Puoluekokouksen lippumarssi Turussa oli vahva näyttö Keskustan elinvoimasta

Maanantai 16.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan 75. sääntömääräinen puoluekokous järjestettiin Turussa 13. – 15.6.2014.

 

Olin koko ajan paikalla virallisena kokousedustajana.

 

Puoluekokouksen viimeisen päivän ohjelmaan kuuluu perinteisesti lippumarssi ja eilen se alkoi Turun Kauppatorilta.

 

 

 

 

 

Lippumarssiin ryhmittäydyttiin piireittäin ja tässä osa kansallispukuihin pukeutuneista Keskustan Pirkanmaan piirin jäsenistä valmistautumassa lippumarssiin.

 

 

 

 

 

 

 

Puoluejohto marssi lippumarssin kärjessä ja tässä puheenjohtaja Juha Sipilä sekä puoluesihteeri Timo Laaninen suunnittelevat lähtöryhmitykseen järjestäytymistä.

 

 

 

 

Järjestäytymisryhmitys on saatu valmiiksi ja nyt puoluejohto voi odotella lippumarssin alkamista.

Vasemmalta Sipilä, Vehviläinen, Laaninen, Saarikko ja Rehula.

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä lähikuva lippumarssiin valmistautuvasta puoluejohdosta.

 

 

 

 

 

 

 

Lippumarssille ”teki tietä” kaksi ratsukkoa ja varsinkin vasemmanpuoleinen oli matkan alussa vaikea pideltävä. Matkan edetessä sekin sopeutui tärkeään tehtäväänsä.

 

 

 

 

 

 

Lippumarssin kärjessä kulkenutta Suomen lippua kantoi Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula…

 

 

 

 

 

 

…ja toisena lippuna kulkenutta Keskustan lippua kantoi puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

 

 

 

 

Piireistä ensimmäisenä marssi aakkosjärjestyksen mukaisesti Etelä-Häme.

 

 

 

 

 

 

Toisena piirinä oli vuorossa seuraavan puoluekokouksen isäntäpiiri eli Etelä-Pohjanmaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten liput muodostivat vankan lippulinnan marssirivistössä.

 

 

 

 

 

 

Piirimme lippulinnan perässä marssi suuri joukko puoluekokoukseen osallistuneita pirkanmaalaisia.

 

 

 

 

 

 

Olympialaisten tapaan puoluekokouksen järjestävä piiri marssi lippumarssin viimeisenä eli nyt se oli Keskustan Varsinais-Suomen piiri.

 

 

 

 

 

 

Otin kuvan kaikkien piirien marssirivistöistä ja oikaisustani huolimatta en ehtinyt paikalla, kun lippumarssin kärki saapui marssin päätepaikkaan.

 

Sen verran kuitenkin ehdin, että ehdin liittymään Pirkanmaan piirin marssirivistöön marssin viimeisten metrien ajaksi.

 

 

 

Vielä muutama kuva Keskustan Pirkanmaan piirin marssijoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *************

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä otti vastaan kaikki marssijat ja siinä kuultiin myös kevyttä huulenheittoa!

 

 

 

Keskustan Turun puoluekokouksen lippumarssi Aurajoen rannalla oli puoluekokousosanottajille unohtumaton elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Torkkelinpuistossa sijaitsevat Jussi Mäntysen Hirvi-veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden

Sunnuntai 15.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen iloinen, että Viipurin kaupunginkirjaston ikiaikaiselta tuntunut kunnostustyö on vihdoin saatu päätökseen.

 

Olen iloinen myös siitä, että Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämä Hirvi-veistos ja nyt kunnostettu Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden.

 

Seuraavassa muutamia kuvia Viipurin kaupunginkirjaston ulkopuolelta ja joitain kuvia myös Hirvi-veistoksesta – kahdesta ensimmäisestä kuvasta saa käsityksen veistoksen ja kirjaston läheisestä sijainnista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka molemmat suomalaiset merkkiteokset ovatkin nyt luovutetulla alueella, olen iloinen, että ne molemmat ovat kaikkien suomalaisten ihailtavissa Viipurissa.

 

Käykäähän ihailemassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tämä maa tarvitsee Keskustaa"

Lauantai 14.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolause sisältyi puheeseen, jonka Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti eilen Turussa alkaneen kolmipäiväisen Keskustan puoluekokouksen alkajaisiksi.

 

 

 

 

Sipilän avaussanojen jälkeen alkoivat suosionosoitukset, jotka Juha Sipilä joutui lopettamaan ja alkoi puheensa vaikka suosionosoitukset vain jatkuivat.

 

 

 

 

 

Puoluekokousyleisö keskeytti Sipilän puheen suosionosoituksilla kymmenkunta kertaa ja puheen jälkeen yleisö nousi seisaalleen ja taputti puheenjohtaja Sipilälle!

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

Kuljin puoluekokousyleisön joukossa ja etsin kamerani linssiin Keskustan kansanedustajia sekä muita keskeisiä keskustalaisia.

 

Tässä tuloksia:

 

 

 

 

 

Tapasin Anu Vehviläisen myös livenä ja toivottelin hänet huomenissa tervehtimään Keskustan pirkanmaalaisia puoluekokousedustajia – Anu lupasi tulla!

 

 

 

 

 

Juha Sipilä oli käytäväkeskusteluissa monien suosittu kuvauskohde ja keskustelukumppani.

 

 

 

 

 

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Hämeenkyröstä liikuskeli hyväntuulisena porukan keskellä.

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen viihtyi koko avauspäivän kokouspaikalla ja usein hän oli tavattavissa ”kaksoisolentonsa” eli roll-upin vierellä! Pyysin Paavoa poseeraamaan ja hyvän kuvan sainkin.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Tuomo Puumala.

 

 

 

Varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Annika Saarikko. Annikan tavaramerkkinä olevat liinat loppuivat alkuunsa, mutta Annika lupasi niitä tulevan lauantaiksi lisää. Odotan omaani!

 

 

 

 

Kansanedustajat Mikko Savola ja Elsi Katainen.

 

 

 

 

Totesin jälleen kerran Sirkka-Liisa Anttilalle, että hänen maa- ja metsätalousministeriaikana oli levollinen olo ruokaturvallisuuden osalta, sillä Sirkka-Liisa ministerinä ja Jaana Husu-Kallio Eviran pääjohtajana olivat luotettava työpari.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ex-meppi Hannu Takkula ja puoluesihteerivaalissa mukana oleva Janne Seurujärvi ovat molemmat ”pohjoisen poikia”. Saa nähdä, että nouseeko Takkula varasijalta Brysselin koneeseen!

 

 

 

 

Jouni Ovaska ja varapuheenjohtajan paikkaa tavoitteleva Ann-Mari Kemell.

 

 

 

******************

 

Lainaan tämän juttuni lopuksi kaksi kohtaa Juha Sipilän puheesta:

 

 

”Nyt on taas mukava olla keskustalainen”

 

 

”Tätä maata on uudistettava rohkeasti ja pidettävä kaikki mukana”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksisataakuusikymmentäseitsemän porrasta huipulle!

Perjantai 13.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki jäsenmatkan Viipuriin 9. – 11.6.2014.

 

Matkamme eräs kohteista oli tutustuminen Viipurin linnaan.

 

Käyntimme kohokohta oli, kun pääsimme kiipeämään linnan torniin.

 

Olen edellisen kerran kavunnut Viipurin linnan torniin vuonna 1982, joten edellisestä käynnistäni ehti kulua aikaa 32 vuotta.

Olikohan vuonna 1982 niin, että kamerat kerättiin pois torniin kiipeäviltä?

 

 

************

 

 

 

 

 

 

Tällä kerralla en keskittynyt kuvaamaan Viipurin linnaa ulkoapäin, sillä…

 

 

 

 

 

 

…tiesin, että pääsemme kiipeämään linnantorniin.

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

Tornin sisäpuolella kiertää kaikkiaan 267 askelmaa…

 

 

 

 

 

 

…ja tornin laitoja kiertävien rappusten keskelle jää erilaisia puisia tukirakennelmia.

 

 

 

 

Huipulta avautuvat hienot näköalat ja niistä tässä muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Vielä pari yksityiskohtaa, jotka kuvasin kauko-objektiivilla tornista:

 

 

 

 

Hotelli Druzhba hieman poikkeavasta kulmasta kuvattuna…

 

 

 

 

 

…ja harvemmin myöskään Tervaniemellä sijaitsevaa Pietari Suuren patsasta kuvataan täältä!

 

 

Toivon, että Viipurin linnan linnatorni pidetään yleisölle avoinna vast´edeskin, sillä sieltä avautuvat näkymät ovat näkemisen arvoiset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En halua, että tuulivoimalat pilaavat maisemani!

Torstai 12.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Saksa on päättynyt luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.

 

Päätökseen sisältyy kuitenkin se takaportti, että kaksi tai kolme ydinvoimalaa, yhteisteholtaan noin 2 000 megawattia, säilytetään valmiudessa odottamattomien sähköntarvepiikkien täyttämiseksi.

 

Saksan päätös merkitsee mittavaa investointiohjelmaa, jossa panostetaan mm. energiasäästöön, uusien siirtoverkkojen rakentamiseen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin luomiseen.

 

Merkittävä osuus uudesta tuotantokapasiteetista on tarkoitus olla tuulivoimaa.

 

Saksan ”tuulivoimalavillitys” näkyy jo silloin, kun lentokone ylittää Saksan rajan, sillä tuulivoimapuistoiksi nimetyt tuulivoimalakeskittymät näkyvät lentokoneen ikkunoista.

 

 

Matkustin huhtikuun lopulla junalla Berliinistä Dresdeniin ja junamatkan varrella oli runsaasti ”tuulivoimapuistoja”.

 

Tässä joitain kuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********** 

Suomessa tietyt tahot puhuvat ja mekastavat tuulivoiman puolesta.

 

He kuitenkin unohtavat useita seikkoja:

 

• tuulivoimala tarvitsee aina saman verran korvaavaa energiantuotantoa eli säätövoimaa.

• korvaavan energiatuotannon tarve on käytännössä suurin silloin, kun energiantarve on suurin, sillä tiedämme, että paukkupakkasilla on tyyntä!

• säätövoiman tarve merkitsee, että on rakennettava uusia sähköverkkoja

• tuulivoimatekniikan muka Suomeen tuomat uudet työpaikat ovat menneen talven lumia, sillä suomalainen tuulivoimalatekniikka on ajautunut selvitystilaan ja on loppunut

 

 

Keskeistä on muistaa ja tiedostaa, että tuulivoiman kasvattaminen lisää aina fossiilisen energian käyttämistä!

 

 

 

**************

 

Tämän jutun otsikko otti kantaa tuulivoimaloiden maisemahaittaan.

 

Vain keskellä kaupunkia asuvat cityvihreät säästyvät niiltä näkymiltä, joista ylhäällä olevat kuvat kertovat.

 

En ainakaan minä halua, että joutuisin elinympäristössäni kohtaamaan tuulivoimaloiden raiskaaman maiseman!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että Viljakkalan Haveri ry:n järjestämä tilaisuus onnistui yli odotusten

Keskiviikko 11.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Haverissa on kaivostoimintaa harjoitettu jo vuodesta 1773 alkaen, mutta tunnetuin vaihe Haverin historiassa on se, kun siellä kaivettiin kultaa vuodesta 1939 vuoteen 1960 saakka.

 

Haverista saatiin kultaa n. 300 kiloa vuodessa ja se riitti tyydyttämään kaivoksen toiminta-aikana kotimaisen kysynnän.

 

On tunnettua, että Helsingin Olympiakisojen kultamitalit valmistettiin Haverin kullasta.

 

Viimeinen kaivoskäynti Haverissa suoritettiin 11.10.1961.

 

Haverin kaivosalue on hakenut rooliaan ja hakusessa se on edelleenkin.

 

On pantava ilolla merkille, että vuonna 1999 perustettu Viljakkalan Haveri ry on saamassa ilmaa siipiensä alle ja monet odottavatkin nyt kaivosalueen nykyistä parempaa hyödyntämistä.

 

 

Haveri-yhdistys järjesti lauantaina kesäkuun 7. päivänä kaivoalueella ”Haverin konepäivät” ja oli mukava kuulla sekä omin silmin nähdä, että kävijöitä oli hieman puolenpäivän jälkeen tullut porteista sisään jo yli tuhat!

 

 

Muutama kuva tapahtumasta:

 

 

 

 

 

Kaivostorni seisoo yhä ylväänä paikoillaan.

 

 

 

 

 

Kaivosalueella on edelleen joitain kaivoksessa käytettyjä koneita,…

 

 

 

 

 

…mutta huonoon kuntoonhan ne ovat taivasalla menneet, sillä aikaa niiden käyttämisestä on kulunut jo 55 vuotta!

 

 

 

 

 

Avolouhos on nyt täyttynyt vedellä.

 

Avolouhoksella on syvyyttä 85 metriä ja leveyttä 120 metriä.

 

Haverin avolouhos on suosittu sukelluspaikka, sillä siellä on ihanteelliset sukellusolosuhteet. Ilman tapaturmia Haverissa ei sukellustoiminnassa ole selvitty, sillä kuolonuhreja on tullut.

 

 

 

 

 

Myös 1800-luvulla kaivetut avolouhokset ovat edelleen vaaranpaikkoja Haverissa.

 

 

 

 

 

Järjestäjät olivat järjestäneet väen kulkemisen helpottamiseksi traktorin peräkärrykyydityksen ja pitihän sitä varten olla myös pysäkit.

 

 

 

 

 

Traktorikyyti olikin suosittu tapa liikkua kaivosalueella.

***********

 

 

Haverin konepäivänä oli konekentällä paljon nähtävää, mutta siitä ehkä joskus toisella kertaa!

 

 

Kiitokset Haveri ry:lle hienon tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivon, että saan alennusta sakkorangaistukseeni

Tiistai 10.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Toteutin monivuotisen suunnitelmani ja istutin mökkitontilleni pienoishumaliston.

 

Humala on vanha kulttuurikasvi ja se kuului ennenaikaan jokaisen maalaistalon takapihalla sijaitsevaan humalistoon.

 

Muistan, kun keväisin isä pystytti liiterin takana sijaitsevaan humalistoon uudet seipäät, jotta humala pystyi kiipeämään niitä myöten yläilmoihin.

 

Humalaa käytettiin ainakin Viljakkalassa antamaan sahtiin aromia ja estämään sahdin pilaantumista.

 

Meillä valmistettiin sahtia hyvin harvoin, mutta muistan, kun olen riipinyt humalan käpykukintoja ja ne on sitten laitettu kuivumaan sekä odottamaan sahdinvalmistusta.

 

Muistelen kuulleeni, että humalaa käytettiin myös tyynyjen täyteaineena sen tauteja parantavan vaikutuksen vuoksi. On helppo kuvitella, että tyynyn täytteenä oleva humala vaikuttaa rauhoittavasti yöunta kaipaavalle.

 

 

**************

 

 

Humala on sitkeä kasvi, sillä se on säilynyt muutaman yksilön voimalla meillä vanhassa humalistossa.

 

Olen siirtänyt humalantaimia mökillemme koristekasviksi, mutta niin sivuun, että mökkihumaloistamme ei ole ollut ”silmäniloksi”.

 

 

 

 

Kesäkuun 6. päivänä sain vihdoin aikaiseksi sen, että istutin muutaman humalantaimen melkein keskelle mökkitonttiamme.

 

Olin jyrsinyt vapaan paikan jo viime syksynä, mutta istuttaminen viipyi kesäkuun puolelle.

**************

 

 

Kaadoin metsästä neljä humalasaloksi soveltuvaa kuusta, kuorin ja teroitin ne sekä iskin tukevasti pienoishumalistoomme.

 

Humalantaimet kävin kaivamassa vanhasta humalistostamme, sillä halusin säilyttää aikoinaan mökille siirtämäni taimet reservinä, jos nyt suoritettu siirto ei onnistuisi.

 

 

Toivon, että istuttamani humalantaimet juurtuvat ja alkavat kasvamaan mökkitonttimme paraatipaikalla!

 

 

 

Tämän jutun otsikossa mainittu sakkorangaistuksen lievennystoive perustuu Suomessa yhä edelleen voimassa olevaan vuonna 1734 annettuun lakiin, jossa todetaan, että ”jokaisessa talossa pitää olla humalisto”.

 

Mainitun lain rakennuskaari määrää lisäksi, että humalasalkoja pitää olla vähintään 200 kappaletta.

 

Tuo laki määrää, että sen laiminlyönnistä on annettava sakkorangaistus.

 

 

Kun minulla nyt on mökkitontillani neljä humalasalkoa, on kai perusteltua pyytää alennusta, jos tuota vanhaa pykälää joskus aletaan noudattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika nauttia alppiruusujen kukkaloistosta!

Maanantai 9.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut eli rhododendronit kukkivat juuri nyt eli kesäkuun alkupäivinä.

 

Ne ovat komeita kasveja ja luovat jopa epätodellisen tunnelman mäntymetsien siimekseen.

 

Mäntymetsien siimekseen sen vuoksi, että alppiruusujen oikea kasvupaikka on mäntymetsä.

 

Alppiruusua ei koskaan pidä istuttaa kuusen lähelle, sillä matalajuurisina kasveina ne eivät sovellu vierekkäin.

 

Syväjuurinen mänty ja matalajuurinen alppiruusu ovat mainiot kasvinkumppanit keskenään!

 

 

 

 

Alppiruusu on happaman maan kasvi, joten kalkki on ehdottomasti kielletty, kun valmistellaan alppiruusun istutuskuoppaa.

 

 

 

 

Alppiruusun istutuskuoppa täytetään aluksi kaikenlaisella ”hötöllä” eli oksanpätkillä, kävyillä ja muilla saatavilla olevilla kuopan ilmavuutta lisäävillä luonnon tarveaineilla.

 

 

 

 

Paras istutusmulta on metsäsuosta tai kalkitsemattoman suopellon ojapientareelta tai ojasta kaivettu multa.

On luonnollista, että rodoille sopivaa multaa saa myös puutarhakaupoista.

Samaa multaa voi mainiosti käyttää myös syreenihortensian sekä pensasmustikan istuttamisessa, sillä ne molemmat vaativat alppiruusun tavoin happaman kasvualustan.

 

 

 

 

Olen aina hieman kademielellä ajatellut etelä- ja länsirannikon asukkaita, sillä heillä menestyvät jokseenkin kaikki Suomessa tarjolla olevat alppiruusut.

 

 

 

 

Me valitsimme alppiruusulajikkeiksi aikoinaan seuraavat:

 

• P.M.A. Tigerstedt
• Helsingin Yliopisto
• Haaga
• Mikkeli

 

Lajikevalintamme onnistui, sillä kaikki nuo lajikkeet menestyvät hallaisella mökkitontillamme.

 

 **********

Vielä alppiruusuryhmän perustamisesta se, että ojitus pitää olla kunnossa.

 

Parasta tietenkin on, että maalaji on läpäisevää, mutta esim. kuvissa näkyvän alppiruusuryhmän jokaisesta istutuskuopasta on kaivettu salaoja!

 

 

Siitä vaan alppiruusuryhmää perustamaan!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kirkot Dresdenissä ja Leipzigissä olivat paikat, joista Saksojen jälleenyhdistyminen alkoi

Sunnuntai 8.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Oli mielenkiintoista taannoisella entisen DDR:n alueelle suuntautuneella matkalla tutustua paikkoihin, joilla oli keskeinen rooli Saksojen jälleenyhdistymisessä vuonna 1989.

 

Kävin sukulaismiehen kanssa Dresdenissä sekä Leipzigissä ja molemmissa paikoissa totesimme, että kirkot olivat ne paikat, joihin kokoontuneet itä-saksalaiset alkoivat vaatia muutosta.

 

 

 

 

Dresdenin Altmarktin laidalla sijaitseva Kreutzkirche eli Pyhän Ristin kirkko oli tärkeässä roolissa, kun kansalaiset alkoivat rauhanomaisin keinoin vaatia kommunistihallinnon lopettamista.

 

 

 

 

Kirkossa on kuva lokakuun 9. päivältä vuonna 1989, kun kirkko on täynnä muutosta vaativaa kansaa.

 

Kirkkoon sanotaan tänä päivänä mahtuvan 3.000 sanankuulijaa ja kuvasta ilmenee, että väkeä oli silloin paikalla paljon enemmän.

 

Ihmisiä istuu lattialla ja kaikki parvekkeet ovat väkeä täynnä.

 

Historiankirjoissa todetaan nyt, että 1980-luvulla Kreutzkirche oli ”sovittelevan rauhanprosessin ja oikeudenmukaisuuden luomus”.

 

Prosessi oli mahdollista vain kirkon seinien sisällä, sillä siellä sai puhua vapaasti.

 

 

Muutama kuva nykypäivän Kreutzkirche´n sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä kuvasta näkee selvästi ne parvet, jotka olivat muutosta vaativaa kansaa täynnä 9.10.1989.

 

 

 

************

 

 

Paljonkin Dresdeniä merkittävimmät tapahtumat toteutuivat Leipzigissä mm. maanantaimielenosoituksina.

 

 

 

 

 

Leipzigin Nikolaikirche eli Leipzigin Pyhän Nikolauksen kirkko oli keskiössä, kun kansa vaati muutosta.

 

Leipzigin tapahtumat alkoivat jo varhain, mutta tammikuusta 1989 alkaen ne saivat yhä tiukempia muotoja.

 

Onneksi sotilaat ja viranomaiset pysyivät rauhallisina ja ei päässyt tapahtumaan mitään Kiinan ”Taivaallisen rauhan aukion” tapahtumiin verrattavaa.

 

 

Leipzigin tapahtumista löytyy yksityiskohtaista tietoa internetistä.

 

 

 

Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä, että DDR:n kansalaisliikkeen rauhanomaisesta vallankumouksesta on aikaa kulunut vasta 25 vuotta.

 

Aika tuntuu todella lyhyeltä, sillä niin paljon jälleenyhdistynyt Saksa on saanut aikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta tarjosi kiitoskahvit hyvin menneiden europarlamenttivaalien kunniaksi

Lauantai 7.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on ottanut tavakseen olla mukana Maanantaimarkkinoilla.

 

Näin teimme myös kesäkuun 2. päivänä, jolloin järjestettiin kesäkuun Maanantaimarkkinat.

 

Meillä oli silloin ilo tarjota kahvit tamperelaisille ja pirkanmaalaisille sen johdosta, että Keskusta pärjäsi hienosti toukokuun 25. päivänä järjestetyissä europarlamenttivaaleissa.

 

************

 

Keskusta sai Tampereella hyvin väen liikkeelle, sillä osuutemme kaikista annetuista äänistä nousi tasan kymmeneen prosenttiin!

 

Tulos on keskustalaisesti mainio, sillä viime vuosina osuutemme on ollut korkeimmillaan vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, jolloin Paavo Väyrynen sai 8,8 % Tampereella annetuista äänistä.

 

 

 

 

 

Keskustan vaaliveturi europarlamenttivaaleissa Tampereella oli valtakunnalliseen tapaan Olli Rehn, joka sai Tampereelta 2.133 ääntä.

 

Toisena keskustalaisista oli Anneli Jäätteenmäki 1.391 äänellä ja kolmantena Paavo Väyrynen, joka sai 1.130 ääntä.

 

*************

 

Kisa on ”perhepiirissä” aina tiukka ja olen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana tyytyväinen, että Tampereen osuus Pirkanmaan vaalipiirin keskustalaisista äänistä oli peräti 32 %!

 

 

 

Otimme Olli Rehn´n europarlamenttivaalijulisteen osastomme kantavaksi elementiksi, kun tarjosimme kesäkuun Maanantaimarkkinoilla kiitoskahvit tamperelaisille!

 

Kahvit ja mökkipalstani herukoista, mansikoista sekä luumuista valmistettu sekamehu tekivät hyvin kauppansa!

 

Kiitokset tamperelaisille, että luotitte Keskustan europarlamenttivaaliehdokkaisiin!

 

Tästä on mainiot asemat jatkaa ensi vuoden huhtikuun 19. päivänä järjestettäviin eduskuntavaaleihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tapasin Rakveren linnoituksessa vanhan kaverini

Perjantai 6.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa käyminen kuuluu aina ohjelmaani, kun poikkean Rakveressä.

 

Näin siitä huolimatta, vaikka olen käynyt linnoituksessa monia kertoja.

 

Pieni kuvakertomus, kun kävin linnoituksessa 15.5.2014:

 

 

 

 

Rakvere Linnus eli Rakveren linnoitus on aikojen kuluessa kuulunut Tanskan kuninkaille, liiviläisen ritarikunnan ritarimunkeille, Ruotsille ja Puolalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnanpiha on ollut linnoituksen ydin ja se on sitä myös nykypäivänä.

 

Linnanpihalla paikalliset ritariasuihin pukeutuneet esiintyjät askaroivat niitä toimia, joita linnassa on vuosisatoja sitten tehty.

Kuva on otettu linnoituksen tornista.

 

 

 

 

 

Linnasali on paikka, joka soveltuu vaativienkin juhlien pitopaikaksi.

 

 

 

 

Vilkaisin varastohuoneeseen ja siellä oli aitoja kynttelikköjä odottamassa seuraavia juhlia.

 

 

 

 

Linnasalin kulmassa vartioi maailmanmenoa haarniska.

 

 

 

 

 

Linnanpihan viereisellä aukiolla on shakkipelikenttä, jolla linnanherrat pelasivat shakkia. Linnanherrat istuivat ylhäällä tasanteilla ja antoivat shakkinappuloiden siirto-ohjeet alhaalla työskenteleville.

 

 

 

 

1500-luvulla linnanvoudit olivat tunnettuja hauskasta elämästään ja seikkailuistaan.

 

Oleellinen osa linnanvuotien hauskanpidossa oli Malvasian viinillä.

 

Malvasian viini on vanhin liköörimäinen viini ja pitihän sitä pikarillinen nauttia minunkin, kun linnoituksessa kävin.

Kuvan otti tarjoilijatyttö, joka kertoi hurjia juttuja mm. niistä taisteluista, joita virolaiset ja saksalaiset sotilaat kävivät Sinimäellä 1944.

Sinimäen taisteluista puhutaan aivan liian vähän Suomen sotahistoriassa, mutta ne pelastivat maamme itsenäisyyden, kun puna-armeija ei päässyt Tallinnaan ja siten saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisjoukkoja mottiin. 

 

 

*************

 

 

 

Kerroin tämän jutun otsikossa, että tapasin Rakveren linnoituksessa vanhan kaverini.

 

 

 

Monivuotinen kaverini on vuohipukki, joka viettää ainakin kesäajat Rakveren linnoituksessa ja linnoituksen valleilla.

 

Kaverini on rauhoittunut ja sen käytös on nykyään seesteistä, mutta sitä se ei ollut muutama vuosi sitten, kun se puski sille tarjoamaani kättäni oikein kunnolla.

 

Olen toki tottunut yhteistyöhön eläinten kanssa, mutta Rakveren linnoituksen vuohipukin kierteinen pukkaus yllätti minut silloin täydellisesti!

 

Nyt emme löytäneet riitaa keskenämme!

 

 

Suosittelen poikkeamaan Rakveren linnoituksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaugelt näen kodu kasvamas"

Torstai 5.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren vanhan kaupungin puistossa on Friedrich Reinhold Kreutzwald´n patsas, jonka graniittijalustaan on kirjoitettu otsikossa mainitut sanat.

 

 

 

 

Kreutzwald oli lääkäri sekä kirjailija ja hän syntyi vuonna 1803 ja kuoli 1882.

 

 

 

 

 

Voidaan sanoa, että Friedrich Reinhold Kreutzwald oli Viron Elias Lönnrot, sillä Kreutzwald kokosi Viron kansalliseepoksen Kalevipoeg´n samaan tapaan kuin Lönnrot kokosi Suomen kansalliseepoksen Kalevalan.

 

Kalevipoeg´n kokoamistyön aloitti Friedrich Robert Faelmann, mutta hänen kuolemansa jälkeen työn suoritti loppuun Kreutzwald.

 

Kalevala ilmestyi vuonna 1849.

 

Kalevipoeg´n ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 1853, mutta se sensuroitiin.

 

Viron kansalliseepos ilmestyi yhtenä teoksena vasta vuonna 1862 ja on mielenkiintoista tietää, että se painettiin Kuopiossa!

 

 

************

 

 

 

Friedrich Reinhold Kreutzwald on Virossa arvostettu persoona, sillä hänen mukaansa on Virossa nimetty useita katuja ja hänellä on monia muistomerkkejä Virossa. 

Tallinnassa on eräs hotelli nimetty hänen mukaansa.

On selvää, että Kreutzwald oli keskeinen hahmo Viron 1800-luvulla tapahtuneessa kansallisessa heräämisessä.

 

 

Kreutzwald toimi Võrun kaupungissa lääkärinä 44 vuotta ja siellä on mm. hänelle omistettu museo.

 

*********** 

Kreutzwald´n patsaan graniittijalustassa olevan otsikkolause voidaan ehkä kääntää monellakin tavalla, mutta otan vapauksia, kun Viron ystävänä tulkitsen se näin juhlallisesti:

 

 

”maallamme on valoisa tulevaisuus”!

 

 "Kaukana näen kodin kasvamassa" saattaisi olla suora käännös.

Olen tyytyväinen, että Rakveressä vanhan kaupungin puistossa tapaamamme patsaan ansiosta tietämykseni Viron kulttuurista kasvoi!

-Esko Erkkilä-

Virolaisissa kerrostaloissa huoneiston omistaja vastaa ikkunakarmeista ja niiden uusimisesta

Keskiviikko 4.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Virolaisissa kerrostaloissa ”ottaa suomalaisen silmään”, että eri huoneistojen ikkunakarmien kunto vaihtelee rajusti.

 

Olemme Suomessa oppineet, että kerrostalohuoneistoissa ulkoikkunoiden karmit eli ikkunapuitteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle ja siten ne ovat samanlaisessa kunnossa koko taloyhtiössä.

 

Virossa asiat ovat toisin, sillä siellä kerrostaloissa huoneiston omistaja vastaa omalla kustannuksellaan ulkoikkunoiden ja niiden karmien kunnosta.

 

Virolainen menettely merkitsee, että samassa taloyhtiössä voi olla hyvinkin erilaisessa kunnossa olevia ikkunapuitteita.

 

 

***********

 

Tässä pari kuvaa Rakveressä Jaama-kadun varrella olevasta kaksikerroksisesta kerrostalosta, jossa asiantila on ikkunapuitteiden osalta hyvinkin erilainen eri asunnoissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

Tutkailkaapa asiaa, kun liikutte Virossa!

 

 

Kyllä suomalainen vastuunjako on mielestäni parempi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko niin, että pääministeri ei nauti Puolustusvoimain luottamusta?

Tiistai 3.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen johtaman hallituksen taival on ollut kivinen ja se näyttää muodostuvan entistäkin kivisemmäksi, kun pääministeri Kataisen ura Suomen pääministerinä on loppusoittoa vaille päätöksessä.

 

Venäjän Suomen ilmatilaan kohdistuneet loukkaukset ja pääministeri Kataisen selvitykset ovat olleet hämmästyttävää seurattavaa.

 

On kysyttävä, että miten Suomen pääministeri on noin ulkona Suomen turvallisuuteen keskeisesti liittyvissä kysymyksissä?

 

Sain varusmiesaikana peruskoulutukseni maavoimissa panssarintorjunnassa, mutta kertausharjoitusvaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien riveihin.

 

Opin sen, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmavoimilla on keskeinen rooli.

 

 

*************

 

 

Olen katsellut useaankin kertaan videon, jossa pääministeri Katainen (kokoomus) vakuutti IS:n Eurogrillissä 22. toukokuuta kolme kertaa kahdessa minuutissa, että Hornetit puuttuivat Venäjän koneiden tekemään ilmatilan loukkaukseen heti.

 

Katainen ilmaisi asian näin: ”Hornetit olivat ilmassa alta aikayksikön”, mutta todellisuudessa Hornetit eivät nousseet lainkaan ilmaan!

 

Katainen jäi kiinni rysän päältä, kun Savon Sanomat uutisoi 31. toukokuuta, etteivät Hornet-hävittäjät ehtineet lainkaan paikalle kahden Suomen ilmatilaa loukanneen venäläiskoneen luo.

 

Merkittävää on, että Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti Savon Sanomien kertoman asian Ylen Ykkösaamussa samana päivänä.

 

 

****************

 

 

On tärkeää, että Suomi huolehtii ilmapuolustuksestaan. Siitä ei kenelläkään ole poikkipuolista sanaa!

 

Poliittisen järjestelmän luotettavuuden kannalta keskeistä on, että kansalaiset voivat luottaa maan poliittisen johdon sanomisiin.

 

Nyt Suomessa ei näin ole, sillä pääministeri päästeli Venäjän suorittamien ilmatilaloukkausten jälkiselvittelyissä selkeää palturia.

 

Kansalaiset toivovat asiaan nopeaa muutosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Näimme päivän omatoimimatkalla Leipzigissä monen kuuluisuuden muistopatsaat

Maanantai 2.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Sukulaismiehen kanssa taannoin tekemällämme Dresdrenin reissulla kävimme päiväseltään myös Leipzigissä.

 

Ressumme oli omatoimimatka ja kumpikin meistä oli ensimmäistä kertaa Dresdenissä ja myös Leipzigissä.

 

Pidimme tukikohtana Dresdeniä ja teimme sieltä junamatkoja lähiympäristöön.

 

 

 

 

Myös Leipzigissä kävimme junalla, sillä Saksassa junalla matkustaminen on nopeaa ja edullista.

 

Junamme lähtöasema oli Dresden ja sen pääteasema oli Köln.

 

 

 

 

Vaikka oli vasta huhtikuun 27. päivä, olivat rapsipellot parhaassa kukassa.

Pitää muistaa, että Saksassa viljellään rapsia, ei rypsiä!

 

 

 

************

 

 

 

 

Säveltäjä, kapellimestari ja urkuri Johann Sebastian Bach syntyi Eisenach´ssa vuonna 1685, mutta teki elämäntyönsä pääosin Leipzigissä, jossa myös kuoli 65-vuotiaana vuonna 1750.

 

Bach oli kahdesti naimisissa ja hänellä oli yhteensä 20 lasta – 7 lasta ensimmäisen vaimon kanssa ja 13 lasta toisen vaimon kanssa.

 

Äitini puoleisella vaarillani oli 16 lasta kahdesta avioliitosta, mutta Bach ”pani paremmaksi”!

 

 

 

 

Pitihän minunkin poseerata maailmankuulun säveltäjän patsaan juurella!

 

 

 

 

 

Bach-museossa emme käyneet, sillä se oli sunnuntaipäivän vuoksi suljettuna.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Saksankielisen kaunokirjallisuuden vaikutusvaltaisella hahmolla ja todellisella yleisnerolla Johann Wolfgang von Goethella oli myös niin vankat siteet Liepzigiin, että hänellä on siellä patsas.

 

Goethe oli kymmenen vuoden ajan jopa Weimarin valtion pääministeri. Paremmin hän on jäänyt jälkipolvien mieleen kirjailijana, runoilijana, tiedemiehenä ja taidemaalarina.

 

 

Goethe syntyi vuonna 1749 Frankfurtissa, mutta 16-vuotiaana Leipzigissä aloitetut opinnot merkitsivät, että hänellä on muistopatsas Leipzigissä.

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Kolmas kuuluisa saksalainen, jonka patsaan tapasimme Leipzigin keskustassa omatoimimatkallamme, oli Albrecht Daniel Thaer.

 

Thaer´n nimi piileskeli muistini sopukoissa ja ei ihme, sillä hän oli merkittävä saksalainen tiedemies maataloustieteen alalla.

 

Muistankohan oikein, että Thaer olisi tehnyt tutkimuksia myös lypsylehmien ruokintatieteen alalla - heinän ja yleensäkin korsirehun hyödyntämisessä?

 

On sanottu Thaer´n patsaan olevan Leipzigissä niin arvokkaalla paikalla, että se muistuttaa maatalouden, kotieläintalouden ja metsätalouden keskeisestä merkityksestä yhteiskunnassa.

 

Hyvin sanottu!

 

Thaer´n muistopatsaan on veistänyt Ernst Reitschel.

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Havaintomme Leipzigin keskustassa olivat mielestämme niin puhuttelevia ja mielenkiintoisia, että poikkesimme ennen junan lähtemistä olusille ja nautimme Thomaskirchen Brauerein panemat oluet…

 

 

 

...sekä söimme mahtavat vihersalaattiannokset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hevosvaljakoita Dresdenin ja Meissen´n kaupunkikuvassa

Sunnuntai 1.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Hevosvaljakot luovat keski-Euroopan kaupunkikuvaan oman leimansa.

 

Kerroin taannoin Krakovan, Varsovan sekä Zakopanen matkoilla tapaamistamme hevosvaljakoista.

 

Tässä jutussani on muutamia valokuvia Dresdenissä ja sen naapurikaupungissa Meissen´ssä näkemistämme hevosvaljakoista.

 

 

Kuvat kertovat enemmän kuin sanat!

 

 

Aluksi Dresdenin valjakot:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten Meissen´ssä tapaamamme valjakko:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Dresdenissä oli liikkeellä hevosvaljakoihin verrattava kummajainen - automobiili:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikkea mielenkiintoista ja erikoista sitä maailmalla kulkiessa näkee!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Dresden Park Railway - mielenkiintoinen pienoisrautatie Dresdenissä

Lauantai 31.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Dresdenissä käyntimme eräs kohteista oli Dresden Park Railway eli puistossa sijaitseva pienoisrautatie.

 

Dresden Park Railway´llä on pitkät perinteet, sillä sen juuret ulottuvat vuoteen 1925 saakka.

 

Lilliputtirautatie toimi ”Liliputeisenbahnen” –nimisenä 20 vuotta aina toisen maailmansodan alkuun saakka.

 

Pienoisrautatien veturit sekä vaunut olivat sodan ajan hyvässä suojassa rautateiden työpajalla ja ne eivät kärsineet vaurioita.

 

Dresden jäi toisen maailmansodan jälkeen DDR:n puolelle ja pienoisrautatietoiminta lähti uudelleen käyntiin vuonna 1950.

 

DDR:n aikana pienoisrautatien nimi oli ”Pioneer Railway DDR”.

 

DDR:n aikainen nimi kertoo, että kyseessä oli nuorison sekä lasten rautatie ja sitä se on myös nyt.

 

 

**************

 

 

 

 

 

Vierailimme Dresden Park Railway´ssä huhtikuun 26. päivänä ja ostamamme matkalippu näytti tältä.

 

 

 

 

 

 

 

Vetureista kaksi on höyryvetureita ja kaksi akkukäyttöistä – matkustimme radan ympäri tämän akkukäyttöisen veturin vetämissä vaunuissa.

 

Akkukäyttöisten vetureiden akut ladataan öisin ja niissä riittää varausta koko päiväksi.

 

 

 

Moritz –niminen höyryveturi oli toinen rataa kiertävä vetopeli.

 

 

 

 

 

 

 

 

Radan raidepituus on 7,2 kilometriä ja radalla on viisi pysäkkiä. Raideleveys on 381 mm.  Korkein sallittu nopeus radalla on 20 km/h.

 

 

 

 

Veturinkuljettajina toimivat aikuiset, mutta muu henkilökunta on nuoria.

DDR:n aikana radalla harjoitelleet nuoret päätyivät hyvin usein töihin rautateille.

 

 

Seuraavassa muutama kuva ratahenkilökunnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rata kulkee kauniissa puistossa ja junanäkymistä muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Dresden Park Railway on helppo löytää, sillä seuraamalla opasteita ”Zoo” eli eläintarha tai VW-tehdas osaa varmasti perille.

 

Perille pääsee myös useilla raitiovaunulinjoilla.

 

Kannattaa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestari iski hanan oluttynnyrin kylkeen ja alkoi tarjoilla olutta!

Perjantai 30.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Dresdner Frühjahrsmarkt eli Dresdenin Kevätmarkkinat olivat eilen juttuni aiheena ja nyt jatkan samasta aiheesta.

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämisen jälkeen avajaistilaisuuden juontaja haastatteli Dresdenin pormestari Helma Orosz´a (vasemmalla).

 

Orosz on kunnon pormestari, sillä hän ei pitkiä puheita jaaritellut,…

 

 

 

 

 

…koska pormestarin seuraava kunniatehtävä odotti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunniatehtävä oli iskeä oluttynnyrin kylkeen hana ja toimenpidettä varten tynnyrin päällä oli odottamassa iso puunuija sekä messinkinen oluthana, jota pormestari Orosz tässä ottaa esille laatikosta.

 

 

 

 

Ensimmäisellä iskulla hana toki lävisti tynnyrin, mutta tarvittiin toinen isku puunuijalla, jotta hana meni tarpeeksi syvälle tynnyrin kylkeen, jotta ohrajuoma ei päässyt luvattomia teitä torikiveykselle.

 

 

 

 

 

Tynnyrin kanteen piti iskeä ”henkitappi”, jotta olut virtaisi tynnyristä tasaisena virtana kolpakkoihin.

 

 

 

 

 

Pormestari sai hieman opetusta paikalliselta panimomestarilta…

 

 

 

 

 

 

 

…ja panimomestarin ilmeestä näkee, että pormestari oppi hanan iskemisen sekä hanan käyttämisen niksit helposti!

 

 

 

 

Olutkolpakoita alkoi täyttyä vinhaa vauhtia,…

 

 

 

 

 

…mutta myös niiden tyhjenemisvauhti oli melkoinen, sillä tarjoilualustana toiminut tynnyrinkansi oli melkein aina tyhjä!

 

 

 

 

 

Poikkesimme muutaman tunnin kuluttua uudestaan markkinapaikalla ja totesimme, että osa juhlasalon pystyttäjistä oli nauttinut päivän mittaan ohrajuomaa oikein rattoisaa vauhtia!

 

************* 

 

 

Pormestarin toimiminen oluttynnyrin avaajana ja ”ylimpänä juomanlaskijana” on hieman toista kuin meillä Suomessa.

 

Suomessa pormestarit avaavat pönöttävien puheiden voimalla erilaisia tapahtumia ja kehua retostelevat omia sekä taustaryhmiensä saavutuksia.

 

Saksassa hommat hoidetaan paljon rennommin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten juhannussalko saadaan miesvoimin pystytettyä ja koristeltua?

Torstai 29.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Juhannussalko mielletään ruotsalaiseen ja Suomessa ruotsinkieliseen perinteeseen kuuluvaksi koristeelliseksi saloksi.

 

Samanlaisia salkoja tapaa mm. Saksassa juhlistamassa erilaisia juhlia ja markkinatapahtumia.

 

Kyseessä on yli kymmenmetrinen salko, joka on koristeltu erilaisin köynnöksin, nauhoin ja monilla muilla eri tavoilla.

 

Saimme taannoisella Dresdenin matkallamme tutustua juhannussalkotyyppisen rakennelman pystyttämiseen.

 

 

 

 

 

Sukulaismiehen kanssa tekemämme matka Dresdeniin ajoittui Dresdner Frühjahrsmarkt`n aikaan eli Dresdnerin Kevätmarkkinoiden aikaan.

 

Kevätmarkkinat alkoivat samana päivänä, kuin saavuimme Dresdneriin eli huhtikuun 25. päivä ja ne päättyivät vasta toukokuun 18. päivä!

 

 

 

 

 

 

Pääsimme seuraamaan markkinoiden avauspäivän tärkeintä tapahtumaan eli juhlasalon pystyttämistä aivan vierestä.

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttäminen oli mielenkiintoinen tapahtuma, sillä pystyttäminen tapahtui täysin miesvoimin.

 

 

 

 

 

Juhlasalon tukirakenteet olivat samanlaiset kuin tapaa olla lipputangoilla.

 

 

 

 

 

Kuvassa oikealla näkyvät kuoritut nostosalot olivat keskeisessä roolissa juhlasalon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämiseen osallistui lähemmäs kuutisenkymmentä kansallispukuista miestä ja kaikki he olivat tarpeellisia salon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

Tässä näkyy se tapa, jolla nostosalot oli vetoliinalla kiinnitetty toisiinsa, jotta juhlasalon nostotyö oli mahdollista.

 

On luonnollista, että entiseen aikaan ei ollut käytössä vetoliinoja vaan silloin vetoliinojen tehtävä hoidettiin varmaan vitsaksilla.

 

 

 

 

 

Nostosalkojen lipeäminen torikiveyksellä oli joka hetki vaarana ja sen vuoksi homma piti hoitaa varmistellen.

 

 

 

 

Nostotyö kesti parisen tuntia ja sen edetessä ehdimme vallan hyvin käydä nauttimassa saappaalliset hyvää saksalaista olutta!

 

 

 

 

 

Runsaan parin tunnin työskentelyn jälkeen juhlasalko oli saatu pystyyn…

 

 

 

 

 

…ja voitiin ryhtyä sen koristeluun.

 

 

 

 

Juhlasalon yläpäässä olleet koristenauhakerät päästettiin avautumaan…

 

 

 

 

…ja kansallispukuiset tanssijat ryhtyivät sopivasti ja suunnitellusti kiertämään nauhat käsissään salkoa sekä toisiaan,…

 

 

 

 

 

 

…jotta taidokas punoskuvio alkoi muodostua juhlasalon ympärille!

 

Mitä torilla tämän jälkeen tapahtui – siitä saatan kertoa jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eurovaalit laittoivat Suomen poliittisen kartan uusiksi

Keskiviikko 28.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamenttivaaleista on nyt kulunut kolme yötä ja on aika tehdä ensimmäisiä johtopäätöksiä vaalien jälkeisestä elämästä Suomessa ja miksei myös koko Euroopassa.

 

Kuuntelin Tampereen Radiosta Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halmeen haastattelua ja hän osasi mielestäni vetää suomalaisten puolueiden merkityksestä oikean yhteenvedon.

 

Halme totesi radiohaastattelussa, että...

...Suomessa siirryttiin kahden suuren puolueen ja neljän keskisuuren puolueen tilanteeseen.

 

Vaalitappiostaan huolimatta Kokoomus säilytti europarlamenttivaaleissa suurimman puolueen aseman, mutta Keskusta kohosi vaalivoittonsa ansiosta samalle tasolle.

 

Perussuomalaisten ja Vihreiden merkittävät tappiot, SDP:n rökäletappio sekä Vasemmistoliiton selkeä vaalivoitto merkitsivät, että nämä neljä puoluetta kisaavat tasaisessa keskisarjassa.

 

Hallituspuolueet kärsivät selkeän tappion, sillä ainoastaan kristillisdemokraatit sekä RKP – Timo Soinin luonnehdinnan mukaan ”takiaispuolueet” – pystyivät kohentamaan suosiotaan.

 

 

**************

 

Keskustan osalta valituiksi tulleet Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki edustavat todellista timanttisarjaa euroedustajina.

 

Henkilökohtaisesti kävin pitkän puntaroinnin siitä, että kuka saisi ääneni ja puntaroinnin kohteena olivat juuri nämä kolme sittemmin valituiksi tullutta ehdokasta.

 

Olin heti alusta saakka iloinen, että Olli Rehn lähti ehdokkaaksi, sillä hän on tällä hetkellä ylivoimaisesti parhaiten suomalaisista perillä Euroopan taloustilanteesta.

 

Henkilökohtaisesti en ennen eurovaalikampanjaa tuntenut Olli Rehn´ä, mutta hänen käyntinsä Tampereella ja ne hetket, jolloin sain keskustella hänen kanssaan, vahvistivat mielikuvaani osaavasta vaikuttajasta.

 

Paavo Väyrynen on tullut näin ruohonjuuritason Keskusta-toimijallekin tullut tutuksi vuosien varrella. Väyrysen presidentinvaalikampanja palautti suomalaisten uskon keskustalaisuuden elinvoimaan ja se nosti minun sekä varmaan myös monen muun suomalaisen arvostusta Väyryseen.

 

Arvostan Väyrysessä todellista yrittäjyyttä, sillä Keminmaan herukkaviljelmät ja Pohjantähti-opisto sekä samalla tontilla olevat monet oheistoiminnat kertovat miehestä, joka osaa muutakin kuin politikoida.

Arvostan korkealle myös Vuokko Väyrysen roolin miehensä kanssakulkijana.

 

Anneli Jäätteenmäkeä olen saanut kuluneen vuoden aikana seurata näistä Keskustan ykkösehdokkaista läheisimmin.

 

Annelin toiminta Alde-ryhmän varapuheenjohtajana ja suomalaisten europarlamentaarikkojen kärkinimenä ovat vakuuttaneet minut siihen, että annoin ääneni ehdokkaalle numero 195.

 

Suomalaisten kuluttajien, kotimaisen ruokaturvallisuuden ja suomalaisen alkutuotannon puolestapuhujana sekä todellisena Suomen puolesta työtä tehneenä Anneli Jäätteenmäen panos on ollut europarlamentissa päättyneellä viisivuotiskaudella keskeinen.

 

Suomi tarvitsee Anneli Jäätteenmäen panosta myös seuraavana viisivuotiskautena ja sen vuoksi päädyin äänestämään Annelia europarlamenttiin.

 

En suinkaan ole kaikista asioista samaa mieltä Annelin kanssa, sillä mm. Suomen turvallisuuspolitiikasta meillä on selkeitä vivahde-eroja.

 

 

***************

 

 

Turvallisuuspolitiikan saralla toivon avointa keskustelua niistä vaihtoehdoista, joita Suomen poliittisen johdon pitäisi tarjoilla suomalaisille.

 

Sopiva forum turvallisuuspolitiikkakeskustelulle on ensi vuoden huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit ja vaaleja edeltävä kampanjointi.

***************

 

On muistettava, että ministeripaon jatkuminen, kokoomuksen hyytyminen sekä SDP:n kannatuksen hupeneminen ja Fennovoiman ydinvoimalakysymys saattavat merkitä ennenaikaisia eduskuntavaaleja jo syksyllä.

Keskustan pitää olla joka hetki valmis syksyllä 2014 mahdollisesti järjestettäviin eduskuntavaaleihin!

 

 

-Esko Erkkilä-