Salumeria Lenotti - lihanjalostukseen ja juustonvalmistukseen erikoistunut perheyritys San Zeno di MontagnassaSunnuntai 14.10.2018 - -Esko Erkkilä- Syys- ja lokakuun vaihteeseen ajoittuneen Italiaan suuntautuneen lomamatkamme majoituspaikkamme sijaitsi Gardajärven lähistöllä San Zeno di Montagnan vuoristokylässä.
Kylässä – saman kadun varrella – sijaitsee herkkukauppa…
…Salumeria Lenotti, joka käyttää markkinointinimeä Salumi del Monte Baldo.
Salumeria Lenotti on vuonna 1968 aloittanut salamituotteiden valmistuksen. Yritys on perheyritys ja sen omistaa Lenotti-perhe.
Yrityksen osoite on Contrada Cà Schena, 2, 37010 San Zeno di Montagna VR, Italia.
********************
Kävimme kylämme herkkukaupassa kahdesti, ensimmäisen kerran saapumispäivänämme ja toisen kerran lähtöämme edeltävänä päivänä.
Italialaiseen tapaan myös Salumi del Monta Baldossa vietetään keskipäivällä siestaa, joten herkkukauppa oli avoinna klo 8.00 -> 12.30 ja 16.30 -> 20.00!
Herkkukaupan verkkosivuilla www.salumidelmontebaldo.it kerrotaan, että sianlihatuotteiden raaka-aine on alkuperältään italialaista ja ainakaan minulla ei ole mitään syytä tätä epäilläkään. Mikäli haluaa tutustua yrityksen vekkosivuihin suomeksi, pitää googlettaa "Salumi del Monte Baldo" ja pyytää Googlea kääntämään sivut suomeksi.
Salamituotteiden kylmäkaappi oli hoidettu hyvin…
…ja samaa oli todettava myös muiden lihatuotteiden kylmätiskistä.
Kylmätiski oli tosiaan taidolla hoidettu.
Samaa voi todeta myös herkkukaupan juustotiskistä.
Monenlaisia antimia herkkupöytään oli herkkukaupasta saatavissa!
*****************************
Ehkä jo huomenissa kerron siitä pienimuotoisesta tuotantotiloihin tutustumisesta, johon herkkukaupassa saimme osallistua.Se ei vastannut läheskään niitä vaatimuksia, joihin me Suomessa olemme tottuneet, mutta maassa maan tavalla, vaikka yhteisessä Euroopan Unionissa olemmekin ja lisäksi se, että Italiassa sijaitsee Euroopan Unionin Elintarviketurvallisuusvirasto!
Huomisiin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Contrada Cà Schena 2 37010 San Zeno di Montagna VR Italia, Salumeria Lenotti, San Zeno di Montagna, www.salumidelmontabaldo.it, Euroopan Unioni Elintarviketurvallisuusvirasto, Parma, EFSA, EFSA Parma, Gardajärvi, Italia2018, |
Italiassa arvostetaan vanhoja ajoneuvojaTiistai 9.10.2018 - -Esko Erkkilä- Liekö ollut sattumaa vai mitä, mutta osuimme viikon kestäneellä Italian-matkallemme kahdestikin vanhoja ajoneuvoja esittelevään näyttelyyn.
Ensimmäinen vanhojen ajoneuvojen näyttely, jonka kohtasimme, oli majapaikkaamme Hotel Costabellaa vastapäätä San Zeno di Montagnan vuoristokylässä oleva näyttelykenttä.
Näyttely oli Lega Antichi Motori – järjestön järjestämä ”Vanhojen historia-ajoneuvojen galleria”.
Näyttelyssä oli esillä puolensataa erilaista historia-ajoneuvoa ja olipa joukossa muutama entisaikojen maataloustyökonekin.
Näyttelyn mainosjuliste näytti järjestäjän verkkosivuilta otettuna kuvakaappauksena tältä!
Julisteen isossa kuvassa näkyy kyläkirkko vasemmassa laidassa ja hotellimme siitä hieman oikealle.
************************
Tässä pieni kuvakavalkaadi esillä olleista autoista ja muutamasta työkoneesta:
Omnibus vuodelta 1924; huippunopeus 40 kilometriä tunnissa!
Käsinsyötettävä puimakone!
Lähes tuollaisella sain minäkin ajaa Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla Hauholla vuonna 1966!
Ruokaa, juomaa ja virvokkeita oli runsaasti tarjolla markkinaväelle!
Se kiinnitti huomiota, kun ajoneuvot alkoivat illansuussa matkata kotiseuduilleen, että raskaista ajoneuvoista ainakin puolet olivat oikealta puolelta ohjattavia.
Tutkin asiaa ja totesin, että 1900-luvun alun Italiassa Rooma, Milano, Torino, Firenze ja Napoli noudattivat vasemmanpuoleista liikennettä, kun muualla ajettiin oikealla; on siinä ollut sekamelskaa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lega Antichi Motori, www.legaantichimotori.it, italia2018, San Zero di Montagna, Vanhojen historia-ajoneuvojen galleria, Camion corrierre trattori veicoli militari e da lavoro d´epoca, |
Häntien typistämiskiellon noudattaminen vie suomalaiselta sianlihalta hintakilpailukyvynTiistai 25.9.2018 - -Esko Erkkilä- Euroopan Unionin hyvinvointidirektiivi kieltää sikojen häntien typistämisen.
Lähes kaikki EU-maat Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta kuitenkin sallivat poikkeusluvalla häntien typistämisen, sillä niissä maissa se on muka ainoa keino estää hännänpurenta.
Sikojen häntien typistämisen salliminen merkitsee, että niissä maissa eläintiheydet karsinoissa ovat paljon suuremmat kuin Suomessa ja Ruotsissa. Suuremmat eläintiheydet merkitsevät sianlihantuottajille korkeampaa katetta, kuin niissä maissa, joissa häntien typistäminen on totaalisesti kielletty.
Sikojen hännänpurenta johtuu stressistä ja stressi taas johtuu siitä, että eläintiheydet ovat suuria.
Suomessa sikojen hännänpurenta on saatu pysymään poissa sen ansiosta, että meillä sikojen eläintiheydet ovat väljiä ja meillä annetaan sioille karsinaan olkia sekä joitain muitakin virikkeitä, jotta hännänpurenta ei tule sioilla mieleen.
Ainakin joskus sikojen karsinoissa oli autonrenkaita joko lattialla tai killumassa katosta, jotta siat saivat turvallista askaretta, kun puuhastelivat autonrenkaiden parissa. Silloin ei tule mieleen pureskella kavereiden häntiä!
Hännänpurennan kohteeksi joutunut sika voi huonosti ja sen kinkku ei ole hännänpurennan jälkeen enää elintarvikkeeksi kelpaava.
Suomen sikaloissa noudatettavan hännäntypistämiskiellon soisi kuluttajien tietävän ja arvostavan suomalaisten sikaloiden arkea, jossa hännäntypistämistä ei sallita!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hännäntypistäminen, sikojen hännäntypistäminen, hännäntypistämiskielto. hännänpurenta, sikojen hännänpurenta, |
Hölmön tölväyksessä kaatui ainakin neljä viljakkalalaistaTiistai 18.9.2018 - -Esko Erkkilä- Talvisodan suomalaisessa sotahistoriassa joulukuun 23. päivä 1939 on synkkä päivä, sillä silloin suomalaiset tekivät Kannaksella kenraaliluutnantti Harald Öhquistin johdolla onnettomasti päättyneen sotatoimen eli ns. Hölmön tölväyksen.
Muistan, kun pikkupoikana kuuntelin tupakansavusta harmaana olevassa pirtissämme isäni ja vieraina olleiden sotajermujen juttuja Hölmön tölväyksestä. Juttuja vauhditti se pieni sahtitarjoilu, jota silloin meillä oli vieraille tarjolla.
Hölmön tölväyksessa kaatui nelisensataa suomalaista, haavoittui lähes 800 ja joutui kadoksiin lähemmäs parisensataa soturia.
Toivottavasti en riko 25.5.2018 voimaanastunutta henkilösuojalakia, kun liitän oheen kuvat niiden Viljakkalan sankarihautausmaalla lepäävien viljakkalalaisten sankarivainajien hautakivistä, jotka kaatuivat Summajoella Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.
Tiedän, että monet pirkanmaalaispitäjät menettivät enemmän poikiaan Hölmön tölväyksessä! ***********************
Viljakkalan kauniisti hoidetulla sankarihautausmaalla lepää 86 sankarivainajaa ja heistä Hölmön tölväyksessä kaatui neljä Isänmaamme viljakkalalaista puolustajaa.
Täytyy antaa erityistunnustus Viljakkalan seurakunnan ensimmäiselle kirkkoherralle, rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukselle, joka aikoinaan päätti seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa, että sankarivainajien hautakiviin kaiverretaan sankarivainajan kaatumispaikkakunta. Me sotahistoriasta kiinnostuneet arvostamme rovasti A. F. M. Bergiuksen päätöstä!
Viljakkalan sankarihautausmaan ristissä on teksti:
Uskollisille pojille kiitollinen kotiseutu
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Summajoki, Viljakkala, Viljakkalan hautausmaa, Viljakkalan sankarihaudat, rovasti A. F. M. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra A. F. M. Bergius, |
Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Alexander Fredrik Mikael BergiusSunnuntai 16.9.2018 - -Esko Erkkilä- Synnyinseurakuntani on Viljakkalan seurakunta ja pidän sitä edelleen kotiseurakuntanani, vaikka se kuntaliitoksen vuoksi nykyään onkin virallisesti Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri ja virallisissa tiedostoissa olen ilmeisesti Tampereen eteläisen seurakunnan jäsen.
Pidän ”seurakuntapiiri” termiä halveksivana ja arvostan kurulaisia, jotka aikoinaan samanlaisen Ylöjärveen päätyneen kuntaliitoksen myötä saivat kotiseurakunnalleen ”Kurun kappeliseurakunta”-statuksen, sillä onhan kappeliseurakunta jotain aivan muuta kuin seurakuntapiiri.
Viljakkalalainen seurakuntaväki uinahti kuntaliitoksen aikana!
********************
Mutta kirkkoherra ja rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukseen eli A. F. M. Bergiukseen:
A.F.M.Bergius oli syntynyt 25.4.1856 Vesilahdella ja kuoli Viljakkalassa 85-vuotiaana 31.12.1941.
Bergius palveli Viljakkalan seurakuntaa vuodesta 1887 vuoteen 1941 saakka eli harvinaisen pitkän työrupeaman.
Rovasti Bergius oli avioliitossa Angelika Bergroth`n (1851 – 1938) kanssa ja heille syntyi kaksi lasta eli…
…Eero Antero vuonna 1884…
ja
…Aino Elisabet vuonna 1889.
Muistan oikein hyvin, kun Aino Elisabet liikkui virkeänä Viljakkalan keskustassa 1970-luvulla.
***************
Arvostan rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa erityisesti sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalla kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!
Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.
On suuri puute monilla sankarivainajiemme hautausmailla, että hautakivissä ei ole mainintaa kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnasta!
Esitän, että seurakunnat lähivuosina kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A. F. M. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Ylöjärvwn seurakunta, Kurun kappeliseurakunta, Liisa Bergius, Tampereen eteläinen seurakunta, |
"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä- Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.
”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.
Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.
Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.
Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.
Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!
Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.
********************
Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. LIettua, Vilna, Baltia2018, Kyröläismatka2018, Evald Walters, Stalinin hammas Riika, Stalinin hammas, Latvian tiedeakatemian kunniajäsen, Latvian tiedeakatemia, |
Vanhusneuvoston keskustakävely 28.8.2018Keskiviikko 29.8.2018 - -Esko Erkkilä- Olen kahden neuvoston toiminnassa mukana eli toimin Ylöjärven kaupungin luottamushenkilönä Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana ja sen lisäksi olen Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsen – on siinä neuvostoja kerrakseen!
Tampereen Vanhusneuvostolla on kokouksia jokseenkin joka kuukausi, mutta niiden lisäksi meille tarjotaan monia muita aktiviteetteja luottamushenkilöasemamme vuoksi.
Eilen ohjelmassamme oli Tampereen keskustan kaavakävely, jonka aikana tutustuimme Tampereen ydinkeskustan kaavahankkeisiin ja niihin hankkeisiin, jotka ovat juuri toteutuneet.
Kaavakävelymme alkoi Virastotalolta ja päätyi vajaan kahden tunnin jälkeen Galleria Nottbeckiin.
Ensimmäinen kohteemme oli Pantin sisäpiha, jossa näimme alueen, jolle lähivuosina tulee uusia asuinkerrostaloja.
Oppaamme kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä kertoi, että tälle pienelle alueelle ollaan kaavoittamassa uusia asuinkerrostaloja ja nyt alueella olevat yritykset joutuvat muuttamaan muualle.
Sain aiheen kummastella Tampereen intoa häätää tuloja tuovat yritykset pois ja niiden tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja, joihin muuttavat Tampereen kaupungille menoja aiheuttavat henkilöt.
On luonnollista, että tavallinen kaavoitusarkkitehti ei päätä linjauksista, vaan linjaukset kaavoitusasioista tekevät johtavat viranhaltijat ja toivottavasti viime kädessä luottamushenkilöt.
Satakunnankatu 21:ssä ”ihailimme” kerrostaloa, jonne ainakaan minä en haluaisi muuttaa. Hienohan se on ja kallis, mutta paikkana ei ole minun makuuni.
Yo-talon sisäpihalla katselimme Vapaakirkon viereen ahtaasti rakenteilla olevaa kerrostaloa, jonne en sinnekään haluaisi muuttaa.
Samalta paikalta katselimme viereisen tontin kerrostaloa joka on minullekin tuttu, sillä siellä sijaitsee Keskustan Pirkanmaan piirin toimisto. Talossa on jo vuoden päivät ollut menossa putkiremontti ja se vaan jatkuu ja jatkuu! Hintaa remontille kertyy joka päivä. Luoja putkiremonttitaloista suojelkoot!
Kaavakävelymme jatkui ja muutaman kohteen jälkeen saavuimme Puuvillatehtaankatu 6:n kohdalle, jonka neljään kerrostaloon Varma on saanut kaavamuutoksen aikaiseksi ja jotka tullaan lähiaikoina purkamaan.
Takana näkyvä kerrostalo saa jäädä, mutta etualalla olevat kerrostalot puretaan ja tilalle rakennetaan korkeat kerrostalot.
Bisnes vaatii näin!
Kaavakävelymme helmi oli poikkeaminen Finlaysonin kirkkoon, mutta siitä joskus myöhemmin lisää ja tarkemmin.
Kaavakävelymme yhteenvetona joudun toteamaan, että toivottavasti en koskaan joudu asumaan Tampereen keskusta-alueen kerrostaloissa, sillä niissä asuminen on mielestäni ihmisten säilömistä, josta todellinen elämästä nauttiminen on kaukana!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhusneuvoston keskustakävely 28.8.2018, Kaavakävely 28.8.2018, |
Syyskuun 11. päivä Tverissä koettunaSunnuntai 26.8.2018 - -Esko Erkkilä- Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 muutti maailmaa paljon.
Tuolloin kaapattiin neljä matkustajalentokonetta, joista kaksi ohjattiin tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa. Kolmas lentokone ohjattiin päin Pentagonin rakennusta ja neljäs putosi maahan Pennsylvaniassa.
Olin silloin Venäjän Tverissä n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen.
Kyseessä oli Tverin Karjalaisten järjestämä mielenkiintoinen matka, jolle osallistuin.
Syyskuun 11. päivän iltapäivällä olimme odottelemassa Tverin kaupungissa junalla tapahtuvaa kotimatkaa. Vietimme aikaamme Hotelli Tverin baarissa ja katselimme taivaskanavilta maailmanmenoa.
Havahduimme, kun näimme televisioruudulta, että lentokone törmäsi korkeaan kerrostaloon New Yorkissa. Luulimme kuvaa jonkun seikkailuelokuvan kuvaksi, mutta hiljennyimme, kun näimme myös toisen lentokoneen törmäävän samanlaiseen taloon.
Pian meille selvisi, että kyse on tahallista teoista.
Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja Kauko Sipponen eli entinen Tasavallan Presidentin kansliapäällikkö, entinen maaherra ja entinen Tampereen Yliopiston kansleri.
Istuin Sipposen vierellä hotellin baarijakkaralla ja kysyin häneltä, että mitä Suomessa nyt tapahtuu?
Sipponen vastasi, että maamme ylimmät siviili- ja sotilasjohdon henkilöt pitävät nyt herkeämättä yhteyttä toisiinsa ja seuraavat tilanteen kehittymistä.
Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 avasi aivan uuden aikakauden ja sen jälkeen meno on yltänyt yhä hullummaksi. Onneksi Suomi on saanut ainakin toistaiseksi olla sivussa kaikkein suurimmista hullutuksista.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syyskuun 11. päivä, syyskuun 11. päivä 2001, Tverin Karjalaiset, Tver, Hotelli Tver, kaksoistornit, kaksoistornien tuho, |
Bremenin lahja latvialaiselle ystävyyskaupungilleen Riikalle sisälsi vahvan poliittisen viestinKeskiviikko 22.8.2018 - -Esko Erkkilä- Riikan kaupunkikävelyyn pitää ehdottomasti sisällyttää tutustuminen Riikan saksalaisen ystävyyskaupungin Bremenin lahjoittamaan ”Bremenin soittoniekat” patsaaseen ja näin myös me Kyröläismatkaajat teimme heinäkuisena ehtoona 10.7.2018.
Bremenin soittoniekat –teos perustuu Grimmin satuun jossa aasi, koira, kissa ja kukko seikkailevat.
Eläimet eivät sadussa enää ole hyödyllisiä omistajilleen ja omistajat suunnittelevatkin niiden tappamista.
Eläimet pääsevät pakoon ja seuraavat niiden johtajan aasin ajatusta, että josko menisivät Bremeniin kaupunginmuusikoiksi.
Bremenin soittoniekat –alkuperäisveistos sijaitsee luonnollisesti Bremenissä, mutta sen mukaeltu versio sijaitsee Riikassa.
Bremen on Riikan ystävyyskaupunki ja se lahjoitti Riikaan vuonna 1990 riikalaisversion Bremenin soittoniekat –patsaasta.
Vuonna 1990 Latvia oli vielä Neuvostoliiton miehittämä ja patsaaseen liittyykin vahva poliittinen viesti, sillä eläimet katselevat maailmanmenoa rautaesiripun takaa!
Latvia uudelleenitsenäistyi 22.8.1991.
Eläinten ympärillä oleva teräsplootu kuvaa sitä rautaesirippua, joka vielä tuolloin oli Neuvostoliiton miehittämän Latvian ja vapaan lännen välillä. Patsaan jalustassa oleva "selityslaatta".
Eläinten kuonojen koskettelun sanotaan tuovan koskettelijalle hyvää onnea!
Olen muutaman kerran päässyt Riikassa koskettelemaan Bremenin soittoniekkojen kuonoja – toki vain aasin ja koiran kuonoja, sillä kissa ja kukko ovat aivan liian korkealla!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bremenin soittoniekat, Bremenin soittoniekat Riika, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Die Bremer Stadtmusikanten, Crista Baumgärtel, Rautaesirippu, Latvian itsenäistyminen 22.8.1991, Latvian neuvostomiehitys, Grimmin sadut, |
Sallittua toki, mutta ihmettelen!Tiistai 17.7.2018 - -Esko Erkkilä- Olen tälläkin saitilla kai monesti kertonut, että 16.10.1994 äänestin Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.
Kantani voitti!
En ole päivääkään katunut äänestämistäni, sillä ajattelin silloin ja nykyään yhä enemmän itseni parasta, mutta ajattelin jo silloin ennen kaikkea lastemme parasta.
EU-vastustajat vaahtoavat aina, että Suomi on suuri nettomaksaja Euroopan Unionille.
Nettomaksaja toki olemme, mutta viime vuonna nettomaksuosuutemme oli henkeä kohti laskettuna 54 euroa! Perin mielelläni tuon summan maksan, jotta saan kuulua eurooppalaiseen perheeseen.
Suurimmat nettomaksajat EU:ssa olivat viime vuonna asukasta kohti laskettuna Ruotsi (158 €/hlö), Saksa (157 €/hlö) ja Tanska (137 €/hlö).
*******************
Sain runsas viikko sitten taas kerran tutustua vapaaseen liikkumiseen, joka on eräs Euroopan Unionin tarjoama vahvuus – eipä ollut minkäänlaisia esteitä, kun siirryimme Suomesta Viroon, Virosta Latviaan ja Latviasta Liettuaan – sama juttu paluumatkalla.
On toki sallittua, mutta ihmeellistä, kun esimerkiksi ties kenenkä johtaman Kansalaispuolueen ”puheenjohtaja” retostelee netissä Suomen erolle Euroopan Unioinista!
Kaikkea se vallanhimo sinänsä fiksuillakin ihmisillä teettää!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neuvoa-antava kansanäänestys 16.10.1994, kansanäänestys, kansanäänestys 16.10.1994, EU-kansanäänestys, Kansalaispuolue, Populistit, nettomaksajat, Suomen nettomaksu on 54 euroa per henkilö, |
Hevonen pitää uudelleenkengittää 6 - 8 viikon väleinPerjantai 6.7.2018 - -Esko Erkkilä- Olen penskana saanut lukemattomat kerrat seurata hevosten kengittämistä.
Kulmakunnallamme oli yksi kengitysseppä, joka ”vastaanotti” hevosia pajansa yhteydessä n. seitsemän kilometrin päässä kotiani. Toinen kengitysseppä teki kotikäyntejä ja kengitti hevosia siis melkein niiden pilttuissa.
OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä Suomen kengityssepät ry järjesti kengitysnäytöksiä eilen eli torstaina 5.7.2018.
Seurasin näytöksiä suurella mielenkiinnolla ja opin uusia asioita.
Muutamia havaintoja:
Tässä lopuksi muutama kuva, jotka otin kengitysnäytöksessä:
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hevonen pitää uudelleenkengittää 6 - 8 viikon välein, Suomen kengityssepät ry., OKRA 2018, kengitysnäytös, |
Liian paljon liian nopesti!Tiistai 19.6.2018 - -Esko Erkkilä- Osallistuin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana eilen valtuustoryhmämme kokoukseen, jossa käsittelimme klo 16.30 alkaneessa kokouksessa esilletulevia asioita. En jäänyt paikanpäälle seuraamaan kaupunginvaltuuston kokousta, vaan kiirehdin mökille Viljakkalan Majajärvelle ja nyt "toisella silmällä" seuraan kaupunginvaltuuston verkkolähetystä. Keskeistä kokouksessa on se, että kaikilla on huoli Tampereen kaupungin heikosta taloudellisesta tilanteesta. Teot ja päätökset kuitenkin puuttuvat, sillä vain puhetta piisaa. Puheen pärinää kuunnellessa tulee etsimättä mieleen, että mistä löytäisimme sen "Sipilän", joka laittaisi Tampereen talouden kuntoon kolmessa vuodessa eli tekisi saman tempun, jonka Keskusta-johtoinen hallitus sai aikaan maassamme. Otsikossa mainittu totuus on rahoitusjohtaja Jukka Männikön toteamus, jossa taitaa olla koko Tampereen talouskatastrofin ydin.-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen taloustilanne, Tampereen kaupunginvaltuusto 18.6.2018, |
Päätösehdotuksen erikoinen perusteluMaanantai 18.6.2018 - -Esko Erkkilä- Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään eli 18.6.2018 kevätkauden viimeiseen kokoukseensa. Esityslistalla on useita mielenkiintoisia aiheita ja eräs niistä on pykälä 123 eli Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös. Viime vuosi taisi olla jo seitsemäs peräkkäinen vuosi, kun Tampereen kaupunki teki alijäämäisen tuloksen. Kaupunginvaltuustokokouksen valmisteluaineistossa todetaan, että viime vuonna Tampere teki 10,7 milj. eron verran alijäämäistä tulosta. Hämmästyttää, että kaupunginhallituksen päätösehdotuksessa todetaan mm. näin: "Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä." On tämä kuntamaailma kummallista, kun kritiikki taloudenpidon leväperäisyyksistä yritetään kieltää.Haluaako kaupunginhallitus tuolla lauseella siis asettaa suitset suuhun niille kaupunginvaltuutetuille, jotka haluaisivat sanoa muutaman sanan viime vuoden taloudenhoidosta? Kannustan kaupunginvaltuutettuja käyttämään kokouksessa runsaasti puheenvuoroja ja etsimään syitä Tampereen kaupungin huonoon taloustilanteeseen. Ymmärrän, että edelliselläkin vaalikaudella kaupunginvaltuutettuina toimineille kaupunginhallituksen "suut tukkiva" päätösesitys sopii, mutta viime kevään kuntavaaleissa valituiksi tulleet uudet kaupunginvaltuutetut ovat toivottavasti äänessä! -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunginvaltuusto 18.6.2018, Tampereen kaupungin taloudellinen tulos vuonna 2017, |
Yli kuusikymmentä vuotta siihen tulee kulumaan!Keskiviikko 6.6.2018 - -Esko Erkkilä- Synnyinpitäjässäni Viljakkalassa toimi vuoteen 1960 saakka Haverin kaivos. Haveri aloitti aikoinaan rautamalmikaivoksena, mutta sitten huomattiin, että Haverista louhittu kiviaines sisälsi kultaa. Me viljakkalalaiset olemme ylpeitä, että Helsingin Olympialaisten vuoden 1952 kultamitalit on valmistettu Haverin kullasta!Rautamalmi kuljetettiin hevosilla Tampereelle jalostettavaksi ja yhä edelleen taidetaan Tampereelle johtavilta kulku-urilta isojen mäkien alapäästä tehdä irtolohkareista kultalöydöksiä - hevosmiehet kevensivät kuormaansa ja armahtivat hevosiaan, jotta koko malmilastia ei olisi tarvinnut vetää mäen päälle. Kultakaivosaika kesti aikansa ja sen aikana syntyi 18,7 hehtaarin suuruinen rikastushiekka-alue, jonka purkautuminen Viljakkalanselälle aiheutti nykymittapuun mukaan merkittävän ympäristökatastrofin. Muistan 1950-luvulta, kun kaikki kalat kuolivat mm. Parvilahden alueelta, jossa isäni harrasti kalastusta. Myös kaivoksen naapurissa sijainneen lypsykarjatilan lehmistä muutama kuoli, kun lehmien laidunmaahan kuului läheinen rantalaidun. Rikastushiekka-alueella on korkeita pitoisuuksia mm. kuparia sekä kohonneina pitoisuuksina vanadiinia, arseenia, sinkkiä, kobolttia sekä muita aineita ja raskasmetalleja. Viljakkala koki kuntaliitoksen Ylöjärven kaupunkiin vuonna 2007 ja nyt Ylöjärven kaupunki on aloittanut Haverin kaivoksen rikastushiekka-alueen kunnostamisen. Hanke on kustannuksiltaan mittava, sillä Ylöjärvi on varannut hankkeen toteuttamiseen 5,6 miljoonaa euroa. Projekti kestää useita vuosia ja budjettivarausta puretaan hankkeen etenemisen tahtiin. Haverin rikastushiekka-alueen kunnostaminen on esimerkki ympäristökatastrofien pitkästä, vaivalloisesta ja suuria kustannuksia vaativasta kunnostusprojektista. Hankkeen rahoittaminen on nyt mahdollista, kun Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä ja siellä on osattu satsata oikeisiin asioihin. Miten kunnat ja kaupungit voivatkaan olla niin erilaisia talousasioiden hoidossa - Tampere on täysin persaukinen ja tulee tänä vuonna tekemään tappiota 60 M€, mutta naapuri-Ylöjärvellä on mahdollisuus satsata mittavia summia yli kuusikymmentä vuotta sitten tehtyjen virheiden korjaamiseen!-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Haverin vanhan rikastushiekka-alueen kunnostaminen, Ylöjärven talous on kunnossa. Viljakkala-neuvosto, |
Nyt pitää suunnitella syyskylvöjä!Tiistai 5.6.2018 - -Esko Erkkilä- Kirjoitukseni otsikko saattaa yllättää monet, sillä monella on vielä osa trekoolimaiden kevätkylvöistäkin tekemättä.
Kirjoitan kuitenkin totta, sillä parhaiten meillä puutarhakylvöksistä ovat menestyneet ne porkkanan ja palsternakan kylvökset, jotka tein viime syksynä.
Syksyllä kylvetyt porkkanat ja palsternakat pääsevät täyteen kasvuvauhtiin heti kasvaukauden alettua.
Vihannesten syyskylvöt ovat myös mainio juttu kevään kylvötöiden porrastamiseen. ****************
Puutarhaliikkeet eivät vielä tajua esimerkiksi juuri porkkanan ja palsternakan syyskylvömahdollisuuksia, sillä ne poistavat myynnistään monien syyskylvöihin soveltuvien kasvien siemenet viimeistään Juhannuksena.
Huolehdin omalta osaltani porkkanan syyskylvömahdollisuudesta eilen, sillä hankin siemenkaupasta riittävästi porkkanansiementä, jotta voin huolehtia kesällä 2019 satoa tuottavan porkkanankylvöstä jo syys-lokakuussa tänä vuonna!
Toivon, että tämä pieni juttuni on vinkki puutarhaliikkeille, jotta ne tarjoaisivat ainakin porkkanan ja palsternakan siemeniä asiakkailleen vaikkapa syyskuun tarjouksissa!
-Esko Erkkilä-
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Porkkanan syyskylvö, porkkanan kylvötyö, palsternakan syyskylvö, palsternakka. palsternakan kylväminen, |
Nyt maalaisjärki käyttöön!Tiistai 29.5.2018 - -Esko Erkkilä- Olen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä siitä alkaen, kun minulta vuonna 2001 leikattiin eturauhassyöpä.
Kahdenkeskisiä tukihenkilötapaamisia minulle on kertynyt vain muutamia – sillä eiväthän miehet tukea tarvitse - , mutta erilaisissa tilaisuuksissa olen asian tiimoilta esiintynyt monesti.
Yritimme Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä muutama vuosi sitten aloittaa ”Arjen ystävät” –toimintaa, mutta huonolla menestyksellä. sillä asiakkaita ei riittänyt.
Nyt Pirkanmaan Syöpäyhdistys pyrkii aloittamaan Arjen ystävät –toiminnan uudestaan ja nyt ”työkaluna” on…
…www.huoleti.fi – portaali.
Olin eilen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä mukana koulutustilaisuudessa, jossa saimme opastusta www.huoleti.fi –palvelun toiminnasta.
Suhtaudun kriittisesti www.huoleti.fi –palvelun toimintaan, sillä elämänsä ehkä suurimmassa kriisitilanteessa syöpään sairastuneelle ei tule ensimmäiseksi mieleen etsiä apua matkapuhelimestaan tai tabletiltaan.
Peräänkuulutan Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä kokonaisvastuullista asennetta ja toimintaa siinä arvokkaassa työssä, jota se on tehnyt jo kauan syöpään sairastuneiden parhaaksi ja heidän kuntouttamisensa hyväksi.
Huoleti-kampanjoinnilla saattaa olla paikka joillakin terveyden- ja sairaanhoidon osa-alueilla, mutta syöpään sairastuneiden henkilöiden kuntoutuksessa sitä paikkaa on kokemukseni mukaan vaikea löytää!
Puhelinyhteydet, sähköpostit ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat mielestäni niitä ensisijaisia tapoja, joilla syövästä toipuvat ensisijaisesti tavoittelevat ”arjen vapaaehtoisia ystäviä”!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan Syöpäyhdistys, tukihenkilö, tukihenkilötoiminta, Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoiminta, Arjen ystävät, www.huoleti.fi, |
Kaikki eivät Vapaussodassa asettuneet toista suomalaista vastaan!Tiistai 22.5.2018 - -Esko Erkkilä- Sain eilen olla kuuntelemassa, kun edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela alusti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisessa aiheesta:
”Valkoinen tarina kesällä 1918 – sopua ja sovintoa, ei kostoa”.
Alustus oli mielenkiintoinen ja toivon, että joskus voin tällä saitilla palata sen syvimpään sanomaan.
Eräs Koskelan viesti oli se, että nyt pitäisi saada muistiin mahdollisimman paljon sitä tietoa, joka liittyy Vapaussodan tapahtumiin.
Ketään sellaista henkilöä ei luonnollisesti ole enää muistelemassa, jotka omaisivat omakohtaista kokemusta Vapaussodasta, mutta perinnetietoa siitä liikkuu yhä edelleen.
Seuraavassa pieni omakohtainen perinnetiedon rippunen Vapaussodasta:
Äidinpuoleinen vaarini Jaakko Vihtori Välimäki lienee ollut onneksi niin vähäpätöinen tekijä kulmakunnalla Viljakkalassa, että hänen suuntautumisestaan valkoisten tai punaisten riveihin ei ole ainakaan minulla mitään tietoa.
Vaarini ensimmäinen avioliitto oli päättynyt puolison kuolemaan vuonna 1907 ja hän aloitti toisen avioliittonsa mummuni Tildan kanssa vuonna 1909, joten ”pesänrakentaminen” Tildan kanssa lienee merkinnyt, että Jaakko Vihtorilla ei ollut aikaa ja eikä myöskään mahdollisuuksia tai intressejä ryhtyä poliittiseen toimintaan.
Toisin oli naapurini Kalle Hietamäen kohdalla, jonka pojan Uunon vaimoksi vuonna 1917 syntynyt tätini Aino päätyi aikanaan.
Kalle Hietamäki oli silloisen ajattelun mukaan suurehko tilallinen, sillä Hietamäessä oli peltoa lähemmäs kymmenen hehtaaria.
Jonkinlaisesta ökyisännän roolistaan huolimatta Kalle Hietamäki – jonka hyvin muistan – ajautui vasemmistolaisuuteen ja siten ainakin henkisesti kannattamaan punaisia Vapaussodassa.
Aikalaisten muistitieto kertoo, että Kalle-isäntä painui hyvin tietämääni paikkaan eli Hietamäen perunakuoppaan piiloon siinä vaiheessa, kun punaiset valkoisten Kurun suunnasta tekemän hyökkäyksen ajamina joutuivat perääntymään aluksi Viljakkalan kirkonkylään ja sittemmin Kyröskosken kautta kohti Tamperetta.
Kalle-isännän vaimo Amanda Karoliina – näin kerrotaan – huolehti miehensä ruokahuollosta perunakuoppaan sinä aikana, jolloin olot Viljakkalassa olivat punaisten kannalta kriittiset.
Käsitän, että Kalle-isäntä oli punahenkisyydestään huolimatta rehti ja avoin kunnallismies, joten hän ei Vapaussodan päättymisen jälkeen joutunut Tammisaaren, Lahden tai Hämeenlinnan vankileireille virumaan vaan pääsi jatkamaan Hietamäen tilan isännyttä siihen saakka, kunnes poikansa Uuno otti tilan isännyyden hoitaakseen.
Mainittakoon, että Uuno ja Aino Hietamäki olivat kummejani ja nykyään vastuulleni kuuluu heidän hautansa hoitaminen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaussota, Vapaussota Viljakkalassa, perunakuoppa, valkoisten hyökkäys Kurun suunnasta Viljakkalaan vuonn 1918. Vapaussota vuonna 1918, |
Suomen maksuosuus EU:lle vuonna 2016 oli vain 54,00 euroa henkeä kohti!Torstai 17.5.2018 - -Esko Erkkilä- Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.
Myönteinen kantani EU:hun liittymisen puolesta on eräs kaikkien aikojen viisaimmista päätöksistäni.
Ajattelin silloin omia lapsiani ja muitakin suomalaisnuoria, joiden halusin elää itsenäisessä Suomessa, joka kuuluu vapaaseen ja yhtenäiseen Eurooppaan.
Enemmistö suomalaisista eli 56,9 % ajatteli samoin kuin minä ja Suomi liittyikin Euroopan Unioniin 1.1.1995.
Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000 nettosaaja, mutta sittemmin olemme olleet EU:ssa nettomaksaja.
Suurimmillaan olimme nettomaksajana vuonna 2014, jolloin maksumme olivat 809 miljoonaa euroa suuremmat kuin EU:lta saamamme tulot. Tuo 809 miljoonaa euroa merkitsi n. 162 euron suuruista satsausta sille taustatuelle, jota saimme vuonna 2014 EU:lta.
Olimme vuonna 2015 EU:n nettomaksaja 488 miljoonalla eurolla eli hieman alle satasella per henkilö ja vuonna 2016 nettomaksajaosuutemme oli ainoastaan 294 miljoonaa euroa eli vaivaiset 54 euroa henkilöä kohti.
54 euroa per henkilö on suurin piirtein samanlainen maksu kuin tulee olemaan Tampereen kaupungin perimä hulevesimaksu omakotitalokiinteistöltä.
54 euroa merkitsee viikossa hieman alle 10 euroa ja päivässä n. 0.15 euroa.
Olen tyytyväinen 16.10.1994 äänestyskopin hiljaisuudessa tekemääni päätökseen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen maksuosuus EU:lle, neuvoa antava kansanäänestys 16.10.1994, Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995, Nettomaksaja EU:lle, Nettosaaja EU:lta, , |
"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistammePerjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä- Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.
Lehdet ovat yksittäiskappaleita vuosilta 1984, 1985 ja 1986.
Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.
*********************************
Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.
Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.
********************************
Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.
Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.
**************************
Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.
Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.
Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille. Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.
Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansa taisteli - miehet kertovat, Kansa taisteli, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, Sotamuistoyhdistys ry., Suomen Sotahistoriallinen Seura, Karl Lennart Oesch, A. F. Airo, Aarne Blick, Kirjastotalo Metso, |
Mikko Alatalo 1.5.2018: "Tampereella ajatellaan lähinnä, että yksi euro ratikalle tuo 3-4 euron hyödyn rakennusyhtiöille."Keskiviikko 2.5.2018 - -Esko Erkkilä- Tampereen Keskusta järjesti eilen Vihreä Vappu-tilaisuuden Hämeenpuiston tapahtuma-aukiolla Kirjastotalo Metson edessä.
Kerroimme tapahtumastamme Tamperelainen-lehdessä ja jaoimme samaa ilmoitusta facebookissa.
Ennakoimme sateista säätä ja sen vuoksi pystytimmekin kaksi telttakatosta suojaamaan yleisöä, äänentoistolaitteitamme ja tarjottavaamme.
Johannes Jonoff (vasemmalla) ja Reijo Laitinen täyttivät ilmapalloja tapahtumayleisön viihdykkeeksi.
Jarmo Toivola ja Raija Moilanen huolehtivat siman sekä donitsien tarjoilemisesta – Raija Moilanen juonsi tilaisuutemme.
On selvää, että sima sekä donitsit olivat Suomessa valmistettuja.
Keskustan valtuustoryhmän kunnallissihteeri Raija Moilanen, joka on sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja joka on Tampereen pormestarin nimittämän köyhyyden ennaltaehkäisevän työryhmän jäsen, kertoi työryhmän työskentelystä.
Reijo Laitinen on puolestaan sen työryhmän jäsen, jonka pormestari on nimittänyt tutkimaan huumeongelman tilannekuvaa Tampereella. Laitinen valotti vappujuhlayleisölle työryhmän aikaansaannoksia.
Kunnallisjärjestön puheenjohtajana kerroin ”eläväni” netissä 24/7, mutta siitä huolimatta tai paremminkin juuri sen vuoksi olin huolissaan niistä 70.000 tamperelaisesta, joilla ei ole tietokonetta eikä nettiä.
Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen ja Keskustan Pirkanmaan piirihallituksen varapuheenjohtaja Aino-Riikka Simula toi vapputilaisuuteen nuorten toivorikkaan tervehdyksen.
Tilaisuudessa juhlapuheen piti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hän aloitti puheensa näin:
”Viisi vuotta Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt selvään kasvuun finansiikriisin jälkeen. Suomi ajautui taantumaan, ihmiset menettivät työpaikkansa ja hallituspuolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin.
Keskustalaisille sanottiin, että tehkää jotakin. Me lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa kymmenen vuoden aikana. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa.
Saavutamme kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna.
Velkaantuminen on taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan."
"Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet.
Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.
Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.
Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.
Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.”
*************************
Mikko täyttää aina Vappuna vuosia ja Reijo Laitinen yllätti koko juhlayleisön Mikolle osoittamallaan onnittelulaululla!
Kyyhkyläiset – Mikko ja Seija Alatalo kertoivat Vappujuhlan jälkeen kiirehtivänsä Mikon merkkipäivän viettoon!
Myös minä onnittelen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Keskusta, Keskustan Vihreä Vappu Tampereella 1.5.2018, |