Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Liikkuvat metsämarketit ovat tervetullut lisä Karjalan alueella liikkuville turisteille

Tiistai 16.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain olla jälleen kerran mukana Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla.  Matkamme suuntautui Karjalan taistelupaikoille, joilla hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset miehet puolustivat maamme itsenäisyyttä Talvi- sekä Jatkosodassa.

 

 

Nyt oli kyseessä jo ainakin viidestoista peräkkäisinä vuosina toteutettu Kyröläismatka ja matkamme oli tavallaan ”muistelumatka”, sillä ensimmäinen Kyröläismatka suuntautui samoille alueille kuin nyt tekemämme.

 

 

Oli jo kolmas vuosi, jolloin olen ollut ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

*********************

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia paikallisia yrittäjiä, jotka seuraavat suomalaisten matkanjärjestäjien busseja ja tarjoavat monipuolisia palveluitaan Karjalan alueella liikkuville turisteille.

 

 

Metsämarkettien toiminta on keskittynyt Karjalan Kannaksen alueelle.

 

 

Aikoinaan metsämarkettien keskinäinen kilpailu oli kovaa, sillä muistan ajan, jolloin suomalaisbussin eteen muodostui kuudenkin metsämarketin armaada, kun bussi pysähtyi jonnekin taistelupaikalle tutustumaan maastoon.

 

 

 

Sittemmin metsämarket-toiminta on järkevöitynyt siten, että kutakin suomalaista matkanjärjestäjän bussia seuraa vain yksi metsämarket-yrittäjä - on siis suoritettu markkinajako eri yrittäjien kesken.

 

IMG_3273.JPG

 

 

Heinäkuisen Venäjän-matkamme operaattorina oli Vihdin Liikenne/VL-matkat ja sen nimikkometsämarkettina toimii minullekin vuosien saatossa tutuksi tullut Kosti eli Konsta.

 

 

 

IMG_3281.JPG

 

 

IMG_3283.JPG

 

 

Konstan pakettiautossa oli jälleen kerran hyvä valikoima laadukkaita alkoholijuomia, karttoja sekä mm. Markus Lehtipuun kirjottamaa ”Karjala – suomalainen matkaopas” –kirjaa!

 

 

Konstalle saattoi ostoksensa maksaa joko ruplilla tai euroilla ja valuuttakurssi oli täysin oikea eli yhdellä eurolla sai 70 ruplaa.

 

******************

 

 

Metsämarket-yrittäjät ovat suuri apu suomalaisille matkanjärjestäjille, sillä tarvittaessa he hommaavat etukäteen vaikkapa retkikahvitarvikkeet, jotta suomalaisbussien pysähtymishetket pystytään toimittamaan nopeasti, järkevästi ja kustannustehokkaasti.

 

 

 

******************

 

 

Arvostan venäläistä Baltica-olutta myös sen jälkeenkin, kun kyseinen venäläispanimo joutui tanskalaisomistukseen.

 

 

Olen oppinut tuntemaan metsämarket-toiminnan ja pyysin bussikuljettajaamme varaamaan minulle kutistekalvopakkauksen verran Baltic 7 –olutta ja niin myös tapahtui sopivassa pysähdyspaikassamme.

 

 

 

IMG_3497.JPG

 

 

Kahdenkymmenenneljän purkin Baltica 7 –kutistekalvopakkaus maksoi 20 euroa ja hinta on mielestäni kohtuullinen, sillä olutpurkki on kooltaan 0,45 litraa.

 

 

Baltika-oluita on saatavana ainakin seuraavina vahvuuksina:

  • Baltika 0: Alkoholiton olut (0,5%)
  • Baltika 2: Pale-lager(4,7%)
  • Baltika 3: Keskiolut (4,8%)
  • Baltika 4: Tumma keskiolut (5,6%)
  • Baltika 6: Porter-olut (7,0%)
  • Baltika 7: Tavallinen keskiolut (5,4%)
  • Baltika 8: Sitruunanmakuinen olut (5,0%)
  • Baltika 9: Vahva olut (8,0%)

 

 

 

Arvostan Karjalan Kannaksella toimivia metsämarketetteja, sillä ne antavat suomalaismatkaajille lisää aikaa tutustua alueen nähtävyyksiin sen sijaan, että joutuisimme notkumaan venäläisten markettien asiakasjonoissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, metsämarket, Baltica 7, Baltica oluet, Karjala, Karjalan kannas, Markus Lehtipuu,

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri,

"Minun vastuullani oli pudottaa heinät parvelta"

Tiistai 9.4.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_0205.JPG

 

 

 

Lainaan tämän juttuni otsikoksi Maaseudun Tulevaisuudessa eilen ilmestyneessä lehdessä olevaa juttuotsikkoa, jossa kerrotaan Pirkanmaan vaalipiiristä valitun kansanedustaja Pertti Hakasen saavutuksista ja aikaansaannoksista – kyseessä on lähes kokosivuinen Pertti Hakasen 50-vuotishaastattelu.

 

 

Pertti Hakanen on saanut viiskymppiseen ikäänsä ehtineenä paljon aikaiseksi ja sen vuoksi suosittelen lämpimästi, että Pirkanmaalla numero 140 saa niin paljon ääniä, että Hakasen jatkokausi Arkadianmäelle pystytään turvaamaan.

 

 

Hakasen meriittilistalla on juuri niitä saavutuksia, joita me suomalaiset arvostamme eli suomalaisen ruuan arvostaminen ja sen tuotannon turvaaminen, maamme huoltovarmuudesta huolehtiminen sekä maatalouden alkutuottajien asemasta huolehtiminen.

 

 

Karjalan Liiton puheenjohtajana kansanedustaja Pertti Hakanen noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa, sillä Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan näin:

 

”Haluamme olla liitossa hyvin rehellisiä, aika Karjalan palauttamiselle on mennyt ohi. Se olisi ehkä ollut paikallaan 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Me tuemme Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa.”

 

 

 

IMG_6584_hakanen.JPG

 

 

MTK:n johtokunnan jäsenenä kansanedustaja Pertti Hakasella on näköalapaikka suomalaisen alkutuottajan elämään – siitä kertoo jo tämän jutun otsikkokin.

 

***********

 

Kahdentoista vuoden pituinen jakso Porin Prikaatin opistoupseerina antaa Hakasen linjauksille maamme puolustuspolitiikasta vankan taustan.

 

 

Sotilasurastaan Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan mm. näin:

 

 

” Sain olla alokkaille välillä kasvattaja ja välillä psykologi, mutta ihmisyyden kautta siinäkin mennään.”  Ajatus sisältää vankan totuuden ja siinä kalpenevat monien kirjanoppineiden lausumat kliseet!

 

 

 

IMG_0206.JPG

 

 

Kotimaisesta ruuasta kansanedustajamme toteaa, että hän ei ymmärrä vihervasemmiston lihaveroa, koska silloin kotimaisesta ja puhtaasta ruuasta tulisi vain eliitin vaihtoehto.

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen juhlistaa 50-vuotispäiviään Vexve Areenalla Sastamalassa ensi lauantaina eli 13. huhtikuuta – pyrin pääsemään paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansanedustaja Pertti Hakanen, Karjala Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Pertti Hakanen - ehdokasnumero 140, MTK-Pirkanmaa, MTK-Hämeenkyrö, MTK-Ikaalinen, MTK, Maaseudun Tulevaisuus,

Elovena - karjalaistyttö Suomen johtava kaurasuurimomerkki!

Keskiviikko 6.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikille on varmasti tuttu eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotemerkki Elovena.

 

 

Elovenan juuret ovat Viipurissa, jossa sen syntysanat lausuttiin jo vuonna 1925 eli Elovena-tyttö täyttää sata vuotta kuuden vuoden kuluttua.

 

 

Lainaan Elovenan historiaa Raisio Yhtymän nettisivuilta:

 

Vuonna 1925 viipurilainen Karjalan mylly haki mainoskilpailulla kuvitusta pakkaukseen, joka sisälsi ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita. Mainoskilpailun voitti myllyn konemestarin poika Joel Viktor Räsänen, jonka luomaan vaaleaan neitoon nimi Elovena nykyään yhdistetään. Nimi Elovena syntyi yhdistämällä yrityksen aiempi nimi Myllyosakeyhtiö Elo kauran latinankieliseen nimeen Avena sativa.

 

******************

 

Siirryin Raision palvelukseen vuonna 1970 ja sillä tiellä olin päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

 

En ollut Yhtymän Elintarviketeollisuuden palveluksessa, mutta seurasin läheltä myös työnantajakonsernini elintarviketoimintoja.

 

 

Myönnän, että harmitti, kun viljanjalostusteollisuuden keskeiset kärkimerkit Elovena, Anni-Helena ja Risella olivat Yhtymän kovimman kilpailijan eli Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiön tuotemerkkejä. Toki on todettava, että kuluttajajauhojen markkinajohtaja Sunnuntai-jauho oli koko ajan Raision tuotemerkki!

 

 

Maailmalla on kuitenkin taipumus kehittyä ja Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö hiipui ja sen parhaat tuotemerkit siirtyivät ajallaan Raision omistukseen.

 

 

******************

 

 

Risella siirtyi Raision omistuksesta espanjalaiselle Ebro Foodsille vuonna 2004. Ebro on maailman johtava riisivalmistaja.

 

Risellan omistaa siis espanjalainen Ebro Foods Group ja sen myynnistä ja markkinoinnista Suomessa vastaa Conaxess Trade Finland, joka on myös vastannut tuotemerkin brändiuudistuksesta.

 

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

 

 

******************

 

 

 

Anni-Helena on nykyisin Sunnuntai-jauhon alamerkki eli Sunnuntai Anni Helena Kakkuvehnäjauho ja se valmistetaan jyvän ydinosasta, joka sisältää parhaat leivontaominaisuudet, mutta on karkeampaa kuin Raision päämerkki Sunnuntai Erikoisvehnäjauho.

 

 

*****************

 

 

Elovena on tuotemerkkinä niin vetovoimainen, että Raisio on sitä mielestäni pyrkinyt laajentamaan aivan liiaksikin eri alueille.

 

Kohtuus pitäisi pysyä mielessä hyvässäkin menekki-imussa!

 

 

**************

 

 

Elovena kaurahiutale valmistetaan Raision Nokian myllyllä pääosin pirkanmaalaisesta kaurasta.

 

Raision Maatalousryhmässä runsaat pari vuotta ostopäällikkönä toimineena toki tiedän, että joinakin vuosina Elovena-kauraa hankitaan jopa Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lakeuksilta saakka.

 

*****************

 

 

 

IMG_7078.JPG

 

 

Kiitän Raision Nokian myllyn ylimylläri Jouni Järvensivua, jonka pontevan toiminnan tuloksena Nokian myllyn tuotesiilojen kylkeen on nyt saatu valotaideteos Elovena-tytöstä!

 

 

Nokian myllyllä oli työurani kolmena viimeisenä vuotena minulla oma työhuone ja hoidin sieltä muutamana päivänä viikossa Raision rehuteollisuuden eli Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikön tehtäviä – syrjä-Suomessa eli Raisiossa minulla oli se tärkein työhuoneeni myös silloin!

 

 

 

IMG_7081.JPG

 

 

Tässä on vielä hieman kauempaa otettu kuva Nokian Elovena-tytöstä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elovena, Karjalan mylly, Avena sativa, suurimokaura, Anni-Helena, Sunnuntai-jauho, Risella riisi, Ebro Foods Group, Ebro Foods Group, Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö, Conaxess Trade Finland, Raisio Yhtymän Maatalousryhmä, Raision Nokian mylly,

Karjalan Lennoston entistä komentajaa epäillään korpraalimaisesta käytöksestä

Sunnuntai 20.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Puolustusvoimissa korpraali on miehistöön kuuluvan henkilön sotilasarvo ja itsekin sain sen aliupseerikoulun puolikurssivaiheessa vuonna 1967.

 

 

Allekirjoitan väitteen, että korpraalin sotilasarvon saaminen on henkilölle suuri asia, sillä se on sotilasuran alkuvaihe, olkoon sitten kyse kantahenkilöstöön tai reserviläisjoukkoihin päätyvästä sotilasurasta.

 

 

*****************

 

 

Korpraalilta ei vaadita kummoistakaan sotilasasioiden ymmärtämistä ja korpraalien töppäyksillekin pitää osoittaa suurta ymmärtäväisyyttä.

 

 

Ymmärtämystä ei sen sijaan saa antaa vähäisimmässäkään määrin everstin arvoon kohonneen sotilashenkilön korpraalimaiselle käytökselle.

 

 

Julkisuudessa viime aikoina olleiden tietojen mukaan Karjalan Lennoston entistä komentajaa, eversti Markus Päiviötä epäillään epäasiallisesta käytöksestä Lemmenjoella syyskuussa 2017 järjestettyjen vapaaehtoisten kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Karjalan Lennoston silloisena komentajana toimineen eversti Markus Päiviön epäillään rikkoneen sotilaan käyttäytymisvelvoitteita sekä kohdelleen alaisiaan epäasiallisesti johtamansa harjoituksen aikana.

 

 

****************

 

 

 

Sain varusmiespalvelukseni aikana koulutuksen maavoimien panssarintorjuntaan ja olinkin muutamissa kertausharjoituksissa alkuperäisen koulutukseni osoittamissa tehtävissä.

 

 

Jossain vaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon ja sainkin olla Ilmavoimien kertausharjoituksissa sen jälkeen eräitä kertoja ja tämä merkitsee, että tunnen tiettyä lukkarinrakkautta Ilmavoimiin sekä siellä ilmeneviin ongelmiin.

 

 

Totean selkeästi, että kaikki kokemani kertausharjoitukset toteutettiin sotilaallisella täsmällisyydellä ja mitään ongelmia esimiehet tai kouluttajat eivät meille aiheuttaneet.

 

 

Erikseen haluan vielä todeta, että alkoholi ei kuulunut niiden kertausharjoitusten ”ohjelmaan”, joihin vuosien kuluessa sain osallistua – on luonnollista, että kasarmeilla toteutettujen harjoitusten jälkeen poikkesimme kouluttajien ja esimiestemme kanssa paikallisella Upseerikerholla, mutta silloinkaan mitään ylilyöntejä ei tapahtunut.

 

 

Pidän valitettavana, että korpaalimaisesti – anteeksi korpraalit - käyttäytyneen everstin vuoksi nyt on epäiltyjen listalla entinen Ilmavoimien komentaja ja jopa Puolustusvoimain komentajan rooli Lemmenjoen tapahtuminen vuoksi saattaa tulla tutkittavaksi.

 

 

Epäiltyjen korkean sotilasarvon vuoksi asian ensimmäinen oikeudenkäynti tapahtuu hovioikeudessa ja odotan suurella mielenkiinnolla, että millaisia tapahtumia Lemmenjoella on tapahtunutkaan syyskuussa 2017.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lemmenjoen tapahtumat, Lemmenjoen tapahtumat syyskuussa 2017, Ilmavoimien komentaja, Puolustusvoimain komentaja, Karjalan Lennoston komentaja,

Ylöjärven kirkkopuistossa huomaa, että Ylöjärvelle muutti paljon karjalalaisia

Lauantai 6.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Liekö liian lähellä, mutta en ole koskaan käynyt Ylöjärven kirkossa vaikka se naapurikaupungin kirkko onkin.

 

 

Haaveeksi käynti jäi myös 21.9.2018, kun tarkoitukseni oli poiketa kirkossa.

 

 

No, käyntini ei kuitenkaan ollut turha, sillä pääsin tutustumaan kirkkoa ympäröivään puistoon.

 

 

******************

 

 

 

Ylöjärven kirkko valmistui vuonna 1850 ja sinne mahtuu 550 sanankuulijaa. Kirkko rakennettiin vuonna 1842 palaneen kirkon pikalle.

 

 

 

IMG_4144.JPG

 

 

 

IMG_4146.JPG

 

 

 

IMG_4148.JPG

 

 

 

IMG_4149.JPG

 

 

 

IMG_4150.JPG

 

 

********************

 

 

Ylöjärven kirkkopuistossa on useita muistomerkkejä ja sain niistä kamerani linssiin nämä:

 

 

 

IMG_4131.JPG

 

 

Sankarihautausmaalla on yksinkertainen muistomerkki sodissa 1939 – 1944 kaatuneiden muistolle.

 

Valitettavasti Ylöjärvenkään sankarihautausmaalla ei ole vainajien muistokivissä mainintaa kaatumispaikkakunnasta!

 

 

*************

 

 

IMG_4136.JPG

 

 

Vapaussodan muistomerkki on paljon näyttävämpi ja enemmän kertova kuin Talvi- sekä Jatkosodan sankarivainajille omistettu muistomerkki.

 

 

Jalustassa on teksti

 

Kallis oli isänmaan Vapauttamisen hinta

 

 

Muistomerkin etupuolella on niiden nimet, jotka kaatuivat Pälkäneellä 25.4.1918.

 

 

Muistomerkin kolmella muulla sivulla, on…

 

 

 

IMG_4137.JPG

 

 

 

IMG_4138.JPG

 

 

 

IMG_4139.JPG

 

 

…niiden nimet, jotka kaatuivat Tampereen valloituksessa 25.3 – 5.4.1918.

 

***************

 

 

IMG_4140.JPG

 

 

Karjalaan jääneiden muistomerkki on kunniapaikalla kirkkopuistossa ja siinä on teksti

 

 

Kadotetun Karjalan

pyhiin Jumalan

puistoihin kätkettyjen

vainajien muistolle

 

                                           Ylöjärven Karjalaiset

 

 

 

IMG_4129.JPG

 

 

Kirkkopuistossa on Ylöjärven Karjalaisten 24.8.1986 pystyttämä muistokivi, jossa todetaan näin:

 

 

Karjalaisten vainajien ja

rakentajien 40-vuotisen työn

muistoksi.

 

 

******************

 

 

IMG_4147.JPG

 

 

Kirkkopuiston äärellä on Ylöjärven Lionsklubien vuonna 1989 pystyttämä muistomerkki, jossa todetaan näin

 

 

Nykypolven kiitos

sotavuosien 1939 – 1945

suomalaisille

 

 

********************

 

 

IMG_4132.JPG

 

 

 

IMG_4135.JPG

 

 

 

Minulla oli Ylöjärven kirkkopuistoon tutustuessani seuranani eräs vilkasliikkeinen kaverikin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärven kirkko, Ylöjärven kirkkopuisto, Vapaussodassa kaatuneet Ylöjärvi, Ylöjärven sankarihautausmaa, Ylöjärven Karjalaiset,

Syyskuun 11. päivä Tverissä koettuna

Sunnuntai 26.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 muutti maailmaa paljon.

 

 

Tuolloin kaapattiin neljä matkustajalentokonetta, joista kaksi ohjattiin tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa. Kolmas lentokone ohjattiin päin Pentagonin rakennusta ja neljäs putosi maahan Pennsylvaniassa.

 

 

Olin silloin Venäjän Tverissä n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen.

 

 

Kyseessä oli Tverin Karjalaisten järjestämä mielenkiintoinen matka, jolle osallistuin.

 

 

Syyskuun 11. päivän iltapäivällä olimme odottelemassa Tverin kaupungissa junalla tapahtuvaa kotimatkaa. Vietimme aikaamme Hotelli Tverin baarissa ja katselimme taivaskanavilta maailmanmenoa.

 

 

Havahduimme, kun näimme televisioruudulta, että lentokone törmäsi korkeaan kerrostaloon New Yorkissa. Luulimme kuvaa jonkun seikkailuelokuvan kuvaksi, mutta hiljennyimme, kun näimme myös toisen lentokoneen törmäävän samanlaiseen taloon.

 

 

Pian meille selvisi, että kyse on tahallista teoista.

 

 

Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja Kauko Sipponen eli entinen Tasavallan Presidentin kansliapäällikkö, entinen maaherra ja entinen Tampereen Yliopiston kansleri.

 

 

Istuin Sipposen vierellä hotellin baarijakkaralla ja kysyin häneltä, että mitä Suomessa nyt tapahtuu?

 

 

Sipponen vastasi, että maamme ylimmät siviili- ja sotilasjohdon henkilöt pitävät nyt herkeämättä yhteyttä toisiinsa ja seuraavat tilanteen kehittymistä.

 

 

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 avasi aivan uuden aikakauden ja sen jälkeen meno on yltänyt yhä hullummaksi. Onneksi Suomi on saanut ainakin toistaiseksi olla sivussa kaikkein suurimmista hullutuksista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syyskuun 11. päivä, syyskuun 11. päivä 2001, Tverin Karjalaiset, Tver, Hotelli Tver, kaksoistornit, kaksoistornien tuho,

Siitä on jo 17-vuotta!

Lauantai 25.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Tverin Karjalaisten matkalle Tveriin syksyllä 2001.

 

 

Matkaan liittyi paljon mielenkiitoisia tapahtumia ja tässä jutussani kerron eräästä sellaisesta.

 

 

Yövyimme tavallisten tveriläisten kodeissa ja kun saavuimme erääseen majapaikkaamme, oli jonkinmoinen sade ja koloradonkuoriaisia oli paljon lennossa.

 

 

Majapaikkamme ohi kulki kestopäällysteinen tie ja tielle jäi Ladan ajojälkiin urat, joissa oli kuolleita koloradonkuoriaisia!

 

 

Majapaikkamme isäntäväki – joka puhui auttavasti suomea – kertoi, että aamulla lapset pannaan töihin ja jokaiselle lapselle osoitetaan oma perunapenkki, josta pitää käsin napsia jokainen koloradonkuoriainen ja tappaa ne.

 

 

Vuonna 2001 ainakaan minulla ei ollut digitaalista kameraa, mutta tavallinen kamera oli. Otin filmirullakoteloon muutaman kuolleen koloradonkuoriaisen ja toin näytteeksi Suomeen.

 

 

Koloradonkuoriaisen tuhovaikutus oli jo vuonna 2001 tiedossa myös Venäjällä, joka oli kymmenen vuotta aikaisemmin muuttunut Neuvostoliitosta Venäjäksi.

 

 

Koloradonkuoriainen on perunan pahin tuhoeläin, mutta onneksi Suomessa sillä ei ole talvehtivia kantoja.

 

 

Venäjällä monet asiat ovat retuperällä, mutta omakohtaisen kokemukseni perusteella voin todeta, että koloradonkuoriaisen esiintyminen ja sen tuhovaikutus perunalle osataan sielläkin tiedostaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koloradonkuoriainen, Tver, Tverin Karjalaiset,

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

IMG_2652.JPG

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Pirkanmaan Säätiö, Viljakkalan Seurojentalo, Suomi sodasta syntynyt, Karjalan Liitto, Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Taipaleenjoki, Porin Prikaati, Kelja, Sakkolan asema, Kiviniemi,

Perinteinen markkinaostokseni - neitobegonia

Perjantai 7.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ”Karhen koulun vanhemmat ry” järjestää kesäisin markkinatapahtuman, joka on saavuttanut suuren suosion.

 

 

Tapahtuma järjestetään koulun kentällä ja viime lauantaina eli 1.7.2017 olin siellä mukana kolmessa eri roolissa.

 

 

Olin esittelijänä Viljakkala-neuvoston osastolla, olin Rouvalle roudarina hänen taimimyyntiosastollaan ja olin tavallisena ostavana markkinaväkenä.

 

 

Minulla on ollut perinteinen markkinaostos Karhen markkinoilla jo monen vuoden ajan neitobegonia-amppelin ostaminen Suokon taimiston osastolta.

 

 

Jotkut kutsuvat Neitobegoniaa yhä edelleen sitkeästi Karjalanneidoksi, mutta sitä se ei tarkasti ottaen ole.

 

 

Soukon taimiston isäntä selvitti minulle jo vuosia sitten, että aidon Karjalanneidon markkinat ovat niin pienet, että keski-eurooppalaiset jalostajat eivät pidä sitä tuotantovalikoimassaan.

 

 

Neitobegonian latinankielinen nimi on Begonia Tuberhybrida Pendula-ryhmä.

 

 

 

 

IMG_0451.JPG

 

 

Ostin markkinoilta kaksikin Neitobegoniaa, ”kun halvalla sain”.  Komeat amppelikukat maksoivat vain 10,00 euroa per kappale!

 

 

 

IMG_0452.JPG

 

 

Neitobegoniat joutuivat mökkiverannallamme hieman taka-alalle, mutta…

 

 

 

IMG_0454.JPG

 

 

 

IMG_0453.JPG

 

 

…onhan niitä mukava katsella verannalla istuen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neitobegonia, Karjalanneito, Begonia Tuberhybrida Pendula-ryhmä, Karhen markkinat, Viljakkalan Karhe, Karhen koulu,

Metsämarketit palvelevat Karjalan kannaksella

Keskiviikko 5.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Me Karjalan kannaksella matkailleet suomalaiset tiedämme, että alueella on meidän palvelemiseksi metsämarkettaja.

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia myymälöitä, jotka seuraavat suomalaismatkaajia.

 

 

On heti jutun aluksi todettava, että metsämarkettien tarjoama palvelu on hyväksi ja kannustan kaikkia käyttämään metsämarkettien palveluja.

 

 

Toistakymmentä vuotta sitten metsämarkettien kilpailutilanne oli tiukka, sillä aina kun suomalaisbussi pysähtyi jonnekin, oli bussin vierellä puolentusinaa metsämarketyrittäjää tarjoamassa palveluitaan – bussi vierellä oli puoliympyrän muodossa metsämarketyrittäjien muodostelma.

 

 

Asia on nykyisin saanut järjestäytyneet muodot ja todennäköisesti markkinat on jaettu sopuisasti siten, että kutakin suomalaisbussia seuraa yksi metsämarketyrittäjä. On luonnollista, että yrittäjät kiistävät, että markkinat olisi jaettu tai, että he joutuisivat maksamaan provikkaa ylemmälle taholle.

 

 

 

mm1.jpg

 

 

Pakettiauton ”tuotetarjonta” on laadittu kaupallisesti aivan oikein eli pakettiauton takaosassa on myyjälle parhaimmin kannattavat alkoholituotteet sekä kartat…

 

 

 

mm2.jpg

 

 

…ja sivuovesta on saatavana palvelutuotteet eli oluet, siiderit sekä virvoitusjuomat.

 

 

 

mm3.jpg

 

 

Metsämarketyrittäjät ovat luotettavia valuutanvaihtajia ja heillä ruplan eurokurssi on täysin kunnossa.

 

 

Konsta – joka viime kesänä oli taas kerran meidän marketyrittäjänä – hänellä on sananmukaisesti aina ”käteiskassa”, sillä tässäkin Konstalla on kädessään paksu nippu ruplia ja euroja!  Tuoteostot pelittävät siis molemmilla valuutoilla.

 

 

***************

 

 

 

Metsämarketyrittäjätkään eivät ihan kaikkeen yllä ja sen todistamiseksi kerron viime kesän matkaltamme omakohtaisen kokemuksen.

 

 

Välitin kuljettajamme kautta Konstalle tiedon, että haluaisin seuraavalla ”pysäkillä” ostaa kutistekalvopakkauksen Baltica 9 –olutta, sillä pidän Baltica ysiä parhaana venäläisoluena.

 

 

mm4.jpg

 

 

Jouduin kuitenkin tyytymään Baltica 7 –olueeseen, sillä Konsta ei saanut niin lyhyellä tilausajalla hankittua olutta, jota olin tilannut! No, tällä on pärjättävä!

 

 

 

Metsämarket-toimintaa ei esiinny Laatokan pohjoispuolella, sillä se on keskittynyt Karjalan kannakselle.

 

 

On selvää, että toiminta on paikallisesti laillista ja kun se sen lisäksi on rehtiä, kannustan käyttämään Karjalan kannaksella metsämarkettien palveluita!

Metsämarketeista ostaminen on myös elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsämarketti, Karjalan kannas, Karjalan kannaksella metsämarketit, Baltica 9, Baltica 7,

Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

vaara1.jpg

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

vaara2.jpg

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

vaara3.jpg

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

vaara4.jpg

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

vaara5.jpg

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

vaara6.jpg

 

 
Rautatietä Käkisalmen suunnasta (vasemmalta) kohti Elisenvaaran asemaa.

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

vaara7.jpg

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elisenvaara, Kurkijoki, Elisenvaaran pommitus, Elisenvaaran pommitukset, Elisenvaaran asemapäällikkö, Neuvostopommitukset Elisenvaaran asemalle, Karjalan kannas, Valvontakomissio, Sotasensuuri, Jatkosota, kyröläismatka2016, venäjä2016, Elisenvaara 20.6.

Grobnitsat - karjalaisortodoksista hautausmaaperinnettä

Perjantai 29.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin grobnitsaan joskus lähes parisenkymmentä vuotta sitten Vienan Karjalassa, kun tutustuimme Jyskyjärven kalmistuun.

 

 

Olin mukana, kun Eläkeliiton Pirkanmaan piiri teki pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.

 

 

Poikkesin pariinkin kertaan Valamon luostarin hautausmaalla ja näin siellä grobnitsoja.

 

 

Oli minulle uutta, kun Valamossa niitä kutsutaan nimellä ”grobut”.

 

 

 

 

valamo1.jpg

 

 

Grobnitsa on puusta valmistettu hautamuistomerkki, joita ortodoksit ovat rakentaneet läheistensä haudoille.

 

 

Se on tehty joko laudoista tai hirsistä – parhaimmat grobnitsat on tehty hirsistä salvostaen.

 

 

 

 

valamo2.jpg

 

 

Grobnitsalla on joskus kauan sitten ollut sellainenkin merkitys, että se on suojannut hautausmaalle tuotua vainajaa susien ja muiden petoeläinten raatelulta, kun vainaja on tuotu hautausmaalle maan vielä ollessa paksussa roudassa.

 

 

 

 

valamo3.jpg

 

 

Jatkosodan aikana puna-armeijan sotilaat vihasivat nykyisen rajamme takana sijainneilla hautausmailla grobnitsoja, sillä he luulottelivat, että suomalaiset piiloutuivat grobnitsojen alle ja tulittivat sieltä neuvostoliittolaisia.

 

 

Ilmeisesti neuvostoliittolaisten puheissa oli tältä osin yhtä paljon perää, kuin heidän puheissaan, että suomalaiset muka tulittivat puna-armeijalaisia puista eli olivat ns. ”käkiä”.

 

 

 

 

valamo4.jpg

 

 

On arvostettavaa, että Heinävedellä Valamon luostarin hautausmaalle on vielä viime vuosinakin rakennettu hautojen päälle grobnitsoja – se on karjalaisen ortodoksisen hautausmaaperinteen vaalimista parhaimmillaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: grobnitsa, grobu, karjalainen ortodoksiperinne, ortodoksinen hautausmaaperinne, Jyskyjärvi, Valamon hautausmaa Heinävedellä, Heinäveden Valamo,

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

venalaiset1.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

  • 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

  • Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

  • Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

  • Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

  • Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

  • Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

  • 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

  • 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

  • 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

  • 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle

 

  • 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

  • 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

  • Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Jatkosota, Narvan valloittaminen, Karjalan Kannas, Neuvostoliiton suurhyökkäys, Sinimäkien taistelut, Tallinnan joutuminen Puna-armeijalle, Viron miehitys, Kuivastu, Kuressaari, Tehumardin taistelu, Tannenbergin Linjan taistelu, saarenmaas2015,

Petroskoin Kansallinen teatteri on ainoa Venäjällä toimiva suomenkielinen teatteri

Sunnuntai 26.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Petroskoin Kansallisen teatterin talo sijaitsee Petroskoissa Kirovin aukiolla.

 

 

 

 

petrotea1.jpg

 

 

Tässä teatterin sisäänkäyntisivu kuvattuna 1.7.2015.

Sisäänkäynnin yläpuolella teatterin nimeksi kerrotaan

"KARJALAN KANSALLINEN TEATTERI"

 

 
Teatterin ohjelmistoon kuuluu suomalaisia ja ruotsalaisia näytelmiä, venäläisiä ja ulkomaisia draamoja sekä huvinäytelmiä.

 

 

Esitykset tapahtuvat suomenkielellä ja venäjäksi.

 

 

 

 

petrotea2.jpg

 

 

 

Teatterin sivuseinustalla  on neljä taidokasta figuuria ja tässäpä ne ovat lähikuvina:

 

 

 

 

petrotea3.jpg

 

 

 

 

petrotea4.jpg

 

 

 

 

petrotea5.jpg

 

 

 

 

petrotea6.jpg

 

 

**************

Teatterin ovet olivat kiinni 1.7.2015, kun kävin Petroskoin Kansallisen teatterin ovella myöhään illalla.

 

 

 

Teatterin nettisivuilla kerrotaan, että iltaesitykset alkavat tiistai – sunnuntai klo 19.00 ja niiden lisäksi päiväesitykset klo 12.00 ja 14.30 – pitäisipä joskus Petroskoissa ehtiä näytöksiin!

 

 

 

*************

 

 

 

 

petrotea7.jpg

 

 

 

 

Samalla Kirovin aukiolla sijaitsee myös venäläinen teatteri ja lähellä sijaitsee myös mm. minulle tuttu…

 

 

 

 

petrotea8.jpg

 

 

…Maski-hotelli!

 

 

 

Paljon kokemista jäi taas kerran Petroskoissa seuraavaa kertaa odottamaan !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Petroskoin Kansallinen teatteri, Karjalan Kansallinen Teatteri, venäjä2015,

Muistoja ja kokemuksia Petroskoin hotelleista

Keskiviikko 22.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme kyröläismatkallamme Petroskoihin illan suussa heinäkuun 1. päivänä 2015 ja oli luonnollista, että tutustuimme kaupunkiin ennen unten maille menoa.

 

 

Olen päässyt vierailemaan Petroskoissa kymmenkunta kertaa aikaisemmin, mutta aina Petroskoi jaksaa kiinnostaa.

 

 

 

 

 

petrohot1.jpg

 

 

Majoituimme tällä kerralla Petroskoin rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan uuteen Park Inn Petrozavodsk –hotelliin.

 

 

Oli ensimmäinen kerta, kun sain Petroskoissa majoittua Park Inn Petrozavodsk –hotelliin.

 

 

Hotelli on täysin länsimaalaistasoinen ja huomasin illan ja seuraavan aamun aikana, että suomalaiset bisnesmatkaajat ovat valinneet hotellin omakseen, kun yöpyvät Petroskoissa.

 

 

Tapasin hotellissa entisiä työkavereitani, jotka kalanrehuseosten myyntimatkoillaan ovat vaihtaneet…

 

 

 

 

petrohot2.jpg

 

 

…pois Hotelli Pohjolasta.

 

 

Hotelli Pohjola on mieleenpainuva muistorikas hotelli, jossa ainakin takavuosina suomalaisille miesmatkaajille kovin auliisti oli tarjolla paikallisten naisten toimesta mm. ”pilua”!

Tapaan varata Venäjälle "kokeneita vaatteita ja kenkiä" ja muistan, kun joskus toisen kenkäni kengänpohja sanoi Hotelli Pohjolassa työsopimuksensa irti ja eipä siinä muu auttanut, kun läpsytellä irtonaisella kengänpohjalla Hotelli Pohjolan pitkiä käytäviä edestakaisin!

 

 

 

 

petrohot3.jpg

 

 

Hotelli Maski on keskeisellä paikalla Petroskoita sijaitseva hotelli, jossa myös olen menneinä vuosina saanut yöpyä.

 

 

Maski sijaitsee nimensä mukaisesti teattereiden lähellä ja ympyriäisen muotonsa vuoksi se jotenkin muistuttaa seinäjokelaista Hotelli Sorsanpesää.

 

 

Maski on kaksikerroksinen pyöreämuotoinen hotelli, jonka hotellihuoneista on sisäkäytävän kautta näkymä hotellin ruokasaliin - kokemisen arvoinen hotelli!

************

 

 

Neljäs hotelli Petroskoissa, jossa olen saanut menneinä vuosina yöpyä, on Karjala-hotelli.

 

 

Tällä reissullamme en poikennut Karjala-hotellissa ja en myöskään iltakävelylläni sitä kuvannut.

 

 

Karjala-hotellissa olen saanut joskus syyspimeänä yönä viettää unohtumattomia hetkiä, kun silloisen retkueemme laulutaitoiset jäsenet kajauttivat yösydännä parvekkeeltamme ”Äänisen aallot” ja Ääninen loiskui melkein hotellihuoneemme alapuolella.

 

 

Voi täydestä sydämestäni suositella Petroskoissa yöpyjälle kaikkia näitä neljää hotellia:

 

 

  • Karjala-hotelli

  • Maski-hotelli

  • Pohjola-hotelli

  • Park Inn Petrozavodsk-hotelli

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Park Inn Petrozavodsk -hotelli, Park Inn Petrozavodsk -hotelli Petroskoi, Pohjola-hotelli Petroskoi, Pohjola-hotelli, Maski, Maski-hotelli, Maski-Hotelli Petroskoi, Karjala-hotelli, Karjala-hotelli Petroskoi, venäjä2015,

Karhen Markkinat ovat kohonneet bisnesluokkaan

Sunnuntai 28.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Vanhempainyhdistysten toiminta mielletään lapsistaan huolestuneiden äiti-ihmisten keskusteluseuroiksi, joissa puhutaan ”meidän Kallen” tai ”meidän Maijan” ongelmista opettajan tai villikko-oppilaiden kanssa.

 

 

En toki ole koskaan osallistunut vanhempainyhdistyksen toimintaan, vaikka meillä onkin poikia neljännestusina, mutta tämmöinen tuntuma minulla on.

 

 

Viljakkalassa Karhen koulun vanhempainyhdistys on ”toista maata”, sillä se on järjestänyt Karhen koulun kentällä suositut Karhen Markkinat jo monena vuonna.

 

 

Eilen järjestetyille Karhen Markkinoilla osallistui ainakin 2.000 kävijää ja se merkitsee, että Karhen Markkinat ovat kohonneet bisnesluokkaan!

 

 

Bisnesmaailmassa leipäni tienanneena arvostan Viljakkalan Karhen koulun vanhempainyhdistyksen toimintaa!

 

 

Ilahduttavaa on se, että vastuuhenkilöiden vaihtuminen ei ole vuosien saatossa hidastanut Karhen Markkinoiden laajentumista.  Tiedän toki, että esimerkiksi nyt kyseisessä vanhempainyhdistyksessä toimii kokeneita bisnesmaailman toimijoita!

*****************

 

 

Puolueiden osallistuminen Karhen Markkinoille on aina ollut selviö.

 

 

Valtakunnan poliittinen tilanne vaikutti kuitenkin nyt sen, että ainoastaan hallituspuolueiden paikallistoimijat esiintyivät Karhen Markkinoilla.

 

 

Vasemmistopuolueista ainakin SDP on aiemmin osallistunut, mutta nyt demarit nuoleskelevat vaaleissa saamaansa takaiskua ja eivät olleet mukana.

 

 

Myös kristillisdemokaraatit loistivat poissaolollaan vaikka ovatkin aiemmin osallistuneet.

 

 

Vihreille ja Vasemmistoliitolle Viljakkalan seutu on aina ollut niin vaikeaa maisemaa, että ne eivät ole tuhlanneet vähiä panoksiaan markkinahumuun.

 

 

 

 

markkinat1.jpg

 

 

Keskustan Karhen paikallisyhdistys vastasi Keskustan näkymisestä Karhen Markkinoilla.

 

 

 

 

markkinat22.jpg

 

 

Osaston voimahahmot Arto Uusitalo (vasemmalla) sekä Asser Vuolle (oikealla) puhalsivat lukemattoman määrän kaasupalloja lasten iloksi ja se varmisti, että Keskusta oli näkyvästi esillä markkinoilla.

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jaana Viilon (kuvassa keskellä) osallistumista Karhen Markkinoille paikallinen keskustaväki ja markkinavieraat osasivat arvostaa.

 

 

 

 

markkinat3.jpg

 

 

Kuvasin Keskustan teltan katolla olleita ilmapalloja ja vasta myöhemmin huomasin, että kuvassa on myös yksi Keskusta-ilmapallo, joka lähti Karhelta ilmojen kautta kohti Tamperetta! Aivan oikea osoite!

 

 

 

 

markkinat44.jpg

 

 

Eduskunnan toiseksi suurimman puolueen eli perussuomalaisten Ylöjärveltä kotoisin oleva kansanedustaja Sami Savio (vasemmalla) on pitkä mies ja olikin mukava seurata, kun perussuomalaiset joutuivat kohottamaan telttakatoksensa kattoa parilla napsulla, kun Savio saapui paikalle!

 

Katoksen nostamisoperaation ”kymppinä” toimi perussuomalaisten Ylöjärven kaupunginvaltuuston ryhmyri Mauri Heiska (oikealla) – Mauri on oikein laatuisa mies samalta kylältä kuin minä!

 

 

 

Mitäkö ostin Karhen Markkinoilta?

 

 

 

 

markkinat5.jpg

 

 

Soukon Taimistolla oli tarjolla hienoja kukka-amppeleita sopuhintaan ja minäpä pidin heti aamusella puoleni ja hankin kympillä mökkimaailmaan tämän kukka-amppelin.

 

 

Monet kutsuvat tätä Karjalanneidoksi, mutta Soukon Taimiston edustajat kertoivat, että kyseessä ei ole aito Karjalanneito, sillä niiden taimien saaminen on nykyisin lähes mahdotonta.

 

 

Kaunis kukka kuitenkin ja on jo saanut arvoisensa paikan mökkimme verannalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Karhen Markkinat, Viljakkalan Karhe, Karhen koulun vanhempainyhdistys, Keskustan Karhen paikallisyhdistys, Karjalanneito, Soukon Taimisto, Sami Savio,

Syyskuun 11. päivä 2001

Maanantai 8.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilisessä jutussani, että missä olin, kun sain tiedon M/S Estonian onnettomuudesta 28.9.1994.

 

Estonian tapausta paljon enemmän maailmaa muutti syyskuun 11. päivä tapahtumat vuonna 2001, kun neljä Yhdysvaltain ilmatilassa lentänyttä lentokonetta kaapattiin ja kaksi niistä ohjattiin päin WTC:n kaksoistorneja New Yorkissa.

 

Missäkö oli silloin?

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa Tverin Karjalanystävät ry:n järjestämällä matkalla tutustumassa Tverin karjalaisten elinolosuhteisiin.

 

Matkamme oli päättymässä ja odottelimme Moskovasta saapuvaa junaa Hotelli Tverin baarissa ja katselimme kansainvälisiltä televisiokanavilta suoraa televisiolähetystä New Yorkista.

 

Ensimmäinen lentokone oli juuri törmännyt torniin ja saimme suorassa lähetyksessä seurata, kun myös toinen lentokone törmäsi toiseen torniin.

 

**********

 

Tunnelma tveriläisen hotellin baarissa oli epätodellinen.

 

 

**********

 

Matkaseurueeseemme kuului silloinen Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kauko Sipponen ja kysyinkin mm. tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toimineelta Sipposelta, että mitä Suomessa nyt tapahtuu.

 

Sipponen vastasi, että Suomen johtavat henkilöt – Tasavallan Presidentti, pääministeri sekä hallituksen keskeiset ministerit - ovat nyt tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

 

 

***********

 

Tiedämme nyt, että kaikki muuttui maailmassa vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syyskuun 11. päivä, syyskuun 11. päivä 2001, World Trade Center, World Trade Center New York, WTC, WTC-kaksoistornit, Tver, Tverinkarjalan Ystävät, Karjalan Liitto,

Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

vikonstja1

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

vikonstja2

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

vikonstja3

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

vikonstja4

 

 

 

 

vikonstja5

 

 

 

 

vikonstja6

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: venäläiset kauppa-autot Karjalan kannaksella, Viipuri, Karjalan kannas, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, laatutuotteet, Baltika 9, ruplan kurssi, suomenlahti2014,

Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana

Keskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.

 

Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.

 

Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.

 

Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!

 

Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.

 

Lähdetkö mukaan?

 

 

 

 

viaa1

 

Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.

 

Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.

 

Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.

 

Olen Karjala-lehden tilaaja.

 

 

 

 

viaa2

 

 

Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.

 

Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.

 

 

 

 

viaa3

 

 

Viipurin linna.

 

 

 

 

viaa4

 

 

Viipurin Kauppahalli.

 

 

 

 

viaa5

 

 

Pyöreä torni…

 

 

 

 

viaa6

 

 

…ja myös tässä.

 

 

 

 

viaa7

 

 

Ahti Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

**********

 

 

viaa8

 

 

Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:

 

 

 

 

viaa9

 

 

 

 

viaa10

 

 

 

 

viaa11

 

 

 

 

viaa12

 

 

 

 

*******

 

 

viaa13

 

 
Opaste Monrepos`n puistoon.

 

 

 

 

viaa14

 

 

Onkijoita Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

viaa15

 

 

Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.

 

 

 

 

viaa16

 

 

Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.

 

 

 

 

viaa17

 

 

Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.

 

 

 

 

viaa18

 

 

Viipurin satama.

 

 

 

 

viaa19

 

 

Torkkeli Knuutinpoika.

 

 

 

 viaa20

 

 

 

Seinälehti Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa21

 

 

 

Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa22

 

 

Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.

 

 

 

 

viaa23

 

 

Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa24

 

 

Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa25

 

 

Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo!

Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!

 

 

 

Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, suomenlahti2014, Hotelli Viipuri, Karjala-lehti, Viipurin linna, Pietari Suuri Viipuri, Viipurin maakunta-arkisto, Torklis Kunnutinpoika, Pyöreä torni, Viipurin Kauppahalli, Mikael Agricolan patsas Viipuri, Yrjö Liipola Metsänpoika, Hirvi,

Vanhemmat kirjoitukset »