Rannapaargun ravintola Kärdlassa ja Suuremõisan linnan mahtikartano Pühalepan kunnassa kuuluvat Hiidenmaan suosittuihin matkailukohteisiin

Lauantai 22.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Kyröläismatkamme Hiidenmaa-päivän ruokailu tapahtui meren rannalla Kärdlassa sijaitsevassa Rannapaargun ravintolassa.

 

 

 

Ruoka oli hyvää ja maisemat merelle hienot.

 

 

 

 

 

Ihmettelimme, että miten meri voi näyttää meille matkaajille viittä eri väriä, mutta totta se kuitenkin oli!

 

 

 

Voin suositella muillekin Rannapaargun ravintolapalvelujen käyttämistä!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Barokkityylisen Suuremõisan linnan Pühalepan kuntaan rakennutti vuosina 1755-1760 kreivitär Ebba-Margaretha Stenbock (syntyjään De la Gardie).

 

 

Kartanolinnan omistajaksi tuli Reigin kirkonrakentajanakin kunnostautunut Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternberg vuonna 1796.

 

 

 

 

 

Emme valitettavasti käyneet Suuremõisan linnassa, vaikka ovella vieraita odottikin viehättävä linnanneito!

 

 

Enemmän aikaa Hiidenmaalla vieraileville lukijoilleni kerron, että Suuremõisan linnan päärakennuksen ympäristössä on mahdollista tutustua Hiidenmaan ammattikoulun koristepuutarhaan sekä englantilaistyyliseen puistoon.

 

 

Suuremõisan linnalla on värikäs sekä mielenkiintoinen historia ja siihen kannattaa tutustua www.hiiumaa.ee –sivuilla kohdassa ”Suuremõisan linna”.  Kannattaa tutustua - itsemurha, miestappo, karkotus Siperiaan, haaksirikkoutuneiden laivojen ryöstelyä jota toki ei pystytty todistamaan, kummituksia!

 

 

*****************

 

 

Kannattaa ottaa Hiidenmaan vierailunne ohjelmaan Rannapaargun ravintola sekä Suuremõisan kartanolinna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Reigin papin "työmaalla"

Perjantai 21.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Aino Kallas (1878 – 1956) oli tuottelias suomalainen kirjailija, jota myös monet virolaiset pitävät omana kirjailijanaan.

 

 

Eräs Aino Kallaksen tunnetuimmista teoksista on vuonna 1926 ilmestynyt ”Reigin pappi, hiidenmaalainen tarina”; teos, josta on otettu useita lisäpainoksia.

 

 

En ole lukenut teosta, mutta taannoisella Hiidenmaan käynnillämme kuulin kirjan taustoista niin mielenkiintoisia seikkoja, että se on laitettava sille listalla, jossa ovat kirjat joihin on syytä tutustua.

 

 

 

 

 

Reigin kirkko oli eräs tutustumiskohteemme Hiidenmaalla.

 

 

Aino Kallaksen teoksen henkilöt eivät liikkuneet nykyisessä kirkossa, vaan sitä edeltäneessä vanhassa puukirkossa.

 

 

 

 

 

Jeesukselle omistetun kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg.

 

Kirkon pääoven yläpuolella on rakentajasuvun vaakuna.

 

 

 

 

Kirkon katolla olevassa tuuliviirissä on vuosilukuna 1801, mutta kirkko vihittiin virallisesti käyttöönsä vasta 24. elokuuta vuonna 1802.

 

 

 

 

 

Reigin kirkossa on muistettu myös tavallisia kirkonrakentajia ja työmiehiä, sillä heidän nimensä on kirjoitettu yhdessä kirkkoherran ja maanomistajan lisäksi sille mustalle listalle, joka sijaitsee alttaritaulun vierellä.

 

 

 

Kirkon seinillä on monia taidokkaita ja arvokkaita Raamattu-aiheisia teoksia, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sanotaan, että ne ovat lahjoittaneet merihädästä pelastuneet, mutta sellaistakin tietoa on, että ne ovat peräisin lähivesille haaksirikkoutuneista laivoista ja synnintuntoihin tulleet ”pelastajat” ovat ne aikojen kuluessa lahjoittaneet kirkolle.

 

 

 

 

 

Kirkon ympärillä oleva Reigi kalmistu eli Reigin hautausmaa kätkee poveensa lukemattomia mielenkiintoisia henkilöitä – tässä pääoven edessä oleva aidattu hauta-alue.

 

 

Myös Aino Kallaksen teoksen Reigin pappi eli Paul Andreas Lempelius on haudattu tänne, mutta hänen hautansa tarkkaa sijaintia ei tunneta.

 

 

 

 

 

Jätimme mielenkiintoisen kirkkokohteen taaksemme ja jatkoimme tutustumistamme Hiidenmaahan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kõpu tuletorn on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista majakoista

Torstai 20.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kõpu tuletorn eli Kõpun majakka on eräs Hiidenmaan tunnetummista nähtävyyksistä.

 

Se on yksi maailman vanhimmista yhä toiminnassa olevista majakoista.

 

 

Sain kyröläismatkamme aikana tutustua Kõpu tuletorn´iin.

 

 

 

 

 

Kõpun majakka on rakennettu Hiidenmaan korkeimpaan paikkaan, 67 metrin korkeudella merenpinnasta olevalle mäelle. Majakan korkeus maasta on 36 metriä. Majakan valo on 102,6 metrin korkeudella merenpinnasta, eikä Itämeren rannikoilla ole sitä korkeammalla olevia majakanvaloja. Valon sektori on valkoinen 0°–360°, ja se näkyy 26 merimailin etäisyydelle.

 

 

Kõpun majakasta ja sen historiasta saa tietoa, jos googlaa vaikkapa; “Hiidenmaan majakka“!

 

 

 

 

 

Kõpun majakan katselutasanteelle kiipeäminen on tiukka paikka, vaikka kiivettävänä on vain hieman yli sata askelmaa, sillä alimmat rappuset ovat nousukorkeudeltaan käsittämättömän korkeat.

 

 

Kiipeämisen loppuosuudella eli tässä rappusten nousukorkeus normalisoituu.

 

 

********************

 

Tässä näkymiä majakan katselutasanteelta; huomaa, että joka puolella on meri ja se, että miten metsäinen saari Hiidenmaa on:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Onkohan tämä neuvostomiehityksen ajalta?

 

 

*************

 

 

 

 

 

Kõpun majakka jäi taakse ja uudet kohteet odottivat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalta on lauttayhteys Tiigrin satamasta Hiidenmaalle Sörun satamaan

Keskiviikko 19.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteuttamamme kyröläismatkan toinen päivä eli 6.7.2017 kului Hiidenmaalla.

 

 

Lähdimme anivarhain ajamaan Saarenmaan Kuressaaresta kohti Tiigrin satamaa…

 

 

 

 

 

 

…joka on lähtösatama Saarenmaalla, kun lauttamatka Hiidenmaalle alkaa.

 

 

 

 

 

Tiigrin satamarakennus on sinällään vaatimaton, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ihmekös tuo, sillä me kaikki EU-maiden kansalaiset olemme osaltamme olleet tukemassa, että Tiigrin satama pystyy palvelemaan Hiidenmaalle matkustavia oikein hyvin.

 

 

 

 

 

”Soela”-lautta purjehtii Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä.

 

 

 

 

 

 

Soelan aikataulu on oiva tapa opetella viikonpäivien nimet virolaisittain:

 

 

• esmaspäev

• teisipäev

• kolmapäev

• neljapäev

• reede

• laupäev

• pyhapäev

 

 

 

 

 

Hiidenmaan Sörun satama lähestyy ja pian lähdemme uusille seikkailuille Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla uskotaan, että jos suuri vaara uhkaa maata, niin Suur-Tölli herää ja auttaa kansaansa

Maanantai 17.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Suur-Tölli ja hänen vaimonsa Piret ovat virolaisia taruolentoja, joiden patsaaseen mm. minä sekä monet muut pääsimme taas kerran tutustumaan Saarenmaalle suuntautuneen sotahistoria- ja kulttuurimatkamme aikana 5. – 8.7.2017.

 

Saarenmaan asukkaat ovat aina olleet rohkea merenkulkijakansa ja Suur-Tölli hallitsi saarenmaalaisia.

 

 

Töllin vaimo Piret oli suurikokoinen nainen ja isokokoisena sekä voimakastahtoisena hän hallitsi perhettä.

 

 

Kerran Piret käski Tölliä noutamaan kaalia kaalikeittoa varten lähisaaresta ja Tölli teki työtä käskettyä.  Tölli teki kaalinhakumatkan Sörvestä Rahnun saarelle puolessa tunnissa vaikka matkaa Rahnuun olikin paljon.

 

 

Kävin parisen vuotta sitten Sörvenniemessä ja samoin teimme myös 7.7.2017 – Rahnussa en ole milloinkaan käynyt!

 

 

 

***********************

 

 

Kuvanveistäjä Tauno Kargro on virolainen kuvanveistäjä ja hän on veistänyt…

 

 

 

 

 

…Töllistä ja Piretistä kuvaavan veistoksen Kylpylähotelli SPA Meren edustalle Kuressaaressa.

 

 

Veistoksessa Töll ja Piret ovat saaneet suuren kalansaaliin; niin suuren, että osa kaloista tippuu veneestä maalle.

 

 

Kuvanveistäjä Tauno Kangro on erikoistunut suurhahmojen kuvaamiseen, sillä hänen tuotantoaan on mm. Rakveren muinaislinnan alueella sijaitseva Tarvas-härkä.

 

 

 

Minä ja toivottavasti Te kaikki juttujeni lukijat toivomme, että Viron kansa ei milloinkaan joudu tilanteeseen, että sen pitäisi toivoa Suur-Töllin tulevan auttamaan virolaisia!

 

 

 

 

 

 

Matkallamme minulla oli huone sillä puolella hotellia, että sain myös illan hämyssä ihailla ”Töll ja Piret said suure kalasaagi” –veistosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muhun Katariinan kirkkoa on käytetty myös linnoituksena

Lauantai 15.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella kyröläismatkallamme tutustuimme moniin Viron kirkkoihin.

 

 

Ensimmäisenä tutustuimme Muhun saarella sijaitsevaan Katariinan kirkkoon.

 

 

Muhu on se saari, jolle Viron mantereelta Virtsusta Saarenmaalle matkaavat saapuvat lautoilla – lautat rantautuvat Kuivastun satamaan.

 

 

Viron pitkästä kulttuuriperinnöstä kertoo se, että monien virolaiskirkkojen historia alkaa 1200-luvulta ja niin myös Muhun Katariinan kirkon historia, sillä ensimmäiset maininnat tästä kirkosta ajoittuvat vuodelle 1267.

 

 

Muhun evankelisluterilainen kirkko on pyhitetty Katariina Aleksandrialaiselle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon kapeat ikkunat ja sisätilajärjestelyt ovat saaneet tutkijat päätymään siihen, että kirkolla on aikoinaan ollut puolustuksellinen rooli.

 

 

 

 

 

Kirkkomaan aidalla on komea tammenrunko kantoineen – hienoa, että kaatunutta tammea ei ole pätkitty polttopuiksi!

 

 

 

Muhun Katariinan kirkko on virolaisista kirkoista kiinnostuneelle haastavassa paikassa, sillä massaturismiin keskittyneet matkatoimistot ajattavat Saarenmaalle matkaavat bussinsa lujaa vauhtia Kuivastusta kohti Kuressaarta ja silloin ei jää aikaa poiketa tutustumaan Muhulla Katariinan kirkkoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan valssin synnyinpaikalla

Tiistai 11.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen nyt viidennentoista kyröläismatkan ensimmäisen päivän eli 5.8.2017 mielenkiintoisin kulttuurikohde oli Muhun saarella Valjalassa sijaitseva kohde, jossa Saarenmaan valssi on syntynyt.

 

 

 

 

 

Olen käynyt lukuisia kertoja Saarenmaalla, mutta vasta nyt pääsin käymään tässä syrjässä sijaitsevassa kohteessa.

 

 

 

 

 

Tällä paikalla järjestettiin sunnuntaina 9.6.1946 talkootanssit, joiden tunnelmia Saarenmaan valssin sanoittaja…

 

 

 

 

 

…Debora Vaarandi kuvaa suuren suosion ainakin Suomessa saaneessa laulussa.

 

 

Saarenmaan valssin sanat ovat katkelmia Debora Vaarandin kirjoittamasta runosta, jonka alkuperäinen nimi on ”Talgud Lööne soos” eli Talkoot Löönen suolla.

 

 

 

 

 

Sävellyksen Saarenmaan valssiin on laatinut Raimond Valgre, joka on syntynyt lähellä Saarenmaan Valssin synnyinpaikkaa eli Riisiperessä.

 

 

 

 

 

Saarenmaan valssin teki Suomessa tunnetuksi virolainen ooppera- ja viihdelaulaja Georg Ots – laulun suomensi Ilkka Kortesniemi.

 

 

 

Saarenmaan valssi kertoo neuvostosotilaasta, joka tanssii Saarenmaalla pellavapäisen virolaisneidon kanssa, ihastuu tähän, mutta ei saa tätä omakseen.

 

 

 

 

 

Löönen suomaalla sijaitseva opastaulu ja…

 

 

 

 

 

…muistokivi, jossa kerrotaan Saarenmaan valssin syntymisestä.

 

 

 

Heti ensimmäisenä matkapäivänämme saimme kyröläismatkamme aluksi tutustua hienoon kulttuurikohteeseen!

 

 

Kiitokset oppaallemme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"TALLINN" - kyltti Tallinnan satamassa on yhä entisensä

Maanantai 10.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Jokainen Tallinnassa käynyt muistaa tämän nimikyltin, joka toivottaa Tallinnaan saapuneet laivamatkustajat tervetulleiksi Viron pääkaupunkiin.

 

 

 

Nimikyltin muoto on säilynyt samana vuosikymmenten saatossa vaikka olosuhteet ovatkin Tallinnassa muuttuneet rajusti

 

 

Arvostan, että nimikyltin kirjasinmuoto on pysynyt samana ja sitä eivät ole päässeet runtelemaan kaikenmaailman konsultit.

 

 

Pääsin ensimmäisen kerran käymään Tallinnassa vuonna 1983 ja osaan päätellä ajankohdan siitä, että Juri Andropov oli silloin NKP:n pääsihteeri.

 

 

Andropov toimi NKP:n pääsihteerinä 2.11.1982 – 9.2.1984 ja kun käyntini Virossa tapahtui kesällä, on ajankohta helppo päätellä.

 

 

Jo vuonna 1983 nuo samat kirjaimet olivat Tallinnan sataman seinässä, joten noilla kirjaimilla on minulle ja varmaan monelle muullekin suuri tunnearvo.

 

 

Vuonna 1983 Viro eli tiukkaa neuvostomiehityksen aikaa ja siitä kertoi mm. meille Georg Ots-laivalla saapuneille se, että laivanpartaalla maahantuloa ja myös maasta poistumista valvoivat konepistoolein varustetut puna-armeijan sotilaat.

 

 

Laivan saapuessa Tallinnaan näimme sydämellisiä tervetulotoivotuksia, kun miehitysikeen alla olleet virolaiset tervehtivät saapuneita.

 

 

Vastaavasti laivan lähtiessä kohti Suomea saimme nähdä surun, ikävän ja pelon täyttämiä jäähyväisten hetkiä, kun Viroon jääneet virolaiset jättivät helliä jäähyväisiä niille sukulaisilleen ja tuttavilleen, jotka pääsivät palaamaan vapaaseen yhteiskuntaan.

 

 

Vuonna 1983 tullimuodollisuudet ja passintarkastukset saattoivat hyvinkin kestää kolme tuntia ja voin vakuuttaa, että odottaminen oli kova kokemus.

 

 

Kävin Tallinnassa neuvosmiehityksen aikana puolenkymmenkunta kertaa ja jokaiseen käyntiin sisältyi seikkailun aineksia.

 

 

Ehkä joistain tapauksista voisi joskus kertoa tälläkin saitilla – aika näyttää!

 

 

Niin, tuo tämän jutun kuva on kuvattu 5.7.2017, kun sain taas kerran saapua laivalla Tallinnaan – nyt kyseessä oli ns. kyröläismatka ja matkamme suuntautui tällä kerralla Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perinteinen markkinaostokseni - neitobegonia

Perjantai 7.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ”Karhen koulun vanhemmat ry” järjestää kesäisin markkinatapahtuman, joka on saavuttanut suuren suosion.

 

 

Tapahtuma järjestetään koulun kentällä ja viime lauantaina eli 1.7.2017 olin siellä mukana kolmessa eri roolissa.

 

 

Olin esittelijänä Viljakkala-neuvoston osastolla, olin Rouvalle roudarina hänen taimimyyntiosastollaan ja olin tavallisena ostavana markkinaväkenä.

 

 

Minulla on ollut perinteinen markkinaostos Karhen markkinoilla jo monen vuoden ajan neitobegonia-amppelin ostaminen Suokon taimiston osastolta.

 

 

Jotkut kutsuvat Neitobegoniaa yhä edelleen sitkeästi Karjalanneidoksi, mutta sitä se ei tarkasti ottaen ole.

 

 

Soukon taimiston isäntä selvitti minulle jo vuosia sitten, että aidon Karjalanneidon markkinat ovat niin pienet, että keski-eurooppalaiset jalostajat eivät pidä sitä tuotantovalikoimassaan.

 

 

Neitobegonian latinankielinen nimi on Begonia Tuberhybrida Pendula-ryhmä.

 

 

 

 

 

 

Ostin markkinoilta kaksikin Neitobegoniaa, ”kun halvalla sain”.  Komeat amppelikukat maksoivat vain 10,00 euroa per kappale!

 

 

 

 

 

Neitobegoniat joutuivat mökkiverannallamme hieman taka-alalle, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

…onhan niitä mukava katsella verannalla istuen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asunto- ja toimistotiloissa ei hiiriä kannata hävittää myrkyttämällä

Torstai 6.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Syksy tulee aikanaan ja silloin hiirien torjunta ja hävittäminen tulee ajankohtaiseksi, sillä syksyllä hiiret pyrkivät sisätiloihin.

 

 

Varsinkin mökkitiloissa huoneita ei saa niin tiiviiksi, että hiirien pääsemisen sisätiloihin pystyi estämään. On siis turvauduttava muihin keinoihin.

 

 

Hiirenloukkujen käyttäminen ja hiirien myrkyttäminen ovat tavallisimmat keinot hiirien torjunnassa.

 

 

Varoitan käyttämästä myrkyttämistä, sillä sen menetelmän käyttämisestä saattaa saada pitkäaikaisen ongelman.

 

 

Ongelma on, kun myrkkyä syönyt hiiri kuolee seinä-, lattia- tai kattorakenteisiin ja sisätiloihin leviää katkera haju mätänevästä hiirenraadosta.

 

 

Puhun kokemuksesta ja kerron todellisen esimerkin:

 

 

Eräs työjaksoni oli työskennellä Rehuraision ostamalla Alfa-Rehun rehutehtaalla myyntipäällikkönä.

 

 

Viljaa ja muita rehuraaka-aineita käsittelevällä teollisuuslaitoksella hiirientorjunnassa joudutaan turvautumaan myrkkysyöttien käyttämiseen.

 

 

Joskus myrkkyyn kuollut hiiri oli kohdannut matkanpäänsä tilavan toimistohuoneen seinärakenteisiin ja huoneessa työskentely oli monen kuukauden ajan mahdotonta, sillä niin kaameat hajut olivat huoneessa.

 

 

Meillä mökillä hiirientorjunta on aiheellista syksyllä mökkikauden päätyttyä ja se tehdään hiirenloukuilla.

 

 

Hiirenloukkuja pitää asentaa mökkitilan lisäksi ulkovajoihin ja kun puolenkymmentä hiirtä on saatu saaliiksi, niin taas vallitsee ”hiirirauha” seuraavaan syksyyn saakka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Surullinen ja kiukustunut olo

Keskiviikko 5.7.2017 - -Esko Erkkilä-

YLE:ä moititaan usein yksisilmäisyydestä ja kaikenlaisen kapinahengen lietsomisesta.

 

 

Yle kuitenkin kunnostautui 28.6.2017, kun se kertoi ammattiliittojen sijoitusomaisuuden paisumisesta.

 

 

YLE:n uutisoinnissa todetaan mm. näin:

 

 

”Sijoitustuotot ovat ammattiliitoille entistä tärkeämpiä. Tuotoilla paisutetaan lakkokassaa, ja ne pistetään poikimaan lisää varallisuutta. Useat liitot joutuvat käyttämään sijoitustuottoja myös toimintamenoihinsa, kun jäsenmaksutuotot eivät riitä.”

 

 

”Tuotoilla paisutetaan lakkokassaa” – tuo sanonta kiukustuttaa ainakin minua ja tekee minut surulliseksi.

 

 

Myönnän, että lakkoilu on tietyillä reunaehdoilla laillista puuhastelua, mutta vastuuntuntoiset tahot hakevat ratkaisut neuvottelemalla, eivät lakkoilemalla.

 

 

YLE:n uutisessa todetaan lisäksi näin:

 

”Viime vuosi oli useille ammattiliitolle tavanomaista tuottoisampi, koska niiden omistama vuokrataloyhtiö VVO jakoi suuret lisäosingot.”

 

 

Mikä oli VVO:n bisneksessä niin tuottoisaa, että yhtiö pystyi maksamaan lisäosinkoja – asumistukijärjestelmäkö?

 

 

***************

 

 

Pitää paikkansa, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja MTK:n jäsenenä minäkin voin vuosittain vähentää n. 50 euron suuruisen MTK:n jäsenmaksun verovähennyksenä. 

 

 

Työelämässä ollessani sain MTK:n jäsenmaksun lisäksi verovähennyksenä huomioida ns. Loimaan kassan jäsenmaksun – nyt jälkeenpäin voi todeta, että turhaan maksoin sitäkin, sillä en yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana ollut päivääkään työttömänä.

Eräs epäkohta on se, että ammattiliitot sponsoroivat meidän kaikkien lompakoista nyysityllä tuella vaaleissa ammattiliittoihin kuuluvia ehdokkaita.

Viime kuntavaaleissa monet ammattiliitot maksoivat jäsenilleen vaalitukea jopa 300 - 400 euroa per ehdokas!

Sijoitin viime kuntavaaleissa esitteeseen 300 euroa ja sen lisäksi maksoin sadan euron suuruisen ehdokasmaksun eli omasta lompakostani maksoin saman verran vaalikuluja kuin ammattiliittoihin kuuluneet ehdokkaat saivat ilmaista rahaa liitoltaan.

Ei hyvä näin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansainvaellukset taitavat olla vasta alussa

Maanantai 3.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun presidentinvaalien vaalitaistelut ovat kova paikka joillekin presidenttiehdokkaille, kun pitää katso totuutta silmiin niiltä kansainvaelluksilta, jotka saattavat olla todellisuutta jo tammikuussa 2018 valittavan Suomen Tasavallan presidentin kuusivuotisena toimikautena.

 

 

Kiitokset Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhaselle, joka osaa kansantajuisesti kertoa niistä tilanteista, jotka saattavat tulla ajankohtaisiksi tammikuussa valittavan presidentin vallassa ollessa.

 

 

Viime perjantaina eli 30.6.2017 lehdet kertoivat, että Italiaan rantautui viitenä edeltävänä päivänä 11.000 uutta tulijaa.

 

 

On selvää, että minkään valtion voimavarat eivät riitä tuollaisen pakolaistulvan hoitamiseen.

 

 

 

 

 

Olin paikalla, kun Keskustan puoluekokous valitsi puolueemme presidenttiehdokkaaksi Matti Vanhasen Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2016.

 

 

Sain jo silloin Vanhasen linjapuheessa kuulla siitä muuttopaineeta, joka Afrikan suunnalta kohdistuu Eurooppaan.

 

 

On suurta realismia, että Matti Vanhanen muistuttaa tästä paineesta jokaisessa tilaisuudessa, joissa hän esiintyy – viimeksi minun kuulteni Hämeenkyrössä Maisemakahvilassa 29.6.2017.

 

**************

 

Vanhanen ottaa usein esimerkiksi Nigerian, joka on Afrikan suurin valtio.

 

 

Nigerian väkiluku on nyt lähes 200 miljoonaa asukasta ja on vain vuosikymmenten kysymys, kun Nigeriassa on miljardi asukasta.

 

 

Nigerian pinta-ala on kolme kertaan Suomen pinta-alan suuruinen ja voi vain kuvitella, että miten tuollainen väkimäärä voi pysyä tuolla alueella - ei mitenkään!

 

***********

Oma lukunsa on EU:n ja Turkin välinen taakanjakosopimus siitä, että Turkki vähentää syyrialaisten Eurooppaan kohdistuvaan siirtolaisuuteen ajavia syitä maassaan.

 

 

Tiedämme Turkin monet ongelmat ihmisoikeuskysymyksissä, mutta syyrialaispakolaisten tulppaaminen Turkkiin on merkittävä vaikutuksiltaan ja siten tärkeä meille eurooppalaisille ja sitä kautta myös meille suomalaisille.

Myös tähän asiaan pitää presidentinvaaliehdokkaiden ottaa kansantajuisesti kantaa!

 

 

 

**********************

 

On pelättävissä, että suuret kansainvaellukset kohti Eurooppaa ovat mahdollisia jo nopeallakin aikataululla ja sen vuoksi on tärkeää, että tammikuussa 2018 järjestettävien presidentinvaalien ehdokkaat kertovat niistä avoimesti ja siten, että kansalaiset ymmärtävät asiat oikein.

 

 

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen esimerkkiä toivon myös muiden presidenttiehdokkaiden noudattavan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saimme runsaasti palautetta Karhen Markkinoilla!

Sunnuntai 2.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

 

Olen ollut Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtaja neuvoston perustamisesta alkaen eli vuodesta 2013 lähtien ja sen jäsen vuoden 2015 alusta alkaen.

 

 

Neuvostoon valitaan uudet jäsenet syyskuussa 2017, joten näyttää siltä, että olen Viljakkala-neuvostossa hieman yli neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta.

 

 

****************

 

 

Tapaamme osallistua Viljakkalassa järjestettäviin yleisötapahtumiin ja niin tapahtui myös eilen, kun osallistuimme Viljakkala-neuvostona Karhen Markkinoille.

 

 

 

 

 

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin ja olin mukana Karhen markkinoilla neuvoston osastolla yhdessä varapuheenjohtajamme Tiina Isosaaren (vasemmalla) ja puheenjohtajamme Riina-Kaisa Heiskan (oikealla) kanssa.

 

 

Meillä oli osastollamme mahdollisuus antaa asukaspalautetta kaikesta siitä, jota Ylöjärven kaupungissa Viljakkalassa tapahtuu tai on tapahtunut.

 

 

Emme ehtineet tarkasti läpikäydä saamaamme palautetta, mutta Viljakkalan heikentyneet palvelut, heikot yksityistieasiat sekä mm. Kurjenrannan ajelehtimaan päässeet laiturirakennelmat olivat kuntalaisten huolenaiheina.

 

 

Lupasimme välittää viljakkalalaisten murheet Ylöjärven kaupungin päättäjien tietoisuuteen.

 

 

 

 

 

Arvoimme paikallistoimijoiden tuotteita sisältävän tuotekassin kaikkien niiden kesken, jotka vastasivat kyselyymme ja arvonnassa arpa suosi Leea  Järvensivua, joka tässä poseeraa varapuheenjohtajamme Tiina Isosaaren (vasemmalla) ja puheenjohtajamme Riina-Kaisa Heiskan (oikealla) keskellä!

 

 

Kiitokset kaikille kyselyymme vastanneille – olen varma, että saamamme vastaukset tullaan käsittelemään Ylöjärven kaupunkipäättäjien keskuudessa suurella arvonannolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hitler kahden välikättelyn takana

Lauantai 1.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin joskus juttuun, jossa todettiin, että tavallinen pulliainenkin on tavallaan hyvinkin lähellä maailman mahtavia. Näin on, jos huomioidaan ne ”pulliaisen” kättelemät henkilöt, jotka puolestaan ovat kätelleet todellisia maailman mahtavia.

 

 

Ajattelin asiaa omalta kohdaltani ja totesin, että näinhän se on!

 

 

Isäni, joka taisteli maamme puolesta Talvisodan ja Jatkosodan kokonaisuudessaan ja sen lisäksi osallistui Lapinsotaan, pääsi jossain vaiheessa kättelemään Ylipäällikkö Mannerheimia.

 

 

Isä ei tehnyt asiasta suurta numeroa, mutta näin oli tapahtunut.

 

 

Kun on varmaa, että Mannerheim kätteli useammankin kerran Adolf Hitleriä, on minulla ”kättelyketju” isäni ja Mannerheimin kautta Hitleriin!

 

 

Nykypoliitikkojen – esimerkiksi Juha Sipilän ja Paavo Väyrysen - kautta on helppo luoda ”yhden välikättelyn” kautta kättelyketju kaikkiin Suomen viimeaikojen presidentteihin Kekkosesta alkaen ja mm. Angela Merkeliin sekä Emmanuel Marcos´iin sekä moniin maailman johtaviin nykyisiin ja menneisiin valtiaisiin.

 

 

Donald Trump siitä ketjusta vielä puuttuu, mutta Vladimir Putin sekä Mihail Gorbatšov ketjuun kyllä kuuluvat.

 

 

Toissapäivänä kättelin Matti Vanhasta ja aikamoinen ”yhden välikättelyn” kohdekimara sitäkin kautta avautuu.

 

 

*******************

 

 

Tämmöistä pohdintaa ei pidä ottaa kovinkaan vakavasti, mutta näinkin voidaan asioita ajatella!

 

 

Millaisia kättelyketjuja Sinulla arvoisa lukijani on maailman mahtaviin tai vaikkapa kuuluisiin kulttuurihenkilöihin tai menestyneisiin urheilijoihin?

 

 

-Esko Erkkilä-

Matti Vanhanen on Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan 700:s Ritari Hyvämieli

Perjantai 30.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla paikalla, kun kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen lyötiin Hämeenkyrön Kierikkalassa Maisemakahvilassa Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi – Vanhanen on ritarikunnan 700:s Ritari Hyvämieli.

 

 

Ritari Hyvämieli on Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta ry:n kannatusritari ja hyvänmielen lähetti.

 

 

Jokainen Ritari Hyvämieli saa hopeisen rintamerkin sekä Käskykirjan, jossa ritariksi lyöminen vahvistetaan.

***************

 

 

Tässä muutama kuva, kun Matti Vanhanen lyötiin kulttuuria vaalivan ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen ylpeä, että minut on aikoinaan lyöty Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi numerolla 307!

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieliksi on lyöty useita entisiä ministereitä, eduskunnan entisiä puhemiehiä, kenraalikunnan jäseniä ja monia kulttuuri- sekä talouselämän keskeisiä vaikuttajia.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Laitoin kodan alle valkeen!"

Torstai 29.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Muistelen tässä jutussani arvostamaani naapurimme vanhapoika-isäntä Reino Lepomäkeä.

 

 

Reinolla oli lähes loppuun saakka muutaman lehmän karja, jonka lypsämisen hän suoritti käsin.

 

 

Lepomäessä oli suuri karjakeittiö – karjakeittiö oli niin suuri, että isäni, joka oli kätevä käsistään, rakensi karjakeittiöön kunnollisen saunan.

 

 

Karjakeittiössä oli iso muuripata, jonka alle Reino aina aamuisin viritti tulen, jotta kuumaa vettä riitti maitoastioiden pesuun ja muuhun tarpeelliseen.

 

 

”Laitoin kodan alle valkeen” oli Reinon usein käyttämä toteamus, kun hän kertoi aamuaskareistaan ja siitä, että ensimmäiseksi aamuisin piti laittaa tuli muuripadan alle.

 

 

Lepomäki oli kulmakuntamme taloista se, jonne naapurimme miesväki kokoontui usein.

 

 

Kokoontumisten vauhdittajana oli usein se, että Reino teki sahtia muutaman kerran vuodessa ja muistan oikein hyvin, kun Lepomäen karjakeittiössä oli sahtitynnyri ja sen ympärillä muutamia kylänmiehiä.

 

 

Miehet ryyppäsivät sahtia metallisesta kauhasta ja kauha kiersi niin kauan, kuin siinä sahtia riitti.

 

 

Lepomäen sahti ei ollut ”räyhäsahtia”, sillä koskaan sen nauttiminen ei aiheuttanut miesten kesken eripuraa – tappeluista puhettakaan.

 

 

Minä en pikkukloppina osallistunut sahdinjuontiin vaan seurasin miesten jutustelua suurella mielenkiinnolla.

 

 

Lepomäen navetta on edelleen paikoillaan ja mikäs sen on ollessa, sillä joskus viidentoista vanhana pikesin sen huopakaton uuden veroiseksi! 

Olin silloin nuori sekä notkea ja sain työstäni muutaman kymmenen markkaa palkaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhusneuvoston jäseneksi!

Keskiviikko 28.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus on pormestari Lauri Lylyn johdolla valinnut minut 26.6.2017 eli viime maanantain kokouksessaan Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Eduskunnan päätöksen mukaan 10.4.2015 säädetty Kuntalaki toteaa Vanhusneuvostosta lain 27 pykälässä näin:

 

”Vanhusneuvosto

 

Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

 

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.”

 

 

****************

 

 

Vanhusneuvosto on siis merkittävä toimielin, sillä lautakunnat ja niiden esittelijät velvoitetaan saattamaan ikääntyneelle väestölle merkittävät asiat riittävän aikaisessa valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa Vanhusneuvoston tietoon.

 

 

Kertaan kuntalaissa säädetyn, että ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä sekä että vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

 

 

*****************

 

 

Vanhusneuvostonimitykseni on jatkoa sille luottamushenkilöuralleni, joka alkoi vuonna 2009, kun minut valittiin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

 

 

Vuodesta 2013 olen toiminut saman liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä eli toimin Infrassa yhteensä kahdeksan ja puoli vuotta luottamushenkilönä.

 

 

”Infra-aikaani” sisältyi myös kaksi vuotta Tampereen Keskusvaalilautakunnan jäsenyyttä.

Toimiminen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa ja Tampereen Keskusvaalilautakunnassa olivat mielenkiintoisia tehtäviä ja olen kiitollinen niille tahoille, jotka minua esittivät ja jotka minut sitten valitsivat noihin tehtäviin!

 

 

Toivon, että pystyn Tampereen Vanhusneuvostossa toimimaan ikääntyneen väestön parhaaksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratajärjestelmävika!

Maanantai 26.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Junalla matkustaminen on jo pitkään ollut haavoittuvainen tapa matkustaa.

 

 

Liikennemuodon monopolitilanne on varmaan eräs syy siihen, että junalla matkustaminen on epävarmaa.

 

 

Mökkitonttini rajoittuu Viljakkalan Majajärvellä päärataan ja eilen saimme oikein lähietäisyydeltä seurata junaliikenteen ongelmia Tampereen ja Parkanon välillä.

 

 

Mökkitonttini kohdalla sijaitseva Majajärven liikennepaikka on monta kertaa päivässä junien kohtaamispaikka ja sen mahdollistaa liikennepaikan kaksoisraide.

 

 

Majajärven liikennepaikka oli eilen monta kertaa pikajunien ”varikko”, sillä pikajunat odottivat siellä useita kymmeniä minuutteja.

 

 

Voi vain kuvitella niitä tunnelmia, joita matkustajat kokivat odotellessaan matkan jatkumista.

 

 

Tässä muutamia kuvia pikajunien odottamisista:

 

 

 

 

 

Matka kohti Seinäjokea kestää ja kestää!

 

 

 

 

 

Komeat rodopensaamme, perunannostokone ja odottava pikajuna samassa kuvassa.

 

 

 

 

 

Orvokkiryhmämme toivottaa tavallisesti mökkivieraamme tervetulleiksi mökillemme, mutta eilen ryhmä sai tervehtiä myös liikennepaikalle pysähtyneitä pikajunia!

 

 

 

 

 

Illan aikana junien pituus vain kasvoi ja odotusajat pitenivät.

Totuuden nimissä on todettava, että klo 23.00 tienoilla pikajunat ajoivat Majajärven liikennepaikan ohi jo normaalia vauhtia!

 

 

 

 

 

Tässä vielä VR:n nettisivujen kertomaa eilisen iltapäivän ja illan liikennetilanteesta:

 

 

 **************

 

 

Liikennetilanne

Liikennetiedotteet

25.6. klo 21.02

IC 29 Helsinki - Oulu myöhässä

IC 29 Helsinki - Oulu klo 18:24 on myöhässä n. 55 minuuttia. Syy: Ratajärjestelmävika

25.6. klo 21.00

IC 126 Oulu - Helsinki myöhässä

IC 126 Oulu - Helsinki klo 14:34 on myöhässä n. 65 minuuttia. Syy: Ratajärjestelmävika

25.6. klo 20.59

S 47 Helsinki - Vaasa myöhässä

S 47 Helsinki - Vaasa klo 16:24 on myöhässä n. 135 minuuttia. Syy: Ratajärjestelmävika

25.6. klo 20.33

S 49 Helsinki - Vaasa myöhässä

S 49 Helsinki - Vaasa klo 17:24 on myöhässä n. 70 minuuttia. Syy: Ratajärjestelmävika

25.6. klo 20.20

IC 919 Turku - Oulu myöhässä

IC 919 Turku - Oulu klo 13:05 on myöhässä n. 105 minuuttia. Syy: Ratajärjestelmävika

25.6. klo 19.56

S 56 Oulu - Helsinki myöhässä

S 56 Oulu - Helsinki klo 16:04 on myöhässä n. 30 minuuttia. Syy: Ratajärjestelmävika

25.6. klo 19.20

IC 27 Helsinki - Rovaniemi myöhässä

IC 27 Helsinki - Rovaniemi klo 15:24 on myöhässä n. 100 minuuttia. Syy: Ratajärjestelmävika

25.6. klo 15.02

Viivästyksiä kaukoliikenteessä välillä Tampere-Parkano!

Tampereen ja Parkanon välillä 70-130 minuutin viivästyksiä junille ratajärjestelmävian vuoksi. Liikennevirasto ei ole antanut korjausarviota vian kestosta.

 

 

*********************

 

 

”Ratajärjestelmävika”  - mielestäni VR:n olisi pitänyt nettisivuillaan kertoa, että viivästymiset johtuvat Karhen ja Sisätön välillä tehtävistä radanparannustöistä!

 

 

Toivottavasti jollain aikataululla – nopealla aikataululla – saamme tervettä kilpailua myös raiteille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perään vastuuntuntoa puolueilta

Perjantai 23.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Luottamushenkilöpaikat kunnissa on ilmeisesti jo jaettu vuosiksi 2017 – 2019, mutta siitä huolimatta peräänkuulutan puolueilta vastuuntuntoa siitä, että luottamushenkilöpaikoille valittaisiin henkilöitä, joilla on valmiudet hoitaa luottamushenkilöpostinsa kunnialla.

 

 

Luottamushenkilöpaikkojen jaossa on kahdenlaista koulukuntaa eli on niitä, jotka sokeasti tuijottavat saatuja äänimääriä ja toiset taas puolestaan antavat arvoa osaamiselle.

 

 

Kuulun siihen päättäjien joukkoon, jotka arvostavat osaamista.

 

 

Oma lukunsa ovat ne luottamushenkilöt, jotka on valittu varsin merkittävillekin paikoille, mutta he eivät käy kokouksissa.  Yleensä näiden henkilöiden ”taudinkuvaan” kuuluu, että he eivät suostu kertomaan varahenkilölleen esteestään, joten heidän paikkansa on tyhjä kokouksissa.

 

 

Luottamushenkilön pitää pystyä hahmottamaan kokonaisuuksia ja erityisen tärkeää on se, että osaa nähdä asioiden taloudelliset vaikutukset.

 

 

On selvää, että päättäjällä pitää olla kokemusta asiakasnäkemyksestä, mutta kyllä päättäjän pitää pystyä asettumaan oman viiteryhmänsä yläpuolelle ja osata hahmottaa päätösten laajempi merkitys.

 

 

Bisnesmaailman tunteminen ja kokemus liike-elämästä ovat oivallinen pohja luottamushenkilön onnistumiselle myös kuntapäättäjänä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-