Neljän vuoden korpivaellus ministerivierailujen osalta on päättynyt

Perjantai 15.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskusta oli hallitusvastuusta poissa neljä pitkää vuotta.

 

 

Neljän vuoden aikana kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit ajoivat Isänmaamme sellaiseen kurimukseen, että siitä nouseminen on vaikeaa.

 

 

Keskustan kenttäväen kannalta neljä oppositiovuotta merkitsivät, että emme saaneet maakuntavierailuille keskustalaisia ministereitä.

 

 

Keskustan kenttätoimijan kannalta on aina ”palkintohetki”, kun saa junailla tilaisuutta, jossa esiintyy keskustalainen ministeri.

 

 

Tiedän Suomen vaikean taloustilanteen, johon ajauduimme edellisen hallituksen aikana ja ymmärrän, että keskustalaisten ministerien vierailut maakunnissa ovat myös nyt harvinaista herkkua – Keskustan ministereitä tarvitaan päätöksenteon ytimessä ja heidän maakuntamatkansa saavat odottaa.

 

 

Me Tampereen keskustalaiset olimme tyytyväisiä, kun saimme maakuntaamme Kimmo Tiilikaisen ja Anu Vehviläisen.

 

 

Ministerit esiintyivät Tampere-talossa ”Seutufoorumi 2015” –tapahtumassa 3.11.2015.

 

 

Seutufoorumi on Tampereen kaupunkiseudun kuntien – Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Vesilahti – yhdessä järjestämä tilaisuus, jossa käsitellään tämän talousalueen kysymyksiä.

 

 

Tässä pieni kuvakollaasi Kimmo Tiilikaisen ja Anu Vehviläisen vierailuista Tampereella 3.11.2015:

 

 

 

 

 

Keskustanaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Minna Sarvijärvi ja Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallituksen jäsen Antti Juva olivat yhdessä kanssani vastaanottamassa ministeri Kimmo Tiilikaista Tampere-talolle!

 

 

 

 

 

 

On tällä vaalikaudella melkoisen varmaa, että maa- ja metsätalousministeri ja ympäristöministeri eivät taistele keskenään, sillä Kimmo Tiilikainen hoitaa kumpaakin ministeripestiä!

 

 

 

 

 

 

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

 

 

 

 

 

 

Anu Vehviläisen puheenvuoro Seutufoorumin päätteeksi sai suuret suosionosoitukset!

 

 

 

 

 

 

Lehdistöä kiinnosti Anu Vehviläisen suunnitelmat – Aamulehden Aki Taponen jututtaa Vehviläistä ja Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen seuraa taustalla.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti Seutufoorumin jälkeen Tampereen Sokoksella yleisötilaisuuden, jossa hyväntuulinen ministeri Vehviläinen piti mielenkiintoisen esityksen.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön sihteeri Raija Moilanen antoi Anu Vehviläiselle ”tuunaamansa” heijastimen muistoksi Tampereella käynnistä!

 

 

Kiitoksia Kimmo Tiilikaiselle ja Anu Vehviläiselle – ehkä jo huomenna saan kertoa seuraavasta ministerivierailusta Tampereelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Teurastamon paikalle eläintarha ja eläintarhan paikalle Tampere-talo!

Lauantai 9.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Tampereen keskustan välittömässä läheisyydessä Yliopistonkadulla.

 

 

Harvat kuitenkaan tuntevat paikan lähihistoriaa.

 

 

Paikalla oli Tampereen Teurastamo, kunnes samalle paikalle perustettiin eläintarha.

 

 

Eläintarha toimi vuodesta 1964 vuoteen 1972 ja sen kuuluisimmat asukkaat olivat Tam ja Pere –nimiset leijonat.

 

 

Leijonanpennut olivat Tampereen puolalaisen ystävyyskaupungin Lodz´n lahja Tampereelle – Lodz on ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1958 alkaen.

 

 

**************************

 

Entisen teurastamon ja entisen eläintarhan paikalle Sorsapuiston äärelle valmistui vuonna 1990 Tampere-talo.

 

 

Talo maksoi aikoinaan 307 miljoonaa markkaa eli n. 50 M€.

 

 

 

 

 

Tampere-talon sisäänkäynti.

 

 

 

 

 

 

Syyshortensioiden ystävänä arvostan, että Tampere-talon kaikilla puolilla on rehevät ja hyvinhoidetut syyshortensiakasvustot – jo niiden vuoksi kannattaa tehdä kävelylenkki Tampere-talon ympäri syys…lokakuussa!

 

 

 

 

 

Tampere-talolla on vuodesta 1990 alkaen ollut neljä johtajaa ja heistä kolmen ensimmäisen kuvat ovat Tampere-talossa kunniapaikalla (valitan kuvieni heikkoa laatua, sillä lasipäällyste muotokuvien päällä heijasteli kiusallisesti):

 

 

 

 

 

 

Carl Öhman 1990 – 1997.

 

 

Öhman oli vuosina 1973 – 1997 naimisissa Marjatta Leppäsen kanssa.

 

 

 

 

 

 

Kaarina Suonio 1997 – 2004.

 

 

Suonio oli kulttuuriministerinä Kalevi Sorsan kolmannessa hallituksessa ja opetusministerinä Sorsan neljännessä hallituksessa vuosina 1982 – 1986.

Hämeen läänin maaherrana Suonio toimi 1994 – 1997.

 

 

 

 

 

 

Kalervo Kummola 2004 – 2011.

 

 

Kummolalla on meriittejä niin paljon, että niitä ei kannata edes yrittää luetella.

 

 

Saatan olla jonkinlainen vara-Kummola, sillä minua on ainakin kahdesti kommentoitu jääkiekko-ottelun aikana miesten vessassa, että kato perkele Kummola!  Kerroin tämän joskus Kummolalle ja hän totesi, että ristinsä se on sullakin!

 

 

 

Nykyisin Tampere-talon johtajana on Pauliina Ahokas, mutta luonnollisesti hänen muotokuvaansa ei vielä ole Tampere-talossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lämminhenkistä uutta vuotta!

Tiistai 5.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Maanantaimarkkinat Keskustorilla Tampereella.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu Maanantaimarkkinoille ja niin tapahtui myös eilen.  Oli merkillepantavaa, että muista puolueista ainostaan Vasemmistoliitto oli paikalla, sillä SDP, Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat hyytyneet pakkaseen vai oliko syynä hyytyminen politiikan kiemuroihin!

*************

Lämminhenkistä uutta vuotta!

 

Vuoden ensimmäiset maanantaimarkkinat vietettiin kylmässä pakkassäässä. Mutta tunnelma keskustan teltalla oli lämminhenkinen. Miesten keittelemät kahvit irrottivat hymyn monen torivieraan kasvoille.

Joululomalaisena minulla oli ilo ja kunnia olla toimeliaassa remmissä mukana pienen hetken. Joku epäili meidän olevan liikkeellä seuraavia vaaleja silmällä pitäen. Kerroin, että on tärkeä pysyä tavallisten ihmisten arjen tasolla myös vaalien välillä. Parhaiten tuntuma säilyy, kun on aktiivisesti kuulolla ja läsnä.

Tampereelle on tunnusomaista suuri muualta muuttaneiden määrä. Tänäänkin siitä virisi monta keskustelua. Kotoutumisessa on kovasti tehtävää meillä jokaisella.

Torikahvit onnistuvat vain touhukkaan talkooporukan voimin. Toivottavasti talkoohenki on vallitsevasti periytyvä ominaisuus ja saa sille kuuluvan arvon. Kiitos jokaiselle vastuunkantajalle uurastuksesta yhteisen aatteen vaalimiseksi!

*********

Kiitokset Minnalle, kiitokset muulle talkooväelle ja kiitokset erityisesti markkinavieraillemme!

Tapaamme samoissa merkeissä maanantaina 1.2.2016!

-Esko Erkkilä-

Raisiossa hevonen meni katolle, mutta Tampereella se rysähti Hämeensillalle!

Keskiviikko 30.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vaikka kuinka huolellinen olisi, niin työelämässä saattaa tapahtua vahinkoja.

 

 

En ollut paikalla, mutta nelikymmenvuotisen työnantajani Rehuraisio Oy:n rehuvalmistushistoriassa eräs eniten naurua aiheuttanut tapahtuma oli, kun kerran valmiit rehuseokset olivat menneet virheellisesti asennettujen putkistojen vuoksi vääriin paikkoihin.

 

 

Tapahtuma ei sinällään aiheuttanut naurua, mutta se tapahtumahetken kommentointi, jonka silloinen tuotantopäällikkö antoi, oli vuosikymmenet syynä naurunpurskahduksiin työyhteisössäni.

 

 

Kyseessä oli hevosten rehuseos Hevos-Herkku, jonka erään valmistuserän osa oli mennyt rehutehtaan katolle eikä suinkaan valmiintavaran siiloon.

 

 

Tuotantopäällikkö Tuomo Suominen oli silloin kommentoinut tapahtumaa näin:

 

 

”Hevonen meni katolle…”

 

 

Tapahtumaan liittyi se, että kananrehuseos Kana-Herkku oli myös mennyt väärään siiloon – en muista, että minkä toisen valmiin rehuseoksen päälle – ehkä Sian-Herkun päälle – ja Suominen oli jatkanut raportointiaan…

 

 

”…ja kana sian päälle!”

 

 

 

*****************

 

 

Vanha rehuraisiolainen tapahtuma tuli mieleeni, kun Tampereen Hämeenkadun yläpuolella killuneista jouluvaloista yksi hevoskuvio rysähti Hämeensillalle parhaaseen jouluvaloaikaan 20.12.2015.

 

 

On luonnollista, että varotoimenpiteisiin piti heti ryhtyä ja kaikki 22 kappaletta valopylväisiin kiinnitettyä jouluvaloa purettiin maanantaina 21.12.2015.

 

 

Tampereen valokuviot ovat vuosikymmenten perinne Tampereella ja viime syksynä käytiin vilkas keskustelu, kun pienen jonkinlaisen itsensä jouluvalopäättäjäksi julistautunut ryhmä halusi väenväkisin luopua perinteisistä Tampereen jouluvaloista.

 

 

Kuntalaismielipide sai kuitenkin aikaan sen, että perinteisistä jouluvaloista ei kuitenkaan luovuttu.

 

 

Ryhmä saa ottaa kontolleen vastuun hevoskuvioiden putoamisesta, sillä se halusi tilata kuviot itävaltalaiselta MK Illumation –nimiseltä yritykseltä – tamperelainen tai edes suomalainen metallialan yritys ei ollut Tampereen kaupungin päättäjien mukaan riittävän luotettava valokuvioiden toimittajaksi.

 

 

Tampereen Valoviikkojen 50. juhlavuosi sai synkän päätöksen, kun Tampereen kaupungin ”valoviikkopäättäjien” kommellusten vuoksi valoviikkoja ei pystytty viettämään ainakaan Jouluna 2015 ja eikä Uutena Vuotena 2016.

 

 

Tässä muutama kuva Tampereen 50. Valoviikkojen hevoskuvioista, kun ne ennen romahtamistaan vielä killuivat Hämeenkadun yllä Hämeensillalla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Tässä ehkä paras kuvistani lyhytaikaisiksi jääneistä Hämeensillan hevoskuvioista!

 

 

MK Illumation –yrityksellä on toimintaa useissa maissa – missä vinku-Intiassa onkaan hitsattu nämä kuviot?

Kuka päätti ostaa Tampereen 50. Valoviikkojen valokuviot Itävallasta?

Oletan, että tarjouskilpailu on järjestetty ja eri vaihtoehtoja on vertailtu - vai onko?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Teimme traktorihankinnan, jossa annoimme painoarvoa myös muille tekijöille kuin hinnalle

Tiistai 29.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta, kun olen saanut toimia Tampereen Infra Liikelaitoksen luottamushenkilönä.

 

 

Vaalikauden 2009 – 2012 toimin tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsenenä.

 

 

Liikelaitoksen johtokunta jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan 9.4.2017 pidettäviin kuntavaaleihin saakka.

 

 

***************

 

 

Tukeudun tässä jutussa johtokuntamme virallisiin ja julkisiin pöytäkirjoihin, mutta totean, että asioiden käsittely Infran johtokunnassa on koko ajan ollut yhteistyöhaluista ja tamperelaisten parhaaksi tähtäävää – puoluenäkökohtia johtokuntatyöskentelyssä ei ole harrastettu.

 

 

 

Investointibudjettimme vuonna 2015 on 1,1 M€ ja eräs investointikohteistamme tänä vuonna oli traktorin hankkiminen, josta teimme päätöksen 22.4.2015 pidetyssä kokouksessamme.

 

 

Kopioin tähän alle sen julkisen aineiston, joka traktorin hankkimisesta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa syntyi, kun teimme hankintapäätöksen:

 

 

 

**********************

 

 

 

Traktorin hankinta

 

 

Infrajo 22.4.2015                Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen 13.4.2015:

 

"Tampereen Logistiikka Liikelaitos pyysi tarjouksia Tampereen Infra Liikelaitoksen toimeksiannosta traktorista. Lisäksi optiona tarjoajan oli tarjottava alaterää sekä takaterää erikseen hinnoiteltuina.

 

Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittavan tavaran hankinta. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus 13.2.2015 HILMA-palvelussa. Tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi - portaalissa.

 

Tarjouksen jätti määräaikaan 2.3.2015 klo 16.00 mennessä seuraavat yritykset: AGCO Suomi Oy, Hankkija Oy ja Konekesko Oy.

 

Tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia.

 

Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: hinta max 70 pistettä ja laatu max 30 pistettä jakautuen seuraavasti: ajomukavuus, ergonomia, istuimen säädettävyys jne max 10 pistettä, ajettavuus ja traktorin käyttäytyminen eri tilanteissa max 10 pistettä, hallintalaitteet sekä päivittäisen huollon selkeys, tarkastukset, liittimet jne max 10 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisille traktoreille suoritettiin koeajot.

 

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki AGCO Suomi Oy saaden 97 pistettä.

 

Vertailuhinnat ja laatupisteet perusteluineen ovat nähtävissä tämän päätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta sekä laatuarviointilomakkeelta.

 

Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta.

 

Hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua tämän hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.

 

Yhteyshenkilö: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

Päätösehdotus. Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta päättää,

 

että sopimus Valtra N113H5 -traktorin hankinnasta tehdään AGCO Suomi Oy:n (2395797-2) kanssa ja

 

että lisäksi tilataan optiona pyydetty takaterä hinnaltaan 6 854,00 € ja

 

että hankinnan kokonaisarvo on 76 354,00 € (alv 0 %) ja

 

että hankinta sisältyy vuoden 2015 investointeihin ja

 

että hankintapäätös on Tampereen kaupunkia sitova vasta, kun sopimus on allekirjoitettu.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

*****************

 

 

Päätöksemme perustui päätöksenteon jälkeen kaikille julkiseen vertailutaulukkoon, josta ilmenee, että Konekesko Oy tarjosi ”Massey Ferguson 5613 Dyna 4 Efficient” –merkkistä traktoria, Agcosuomi Oy ”Valtra N113H5” merkkistä traktoria ja Hankkija Oy ”John Deere 6125 M” –merkkistä traktoria.

 

 

Konekesko Oy:n tarjoama traktori sai 94,799 pistettä, Agcosuomi Oy:n tarjoama traktori 97,000 pistettä ja Hankkija Oy:n tarjoama traktori 83,452 pistettä.

 

 

Päätimme hankkia Agcosuomi Oy:n tarjoaman ”Valtra N113H5” –traktorin tarjouspyynnössä esitettyine lisälaitteineen hinnalla 69.500 euroa.

 

 

Vertailutaulukko löytyy internetistä seuraavan polun päästä: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Esityslista- ja pöytäkirjahaku -> Pöytäkirjat -> Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta -> Hae kokoukset -> 22.4.2015 klo 16.00 -> Traktorin hankinta -> Liitteet -> Vertailutaulukko.

 

 

*******************

 

 

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 8.-10.10.2015 valtakunnallinen KoneAgria –näyttely maatalouden ammattilaisille ja siellä näin Tampereen Infra Liikelaitokselle ostamamme Valtra-traktorin ennen sen luovuttamista tilaajalle.

 

 

Tässä muutama kuva hankkimastamme traktorista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********

Kelpasi sitä hankintaamme minunkin ihailla!

 

 

***************

 

Huomasitte varmaan, että ostopäätöksessämme hinnalla oli ainoastaan 70 %:n painoarvo ja laatutekijöillä 30 %.

 

 

Aivan liian usein kunnallisissa hankinnoissa ostospesifikaatioissa todetaan, että ratkaisevaa on halvin hinta.

 

 

Näin ei saisi olla – näin siitä huolimatta, vaikka tässä tapauksessa voittaneella vaihtoehdolla olikin parhaiden laatupisteiden lisäksi myös halvin hinta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runoilija V. A. Koskenniemen "Kenttäpappi" -runo liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen

Sunnuntai 27.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Satuin Kangasalan kirjastoon 27.11.2015, kun siellä oli lainakirjojen poistomyynti.

 

 

Myytävien kirjojen hinta oli 0,20 €/kpl ja ostin kirjoja kahdella eurolla eli kymmenen kappaletta.

 

 

 

 

 

 

Eräs ostamistani kirjoista oli Paavo Virkkusen kirjoittama ja vuonna 1941 ilmestynyt

 

 

Suomen taistelevan armeijan henki

 

 

 

Kirja antoi arvokasta lisätietoa Tampereella Hämeenpuistossa seisovasta Vapaudenpatsaasta.

 

 

 

 

Tampereen Hämeenpuiston Vapaudenpatsas on vuonna 1921 paljastettu kuvanveistäjä Viktor Janssonin luoma taideteos, jonka mallina on ollut sittemmin kansanedustajaksi kohonnut teologian ylioppilas Elias Simojoki.

 

 

 

 

 

 

Virkkusen kirjassa on kuva Simojoesta, kun hän on lähdössä Talvisotaan.  Kuvasta nähdään, että mies on vantteroitunut sitten niiden aikojen, jolloin hän oli kuvanveistäjän mallina Vapaudenpatsasta tehtäessä.

 

 

Simojoki kaatui Laatokan jäälle Koirinojan edustalle 25.1.1940, kun hän oli lopettamassa hevosta, joka tuskissaan hirnui rintamien välissä. Simojoki onnistui taskuaseellaan lopettamaan hevosen, mutta sen jälkeen puna-armeija kohdisti Simojokeen tulensa ja Simojoesta tuli sankarivainaja.

 

 

***************

 

 

Miten runoilija V. A. Koskenniemi liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen?

 

 

Lainaan 27.11.2015 Kangasalan kirjastosta kahdellakymmenellä sentillä ostamaani ”Suomen taistelevan armeijan henki” –kirjaa:

****

 

 

”Runoilija V. A. Koskenniemi, joka sattumalta saapui paikalle, kun asetoverit kuljettivat kaatuneen rannalle, on ikuistanut Elias Simojoen henkilön ja teon ”Kenttäpappi” nimisessä runoelmassaan. Siinä luemme:

 

 

Vuoks´ eläimen apua anovan

menit, pappi, kuolemaan.

Mutta alennuksessa maailman

mitä meille sa annoitkaan!

 

 

Jotais uskosta siihen, mitä ei

voi kuolema kukistaa,

mikä meitä lähemmäs määräämme vie

ja lähemmäs Jumalaa,

 

 

mikä kärsimystiellemme lohtua luo

ja valoa pimeyteen,

mikä meille voiton seppeleen suo

yli tomumme kylmenneen,

 

 

mik´ on yläpuolella vainontyön

vihan, valheon valtojen

ja yläpuolella maailmanyön:

sydän urhea ihmisen.

 

 

Sua milloinkaan ma tuntenut en,

Olit yksi sa joukosta vain.

Veli, pappi, ystävä, ihminen,

miten paljon sulta ma sain!”

***************

Toivon, että tämä juttuni antaa lukijoilleni lisäarvoa, kun katselette Tampereen Hämeenpuistossa lähellä Kirjastotalo Metsoa sijaitsevaa Vapaudenpatsasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala - Joulukuusipaikkakunta!

Perjantai 4.12.2015 - -Esko Erkkilä-

On hienoa olla syntyjään viljakkalalainen tänä jouluna, sillä kotokulmiltani ovat peräisin Tampereen Keskustorin joulukuusi ja myös Ylöjärven torilla oleva joulukuusi!

 

 

 

 

 

Tampereen Keskustorin joulukuusi on kasvanut Viljakkalan Hanhijärven koulupiirissä eli samassa koulupiirissä, jossa olen syntynyt ja viettänyt elämäni ensimmäiset parisenkymmentä vuotta.

 

 

Minulla on edelleen vahvat siteet Viljakkalan Hanhijärvenkulmalle, sillä omistan siellä puolet synnyinkotitilastani ja toisen puoliskon omistavat yhdessä kolme poikaani. Kotitilani lisäksi mökkini sijaitsee samalla kulmakunnalla.

 

 

Keskustorilla nyt oleva joulukuusi on kasvanut Pentti Leppäkosken aikoinaan omistamalla tilalla. Tilan nykyinen isäntä on Jarkko Blomqvist.

 

 

 

 

 

On mukavaa sattumaa, että myös Ylöjärven torilla oleva joulukuusi on Viljakkalasta.

 

Kuusen lahjoittivat Seija ja Pauli Kivimäki Viljakkalan Karhelta.

 

 

 

Saan olla ylpeä, että Tampereen ja Ylöjärven komeat joulukuuset ovat Viljakkalasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Keskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.

 

Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

 

Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.

 

Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.

Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.

 

On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.

 

On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!

 

Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.

 

En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!

Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!

 

 

Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Asevelikylän omakotitalojen tyyppipiirustukset on tilattu Alvar Aallolta

Lauantai 28.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Nekalassa sijaitsevan Asevelikylän kolmetoista omakotitaloa on rakennettu vuosina 1941 – 1943.

 

 

Talot on rakennettu talkoovoimin ja niiden tarkoituksena oli hankkia tyydyttävät asunnot asuntopulasta kärsivien kaatuneitten ja haavoittuneiden aseveljien lapsille.

 

 

Talojen tyyppipiirustukset tilattiin Alvar Aallolta ja talojen puuosat valmisti Varkauden tehtaallaan A. Ahlström Oy.

 

 

Asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Asevelitoiminnan ja talkoohengen muistoksi on Asevelikylän vierelle Jokipohjankadun varteen pystytetty ”Talkoohengen muistomerkki”.  

 

 

Muistomerkki on halkaistu luonnonkivi ja se pystytettiin paikalleen 1974 - muistomerkin on ideoinut Reijo Ojanen.

 

 

 

 

 

 

Kiveen kiinnitetyssä kuparilaatassa olevan tekstin on muotoillut myöhemmin kaupunkineuvoksen arvonimen saanut Vilho Halme.

 

 

Teksti kuuluu näin:

 

 

”Talkoohengen ja yhteistunnon voimalla - Läpi Harmaan Kiven – rakensivat

tamperelaiset kodin rintamalla 1939-1944 taistelleiden omaisille Näin syntyi

tälle alueelle Asevelikylä, käsittäen 13 kahden perheen taloa.

 

Tampere – auta itseäsi”

 

 

 

*****************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Toreille kansan tuntoja kuuntelemaan"

Keskiviikko 25.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tänään suulla suuremmalla, kun toistan kangasalalaisen Mikko Kiion Suomenmaa-lehden ”Mielipiteet” –palstalla eilen olleen kirjoituksen.

 

 

 

 

Mikko Kiio on ahkera talkoolainen, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu Tampereen Torikauppiasyhdistyksen Tampereen Keskustorilla järjestämille Maanantaimarkkinoille.

 

 

Näin Mikko tarinoi eilisessä Suomenmaassa:

 

 

*****************

 

 

Miksi Keskustan kasvu vielä odottaa suosiotaan kaupunkiseuduila? Siksi, että olemme citiriennoissa turuilla ja toreilla niin näkymättömiä etenkin vaalien välillä. Mutta onko jo jossain päin Suomea osallistuttu mallikkaasti tulemaan esille? Kertokaa kokemuksistanne!

 

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on fiksun etumiehensä Erkkilän Eskon innoittamana saanut jo parin vuoden ajan ansiokasta ja säännöllistä näkyvyyttä aikaiseksi.

 

 

On oltu Tammerforssin Torikauppiasyhdistyksen järjstämillä Keskustorin maanantaimarkkinoilla Pirkanmaankeskusta.fi:n vihreän teltan kera kertakuisin tavattavissa, rahvaan tuntoja kuuntelemassa, kyselemässä, väittelemässä ja ideoita talteen saamassa.

 

 

Harvakseltaan on siellä iloksemme myös arvostettuja kansanedustajia sekä ehdokkaitakin pistäytynyt porisemassa, viimeksi Hakasen Pertti, sikatilallinen Sastamalasta ja Kiiminkijoen Joviaali Alatalon Mikko Pispalasta.

 

 

Torille on tultu kahdeksan tienoilla lähiläänistä kamppeet matkassa valmistautumaan päivään ja tarjoiluun.

 

 

Iltapäivän kahteen asti on sievän liinan peittämällä pöydällä ollut kielenkirvoketta, kuumaa kahveeta kansalle tarjona, monet pakkaukset Töysän pipareita avattuna ja maitoa kannuun kaadettuna.

 

 

Fiksuina vaihtoehtoina on kauniista termoskannuista lirutettu lämmintä sikurijuomaa ja ceilonin saikkaa pahvimukeihin. Keskustan mainokset, normienpurku- ja jäsenkaavakkeet ovat toistaiseksi vielä niukalti ohikulkijan kätösiin tarttuneet.

 

 

Noudatettakoon Pirkanmaalla ja ympäri maata Tampereen kelpo esimerkkiä. Talkoolaisia joka pitäjästä vuorotellen paikalle! Noloahan on, jos joka kerta vain samat vastuun- ja velvollisentuntoiset Eskot, Matit, Johannekset, Jaanat ja Kaarinat paikalla ovat.

 

 

Mikko Kiio

sikuri- ja saikkavastaava Kangasalta

 

 

*******************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkalassa pormestari on poliittisen yhteistyön rakentaja

Tiistai 24.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkkala ja Tampere ovat Suomen kunnista ainoat joilla on pormestarijärjestelmä.

 

 

Vaikka kunnat sijaitsevat rinta rinnan, niiden pormestarijärjestelmät eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

 

 

 

 

 

 

Erityisen kummastuneita olimme, kun pormestari Rissanen painotti, että Pirkkalassa pormestari toimii poliittisen yhteistyön rakentajana.

 

 

Tampereella olemme tottuneet kulumassa olevan vaalikauden aikana, että ns. pormestaririntama lyö kaikin keinoin eripuraa poliittisten ryhmien välille. Tampereella on nykyisen pormestarikoalition – kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP – aikana lanseerattu kuntamaailmaan aivan ennenkuulumaton käsite eli ”oppositio”!

 

 

 

 

 

 

Pormestari Rissanen totesi, että kuntalaki ei tunne käsitettä ”pormestariohjelma” joka taas Tampereella tuntuu valtakoalition mukaan olevan kaiken perusta!

 

 

Tampereella pormestari ja hänen takanaan olevien ryhmien enemmistö toimii kapellimestarina, kuin poliittisten ryhmien välille luodaan eripuraa.

 

 

Eripuran luominen on sivuuttanut kaikki ne toimenpiteet, joilla luotaisiin Tampereelle ehyt poliittinen kokonaisuus joka pystyisi nostamaan Tampereen siitä taloudellisesta suosta, johon kaupunki on ajautunut.

 

 

 

****************

 

 

 

Pormestari Helena Rissanen kertoi niistä pormestarin toiminnalle asetetuista tavoitteista, joita toivoisi myös Tampereen pormestarin ja hänen taustaryhmänsä noudattavan:

 

• kunnan edun edistäminen

• kunnan keulakuvana toimiminen

• yhteiskuntasuhteista huolehtiminen

• kunnan kulttuurin vaaliminen

• edustavuus

• yhteiskunnallinen aktiivisuus

• kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen

• poliittisten toimijoiden ja virkakoneiston välisestä hyvästä yhteistyöstä huolehtiminen

• uusien näkemysten ja ideoiden tuominen kunnan kehittämiseksi ja valmisteltavaksi

• yhteyksien pitäminen kunnan yhteisöedustajiin, kaikkiin ulkoisiin sidosryhmiin, oman organisaation toimijoihin sekä kunnan asukkaisiin

• avoimuuden edistäminen

• virkakoneiston ammattitaidon ja toimivallan kunnioittaminen

• valtuuston tahdon toteutumisesta huolehtiminen

 

Kiitokset pormestari Helena Rissaselle; esitys valotti niitä taustoja miksi Pirkkalan kunta on pärjännyt niin hyvin kuin se on pärjännyt!

-Esko Erkkilä-

Viekö sisäisestä tuloksesta luopuminen Tampereen talouden entistä syvemmälle?

Maanantai 23.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampere on luopumassa tilaaja-tuottajamallista. Irtopisteitä keräävät politiikot kilpailevat, että kuka on jo milloinkin ehdottanut luopumista ja systeemin alullepanijoiksi ei kukaan halua julistautua.

 

 

On selvää, että tilaaja-tuottajamalli ei käy lainkaan sellaisille toimintalohkoille, joilla on ainoastaan yksi tuottaja eli Tampereen kaupunki.  Toki systeemi on suonut lukemattomia suojatyöpaikkoja myös näille toimintalohkoille – on kuitenkin ilmiselvää, että näiden alojen tilaajapuolen työntekijät eivät ole varmaan itsekään tienneet, että mitä tekisivät.

 

 

Tilaajapuolen helpoista työoloista kertoo se, kun Tampereen Infra Liikelaitoksen väkeä vähennettiin, niin halutuin uusi työpaikka oli tilaajapuolen leivissä!

 

 

Haluan sanoa varoituksen sanan niistä suunnitelmista, jotka uudistuksessa tähtäävät sisäisestä tuloksenteosta luopumiseen.

 

 

Ymmärrän sen, että kuntapuolella on perusteltua tutkailla sisäisestä tuloksesta luopumista, mutta tiedän kokemuksesta myös sen puolen, että ”halvalla saatu palvelus” jaetaan yhtä halvalla eteenkinpäin.

 

 

Eräs kunnioittamani esimieheni totesi, että ”rahaa jaetaan kuin Hollolan naisille”. En tiedä, että miten rahaa on jaettu Hollolan naisille, mutta koen kyseessä olleen vertaus holtittomasta rahajaosta asiakkaille!

 

 

”Kyllä rahaa maakuntaan mahtuu”, on toinen holtittomaan rahanjakoon liittyvä toteamus.

 

 

Aiheutuu melkoisia henkilökunnan motivointiongelmia, jos johto joutuu henkilöstölle toteamaan, että pyrimme nollatulokseen. Ei kai kukaan motivoitunut työntekijä tyydy siihen, että hänen yksikkönsä pyrkii nollatulokseen!

 

 

Tilaaja-tuottajamallista on syytä luopua ja on luonnollista, että sen pitää näkyä henkilökuntamäärän vähenemisenä – erityisesti kaupunkiorganisaation "keskivartalolihavuuteen" pitää kiinnittää huomiota.

 

 

Monituottaja-alueilla tilaaja-tuottajamallista luopuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Alueilla, joissa kaupungin oman tuotannon ohella on yksityisiä tuottajia, asiassa pitää edetä harkitusti.

 

 

Toivon päättäjiltä viisautta, jotta lapsi ei mene pesuveden mukana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratinan stadionille aiheutuneista vahingoista kertyy veronmaksajille miljoonamaksut

Sunnuntai 22.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Ratinan stadionilla pelattiin Helsingin olympialaisten aikana viisi jalkapallo-ottelua eli;

 

15.7.1952 Tanska-Kreikka 2-1

16.7.1952 USA-Italia 0-8

20.7.1952 Jugoslavia-Neuvostoliitto 5-5

21.7.1952 Ruotsi-Norja 4-1

22.7.1952 Jugoslavia-Neuvostoliitto 3-1

(uusinta)

 

 

Ratinalla on siis maineikas menneisyys.

 

 

Ratinalla on jalkapallomielessä valoisa tulevaisuus ainakin vuosille 2016-2018, sillä Helsingin Olympiastadionin remontin vuoksi Ratina toimii Suomen A-maajoukkueen kotipesänä noina vuosina.

 

 

 

Ratinaan mahtuu 16.800 katsojaa ja se on Suomen Palloliiton mielestä auttamattomasti liian vähän, mutta tosiasiat ovat tosiasioita ja Ratina tulee olemaan Jalkapalloliiton A-maajoukkueen kotipesä 2016 - 2018!

 

 

***************

 

Olen viimeksi käynyt omakustanteisesti katsomassa jalkapallo-ottelua Kokkolassa vuonna 1971, joten en ole mikään fanaattinen jalkapalloihminen – toki työelämässä juoduin muutaman kerran seuraamaan Turun Kupiittaalla jalkapalloilua, mutta ne tapahtumat liittyivät työhöni.

************

 

 

Tampereen Ratinassa on järjestetty erilaisia yleisötapahtumia mm. tänä vuonna ja ne ovat aiheuttaneet erityisesti Ratinan juoksuradoille suuria vahinkoja.

 

 

Vahinkojen vuoksi Ratinan juoksuradat joudutaankin nyt uusimaan vaikka juoksuratojen päällysteen normaali kulutusikä olisi jatkunut vielä vuosia.

 

 

Tässä kuvia Ratinan stadionin juoksuradoista 18.11.2015:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista nähdään, että juoksuratojen pinnoitetta poistetaan ja jossain vaiheessa juoksuradat saavat uuden päällysteen.

 

 

Juoksuratojen päällystäminen ennenaikaisesti maksaa ja maksumiehinä ovat tamperelaiset veronmaksajat – ei hyvä!

 

 

Tampereen kaupunki on taas lisäämässä ns. Tapahtumatoimistoonsa uutta väkeä, jonka tehtävänä on hankkia kaupunkiin erilaisia tapahtumia.

 

 

On hämmästyttävää, että tosiasiallisen rekrytointikiellon aikana kaupungille palkataan uutta henkilökuntaa ja sellaisiin tehtäviin, jotka aiheuttavat veronmaksajille turhia kuluja, kuten ne tapahtumat, joita Ratinassa on järjestetty.

 

 

Tämä on kuitenkin Tampereen kaupungin tapa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunnan piispanristin historia alkaa vuodesta 1805

Lauantai 21.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereen hiippakunnan historiasta ja tänään aiheenani on Tampereen hiippakunnan piispanristin historia.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinillä on kuvat hiippkunnan piispoista vuodesta 1721 alkaen, jolloin piispana oli Juhana Gezelius Nepos (pojanpoika).

 

Tampereen ensimmäinen piispa oli Paavali Juusten, mutta hänestä ja häntä seuranneista 14 piispasta ei ole säilynyt muotokuvaa – piispa Juhana Gezelius Nepos on ensimmäinen, josta on muotokuva Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen piispoista Sakari Cygnaeus vanhempi on merkittävä Tampereen hiipopakunnan piispa, sillä hänen aikanaan (piispana 1792-1809) Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf lähetti kaikille piispoille kultaisen ristin, joka on vuodesta 1805 kulkenut perintönä piispalta toiselle.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä olevassa Sakari Cygnaeus vanhemman muotokuvassa tuota ristiä ei vielä näy, mutta kaikkien seuraavien Tampereen hiippakunnan piispojen muotokuvissa se näkyy.

 

 

Piispanristin saatuaan Cygnaeus sanoi tahtovansa…

 

…"kallista sovitusoppia julistaa ja pyhästi hoitaa”.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen Tampereen hiippakunnan piispoista, jonka muotokuvassa Kustaa IV Aadolfin lahjoittama piispanristi näkyy on hiippakunnan piispana 1809 – 1818 toiminut Maunu Alopaeus.

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Imuroin netistä Tampereen hiippakunnan nykyisen piispan Matti Revon (2008 ->) kuvan ja siinä nähdään tuo Ruotsin kuninkaan lahjoittama piispanristi.

 

 

 

Tässä myös neljän Repoa edeltäneen Tampereen hiippakunnan piispan kuvat, joissa kaikissa näkyy sama piispanristi.

 

 

 

 

 

 

Juha Pihkala 1996 – 2008

 

 

 

 

 

 

Paavo Kortekangas 1981 – 1996

 

 

 

 

 

 

Erkki Kangasaho 1966 – 1981

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

 

 

 

Eelis Gulin 1945 – 1966

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

Tampereen hiippakunnan piispoista minulla on henkilökohtaisia kokemuksia ainoastaan Eelis Gulinista, joka aikoinaan oli suorittamassa piispantarkastusta kotiseurakunnassani Viljakkalassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Perjantai 20.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tuon lastenlaulun sanat tulevat mieleen, kun toteaa, että Tampereen kaupungilla on ikää 236 vuotta, mutta Tampereen hiippakunnan ikä on 461 vuotta!

 

 

Asia vaatii hieman tarkempaa tutkimista – kas näin:

 

 

Kustaa III perusti Tampereen kaupungin lokakuun 1. päivänä 1779 eli kaupunki saavutti tänä vuonna 236 vuoden iän.

 

 

Tampereen hiippakunta puolestaan sai alkunsa vuonna 1554, kun kuningas Kustaa Vaasa jakoi Suomen ainoan hiippakunnan kahtia Mikael Agricolan ja Paavali Juusten´n kesken.

 

 

Hiippakuntajaossa Mikael Agricolasta tuli Turun piispa ja Paavali Juusteenista Viipurin piispa.

 

 

Kun Viipuri Isonvihan (1731 – 1721) jälkeen joutui Venäjän vallan alle, oli piispanistuin siirrettävä Porvooseen.

 

Porvoosta piispanistuin siirrettiin vuonna 1923 Tampereelle ja näiden vaiheiden tuloksena historiankirjat toteavat Tampereen hiippakunnan saaneen alkunsa vuonna 1554!

 

 

Mielenkiintoista, mutta totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustorin joulukuusi on peräisin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalta

Torstai 19.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on viime vuosina ollut hienoista epäonnea Keskustorin joulukuusen kanssa.

 

 

Muutamina vuosina jopa Turun joulukuusi on arvioitu kauniimmaksi kuin Tampereen joulukuusi.

 

 

Tänä vuonna tilanne muuttuu ja uskon, että Tampereen keskustorille pystytetty joulukuusi on Suomen komein joulukuusi.

 

 

 

 

 

 

Joulukuusi on kasvanut Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla entisillä Pentti Leppäkosken tiluksilla, jotka nyt ovat Jaakko Blomqvistin omistuksessa.

 

Joulukuusen ”synnyinpaikan” osoite on Leppäkoskentie 164 ja postinumerona osoitteelle on Hämeenkyrön puolella aikoinaan sijainnut postitoimipaikka 39360 KOMI.

 

 

Komin postitoimipaikkaa ei ole ollut vuosikausiin olemassa, mutta Postille kiitos, kun Komin postitoimipaikka elää edelleen virallisena osoitteena.

 

 

*************

 

Julkisuudessa on viime päivinä ollut monenlaista tietoa Keskustorin joulukuusen synnyinpaikasta; on puhuttu ainakin Lavajärvestä, Hämeenkyröstä ja Ylöjärvestä.

 

 

Näistä joulukuusen ”synnyinpaikkaehdokkaista” lähimpänä on Ylöjärvi, sillä Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen 1.1.2007.

 

 

Kuntaliitos ei kuitenkaan muuta ihmisten synnyinpaikkaa ja samaa menettelyä pitää noudattaa myös joulukuusten synnyinpaikan kohdalla eli Tampereen Keskustorille tiistaina 10.11.2015 pystytetty joulukuusi on peräisin Viljakkalasta!

 

 

Keskustorin joulukuusi on ”syntynyt” samassa Viljakkalan koulupiirissä – Hanhijärven koulupiirissä – kuin minä ja sen vuoksi tunnen suurta ylpeyttä viljakkalalaisesta Tampereen joulukuusesta!

 

 

 

************

 

 

 

Tampereen Keskustorin joulukuusella on ollut sellaistakin epäonnea, että huonon tuennan vuoksi se on ollut kaatumavaarassa muutamina vuosina – toivottavasti kiinnityssysteemit nyt ovat pitävät!

 

 

Keskustorin joulukuusella on pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran kuusi pystytettiin torille vuonna 1894.

Keskustorin joulukuusiperinne katkesi 1900-luvun alussa, mutta vuodesta 1930 lähtien joulukuusi on koristanut Keskustoria joka joulunaika - pois lukien sota-aika.

 

 

Uskon vahvasti, että nyt Tampereen Keskustorin Viljakkalassa syntynyt joulukuusi päihittää jokavuotisessa kisassa turkulaisen kilpailijansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

• Tampereen Tuomiorovastikunta
• Hämeenkyrön rovastikunta
• Ruoveden rovastikunta
• Hollolan rovastikunta
• Hämeenlinnan rovastikunta
• Janakkalan rovastikunta
• Tammelan rovastikunta
• Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvokas neuvottelupaikka: Tampereen Tuomiokapitulin istuntosali

Tiistai 17.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen työelämän ja eläkkeelläoloni aikana saanut kokoustaa monissa paikoissa – monet näistä kokouspaikoista ovat olleet hyvinkin arvokkaita.

 

 

Eilen sain kokoustaa Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalissa ja on sanottava, että neuvottelupaikka henki arvokkuutta.

 

 

Miksi pääsin kokoustamaan Tampereen Tuomiokapitulin istuntosaliin?

 

 

Kerron lyhyesti:

 

 

Sain viime viikonvaihteessa pikakomennuksen toimia Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslistojen vaaliasiamiehenä ensi vuonna järjestettävien;

 

Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien…

 

 

…ja…

 

 

…Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten…

 

 

…ehdokasasettelussa.

 

 

 *************

 

Tampereen Hiippakunnan Tuomiokapitulin istuntosalin seinille on ripustettu hiippakunnan piispojen muotokuvat vuodesta 1733 lähtien.

 

 

Tässä kuvakimara Tuomikapitulin istuntosalin seinillä komeilevista piispojen muotokuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

Luovutin vaaliasiakirjat Tampereen hiippakunnan eläkkeelle siirtyneelle lakimiesasessorille varatuomari Leevi Häikiölle, jonka kanssa poseeraan tässä hiippakunnan eläkeelle siirtyneen piispa Juha Pihkalan muotokuvan edessä.

 

 

 

 

 

 

Sain neuvottelun aikana istua vasemmalla näkyvällä tuolilla, joka on lähinnä Tuomiokapitulin istuntoja johtavan piispan tuolia – piispan tuoli sijaitsee pöydän päässä.

 

 

Arvostan taustaryhmäni minulle suomaa luottamustointa, sillä pääsin sitä hoitaessani tutustumaan arvokkaaseen paikkaan – Tampereeen hiippakunnan tuomiokapitulin istuntosaliin!

 

 

***************

 

 

Lisään vielä sen, että arvostan Tampereen hiippakunnan toimintaa, sillä ehdokasasettelun tulokset ilmestyivät Tuomiokapitulin nettisivuille eilen illalla jo klo 21.00 ja ne kertovat valitsijayhdistyksittäin seuraavaa:

 

 

Tampereen hiippakunnassa ehdokkaita on asetettu seuraavasti:

Kirkolliskokous, maallikot:

Kirkkodemarit 2 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 19 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 20 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 11 ehdokasta

Hiippakuntavaltuusto, maallikot:

Kirkkodemarit 4 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 17 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 19 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 10 ehdokasta

 

”Kissa nostaa omaa häntäänsä” ja toteaa:

 

 

Hyvin pärjäsimme ehdokasasettelussa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseutu - kummajainen, joka tekee päätöksiä ilman juridista oikeusvaltaa

Perjantai 6.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampere ja sen naapurikunnat Nokia, Ylöjärvi, Pirkkala, Kangasala, Orivesi, Lempäälä  ja Vesilahti ovat aikoinaan muodostaneet ”Tampereen kaupunkiseutu” –nimisen yhteenliittymän, joka toimii virkamiesvetoisesti ilman juridista selkänojaa.

 

 

Toki Seutukunnalla. kuten Tampereen kaupunkiseutua kutsutaan, on myös luottamushenkilöelin eli Seutuhallitus, mutta todellista valtaa Seutukunnalla käyttää kuntien virkahenkilöistä muodostettu ”Kuntajohtajakokous”, joka kokoontuu kahden viikon välein perjantaisin klo 8.00.

Periaatteessa Seutukunnan ylin päätöselin on Yhtymäkokous, mutta lyhyt tutustuminen sen pöytäkirjoihin osoittaa, että siellä ei käsitellä kummoisiakaan asioita.

 

 

Toimialoittaista valtaa Seutukunnalla käyttävät virkahenkilöistä muodostetut Seututyöryhmät.

 

 

Seututyöryhmien nimet ovat nämä:

 

• Maankäyttö ja asuminen
• Liikennejärjestelmä
• Sivistyspalvelut
• Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Infrapalvelut
• Viestintäverkosto
• Tietohallinto

Tiedän, että Seututyöryhmien kokousajoista yli puolet kuluu siihen, että osanottajat keskustelevat miten eri kunnissa virkamiehet suhtautuvat eri asioihin eli tällä keskustelulla virkamiehet hakevat yhtenäistä käytäntöä kuntalaisia koskeviin seikkoihin.  On ilmeisen selvää, että tiukimman menettelyn kunnan menettelytapa omaksutaan menettelytavaksi kaikissa muissakin seutukunnan kunnissa.

 

 

 

Luottamushenkilöiden päätösvalta Seutukunnan kunnissa on kaikonnut virkahenkilöille, sillä virkahenkilöt ovat omaksuneet esim. Ympäristöministeriön ohjeet lainsäädännön veroisiksi ohjeikseen.

 

 

On aina muistettava, että Seutukunnan linjaukset eivät juridisesti ohjaa kuntien virallisten päätöselinten päätöksiä, mutta todellisuudessa näin kuitenkin tapahtuu.

 

**************

 

 

 

Osallistuin Tampereen kaupunkiseudun Seutufoorumi 2015 –tapahtumaan Tampere-talossa 3.11.2015

 

 

Ilahduin, kun…

 

 

 

 

 

 

…Ylöjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus totesi etukäteen valmistellussa kommenttipuheenvuorossaan mm. näin:

 

 

 

”Miten kuntajohtajien seudullisiin kokouksiin saadaan syötteitä yhä enemmän myös luottamushenkilöiltä?”

 

Katja Luojuksen kommenttipuheenvuoro on kokonaan luettavissa hänen blogisivuiltaan ja niille pääsee, kun googlaa ”Katja Luojus blogi”.

 

 

*******************

 

 

Kammoksun kunnallisessa päätöksenteossa virkamiesvaltaa ja peräänkuulutan tosiasiaa, että virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat asioita, mutta asioista päättäminen kuuluu ehdottomasti luottamushenkilöille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenteen tappioennuste ensi vuodelle on 12.000.000 euroa

Torstai 5.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen jäsenenä Tampereen eläkeläisvaltuustossa, joka piti syyskokouksensa Tampereen valtuustosalissa 29.10.2015.

 

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisimman esityksen eläkeläisvaltuustossa piti joukkoliikennepäällikkö

Mika Periviita.

 

 

Periviita taustoitti asiaansa katsauksella toimintaympäristön muutosnäkymillä 2016 – 2018.

 

 

Muutosnäkymistä miinusta merkitsevät kireä ja kiristyvä kuntatalous sekä leikkaava valtiontalous.

 

 

Positiivisena Periviita näki maltillisen kustannuskehityksen eli maltilliset palkkaratkaisut sekä polttoaineen todennäköinen maltillinen hintakehitys.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen menot tulevat talousarvioesityksen mukaan olemaan n. 56 M€  ja ne koostuvat pääosin liikenteen ostamisesta (52 M€).

 

Taksaostot liikennöitsijöiltä ja VR:ltä ovat noin miljoona euroa ja sama summa menee myös R-kirjalle ja muille lippuja myyville tahoille myyntipalkkioina.

 

Joukkoliikenteen ICT maksaa runsaan millin ja markkinointiin sekä tiedotukseen kuluu yhteensä vajaa milli.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen tuloista saadaan lipputuloista hieman yli 39 M€ ja valtiolta saatava tuki on n. 2 M€.

Kysyin Periviidalta, että kuinka paljon lipputuloista saadaan kertalippujen myynnistä ja yllätyin, että summa on peräti 5,5 miljoonaa euroa. Kertalippujen myynti on siis Tampereen kaupungille edullista, joten sen osuutta Tampereen joukkoliikenteen tulonmuodostuksessa pitää kunnioittaa.

 

 

Ympäristökunnilta veloitetaan 2,5 M€ ja muita tuloja on puolisen miljoonaa euroa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tulot ovat ensi vuoden talousarvion mukaan 44 M€.

 

 

 

 

 

 

Lopputulema tästä numeroleikistä on, että Tampereen joukkoliikenteen toimintakate jää miinukselle 12 M€ eli suomeksi sanottuna ensi vuoden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa tappiolla.

 

 

Haluaisin korjata tämän dian alalaidassa olevan toteamukseen seuraavaan muotoon:

 

”Joukkoliikenteen subventio on 21 – 22 % eli vain n. 80 % toimintamenoista katetaan tuloilla.”

 

 

******************

 

 

Kahdentoista miljoonan euron suuruinen tappio on pientä alkusoittoa sille, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto tiedostaa tämän, kun valtuutetut ovat päättämässä ratikan jatkosuunnitteluun ehdotetusta viidestä miljoonasta eurosta, joista Tampereen kaupungin osuus olisi 2,5 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-