Politiikassa oli eilen synkkä päivä

Keskiviikko 16.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Päivän synkkyys johtui niistä ulkoministeri Pekka Haaviston toilailuista Syyriassa sijaitsevan al-Holin leirillä olleiden suomalaisten kotiuttamisessa, johon liittyen perustuslakivaliokunta antoi Haavistolle moitteet hänen aikeistaan siirtää ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen muihin tehtäviin.

 

Perussuomalaiset tekivät Haaviston toiminnasta epäluottamuslauseen, jossa…

 

 

 

…Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 101 – 68.

 

Päivän synkkyyteen oli luottamuslauseäänestyksessä syynä se, että Keskustan eduskuntaryhmässä oli tehty päätös antaa Haavistolle luottamus – käsittämätön päätös!

 

Keskustan eduskuntaryhmän ainoa selkärankainen oli kansanedustaja Hannu Hoskonen, joka äänesti Haavistolle epäluottamuslausetta.

 

 

*******************

 

Keskusta voisi yhä edelleen pahentamaan puolueen tilannetta, jos eduskuntaryhmä ja puoluejohto nyt ryhtyisi rankaisutoimenpiteisiin Hannu Hoskosta kohtaan – lähipäivinä näemme, että halutaanko puolueen tilannetta yhä enemmän kriisiyttää!

 

 

Toivon, että järki nyt voittaa ja Hoskosta ei rangaista suoraselkäisyydestään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karjuporsaiden kivekset pihasoralle!

Tiistai 15.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tein työelämästäni neljäkymmentä vuotta kotieläintalouden parissa, mutta ainoa kerta, jolloin sain nähdä karjuporsaiden salvamista, ajoittui kansalaiskouluaikaani.

 

Vuosi saattoi olla 1963, kun me Viljakkalan kansalaiskoulun oppilaat saimme osallistua tilakäynnille, jonka meille junaili maatalousaiheidemme opettaja, silloinen Viljakkalan palopäällikkö ja sittemmin pitäjäneuvoksen arvonimen ansioistaan saanut Väinö Myllymäki.

 

Tilakäyntimme kohteena oli Virren tila, jonne n. parin kilometrin matkan taitoimme kävellen.

 

Virren tilan isäntä Martti Alanen näytti meille, että miten karjuporsaat salvettiin eli kivekset poistettiin leikkaamalla karjuporsailta.

 

Karjuporsas otettiin istuvan leikkaajan syliin ja polvien väliin siten, että karjuporsas makasi selällään polvien välissä ja kun kivekset olivat siinä hyvin esillä, niin kivesten kohdalle tehtiin partakoneen terällä viilto ja kivekset yksi kerrallaan leikattiin pois ja leikattu kives heitettiin pihasoralle.

 

Nykyisin karjuporsaiden leikkaaminen saattaa kuulua eläinlääkärin hommiin, mutta 1960-luvulla sen saivat toimittaa porsastuotantotilojen omistajat - siihen aikaan porsastuotantotiloja kutsuttiin emakkotiloiksi tai emakkosikaloiksi!

 

 

Maailma on muuttunut, mutta pelkään, että nykyisin kotieläntalouden parissa toimivat henkilöt pääsevät varsin harvoin – joskus  eivät koskaan – tutustumaan sikataloutemme keskeisimpään operaatioon eli karjuporsaiden salvamiseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Pompeiji on ykkönen!

Maanantai 14.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Keskustelin Rouvan kanssa ja kysyin häneltä, että mikä paikka on hänen mielestään tärkein jossa olemme käyneet.

 

Olen tyytyväinen, sillä olemme samaa mieltä, että Pompeijihan se on!

 

On runsaat kolme vuotta, kun Sorrentoon suuntautuneella matkallamme eräs kohteemme oli Pompeiji ja tietysti myös Vesuvius sekä Napoli.

 

Olen laatinut matkaltamme useitakin kirjoituksia nettiin ja ne löytyvät googlaamalla ”Esko Erkkilä Pompeiji” tai ”Esko Erkkilä Vesuvius”, mutta tässä pari kuvaa Pompeijista:

 

 

Pompeijihan peittyi Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 hiekkaan, laavaan ja kiveen, mutta nyt valtaosa kaupungista on kaivettu esiin.

 

Tässä kuvassa ”suojatie”, jonka kivet mahdollistivat kaupunkilaisille kadunylityksen; kaikki roskat, ruuantähteet sekä muutkin liat heitettiin kadulle ja jotta tuon törkyn yli pääsisi, oli kadulle rakennettu kivikorokkeet ”suojatieksi”!

 

 

 

Pompeijissa oli laidasta laitaan kaikenlaista toimintaa ja eräs toiminnan muoto olivat bordellit.

 

Tässä kuvassa bordellinen sänky, joka vieterit eivät varmasti kitisseet rajuimmissakaan seksihetkissä!

 

********************

 

Kaikki kunnia kaikille niille Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille, joissa olen päässyt käymään, mutta maailmanhistorian kannalta käynti Pompeijissa on kuitenkin ykkönen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna Finlandia-hiihto!

Sunnuntai 13.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Katselin vanhoja valokuviani ja löysin niiden joukosta…

 

 

 

…valokuvan, jossa lykin Hämeenlinnasta kohti Lahtea vuonna 1994.

 

 

Ensimmäisen Finlandia-hiihtoni tein vuonna 1979 ja viimeisen kerran hiihdin sen vuonna 2008 eli osallistuin tuohon hiihtoon kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna.

 

Mielestäni todellinen Finlandia-hiihto oli se, jonka lähtölaukaus ammuttiin Hämeenlinnan Katumajärvellä ja maali oli Lahden hiihtostadionilla – vuoden 1999 Finlandia oli viimeinen, joka hiihdettiin Hämeenlinnasta Lahteen.

 

Olin aikoinaan todellinen harrastehiihtäjä, sillä harjoituskilometrejä kertyi ennen Finlandiaa suurimmillaan 200 kilometriä – ehkä parhaimpina vuosina jopa 300 kilometriä. Joskus harjoituskilometrejä ehti kertyä vain satakunta kilometriä ja se tiesi kyllä tuskaista hiihtoa.

 

Jokavuotinen Finlandia oli minulle tärkeä, sillä siihen valmistautuminen – paljolti toki vain henkinen valmistautuminen – piti fyysisen kuntoni oikealla tasolla.

 

Finlandia-hiihdon viimeiset kilometrit olivat hieno kokemus ainakin siinä vaiheessa, kun hyppyrimäen vauhdinottomäki ilmestyi näkyviin.

 

Muistan joskus viimeisistä kilometreistä, kun ohitseni kiiruhti hiihtäjälegenda Siiri Rantanen – en pysynyt Siirin tahdissa mukana, mutta toki loppusuoralla olimme samaan aikaan!

 

 

***********************

 

 

Tänä vuonna Finlandia-hiihto jouduttiin peruuttamaan heikon lumitilanteen vuoksi ja on arvoitus, että toteutuuko se helmikuun viimeisessä viikonvaihteessa ensi vuonnakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnan ns. joulurahat tuovat hyvinvointia Pirkanmaalle!

Lauantai 12.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Keskustan osallistuminen hallitukseen on ”isossa kuvassa” ensiarvoisen tärkeää, mutta tärkeää se on mm. juuri nyt, kun hallitus jakaa ns. joulurahoja eri maakuntiin.

 

Maakuntiin jaettavat joulurahat on suuruudeltaan 40 miljoonaa euroa, mutta kun ne kohdistuvat kansalaisten jokapäiväistä elämää palveleviin tarkoituksiin, ne ovat ensiarvoisen tärkeitä.

 

 

Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti listasi eilen ne liikennekohteet, jotka Pirkanmaalla saavat hallituksen myöntämiä joulurahoja ensi vuoden budjetista.

 

 

 

 

• Maantie 14371, Äijännevantien kunnostus, Virrat: 400 000 euroa

 

• Maantie 13087, Vesajärventien päällystäminen, Hämeenkyrö: 450 000 euroa

 

• Maantie 14353, Uittosalmentie kunnostaminen, Mänttä-Vilppula: 280 000 euroa

 

 

• Maantie 14290, Koskitie, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Romula - liikenneasema,
  Juupajoki: 200 000 euroa

 

• Valtatie 12, valaistuksen parantaminen välillä Nokia - Sastamala: 300 000 euroa

 

 

Valtiovarainvaliokunta on budjettimietintöönsä lisäksi kirjannut ilman määrärahaosoitusta kaksi kohdetta Pirkanmaalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon pitkään toteuttamista odottaneet kevyen liikenteen väylät Parkanossa (maantie 13332). Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2021 aikana huolehditaan Vesilahdella sijaitsevan maantie 301 Keihonen – Suomela -välisen tielinjauksen parantamisesta.

 

 

Vaikuttava lista ja listan pääarkkitehtinä on ollut kansanedustaja, agrologi Arto Pirttilahti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pakkolunastuksen kohteeksi joutuminen on maanomistajan kannalta aina huono ratkaisu!

Torstai 10.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Isäni siirtyi aikoinaan sodista palattuaan kotivävyksi äitini omistamalle pientilalle Viljakkalassa.

 

1950-luvun alussa hän hankki ”päältäkäsin” synnyinkotinsa metsistä 10 hehtaarin suuruisen metsäkappaleen – tuo metsäkappale sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Erkkilän metsien kaukaisimmassa kulmassa Majajärven rannalla; metsäkappale nimettiin Koivurannaksi.

 

 

1960-luvulla alkoi olla selvää, että Tampere-Parkano-Seinäjoki –rata tulisi kulkemaan Koivurannan metsäpalstan keskeltä.

 

 

 

Tässä kuva vuodelta 1964, jossa isäni näyttää linjaa, johon rautatie Koivurannan kohdalla tullaan rakentamaan.

 

 

Meillä kävi huono tuuri pakkolunastuksen osalta, sillä Koivurannan kohdalle rakennettiin liikennepaikka ja rakennetusta liikennepaikasta piti alkaa sivuraiteen rakentaminen Oy Kyrö Ab:n paperitehtaalle Kyröskoskelle ja tämän vuoksi meiltä pakkolunastettiin 10 hehtaarin metsäkappaleesta peräti neljä hehtaaria!

 

Pakkolunastamisen kohteeksi joutuminen oli isälleni vakava paikka ja en toivo kenenkään maanomistajan kohtaloksi, että joutuu luovuttamaan maitaan teiden, katujen tai rautateiden rakentamiseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunniamerkin kantamista virtuaalisesti!

Sunnuntai 6.12.2020 - -Esko Erkkilä-

En saanut tänäkään vuonna kutsua Presidentin vastaanotolle Linnaan ja tokihan se koronan vuoksi peruttiinkin.

 

Korvikkeena etsin kirjahyllystämme esille Suomen Valkoisen ruusun ansioristin, jonka olisin laittanut rintapieleeni jos Linnaan olisi käynyt kutsu.

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry on joskus takavuosina ehdottanut minulle Suomen Valkoisen ruusun ansioristiä (SVR Ar) ja sen on silloinen Tasavallan Presidentti minulle myöntänyt.

 

*********************

 

Suomessa on kaksi ritarikuntaa eli Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan on perustanut valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi – Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.

 

Suomen Leijonan ritarikunnan perusti Tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Käsitän, että aikoinaan minulle myönnetystä kunniamerkistä Pirkanmaan Agrologit ry ei joutunut maksamaan lunastusmaksua, mutta nykyään lunastusmaksu SVR:n ja SL:n ansioristeistä on 215,00 euroa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa on ollut omatoimikirjasto jo kuusi vuotta!

Lauantai 5.12.2020 - -Esko Erkkilä-

 

 

Katselin kuusi vuotta vanhoja facebook-päivityksiäni ja totesin, että olin 4.12.2014 face-päivittänyt erään uutisen otsikolla…

 

…”Hyväkin kello kuuluu joskus kauas!”

 

 

Saatesanoissa olin kuusi vuotta sitten todennut näin:

 

Päätimme Viljakkala-neuvostossa antaa kiitokset Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle siitä, kun Viljakkalan lähikirjastossa toteutetaan tavallisen kirjastotoiminnan lisäksi omatoimipalvelua.

Julkistimme asian ja pyydämme Viljakkalan kirjastossa asioivia allekirjoittamaan laatimamme adressin, jolla osoitetaan kiitokset Ylöjärven päättäjille.

Tänään Aamulehti julkisti hankkeemme.

Pitkähkö tekstimme kiitosadressissa kuuluu näin:

 

 

****************

 

 

Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungille Viljakkalan kirjaston kehittämisestä

 

Toteamme tyytyväisyydellä, että Viljakkalaan perustettiin Pirkanmaan toinen omatoimiaukioloaikoja toteuttava lähikirjasto 15.9.2014. Omatoimikirjasto laajentaa perinteisen kirjaston käyttömahdollisuuksia ja suo kirjastopalvelujen saatavuuden myös niille, jotka eivät pääse kirjastoon sen tavanomaisina aukioloaikoina.

 

Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle on helppo antaa tunnustusta, sillä tarvittavat laitevalinnat ja koko toimintakonsepti tuntuvat onnistuneilta. Maakunnallisen PIKI-kirjastokortin soveltuvuus Viljakkalan omatoimikirjaston kulunvalvontaan on hyvä esimerkki yhtenäisen tietojärjestelmän palvelukyvystä laajan alueen asukkaiden palvelemiseksi.

 

On mieluisaa todeta, että Viljakkalan lähikirjastoa ja sen toimintaa käytetään referenssinä, kun oma-toimikirjastotoimintaa Suomessa laajennetaan. Viljakkalan lähikirjaston 17.000 nidettä ovat kunnioitettava määrä Viljakkalan kokoisen paikkakunnan kirjastovolyymille.

 

Lokakuu oli ensimmäinen täysi kuukausi omatoimikirjaston aikana ja silloin saavutettu n. 500 oma-toimikävijää osoittavat, että omatoimikirjasto on löytänyt myös asiakkaat – omatoimikävijöiden osuus lokakuussa oli n. kolmasosa Viljakkalan lähikirjaston lokakuun lainauksista.

 

Viljakkalalaisille kirjastonkäyttäjille on annettava suuri tunnustus siitä aktiivisuudesta, jolla omatoimikirjasto on otettu vastaan. Tunnustuksen ansaitsee myös se vastuullisuus, jolla Viljakkalan lähikirjaston asiakkaat ovat käyttäneet omatoimipalveluja.

 

Viljakkala-neuvosto kiittää Ylöjärven kaupungin kirjastopalveluja siitä aktiivisuudesta, jota se on osoittanut luodessaan Viljakkalaan omatoimikirjaston.

 

Viljakkala-neuvosto toivoo, että Ylöjärven kaupungin nämä toimet toimivat esimerkkinä myös kaupungin muille hallinnonaloille, jotta ne kehittäisivät toimintojaan siten, että myös

kaupungin keskustaajamien ulkopuoliset alueet voisivat kehittyä tasavertaisesti keskusta-alueiden kanssa.

 

Ylöjärvellä 27.11.2014

 

 

Viljakkala-neuvosto

 

Tiina Isosaari             Esko Erkkilä

puheenjohtaja            varapuheenjohtaja

**********************

-Esko Erkkilä-

Kyllä kasvinsuojelusta pitäisi huolehtia!

Perjantai 4.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen tehtäväkseni kuoria autotallissa olevia punajuuria ja porkkanoita, jotta Rouva pystyisi tekemään uunissa niistä herkullisia lohkojuureksia.

 

Kaikki porkkanat ovat hiekkapedin peitossa, mutta osa punajuurista ovat ilman hiekkapetiä muovisaavissa ja sen vuoksi nämä punajuuret ovat hieman nahistuneet, mutta ovat kuitenkin laadultaan moitteettomia.

 

 

 

Kuorimani punajuuret ovat nahistumisen vuoksi hieman röpeliäitä, mutta kuten totesin, täysin moitteettomia.

***************

 

Porkkanan lajikevalintani viime kesänä osui lajikkeeseen, joka muodoltaan on lyhyt, mutta vanttera porkkanalajike.  Maultaan tämä lajike on täysin normaali.

 

 

 

Yhden virheen viime kesänä trekoolimaillani tein ja se oli se, että en lainkaan ruiskuttanut kasvinsuojeluaineilla porkkanamaatani.

 

Laiminlyöntini ei näy muiden juuresten laadussa, mutta monissa porkkanoissa on tuholaisten aiheuttamia vaurioita.  Vauriot ovat toki ainakin tässä vaiheessa sellaisia, että kuorintaveitsellä pystyn poistamaan vauriokohdan, mutta tiettyä hävikkiä siitä kuitenkin syntyy.

 

 

Ötököiden tekemät vioitukset olisi pystynyt välttämään sillä, että olisi pitänyt harsoja porkkanamaan yllä hieman pidempään ja jos olisi suorittanut ainakin yhden kasvinsuojeluruiskutuksen ötököitä vastaan.

 

Yritän ensi vuonna parantaa tapani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ummehtunut tuulahdus Neuvostoliiton ajalta!

Keskiviikko 2.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Yli 200 entistä ja osin myös nykyistä kommunistia sekä tunkkaisen neuvostoajan kärkiairuetta julkaisivat eilen vetoomuksen, jossa he vaativat hävittäjähankkeellemme eli HX-hankkeelle aikalisää, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

 

Joukkiossa ei ole mukana ainuttakaan maanpuolustuksen asiantuntijaa ja onneksi ei myöskään politiikkoja.

 

Toisaalta joudun surukseni toteamaan, että samansuuntaisia ummehtuneita tuulahduksia on kuultu myös tavallisesti vastuuntuntoisten poliittisten päättäjienkin tahoilta.

 

Kertaan, että HX-hankkeessa ovat ehdolla seuraavat hävittäjätyypit:

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab JAS Gripen NG (Ruotsi)

 

 

Puolustusvoimissa työskentelee HX-hankkeen parissa noin 70 ihmistä. Hankkeen ohjelmajohtajana toimii Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen.

 

Luotan, että hallitus päättää hävittäjähankinnasta ensi vuoden aikana.

 

******************

 

Sen vielä totean tuosta eilen julkisuuteen saatetusta ummehtuneesta hankkeesta, että eipä sitä uskallettu julkistaa edellispäivänä eli 30.11.2020, sillä silloin tuli kuluneeksi tasavuosia, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen elohopeaisin mies!

Tiistai 1.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen vuonna 1908 syntynyt veturinkuljettaja Toivo Järvinen hankki eläkeläisasunnokseen järvenrantahuvilan Hämeenkyrön Mahnalasta Arostensalmen rannalta 1960-luvun lopulla.

 

Toivo etsi avukseen kotihengetärtä ja tätini Helmi Välimäki (syntynyt 1920) kävi työhaastattelussa ja sai paikan.

 

 

 

Muutaman vuoden kuluttua Helmi ja Toivo kapsahtivat samaan sänkyyn, kävivät vihillä ja heistä tuli aviopari.

 

Toivo oli omien sanojensa mukaan intellektuelli ja siitä kertovat mm. se, että hän oli innokas mehiläistenhoitaja.  Lisäksi hänellä oli lähes kolmisenkymmentä ”irtokanaa”, jotka kuopivat eri puolilla mökkitonttia ja munivat mitä eriskummallisimpiin paikkoihin.

 

Toivo Järvinen oli innokas kalamies ja siihen mökkitontin vierellä sijaitseva Arostensalmi antoikin hyvät mahdollisuudet.

 

1960- ja 1970-luvuilla Arostensalmen ongelmana oli yläjuoksulla sijainnut Oy Kyro Ab:n paperitehdas, joka laski Kyrösjärveen runsaasti elohopeapitoisia prosessivesiään.

 

En tunne taustoja, että miten biologi, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston ympäristösuojelun emeritusprofessori Pekka Nuorteva tavoitti Toivo Järvisen, mutta hänen Toivolle tekemiensä tutkimusten perusteella hän totesi Toivo Järvisen olevan Suomen elohopeaisin mies.

 

Tutkimusten tulos ei ollut yllätys, sillä Toivo Järvisen nauttima ravinto oli paljolti kalapainotteinen ja hänen syömänsä kalat olivat peräisin Arostensalmen läpi virtaavista vesistä.

 

Toivon ja Helmin kanat söivät ne kalanperkuujätteet, jotka jäivät Toivon kalastamista kaloista eli voidaan maalaisjärjelläkin todeta, että kanojen munimien kananmunien keltuaiset olivat todellisia elohopeapommeja!

 

 ******************

 

Toivo kuoli 17.12.1975 ja kun kuulin siitä, niin mielessäni kävi, että asiasta pitäisi ilmoittaa Nuortevalle.

 

Ilmoittaminen kuitenkin jäi ja kuulin myöhemmin, että Nuorteva olisi halunnut tehtävän Toivolle ruumiinavauksen, jotta hänen elohopeapitoisuutensa olisi lopullisesti tullut todettua.

 

Toivon viimeinen leposija sijaitsee Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla ja on lähellä Antti Hammarbergin eli Irvinin hautaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmanhistoriallisesti merkittävin paikka jossa olen käynyt!

Maanantai 30.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Koronakriisi tiukentaa yhä otettaan ja voimme vain muistella niitä kohteita joissa olemme joskus käyneet.

 

Mietiskelen maailmanhistoriallisesti merkittävintä paikkaa, jossa joskus olen käynyt ja sen valinta on melko helppoa.

 

Suomen Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikat ovat olleet minulle tärkeitä, mutta merkittävin paikka on kuitenkin Saksassa sijaitseva… 

 

 

 

…Nürnbergin oikeudenkäyntisali, jossa voittajavallat tuomitsivat kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin vuoksi.

 

 

 

Vierailin oikeussalissa Vappuna 1.5.2012, kun Rouvan ja sukulaispariskunnan kanssa vierailimme Saksassa.

 

 

Näillä tuoleilla istuneista...

• Hans Frank

• Wilhelm Frick

• Herman Göring

• Alfred Jodl

• Ernst Kaltenbrunner

• Wilhelm Keitel

• Joachim von Rippentrop

• Alfred Rosenberg

• Fritz Sauckel

• Arthur Seyss-Inguart

• Julius Streicher

 

...tuomittiin lokakuun 1. päivänä 1946 kuolemaan.

 

Heidän lisäkseen myös Martin Borman tuomittiin poissaolevana kuolemaan.

 

Kymmenen kahdestatoista kuolemaantuomitusta hirtettiin lokakuun 16. päivä 1946 yksi kerrallaan Nürnbergin vankilan liikuntasalissa.

 

Hirtettyjen ruumiit poltettiin Dachaun keskitysleirin uuneissa, jotka saivat tehdä viimeisen palveluksensa näin. Tuhkat siroteltiin Isar-joen sivujokeen.

 

Herman Göring teki syanidikapselilla itsemurhan kaksi tuntia ennen hirttämistä ja kuolemantuomion poissaolevana saanutta Martin Bormania ei tavattu koskaan elävänä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Meidän pelloilla ei luomuilla!

Lauantai 28.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Omistan synnyinkotini pellot sekä metsät puoliksi yhdessä poikieni kanssa ja olemme vuokranneet pellot naapurillemme Ville Koivuniemelle.

Eilen televisiosta tuli Perjantai dokkari "Viljelijä viidennessä polvessa", jossa Ville kertoi elostaan ja olostaan viljelijänä nyky-Suomessa.

Dokkari löytyy googlaamalla: "Areena Ville Koivuniemi".

Arvostan, että vuokramieheni Ville on voimaperäinen viljelijä ja ei ole hairahtunut luomuilemaan.

Olen toki sanonutkin, että jos synnyikotini mailla aletaan luomuilemaan, niin vuokrasuhteemme päättyy välittömästi.

Vielä se, että Rouvan tekemä lasityö näkyy dokkarissa kohdassa 4.56 -> 5.07!

-Esko Erkkilä-

Pallolaajennuksella ja ohitusleikkauksella on tietty ero, mutta molemmat tehoavat

Perjantai 27.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen aiemmin luullut, että pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat toimenpiteitä, jotka koskevat ainoastaan sydämeen liittyviä operointeja.

 

Omakohtaiset viimeaikaiset kokemuksekseni ovat kuitenkin lisänneet tietomäärääni näistä asioista ja nyt tiedän, että pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat tyystin eri asioita ja ne eivät välttämättä lainkaan liity sydämen operointeihin.

 

******************

 

Olen kokenut katkokävelyn oireita ja niiden poistamiseksi olen kuluneiden vajaan puolen vuoden aikana saanut suurta apua sekä pallolaajennuksen että ohitusleikkauksen myötä.

 

******************

 

 

Vasemman koipeni osalta minulle tehtiin runsaat nelisen kuukautta pallolaajennus ja homma tehosi vaivaani oikein hyvin.

 

Ongelmaksi jäi oikean koipeni ongelma ja sen parantamiseksi minulle tehtiin nelisen viikkoa sitten ohitusleikkaus, jossa ”varaosana” käytettiin minulle tarpeetonta reisilaskimoa. Ihmisellä on tarpeettomia verisuonijärjestelmän osia ja reisilaskimo on eräs näistä ”varaosista”!

 

*****************

 

 

Ohitusleikkauksessa oikeaa koipeani operoitiin niin, että siihen tuli haava, johon jouduttiin naksuttelemaan 64 metallihakasta.

 

Metallihakaset olivat paikallaan kaksi viikkoa ja sen jälkeen ne poistettiin.

 

 

Leikkauksesta on nyt kulunut runsaat neljä viikkoa ja hakasten poistamisen jälkeen oikea koipeni näyttää tämmöiseltä – eli parantumista on tapahtunut!

 

 

Kannustan jalkojen katkokävelyoireista kärsiviä hakeutumaan hoitoon ja hoitomuodoiksi suosittelen joko pallolaajennusta tai ohitusleikkausta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Liisan-päivänä joulukuusi!

Torstai 26.11.2020 - -Esko Erkkilä-

”Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat” ovat vanhankansan sananlaskuja, joilla kuvataan marraskuun loppupuoliskon kelejä, sillä vietettiinhän Liisan-päivää 19. marraskuuta ja Kaisan-päivää puolestaan 25. marraskuuta eli eilen.

 

Kaisan-kaljamat olivat eilen totisinta totta, sillä mm. turvallinen autoilu oli eilen hieman ”hakusessa”!

 

Liisan liukkaat eivät viime viikolla pitäneet paikkaansa, mutta liukkaiden tilalla oli melkoinen myrsky.

 

Sain Liisan-päivän myterin ansiosta hienon joulukuusen, sillä satuin Liisan-päivänä paikalle, kun sen yksityistien yli oli kaatunut kaksikin kuusta, jonka osakkaana olen.

 

 

 

Lepomäen riihen luona oli juurakkoon kaatunut kuusi, mutta sen ohi pääsi ilman saha- tai kirveshommia.  Juurakkoon kaatuminen osoittaa, että maa ei ole lainkaan jäässä ja sen vuoksi puut kaatuvat tuulella juurakkoon.

 

 

 

Samalla yksityisteillä Koivuniemen kuivurin kohdalla ja Rapa-ahteen alla oli kaatunut kuusi ja se oli sellaisessa asennossa, että piti ottaa auton takaluukusta kirves ja katkaista tuosta puusta latva pois.

 

Soitin maanomistajalle ja pyysin, että josko saisin ottaa latvan joulukuusekseni ja sain siihen luvan.

 

*********************

 

 

Nyt minulla on harvinaisen hyvännäköinen latvakuusi, jonka pyrin säilyttämään joulukuusekseni.

 

Sahasin eilen kuusesta pätkän pois, jotta sain joulukuusiehdokkaalleni uuden imupinnan ja laitoin ehdokkaan vedellä täytettyyn muovisankoon!

Eipä minulla koskaan aikaisemmin ole ollutkaan joulukuusta naapureiden metsästä ja ei koskaan joulukuusta valittuna näin aikaisin!

 

Rouvakin tykkää noin kapeasta joulukuusesta, sillä se ei vie liian paljon tilaa olohuoneestamme – nyt haasteena vaan on, että säilyykö joulukuusiehdokkaamme ”freisinä” jouluun saakka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan vaakuna ehti olla itsenäisen kunnan tunnus 56 -vuotta!

Keskiviikko 25.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Oikeastaan olen kolmen ”kotikunnan loukussa”, sillä synnyinkuntani Viljakkalan lisäksi olen tällä hetkellä Tampereen ja Ylöjärvelläkin (kesä)asukas.

 

Läheisin ja rakkain noista kunnista on tietysti Viljakkala ja on aina sykähdyttävä kokemus, kun näkee Viljakkalan vaakunan.

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa. Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia.

 

Pitäisipä joskus pyytää Viljakkalan suntiolta, että pääsisin katsomaan tuota juomasarvea!

 

Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

Viljakkalan vaakuna menetti itsenäisen kunnan vaakunastatuksen 1.1.2007, kun tapahtui kuntaliitos Ylöjärven kaupungin kanssa.

 

*****************

 

Noista Viljakkalan vaakunoista ylempi sijaitsee Viljakkalan Seurojentalolla ja alempi Viljakkalan kirjastossa.

 

Tiedän, että kolmas Viljakkalan vaakuna sijaitsee Viljakkalassa Hangasjärven rannalla sijaitsevan Toivolan tanssilavan huoltorakennuksen seinällä!

 

Missähän sijaitsee se Viljakkalan vaakuna, joka aikoinaan komisti Viljakkalan paloaseman seinää ja onko entisellä Viljakkalan kunnantalolla vielä nykyisin Viljakkalan vaakunaa?

 

Nykyisin Viljakkalan vaakunalla on kuntaliitoksen seurauksena perinnevaakunan status, mutta hyvä, että edes se!

 

 

-Esko Erkkilä-

Asukasyhdistys pystyy lisäämään asukasviihtyvyyttä!

Tiistai 24.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvostolla oli osasto Mannin Asukasyhdistyksen tapahtumassa 29.8.2020 ja osastolla kerättiin asukkaiden mielipiteitä alueen kehittämisestä.

 

Asukaspalautteet kirjattiin Viljakkala-neuvoston pöytäkirjaan kokouksessa, joka pidettiin 6.10.2020.

 

Palautelista näyttää tältä:

 

1. Ihana paikka.

2. Parkourpuisto, vesiliukumäki Paijalan rantaan, skeittipuisto,sähly/tenniskenttä Manniin, kiitos!

3. Risteyksien näkymäraivaus. Tiealueilta ja risteyksien näkymätarkastus joka kesä kaavateillä ja raivaus. Myös tonteilta tiealueelle peittävät oksat.

4. Ruusuja siitä että Paijala ja saunat ovat nyt omakotiyhdistyksellä. Voisiko jollain "tapahtumilla" ym. arpajaisilla saada lisää varainhankintaa?

5. Mannin kentän kehittäminen. Koripalloteline ja jalkapallomaalit.

6. Olemme todella tyytyväisiä rantaan ja asukasyhdistyksen toimintaan. Jatketaan samaa rataa!

7. Taas kerran otan puheeksi Pirkan uran valaistuksen. Manni, Litukka akselilla on paljon asukkaita, jotka ulkoilevat ko. alueella. Kaikki ei lähde Ansomäen alueelle. Jospa tämä nyt toteutuisi. Kiitos!

8. Litukalla on pieni ranta-alue, joka vaatisi ns. perkausta. Näin tämä alue rannasta tulisi käyttöön. Tämä sijaitsee Litukan rantatien päässä.

9. Lentopallokenttä rannalle!

10. Kuntoportaita toivotaan.

11. Viljakkala on ihan ok paikka.

12. Lapset ja nuoret kaipaavat lisää aktiviteettejä Mannin alueelle. Esim. koripallokenttä Mannin puistoon, scootteriramppeja, ulkokuntoilulaitteita. Mannin rantaan laske vaan mäkeen saisi hyvin "kuntoiluportaat".

13. Vesiliukumäki lapsille, kuntoilulaitteita kaiken tasoisille liikkujille.

14. Matonpesupaikalle mankeli.

15. Olisi hienoa jos kaupunki saataisiin tekemään Mannin rannasta rinnettä ylös lähtevät "kuntoiluportaat!. Tällaisille olisi täällä paljon käyttöä. Lähimmät rappuset kuntoiluun kun löytyvät Ylöjärveltä Teivosta.

16. Keväälle/syksylle alaluokkalaisille kilpailuja/leikkimielisiä kisoja. Näkyvyyttä.

17. Kiitokset kesän ihanista saunailloista. Hyvät on löylyt!

18. Liukumäki. Oma hotelli Mannin rantaan.

 

********************

On hienoa, että palautelistassa on monia kiitoksia Viljakkalalle sekä asukasyhdistykselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Asukaspalautteen sisältöön kannattaa päättäjien paneutua

Maanantai 23.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärvellä yksi kuudesta neuvostosta ja se on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

Toimin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana ja tarkoituksemme toteuttamiseksi osallistumme erilaisiin asukastapahtumiin ja keräämme niissä asukaspalautteita.

 

Otan tässä malliksi Viljakkalan Vipinöissä saamamme asukaspalautteen, jonka käsittelimme Viljakkala-neuvostossa 5.2.2020:

 

1. Linja-autojen kulku on täällä kysymysmerkki. Emme tiedä, koska ne kulkevat ja miten päin ne esim. kylällä (keskustassa)ajaa. Olisi saatava paperinen kulkuaikataulu, jossa olisi kaikkien liikennöitsijöiden vuorot. Kaikki asukkaat eivät lue nettiä ja aikataulut eivät sielläkään täsmää. Kesällä täytyisi olla yhteys myös Ylöjärvelle, jotta mekin voisimme käyttää maksamiamme palveluja, esim. uimahallia yms.

 

2. Viljakkalan linja-autot! Miten kulkee Viljakkalasta autot Ylöjärvelle ja Kyröskoskelle? Linja-autoja kulkee, Länsi-Linjat ->löytyy Matkahuollon sivuilta. Lamminmäki ja linjat 87 ja 84 näkyy tyhjinä menevän, kun ei tietoa aikatauluista.

3. Miksi kävelytie ei ole kirkkoon asti? Hankala ja vaarallista kulkea siinä autojen seassa liukkaalla ja pimeässä.

4. Olisi hienoa, jos päättäjät kävisivät puistokaupungissaan myös Seitsemisessä ja Itä-Aureessa.

5. Tien kunto (Pyörtänötie) on ollut todella huono. Varsinkin routa-aikaan saa pelätä, ettei auto hajoa siellä. On aikoinaan tehty saven päälle. Tie on levennyt joka suuntaan ja ojat ovat veden vallassa. Olemme asuneet siellä 90-luvun alusta ja koko aikana ei ole isompaa remonttia tehty. Pyydämme mahdollisimman pikaista toimenpidettä siellä.

6. Luulen, että Viljakkala ei kaikin osin pidä hyvänä liittymistä Ylöjärveen. Hämeenkyrön liittyminen olisi mielestäni ollut parempi, mutta herää kysymys miksi EI!! Kenen syy?? Olisko Kyrön "sarvipäillä" jotain tekemistä asian kanssa??

7. Toivotaan 60 km:n rajoitusnopeutta Karhentien valaistulle osuudelle.

8. Tie Ylöjärvelle on erittäin huonokuntoinen ainakin Pikku-Pispalaan asti.

9. Tervetuloa Seurojentalon 100-v. juhlaan 6.1.2020 klo 15.00.

10. Linja-autojen aikatauluista tietoa.

11. Pyöräteitä Karhen koulun läheisyyteen.

12. Ylöjärven kaupunki voisi osoittaa jonkinasteista kiinnostusta myös Viljakkalan asioihin. Tuntuu, että kaupunki ei suuremmin kiinnosta nämä kaukaisemmat kaupunginosat.

13. Viljakkalalaisena olen huomannut, että Viljakkalan asiat ovat menneet huonompaan suuntaan. Kaupat ovat hävinneet ym. Onneksi vielä on apteekki täällä.

14. Kevyenliikenteen väylä Viljakkalan keskustasta Haveriin.

15. Jouluvalokuvio Viljakkalan keskustaan.

16. Lisää lapioita Karhen koululle.

17. Terveyspalvelut. Lääkäri useammin, hammashoito ym.

 

******************

Kiitän kaikista asukaspalautteista, sillä ne ovat tavallisten viljakkalalaisten kokemia murheita ja sen vuoksi päättäjien pitää olla niistä tietoisia; on sanomattakin selvää, että kaikki asukaspalautteet on toimitettu Ylöjärven kuntapäättäjien tietoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu vaatii vahvan tunnistautumisen

Sunnuntai 22.11.2020 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereella on marraskuun ajan menossa kokeilu, jossa kokeillaan osallistuvaa budjetointia.

 

 

Kokeilussa on teemana lasten sekä nuorten hyvinvointi ja jaettavana pottina 450.000 euroa. 

 

 

 

Summasta koko kaupunkia koskeva määräraha on 100.000 euroa ja…

 

 

 

…minua erityisesti kiinnostavan Etelä-Tampereen osuus on 70.000 euroa.

 

 

 

************************

 

 

 

Keskustelimme asiasta Vanhusneuvoston kokouksessa ja äänestykseen pyrkineet totesivat, että homma on tehty teknisesti vaikeaksi.

 

 

Pyrin eilen äänestämään ja totesin, että melko vaikeaksi äänestäminen on tehtykin, mutta toki pääsin äänestämään vaikka se hieman haastavaa olikin.

 

 

 

Ymmärrän hyvin äänestämistapahtuman haasteellisuuden, sillä kyseessä on käsittääkseni todellinen päättäjiä sitova äänestystilanne ja ei mikään nettikysely, johon pystytään vastaamaan laumoittain.

 

 

Äänestäminen tapahtuu ”mun.Tampere.fi” –nettisivuilla ja äänestämään päästäkseen on suoritettava vahva tunnistautuminen – tein tunnistautumisen pankkitunnuksilla!

 

 

Kullakin äänestäjällä on mahdollisuus äänestää kahta vaihtoehtoa ja uskallan kertoa ne vaihtoehdot joita äänestin.

 

 

Yleisistä kaikille kaupunkilaisille tarkoitetuista vaihtoehdoista äänestin ”Erityisnuorille pienryhmätoimintaa” ja Etelä-Tampereen osalta äänestin ”Lisää harrastusmahdollisuuksia Multisillan jalkapallokentälle”!

 

 

Toivon, että ”Erityisnuorille pienryhmätoimintaa” ei ennakoi, että ns. Iltalinja-toimintaa oltaisiin alasajamassa ja sen tilalle oltaisiin suunnittelemassa muutamalla tuhannella eurolla jotain vastaavaa toimintaa -  tulen seuraamaan tilannetta!

 

 

Kannustan tamperelaisia osallistumaan osallistuvaan budjetointiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suppilovahveroiden poiminta ei ole hätähousujen hommaa!

Lauantai 21.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Suppilovahvero on syyskaudella poimittava erinomainen ruokasieni.

 

Näin marraskuun puolenvälin jälkeenkin sitä löytää sammaleisten kuusimetsikköjen katveesta.

 

Suppilovahvero on kohtuullisen paikkauskollinen, mutta avohakkuut karkottavat sen perinteisiltä kasvupaikoiltaan.

 

Minulla on tiedossani muutama tuttu suppilovahveropaikka, mutta joidenkin ”vanhojen” paikkojen anti on myös tyrehtynyt.

 

Totean tuossa alussa, että ”suppilovahvero on erinomainen ruokasieni”, mutta parasta suppilovahveron poiminnassa on kuitenkin se itse poiminta!

*******************

 

Suppilovahvero on ovela maastoutuja ja sen vuoksi sen poiminta ei olekaan hätähousujen hommaa. Olen monesti kokenut, että katselen ympärilleni ja haeskelen katseellani suppilovahveroita kunnes huomaankin, että seison keskellä suppilovahveroesiintymää!

 

 

Suppilovahveron poiminta muistuttaa suunnistusta, sillä suppilovahveroesiintymän löytyminen merkitsee aina ”palkinnon” saamista eli samaa kuin rastin löytyminen suunnistuksessa!

 

 

****************************

 

 

Olen tänä syksynä poiminut suppilovahveroita kuusi muovisangollista ja viimeisimmät kaksi…

 

 

 

 

…muovisangollista poimin niitä toissapäivänä eli 18. päivänä marraskuuta!

 

 

 

 

 

Muutama suppilovahvero oli kooltaan isohko ja sellainen aina lämmittää sienenpoimijan mieltä ja on tervetullut lisä muovisankoon!

 

 

 

 

En tapaa perata suppilovahveroitani poiminnan yhteydessä vaan hoidan perkaamisen vasta kotosalla – näin saan pitkitettyä poimintarituaaliani!

 

 

 

Suppilovahveroiden poimintani saattaa nyt tältä vuodelta olla poimittuina, mutta toki tiedän erään pienen alueen, jolla suppilovahveroita kasvaa, joten kukapas sen tietää, sillä suppilovahveroita pystyy poimimaan vielä ensimmäisten pakkasten jälkeenkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-