Siitä on jo 17-vuotta!

Lauantai 25.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Tverin Karjalaisten matkalle Tveriin syksyllä 2001.

 

 

Matkaan liittyi paljon mielenkiitoisia tapahtumia ja tässä jutussani kerron eräästä sellaisesta.

 

 

Yövyimme tavallisten tveriläisten kodeissa ja kun saavuimme erääseen majapaikkaamme, oli jonkinmoinen sade ja koloradonkuoriaisia oli paljon lennossa.

 

 

Majapaikkamme ohi kulki kestopäällysteinen tie ja tielle jäi Ladan ajojälkiin urat, joissa oli kuolleita koloradonkuoriaisia!

 

 

Majapaikkamme isäntäväki – joka puhui auttavasti suomea – kertoi, että aamulla lapset pannaan töihin ja jokaiselle lapselle osoitetaan oma perunapenkki, josta pitää käsin napsia jokainen koloradonkuoriainen ja tappaa ne.

 

 

Vuonna 2001 ainakaan minulla ei ollut digitaalista kameraa, mutta tavallinen kamera oli. Otin filmirullakoteloon muutaman kuolleen koloradonkuoriaisen ja toin näytteeksi Suomeen.

 

 

Koloradonkuoriaisen tuhovaikutus oli jo vuonna 2001 tiedossa myös Venäjällä, joka oli kymmenen vuotta aikaisemmin muuttunut Neuvostoliitosta Venäjäksi.

 

 

Koloradonkuoriainen on perunan pahin tuhoeläin, mutta onneksi Suomessa sillä ei ole talvehtivia kantoja.

 

 

Venäjällä monet asiat ovat retuperällä, mutta omakohtaisen kokemukseni perusteella voin todeta, että koloradonkuoriaisen esiintyminen ja sen tuhovaikutus perunalle osataan sielläkin tiedostaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perinteinen markkinaostokseni - neitobegonia

Perjantai 7.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ”Karhen koulun vanhemmat ry” järjestää kesäisin markkinatapahtuman, joka on saavuttanut suuren suosion.

 

 

Tapahtuma järjestetään koulun kentällä ja viime lauantaina eli 1.7.2017 olin siellä mukana kolmessa eri roolissa.

 

 

Olin esittelijänä Viljakkala-neuvoston osastolla, olin Rouvalle roudarina hänen taimimyyntiosastollaan ja olin tavallisena ostavana markkinaväkenä.

 

 

Minulla on ollut perinteinen markkinaostos Karhen markkinoilla jo monen vuoden ajan neitobegonia-amppelin ostaminen Suokon taimiston osastolta.

 

 

Jotkut kutsuvat Neitobegoniaa yhä edelleen sitkeästi Karjalanneidoksi, mutta sitä se ei tarkasti ottaen ole.

 

 

Soukon taimiston isäntä selvitti minulle jo vuosia sitten, että aidon Karjalanneidon markkinat ovat niin pienet, että keski-eurooppalaiset jalostajat eivät pidä sitä tuotantovalikoimassaan.

 

 

Neitobegonian latinankielinen nimi on Begonia Tuberhybrida Pendula-ryhmä.

 

 

 

 

 

 

Ostin markkinoilta kaksikin Neitobegoniaa, ”kun halvalla sain”.  Komeat amppelikukat maksoivat vain 10,00 euroa per kappale!

 

 

 

 

 

Neitobegoniat joutuivat mökkiverannallamme hieman taka-alalle, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

…onhan niitä mukava katsella verannalla istuen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsämarketit palvelevat Karjalan kannaksella

Keskiviikko 5.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Me Karjalan kannaksella matkailleet suomalaiset tiedämme, että alueella on meidän palvelemiseksi metsämarkettaja.

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia myymälöitä, jotka seuraavat suomalaismatkaajia.

 

 

On heti jutun aluksi todettava, että metsämarkettien tarjoama palvelu on hyväksi ja kannustan kaikkia käyttämään metsämarkettien palveluja.

 

 

Toistakymmentä vuotta sitten metsämarkettien kilpailutilanne oli tiukka, sillä aina kun suomalaisbussi pysähtyi jonnekin, oli bussin vierellä puolentusinaa metsämarketyrittäjää tarjoamassa palveluitaan – bussi vierellä oli puoliympyrän muodossa metsämarketyrittäjien muodostelma.

 

 

Asia on nykyisin saanut järjestäytyneet muodot ja todennäköisesti markkinat on jaettu sopuisasti siten, että kutakin suomalaisbussia seuraa yksi metsämarketyrittäjä. On luonnollista, että yrittäjät kiistävät, että markkinat olisi jaettu tai, että he joutuisivat maksamaan provikkaa ylemmälle taholle.

 

 

 

 

 

Pakettiauton ”tuotetarjonta” on laadittu kaupallisesti aivan oikein eli pakettiauton takaosassa on myyjälle parhaimmin kannattavat alkoholituotteet sekä kartat…

 

 

 

 

 

…ja sivuovesta on saatavana palvelutuotteet eli oluet, siiderit sekä virvoitusjuomat.

 

 

 

 

 

Metsämarketyrittäjät ovat luotettavia valuutanvaihtajia ja heillä ruplan eurokurssi on täysin kunnossa.

 

 

Konsta – joka viime kesänä oli taas kerran meidän marketyrittäjänä – hänellä on sananmukaisesti aina ”käteiskassa”, sillä tässäkin Konstalla on kädessään paksu nippu ruplia ja euroja!  Tuoteostot pelittävät siis molemmilla valuutoilla.

 

 

***************

 

 

 

Metsämarketyrittäjätkään eivät ihan kaikkeen yllä ja sen todistamiseksi kerron viime kesän matkaltamme omakohtaisen kokemuksen.

 

 

Välitin kuljettajamme kautta Konstalle tiedon, että haluaisin seuraavalla ”pysäkillä” ostaa kutistekalvopakkauksen Baltica 9 –olutta, sillä pidän Baltica ysiä parhaana venäläisoluena.

 

 

 

 

Jouduin kuitenkin tyytymään Baltica 7 –olueeseen, sillä Konsta ei saanut niin lyhyellä tilausajalla hankittua olutta, jota olin tilannut! No, tällä on pärjättävä!

 

 

 

Metsämarket-toimintaa ei esiinny Laatokan pohjoispuolella, sillä se on keskittynyt Karjalan kannakselle.

 

 

On selvää, että toiminta on paikallisesti laillista ja kun se sen lisäksi on rehtiä, kannustan käyttämään Karjalan kannaksella metsämarkettien palveluita!

Metsämarketeista ostaminen on myös elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Grobnitsat - karjalaisortodoksista hautausmaaperinnettä

Perjantai 29.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin grobnitsaan joskus lähes parisenkymmentä vuotta sitten Vienan Karjalassa, kun tutustuimme Jyskyjärven kalmistuun.

 

 

Olin mukana, kun Eläkeliiton Pirkanmaan piiri teki pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.

 

 

Poikkesin pariinkin kertaan Valamon luostarin hautausmaalla ja näin siellä grobnitsoja.

 

 

Oli minulle uutta, kun Valamossa niitä kutsutaan nimellä ”grobut”.

 

 

 

 

 

 

Grobnitsa on puusta valmistettu hautamuistomerkki, joita ortodoksit ovat rakentaneet läheistensä haudoille.

 

 

Se on tehty joko laudoista tai hirsistä – parhaimmat grobnitsat on tehty hirsistä salvostaen.

 

 

 

 

 

 

Grobnitsalla on joskus kauan sitten ollut sellainenkin merkitys, että se on suojannut hautausmaalle tuotua vainajaa susien ja muiden petoeläinten raatelulta, kun vainaja on tuotu hautausmaalle maan vielä ollessa paksussa roudassa.

 

 

 

 

 

 

Jatkosodan aikana puna-armeijan sotilaat vihasivat nykyisen rajamme takana sijainneilla hautausmailla grobnitsoja, sillä he luulottelivat, että suomalaiset piiloutuivat grobnitsojen alle ja tulittivat sieltä neuvostoliittolaisia.

 

 

Ilmeisesti neuvostoliittolaisten puheissa oli tältä osin yhtä paljon perää, kuin heidän puheissaan, että suomalaiset muka tulittivat puna-armeijalaisia puista eli olivat ns. ”käkiä”.

 

 

 

 

 

 

On arvostettavaa, että Heinävedellä Valamon luostarin hautausmaalle on vielä viime vuosinakin rakennettu hautojen päälle grobnitsoja – se on karjalaisen ortodoksisen hautausmaaperinteen vaalimista parhaimmillaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Petroskoin Kansallinen teatteri on ainoa Venäjällä toimiva suomenkielinen teatteri

Sunnuntai 26.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Petroskoin Kansallisen teatterin talo sijaitsee Petroskoissa Kirovin aukiolla.

 

 

 

 

 

 

Tässä teatterin sisäänkäyntisivu kuvattuna 1.7.2015.

Sisäänkäynnin yläpuolella teatterin nimeksi kerrotaan

"KARJALAN KANSALLINEN TEATTERI"

 

 

 

Esitykset tapahtuvat suomenkielellä ja venäjäksi.

 

 

 

 

 

 

 

Teatterin sivuseinustalla  on neljä taidokasta figuuria ja tässäpä ne ovat lähikuvina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

Teatterin ovet olivat kiinni 1.7.2015, kun kävin Petroskoin Kansallisen teatterin ovella myöhään illalla.

 

 

 

Teatterin nettisivuilla kerrotaan, että iltaesitykset alkavat tiistai – sunnuntai klo 19.00 ja niiden lisäksi päiväesitykset klo 12.00 ja 14.30 – pitäisipä joskus Petroskoissa ehtiä näytöksiin!

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

 

Samalla Kirovin aukiolla sijaitsee myös venäläinen teatteri ja lähellä sijaitsee myös mm. minulle tuttu…

 

 

 

 

 

 

…Maski-hotelli!

 

 

 

Paljon kokemista jäi taas kerran Petroskoissa seuraavaa kertaa odottamaan !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muistoja ja kokemuksia Petroskoin hotelleista

Keskiviikko 22.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme kyröläismatkallamme Petroskoihin illan suussa heinäkuun 1. päivänä 2015 ja oli luonnollista, että tutustuimme kaupunkiin ennen unten maille menoa.

 

 

Olen päässyt vierailemaan Petroskoissa kymmenkunta kertaa aikaisemmin, mutta aina Petroskoi jaksaa kiinnostaa.

 

 

 

 

 

 

 

Majoituimme tällä kerralla Petroskoin rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan uuteen Park Inn Petrozavodsk –hotelliin.

 

 

Oli ensimmäinen kerta, kun sain Petroskoissa majoittua Park Inn Petrozavodsk –hotelliin.

 

 

Hotelli on täysin länsimaalaistasoinen ja huomasin illan ja seuraavan aamun aikana, että suomalaiset bisnesmatkaajat ovat valinneet hotellin omakseen, kun yöpyvät Petroskoissa.

 

 

Tapasin hotellissa entisiä työkavereitani, jotka kalanrehuseosten myyntimatkoillaan ovat vaihtaneet…

 

 

 

 

 

 

…pois Hotelli Pohjolasta.

 

 

Hotelli Pohjola on mieleenpainuva muistorikas hotelli, jossa ainakin takavuosina suomalaisille miesmatkaajille kovin auliisti oli tarjolla paikallisten naisten toimesta mm. ”pilua”!

Tapaan varata Venäjälle "kokeneita vaatteita ja kenkiä" ja muistan, kun joskus toisen kenkäni kengänpohja sanoi Hotelli Pohjolassa työsopimuksensa irti ja eipä siinä muu auttanut, kun läpsytellä irtonaisella kengänpohjalla Hotelli Pohjolan pitkiä käytäviä edestakaisin!

 

 

 

 

 

 

Hotelli Maski on keskeisellä paikalla Petroskoita sijaitseva hotelli, jossa myös olen menneinä vuosina saanut yöpyä.

 

 

Maski sijaitsee nimensä mukaisesti teattereiden lähellä ja ympyriäisen muotonsa vuoksi se jotenkin muistuttaa seinäjokelaista Hotelli Sorsanpesää.

 

 

Maski on kaksikerroksinen pyöreämuotoinen hotelli, jonka hotellihuoneista on sisäkäytävän kautta näkymä hotellin ruokasaliin - kokemisen arvoinen hotelli!

************

 

 

Neljäs hotelli Petroskoissa, jossa olen saanut menneinä vuosina yöpyä, on Karjala-hotelli.

 

 

Tällä reissullamme en poikennut Karjala-hotellissa ja en myöskään iltakävelylläni sitä kuvannut.

 

 

Karjala-hotellissa olen saanut joskus syyspimeänä yönä viettää unohtumattomia hetkiä, kun silloisen retkueemme laulutaitoiset jäsenet kajauttivat yösydännä parvekkeeltamme ”Äänisen aallot” ja Ääninen loiskui melkein hotellihuoneemme alapuolella.

 

 

Voi täydestä sydämestäni suositella Petroskoissa yöpyjälle kaikkia näitä neljää hotellia:

 

 

• Karjala-hotelli

• Maski-hotelli

• Pohjola-hotelli

• Park Inn Petrozavodsk-hotelli

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat ovat kohonneet bisnesluokkaan

Sunnuntai 28.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Vanhempainyhdistysten toiminta mielletään lapsistaan huolestuneiden äiti-ihmisten keskusteluseuroiksi, joissa puhutaan ”meidän Kallen” tai ”meidän Maijan” ongelmista opettajan tai villikko-oppilaiden kanssa.

 

 

En toki ole koskaan osallistunut vanhempainyhdistyksen toimintaan, vaikka meillä onkin poikia neljännestusina, mutta tämmöinen tuntuma minulla on.

 

 

Viljakkalassa Karhen koulun vanhempainyhdistys on ”toista maata”, sillä se on järjestänyt Karhen koulun kentällä suositut Karhen Markkinat jo monena vuonna.

 

 

Eilen järjestetyille Karhen Markkinoilla osallistui ainakin 2.000 kävijää ja se merkitsee, että Karhen Markkinat ovat kohonneet bisnesluokkaan!

 

 

Bisnesmaailmassa leipäni tienanneena arvostan Viljakkalan Karhen koulun vanhempainyhdistyksen toimintaa!

 

 

Ilahduttavaa on se, että vastuuhenkilöiden vaihtuminen ei ole vuosien saatossa hidastanut Karhen Markkinoiden laajentumista.  Tiedän toki, että esimerkiksi nyt kyseisessä vanhempainyhdistyksessä toimii kokeneita bisnesmaailman toimijoita!

*****************

 

 

Puolueiden osallistuminen Karhen Markkinoille on aina ollut selviö.

 

 

Valtakunnan poliittinen tilanne vaikutti kuitenkin nyt sen, että ainoastaan hallituspuolueiden paikallistoimijat esiintyivät Karhen Markkinoilla.

 

 

Vasemmistopuolueista ainakin SDP on aiemmin osallistunut, mutta nyt demarit nuoleskelevat vaaleissa saamaansa takaiskua ja eivät olleet mukana.

 

 

Myös kristillisdemokaraatit loistivat poissaolollaan vaikka ovatkin aiemmin osallistuneet.

 

 

Vihreille ja Vasemmistoliitolle Viljakkalan seutu on aina ollut niin vaikeaa maisemaa, että ne eivät ole tuhlanneet vähiä panoksiaan markkinahumuun.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Karhen paikallisyhdistys vastasi Keskustan näkymisestä Karhen Markkinoilla.

 

 

 

 

 

 

Osaston voimahahmot Arto Uusitalo (vasemmalla) sekä Asser Vuolle (oikealla) puhalsivat lukemattoman määrän kaasupalloja lasten iloksi ja se varmisti, että Keskusta oli näkyvästi esillä markkinoilla.

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jaana Viilon (kuvassa keskellä) osallistumista Karhen Markkinoille paikallinen keskustaväki ja markkinavieraat osasivat arvostaa.

 

 

 

 

 

 

Kuvasin Keskustan teltan katolla olleita ilmapalloja ja vasta myöhemmin huomasin, että kuvassa on myös yksi Keskusta-ilmapallo, joka lähti Karhelta ilmojen kautta kohti Tamperetta! Aivan oikea osoite!

 

 

 

 

 

 

Eduskunnan toiseksi suurimman puolueen eli perussuomalaisten Ylöjärveltä kotoisin oleva kansanedustaja Sami Savio (vasemmalla) on pitkä mies ja olikin mukava seurata, kun perussuomalaiset joutuivat kohottamaan telttakatoksensa kattoa parilla napsulla, kun Savio saapui paikalle!

 

Katoksen nostamisoperaation ”kymppinä” toimi perussuomalaisten Ylöjärven kaupunginvaltuuston ryhmyri Mauri Heiska (oikealla) – Mauri on oikein laatuisa mies samalta kylältä kuin minä!

 

 

 

Mitäkö ostin Karhen Markkinoilta?

 

 

 

 

 

 

Soukon Taimistolla oli tarjolla hienoja kukka-amppeleita sopuhintaan ja minäpä pidin heti aamusella puoleni ja hankin kympillä mökkimaailmaan tämän kukka-amppelin.

 

 

Monet kutsuvat tätä Karjalanneidoksi, mutta Soukon Taimiston edustajat kertoivat, että kyseessä ei ole aito Karjalanneito, sillä niiden taimien saaminen on nykyisin lähes mahdotonta.

 

 

Kaunis kukka kuitenkin ja on jo saanut arvoisensa paikan mökkimme verannalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syyskuun 11. päivä 2001

Maanantai 8.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilisessä jutussani, että missä olin, kun sain tiedon M/S Estonian onnettomuudesta 28.9.1994.

 

Estonian tapausta paljon enemmän maailmaa muutti syyskuun 11. päivä tapahtumat vuonna 2001, kun neljä Yhdysvaltain ilmatilassa lentänyttä lentokonetta kaapattiin ja kaksi niistä ohjattiin päin WTC:n kaksoistorneja New Yorkissa.

 

Missäkö oli silloin?

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa Tverin Karjalanystävät ry:n järjestämällä matkalla tutustumassa Tverin karjalaisten elinolosuhteisiin.

 

Matkamme oli päättymässä ja odottelimme Moskovasta saapuvaa junaa Hotelli Tverin baarissa ja katselimme kansainvälisiltä televisiokanavilta suoraa televisiolähetystä New Yorkista.

 

Ensimmäinen lentokone oli juuri törmännyt torniin ja saimme suorassa lähetyksessä seurata, kun myös toinen lentokone törmäsi toiseen torniin.

 

**********

 

Tunnelma tveriläisen hotellin baarissa oli epätodellinen.

 

 

**********

 

Matkaseurueeseemme kuului silloinen Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kauko Sipponen ja kysyinkin mm. tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toimineelta Sipposelta, että mitä Suomessa nyt tapahtuu.

 

Sipponen vastasi, että Suomen johtavat henkilöt – Tasavallan Presidentti, pääministeri sekä hallituksen keskeiset ministerit - ovat nyt tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

 

 

***********

 

Tiedämme nyt, että kaikki muuttui maailmassa vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana

Keskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.

 

Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.

 

Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.

 

Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!

 

Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.

 

Lähdetkö mukaan?

 

 

 

 

 

Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.

 

Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.

 

Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.

 

Olen Karjala-lehden tilaaja.

 

 

 

 

 

 

Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.

 

Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.

 

 

 

 

 

 

Viipurin linna.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Kauppahalli.

 

 

 

 

 

 

Pyöreä torni…

 

 

 

 

 

 

…ja myös tässä.

 

 

 

 

 

 

Ahti Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onkijoita Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

 

 

Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.

 

 

 

 

 

 

Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.

 

 

 

 

 

 

Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.

 

 

 

 

 

 

Viipurin satama.

 

 

 

 

 

 

Torkkeli Knuutinpoika.

 

 

 

 

 

 

 

Seinälehti Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

 

Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.

 

 

 

 

 

 

Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo!

Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!

 

 

 

Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

SSAB:n ja Rautaruukin yhdistyminen varmistaa Fennovoiman toteuttamisen?

Sunnuntai 26.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen SSAB eli Svenskt Stål Ab on tehnyt ostotarjouksen Rautaruukki Oy:stä.

 

On ilmeistä, että kauppa tulee toteutumaan.

 

Suomalainen teräsyhtiö Rautaruukki Oy perustettiin vuonna 1960, joten sille ehti kertyä ikää 54 vuotta.

 

Rautaruukki Oy oli paljolti kahden merkittävän henkilön työn tulos; vuorineuvos Helge Haavisto ja ministeri Ahti Karjalainen loivat Rautaruukin.

 

Voi varmaan perustellusti käyttää kaikkien tuntemaa lausahdusta:

 

”Helge Haavisto ja Ahti Karjalainen kääntyisivät haudassaan, jos tietäisivät, että Rautaruukki Oy on myyty ruotsalaisille!”

 

 

Vuorineuvos Helge Haavisto oli syntynyt vuonna 1920 Vanajan pitäjässä Hämeenlinnan kupeessa ja se saattaakin selittää, että Rautaruukki Oy rakensi Hämeenlinnaan liittyneeseen Vanajaan putkitehtaan 1970-luvulla.

 

Vapaa-ajanasuntoni rajoittuu päärataan Viljakkalassa ja saa kesäisin päivittäin seurata, kun Raahesta lähtenyt teräsrullia kuljettava juna etenee kohti Hämeenlinnaa.

 

********

 

Suomalaisyrityksen myynti ulkomaiseen omistukseen on aina surullinen tapahtuma, mutta siinäkin tilanteessa pitää etsiä myönteisiä näkökulmia.

 

SSAB:n ja Rautaruukin yhdistymisen valoisa puoli saattaa olla se, että solmittu kauppa varmistanee Fennovoiman Hanhikivi 1 –ydinvoimalan rakentamisen Pyhäjoelle.

 

SSAB:n hallituksen puheenjohtaja Sverker Martin-Löf on julkisuudessa todennut suhtautuvansa positiivisesti Fennovoiman hankkeeseen.

 

Olemme tyytyväisiä, että Suomessa on tällaisia hankkeita. Ruotsissa vastaavia projekteja ei ole, toteaa Martin-Löf.

 

Martin-Löf jatkoi Talouselämä –lehdelle antamassaan haastattelussa, että suomalainen strategia laajentaa ydinvoimahankkeita on erittäin hyvä asia perusteollisuudelle.

 

”Toivottavasti yhtiö voi viedä sähköä Ruotsiinkin”, lopettaa Sverker Martin-Löf haastattelunsa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä olin, kun syyskuun 11. päivän terroriteot tapahtuivat Yhdysvalloissa vuonna 2001?

Lauantai 3.8.2013

Vuonna 2001 syyskuun 11. päivänä Yhdysvalloissa tapahtuneet terroriteot muuttivat maailman.

 

Muistan oikein hyvin, että missä oli terroritekojen tapahtumahetkellä.

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa ja olimme aloittelemassa paluumatkaa mielenkiintoiselta Tverin matkaltamme.

 

Tverinkarjalaisten ystävät ry on valtakunnallinen tverin-karjalaisten ystävyysseura ja Tverinkarjalaisten Kulttuuriautonomian yhteistyökumppani. Seura on perustettu vuonna 1994.

 

Olin mukana Tverinkarjalaisten ystävät ry:n matkalla Tveriin syksyllä vuonna 2001.

 

Matka oli mielenkiintoinen ja haluaisin osallistua uudelleen samanlaiselle matkalle, mutta huomaan, että esim. syksylle 2013 suunniteltu matka on jouduttu peruuttamaan vähäisen kiinnostuksen johdosta.

 

Vuonna 2001 toteutettu matka oli täyspainoinen elämys ja voin ehdottomasti suositella matkaa.

 

Liikuimme eri puolilla Tveriä ja majoituimme joka yö eri perheisiin, joten saimme välittömän kontaktin tveriläisiin.

 

Isäntäperheissämme vanhempi väki puhui auttavaa suomea, mutta nuoremmat osasivat vain venäjää ja osa sen lisäksi englantia.

 

Oletan, että suomenkielen taito on nyt vähentynyt ja vastaavasti englanti on vallannut lisää elintilaa.

 

Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana mm. sittemmin filosofian tohtoriksi väitellyt Outi Fingerroos, joka on onnistuneesti lanseerannut käsitteen ”varttikarjalainen”.

 

Varttikarjalaisuus on minulle henkilökohtaisesti hyvinkin läheinen käsite, sillä kaikki pojistani - joita muuten on neljännestusina - ovat varttikarjalaisia!

 

Toinen mielenkiintoinen jäsen matkaseurueessamme oli silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja, professori, kansliapäällikkö ja maaherra Kauko Sipponen ja tämän jutun otsikko liittyykin Sipposen kanssa käymiini keskusteluihin.

 

Odottelimme paluumatkan alkamista Hotelli Tverin baarissa ja katselimme suorana CNN:n televisiolähetystä, jossa ensimmäinen lentokone juuri oli iskeytynyt World Trade Centerin kaksoistorneihin ja näimme suorana lähetyksenä myös sen, kun toinen kone ohjattiin samoihin torneihin.

Tapahtuma tuntui uskomattomalta, mutta totta se oli.

 

Tunsin Kauko Sipposen työhistorian ja kysyin häneltä, että millaista toimintaa tapahtuu juuri nyt Suomessa?

 

Presidentin entinen kansliapäällikkö vastasi, että nyt tapahtuu tiivistä yhteydenpitoa Suomen ylimmän valtiojohdon kesken.

 

 

*******

 

Henkilökohtaisesti Tverin matkamme jälkeiset ajat olivat merkityksellisiä minulle, sillä sain välittömästi matkan jälkeen tiedon, että minulla on todettu eturauhassyöpä.

 

”Siitäkin selvittiin” – kiitokset varhaisen toteamisen sekä oikeiden hoitotoimenpiteiden, mutta se stoori ei taas kuulu tämän jutun aihepiiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauno Kleemolan patsas Kälviällä kertoo maamme historiasta

Lauantai 6.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kleemolan puistossa Kälviän kellotapulin vieressä sijaitseva eduskunnan puhemiestä ja moninkertaista ministeriä Kauno Kleemolaa esittävä patsas on eräs Keski-Pohjanmaan ja koko Suomen onnistuneimmista muistomerkeistä.

 

Kauno Kleemola syntyi Kälviällä 1906 ja hän kuoli eduskunnan puhemiehenä vuonna 1965.

 

Kleemola kuului maalaisliiton ns. K-linjaan yhdessä Urho Kekkosen, Ahti Karjalaisen ja Arvo Korsimon kanssa. K-linjaan on sanottu kuuluneen myös Matti Kekkonen, Kustaa Vilkuna sekä Raision Tehtaitten pääjohtaja Eino Kivivuori.

 

Kauno Kleemola toimi ministerinä seitsemässä hallituksessa vuosina 1950 – 1962.

 

Vuoden 1962 eduskuntavaalien jälkeen hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi ja tätä luottamustointa Kleemola hoiti kuolemaansa saakka.

 

Presidentti Kekkonen mainitsi radiossa Kauno Kleemolan muistosanoissa mm. seuraavaa:

 

”Hän oli sovinnon ja sovittelun mies, tasapuolinen ja tasoittava, henkilönä avoin ja ymmärtäväinen, jonka oli koruttomalla sydämellisyydellään helppo saada persoonallinen kosketus eri piireihin kuuluvien kansalaisten kanssa.”

 

 

Kälviällä Kleemolan puistossa kirkkotapulin vieressä sijaitsevan muistopatsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

Kuvanveistäjä Risto Saalasti on saanut hyvin ikuistettua pronssiin puhemies Kauno Kleemolan piirteet.

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan muistopatsas kannattaa sisällyttää käyntikohteeksi, kun liikkuu Keski-Pohjanmaalla!

 

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaisuus - arvostettu ominaisuus, vaikka monet eivät edes tunnista, että ovat varttikarjalaisia

Torstai 17.3.2011 - -Esko Erkkilä-

FT Outi Fingerroos,  Suomen Akatemian tutkijatohtori, etnologian yliassistentti, Jyväskylän yliopistosta on ”markkinoinut” itseään varttikarjalaisena.

Sain v. 2001 osallistua Outin kanssa samalle matkalle Tverin Karjalaan eli n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Silloin hän ei vielä ollut FT!

Varttikarjalaisuus on minulla lähes omakohtainen kokemus, sillä kolme poikaani ovat varttikarjalaisia, koska vaimoni äiti oli kotoisin Salmin Mantsinsaarelta.

Varttikarjalaisuus tuli mieleeni, kun maaliskuun 9. päivänä sain hieman sivusta Sentteri-isäntänä seurata Pertti Hakasen järjestämää tilaisuutta Sentterissä.

Pertti oli yhdessä vaimonsa Seijan kanssa kutsunut Sentteri-vieraakseen Vpl. Pyhäjärvi –kerhon.

Tilaisuuteen tuli täyskarjalaisia eli Pyhäjärveltä evakkoon lähteneitä. Heidän lisäkseen mukana oli varmasti puolikarjalaisia muitakin kuin Pertti. Ehkä mukana oli myös muutama varttikarjalainen eli sellainen, jonka isovanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Arvostan erityisen korkealle täyskarjalaiset, mutta arvonannostani saavat nauttia myös puolikarjalaiset eli ne joiden vanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Varttikarjalaiset eivät useinkaan tiedosta karjalaisjuuriaan ja sen vuoksi aina iloisen FT Outi Fingerroosin tapaaminen tai hänen kuulemisensa ilahduttaa – Outi kun joka yhteydessä ”mainostaa” varttikarjalaisuutta.

Vpl. Pyhäjärvi –kerhon kokoontuminen oli hieno tilaisuus. Porukan yhteenkuuluvuus oli ulkopuolisenkin voimallisesti havaittavissa. Monet puhuttelevat karjalaislaulut kaikuivat Sentterin alasalista sisääntulokerrokseen.

Olen Venäjän-matkoillani muutaman kerran saanut poiketa Pyhäjärvellä ja tunnen siellä mm. lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin sekä Pyhäjärven hautausmaan sijainnin. Uskon osaavani arvioida ne tunteet, jotka Vpl. Pyhäjärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään ovat niiden äärellä.

Pertti ja Seija Hakanen tekivät arvokkaan työn, kun he kutsuivat Vpl. Pyhäjärvi-kerhon vieraakseen Sentteriin.

Pertin ja Seijan työ oli tavallaan valmistautumista ensi kesänä Sastamalassa järjestettäviä Pyhäjärvi-juhlia varten.

Juhlat järjestetään 16 -17.7.2011 ja ne tietävät monia työntäyteisiä hetkiä Pertti ja Seija Hakaselle, sillä Pertti Hakanen on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Pari kuvaa Vpl. Pyhäjärvi –kerhon tapaamisesta Sentterissä:

 

Pertti Hakanen valmistautuu toivottamaan Vpl. Pyhäjärvi-kerhon tervetulleeksi Sentteriin.

 

 

Vpl. Pyhärvi-kerholaiset saivat kuulla Seija Hakasen esittämän laulukappaleen, jossa kerrottiin kauniista Karjalasta, vaikka lauluntekijä ei siellä ollutkaan syntynyt.

Seijan laulu kosketti omakohtaisesti, sillä arvostan luovutettua Karjalaa, vaikka en ole siellä syntynytkään.

 

-Esko Erkkilä-

Kansainväliseen Naistenpäivään liittyneen Sentteri-tapahtuman suosio oli jättimenestys!

Keskiviikko 9.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustanaiset järjestivät Sentterissä – Hallituskatu 7 – Kansainvälisenä Naistenpäivänä eli tiistaina maaliskuun 8. päivänä tapahtuman, jonka yleisömäärä ylitti kaikki odotukset.

Sentterin vieraskirjaan ilmestyneiden ”kuittausten” perusteella yleisömäärä oli hyvin lähellä kahtasataa! Hieno saavutus Pirkanmaan Keskustanaisilta!

Tapahtuman ohjelmasisältö oli kerrassaan mahtava, joten siinä mielessä suosion laajuus on ymmärrettävää.

Tapahtuma alkoi jo aamukymmeneltä, jolloin Raili Naskali tarjoili suussa sulavia karjalanpiirakoita kahvin kanssa – myös maistuvat laskiaispullat ja monet muut leivonnaiset kuuluivat Railin ”tarjontapakettiin”.

Katariina Kähkölä liittyi tapahtumassa esiintyneiden kansanedustajaehdokkaiden joukkoon ennen puolta päivää. Katariinan samana päivänä ilmestyneessä Aamulehdessä julkaistu mainio kuntaliitoksiin liittyvä kirjoitus sai vierailta täyden tunnustuksen – toivottavasti Katariina liittää sen nettisivuilleen, jotta kaikki pirkanmaalaiset ja myös muutkin voivat siihen tutustua!

Katariinalla oli mukaan pian vuoden täyttävä Tiitus-poikansa – on siis selvää, että Katariina on kunta- ja valtiollisten asioiden lisäksi hyvin perillä lapsiperheiden arjesta.

 

 

Jostain löytyi sellainen väliaika, että Raili Naskali (vasemmalla) ja Katariin Kähkölä (oikealla) ehtivät samaan kuvaan.

 

Päivän eräs kohokohta saatiin kokea, kun kansanedustajaehdokas Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta valmisti Sentterin uunissa mainiota kotijuustoa omien lehmiensä ternimaidosta. On hyvin luonnollista, että kotijuuston makuun päässeet vieraat viihtyivät Sentterissä pitkään – Tarja-Riitta tarjosi kotijuustoa santsilautaselliset kaikille halukkaille.

 

 

 

Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta on malliesimerkki kotimaisen lähiruuan puolestapuhujana - omilta lehmiltä lypsetystä ternimaidosta uunissa valmistettua kotijuustoa tarjolla. Taidatkos paremmaksi laittaa?

 

Hanna Holma saapui Sentteriin puolenpäivän tienoilla ja monet Hannan ystävät olivatkin täsmänneet saapumisaikansa Hannan paikallaolon ajaksi. Hanna oli aktiivinen vieraiden vastaanottamisessa ja aktiivista kansanedustajaehdokastahan äänestäjät arvostavat!

 

 

 

Hanna Holma (vasemmalla) on moneen ehtivän naisen perikuva - seitsemän lapsen äiti kiirehti Sentteri-tapahtumasta suoraan Kangasalan kaavapäätöksiä tekemään kiireen vilkkaan!

 

Ei naisia ilman kunnon miehiä! Tästä periaatteesta piti huolta Ari Lamminmäki, joka vieraili suuren ruusunivaskan kanssa Sentterissä puolenpäivän jälkeen. Ari jakoi ruusuja Sentterissä vierailleille naisille ja piti lupauksensa myös kunnon halauksesta!

 

 

Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle ja kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki iloisivat molemmat Naistenpäivä-tapahtuman suuresta suosiosta.

 

Iinu Kuusento saapui Sentteriin puolenpäivän jälkeen jälkikasvunsa kanssa. Iinulla oli tarjottavanaan oikein maukas kinuskitäytekakku. Bloginpitäjän suurinta herkkua on kinuskikakku ja Iinun tarjoamisia pitikin maistella parin kookkaan kakunpalan verran.

 

 

Iinu Kuusento mainion kinuskikakkunsa äärellä.

 

 

 

...ja tässä se Iinun kinuskikakku lähikuvassa!

 

Pirkanmaan Keskustan kuudes naiskansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen ehti paikalle iltapäivän aikana. Päivi osallistui monien vieraiden kanssa syvällisiin keskusteluihin. Päivi on jo sukunsa neljäs suoraan alenevassa polvessa, kun hän avaa uutena kansanedustajana Eduskunnan oven eduskuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen.

 

 

 

Päiviä odotti Tampereen suureen vaalikeskusteluun osallistuminen heti Sentteri-tilaisuuden jälkeen, mutta se ei Päiviä huolettanut – asiansa osaava voi olla levollinen ja hymyilevä tiukkojenkin hetkien aattotunnelmissa.

 

 

Bloginpitäjän oli tarkoitus Sentteri-isännän ominaisuudessa vain avata Sentterin ovet aamusella. Tapahtuma oli kuitenkin niin mielenkiintoinen, että pientä tankkaustaukoa lukuun ottamatta viihdyin paikalla ”ovimiehenä” koko päivän!

Hieno päivä Pirkanmaan Keskustanaisilta – tähän kaikkien vieraiden toteamukseen on helppo yhtyä!

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tähän juttuun liittyvistä kuvista vain muutama on bloginpitäjän ottama - useimmat kuvat on ottanut Pirkko Vuolle.

Sentterissä tapahtuu ensi viikolla

Lauantai 5.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen Kunnallisjärjestö ry:n ja Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n yhteishanke - Sentteri - pääsee vauhtiin eduskuntavaalien lähestyessä.

Sentteri sijaitsee Tampereella ja sen osoite on Hallituskatu 7.

 

Tässä tänään Aamulehdessä julkaistu ilmoitus ensi viikon aktiviteeteista: 

 

 

Tervetuloa tilaisuuksiin!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä