Linja-autoja kulkee, mutta aikataulujen selvittäminen on välttämätöntä ja haasteellista!

Lauantai 23.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala on esimerkki asuinseudusta, jossa julkisilla liikkuminen on vaikeaa, mutta toki mahdollista.

 

Puheenjohtamani…

 

 

…Viljakkala-neuvosto on ollut asian tiimoilta aloitteellinen ja nyt tiistaina 19.1.2021 pääsimme eteenpäin, kun saimme Ylöjärven kaupungin kehityspäällikkö Mari Ruissalon keräämät aikataulutiedostot jakeluun.

 

*******************

 

 

 

 

Kerätyt linja-autojen aikataulut ovat päivitettyjä 11.1.2021 tilanteeseen.

 

Linja-autojen aikataulut muuttuvat nopeaan tahtiin ja sen vuoksi onkin välttämätöntä, että aikataulut varmistetaan liikennöitsijöiltä ennen matkaa.

 

 

Positiivista Viljakkala-neuvoston selvityksessä oli se, että Viljakkalan alueella liikkuu linja-autoja yllättävänkin runsaasti.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokouksen pöytäkirja pitäisi olla osanottajilla viimeistään huomiseksi!

Perjantai 22.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Saan vielä nykyisinkin olla joidenkin yhdistysten tai toimielinten puheenjohtaja ja monien sellaisten jäsen.

 

Puheenjohtajan ja jäsenen roolissa otan tänään esille sihteerien roolin ja toiminnan.

 

Minua häiritsee ja kummastuttaa monien kokoussihteerien vitkuttelu muistioiden ja pöytäkirjojen kirjoittamisessa ja jakelussa.

 

Työelämässä puheenjohdin kerran kuukaudessa neuvonpitoa, jossa käsittelimme ja teimme päätöksiä suuruusluokaltaan 40 – 50 miljoonan euron suuruisista kysymyksistä.  Olin puheenjohtajuuden lisäksi myös noiden palaverien – raaka-ainepalaveri – sihteeri.

 

Palaverit kestivät hieman yli kaksi tuntia ja niiden päätöksillä linjattiin maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen raaka-ainekysymykset vähintäänkin kuukaudeksi eteenpäin.

 

Jäin aina palaverin jälkeen kokoustilaan ja kirjoitin ennen kokoustamme luonnostelemani päätöspöytäkirjan valmiiksi ja lähetin valmiin pöytäkirjan kokouksen osanottajille ja myös muille vastuuhenkilöille, joiden piti saada tieto päätöksistämme. Usein kävi niin, että pöytäkirja oli vastaanottajien sähköpostissa heti, kun vastaanottaja ehti avaamaan sähköpostinsa.

 

Nykyään kummastelen, kun kokousten ja palaverien sihteerit tussaroivat pöytäkirjojen laadinnassa jopa päivätolkulla.

 

Toki poikkeuksiakin on ja eräs heistä oli taannoin Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja, joka piirikokouksen jälkeen ahersi piiritoimistolla kokousta seuraavan yökauden niin, että eilisin pidetyn kokouksen pöytäkirja oli osanottajien sähköpostissa viimeistään seuraavana aamuna.

 

Niitä aikoja kaipaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joe Bidenin aloittaminen Yhdysvaltain presidenttinä luo mahdollisuuksia

Torstai 21.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Joepeh Bidenin valtaannousu eilen Yhdysvaltain presidentiksi Donald Trumpin kaoottisen valtakauden jälkeen antaa ja luo mahdollisuudet koko maailman kehittymiselle.

 

 

Bidenin presidenttikausi alkaa suurten ongelmien vallitessa, mutta nyt tarvitsemme joka alalla uutta.

 

Korona antaa suuret mahdollisuudet vaikkapa Yhdysvaltain ja Euroopan Unionin välillä ja parantuvista suhteista myös suomalaiset saamme tietyllä viiveellä etua.

 

Seniori-ikäisenä arvostan, että 20.11.1942 syntynyt Joe Biden on kohonnut Yhdysvaltain presidentiksi ja arvostan myös sitä, että suomalaisittain kamalan etunimen omaava henkilö vannoi eilen valansa varapresidentiksi Kamala Harris!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaunishan se luminen metsä on, mutta...

Keskiviikko 20.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Olemme saaneet nauttia lähes koko alkuvuoden ajan lumisista sekä huurteisista metsistä ja sen ansiosta luonnon kauneudesta.

 

 

 

 

 

 

Tilanne tulee jatkumaan, sillä meteorologit ennustavat lumisateita myös lähipäiville.

 

************

 

En halua olla pessimisti ja en halua pilata kauniista luonnosta nauttimisesta, mutta väkisin tulee mieleeni ne ajat 1960-luvun puolivälin tienoilla, jolloin sain isäni kanssa tehdä metsätöitä parin sydäntalven aikana.

 

Teimme paperipuuta ja tukkeja pääosin naapureiden metsissä ja joskus myös omassa metsässä.

 

Luminen metsä ei ollut lainkaan mukava paikka, kun joutui moottorisahan kanssa kumartumaan puun alle ja tiesi, että kohta saa päälleen oksilta putoavaa lunta ja paljon!  Harteille pudonnut lumi merkitsi sulaessaan vaatteiden kastumista eli ”me metsätyömiehet” kastuimme hiestä sekä puiden oksilta pudonneesta lumesta.

 

 

Suojasään jälkeen puhtoinen metsä on metsätyömiehelle talvinen unelma!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Salmonellaa ei pidä päästää keittiöön ja vielä vähemmän ruokapöytään saakka!

Tiistai 19.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Salmonella on viime päivinä noussut julkiseen keskusteluun, sillä eräässä kanalassa on pintapuhtaus- eli pyyhkäisynäytteistä löydetty salmonellaa.

 

Kyseisen kanalan kananmunia on pakattu loimaalaisen Kieku Oy:n munapakkaamossa ja Ruokavirasto on määrännyt, että salmonellasaastuneen kanalan tuottamat kananmunat on vedettävä pois markkinoilta.

 

Myynnistä on vedetty pois kananmunia, joita on kuluttajille myyty tuotemerkeillä Kieku, Pirkka ja Kotimaista.

 

Valvovan viranomaisen, kyseisen munapakkaamon sekä salmonellasaastuneen kanalan munia myyneiden K- ja S-ryhmien toiminta on esimerkillistä sekä osoitus suomalaisen elintarvikeketjun vastuullisesta toiminnasta.

 

Erilaisia salmonellatyyppejä on lukematon määrä ja nyt pyyhkäisynäytteestä löydetty salmonellatyyppi on sellainen, joka pystyy läpäisemään munakuoren ja saastuttamaan koko munan.

 

Korostan, että nyt ei ole todettu salmonellasaastuneita kananmunia, mutta viranomaismääräyksellä vaaravyöhykkeellä olevat kanamunat on poistettu myynnistä!

 

 

***************

 

Vastasin aikoinaan maamme toiseksi suurimman rehutehtaan raaka-ainehankinnasta ja työssäni tuli salmonellantorjunta hyvinkin tutuksi.

 

Ehkä joskus palaan tällä saitilla niihin käytännön toimenpiteisiin, jotka liittyvät suomalaiseen salmonellapuhtauteen ja sen torjuntaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

PS: Päivitettyä tietoa 19.1.2021 klo 10.00!

Nyt salmonellaa on löydetty myös "yhden tilan tuotantoeläimissä" - kuten uudessa takaisinvetoilmoituksessa sanatarkasti todetaan eli ongelma on laajentumassa!

Taitaa jäädä haaveeksi!

Maanantai 18.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen jo puolentoistakymmentä vuotta osallistunut joka kesä hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen järjestämille Kyröläismatkoille Venäjälle, Baltian maihin sekä Puolaan.

 

Arvostan, että saan olla kenraalin ”vastaväittelijänä” matkojen suunnittelussa.

 

Koronaongelmat haittasivat jo viime kesän matkaa, mutta saimme sen suoritettua kaikella kunnioituksella.

 

Nyt koronaongelmat näyttävät entistä suuremmilta, mutta matkarunko on kuitenkin ensi kesällekin jo kasassa.

 

********************

 

Olemme monena kesänä suunnitelleet matkamme suuntaamista ainakin yhden päivän osalta Valko-Venäjälle Minskiin, mutta ensimmäisellä yrityskerralla kiinnostuneita oli liian vähän ja kahdella viimeisimmällä kerralla kohdemaan ongelmat estivät matkan toteutumisen.

 

On selvää, että ensi kesän matkasuunnitelmissamme ei ole Valko-Venäjällä poikkeamista, sillä maan tilanne on perin epävakaa.

 

Toki ensi kesän matkustaminen jopa Baltian maihin on epävarmaa, sillä koronatilanne on niin paha.

 

Olishan se ollut mukavaa joskus päästä käymään Valko-Venäjällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Se olikin potkupalloilija!

Sunnuntai 17.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Vuoden urheilija-titteliä on jaettu vuodesta 1947 alkaen ja eräinä vuosina on erikseen valittu myös kyseisen vuoden naisurheilija – toki monena vuonna naispuolinen urheilija on saanut ”Vuoden urheilija” –tittelin.

 

1947	Mikko Hietanen ja Lassi Parkkinen	Ei vielä jaettu
1948	Heikki Hasu
1949	Viljo Heino	Kerttu Pehkonen
1950	Heikki Hasu	Sylvi Saimo
1951	Veikko Karvonen	Eevi Huttunen
1952	Veikko Hakulinen	Sylvi Saimo
1953	Veikko Hakulinen	Eevi Huttunen
1954	Veikko Hakulinen	Siiri Rantanen
1955	Voitto Hellsten	Mirja Hietamies
1956	Antti Hyvärinen	Siiri Rantanen
1957	Olavi Vuorisalo	Iiris Sihvonen
1958	Vilho Ylönen	Siiri Rantanen
1959	Juhani Järvinen	Siiri Rantanen
1960	Veikko Hakulinen	Eevi Huttunen
1961	Kalevi Huuskonen	Mirja Lehtonen
1962	Pentti Nikula	Maire Rautakoski
1963	Pentti Eskola	Mirja Lehtonen
1964	Eero Mäntyranta	Kaija Mustonen
1965	Jouko Launonen	Maire Lindholm
1966	Eero Mäntyranta	Eila Pyrhönen
1967	Eero Tapio	Eija Krogerus
1968	Kaarlo Kangasniemi	Kaija Mustonen
1969	Kaarlo Kangasniemi	Marjatta Kajosmaa
1970	Kalevi Oikarainen	Marjatta Kajosmaa
1971	Juha Väätäinen	Marjatta Kajosmaa
1972	Lasse Virén	Marjatta Kajosmaa
1973	Mona-Lisa Pursiainen
1974	Riitta Salin
1975	Heikki Ikola	Helena Takalo
1976	Lasse Virén	Helena Takalo
1977	Pertti Ukkola	Lea Hilokoski
1978	Helena Takalo
1979	Pertti Karppinen	Outi Borgenström
1980	Pertti Karppinen	Hilkka Riihivuori
1981	Heikki Ikola	Hilkka Riihivuori
1982	Keke Rosberg	Hilkka Riihivuori
1983	Tiina Lillak
1984	Marja-Liisa Kirvesniemi
1985	Matti Nykänen	Marja-Liisa Kirvesniemi
1986	Marjo Matikainen
1987	Marjo Matikainen
1988	Matti Nykänen	Marjo Matikainen
1989	Marjo Matikainen
1990	Päivi Alafrantti
1991	Kimmo Kinnunen	Marja-Liisa Kirvesniemi
1992	Toni Nieminen	Marjut Lukkarinen
1993	Juha Kankkunen	Sari Essayah
1994	Jani Sievinen	Sari Essayah
1995	Jari Litmanen	Sari Laine
1996	Heli Rantanen
1997	Mika Myllylä	Raija Koskinen
1998	Mika Häkkinen	Satu Pusila
1999	Mika Myllylä	Tuuli Matinsalo
2000	Arsi Harju	Pia Sundstedt
2001	Sami Hyypiä	Pirjo Manninen
2002	Samppa Lajunen	Heli Koivula
2003	Hanna-Maria Seppälä
2004	Marko Yli-Hannuksela	Tanja Poutiainen
2005	Janne Ahonen	Tanja Poutiainen
2006	Jukka Keskisalo	Tanja Poutiainen
2007	Tero Pitkämäki	Virpi Kuitunen
2008	Satu Mäkelä-Nummela
2009	Aino-Kaisa Saarinen
2010	Minna Kauppi	Ei enää jaettu
2011	Kaisa Mäkäräinen
2012	Tuuli Petäjä-Sirén
2013	Tero Pitkämäki
2014	Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi
2015	Tero Pitkämäki
2016	Leo-Pekka Tähti
2017	Iivo Niskanen
2018	Iivo Niskanen

 

********************

”Vuoden urheilija” –kunniamaininnan saajan valitsevat Urheilutoimittajain liiton jäsenet ja se on parina viime vuonna myös näkynyt valinnassa.

 

Vuoden 2019 osalta valinnan vielä jotenkin ymmärtää, sillä Teemu Pukin valintaa Vuoden urheilijaksi voidaan jotenkin perustella.

 

Täysin metsään mentiin viime vuoden valinnassa, kun hienon kunniamaininnan sai hyvin tuntematon potkupalloilija! En voi käsittää!

 

Kuulin valitun nimen ja oletin kyseessä olevan joku tuntematon jääkiekkoilija, mutta paljastuikin, että kyseessä on potkupalloilija!

 

Vuoden urheilijan kunniamaininnan on yli kuudenkymmenen vuoden ajan saanut ansioitunut ja suosittu urheilija, mutta nyt Urheilutoimittajien liitto on valinnoissaan lähtenyt hakoteille.

 

En tunne taustoja, mutta oletan potkupallotoimittajien kaapanneen ylivallan Urheilutoimittajien liitossa ja se ei ole kunniaksi kenellekään.

 

Vuoden urheilija -äänestykseen voivat osallistua jäsenmaksunsa maksaneet Urheilutoimittajain Liiton ja sen paikalliskerhojen jäsenet. On ollut hankkeita, että tuon hienon kunniamaininnan valintaan voisi osallistua suuri yleisö ja on varmaa, että kahden viime vuoden valinnat kasvattavat paineita valintamenettelyn uudistamiseen.

 

Valintamenettelyn uudistaminen olisi myös Urheilutoimittajien liitonkin etu, sillä niin vahvasti nyt kyseinen porukka kusee omiin muroihinsa!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Mieskuorossa pitää lauluntaitajien lisäksi olla myös muita!

Lauantai 16.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Kouluaikana laulunumeroni oli ”maailmansivun” kuutonen, mutta jostain syystä päästötodistuksessa se laski viitoseen!

 

En ole vuosikymmenten aikana kuitenkaan asiaa murehtinut ja en varsinkaan siksi, että agrologiopintojeni ensimmäisenä vuonna sain kuulua oppilaskunnan mieskuoroon!

 

Ainakin meidän kuorossamme oli neljä ”ääntä” eli ensimmäinen ja toinen tenori sekä ensimmäinen ja toinen basso – kuuluin toiseen bassoon!

 

Harjoituksissa ja esiintyessämme noudatin kuoronjohtajamme ohjetta eli ”ei isolla äänellä”!

 

Mieskuorouraani tapaan luonnehtia, että…

 

 

…”mieskuorossa tarvitaan laulutaitajien lisäksi myös raamikkaita miehiä, jotta kuoro näyttää isolta ja komealta!”

 

Kuoronjäsenten valinta perustui laulukokeeseen ja voin vakuuttaa, että valintaprosessi oli pitkähkö, mielenkiintoinen sekä kasvattava, mutta siihen liittyneet yksityiskohdat ovat ja pysyvät yhä edelleen Instituutin salassapitosäännösten piirissä.

 

Mieskuorourani jäi suhteellisen lyhyeksi, sillä kuoroharrastuksen vaihtoehtona olisi ollut lumitöiden tekeminen vanhemman vuosikurssin ”ohjauksessa” ja tunnettu totuushan on, että lumet sulavat eteläisessä Suomessa jo huhtikuussa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruotsissa koronakuolemia on väkilukuun suhteutettuna lähes kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna

Perjantai 15.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Nyt joudun minäkin ottamaan kantaa koronatilanteeseen tällä foorumilla ja teen sen vertaamalla Ruotsin tilannetta Suomeen.

 

Mielestäni Ruotsin ja Suomen koronatilanteiden vertailu on jäänyt aivan liian pienelle huomiolle, sillä muuten niin samanlaisten maiden koronatilanne on tyystin erilainen.

 

Ruotsin väkiluku on hieman yli 10 miljoonaa ja Suomen vastaavasti lähemmäs 6 miljoonaa – väkilukujen ero pitää luonnollisesti ottaa huomioon maiden välisessä vertailussa, joten tilanteita pitää vertailla…

 

…x tapausta/miljoona asukasta –periaatteella.

 

 

Eilisen tilanteen mukaan Ruotsissa on tapahtunut 10.185 koronakuolemaa eli 1.005 koronakuolemaa miljoonaa asukasta kohti.

 

Vastaavasti eiliseen mennessä Suomessa on kuollut koronaan 111 henkilöä miljoonaa asukasta kohti eli Ruotsissa koronaan kuolleiden määrä on asukaslukuun suhteutettuna lähes kymmenkertainen Suomeen verrattuna.

 

Siis;

 

• Ruotsi 1.005 koronakuolemaa miljoonaa asukasta kohti

• Suomi    111 koronakuolemaa miljoonaa asukasta kohti

 

 

Monessa asiassa on todettu, että Ruotsissa asioista vain diskuteerataan eli keskustellaan ja nyt tuntuu, että myös koronatilanteessa Ruotsissa on vain keskusteltu ja siinä sitten varsinaiset toimet ovat jääneet taka-alalle!

 

 

Jonkinmoinen hatunnosto suomalaisille päättäjille kaikesta huolimatta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Korona-rokotuksista kieltäytyvätkin arvostelevat rokotusten alkamisen viivästymistä!

Torstai 14.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä netin keskustelupalstat ja lehtien yleisönosastokirjoituspalstat ovat täyttyneet valittajien valituksista siitä, että miten huonosti Suomi on hoitanut korona-rokotusten alottamisen.

 

Ainakin erilaisissa nettiryhmissä valittajat ovat niitä, joille mikään muukaan asia ei heidän mielestään ole kunnossa.

 

Yhteinen piirre valittajille on se, että he eivät ole olleet koskaan pystyväisiä pienimpäänkään vastuulliseen tehtävään tai luottamushenkilöhommaan.

 

EU-kriittiset valittajat osaavat yhdistää valitusvirteensä sen, että kaiken syynä on EU.

 

Kriittisimmät kitisijät kuuluvat siihen joukkoon, jolle korona-piikki pistetään vasta viimeisessä vaiheessa ja sen vuoksi ennustan noilta kitisijöiltä melkoista kitinää, kun koronapiikkejä pistellään ikääntyneille sekä riskiryhmiin kuuluville ja he joutuvat vielä odottamaan.

 

Se kummastuttaa, että monet noista kriitikoista kuuluvat siihen vähemmistöön, joka ei halua ottaa koronapiikkiä, mutta silti he kitisevät.

 

Kunnioitan ja luotan esivaltaan niin, että uskon asioista vastaavien tekevän parhaansa, jotta kaikki saavat rokotuksella hankittavan suojan koronaa vastaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suksillahan sitä ennen talvisin koulumatkat kuljettiin!

Keskiviikko 13.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Suksien ja taksien vertailu koulumatkojen kulkuvälineinä ontuu, sillä kouluthan ovat maaseudulta hävinneet, mutta muistelen kuitenkin aikoja, jolloin koulumatkat kuljettiin talvisin suksilla.

 

Meiltä oli koululle matkaa teiden kautta vajaat kolme kilometriä, mutta hiihtomatkaa hieman vähemmän, sillä koululadut kulkivat peltojen sekä metsäsaarekkeiden kautta ja latuja pitkin koulumatkaa pystyi oikomaan.

 

Oma ja siskoni koulumatka oli toisaalta lyhytkin, jos sitä vertaa Niittyojan sisaruspariin, jotka aamuisin saapuivat pihaamme sen jälkeen, kun he olivat jo ehtineet sauvoa vajaat kolme kilometriä metsien kautta.

 

1950-luvulla talvet olivat talvia, sillä aamuisin pakkaslukemat saattoivat lähennellä neljääkymmentä astetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Soijan hintanoteeraukset Chicagossa ja valuuttakurssi ratkaisevat soijarouheen hinnan Suomessakin

Tiistai 12.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että näin eläkevaarina en juurikaan seuraa valuuttakurssien kehittymistä, mutta työaikana se oli välttämätöntä.

 

Valuuttakursseihin sidotuista raaka-aineista soijarouhe oli ylivoimaisesti tärkein, sillä olihan vastuullani n. 60 miljoonan kilon vuotuiset soijarouhehankinnat.  Kuukausitasolla 60 miljoonaa kiloa merkitsi kahden n. 2.500 tonnin suuruisen soijarouhelaivan saapumista Suomeen.

 

Soijarouhehankintojen hinnoitteluperusteena olivat soijapavun alati vaihtuvat hinnat Chigacon raaka-ainepörssissä ja toisena hinnoitteluperusteena oli se, että kuinka paljon dollareita sai yhdellä eurolla.

 

Jotta homma ei olisi ollut liian yksinkertaista, niin Chigacossa soijapaputonni hinnoitellaan ns. lyhyellä tonnilla eli siellä noteerattu tonnihinta pitää vielä muuttaa eurooppalaiseksi tonniksi.

 

Soijarouhehankintoja tehdessä piti lyödä ”kiinni” siis noteeraus Chigacossa sekä kulloinenkin valuuttakurssi.

 

Työnantajani rahoitusosasto antoi oman näkemyksensä erityisesti valuuttakurssien kehitysnäkymistä, mutta tavanomaiseen esikuntaelimen toimintaan perustuen heillä ei tietenkään ollut operatiivista vastuuta tulevasta.

 

Olivathan ne mielenkiintoisia aikoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Perhekuntainen valuuttakerroin on ihan oma juttunsa!

Maanantai 11.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomi liittyi euroon 1.1.1999 vaikka käteisvaluuttana siirtyminen tapahtui vasta 1.1.2002.

 

Valuuttakertoimena oli se, että markkoja tarvittiin yhteen euroon 5,97573.

 

 

 

Raha-asioittemme yleisessä hoitamisessa olen noudattanut virallista valuuttakurssia, mutta perhekunnan sisällä olen noudattanut omaa valuuttakurssia ainakin siinä, että tukanleikkuun osalta olen maksanut keskipojalle ihan omalla perhekunnan päättämällä valuuttakurssilla saamaani palvelua.

 

Kertaan, että markka-aikana maksoin keskipojalle tukanleikkuustani 100 markkaa ja euroaikana olen maksanut 20 euroa!

Se siitä perhekuntakohtaisesta valuuttakertoimesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Talousseuran mitali on maamme vanhin virallinen kunniamerkki!

Sunnuntai 10.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomen Talousseura on perustettu vuonna 1797 ja sen myöntämä kunniamerkki on vanhin virallinen kunniamerkki Suomessa.

 

Piironginlaatikossamme on alkuperäinen Suomen Talousseuran myöntämä kultainen ansiomitali…

 

 

 

 

 

…ja todennäköisesti se on myönnetty vaimoni äidille ehkä joskus 1950- luvulla.

 

Tuo mitali myönnettiin sen saajalle 10, 20 tai 30 vuoden palvelusajan jälkeen ja mitalin on anonut työnantaja.

 

Anoppini oli useiden lääkärien ”huushollerskana” 1940- ja 1950-luvuilla ja oletan, että joku hänen työnantajistaan on aikoinaan anonut tuon ansiomitalin hänelle.

 

Täytyy vielä mainita, että anoppini oli syntynyt vuonna 1915 Salmin Mantsinsaarella ja sieltä lähdettyään sotia pakoon hän oli useiden lääkäreiden huushollerskana eri puolilla Suomea.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viimeisetkin veteraanit saivat huhtikuussa 2019 Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkin

Perjantai 8.1.2021 klo 21.03

Jatkan tänään piironginlaatikossamme olevien kunniamerkkien ja ansiomitalien esittelyä, kun esittelen Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin.

 

 

 

 

 

Kyseisen mitalin on saanut vaimoni isä ja samanlaisen mitalin saivat presidentti Sauli Niinistön luovuttamana Kansallisena veteraanipäivänä huhtikuussa 2019 kaikki ne veteraanit ja rintamalotat, jotka sitä tai saman ritarikunnan korkeampaa kunniamerkkiä eivät olleet aikaisemmin saaneet.

 

Presidentti Niinistö myönsi tuolloin tämän mitalin yli 3.000 sotaveteraanille ja rintamalotalle, mutta vain 25 veteraania oli tuolloin paikalla henkilökohtaisesti noutamassa mitaliaan.

 

Vaimoni isälle tuo kunniamerkki on myönnetty varsin kauan sitten, sillä hän kuoli jo vuonna 1970.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotirintamanaisten mitali myönnettiin naisille, jotka työpanoksellaan vapauttivat miehet maanpuolustuksen tarpeisiin sotiemme 1939 - 1945 aikana

Perjantai 8.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Vaimoni äidille – syntynyt 1915 – on aikoinaan myönnetty…

 

 

 

 

 

…”Kotirintamanaisten mitali” eli (Kotir.n.mr.) sen ansiosta, että hän on työpanoksellaan vapauttanut miehiä maanpuolustuksen tarpeisiin sotiemme 1939 – 1945 aikana.

 

Tämän tapaiset toimet olivat mm. varsinaisissa tai vapaaehtoisissa maataloustöissä, teollisuus- ja palvelutehtävissä, kotitöissä lasten ja perheen kasvattajina ja huoltajina sekä kotirintamalottina.

 

Mitaliin kuuluu säädekirja, mutta se sijaitsee nykyään Kälviällä, joten kuvaa siitä en pysty nyt tähän liittämään.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vapaudenristin Ritarikunta on Suomen vanhin ritarikunta

Torstai 7.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Vapaudenristin ritarikunta on yksi kolmesta Suomen ritarikunnista ja se on ritarikunnista vanhin.

 

Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin Suomen Senaatin päätöksellä 4.3.1918. Sotilasansioritarikunnaksi Vapaudenristin ritarikunta määrättiin asetuksella 16.12.1940. Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim vahvisti Vapaudenristin ritarikunnan ohjesäännön asetuksella numero 550/18.8.1944, joka on yhä voimassa.

 

 

Vapaudenristin ritarikunnan suurmestarina on Tasavallan Presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Ritarikunnan suurmestarin apuna toimii ritarikunnan hallitus, johon kuuluu kansleri, varakansleri, sihteeri ja rahastonhoitaja. Toimihenkilöinä ritarikunnalla on Pääesikunnan asettama yhteysupseeri ja sihteeri.

 

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit ovat: Vapaudenristin suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan Vapaudenristi, 2. luokan Vapaudenristi, 3. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, 2. luokan Vapaudenmitali sekä Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali.

 

 

Viime sotiemme 1939 – 1945 aikana jaettiin noin 573 000 Vapaudenristin kunniamerkkiä. Näistä Vapaudenristejä oli noin 90 000 ja Vapaudenmitaleja noin 483 000. Sotien jälkeen Vapaudenristin kunniamerkkejä on jaettu rajoitetusti. Vuosina 1946 - 2006 on jaettu noin 2500 Vapaudenristin kunniamerkkiä, joista Vapaudenristejä noin 1100 ja Vapaudenmitaleja noin 1400.

 

Vaimoni isän jäämistössä on Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali…

 

 

 

 

 

 

…ja oletan, että tuo ansiomitali on hänelle myönnetty jo sotien aikana, sillä ansiomitalin takapuolelle on kaiverrettu ”Suomen kansalta 1939”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jatkosodan muistomitalia kannetaan tummansinisessä nauhassa, jossa olevat kolme pystyraitaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata

Keskiviikko 6.1.2021 - -Esko Erkkilä-

 
 
Jatkosodan muistomitali (Jsmm) perustettiin vasta vuonna 1957 eli 12 vuotta Jatkosodan päättymisen jälkeen.
 
Muistomitali perustettiin Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen 24.5.1957 allekirjoittamalla asetuksella.
 

 
Mitali voitiin myöntää Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle, joka oli osallistunut sotaan tai toiminut muuten maanpuolustuksen hyväksi 25. kesäkuuta 1941 – 27. huhtikuuta 1945 välisenä aikana. Mitalin jakelu päättyi vuoden 1992 lopussa.
 

Pronssista valmistetun ympyränmuotoisen muistomitalin läpimitta on 31 millimetriä. Mitalin etusivulla on kohokuviona vaakasuorassa asennossa oleva miekka, jota verhoavat kaksi tammenlehvää. Etusivun reunaa kiertää kohokirjoitus, jossa on teksti ”Isänmaa 1941•1945”. Muistomitalin takasivulla on kohokuviona Suomen vaakuna.


Mitalin on suunnitellut jääkärikapteeni Lauri Leppänen.
 
 
Mitalia kannetaan rinnan vasemmalle puolelle kiinnitetyssä tummansinisessä nauhassa. Nauha on 32 mm leveä ja siinä on keskellä ja 2 mm kummastakin reunasta olevat 1 mm levyiset valkoiset pystyjuovat.

Kuten tämän juttuni otsikossa totean, nuo kolme pystyjuovaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan muistomitalin alkuperäinen nimi oli vuosien 1939 - 1940 sodan muistomitali

Tiistai 5.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Meneillään oleva korona-aika luo hyvät mahdollisuudet penkoa ja tutkailla piironginlaatikoiden sisältöä ja niin olen myös tehnyt.

 

Aloitin tutkailemalla Rouvan vanhempien aikoinaan saamia muisto- ja ansiomitaleja:

 

*************

 
Tässä…
 
 

 
 

 
…vaimoni isän aikoinaan saama Talvisodan muistomitali eli Tsmm, kuten sitä ”kunniamerkkipiireissä” nykyisin kutsutaan.

 

*****************

 

Talvisotahan alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan 13.3.1940.

 

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti 2. päivänä elokuuta 1940 asetuksen, jonka asetusteksti kuului näin:

 

A s e t u s

vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista.

 

Annettu Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.

____________

 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, …

 

 

 

***********************

 

 

On nykypäivänä huomattava, että tuolloin puhuttiin vuosien 1939 – 1940 sodasta ja termi Talvisota tuli käyttöön vasta myöhemmin.

 

Talvisodan muistomitalia sen saanut kantoi 32 mm leveässä mustassa nauhassa, jonka keskellä on kaksi 3 mm:n levyistä punaista juovaa ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kiinnitettiin rinnan vasemmalle puolelle. 

 

Muistomitaleita myönnettiin ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle, joista yli 10 000 oli ulkomaalaisia. Mitalien jakelu aloitettiin vuoden 1940 syksyllä ja niitä jaettiin vuoden 1992 loppuun saakka.

 

Muistomitalin suunnitteli majuri Aarno Karimo.

*******************

 

Isäni jäämistössä on sama mitali ja pyrin nyt talvikauden aikana tutkailemaan myös sitä tarkemmin.

 

Mainittakoon, että mitalin saaneiden omaiset eivät voi kantaa tuota mitalia rinnassaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Justeerihommista pokasahakauden kautta moottorisaha-aikaan!

Maanantai 4.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Aloitin ammattiin johtavan koulutukseni vuonna 1965, mutta sitä ennen sain isä-ukon kanssa tehdä metsähommia kaksi vuotta – nuo kaksi vuotta olivat tärkeää aikaa, sillä ne antoivat kokemusta todellisista töistä!

 

Muutaman lehmän lypsykarjatila vaati, että sivuansioita oli pakko hankkia ja niiden hankkimiseen naapureiden – osin myös omien - metsien metsätyöt antoivat mahdollisuuden.

 

 

*******************

 

Tiukkaa ajallisesti teki, mutta ehdin saada kokemusta tukkipuiden kaatamisesta justeerilla.

 

Justeerikadossa oli tärkeää, että justeeria ei saanut työntää, vaan vedon kohti kanssakaatajaa piti tapahtua vetona kaverin toimesta.

 

Kaatui se tukkipuu justeerillakin!

 

*******************

 

Justeerikaadon kanssa samaan aikaan oli pokasahakausi, sillä isäni hoiti pokasahalla tukki- ja paperipuiden katkomisen – vastuullani oli silloin karsiminen kirveellä.

 

Tukkirungot piti kaatamisen jälkeen karsia ja apteerata ja vasta sen jälkeen katkoa!

 

*****************

Justeerikauden jälkeen siirryimme isän kanssa siihen vaiheeseen, että pyysimme kahtakin eri naapuriamme kaatamaan moottorisahoillaan tukkipuut ja sen jälkeen me hoidimme karsimisen, apteeraamisen sekä katkonnan.

 

********************

 

Hankimme moottorisahan vuonna 1964 ja se oli merkiltään Husqvarna.

 

Moottorisahalla sahaaminen kuului minun tehtäviini – karsimista kömpelöllä Husqvarnalla en opetellut, vaan sen hoidimme kirveillä.

 

****************

 

Justeerikaudesta pokasahan kautta moottorisahaan –aikakausi päättyi osaltani tammikuulla 1965, sillä silloin lähdin opiskelemaan Osaralle maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Toki moottorisaha istuu yhä edelleen käteeni, mutta merkki on vaihtunut Stihl´ksi ja nyt minulta onnistuu myös tukki- sekä paperipuiden karsiminen!

 

 

-Esko Erkkilä-