Kukapa olisi vuonna 1981 uskonut, että sanomalehtien lukeminen alkaa olla kadonnutta kansanperinnettä kolmenkymmenenviiden vuoden kuluttua!

Tiistai 6.10.2015

Tampereella seisoo Hämeenpuistossa vastapäätä Kirjastotalo Metson sisäänkäyntiä patsas jonka nimi ”Uutinen”.

 

 

Patsaan on teettänyt Aamulehti 100-vuotisjuhliensa kunniaksi ja se paljastettiin joulukuussa 1981.

 

 

Teos on kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918 – 1986) veistämä.

 

 

Taiteilija Varja totesi aikoinaan, että lehdenlukutilanne oli ennen tärkeä toimenpide; isä luki lehteä ja muut kurkkivat takana.

 

 

Patsasta nyt tarkastellessa tulee etsimättä mieleen se kiivas tahti, jonka myllerryksessä lehtiala on ollut viime vuodet ja näyttää siltä, että myllerrys vaan kiihtyy.

 

 

Tunnen myllerryksen omakohtaisesti, kun huomaan oman käytökseni muuttuneen rajusti vajaan kahden vuoden aikana.

 

 

Meille toki tulee Aamulehti, mutta useinkin sen paperiversion lukeminen jää pääkirjoituksen lukemiseen ja ”Lukijalta” –palstan pikaiseen silmäilyyn.

 

 

Olen hankkinut käyttöoikeuden Aamulehden sähköiseen näköisversioon ja erityisesti mökkimaailmassa ollessani selaan sitä kautta Aamulehteä. On toki todettava, että näköislehdestäkin luen ainoastaan pääkirjoituksen sekä Lukijalta-palstalla olevat jutut.

 

 

Uskallan sanoa, että seuraan uutismaailmaa tiiviisti vaikka en juuri luekaan sanomalehteä ja sanomalehtien printtiversioita en lue oikeastaan lainkaan.

 

 

Ammennan tietoni netistä ja saan tiedot sitä kautta tuoreina. Kun seuraa netissä eri medioita, saa monipuolisen kuvan maailman menosta.

 

 

Patsaat tuovat monesti mieleemme entisajat – on hämmästyttävää, että vuonna 1981 paljastettu ”Uutinen” –patsas kertoo meille jo tänään menneestä ajasta!

Sen verran politiikkaa, että kuvassa oikealla näkyvällä aukiolla Keskusta järjestää aina Vappuna Tampereella Keskustan vappujuhlan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylähoidot kannattaa keskittää kehon niille alueille, joilla on ongelmanpoikasia

Maanantai 5.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden viidentoista vuoden aikana viettänyt perhekuntani kanssa moniaita kylpyläviikkoja virolaisissa kylpylöissä.

 

 

Olen aiemmin suhtautunut kylpylöiden tarjoamiin hoitoihin enemmänkin ajanviihteenä, mutta kun iän karttuessa alkaa ilmetä todellisia ongelmapoikasia, niin nyt hoidoista etsii todellista apua.

 

 

Vietimme elokuun lopulla kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa ja silloin keskitin matkaan hintaan sisältyneet 18 hoitoa jalkoihin – polviin ja nilkkoihin.

 

 

 

 

 

 

Kylpyläviikko virolaisissa kylpylöissä alkaa lyhyellä lääkärintarkastuksella, jonka aikana jutellaan mukavia lääkärin kanssa.

 

 

 

Monesti lääkäri määrää hoidot ja sen jälkeen ne pitää mennä varaamaan eri paikasta.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren kylpylässämme – Grand Rose SPA Hotel – oli kuitenkin niin kehittyneet tietoliikenneolosuhteet, että lääkäri pystyi itse antamaan ajat koko viikon hoidoille.

 

 

 

****************

 

 

 

 

En ole mitenkään hierontoihin ihastunut, mutta virolaisissa kylpylöissä hieronnat on melkein pakko vastaanottaa hoitoina.

 

 

Kylpylähierojien ammattitaitoa on laidasta laitaan – jotkut osaavat todella hyvin ammattinsa, kun taas toiset vaan ”silittelevät” asiakkaan selkää tai jalkoja.

 

 

Hierojien toiminnasta kannattaa antaa palautetta heidän työnjohtajilleen, hotellin neuvontaan tai suoraan lääkärille.

 

 

 

 

 

 Mutta piti kertoa hoitojen keskittämisestä polviin ja nilkkoihin!

 

 

 

 

 

Osokeriitti-parafiinihoito on lämpöhoito, joka vaikuttaa paikallisesti nivel- tai lihasvaivoihin. Hoitoon käytetään parafiinin ja osokeriitin seosta, jonka lämpötila on 52 ºC.

 

 

Tässä hoitaja kapaloi koipiani.

 

 

 

 

 

 

Koivet alkavat olla kapaloituina…

 

 

 

 

 

 

…ja nyt parisenkymmentä minuuttia nautiskellen!

 

 

 

Otin osan osokeriitti-parafiinihoidoista nilkkoihin ja osan polviin.

 

 

 ****

 

 

 

 

 

Toinen nilkkoihin ottamani hoito oli nimeltään mielenkiintoinen:

”Lämpimät teepuuöljysukat”!

 

 

Hoito oli kynttilän valamiseen verrattavaa hommaa.

 

 

Jalat kastetaan astiassa, jossa on sopivan kuumaa steariinia.  Jalat kastetaan kolmesti ja toisen sekä kolmannen kastamisen pitää tapahtua nopeasti, jotta aiempien kastamisten aikana iholle kiinnittynyt steariini ei pääse sulamaan pois.

 

 

 

 

 

 

Kolmesti kastetut koivet ja…

 

 

 

 

 

 

…nyt sitten villasukat koipien päälle.

 

 

Hoito päättyy usein pikkunokosiin ja kuorsaukseen eli hyvältä tuntuu!

 

 *************

 

Tarinan opetus on se, että keskittämällä hoitoja nilkkoihin ja polviin sain ilmiselvää helpotusta jalkojeni orastaviin ongelmiin.

 

 

On selvää, että viikon lepojakso teki myös hyvää rasittuneilla jaloille!

 

 

Toivottelen lukijoilleni mukavia kylpyläviikkoja Virossa ja miksei myös Suomessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Avantouinnin aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä!

Sunnuntai 4.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Harrastin avantouintia vuonna 1968.

 

Ilmaisu ”harrastaminen” on hieman yliampuva, sillä avantouinti kuului tavallaan opetusohjelmaan Mustialan Maatalousopiston ensimmäisen vuorikurssin oppilaille, koska avannon hoitaminen kuului erikseen nimetylle ensimmäisen vuosikurssin oppilaalle.

 

 

En toki ollut se noviisi, jolle avannon sulanapitäminen kuului, mutta olin kuitenkin silloin aktiivinen avantouinnin harrastaja.

 

 

Vanhana veljenä ja olonomina avantouinti jäi ja taukoa avantouinnin harrastamisessa kesti aina vuoden 2013 maaliskuulle saakka.

 

 

Neljänkymmenen kolmen vuoden jälkeen olen hurahtanut avanto- ja avovesiuintiin niin, että kaipaan sitä jatkuvasti!

 

 

Olin aikaisemmin todellinen ”vilukissa”, mutta nyt vilukissaominaisuudesta ei ole pienintäkään jäämää – pystyn olemaan t-paidalla melkein säällä kuin säällä.

 

 

 

 

 

 

Mm. eilen eli 3.10.2015 kävin uimassa Viljakkalan Majajärvellä kolme kertaa; aamu-uinnin klo 09.00, iltapäiväuinnin klo 13.00 ja kolmannen kerran klo 15.00 sen jälkeen, kun ”keskipoikamme” parturoi tukkani!

 

 

Aamu-uinnilla veden lämpötila oli tasan 10 astetta ja päivemmällä 11 astetta!

 

 

Koputan maalaamatonta puuta, kun totean, että en ole kahden ja puolen vuoden aikana potenut lainkaan nuhaa tai flunssaa.

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt ryhtymään avovesiuimareiksi ja sitten aikanaan avantouimareiksi, kuin vedet jäätyvät ja saavat päälleen jääkannen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL-sopimukset eivät omaa juridista päätösvaltaa

Lauantai 3.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen solmitut neljän suurimman kaupunkiseudun valtion kanssa sopimat MAL-sopimukset ovat vain poliittisia tahdonilmaisuja ja ne eivät omaa juridista sitovuutta.

 

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen kunnallisen luottamushenkilöroolini perusteella Tampere-talossa järjestettyyn MAL-sidosryhmäfoorumiin.

 

 

 

 

 

 

MAL-sidosryhmäfoorumi keräsi Tampere-taloon satakunta Tampereen kaupunkiseudun kehittämisestä kiinnostunutta luottamushenkilöä ja virkahenkilöä aamupäiväseminaariin.

 

 

 

 

Katselen asioita keskustalaisesta näkövinkkelistä ja totean, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän virkahenkilöiden näkemykset eivät vastaa ainakaan minun näkemyksiäni Tampereen kaupunkiseudun kehittämisessä.

 

 

Nurja suhtautumiseni pohjautuu sille kokemukselle, jolla useat Tampereen kaupunkiseudun eräiden kuntien virkahenkilöt ovat omaksuneet haja-asutusalueiden päähänlyömisessä.

 

 

Eräät keskeiset virkahenkilöt ajattelevat, että Tampereen kaupunkiseudulla on elämisen arvoista vain se elämä, joka tapahtuu korkeissa kerrostaloissa keskellä Tampereen cityä.

 

 

Onko heidän ihanteensa se arvoiltaan ”Varikko” –eläjä, jolle kerrostalossa sijaitseva asunto on vain paikka käydä nukkumassa ja ehkä pesemässä pyykkiä ja jolla kaikki muu elämä tapahtuu tyystin toisaalla kuin ”kodissa”?

 

 

”Varikko” elämänasenteen omaava pitää asuntoaan vain todella varikkona, jossa käydään tankkaamassa ja ”vaihtamassa renkaat”!

 

 

 

No, nyt menin jo liian pitkälle yksisilmäisten city-ihmisten mollaamisessa, mutta pyydän heiltä arvostusta myös meille, joilla luontoarvot, käsillä tekeminen ja ympärillämme olevan monimuotoisen luonnon kunnioittaminen ovat tärkeitä.

 

 

Arvostan kivikylän palveluja ja olen niitä työurani  - joka ei muuten tapahtunut julkiselle puolella, vaan kilpailuilla markkinoilla – aikana rahoittanut.

 

 

 

Eilinen MAL-sidosryhmäseminaari antoi paljon ainespuita asioiden käsittelyyn – toivottavasti minulla riittää lähipäivinä potkua jatkaa eilisessä seminaarissa esiin tulleiden seikkojen jatkokäsittelyä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten lisähoitojen ostaminen voi vähentää peruspakettiin kuuluvien hoitojen määrää?

Perjantai 2.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ja niissä tarjottavat kylpylähoidot ovat saaneet suomalaisten suuren suosion.

 

Olen Rouvan kanssa käynyt kuluneiden vuosien aikana monia kertoja virolaisissa kylpylöissä ja olemme saaneet asiallista kohtelua. Yleensä olemme viettäneet kylpylöissä viikon jaksoja, joten kokemusta on kertynyt.

 

 

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa Grand Rose SPA Hotellissa.

 

 

Kylpyläviikko sujui mukavasti, mutta se jätti varjon kylpyläviikkoomme, että seurueemme naisten ostamat extra-hoidot yritettiin hoitaa kylpylän toimesta siten, että extra-hoidot olisivat vähentäneet matkan hintaan kuuluvien normaalien hoitojen määrää!

 

 

Käsittämätön ajatus, että extra-ostokset – jotka maksoivat n. sata euroa – olisivat vähentäneet kylpyläviikon hintaan kuuluvien hoitojen määrää.

 

 

Olimme Ikaalisten Matkatoimiston järjestämällä matkalla ja on luonnollista, että Rouva teki asiaankuuluvan reklamaation hotelliimme, hoidot määränneelle lääkärille sekä Ikaalisten Matkatoimistolle.

 

 

Hoidot määrännyt kylpylän lääkäri oli yhteydessä ”ylemmälle taholle” ja tuli viimeinkin järkiinsä.

 

 

Lääkäri oli lomaviikkomme loppuajan katuvainen toiminnastaan ja pyysi Rouvalta anteeksi menettelyään.

 

 

Jutun opetus on se. että kylpylävieraiden on pidettävä kiinni oikeuksistaan ja puututtava välittömästi niihin välistävetoyrityksiin, joita kylpylät ja niiden lääkärit yrittävät.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viiniköynnös voi tuottaa satoa Suomessakin

Torstai 1.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnehdin itseäni näiden nettisivujeni esittelyssä viherpeukaloksi.

 

 

Viherpeukalojutut ovat viime aikoina jääneet vähemmälle, mutta tässä nyt yksi sellainen!

 

 

 

*****************

 

 

Viiniköynnös mielletään kasviksi, joka tuottaa rypälesatoa vain keski- ja etelä- Euroopassa.

 

 

Käsitystä kannattaa muuttaa, sillä nykyiset lajikkeet omaavat sadontuottokykyä myös Suomessa.

 

 

Tiedän, että maassamme on useitakin rypäleviljelmiä, joissa viinirypälettä viljellään melko laajoillakin alueilla.

 

 

Olen todellinen pientekijä viiniköynnösmaailmassa, sillä meillä kasvaa vain muutama viiniköynnös varastorakennuksen seinustalla.

 

 

Mökkitonttimme sijaitsee hallaisen pikkujärven rannalla ja siellä ei onnistu esimerkiksi hevoskastanjan kasvattaminen – asiaa on vuosien varrella kokeiltu monta kertaa.

 

 

Viiniköynnöksemme on latvialainen Zilga-lajike.

 

 

Lajiketietojen mukaan Zilga kestää pakkasta talvella jopa 40 astetta – voin vakuuttaa, että tieto pitää paikkansa.

 

 

Olemme monta kertaa nähneet keski- ja etelä-Euroopassa keväällä melkein lehdettömiksi leikattuja viiniköynnöksiä, mutta vasta viime kesänä rohkenimme seurata esimerkkiä.

 

 

Rohkea leikkaaminen kannatti, sillä viiniköynnöksemme tuottivat vasta nyt jonkinlaisen sadon - korjasimme sadon eilen!

 

 

 

 

 

 

Viinirypäleemme olivat ulkonäöltään aivan laadukkaita.

 

 

 

 

 

 

Punajuurien naattien väännössä värjäytynyt käteni on tässä mittatikkuna Zilga-rypäleillemme.

 

 

 

 

 

 

Rypälesatomme ei vielä riitä viininvalmistukseen, mutta mukavan lisän satomme tuo vaikkapa vihersalaateissa!

 

 

 

Kannustan rohkeasti kokeilemaan viiniköynnöksen kasvattamista – ainakin Zilga-lajikkeella se onnistuu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Vapaudenpatsas on ilmentymä saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista

Keskiviikko 30.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vapaudenpatsaiksi nimettyjä patsaita on ympäri maailmaa monia.

 

 

Tunnetuin Vapaudenpatsas sijaitsee New Yorkissa, mutta Kuressaaressa sijaitsevan Vapaudenpatsaan olemassaolo on vakuuttava esimerkki saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista.

 

 

Tutustuimme Kuressaaren Vapaudenpatsaaseen heti kylpyläviikkomme aluksi, kun tuttavapariskunnan kanssa lomailimme Kuressaaren kylpylä Golden Rosessa elokuun lopulla viikon.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Vapaudenpatsaan suunnitteli A. H. Adamson, yksi Viron tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Kuvanveistäjä aloitti patsaan veistämisen Italiassa vuonna 1927 ja patsas valmistui 1928.

 

 

Patsas koki kovia, sillä Neuvostoliitto poisti sen 1941, mutta saksalaisten valloitettua Saarenmaan patsas tuotiin takaisin paikalleen.

 

 

Vuonna 1945 patsas poistettiin toistamiseen ja ilmeisesti upotettiin mereen, jotta sitä ei enää tuotaisi takaisin.

 

 

 

****************

 

 

 

Saarenmaalaiset eivät antaneet periksi, vaan olojen vähän vapauduttua patsaasta teetettiin valokuvien perusteella kopio ja se paljastettiin vanhalla paikallaan kesäkuun 6. päivänä 1990.

 

 

Patsaan veisti kuvien perusteella taiteilija Matti Varik.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa on esillä kuva, jossa Vapaudenpatsas paljastetaan uudelleen kesäkuussa 1990.

 

 

 

 

 

 

Amatöörimäinen käännös patsaan tekstistä voisi kuulua vaikkapa näin:

 

 

”Saarenmaan kansa on kiitollinen Vapaussodassa 1918 – 1920 uhrinsa antaneille saarenmaalaisille”

 

 

 

 

 

 

Haavoittuneen soturin jaloissa olevat kukat tuovat mieleen Viron lipun värit.

 

 

 

Meidän on paikallaan antaa suuri tunnustus saarenmaalaisille, jotka ovat jaksaneet vaikeina miehitysvuosina uskoa Viron itsenäisyyteen ja saivat jo vuonna 1990 aikaan sen, että Vapaudenpatsas voitiin saarella paljastaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Veski on Kuressaaren tunnetuin nähtävyys

Tiistai 29.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren keskustan tuntumassa sijaitseva ”Veski” eli tuulimylly on kaupungin tunnetuin nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veski trahter´n pihalla sijaitsevat ulkoilmapöydät ovat vanhoja myllynkiviä ja…

 

 

 

 

 

 

…ravintolan muukin rekvisiitta viittaa viljan jauhatukseen ja myllyssä käyntiin.

 

 

*************

 

 

On luonnollista, että viikon kestäneen kylpylälomamme aikana kävimme yhtenä iltana ruokailemassa Veskissä!

 

 

 

 

 

 

Mylly on seitsemäntoista metriä korkea ja ylimmässä asennossa tuulimyllyn siivet yltävät kahteenkymmeneenneljään metriin saakka.

 

 

 

 

 

 

Mylly on tyypiltään ns. Mamselli-mylly ja pohjakerroksessa istuskeleekin aito mamselli sekä…

 

 

 

 

 

 

…hänen ukkonsa oluttuoppiin nojaten.

 

 

 

 

 

 

Myllyn ensimmäinen kerros on viljakerros, sillä siellä mylläri vastaanotti asiakkaiden myllytettäväksi tuomat viljat – ensimmäisestä kerroksesta asiakkaat saivat sitten myllytyksen jälkeen viljansa jauhoina takaisin.

 

 

 

 

 

 

Toinen kerros on jauhovarasto ja nykyään siellä tarjoillaan juotavaa – asiakkaat istuvat kotoisasti jauhosäkkien päällä.

 

 

 

 

 

 

Kolmas kerros on jauhokerros ja siellä on nykyään täysin pölytöntä – viihtyisä ravintolaympäristö.

 

 

 

 

 

 

Neljäs kerros on nimeltään ”myllynkivikerros” ja se ilmenee mm. siitä, että neljännessä kerroksessa olevat ravintolapöydät ovat vanhoja myllynkiviä.

 

 

 

 

 

 

Nousimme myös viidenteen kerrokseen – viljatuuttikerrokseen – jossa mylläri kaatoi viljat myllyntuuttiin, jotta jauhaminen pääsi alkamaan.

 

 

Viljasäkit nostettiin viljatuuttikerrokseen nostolaitteella, joten säkkejä ei tarvinnut kantaa ylös.

 

 

 

 

 

 

Tästä kerroksesta pääsi ulos ylätasanteelle ja siellähän meillä oli myös seuralainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljatuuttikerroksesta oli näkymä kuudenteen kerrokseen eli pölykerrokseen, jossa tuulimyllyn ne koneet sijaitsevat, jotka muuttavat tuulimyllyn siipien liikkeen myllynkivien pyörittämiseksi.

 

 

 

 

 

 

Myllyrakennukseen tutustumisen jälkeen siirryimme pihalle ruokailukatokseen ja tavoilleni uskollisena sekä lammasruokien suurena ystävänä tilasin herkullisen annoksen lammasmakkaraa!

 

 

 

*****************

 

 

 

Kuressaaren Veski on julistettu valtion tärkeäksi arkkitehtuuriseksi muistomerkiksi.

 

 

Muistakaa, että Saarenmaalla ja Kuressaaressa pitää käydä tutustumassa Veskiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu 8. lokakuuta 1944 oli toisen maailmansodan verisin taistelu Saarenmaalla

Maanantai 28.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelussa olivat vastakkain perääntyvät saksalaiset ja Viron miehitystä loppuunsaattavat neuvostoliittolaiset.

 

 

Tutustuimme Tehumardin taistelun muistomerkkiin sen taksimatkamme päätteeksi, jonka teimme Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin.

 

 

Vaikka Tehumardin taistelusta tulee pian kuluneeksi 71 vuotta, niin yksiselitteistä selvitystä taistelusta ja sen kulusta ei vieläkään ole saatavissa.

 

On selvää, että Viron neuvostomiehityksen aikana Tehumardin taistelua pyrittiin selittämään Puna-armeijan hyväksi, mutta niin ei välttämättä ole, vaikka Neuvostoliiton hyökkäystä Sörvenniemen kärkeen taistelu ei juurikaan hidastanut.

 

 

Jotkut lähteet kertovat, että Tehumardin taistelun avulla saksalaisjoukot saivat paremmat asemat vaikka joutuivatkin perääntymään Sörvenniemen kärkeä kohti.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelupaikalla on opastustaulu, jossa viroksi, venäjäksi, saksaksi ja englanniksi selostetaan Tehumardin taistelua.

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 Tehumardin taistelupaikalle pystytettiin taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistoksi dolomiittikivestä valmistettu muistomerkki, jossa katkenneen miekanmuotoisella patsaalla kunnioitetaan kaatuneita Puna-armeijan sotilaita.

Miekan "kädensijan" suojuksessa kuvataan sotilaiden kasvoja.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkissä otetaan Tehumardin taistelua laajempi näkökulma, sillä muistomerkissä todetaan sen käsittävän taisteluja 1941 – 1945.

 

 

Muistomerkin ovat veistäneet Riho Gold, Allan Cross ja M. Varik.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelussa – joka oli yötaistelu – kaatui 200 Puna-armeijan sotilasta ja saman verran saksalaissotilaita.

Taistelukuvauksissa todetaan, että vain sotilaiden päähimet erottivat omat joukot vihollisista.

 

Neuvostosotilaille on muistomerkin viereen rakennettu muistokivirivistöt taistelussa kaatuneille puna-armeijalaisille.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelumaasto on tyypillistä saarenmaalaista katajia kasvavaa merenrantaa.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tapasimme samaisella taksimatkallamme niemen toisella laidalla, mutta jokseenkin tarkkaan Tehumardin kohdalla hyökkäysvaunuesteitä, jotka varmaan myös liittyvät niihin viivytystaisteluihin, joita saksalaisjoukot kävivät Sörvenniemellä neuvostojoukkoja vastaan lokakuussa 1944.

 

 

 

************

 

 

Olen aiemmillakin Kuressaaren käynneilläni käynyt ainakin kerran Tehumardin muistomerkillä, joten muistomerkki koetaan Kuressaaressa tärkeäksi kohteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sörvenniemen Sotilasmuseossa olisi museoaineistoa suurempiinkin tiloihin

Sunnuntai 27.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että tänään kerron kuvien avulla siitä sotilasmateriaalista, jota Sörvenniemessä sijaitsevan Militaarimuuseum´n omistaja on niemen taistelukentiltä kerännyt.

 

 

Sörvenniemi oli se taistelukenttä, jonka valtaamisella Puna-armeija viimeisteli Viron miehityksen vuonna 1944.

 

 

Seuraavassa on kuvia museon eri huoneista.

 

 

Kuvat ovat kuvaamisjärjestyksessä eli kuvia ei ole lajiteltu esim. teemakohtaisesti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********************

 

Sörvenniemessä on ollut myös lentotoimintaa, sillä näitä Karjalassa sijainneiden tilapäiskenttien läheisyydessä vielä tänäkin päivänä yleisiä kiitoratalevyjä oli museon pihamaalla.

Karjalan lentokenttien kiitoratalevyjä on nykyisin paikoitellen runsaastikin karjalaistalojen pihamaiden aitoina.

******************

Ymmärrettävistä syistä Neuvosto-Viron lippu ei ole korkeassa kurssissa nykypäivän Virossa!

*****************

Museota ylläpitää ja esittelee iäkäs mies.

 

Veteraani olisi halunnut esitellä meille myös kasarmin sivurakennuksessa olevaa esineistöä, mutta kiireemme vuoksi emme ehtineet sitä tehdä.

 

 

Varatkaa riittävästi aikaa, kun menette tutustumaan Saarenmaalla Sörvenniemen Militaarimuseoon!

 

 

Tulee muuten etsimättä mieleen, että miten museon runsaslukuisen esineistön käy, kun tuo veteraani siirtyy manan majoille. Pelkään, että asiaa ei ole kukaan ajatellut!

**************

 

Kiitimme museon isäntää, suljimme portin ja lähdimme paluumatkalle kohti Kuressaarta!

 

-Esko Erkkilä-

Sörvenniemen Militaarmuuseum - ehdoton käyntikohde!

Lauantai 26.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kursessaaresta Sörvenniemeen suuntautuneen taksimatkamme kohokohta oli nopea tutustuminen Sörvenniemen sotilasmuseoon eli…

 

 

 

 

 

 

…Militaarmuuseum´iin.

 

 

 

 

Saimme sen käsityksen, että museota hoitaa ja ylläpitää yksityinen iäkäs mieshenkilö…

 

 

 

 

 

 

…entisessä Puna-armeijan kasarmissa.

Kuten ensimmäisestä kuvasta ilmenee, alueella eli ylläpitäjällä on myös "Loodusmuuseum", mutta siihen emme ehtineet tutustumaan.

 

 

 

 

Pääsymaksu museoon oli kohtuullinen eli 4,00 euroa ja eläkeläisiltä 2,00 euroa.

 

 

 

 

 

 

Puna-armeija ei lähdön hetkellä ehtinyt purkaa vartiotornia, joten se on edelleen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

Museon paikoitusalueen vierellä on esillä saksalaisia ja neuvostoliittolaisia merimiinoja, sillä Sörvenniemihän ulottuu pitkälle merelle.

 

 

 

 

 

 

Panssarivaunujen telaketjujen vetopyöriä oli esillä jo museon piha-alueella.

 

 

 

 

 

 

Olettaisi, että tämä soveltui toisessa maailmansodassa miinakenttien…

 

 

 

 

 

 

…raivaamiseen. Varmaan sitä on käytetty myös linnoitustöissä.

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton rajapaalu on jäänyt museon kokoelmiin.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaalla, Kuressaaressa ja Sörvenniemessä Neuvostoliitolla oli ohjustukikohtia, joten ohjuksen kärkiä ja jopa ohjuksia museossa on esillä useita.

 

 

 

 

 

 

Taksinkuljettajamme kertoi, että varusmiesaikanaan hän palveli Puna-armeijassa Saarenmaalla ohjustukikohdassa.

 

 

 

****************

 

Yritän, että josko jo huomenna pääsisimme kasarmin huoneisiin ja tutustumaan sinne kerättyihin esineisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla käydessä kannattaa tutustua Sörvenniemeen - virolaisittain Sörve poolsaar

Perjantai 25.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kokonaisen kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kuressaaren matkailutoimisto on neuvotellut valmiiksi useita taksimatkoja eri puolille Saarenmaata – matkoille on neuvoteltu matkailutoimiston puolesta kiinteät hinnat, joten niille on kukkaronkin puolesta turvallista lähteä.

 

 

Teimme eräänä päivänä neljän hengen voimin matkan Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin. Matkaa kertyi 110 kilometriä, sen ennakoitu kestoaika oli 2 tuntia 30 minuuttia ja valmiiksi neuvoteltu hinta 56,40 euroa.  Maksoimme 15 euroa per henkilö eli yhteensä 60,00 euroa – siitä huolimatta matka oli edullinen.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus taksimatkastamme:

 

 

 

*************

 

 

Sörvenniemi sijaitsee Saarenmaan lounaiskulmassa ja niemen pituus on hieman yli 30 kilometriä. Kapeimmillaan niemen leveys on kaksi kilometriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemen sijainti ilmenee näistä kartoista eli se on tuo kello seitsemän suuntaan osoittava niemimaa.

 

 

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikaisia suuria suunnitelmia oli rakentaa Saarenmaalle rautatieverkosto.

 

 

Sanotaan, että kyseessä oli ”komentojärjestelmän” virhe ja rataverkosto olisi käsketty rakentamaan tyystin muualle laajan Neuvostoliiton alueella.

 

 

Toisaalta on tieto, että vuonna 1951 Saarenmaalle alettiin rakentamaan sotilastarkoituksiin rautatieverkostoa, mutta kun ohjuskalusto syrjäytti Puna-armeijassa tykkikaluston, niin ratojen rakennustyöt lopetettiin vuonna 1956.

 

 

Se, että rataverkoston ratapenkat saatiin valmiiksi, oli Saarenmaan liikenneolosuhteiden kannalta hyvä asia, sillä saaren monet tiet on sitten aikanaan rakennettu ratapenkkojen päälle.

 

 

Tässä on taksin etupenkiltä otettu kuva ratapenkan päälle rakennetusta tiestä…

 

 

 

 

 

 

…ja samoin tässä!

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemessä sijaitsee Sörven majakka, jonka korkeus on merenpinnasta 53 metriä.

 

 

 

 

 

 

Majakkaan ei pääse sisälle, mutta sen edessä voi kuvauttaa itsensä.

 

 

 

 

 

 

Majakan vieressä sijaitsee Sörve Kylästyskeskus eli Sörve Visitor Centre eli Sörven vierailukeskus. 

Kiireen vuoksi emme ehtineet poiketa Sörven vierailukeskuksessa, mutta kannattaa antaa taksikuskille hieman ylimääräistä, jotta ehtii poikkeamaan näyttelyssä – hieman harmittaa, että en tehnyt edes pikavierailua!

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen – www.sorvekeskus.ee – portaat ovat Saarenmaan dolomiittia.

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen pihamaalta on Latvian rannikolle matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja saimme omakohtaisesti kokea Latvia läheisyyden, sillä matkapuhelimemme kiinnittyivät Sörvessä Latvian matkapuhelinverkkoon.

 

 

Tältä paikalta ulapan toisella puolella on Kuurinmaa ja tätä vesialuetta kutsutaan Irbensalmeksi.

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaan kärki on majakalta parisensataa metriä lounaaseen ja tuo niemenkärki on se paikka, josta Puna-armeija ajoi viimeisetkin saksalaissotilaat mereen vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaalla on vielä tänäänkin paljon sotaromua, mutta siitä asiasta enemmän lähipäivinä – ehkä jo huomenissa!

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Sörven majakan maisemissa on myös matkamuistomyyjiä.

 

Myyjä oli lupsakka, tuotteet hyödyllisiä sekä mielenkiintoisia, mutta taisimme kaikki säästyä ostamiselta!

 

 

 

 

 

 

Seuraava ”siviilikohteemme” oli Ohessaaren kalkkikivijyrkänne, jonne taksinkuljettajamme meidät kuljetti.

 

 

Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä on löydetty melkein kaikkien fossiilien jäännöksiä yli 400 miljoonan vuoden takaiselta Siluri-aikakaudelta.

Paikan nimi on viroksi: "Saarte Silurimaa Geopark".

 

 

 

 

 

 

Me katselimme Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä merenrannan kivillä lepääviä lintuja.

 

 

Sörvenniemi on muuttolinnuille se paikka, joka osuu monien lajien muuttoreitille. Sieltä on lyhyin matka Latvian mantereelle ja sitä kautta keskiseen Eurooppaan.

 

 

 

 

 

 

Matkalla saimme ihailla tuulimyllyjä…

 

 

 

 

 

 

…ja kauniita riukuaitoja.

 

 

 

 

Matkamme jatkui vielä pariinkin sotilaskohteeseen, mutta niistä erikseen myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Asiantuntijoiden laskemat myyntihinnat pitää kertoa 1,5:llä, jotta toiminta olisi kannattavaa"!

Torstai 24.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen viime päivinä joutunut toteamaan, että suoranaisena esimiehenäni pätkän aikaa toimineen sittemmin Raision pääjohtajaksi ja vuorineuvokseksi ylenneen Matti Salmisen puheet pitäisi olla ohjenuorana bisnesmaailman lisäksi myös järjestöjen toiminnassa.

 

 

Salminen – joka on koulutukseltaan ekonomi – tapasi sanoa, että insinöörien laskemat tuotteiden myyntihinnat pitää aina kertoa 1,5:llä, jotta yrityksen hinnoittelu olisi kunnossa.

 

 

Yritysmaailman periaatetta pitää noudattaa myös yhdistysmaailmassa tai yhdistyksen rahavarat hupenevat maailmalle.

 

 

Kerron pari esimerkkiä ja molemmat liittyvät puheenjohtamani yhdistyksen toimintaan.

 

 

 

Esimerkki 1:

 

 

Järjestimme jäsenistöllemme tutustumiskäynnin Tampereella Milavida-museoon ja perimme jäseniltämme käynnistä normaalin pääsylipun hinnan eli 6,00 euroa.

 

 

Teatterivastaavamme tilasi myös opastuksen ja oletimme, että opastus sisältyy pääsylipun hintaa.

 

 

Mitä vielä; Milavida laskutti opastuksesta 60,00 €/ryhmä ja kun jäsenistömme oli runsaslukuisasti matkassa mukana, niin ryhmästämme muodostettiin kaksi ryhmää.

 

 

Jouduimme maksamaan opastuksista siis yhteensä 120,00 euroa, jota emme osanneet huomioida jäseniltämme perityssä hinnassa.

 

 

Homma olisi ollut kunnossa, jos olisimme osanneet hinnoitella museokäynnin hinnaksi 10,00 euroa per henkilö.

 

 

Olen varma, että jäsenemme olisivat mielellään maksaneet kympin per henkilö, mutta kun emme osanneet hinnoitella tuotettamme!

 

 

Esimerkki 2:

 

 

Järjestimme viime viikonvaihteessa jäsenillemme virkistysmatkan Perniön Lehmirannassa sijaitsevalle Eläkeliiton lomakeskukselle.  Kyseessä oli kolmen päivän ja kahden yön kestävä matka bussikuljetuksineen ja minä laskin hinnaksi 200,00 euroa per henkilöä.

 

 

Yhtenä päivänä retkueemme tutustui Lohisaaren kartanoon eli marsalkka Mannerheimin syntymäkotiin.

 

 

En ehtinyt mukaan, mutta onneksi matka oli kuulemma onnistunut hyvin.

 

 

Ennakkokyselyissä matkasta oli kiinnostunut 30 jäsentämme, mutta laskin veloitushinnan sillä perusteella, että maksavia jäseniä lähtisi matkaan 20 henkilöä.

 

 

Matkalle osallistui lopulta vain kymmenen jäsentämme ja kahdensadan euron veloitushinta merkitsi, että yhdistyksemme sai matkasta takkiinsa yli 400 euroa!

 

***************

 

 

Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, että sittemmin vuorineuvoksen arvonimen saanut esimieheni oli oikeassa.

 

 

Pitää siis muistaa, että asiantuntijoiden (= poropeukaloiden) laskema tuotteen myyntihinta pitää kertoa 1,5:llä, jotta homma olisi taloudellisesti kannattavaa!

 

 

Opiksi lukijoilleni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilöitä Viron itsenäistymisprosessissa

Keskiviikko 23.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Viro saavutti ensimmäisen itsenäisyytensä Tarton rauhassa 2. helmikuuta 1920.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on useitakin muotokuvaveistoksia Viktor Kingissepp´stä.

 

 

Viktor Kingissepp syntyi 1888 ja kuoli 1922 Tallinassa. Hän oli virolainen bolsevikki, Viron kommunistisen puolueen perustaja ja sen johtaja.

 

Viktor Kingissepp kohtasi Neuvosto-Venäjän oloissa tavanomaisen kohtalon, sillä hänet teloitettiin 5.5.1922.

 

Viron toisessa maailmasodassa miehittänyt Neuvostoliitto kuitenkin arvosti Kingissepp´ä ja Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari sai kantaa nimeä ”Kingissepa” vuodesta 1952 –> vuoteen 1988.  Sen jälkeen Kuressaari on taas saanut olla Kuressaari!

 

 

 

 

 

 

Virossa ilmeisesti arvostetaan Nikita Sergejevitš Hruštšov´a, sillä hänen kuvansa on Saarenmaan Museossa tärkeällä paikalla.

 

Hruštšov oli Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja 1958 – 1964.

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Lydia Koidulalla (1843 – 1886) ei ollut välitöntä roolia Viron kummassakaan itsenäistymisessä, mutta kansakunnan idoli kun oli, oli hänen roolinsa molemmissa itsenäistymisissä merkittävä.

 

 

 

 

 

 

Lennart Meri – jonka vaalijuliste presidentinvaaleissa on tässä – omaa keskeisen roolin Viron toisen itsenäistymisen toteuttamisessa.

 

 

Sain kerran nähdä Lennart Meren, kun hän oli valtiovierailulla Suomessa.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa on nähtävissä asiakirja, jonka ovat allekirjoittaneet Lennart Meri ja Boris Jeltsin sen takeeksi, että Viro on itsenäinen tasavalta.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kuva myhäilevästä Mihail Sergejevitš Gorbatšov´sta, jonka valtakausi Neuvostoliiton johdossa lopulta varmisti Viron itsenäisyyden.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Viro katsoi olevansa pakotettu solmimaan Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939

Tiistai 22.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen käyntimme Saarenmaan Museossa elokuussa oli pontimena, kun amatöörisotahistorioitsijana olen pyrkinyt selvittämään itselleni niitä vaiheita, joiden seurauksena naapurimaamme Viro joutui Neuvostoliiton miehittämäksi aina 20.8.1991 saakka, jolloin se julistautui uudelleen itsenäiseksi tasavallaksi.

 

 

Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939.  Se oli menoa se, sillä elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista.

 

 

Neuvostomiehitys keskeytyi kolmeksi vuodeksi, kun Saksa valtasi Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen hallinto.

 

 

Neuvostokurimus pääsi uudestaan valtaan Virossa sen jälkeen, kun Puna-armeija ajoi saksalaiset pois Virosta lokakuussa 1944.

 

 

Lokakuusta 1944 aina elokuuhun 1991 saakka Viro oli siis neuvostomiehitetty eli pitkät 47 vuotta!

 

 

On selvää, että myös saksalaismiehitys oli Virossa rankkaa aikaa; sitä se oli erityisesti maan juutalaisväestölle, joka koki saksalaismiehityksen aikana kovia aikoja.

 

 

Kerrotaan, että Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) poistettiin kokonaan vuoden 1941 aikana.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia Saarenmaan Museosta; kuvissa kerrotaan neuvostomiehityksen ajasta:

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin oli se ”kokoperkele”, joka oli Viron…

 

 

 

 

 

 

…nöyryytyksen arkkitehti.

 

 

 

 

 

 

Virolaisia pakeni neuvostomiehityksen aikana vaatimattomilla veneille Ruotsiin.

 

 

 

 

 

 

Neuvosto-Viron lippu oli irvokas koostumus meren aalloista sekä Neuvostoliiton lipun sirpistä ja vasarasta!

 

 

 

 

 

 

Kuressaari oli Viron neuvostomiehityksen aikana sotilasaluetta ja sen rajoja vartioitiin kovin keinoin.

 

 

 

 

 

 

Kalastus…

 

 

 

 

 

 

…ja kalasäilykkeiden valmistaminen olivat elinkeinoja, jotka Saarenmaalla olivat sallittuja myös neuvostomiehityksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kingissepan kalakombinaat`n eli Kuressaaren kalastuskolhoosin lippu on esillä Saarenmaan Museossa.

 

 

 

 

 

 

”Universaal” –traktori Valjalan Kungla-kolhoosista on esillä näyttelyssä.

 

 

 

 

 

 

Kolhoosin navetassa työskennelleen virolaisen naistyöntekijän ilmeetön ja kyllästynyt ilme on saatu hyvin ikuistettua näyttelyssä esiintyvän vahanuken kasvoille.

 

 

 

Näyttely on arvokas kokemus ja muistuttaa meille suomalaisille sen taistelun tärkeydestä, jolla esi-isämme varmistivat Suomelle itsenäisyyden – meidän ei tarvinnut kokea sitä neljääkymmentäseitsemää vuotta, jotka virolaisten oli käytävä, jotta saivat itsenäisyytensä takaisin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

• 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

• saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevaan Saarenmaan Museoon kannattaa jokaisen Kuressaaressa käyvän tutustua

Lauantai 19.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinna on kohde, johon jokaisen Kuressaaressa käyvän soisi tutustuvan.

 

 

Hoidimme ”velvollisuutemme” 25.8.2015, kun vietimme Kuressaaressa kylpyläviikkoa!

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnaan pääsee kahdenkin eri sillan kautta – tässä seurueemme matkalla Piispanlinnaan.

 

 

 

 

 

 

Linnaa ympäröivät muurit ovat vankkaa tekoa.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla on esiintymislava sekä katsomo, jotka ovat kesäisin Kuressaaren Musiikkijuhlien tärkeä tapahtumapaikka.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla kasvaa ikivanha pyökki.

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnassa sijaitsevan Saarenmaan Museon aukioloajat ovat riittävät, jotta myös kiireinen kylpylävieras ehtii tutustumaan museoon.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme Anneli Kadarik´n, jolla on omakohtaisia kokemuksia mm. Viron neuvostomiehityksen ajalta.

 

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Piispanlinnan julmanäköisen portin raamit on niin rakennettu, että portti ei voi tipahtaa kenenkään päälle.

 

 

 

 

 

 

Piispan asuintilojen seinillä on hienoja puunveistotaideteoksia – vaakunamuistotauluja.

Niiden valmistus liittyi aatelisten vanhaan, Saksassa jo 1300-luvun alussa alkunsa saaneeseen tapaan jättää kirkkoon kuolleen vaakuna, jota oli kannettu mukana hautajaiskulkueessa.

 

 

 

 

 

 

Kappelin – jota nykyisin käytetään erinomaisen akustiikan omaavana konserttisalina – helmenä on tammipuinen alttarikohokuva “Marian kruunaaminen “, jonka valmisti todennäköisesti Lyypekissä syntynyt ja opiskellut puuveistäjä ja maalari Jürgen Dreyer.

 

Teos on ollut Haapsalun tuomiokirkossa, josta se runsaat sata vuotta sitten tuotiin Kuressaaren Piispanlinnan kappeliin.

 

 

 

 

 

 

Myös tämä alttaritaulu on ollut eräässä virolaiskirkossa osana komeaa alttaritaulukokonaisuutta, mutta nyt se on saanut arvoisensa paikan Kuressaaren Piispanlinnassa.

 

 

 

*****************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on laaja näyttely Viron lähihistoriasta, mutta siitä osastosta erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesmuisti ehti kulua edellisestä valtiomiespuheesta

Perjantai 18.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toissapäiväinen televisioitu ja myös radiossa kuultu puhe oli jotain ainutkertaista yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

 

 

Edellisen valtiomiespuheen televisiossa piti presidentti Urho Kekkonen miehuusvuosinaan.

 

 

Taisi olla niin, että silloinen pääministeri Mauno Koivisto (SDP) piti Kekkosen jälkeen ensimmäinen liirumlaarum-puheen 1.1.1982, kun Kekkonen oli sairautensa vuoksi estynyt pitämään presidentin uudenvuodenpuhetta.

 

 

Kansalaisia rangaistiinkin sitten kolmisenkymmentä vuotta, kun demaripresidentit olivat vallassa ja pitivät kukin vuorollaan uudenvuodenjaarituksensa.

 

 

Koiviston uudenvuodenpuheissa oli muistaakseni jotain järkeä, mutta Ahtisaarella ei ollut juuri mitään sanottavaa ja Tarja Halosen uudenvuodenpuheet karkottivat televisionkatsojat pois ruutujen ääreltä jo sillä tiedolla, että puhujana oli Halonen. En jaksanut katsoa ainuttakaan Halosen pitämää uudenvuodenpuhetta.  

 

 

Aikakirjat kertovat, että pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen vuonna 1993 presidentti Koiviston sijasta – en muista Ahon puhetta ja tuskin hän esittikään puheessaan mitään oleellista.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö on ollut palauttamassa presidentin uudenvuodenpuhetta sille kuuluvaan arvoonsa.

 

 

 

**************

 

 

 

 

Juha Sipilän toissailtainen puhe oli valtiomiesmäisyyttä parhaimmillaan.

 

 

Puhe kosketteli kahta akuuttia ongelmaa – pakolaiskysymystä ja Suomen onnetonta taloustilannetta.

 

 

Sipilä onnistui molempien ongelma-alueiden käsittelyssä mainiosti.

 

 

Jonkinmoisena ”puhetyöläisenä” uskallan arvioida pääministerin puhetta myös teknisen onnistumisen vinkkelistä ja voin todeta, että puheen tekninen toteuttaminen ansaitsee parhaan arvosanan.

 

 

Levollinen esiintyminen, selkeä ulosanti ja luottamuksen herättäminen sekä luottamuksen säilyttäminen puheen loppuun saakka olivat parasta, jota puhuja voi kuulijoilleen tarjota.

 

 

Oletan, että Sipilä ”luki” kirjoittamansa puheen televisiokameran yllä olevalta ruudulta, mutta hän osasi tehdä sen niin, että katsoja ei huomannut pääministerin silmänliikkeitä – mahtava taito puhujalta!

 

 

Eilen oli mukava seurata kattavasti niitä median kommentteja. jotka koskivat pääministerin puhetta ja oli mieluista todeta se yksituumaisuus, jolla Juha Sipilän puhetta sekä sen asiasisältöä kommentoitiin.

 

 

Maamme on saanut Urho Kekkosen jälkeen poliittisen johtajan, joka meiltä on ollut kadoksissa yli kolmekymmentä vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti pääministerin puhe toi järkeä ay-änkyröiden ajatuksiin!

Torstai 17.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe eilen oli poikkeuksellinen toimenpide, jolla kansalaisten huomio kiinnitettiin Suomen heikkoon taloudelliseen asemaan.

 

 

 

 

 

 

Pääministerin levollinen tapa esittää Suomen kurja taloudellinen tilanne puhutteli meistä jokaista.

 

 

 

 

 

 

 

”Tekemättä ei voi jättää”,

oli päämisterin puheen keskeinen sanoma.

 

 

 

 

 

 

Saimme pääministerin puheen jälkeen kuulla SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ontoilta kuulostavia ajatuksia Suomen nykyisestä tilanteesta.

 

 

Kaikesta kuulsi, että ammattiyhdistysväen eväät on syöty.

 

 

 

****************

 

 

 

SAK:n Lylyn ja EK:n Kari Häkämiehen keskustelun jälkeen tv-lappujen loisteeseen pääsivät Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Vihreiden puheenjohtaja Niinistö kepitti….

 

 

 

 

 

 

…SDP:n Lindtmanin – tykätään tai ei, mutta kyllä Vihreät ovat koko ajan tekemässä vankkaa nousua ohi SDP:n, joka on juuttunut vanhoihin juoksuhautoihin!

 

 

 

***************

 

 

Sipilän puheen jälkeisen ohjelmakokonaisuuden mielenkiintoinen osio oli se, jossa median edustajat kommentoivat päämisterin puhetta.

 

 

 

Harvoin, jos koskaan on kuultu keskustalaisen päättäjän toimista niin positiivista palautetta, jota antoivat…

 

 

 

 

 

 

…MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila,…

 

 

 

 

 

 

…Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sekä…

 

 

 

 

 

 

…Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

 

 

 

 

 

 

 

Illan kymppiuutisissa jäi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle surkean selittäjän rooli.

 

 

 

******************

 

 

Eilisiltainen pääministerin puhe ja sitä seuranneet televisio-ohjelmat tekivät selväksi sen, että ay-änkyrät on nyt ajettu Suomessa sivuraiteelle.

 

 

 

Toivon perjantaiksi etelä-Suomeen runsaita sateita, jotta ay-änkyröiden suunnittelema suuri mielenilmaus kuivuu senkin avulla sille kuuluvaan arvoonsa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-