Tampereen presidentinvaalitentti oli vahva pettymys

Lauantai 13.1.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Aamulehti ja Yle Tampere järjestivät eilen Tampereen yliopiston päätalon juhlasalissa presidenttiehdokkaiden vaalitentin.

 

 

Paikalla olivat kaikki 8 presidentinvaaliehdokasta.

 

 

Kaikki halukkaat kuulijat eivät mahtuneet juhlasaliin, mutta apuun otettiin ainakin kaksi muuta luentosalia, joissa tenttiä voitiin seurata valkokankaalle heijastetun live-kuvan välityksellä.

 

 

 

 

 

Kyseessä taisi olla näiden presidentinvaalien suurin vaalitilaisuus, sillä paikalla oli lähes 1500 kuulijaa.

 

 

Olin paikalla hyvissä ajoin, mutta kuitenkin olin ihan viimeisiä, jotka pääsivät juhlasaliin.

 

 

Tentti oli pettymys ja pitkäveteinen – tentissä ei päässyt esiin todellisten osaajien taito; toki Matti Vanhanen osoitti tälläkin kertaa valtiomiesmäisyytensä.

 

 

Vaikka tilaisuus olikin heikosti toteutettu, sain presidenttiehdokkaista muutamia kuvia ja niitä tässä: Olin juhlasalin perimmäisellä tuolirivillä, mutta ainakin osa kuvista onnistui kohtuullisesti.

 

 

 

 

 

Tuula Haatainen

 

 

 

 

 

Pekka Haavisto

 

 

 

 

 

Laura Huhtasaari

 

 

 

 

 

Merja Kyllönen

 

 

 

 

 

Sauli Niinistö

 

 

 

 

 

Nils Torvalds

 

 

 

 

 

Matti Vanhanen

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen

 

 

*******************

 

 

 

 

 

Juontajista kantavana voimana oli Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi ja hänen ohellaan tilaisuutta juonsi Aamulehden vt. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

 

 *******************

 

Tilaisuudessa ei käsitelty juuri lainkaan niitä asioita, jotka kuuluvat Tasavallan Presidentin vastuulle ja sen vuoksi...

 

 

 

 

 

...”presidenttitentin” ainoa väripilkku olivatkin Nils Torvalds´n sirkussukat.

 

 

 

Olen pettynyt tilaisuuden antiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pelittääkö tietotekniikka?

Perjantai 12.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on 68 äänestyspaikkaa ja niillä kaikilla on seuraavissa presidentinvaaleissa oma vaalilautakuntansa.

 

Olen vaalitoimitsijana yhdellä äänestyspaikalla ja sen lisäksi olen nimetty kotiäänestyksen vaalivirkailijaksi ja jotta tässä ei olisi kaikki, olen valittu myös laitosäänestysten vaalivirkailijaksi.

 

Todennäköisesti laitosäänestysten vaalivirkailijaksi en joudu, mutta se selviää sitten aikanaan.

 

Viime kuntavaaleissa Tampereella kokeiltiin 23:lla äänestyspaikalla Vaalitietojärjestelmä (VAT):a, jossa vaalipäivän äänten lukumäärät tallennettiin suoraan laskentajärjestelmään.

 

Tulevissa presidentinvaaleissa kokeilua laajennetaan siten, että VAT-järjestelmä on käytössä 40:llä äänestyspaikalla ja yksi näistä äänestyspaikoista on numero 61 eli se, jossa toimin vaalitoimitsijana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Kirsti Asunta avasi koulutustilaisuuden.

 

 

Asunta on kokenut Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja, sillä hän oli puheenjohtajana jo silloin, kun lähes kymmenkunta vuotta sitten olin Tampereen Keskusvaalilautakunnan jäsenenä.

 

 

 ********************

 

 

Tietotekniikka tulee myös vaalitoimituksiin, mutta suhtaudun siihen tietyllä varauksella.

 

 

Vaalitoimitsijat kirjautuvat VAT-järjestelmään henkilökohtaisille pankkitunnuksillaan ja jo sitä vieroksun – mielestäni luottamushenkilötehtävien suorittamisessa ei ole oikein, jos niissä joutuu käyttämään henkilökohtaisia pankkitunnuksia.

 

Äänestyspaikalla jotkut vaalilautakunnan jäsenet kirjautuvat VAT-järjestelmään henkilökohtaisilla tunnuksillaan, mutta minä en aio niin tehdä.

 

Minulle riittää varmasti hommia vaalivirkailijana vaikka en kirjautuisikaan VAT-järjestelmään, sillä äänestyspaikalla tarvitaan vaalitoimitsijoita, jotka avaavat ja sulkevat vaaliuurnan raon sekä sellaisia vaalitoimitsijoita, jotka leimaavat valmiit äänestysliput!

 

 

Eiköhän minulle löydy vaalivirkailijan hommia 28.1.2018 Hervannan koululla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lentorata Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle harppasi eteenpäin

Torstai 11.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Nykyistä paremmat junayhteydet Tampereelta Helsinkiin ovat jokaisen järkevän poliitikon ajatusmaailmassa kärkilistalla.

 

 

Junayhteyden parantamisesta on käytetty erilaisia termejä ja niistä ehkä tunnetuin on

 

 

Tunnin juna Tampereelta Helsinkiin

 

 

 

”Tunnin juna” –kaavailuihin liittyy tiiviisti se, että Tampereen ja Helsingin välille pitäisi koko matkalle saada kolmas raide.

 

 

Viime päivinä hankkeesta on alettu käyttämään termiä

 

 

Lentorata

 

 

Lentorata-hanke sai uutta tuulta siipiensä alle, kun Tampereen pormestari Lauri Lyly, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo ja VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson ottivat näkyvästi kantaa Lentoradan puolesta.

 

 

 

Lentoradan aikaansaamisen uhkana saattaa olla muutama seikka ja eräs niistä on se, että myös varsinais-suomalaiset alkavat ponnekkaasti ajaa ”Tunnin junaa” Helsingin ja Turun välille.

 

 

Toivon, että Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittämistä ajavat tahot näkisivät laajemmat kokonaisuudet ja toimisivat Lentoradan puolesta.

 

 

Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittäminen on paikallaan, mutta samalla pitää muistaa se koko- ja monipuolisuusero, joka vallitsee Helsinki-Vantaan hyväksi.

 

 

Lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2014 tässä (luvuissa on eritelty kotimaan liikenteen ja kansainvälisen liikenteen matkustajamäätärät):

 

Vuoden 2017 matkustajamääristä on olemassa ennusteet ja ne näyttävät tältä (matkustajamäärissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2014 vuoteen 2017):

 

Mielestäni nämä kaksi taulukkoa ovat pitävä perustelu sille, että Tampereen rautatieaseman ja Helsingin lentokentän välille pitää rakentaa Lentorata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sähköverkkojen toimintavarmuus on tärkeä osa maamme huoltovarmuutta

Keskiviikko 10.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Viime vuoden loppupäivät ja alkaneen vuoden alku ovat osoittaneet, että maamme sähköverkkojen toimintavarmuus ontuu.

 

 

Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat osissa maata aiheuttaneet useidenkin päivien pituisia sähkökatkoksia.

 

 

Suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa ongelmia ei ole ollut, mutta harvaanasutuilla seuduilla sitäkin enemmän. Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat esimerkkejä alueista, joilla viime päivinä on ollut erityisiä ongelmia sähkönjakelussa.

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

 

On positiivista, että Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on kiinnittänyt asiaan huomiota, sillä onhan sähköverkkojen toimintavarmuus tärkeä osa huoltovarmuuttamme.

 

 

Sähköverkon ongelmat haittaavat erityisesti tavallisen kansalaisen elämää, sillä esimerkiksi kotieläintilat ovat jo kauan varustautuneet sähkönsaannin ongelmiin erilaisten varajärjestelmin.

 

 

Kotieläintiloista broilertilat kulkivat kehityksen kärjessä, kun maatilat varautuivat sähkönsaantiongelmiin, mutta käsittääkseni nyt ainakin sianlihantuotantotilat, porsastuotantotilat ja maidontuotantotilat ovat hankkineet erilaisia aggregaatteja, joilla poikkeustilanteissa pärjätään.

 

 

 

*************

 

 

Vanhanen pohtii myös sitä, jos ulkopuolinen taho pyrkii tahallisesti vahingoittamaan sähköverkkoamme – aiheellista pohdintaa sekin.

 

 

 

Puhutaan paljon niistä rajanvedoista, jotka koskevat presidentin vastuista ja niistä seikoista, jotka eivät kuulu presidentin vastuulle.

 

 

Elintarvikkeiden huoltovarmuuden parissa toimineena näen, että presidentin toimivaltaan ja ”huolenpitoon” kuuluu myös huoli maamme sähköverkon toimivuudesta, joten yhdyn Matti Vanhasen ajatuksiin sähkönjakeluumme liittyvistä haasteista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pienissä yrityksissä tehdään töitä tarvittaessa kellon ympäri!

Tiistai 9.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen tyytyväinen, että sain nelikymmenvuotisen työurani aikana tehdä hommia kahdestikin pienessä yrityksessä, vaikka koko ajan olinkin suuren elintarvikekonsernin palkkalistoilla.

 

 

Hommani oli toimia ”liisattuna” myyntipäällikkönä ja toisella kerralla jopa hienolla toimitusjohtajan tittelillä konserniyhtiöissä.

 

 

Olin emoyhtiössä tottunut, että työt päättyivät iltapäiväneljältä, mutta näissä pienissä konserniyhtiöissä tilanne oli tyystin toinen.

 

 

Vastasin konsernin pienyhtiöissä myynnistä, mutta se oli vain osa siitä vastuusta, joka koski pienyhtiön kokonaistaloudellista pärjäämistä.

 

 

Emoyhtiössä myyntimiehet eivät soitelleet päällikölle konttoriajan päätyttyä, mutta näissä pienyhtiöissä soittelut ja neuvonkysymiset vasta alkoivat, kun ilta koitti. Ei ollut lainkaan harvinaista, että iltakymmenen aikaan vielä pohdin jonkun myyntimiehen kanssa, että miten jossain asiassa olisi viisasta toimia.

 

 

Isossa konsernissa vastuu talousasioista ei kymmenkunta vuotta sitten koskettanut juuri lainkaan markkinoinnin ja myynnin etulinjassa toimivia, mutta pienyhtiöissä etulinjan toimijat tiedostivat henkilökohtaisen vastuunsa kannattavan myynnin sujumisesta ja yrityksen tulevaisuudesta.

 

 

Molemmat saamani pienyhtiöiden vastuutehtävät sisälsivät jo tehtävänantovaiheessa sen, että kyseisten pienyhtiöiden toiminnot tullaan sulauttamaan emoyhtiöön – vain sulauttamisaikataulu sovittiin jätettäväksi avoimeksi.

 

 

Tehtävät olivat mielenkiintoisia vaikka tiedossa olikin, että ”väliaikaista kaikki on vaan”!

 

 

Ihailen vieläkin esimiehenä sitä toimintaa, jolla alaiseni paneutuivat tehtäviensä suorittamiseen.

 

 

Haluan näillä mietteillä osoittaa suurta arvostusta pienten yritysten henkilökunnalle, sillä he jos ketkä ovat tiukassa paikassa, kun tarkastellaan pienyhtiön tulevaisuutta ja taloudellista tilannetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jokaisella pitää olla omaa vastuuta työllistymisestään!

Sunnuntai 7.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on opposition ja jopa ammattiyhdistysliikkeen toimesta kritisoitu hallituksen päätöstä siitä, että työttömille on vihdoinkin asetettu omaa vastuuta työllistymisestään.

 

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvasi hallituksen päätöstä jopa niskalaukaukseksi!

 

 

Niskalaukaus-väite on taattu Rinnettä siihen tapaan, jolla Rinne vaati suomalaisia synnytystalkoisiin.

 

 

Rinne sai synnytystalkoot-kehoituksellaan presidenttiparin töihin – saa nähdä, että millaisia seurauksia on niskalaukaus-lohkaisulla!

 

 

******************

 

 

Olen ehkä väärä henkilö kommentoimaan työttömien työllistämisvastuuta, sillä minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta työttömyydestä.

 

 

Lähdin kotoa opiskelemaan parin metsätyövuoden jälkeen 1965 ja sen jälkeen olinkin muutaman viikon ”vaihtojaksoja” lukuun ottamatta opiskelemassa, varusmiespalveluksessa, uudestaan opiskelemassa ja vuodesta 1970 alkaen työelämässä vuoteen 2010 saakka, jolloin siirryin eläkevaariksi.

 

 

Aktiivista opiskelu-, varusmiespalvelus- ja työelämäaikaa ehti ilman työttömyysjaksoja kertyä lähes 46 vuotta!

 

 

 

******************

 

 

 

Nyt on herännyt aatoksia, että erilainen vapaaehtoistyö kelpuutettaisiin työttömälle bonukseksi, kun arvioidaan hänen toimiaan työttömyytensä katkaisemiseksi.

 

 

Kannatan ajatusta, sillä vapaaehtoistyölle on huutava tarve.

 

 

Toki näen jo nyt sieluni silmin, että rinteet, ammattiyhdistysliike ja oppositio vaativat kurkku suorana, että työttömien ei pidä koskea vapaaehtoistyöhön, sillä siihen osallistuminen vie muka työpaikkoja.

 

 

Pötyä, sillä vapaaehtoistyössä on paljon mahdollisuuksia, joihin nykysysteemimme ei tuo riittävästi tekijöitä.

 

 

 

Kannustan hallitusta jatkamaan toimiaan työttömien omavastuuden kasvattamiseen työllistymisessään ja sitä, että vapaaehtoistyöhön osallistuminen kirjattaisiin bonukseksi, kun pohditaan toimenpiteitä työttömien työttömyyskorvausten säilyttämiseksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio näki kauas

Lauantai 6.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Tulevissa presidentinvaaleissa eräs jakolinja ehdokkaiden kesken on heidän suhtautumisessaan Euroopan Unioniin ja yhteisvaluutta euroon.

 

 

Ehdokkaista kaksi eli Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen markkinoivat itseään EU- ja eurovastaisuudellaan.  Valitettavasti heidän huutonsa saa jonkinlaista vastakaikua äänestäjissä.

 

 

Tunnen ”Alkioni” heikosti, mutta erään keskeisen Santeri Alkion linjauksen tunnen ja se on hänen jo lähes sata vuotta sitten lausumansa Euroopan Unionista ja yhteisvaluutta eurosta!

 

 

Santeri Alkio totesi 15.1.1920 "Maan ääni" lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan näin:

 

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avusta

Tiistai 2.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 EU-elintarviketukea jakaneet järjestöt ja niiden jakamat määrät olivat seuraavat:

 

• Adventtikirkon Avustuspalvelu ADA, 233 tonnia
• Hyvä Arki, 52 tonnia
• Kirkkopalvelut, 704 tonnia
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 351 tonnia
• Mielenterveyden Keskusliitto, 64 tonnia
• Yhdistysten Toimintajärjestö, 48 tonnia
• Suomen Katulähetysliitto, 29 tonnia
• Suomen Pelastusarmeijan säätiö, 237 tonnia
• Suomen Vapaakirkko, 222 tonnia
• Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY, 595 tonnia
• Muut, 182 tonnia

 

Em. järjestöt jakoivat v. 2010 EU:n maksamia elintarvikkeita vähävaraisille yhteensä 2.707.000 kiloa.

 

 

******************

 

 

 

Vuonna 2010 EU:n elintarvikeapuun käyttämä summa oli yhteensä 478 miljoonaa euroa.

 

 

Kuinka EU:n maksama ruoka-apu jakaantui eri maiden kesken vuonna 2010?

 

 

Summa jakaantui tukiohjelmaan osallistuneille maille seuraavasti:

 

 

• Italia; 25,62 %
• Puola; 20,38 %
• Ranska; 16,34 %
• Espanja; 11,01 %
• Romania; 6,27 %
• Portugali; 4,71 %
• Kreikka; 4,19 %
• Unkari; 3,09 %
• Liettua; 1,85 %
• Bulgaria; 1,79 %
• Belgia; 1,63 %
• Suomi; 0,97 %
• Slovenia 0,55 %
• Irlanti; 0,17 %
• Viro; 0,16 %
• Malta; 0,15 %
• Tsekki; 0,03 %
• Luxemburg; 0,02 %

 

 

Listasta huomataan, että eräät maat ei ole lainkaan hakeneet EU-rahoitteista ruoka-apua vähävaraisille.

 

 

Pidän oikeana, että Suomi on ollut EU-jäsenyytemme alusta alkaen aktiivinen EU-rahoitteisen ruoka-avun hakemisessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vielä riittää nähtävää...

Sunnuntai 31.12.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

….Vesuviuksen rinteillä, vaikka opastaulu toivottaakin jo

 

 

ARRIVEDERCI eli näkemiin!

 

 

 

********************

 

 

Maastopalot ovat jokavuotinen riesa Vesuviuksen rinteillä. 

 

 

Maastopaloilla ei ole mitään yhteyttä vuoren tuliperäisyyteen, mutta monesti ne aiheuttavat sen, että viranomaiset kieltävät pääsyn Vesuviukselle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********************

 

 

 

Tie Vesuviukselle ja sieltä takaisin on mutkainen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

Vuoden 1944 purkauksessa syntyneitä laavavirtoja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

Näkymiä Napoliin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

Vesuviuksen rinteillä sijaitsevia puutarhapalstoja, joilla maaperän lämmön sekä etelärinteen valoisuuden ansiosta on ihanteelliset kasvuolosuhteet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

Autostradalla matkalla kohti Sorrentoa vielä vilkaisu sinne, jossa juuri kävimme eli Vesuviuksen huipulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Noin ei kannata sanoa!

Perjantai 29.12.2017 - -Esko Erkkilä-

 

Huomasin facebookissa tämmöisen ilmoituksen ja oletan, että Kankaanpään kaupunki, Kankaanpään kaupunginmuseo ja Niinisalon kyläyhdistys eivät ymmärrä vastuutaan.

 

 

Olen Palokallion Omakotiyhdistyksen vastuuhenkilö ja olin vastuuhenkilö myös silloin, kun suunnittelimme vastaavan asukaskirjeen toimittamista Uudenvuoden tapahtumastamme Palokallion Pamauksesta omakotialueemme asukkaille.

 

 

Onneksi olin yhteydessä vakuutusyhtiöön ja sieltä todettiin yksiselitteisesti, että olette täydessä vastuussa, jos joku tohelo ampuu uudenvuodenraketin jonkun toisen silmään. Perusteluna oli se asukaskirjeessä todettu, että Palokallion Pamauksessa voi turvallisesti ampua omia raketteja.

 

 

Ovatko Kankaanpää kaupungilla, Kankaanpään kaupungin museotoimella ja Niinisalon kyläyhdistyksellä sellaiset vakuutukset, että ne korvaavat kaikki tuossa tilaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat vahingot?

 

 

En halua olla ilonpilaajana, mutta kokemuksesta kerron ja varoitan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiipeäminen Vesuviuksen huipulle

Keskiviikko 27.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Vesuviuksen tulivuori Italiassa on piirtynyt maailman historiankirjoihin tulivuorena, jonka purkaus vuonna 79 hautasi alleen Pompeijin kaupungin.

 

 

Samassa yhteydessä tuhoutui Herculaneumin kaupunki sekä myös eräitä muita lähiseudun pikkukaupunkeja.

 

 

Vesuvius sijaitsee 9 kilometrin etäisyydellä Napolista itään Napolinlahden rannalla.

 

 

Pääsin käymään Vesuviuksen huipulla 18.10.2017, kun osallistuin mielenkiintoiselle kahdeksanpäiväiselle lomamatkalle Sorrentoon.

 

 

 

 

Lähdimme matkaan sorrentolaisesta hotellistamme jo aamuvarhaisella ja meille tutuksi tullut sorrentolaiskissa jäi vahtimaan elämänmenoa sen vakituisella paikalla erään auton katolla.

 

 

 

 

 

Onneksi sää oli erinomainen, joten bussimatka Vesuviuksen huipun äärelle oli mahdollinen. Heikolla säällä viranomaiset sulkevat Vesuviukselle johtavan tien.

Nämä männyt kasvavat sen jähmettyneen laavavirran äärellä, joka syntyi Vesuviuksen purkauksessa vuonna 1944.

 

 

 

 

 

Pääsylippujen ostamisen piti tapahtua 800 metriä ennen sitä paikkaa, jonne autoilla on mahdollista nousta.

 

 

 

 

 

Vesuviuksella on korkeutta 1281 metriä, mutta busseilla ja yleensäkin autoilla on mahdollista päästä vain 1010 metrin korkeuteen.

 

 

Tuhannenkymmenen metrin korkeudella on turisteja palvelemassa vain vaatimattomat vessat, sillä paikallinen mafia on arvioinut paikan niin runsaasti riskejä omaavaksi, että tasanteelle ei ole investoitu kunnollista palveluinfraa.

 

 

 

 

 

Kävelyn lähtötasanteella kannattaa käydä vessassa, sillä huipulla ja sinne johtavan polun varrella ei ole vessoja.

 

 

Lähtötasanteella paikallisen mafian käskyläispoika kerää turisteilta vessarahat.

 

 

 

 

 

 

Vaikka en itse kävelykeppiä ottanutkaan, suosittelen kepin ottamista!

Arvostan Rouvan liikemiestaitoja, sillä hän kauppasi kävelykeppinsä euron hinnalla eräälle ylöspäin pyrkivälle, joka ei ollut vuokrannut keppiä lähtötasanteelta - Rouva veti nenästä mafiaa, sillä yhdellä eurolla Vesuviuksen huipulla kävi keppiin nojautuen kaksi henkilöä!

 

 

 

 

 

Kävelyn lähtötasanteen pienen kuppilan seinällä on ilmakuva, josta ilmenee pääsylippujen ostamispaikka (ticket office) ja katsojan nykyinen sijainti (you are here).

 

 ***************

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin kiivetessäni kohti Vesuviuksen huippua:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sortumavaarasta varoitettiin monilla varoitustauluilla.

 

 

 

 

 

Tässä ovat kiipeämisemme ”jälkipään valvojina” vasemmalla Rouva, oikealla pätevä oppaamme ja keskellä eräs matkalaisistamme.

 

 

 

 

 

 

Siinä se on eli Vesuviuksen kraateri ja kraaterin reunalta sitä katseltuna!

 

 

Jatkan kertomustani Vesuviukseen tutustumisestani joskus myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itse asiassa kuultuna

Sunnuntai 24.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän lyhyen juttuni pontimena on viime perjantaina eli 22.12.2017 TV 1:n lähettämä ohjelma ”Itse asiasta kuultuna”, jossa kuultavana oli moninkertainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä.

 

 

Olin Esko-Juhani Tennilän kanssa samalla RUK-kurssilla 13.8. – 24.11.1967.

 

 

Esko-Juhani Tennilä on reservissä kohonnut minua yhtä sotilasarvoa korkeammalle, sillä hänen sotilasarvonsa on kapteeni, kun minun sotilasarvoni on yliluutnantti.

 

 

Wikipedia kertoo Esko-Juhani Tennilästä mm. näin:

 

 

”Tennilä tunnetaan entisenä SKP:n vähemmistöläisenä eli taistolaisena.”

 

 

”Keväällä 1971 Hämeen Yhteistyö -lehdessä hän kertoi, miten taistolaiset pyrkivät käymään RUK:n saadakseen johtajakoulutusta sosialistisen vallankumouksen varalle.”

 

 

Nykykielenkäytön mukaan Tennilä oli RUK:ssa siis myyrä!

 

 *****************

Henkilökohtaisesti muistan, kun matkustimme samalla Onni Vilkas Oy:n tilausajobussilla aina sunnuntai-iltaisin Tampereelta Haminaan, niin lähes joka kerta Esko-Juhani Tennilä keräsi Tampereen Linja-autoasemalla kolehdin meiltä muilta upseerioppilailta, jotta pystyi matkustamaan Tampereelta Haminaan.

Mainittakoon, että yli puolen vuosisadan mittaan Onni Vilkkaan vinttikoiratunnuksella varustetut bussi tulivat tutuiksi koko maassa ja syynä oli mm. se, että Vilkkaan bussit huolehtivat pitkään Reserviupseerikoulun oppilaiden lomakuljetuksista. Toistakymmentä bussia käsittäneen jonon sotilaallisen täsmällinen lähtö RUK:n portilta Haminasta oli vaikuttava näky, jota Onni Vilkas saapui usein itse seuraamaan. RUK:n lomakuljetuksia alettiin kilpailuttamaan 1990-luvulla, ja tällöin vuosikymmenien ajan jatkunut perinne Vilkkaan "vinttikoirilla" tehdyistä lomamatkoista katkesi.

 

Pohjolan Liikenne osti Onni Vilkas Oy:n liiketoiminnan vuonna 1999 ja silloin Vilkkaan ”vinttikoirat” hävisivät Suomen teiltä.

Liikenneneuvoksen arvon Onni Vilkas sai jo vuonna 1964 ja hän kuoli vuonna 1999.

 

*************

 

Samalla RUK:n kurssilla numero 125 kurssikavereinani oli myös kaksi muuta sittemmin politiikassa ja tiedemaailmassa merkittäviin asemiin kohonnutta henkilöä, mutta heistä ehkä muistelus joskus myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alueiden itsenäisyyden toteutuminen vaatii, että emävaltio kannattaa hanketta

Lauantai 23.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen pohti keskiviikkona 20.12.2017 Tampereella Suomalaisuuden Liiton ja Tampereen Paasikivi-seuran yhteistilaisuudessa, että miksi alueiden itsenäisyyspyrkimykset eivät toteudu.

 

Matti Vanhanen esiintyi tilaisuudessa Helsingin Paasikivi-seuran puheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Vanhanen mainitsi esimerkkeinä mm. Katalonian, Palestiinan sekä Skotlannin itsenäistymispyrkimykset.

 

 

Vanhanen linkitti nykyiset eri alueiden itsenäisyyspyrkimykset siihen tilanteeseen, jossa Suomi sai itsenäisyyden sata vuotta sitten ja keskeisimmäksi eroksi hän näki sen, että…

 

 

…emävaltio oli silloin sekasorrossa.

 

 

Matti Vanhanen kertoi, että Kataloniasta on häneen oltu yhteydessä ja kysytty hänen mielipidettään.

 

 

Nyt harmittelen kun en tullut kysyneeksi, että milloin tuo kysely on tullut. 

 

 

Onko kysely tapahtunut Vanhasen pääministeriaikana vaiko ihan nyt?

 

 

Tiedän, että tapaan Matti Vanhasen henkilökohtaisesti ainakin kahdesti ennen tammikuun presidentinvaaleja ja tuossapa on hyvä kysymys!

 

 

Sen Vanhanen kertoi vastanneensa katalonialaisille, että asiassa pitää kunnioittaa Espanjan perustuslakia.

 

 

Alueiden itsenäistymispyrkimyksistä Vanhanen totesi Suomen edun olleen aikanaan sen, että Suomesta löytyi vallan ottavia päteviä henkilöitä ja esimerkkinä hän mainitsi P. E. Svinhufvudin sekä Santeri Alkion.

 

 

Kiitoksia Matti Vanhaselle syvälle luodanneista historianäkemyksistä, sillä mm. niitä kansalaiset arvostavat, kun maallemme valitaan Tasavallan presidentti tammikuussa 2018!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Juho Kusti Paasikivi luotsasi Suomen vaikeiden aikojen yli

Perjantai 22.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 – 1956.

 

 

Paasikiven jälkeen todellisia presidenttejä on ollut vain Urho Kaleva Kekkonen.

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen seminaariin, jonka järjestivät Suomalaisuuden Liitto ja Tampereen Paasikivi-Seura – tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

 

Sain ja varmaan kaikki seminaariin osallistuneet saimme paljon uutta tietoa lähihistoriastamme ja erityisesti Juho Kusti Paasikivestä.

 

 

 

 

 

 

Seminaariannista sain aineksia useaankin blogikirjoitukseen, mutta tässä ainoastaan yhteenveto niistä asioista, jotka eilen tulivat professori Soikkasen esityksessä esille:

 

 

 

• Paasikivi oli hankalan miehen maineessa

• Paasikivi räyhäsi alaisilleen, mutta ei ylöspäin

• Paasikivi osasi mielistellä suurvallan (Neuvostoliiton) edustajia

• Paasikivi oli loistava neuvottelija

• Paasikivi oli kielitaitoinen

• Paasikivi luki ahkerasti erityisesti Venäjään ja Saksaan liittyvää kirjallisuutta, mutta ei piitannut klassikoista

• Paasikivellä oli tarvittaessa monet kasvot – perustuslaillinen mutta toisaalta myös myöntyväinen

 

 

 

 

Seminaarin toisena esiintyjänä oli Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen, mutta hän esittämistään ajatuksista myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oman kunnan keskusvaalilautakunnalta voi jo nyt tilata kotiäänestysmahdollisuuden tulevissa presidentinvaaleissa

Torstai 21.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain Tampereen keskusvaalilautakunnalta mielenkiintoisen tiedon, kun kirjeessä kerrottiin, että minut on valittu vaalitoimitsijaksi kotiäänestyksissä.

 

 

Vaalien luottamushenkilönä ja vaalitoimitsijana toimiminen on minulle tuttua, sillä olin aikoinaan Tampereen keskusvaalilautakunnan jäsenenä parisen vuotta ja sen lisäksi olen ollut muutamissa vaaleissa eri äänestyspaikoilla vaalitoimitsijana.

 

 

 

 

 

Presidentinvaalien kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiksi Tampereella on valittu 12 henkilöä ja keskusvaalilautakunta järjesti meille koulutustilaisuuden 19.12.2017.

 

 

Ensikertalaisena kotiäänestyksen vaalitoimitsijana olin luonnollisesti paikalla.

 

 

 

 

 

Presidentinvaalien vaalitoimitsijoille on eri tehtäviin valituille laadittu tehtäväkohtaiset ohjeet ja Oikeusministeriö on laatinut näitä vaaliohjeita kaikkiaan kahdeksan erilaista versiota – kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille tarkoitetun ohjekirjasen numero on 5.

 

 

 

 

 

Kotiäänestyksen vaalitoimitsijatehtävän lisäksi olen eräällä äänestyspaikalla vaalitoimitsijana ja kun heille on puolestaan toimitettu Oikeusministeriön laatima ohjekirja numeroltaan 2, niin ”ohjekirjoissa löytyy” ja meillä varsinkin, kun myös Rouva on eräällä toisella äänestyspaikalla vaalitoimitsijana.

 

 

Koulutustilaisuudessa kerrottiin, että Tampereella kotiäänestysmahdollisuutta käyttää eri vaaleissa 300 – 500 kaupunkilaista. Noin suuri määrä oli minulle yllätys.

 

 

Kotiäänestykseen on oikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

 

 

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja.

 

 

Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.  Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta myös hänen valitsemansa henkilö.

 

 

Ilmoitus on tehtävä keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 16.1.2018 ennen klo 16.00.

 

 

Mahdollisen toisen vaalin kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään tiistaina 30.1.2018 ennen klo 16.00.

 

 

Ensimmäiseen vaaliin ilmoittautunut on automaattisesti mukana myös mahdollisen toisen kierroksen kotiäänestyksessä.

 

 

Koulutustilaisuudessa kerrottiin, että Tampereella on jo nyt kotiäänestykseen ilmoittautunut n. 60 äänestäjää.

 

 **************

 

Keskusvaalilautakunta laatii kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille kohdekohtaisen ja aikataulutetun reittisuunnitelman, joten sen laatimiseen vaalitoimitsijoiden ei tarvitse osallistua.

 

 

Saattaa olla, että kaikille kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille ei tule tehtävänantoja, mutta sen näkee sitten!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

91-vuotiaan Liisa Tiukan häätö omasta asunnostaan ei saanut kenenkään hyväksyntää Tampereen Vanhusneuvoston glögitilaisuudessa

Keskiviikko 20.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto järjesti kaupunkimme ikäihmisille ja alan virkahenkilöille suunnatun glögitilaisuuden eilen Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonilla.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä olin isännän roolissa paikalla.

 

 

Luottamushenkilöelimemme virkahenkilöt muistelivat, että edellisvuosina vastaavaan tilaisuuteen osallistui satakunta ikäihmistä, mutta nyt tilaisuuden suosio oli paljon suurempi, sillä varatut 135 joulutorttua loppuivat kesken jo runsaan tunnin kuluttua.

 

 

Oli noloa isäntänä selitellä joulutorttujen loppumista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tamperelaiset ikäihmiset kyselivät innokkaasti Vanhusneuvoston toiminnasta ja minäkin kävin monen vieraan kanssa avartavia keskusteluja.

 

 

Suurimman huomion glögitilaisuuden keskusteluissa koski sitä häätöä, jonka 91-vuotias Liisa Tiukka sai kokea viime maanantaina.

 

 

Tunnen Liisan ja hän tuntee minut, mutta en tiedä tapauksen taustoja riittävästi, mutta sitä ihmettelen monien muiden tavoin, että millä perusteilla taloyhtiö ja sen hallitus häätää 91-vuotiaan vanhuksen omasta kodistaan!

 

 

Lehtitietojen mukaan Liisa omistaa asunto-osakeyhtiössä 100 ja 50 neliömetrin kokoiset asunnot ja nyt ne molemmat on viime maanantaina otettu taloyhtiön hallintaan.

 

 

Herää kysymys, että miten taloyhtiö aikoo hallinnoida Liisa Tiukan omistamia asunto-osakkeita? Aikooko taloyhtiö myydä Liisan asunto-osakkeet? Jos myy, niin kenelle?

 

 

Kysymyksiä on loputtomiin, mutta vastauksia emme taida saada.

 

 

Tampereen kaupunki ei ole osallisena Liisa Tiukan häätöjutussa, mutta kaupunki varasi Liisan käyttöön häädön jälkeen asunnon Koukkuniemen vanhainkodista – keskustelin glögitilaisuudessa asiasta apulaispormestari Johanna Loukaskorven kanssa ja apulaispormestari vahvisti näin tapahtuneen.

 

 

Liisa Tiukan häätöjuttu osoittaa, että miten heikoissa ”kantumissa” Suomessa on ikäihmisten asiat.

 

 

Lisätietoja Liisa Tiukan häädöstä saa, jos googlaa ”Liisa Tiukka häätö”.

 

 

Surullista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimainen ruis on ruistuotteiden myynnissä vahva argumentti, mutta myös tuotekehitystä tarvitaan

Tiistai 19.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Maassamme on tänä vuonna korjattu ennätysmäinen ruissato, sillä ennakkosatoarvioiden mukaan ruissato muodostuu 116 miljoonaksi kiloksi.

 

 

Viime syksynä syysruista kylvettiin 33.000 hehtaarille ja kun kokonaissato oli 116 miljoonaa kiloa, keskisadoksi muodostui n. 3.500 kg/ha.  Näin hyvä keskisato on mahdollinen, kun rukiinviljelyssä on paljolti siirrytty ns. hybridilajikkeisiin.

 

 

Rukiinkäyttö on jo vuosikaudet ollut tasolla 90 – 100 miljoonaa kiloa, joten kotimaista ruista tulee riittämään kaikille leipureille ensi syksyyn saakka.

 

 

Huolestuttavaa on, että viime syksyn sääolosuhteet olivat vaikeat ja syysruista saatiin kylvettyä vain 22.000 hehtaaria.

 

 

Jos ensi kesän keskisato pysyy samanlaisena kuin tänä vuonna, niin syksyllä 2018 rukiin kokonaissadoksi muodostuu vain 77 miljoonaa kiloa eli syksyllä 2018 korjattava sato ei tule riittämään, vaan joudutaan tuontirukiin varaan.

 

 

Joudutaan siis laittamaan leipään petäjäistä eli tuontiruista, mutta ei sentään puolet, kuten Saarijärven Paavo aikoinaan!

 

 

 

 

 

Siitä tuotekehityksestä:

 

 

 

 

 

Vaasan Oy osui vast´ikään kultasuoneen, kun se lanseerasi markkinoille ohuen version ruispalasta.

 

 

Julkisuudessa kommentoidaan, että erityisesti nuoret ovat ottaneet Vaasan täysjyvä Ruispalojen ”Ohut herkku” –version suosioonsa, mutta kyllä minulle kävi samoin, kun ensimmäisen kerran sain maistaa tuotetta.

 

 

Pakkauksessa todetaan, että…

 

 

”Sitkeään rukiin himoon”

 

 

…ja sellaiseksi tuo homma on ainakin minun kohdallani mennyt!

 

 

 

Suosittelen Vaasan ruispalojen ”Ohut herkku” –versiota!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kananmunien keittäminen itsepalveluna

Maanantai 18.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sorrenton matkallamme lokakuun puolessavälissä koin montakin uutta asiaa ja yksi niistä oli aamiaismunien keittäminen itsepalveluna.

 

 

Kotieläintalouden ja elintarviketeollisuuden parissa neljäkymmentä vuotta toimineena pyrin ulkomaillakin huolehtimaan, että tutustun tarjolla oleviin paikallisiin elintarvikkeisiin ja siksi aamiaispöytä ja sen antimet kiinnostavat aina.

 

 

 

 

 

Majoituimme matkamme aikana Hotelli Astoriassa ja siellä aamiaispalvelu sekä myös päivällisruokailut sujuivat hyvin.

 

 

 

 

 

 

Aamiaistarjonnassa toki oli kananmunia, mutta ne olivat raakoja.

 

 

Onneksi oppaamme ehti kertomaan asian, joten en rikkonut raakaa kananmunaa aamiaislautaselleni!

 

 

 

 

 

Aamiaispöydän varustuksiin kuului munankeitin ja sillä jokaisen piti hoitaa aamiaismunien keittäminen.

 

 

Raaka kananmuna piti laittaa kuumaan veteen upotettavaan munakuppiin ja sitten vaan odottelemaan!

 

Ensimmäisenä aamuna osasin jotenkin tyriä keittäminen, mutta jatkossa opin homman.

  

Sitä vaan ihmettelen, että olipas homma tehty vaikeaksi, mutta maassa maan tavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ympäri käydään ja yhteen tullaan - myös yritysnimissä!

Sunnuntai 17.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Aloitin nelikymmenvuotisen työuran Raisiolla vuonna 1970.

 

 

Lyhyen koulutusjakson jälkeen ensimmäisiä työtehtäviäni oli Raision Vihannissa omistamalla perunahiutaletehtaalla pitää rehualaan liittyviä esityksiä, kun tehtaan perunanviljelijät olivat talvella 1971 kokoontuneet sopimusviljelypäiville tehtaalle.

 

 

Tehtaalla oli juuri tehty organisaatiomuutoksia ja tutusta Pohjolan Peruna Oy –nimestä oli luovuttu ja siirrytty Raision Perunateollisuus-nimeen.

 

 

Vihannin tehtaan ensimmäisiä perunahiutaletuotteita oli Mielihyvä-perunahiutaleet, joita myytiin ainakin suurtalouskeittiöille ja baareille.

 

 

Mielihyvä-perunahiutaletuotteet eivät 1970-luvun alussa olleet laadultaan mitään huipputuotteita, mutta ne olivat suurtalouskeittiöiden suosiossa, sillä ne merkitsivät suurta edistysaskelta, kun perunoita ei tarvinnut kuoria, jotta asiakkaille olisi voinut tarjota perunamuusia.

 

 

Suurtalouskeittiöt ja baarit sekoittivat Mielihyvä-perunamuusin joukkoon tavallista perunamuusia, joka oli jätetty hyvin karkeaksi, sillä näin voitiin väittää, että perunamuusi on tehty kokonaisista perunoista suurtalouskeittiön takahuoneessa!

 

 

”Huomaattehan muusissa perunoita, sillä muusi on meillä itse valmistettua kokonaisista perunoista”…

 

 

…oli myyntipuhe niille asiakkaille, jotka epäilivät muusin olevan teollista Mielihyvää.  Sain itse henkilökohtaisesti kokea näitä myyntipuheita, kun joskus 1971 ja 1972 ruokailin Kokkolassa baareissa ja valitsin ruuakseni perunamuusia!

 

 

 

 

 

Edellä kertomani muistelus tuli mieleeni, kun kuluneella viikolla olin isäntänä parissakin tilaisuudessa Tampereen Lahdesjärven ABC-liikenneaseman neuvotteluhuoneissa - ABC -liikenneasemat mainostavat perunamuusiaan samalla tavalla kuin suurtalouskeittiöt 45 -vuotta sitten!

 

 

 

******************

 

 

 

Niin niistä yritysnimistä; huomasin, että Vihannissa Raision jäljiltä toimiva perunatuotetehdas on taas lähes viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen mikäpäs muu kuin

 

 

Pohjolan Peruna Oy

 

 

Nykyinen Pohjolan Peruna Oy on salaperäinen yhtiö, sillä en löytänyt netistä sen selkeitä omistajatietoja, mutta Taloussanomat kertoo yrityksestä julkisuuteen seuraavaa:

 

 

”Yrityksen Pohjolan Peruna Oy liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa 2016 ja työllisti 54 henkilöä. Liikevaihto laski 10,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli -1 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -6,3. Yhtiön omavaraisuusaste oli -25,7 prosenttia.”

 

 

Toki minulla on tietoa Pohjolan Peruna Oy:n omistajista, mutta toivoisin, että noin merkittävä elintarvikealan yritys olisi itse avoimempi kuin se nyt on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-