni - 8-vuotta - on vastauksena todennut. "Miten sen nyt voisi sanoa niin kuin lapsen kielellä? Se tarkoittaa ohjelmaa lapsille, joka sisältää leikkimistä ja tanssia."

Tytti - 2 1/2 -vuotta - on puolestaan todennut lyhyesti: "Karkkien syömistä."

Oli mielenkiintoista kuulla omakohtaista kokemusta lapsista omaavan lapsiasiamiehen esitys työstään! Toivottavasti tieto lapsiasiamiehen toiminnasta tavoittaa tietoa tarvitsevat nuoret perheet.

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan kuntapäättäjät eivät kiinnostuneet Gasum Oy:n tutkimuksesta

Perjantai 29.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy toteutti syyskuussa Pirkanmaan kuntapäättäjien keskuudessa tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää kohderyhmän suhtautuminen eri energialähteisiin.

Kyselyyn vastasi ainoastaan 164 pirkanmaalaista kuntapäättäjää eli 24 % kyselyn saaneista.

Olin yksi kyselyyn vastanneista.

Käsittelin Gasum Oy:n kuntapäättäjille osoittamaa "tutkimusta" syyskuussa näillä sivuilla ja totesin silloin mm. näin:

"Pirkanmaan päättäjille suunnatulla kyselyllä on lähinnä viihdearvo, joten sen tuloksille ei voi antaa suurta painoarvoa."

Kiinnitin blogikirjoituksessani huomiota Suomen huoltovarmuuteen ja muistutin, että Gasum Oy:n omistuksesta 45 % on Venäjällä ja Saksassa. Kaikki maakaasu on tuontitavaraa ja sen alkuperämaa on Venäjä.

On luonnollista, että Gasum Oy näkee tutkimukselleen suuremman arvon kuin viihdearvon. Tästä osoituksena yrityksen 28.10.2010 ko. tutkimuksesta julkisuuteen toimittama tiedote:

-------------------------

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 28.10.2010

Gasum selvitti Pirkanmaalla:
Biopolttoaineiden riittävyydestä ollaan epävarmoja

Gasum toteutti syyskuussa sähköpostikyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan kuntapäättäjien sekä ympäristöasioiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden suhtautumista eri energialähteisiin. Yli puolet vastaajista toimii kunnanvaltuutettuina.*)

Vastaajista kolme neljästä seuraa aktiivisesti ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää uutisointia. Kysyttäessä merkittävimpiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiskohteita koko Pirkanmaan näkökulmasta energiantuotanto nousi tärkeimmäksi kun taas kuntatasolla yksityisliikenne nähtiin merkittävimmäksi päästövähennyskohteeksi.

– Toteutimme vuosi sitten vastaavan kyselyn pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan alueilla. Liikenteen merkitys päästövähennyskohteena nousee Pirkanmaalla yli 10 % suuremmaksi Uudenmaan tutkimukseen verrattuna, viestintäpäällikkö Minna Ojala huomioi.

Biokaasu saa myönteisiä arvioita

Biokaasulaitos nähtiin ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi niin sähkön ja lämmön yhteis- kuin erillistuotannossakin. Suurin potentiaali biokaasun käytössä nähtiin aluelämpöratkaisuissa. Vastaajat suhtautuivat kuitenkin kriittisesti biopolttoaineiden riittävyyteen. Yli puolet vastaajista katsoi, että biopolttoaineita ei ole kaiken kaikkiaan Suomessa tai omassa asuinkunnassa riittävästi tavoitteisiin nähden saatavilla.

– Usean selvityksen mukaan biokaasusta saadaan paras ilmastohyöty liikenteen polttoaineena. Gasumilla on kaksi merkittävää biokaasuhanketta käynnissä Kouvolassa ja Nastolassa. Myös Pirkanmaan alueella on potentiaalia biokaasun tuotantoon ja jakeluun maakaasuverkossa, Minna Ojala toteaa.

Energiatehokkuus tarvitsee kannustimia

Kyselyn perusteella kiinteistöjen energiankäytön tehostamisessa porkkana toimii raippaa paremmin. Vastaajista 79 % pitää investointitukia toimivana keinona energiatehokkuuden parantamiseksi, kun vain 35 % näkee energiaverotuksen kiristämisen johtavan parempaan tehokkuuteen energian käytössä.

– Yllätykseksemme vastaajat pitivät ydinvoimaa tehokkaimpana ratkaisuna sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Ainakin tällä hetkellä ydinvoimalla ei tuoteta kaukolämpöä vaan ylijäämälämpö johdetaan mereen. Ydinvoima on julkisuudessa ollut paljon esillä rakentamisen ja lupakäsittelyjen vuoksi, ja siten ydinvoiman varsinaiseen käyttötarkoitukseen eli sähkön tuotantoon liitetään muitakin etuja, Minna Ojala arvioi.

Tutkimukseen vastanneiden mielestä maakaasun tärkein käyttökohde on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Neljännes vastaajista näkee maakaasun ensisijaisen kasvupotentiaalin olevan juuri  yhteistuotannossa.

Gasumilta toivotaan näkyvämpää roolia energiakeskustelussa

Gasumin tunnettuus Pirkanmaalla on heikko. Yli puolet vastaajista tuntee Gasumin vain nimeltä. Vastaajat toivovat Gasumilta näkyvämpää roolia Pirkanmaan energiakeskustelussa, erityisesti syvällisempää tietoa maakaasun ja biokaasun tuomista mahdollisuuksista.

*) Kysely 680 kuntapäättäjälle ja asiantuntijalle Pirkanmaan alueella. Vastaajia 163 eli 24 % kyselyn saaneista. Kyselyn toteutti Gasumin toimeksiannosta EL Markkinointi.

Lisätietoja Gasum Oy, viestintäpäällikkö Minna Ojala,
puhelin 040 5001193

----------------------

Uskokoon ken tahtoo.

 

-Esko Erkkilä-

Tehtäväkierto - yrityksen ja sen henkilöstön sekä myös kaupungin kehittymisen kulmakivi

Torstai 28.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut liike-elämässä yli neljäkymmentä vuotta ja sama määrä vuosia tulee lähiviikkoina täyteen nykyisen työnantajani palveluksessa.

 

Oletan tietäväni jotain tehtäväkierrosta, sillä olen saanut olla osallisena siihen koko työurani ajan.

 

Laskin, että minulla on nykyisen työnantajani aikana ollut 17 suoranaista esimiestä eli keskimääräinen jakso esimiehenäni on kestänyt hieman yli 2 vuotta!

 

Olen kiitollinen siitä, että työtehtäväni kuluneiden vuosien aikana ovat muuttuneet. Muutos on kohdallani ollut pysyvä olotila.

 

Vastasin vast´ikään erääseen kyselyyn, jossa oli valmiina lähes kymmenkunta kohtaa, joita kysyttiin työyhteisön positiivisina puolina.

 

Eräs positiivisista vaihtoehdoista oli tehtäväkierto. Kirjasin tehtäväkierron omalta kohdaltani eniten positiivisemmaksi vaihtoehdoksi ja yllätyin, kun se kaikkien vastaajien joukossa ei yltänyt edes kolmen positiivisimman vaihtoehdon joukkoon.

 

Yritysmaailmassa tehtäväkierto on menestymisen kulmakivi.

 

Tehtäväkiertoon liittyvät näkökulmat ovat ajankohtaisia kunnallistalouden sopeuttamisessa nykyistä taloudellista tilannetta vastaavaksi. Siihen tarvitaan kuntien ja kaupunkien palveluksessa olevien tehtäväkiertoa. Vaihtoehtona on se, että työpaikkaa ei ole.

 

Toivon, että Tampereen kaupungin palveluksessa olevat lähes 15.000 henkilöä kokevat tehtäväkierron positiiviseksi asiaksi. Tehokkaasti hoidettu tehtäväkierto on tärkeä työkalu kaupungin taloudellisen tilanteen kohentamisessa.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjat kertovat

Keskiviikko 27.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittäminen on viime aikoina puhuttanut tamperelaisia ja tamperelaista mediaa.

Olen vahvasti osallinen, että tamperelaisten verovaroja jatkossa ohjataan enenemässä määrin sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

Tämän mahdollistavat Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet.

Olen liike-elämässä oppinut toimintojen tehostamiseen ja ilokseni havaitsen, että sama suuntaus on saatu nyt myös iskostettua Tampereen kaupungin toimintoihin.

Ihmettelen vasemmiston edustajien puheita, kun he kummeksuvat "Eskon ajatuksia, että liike-elämän menettelyt eivät koske kaupunkia". Kerrassaan kummallisia ajatuksia - ne eivät ole tästä maailmasta!

Tässä kaksi otetta Tampereen Inratuotanto Liikelaitoksen julkisista päätöksistä.

Nimet on tummennettu vain tässä blogitekstissä, sillä ne eivät ole tummennettuja alkuperäisissä pöytäkirjoissa.

 

----------------   

INFRAN KEHITTÄMINEN

 

Infrajo 28.5.2009                     

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli; ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Kari Wallenius teki vastaehdotuksen, jonka mukaan selvitysten aloittamisesta päättäminen siirretään johtokunnan elokuun kokoukseen. Antero Mäkinen kannatti ehdotusta.

Esko Erkkilä ehdotti, että toimivalle johdolle annetaan valtuudet jatkaa esitettyjen asioiden tutkimista toimitusjohtajan esityksen mukaisesti. Mikko Leppälahti kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu päätösehdotus, joten asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Kari Wallenius, Antero Mäkinen ja Tuula Eriksson äänestivät jaa ja Mikko Leppälahti, Esko Erkkilä, Elisa Tuomisto ja Sanna Huikuri äänestivät ei.

Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen voittaneen äänin 4–3.

Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö. 

 ----------

TAMPEREEN INFRAN KEHITTÄMINEN

Infrajo 27.8.2009              

Toimitusjohtaja Sakari Suominen 19.8.2009:

”Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti 28.5.2009 § 49, että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Johtokunnan jäsenille on jaettu esityslistan mukana alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä.”

Yhdyshenkilö: toimitusjohtaja Sakari Suominen, puh. 0400 731 184, etunimi.sukunimi@tampere.fi 

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään 

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

 Asian käsittelyn kuluessa Kari Wallenius teki pöydällepanoehdotuksen. Antero Mäkinen kannatti Walleniuksen ehdotusta.

 Aleksovski pyysi neuvottelutaukoa. Kokous keskeytettiin klo 16.55 ja sitä jatkettiin klo 17.35.

 Puheenjohtaja tiedusteli Walleniuksen pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, että asiasta tulee äänestää.

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Walleniuksen pöydällepanoesitystä kannattivat Wallenius, Mäkinen ja Niemenmaa. Pöydällepanoa vastustivat Erkkilä, Huikuri, Leppälahti ja Tuomisto.

 Puheenjohtaja totesi, että äänin 4–3 pöydällepanoesitystä ei ole hyväksytty.

Wallenius esitti, että päätökseen lisätään toivomusponsi, jossa todetaan, että selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa. Mäkinen kannatti Walleniuksen esitystä. Toivomusponsi hyväksyttiin.

 Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

 että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään,

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

Lisäksi johtokunta hyväksyi toivomusponnen:

Selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa.

Aleksovski saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.50.

 

--------------------

 

Pöytäkirjat osoittavat, että Infran kehittäminen on hyväksytty XL-ryhmän äänin.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenten täydennys ja tarkennus Aamulehden kakkospääkirjoitukseen 16.10.2010

Tiistai 26.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti käsitteli 16.10.2010 kakkospääkirjoituksessaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen asioita.

 

Kirjoitus käsitteli oikeita asioita tosiasioiden pohjalta, mutta yhdessä asiassa se ei vastannut todellisuutta. Kirjoituksessa heitettiin varjo Infran johdon päälle ja oltiin sitä mieltä, että se ei ole ollut tehtäviensä tasolla.

 

XL-ryhmän puolueet - Kokoomus, Vihreät ja Keskusta - muodostavat johtokunnan enemmistön äänin 4-3. Edustan johtokunnassa Suomen Keskustaa ja toimin sen varapuheenjohtajana.

 

Me Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenet lähetimme Aamulehdelle mielipiteemme. Aamulehti julkaisi sen lauantaina 23.10.2010 ja se kuului näin:

 

----------------------------

 

 

Oman infratuotannon tarve vähenee selvästi

 

KUNTAPALVELUT. Tampereen Infratuotanto-liikelaitos Tampereen Infra perustettiin edellisen kaupunginvaltuuston päätöksellä v. 2008 ja se aloitti toimintansa 1.1.2009.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen muodostavat Auto- ja konekorjaamo, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Henkilökuntaa liikelaitoksen perustamishetkellä oli noin 800 henkilöä - nyt henkilökuntaa on noin 700 henkilöä.

 

Johtokunta tutustui Infran tilanteeseen ja päätti toukokuun 2009 kokouksessaan XL-ryhmän jäsenten äänin 4-3 aloittaa selvityksen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisvaihtoehdoista.  Johtokunta käsitteli tehtyä selvitystyötä 27.8.2009 kokouksessaan ja päätti antaa asian jatkokäsittelyn kaupungin omistajaohjaukselle.

 

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti syyskuussa aloittaa selvityksen kehittämistoimista. Selvitystyön laatijana on ollut nimenomaan omistajaohjaus. Se on laatinut tarkan selvityksen eri vaihtoehdoista ja nyt asia on menossa kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon tämän selvityksen pohjalta.

 

Me allekirjoittaneet johtokunnan jäsenet totesimme muutaman kuukautta toimittuamme, että näin ei voida jatkaa, vaan on aloitettava selvitystyö koko Infran toiminnan osalta. 

 

Alkuvaiheessa selvitystyön teki Tampereen Infran uusi toimitusjohtaja yhdessä yksikönjohtajien kanssa ja jatkoselvitys annettiin eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Pormestari nimesi ohjausryhmän selvitystä tekemään ja nyt julkaistu selvitys on tämän virkahenkilöistä kootun ryhmän loppuraportti.

 

Erityisen tyytyväisiä olemme henkilöstön ja sen edustajien mielipiteen kuulemisesta prosessin joka vaiheessa - ilman henkilöstön vahvaa sitoutumista muutokseen se ei olisikaan mahdollista.

 

Puolentoista vuoden pituinen prosessi kertoo, että taustatyötä eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on tehty paljon.

 

Johtokunta on myös omilla päätöksillään pystynyt tänä aikana parantamaan Tampereen Infran kilpailukykyä siten, että kuntalaisten palveluiden taso on säilynyt hyvänä.

 

Tampereen Infra pääsi kaupunginvaltuuston sille asettamaan tulostavoitteeseen viime vuonna ja ennusmerkit näyttävät, että niin tulee tapahtumaan myös tänä vuonna.

 

Kaupunki tilaajana on kertonut siirtyvänsä selkeämmin kohti monituottajamallia, jolloin nykyisenkaltaisille Infratuotannon resursseille ei jatkossa enää ole tarvetta.

 

XL-ryhmän aloitteesta ja sen johdolla aloitetut Tampereen Infran tehostamistoimenpiteet mahdollistavat kaupungin verotulojen ohjaamisen nykyistä enemmän sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

 

Me Tampereen Infran johtokunnan XL-ryhmää edustavat jäsenet toteamme, että liikelaitoksen nykyinen johto on tehtäviensä tasolla.

 

MIKKO LEPPÄLAHTI

puheenjohtaja (kok)

 

ESKO ERKKILÄ

varapuheenjohtaja (kesk)

 

SANNA HUIKURI

johtokunnan jäsen (vihr)

 

ELISA TUOMISTO

johtokunnan jäsen (kok)

 

--------------------

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden kakkospääkirjoitus Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tilanteesta

Maanantai 25.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut vuoden 2009 alusta alkaen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Sen vuoksi minua kiinnosti Aamulehden kakkospääkirjoitus lauantaina 16.10.2010, jossa käsiteltiin liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

Kirjoituksessa kritisoitiin, että Infran johto ei ole tehtäviensä tasolla, kun sen "kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnan jopa kymmeniä prosentteja".

 

Aamulehden kakkospääkirjoitus 16.10.2010 kuului näin:

 

Kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä

 

  Lähivuosina iso luuta lakaisee Tampereen Infratuotannossa, kun kustannuksia painetaan alas toimintoja supistamalla ja kilpailuttamisen kautta ulkoistamalla.

  Ensimmäiseksi kaupungin ohjausryhmän raportti panee tosin kysymään, onko Infran johto ylipäätään ollut tehtäviensä tasalla, jos vaikkapa kaupungin kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnat jopa kymmeniä prosentteja.

  Edes taloudellisesti hyvinä aikoina sellainen peli ei vetele, puhumattakaan nyt, kun kaupungin kassassa on ammottava aukko ja etenkin vanhustenhoidon kustannukset koko ajan vain kasvavat.

  Mikäli ohjausryhmän teho-ohjelma ei tuo tarpeeksi säästöjä, siirrytään suunnitelmaan B, joka pitää sisällään liikkeenluovutuksia. Kyseessä on isot rahat, sillä kaikkiaan Infran liikevaihdon pitäisi vähentyä liki 60 prosenttiin nykyisestä.

  On tietysti ikävää, että kaupungin teknisten perustoimintojen tehostaminen vie työpaikan monen työntekijän alta: viidessä vuodessa Infran väki vähenee 675 työntekijästä 400:aan. Osalle tarjotaan muuta työtä (AL 15.10.)

  Siinä tilanteessa jotkut joutuvat vakavasti miettimään, voisiko koneitten ja laitteiden asemasta hoitaa vaikkapa Koukkuniemen vanhuksia.

  Tällainen uranvaihto edellyttää melkoista joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta näinkin miehekästä asennetta näyttää nyt olevan liikkeellä, kun kaupungilla on kaksi vaihtoehtoa tarjolla: ota tai jätä.

 

Kirjoitus on pääosiltaan oikein, mutta siinä kerrottu väite, että Infran johto ei olisi tehtäviensä tasalla, ei pidä paikkaansa. Toivon, että kuulemme asiasta lähipäivinä lisää.

 

-Esko Erkkilä-

Lahdesjärven osayleiskaava merkitsee tavatonta uhkaa Palokallion, Peltolammin ja Multisillan asukkaille

Sunnuntai 24.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava jaettiin virkamiesten vastustuksesta huolimatta kahtia Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoiksi. Luottamushenkilöt näyttivät, että mikä taho kaupungissa tekee päätökset.

 

Kaavat jakamalla eteläisen Tampereen kehittyminen on mahdollista, mutta runsaasti haasteita riittää jaetussakin kaavaratkaisussa.

 

Lahdesjärven alue käsittää moottoritien itäpuoliset alueet nykyisen Ikean tontin pohjois- ja eteläpuolella. Lähialueen asukkaiden kannalta suurimmat uhat ovat Ikean eteläpuolista aluetta koskevat suunnitelmat.

 

Alueella on louhittavaa kalliota paikoitellen jopa seitsemän (7) metrin paksuudelta ja louhittava määrä saattaa asettua tasolle 1.000.000 kiintokuutiometriä!

 

Kiintokuutiometrimäärä pitää kertoa kolmella, jotta päästään louhintamäärän tonneihin. Miljoona kiintokuutiometriä kalliolouhintaa merkitsee siis kolme miljoonaa tonnia louhetta!

 

Louhe on ajettava pois jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikalle - Tampereella loppusijoituspaikat ovat vähissä ja sen vuoksi kalliolouhe joudutaan useimmiten varastoimaan jatkokäsittelypaikalle. Siellä louhe murskataan pienemmäksi ja sitten joskus myöhemmin ajetaan loppusijoituspaikalle.

 

Kalliolohkareitten murskaaminen on ympäröivän asutuksen kannalta suuri rasitus. Hydraulivasaroiden jatkuva säksätys lähes vuorokauden ympäri tuli meille palokalliolaisille tutuksi niiden runsaan kymmenen vuoden aikana, jona kalliolouheen "jatkojalostamista" tapahtui nykyisellä Ikean paikalla. Emme soisi vastaavaa kokemusta kenellekään toiselle.

 

Pahinta Lahdesjärven kaavan toteuttamisessa tulevat olemaan Tampereen massiivisimmat räjäytystyöt ehkä kautta aikain. Tuskin milloinkaan ennen samalla alueella Tampereella on louhittu kalliota miljoonaa kuutiometriä.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata Multisillan, Peltolammin ja Palokallion alueelle rakennetuille omakotitaloille aiheutuvat Lahdesjärven alueen räjäytystöistä aiheutuvat vauriot? Kokemukset Ikea-räjäytysten korvaamisesta ovat perin heiveröiset, vaikka meillä olikin erillissopimus räjäytysvahinkojen korvaamisesta.

 

Vähin, miten alueen asukkaat voivat tuleviin talojensa vaurioihin varautua on se, että velvoitetaan Tampereen kaupunki suosittamaan ennakkotarkastukset taloissa, jotta ainakin syntyvät vahingot voidaan luotettavasti todentaa. Korvausten saaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, mutta vahinkojen todentaminen on korvausvaatimusten ehdoton edellytys.

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Nokia tuki miljoonilla maakuntien yliopistoja

Perjantai 22.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Matkapuhelinjätti Nokia on päättänyt lahjoittaa 6 milj. euroa Aalto-yliopistolle, 3 milj. euroa Tampereen teknilliselle yliopistolle, 1,8 milj. euroa Oulun yliopistolle ja 1,2 milj. euroa Helsingin yliopistolle.

 

Summat ovat merkittäviä ja ne kertovat Nokian arvostuksesta yliopistojen tekemää työtä kohtaan.

 

Arvostan erityisesti, että Nokia antaa tukea maakuntien yliopistoille eli Tampereelle ja Ouluun.

 

Valitettavan monet maanlaajuisesti - jopa globaalisesti - toimivat yritykset tukevat ainoastaan "pääkonttorimaakuntansa" hankkeita. Pidän sellaista menettelyä yksisilmäisenä ja nurkkakuntaisena.

 

Keskustalaisessa ajatusmaailmassa maakunnat ovat vankassa asemassa ja Nokian antama tuki maakuntien yliopistoille sopii hyvin keskustalaiseen ajatteluun.

 

On myös muistettava, että Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoista merkittävä osa on kotoisin maakunnista, joten sitä kautta niidenkin saama tuki tulee maakuntien hyväksi.

 

Nokian tukipäätös on joissain yhteyksissä virittänyt keskustelua, että miksi Tampereen yliopisto ei päässyt Nokian tukilistalle. Keskustelu on mielestäni aiheeton, sillä lahjoittaja tekee tukipäätökset ja niihin on tyytyminen.

 

Saamme Pirkanmaalla ja Tampereella olla tyytyväisiä, että Tampereen teknillinen yliopisto sai Nokialta merkittävän lahjoituksen.

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Perjantai 22.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

On myönnettävä, että osa näistä naisista oli minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" avulla tutustuin heihin. Merkittäviä naisia kaikki!

 

Myös seuraavat tunnetut naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

Marjatta Väänänen

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

Lotto-tyttö

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-