Unkarin vaikea taloudellinen tilanne luo haasteita myös maan hevosbisnekselle

Lauantai 21.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Unkarin erään suurimman kotieläintilan - Enyingi Agro Private Limited Company´n nautakarja- sekä kasvinviljelytaloudesta.

Tilalla on myös kolmas tuotantosuunta ja se on hevostalous.

Enyingi Agro Private Limited Company´n hevostaloutta harjoittava yksikkö sijaitsee n. 30 kilometrin etäisyydellä päätilasta.

 

 

Ajomatkalla hevostilalle näimme sadontuottoikäisiä ja myös vastaistutettuja viinitarhoja.

 

 

Syysviljakylvökset näyttivät talvehtineen hyvin.

 

 

Unkarissa kylvötyöt olivat maaliskuun lopulla edenneet jo pitkälle. Tässä oli kylvettynä joko maissia tai sokerijuurikasta.

Maissista Unkarissa voi saada 12.000 kilon hehtaarisadon ja sokerijuurikassato nousee tasolle 60.000 kg/ha. Sokeripitoisuus kohoaa haarukkaan 21 – 24 %!

 

 

Saavuimme hevostilalle ja siellä oli tilan komea hevostenkuljetusauto valmiina lähtemään kilpailumatkalle.

 

 

Hevosia kuljetusautossa ei vielä ollut, mutta…

 

 

 

…niiden ”matkaeväät” oli jo pakattu mukaan.

 

Hevostilaa meille esitellyt tilan eläköitynyt ”hevosmaisteri” oli niin nopealiikkeinen ukko, että sain valokuvattua hänet vain tähän tallikuvaan. Hevosmaisteri häärii kuvan alareunassa toisena oikealta sininen lippalakki päässä!

 

Hevostilalla oli 70 hevosta ja 8 työntekijää. Tila toimi erillisenä osakeyhtiönä, mutta se oli samojen omistajien omistuksessa kuin Enyingi Agro Private Limited Company.

 

Unkarin heikon taloudellisen tilanteen johdosta ”hevosten ostajia ei ole jonossa”, vaikka tilan hevoset ovatkin Unkarin huippuja este- ja kouluratsastuksessa. Ravihevosia tilalle ei ole.

 

Hevosmaisteri kertoi, että Unkarin karsinnat Lontoon olympiakisoihin ovat vielä kesken ja tilan hevosilla on tietyt mahdollisuudet päästä ensi kesän olympialaisiin.

 

Hevosille tilalla on aluetta 150 hehtaaria.

 

 

Tallit on sijoitettu väljästi tilakeskuksen liepeille.

 

Muutamia kuvia ilman yksityiskohtaisia selityksiä hevosista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varsat ovat aina hellyttävä näky:

 

 

Hevosmaisterin kutsusta eräs tamma saapui varsansa kanssa lähietäisyydelle.

 

 

Toinen tamma varsoineen jäi hieman etäämmälle, mutta kauko-objektilla sain sen ”lähelle”.

 

 

 

Saimme nähdä myös edellispäivänä syntyneen varsan. Tomerasti se imi emänsä maitoa!

 

 

 

Tilalla on oma maneesi, jolla erityisesti kouluratsastuksen osalta järjestetään harjoituksia sekä kilpailuja.

 

 

Maneesin päädyssä lattiatason yläpuolella on korkeatasoinen baari, josta kilpailujen seuraaminen vaikkapa Palinka-lasillisen ääressä on mukavaa.

 

 

Maneesibaarin seinillä on esillä lukuisia tilan hevosten saavuttamia palkintoja.

 

Enyingi Agro Private Limited Company´n omistajien omistama hevostila tekee tällä hetkellä nolla-tulosta ja Unkarin yhä kiristyvä taloustilanne ei lupaa tuloksen nopeaa kohentumista.

Hienosta ja mielenkiintoisesta harrastuksesta ovat omistajat kuitenkin valmiit maksamaan ja päätös siitä on yksinomaan heidän!

 

-Esko Erkkilä-

Unkarilaisen maidontuotantotilan - Enyingi Agro Private Limited Company - Magda-lehmä lypsi 14. laktaatiokauden aikana 152.000 kiloa maitoa!

Perjantai 20.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Läntisten MTK-liittojen – Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi – maaliskuun lopulla Unkariin järjestämän opintomatkan toinen kotieläinkohde oli yksi maan suurimmista ja vanhimmista maatalousyrityksistä eli Enyingi Agro Private Limited Company.

 

Kohde oli joillekin retkikuntamme jäsenistä jo aikaisemmilta käynneiltä tuttu, sillä tila on suosittu käyntikohde ulkomaisille retkikunnille.

 

Tilalla on 9.000 hehtaaria viljelypinta-alaa ja niillä viljellään mm. maissia, syysvehnää, syysohraa, kevätohraa, hernettä, sinimailasta ja sokerijuurikasta. Taloudellisista syistä öljykasvien eli soijapavun ja rapsin viljelystä on luovuttu.

 

Sokerijuurikkaan osalta tila on Unkarin suurin ja se toimittaa sokerijuurikasta jalostukseen vuodessa n. 50 miljoonaa kiloa. Mainittakoon, että viime vuonna Suomessa sokerijuurikkaan sato oli 675 miljoonaa kiloa eli tämä unkarilainen tila tuottaa sokerijuurikasta n. 7,5 % Suomen kokonaissadosta.

 

Unkarissa maissin keskisato on 9.000 kg/ha, mutta tällä tilalla päästään 12.000 kilon hehtaarisatoihin.

 

Sokerijuurikkaan hehtaarisato on 60.000 kg ja sokeripitoisuus vaihtelee 21…24 %:n välillä. Unkarilaisen jurtin sokeripitoisuus vahvistaa vanhan ja koetun säännön eli sen, että 100 kilometriä etelään nostaa sokeripitoisuutta 1 %-yksiköllä – opin säännön jo siihen aikaan, kun Suomessa oli kaksi sokerijuurikastehdasta eli Salossa ja Säkylässä.

 

Tilan vilja-alasta n. 40 % on siementuotannossa.

 

Yrityksen toiminta jakaantuu kolmelle toimialalle; maidontuotantoon, kasvinviljelyyn ja hevostalouteen.

 

Tilakäynnille tutustuimme maidontuotantoon ja sen jälkeen ajoimme n. 30 kilometrin päähän ja tutustuimme tilan hevostalouteen – hevostaloudesta huomenissa oma juttunsa.

 

Tilan karja oli alun perin kokonaan holsteinia, mutta nyt holsteinin osuus on 35 % ja holsteinin ja friisiläisen risteytystä on 65 %.

 

Nautakarjaa tilalla on 3.500 ja niistä lypsylehmiä 1.800. Lehmät ovat karjan koko huomioiden korkeatuottoisia. Kaikkiaan 14 lehmää on yltänyt satatonnareiksi ja paras lehmä – Magda – on 14:n maidontuotantokauden tuloksena yltänyt 152.000 kilon maidontuotantoon!

 

Lehmien ruokinta perustuu luserni-, sinimailas- ja maissisäilörehuun sekä viljaväkirehuna maissin, ohran ja vehnän käyttämiseen. Ruokinta toteutetaan seosrehuruokintana ja tarvittava valkuais-, kivennäis- sekä vitamiinitäydennys hankitaan premixeinä. Peltopinta-alaa rehuntuotannolle on 2.000 hehtaaria.

 

Alkionsiirto-ohjelma on ollut käytössä yli 20 vuotta, mutta nyt siitä on luovuttu maidon epävakaan markkinatilanteen ja siitoseläinten heikon kysynnän vuoksi.

 

Tilalla on viljalle varastointitilaa 50 miljoonalle kilolle ja tilalla on myös viljankuivuri, jonka kuivausteho on 50 tonnia tunnissa.

 

Tilan traktorit ovat merkiltään New Holland. Isoja traktoreita (yli 200 hv) on 9 kpl ja keskikokoisia (100 – 200 hv) 7 kpl.

Jutun lopuksi muutama valokuva selityksineen:

 

Unkarilaiseen maatilaympäristöön oleellisena osa kuuluva vesitorni oli tällä tilalla tämän näköinen.

 

 

 

Asiantunteva karjamestari kertoi kokeneen opastajan rutiinilla tilan nautakarjataloudesta. Oppaamme Tünde oppi tilakäynnin aikana runsaasti uusia karjatalouteen liittyviä suomenkielisiä sanoja.

 

Tilan päärakennuksen kattoterassilta oli hyvät näköalat karjarakennusten suuntaan.

 

 

 

Amerikalaisvalmisteinen ja Xpressway-merkkinen lypsyasema oli kooltaan 2 x 32 paikkaa.

 

Lypsyasemalla työskentelee 3 lypsäjää työvuorossa ja neljäs henkilö tuo lehmiä lypsypaikalle sekä suorittaa lypsypaikan desinfioinnin aina lypsämisen jälkeen.

 

Lypsyasema toimii pesutaukoja lukuun ottamatta 24 tuntia vuorokaudessa.

 

Ihmistyövoimalla suoritettava lypsytyö on halvan työvoimakustannuksen vuoksi edullisempaa kuin lypsyrobottien hankkiminen.

 

Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä. Maitoa tulee päivässä 40.000 – 50.000 litraa ja sen jäähdyttäminen tapahtuu nopeasti – maitoauto käy tilalla kahdesti päivässä.

 

Maidon rasvapitoisuus on 4,2 % ja valkuaispitoisuus 3,6 %.

 

Maidosta saatava hinta on 60 HUF/litra eli n. 0,20 €/litra.

 

 

Ulkosalla oli lukuisia puurakenteisia vasikkaigluja…

 

 

 

…mutta lasikuiturakenteiset vasikkaiglut olivat valtaamassa alaa.

 

 

 

Igluissa vasikoiden oli ilmiselvästi mukava köllötellä.

 

 

 

Saimme vilkaista myös poikimaosastolle, jossa vasikka oli parhaillaan näkemässä ensimmäistä kertaa päivänvaloa.

 

 

 

Pukeuduimme asianmukaisesti valkoisiin suojatakkeihin, mutta jalkinesuojia ei riittänyt kaikille.

 On muistettava, että ulkomaisella kotieläintilalla käynnin jälkeen ei saa mennä kotimaisella kotieläintilalla karjasuojiin kuin vasta 72 tunnin pituisen varoajan jälkeen.

 

 

Kaikki satatonnarit olivat saaneet kunniakirjat sekä seppeleet ja niillä oli arvoisensa kunniapaikka kokoushuoneen seinillä.

 

 

Elinaikanaan 152.000 kilon maitotuotokseen yltäneen Magdan kuva oli tilaa esitelleen karjamestarin ylpeydenaihe.

 

 

Satatonnareiden komeita pyttyjä sekä…

 

 

 

…kauniita lehmäveistoksia oli kokoushuoneessa ja käytävillä runsaasti.

 

 

 

Tilalta lähdettäessä kuvaamani voikukka toi mieleen kohta Suomeenkin ehtivän kevään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Charolais-karja ja paprikan, kirsikan, aprikoosien sekä luumujen viljely muodostavat perinteisen unkarilaisen maatilan

Torstai 19.4.2012

Forssan Matkatoimisto oli taannoisen Unkarin maa- ja metsätalousmatkamme tekninen toteuttaja.

 

Matkatoimiston esittelyteksti kuvasi matkamme ensimmäistä kotieläintilaa otsikossa ilmenevällä luonnehdinnalla.

 

Tutustumisohjelmamme Lajosmizsessä sijaitsevan tilan tuotantoon keskittyi ainoastaan kotieläintalouteen tutustumiseen. Saimme toki vierailumme päätteeksi nauttia tilan tuottamista kirsikoista, aprikooseista ja luumuista jalostettuja arvojuomia!

 

Tilan nimi on lyhyesti ”Charolais Kft.” eli suomeksi Charolais Oy.

 

 

Toimitusjohtaja Martin Bujdosó esitteli meille tilaa, mutta…

 

 

…aluksi hänen Zille-tyttärensä johdolla tutustuimme tilan charolais-karjaan sekä rakennuksiin ja työkoneisiin.

 

Tilalla on yhteensä 1.200 nautaeläintä, joista emolehmiä on 650. Siitossonneja tilalla on 20…35, vaikka tilan vasikkatuotanto perustuukin keinosiemennykseen.

 

Karja laiduntaa Kiskunsagin kansallispuistolta vuokratuilla laitumilla, joiden pinta-ala on n. 600 hehtaaria.

 

Lehmien poikiminen keskittyy helmi…maaliskuulle. Vasikat myydään 6…12 kuukauden ikäisinä Italiaan, Kreikkaan ja Turkkiin.

 

Emolehmät joutuvat teuraaksi 10…12 vuoden ikäisinä.

 

Tilan maiden keskellä sijaitsee pieni rehutehdas, mutta käyntikohteemme ei käytä rehutehtaan valmistamia rehuseoksia karjansa ruokinnassa. Syynä on tuikitavallinen syy - rehuseokset ovat liian kalliita!

 

Ruokinta perustuu täysmaissin sekä maissin käyttöön. Dieettiä täydennetään auringonkukalla, lusernilla sekä nurmirehulla. Ruokinnassa on 6…7 eri ruokintaluokkaa ja talon isäntä suorittaa reseptioptimoinnin.

 

Lehmien poikimiset ovat onnistuneet hyvin, sillä viime vuonna oli n. 500 poikimista ja niistä ainoastaan kahdessa tapauksessa jouduttiin käyttämään keisarinleikkausta. Nyt alkuvuonna on ollut 292 poikimista ja keisarinleikkauksia on ollut neljästi.

 

Emme tutustuneet lainkaan tilan hedelmäviljelyksiin, mutta ne tuovat tilan tuloksesta puolet ja toinen puolisko kertyy nautakarjataloudesta.

 

Tässä on jutun lopuksi vielä kuvakavalkaadi tilalla nähdystä:

 

 

Vesitorni kuuluu jokaisen unkarilaisen maatilan vakiovarustuksiin.

Kuvassa myös tilan tuotantorakennusten keskellä sijainnut rehutehdas, joka oli ulkopuolisten omistuksessa.

 

 

 

Traktorikaluston järein yksikkö oli unkarilaisvalmisteinen traktori, johon varaosien saanti nykyään on vaikeaa.

 

 

 

Lautasäkeellä oli jo muokattu kevään ensimmäiset pellot kylvökuntoon, vaikka elettiinkin vasta maaliskuuta.

 

 

 

Traktorikalustoon kuului myös moderni Massey Ferguson,…

 

 

 

 

…kunnon Belarus…

 

 

 

…sekä myös tämä merkiltään arvoitukseksi jäänyt vetopeli.

 

 

 

Charolais-vasikoilla oli niin mukavat oltavat, että melkein teki mieli kellahtaa niiden seuraksi kuiville oljille!

 

 

 

EU:n korvamerkkivaatimusten noudattaminen tekee sööteistä nykyvasikoista melkein kuin ”joulukuusia” - harmi!

 

 

 

Tilan todellinen ylpeys oli 1.500 kiloinen lauhkea sonni - POMO…

 

 

 

…jonka massiivinen ja rauhallinen olemus sai Peter-autonkuljettajammekin (kyykyssä) ikuistamaan sonnin omaan valokuvakokoelmaansa.

 

 

Naudat on korvamerkkien putoamisvaaran vuoksi merkittävä myös tatuoimalla korvaan.

Tässä tatuointilaite…

 

 

 

…ja tässä pyynnöstäni tatuointilaitteella isännän muistiinpanovihkooni tekemä merkintä.

Huomaa tulitikkurasian havainnollistama mittakaava!

 

 

 

Lehmät söivät suurella mielihyvällä niille tarjottua seosrehua.

Kuvasta ilmenee Unkarin ja Suomen ilmastollinen ero. Suomen navetoissa tarvitaan kunnolliset lämpöeristykset, mutta Unkarissa niitä ei tarvita. Kilpaile siinä sitten samoilla markkinoilla!

 

 

 

Lajosmizsen Charolais-tilan palkintokaappi kertoi monista onnistumisista karjanhoidossa!

 

 

Toimitusjohtaja Martin Bujdosó´n toteamukseen...

 

Aivot eivät pääse lepäämään, sillä pakko on aina ajatella asioita

 

...on myös suomalaisen kotieläintuottajan helppo yhtyä!

Kiitokset Lajosmizsen charolaistilalle paljon uusia ajatuksia herättäneistä kokemuksista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain pyytämäni eron Tampereen kaupungin Keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä

Keskiviikko 18.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi minut Keskusvaalilautakunnan jäseneksi v. 2010.

 

Pyysin eroa Keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä, sillä minua on alustavasti kyselty ryhtymään ehdolle Keskustan kunnallisvaaliehdokkaaksi ensi syksyn kunnallisvaaleissa.

 

On selvää, että kunnallisvaaliehdokas ei voi olla Keskusvaalilautakunnan jäsen. Jotta pystyisin vapaasti harkitsemaan ehdokkuuttani kunnallisvaaliehdokkaaksi, pyysinkin 28.2.2012 eroa Keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä.

 

Osoitin eronpyyntöni sähköpostitse kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisella ja se kuului lyhyesti näin:

 

”Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja!

 

Olen saanut alustavia kyselyjä asettumisesta ehdolle syksyn kunnallisvaaliehdokkaaksi.

 

Jotta voin aidosti arvioida ehdokasehdokkuuttani, pyydän eroa Keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitsemista tilalleni jäljellä olevaksi vaalikaudeksi.

 

-Esko Erkkilä-”

 

Jäsenyyteni aikana sain läheltä seurata vaalitoimintaa kolmissa vaaleissa; viime kevään eduskuntavaaleissa, presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella tammikuussa ja presidentinvaalien toisella kierroksella helmikuussa.

 

Keskusvaalilautakunnan jäsenyys oli mielenkiintoinen sekä avartava kokemus – kiitokset Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja viime kädessä Tampereen kaupunginvaltuustolle, joka minut tehtävään valitsi!

 

Keskusvaalilautakunnan toiminta on tiukasti lakeihin sidottua toimintaa ja siellä yksittäisellä jäsenellä ei ole sellaista mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, kuin on esimerkiksi toisella luottamushenkilöpostillani eli Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Keskusvaalilautakunnan kokoukset ovat tavallisesti lyhyitä, mutta vaaleja edeltävät kokoukset sekä vaali-illan kokoukset venyvät pitkiksi, sillä silloin toimintaa riittää.

 

Tampereella Keskusvaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä.

 

Puheenjohtajana toimii Kirsti Asunta (kokoomus) ja varapuheenjohtajana Marko Koskinen (SDP). Jäseniä ovat lisäkseni olleet Pirjo Salmi (vasemmistoliitto) sekä Ulla Stenman (RKP).

 

Hallintoelinten sukupuolisäännökset merkitsevät, että paikalleni oli valittava mies. Eroanomukseni valmistelutekstissä todetaankin näin:

 

”Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Koska keskusvaalilautakunnassa on jäseninä kolme naista ja kaksi miestä, tulee uudeksi jäseneksi valita mies.”

 

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi 16.4.2012 pitämässään kokouksessa minulta vapautuneelle paikalle Keskusvaalilautakunnan jäseneksi Matti Kaperin. Kaperi on ansioitunut kunnallismies ja hän on mm. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja.

 

Olen nyt vapaa mies harkitsemaan ehdokkaaksi ryhtymistä Suomen Keskustan kunnallisvaaliehdokkaaksi Tampereen kaupunginvaltuustoon.

Painotan sanoja ”ehdokkaaksi ryhtymistä kunnallisvaaliehdokkaaksi”, sillä Keskustan listoille Tampereella tuntuu olevan pyrkyä.

On hieno asia, että Keskustan toiminta Tampereella koetaan mielekkääksi ja sen luottamustehtäviin pyritään!

 

-Esko Erkkilä-

Merkittävien päätösten iltapuhde Tampereella ja Kangasalla

Tiistai 17.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Maanantaina huhtikuun 16. päivänä Tampereen kaupunginvaltuusto ja Kangasalan kunnanvaltuusto tekivät merkittäviä päätöksiä.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti äänin 55 – 12 heittää tiskirätin päin kehyskuntien päättäjien ja asukkaiden kasvoja, kun se hyväksyi Tampereen virkamiesten laatiman 21- sivuisen syytekirjelmän kehyskuntien tekemistä synneistä lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen.

 

Onneksi Tampereen valtuustosta löytyi 12 kaupunginvaltuutettua, joiden ansiosta tamperelaiset voivat pystyssäpäin kohdata jatkossakin kehyskuntien asukkaita!

 

Tunneliäänestyksessä ”pupu” meni tamperelaisten päättäjien pöksyihin, kun he siirsivät tunnelipäätöksen ainakin kuukauden verran lähemmäs syksyn kunnallisvaaleja. Kunnallisvaalien lähestyminen ei lupaa hyvää tunnelihankkeen toteutumiselle.

 

On todennäköistä, että Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päätös tiskirätin heittämisestä kehyskuntien asukkaiden silmille torppaa myös tunnelihankkeen.

 

Maanantai-illan merkittävimmän pirkanmaalaispäätöksen teki Kangasalan kunnanvaltuusto, kun se tosiasiallisesti päätti luopua Tavasesta.

 

Harmi, että eräiden kuvioiden tuloksena Kangasala ei välittömästi henno luopua Tavasesta.

 

Toivottavasti Kangasalan päätös on vihdoinkin selkeä signaali Tampereen päättäjille, jotta he pystyvät lyömään lopullisen naulan mielettömän Tavase-hankkeen arkkuun!

 

Jos istuva Tampereen kaupunginvaltuusto ei pysty Tavasea lopettavaa päätöstä tekemään, on se syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisiä toimenpiteitä.

 

-Esko Erkkilä-

Paavo ja Vuokko-mukien suosio oli Vahannassa niin suurta, että Paavon oli käytävä hakemassa täydennystä "keskusvarastolta"!

Maanantai 16.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö ry järjesti Vahannan Nuorisoseurantalolla 15.4.2012 hienon sunnuntailounastapahtuman, jonka arvovieraiksi oli saatu kansanedustaja Mikko Alatalo sekä VTT Paavo Väyrynen yhdessä Vuokko-vaimonsa kanssa.

 

 

 

Vahannan Nuorisoseurantalon juhlasali oli täynnä väkeä ja myös sivuhuoneiden tilat olivat juhlayleisön käytössä ja täyteen varattuja.

 

Sain kutsun tilaisuuteen Keskustan Viljakkalan paikallisyhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Hietaniemeltä ja tässä kuva kutsun sisäaukeamalta.

Pitopöytä oli anniltaan herkullinen, sillä perustuivathan sen ainekset kotimaiseen ruokaan.

 

 

 

Paavo ja Vuokko Väyrynen saapuivat tapansa mukaan tilaisuuteen hyvissä ajoin. Olen saanut seurata moniaita VTT Paavo Väyrysen tilaisuuksia ja aina tilaisuuden arvovieras on saapunut paikalle hyvissä ajoin. Arvostan ajoissa saapumista, sillä se kertoo vieraan arvostavan kuulijoitaan.

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö ry:n varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston jäsen Esko Arola keskusteli innokkaasti ennen tilaisuuden alkamista Vuokko Väyrysen kanssa.

 

 

Väyrysten isäntänä ruokapöydässä toimi Keskustan Ylöjärven valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Tienari.

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pirkko Vuolle Viljakkalan Karhelta toimi lounastilaisuuden juontajana.

Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle toimii myös Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtajana.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ehti kiireidensä keskellä tilaisuuteen ja aloitti puheenvuoronsa aina koskettavalla kappaleellaan ”Hyasinttien aika”.

 

Laulun sanat ovat joka kerta Mikon esittämänä yhtä puhuttelevat:

 

”On taas aika hyasinttien
Usko pois, sua äiti aattelen
Sinä siellä, minä täällä jossakin
Sanoinko koskaan, että sua rakastin”

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon tilaisuudessa esittämä lyhyt eduskunta-asioiden katsaus oli myös puhutteleva.

 

Alatalo keskittyi eduskunnassa budjettikehyskeskustelussa esittämiinsä asioihin ja ne saivatkin lounasyleisöltä vankkumattoman kannatuksen.

 

Kehysriihen tulokset olivat kylmää kyytiä maakunnille ja maaseudulle, totesi Alatalo.

 

Ammattikorkeakoulujen osalta hallituksen toimet ovat suorastaan suonenisku maakunnille ja niin myös Pirkanmaalle, vaikka maakunnalla muka onkin nyt oma ministeri asioita hoitamassa!

 

Hallituksen liikennepoliittinen selonteko on syystäkin Alatalolle läheinen asia, sillä hän on aikaisemmin ollut keskeinen vaikuttaja, kun liikennehankkeiden määrärahalinjauksia on tehty.  Nyt Pirkanmaa jäi osattomaksi, mutta pääkaupunkiseudun tieverkon kehittämiseen kokoomus, demarit ja city-vihreät myönsivät tieverkkomäärärahoja 150 miljoonaa euroa.

 

Todellinen määräraharohmu oli kuitenkin Kymenlaakso, joka sai kokoomusministeri Häkämiehen kotikulmana peräti 400 miljoonan euron satsauksen.

 

Pirkanmaalaiset hallituspuolueiden kansanedustajat monissa valiokunnissa suostuivat tähän ja eivät olleet saaneet suutaan auki määrärahoista päätettäessä. Siinä meillä Pirkanmaan puolestapuhujat!

 

Kansanedustaja Alatalo peräänkuulutti Suomelta IT-huumassa pientä askelta taaksepäin, jotta pystyisimme ottamaan ison harppauksen eteenpäin. Iso harppaus eteenpäin olisi mahdollista panostamalla maakuntien osaamiseen ja maakunnissa lepääviin mahdollisuuksiin; puuhun, metalliin sekä uusiutuviin luonnonvaroihin.

 

 

VTT Paavo Väyrysen juhlapuhe oli hänen tapaansa sytyttävä ja johdonmukainen, vaikka hän pitikin sen ilman muistiinpanoja.

 

Ministeri Virkkusen kuntakartan perusteita Väyrynen piti perusteettomina, kun se perustuu työssäkäyntialueisiin. Kuntarajat on määriteltävä asutuksen, ei työssäkäyntialueiden perusteella.

 

Otan esimerkin omasta tilanteestani: Kävin Tampereelta töissä Hämeenlinnassa kaksi vuotta, Pöytyällä runsaan vuoden ja Raisiossa runsaasti yli kymmenen vuotta. Olisiko minun pitänyt maksaa osa verostani Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja Raisioon, vaikka käytinkin ainoastaan Tampereen palveluja? Kieroutunut käsitys Virkkusella ja kokoomuksella sekä demareilla!

 

Väyrynen muistutti, että huoltosuhde ja siihen liittyvät luvut ovat keinotekoista jargonia kuntaliitosten peräämisessä. Eläkeläiset ovat hyviä veronmaksajia ja he ovat tulevaisuudessa haluttu ja merkittävä taloudellinen voimavara kunnille. Juuri näin koen itsekin, sillä en koe itseäni rasitteeksi, vaan todelliseksi voimavaraksi Tampereelle!

 

Väyrynen ei yksinomaan kritisoinut Virkkusen esitystä, vaan toi voimallisesti esille keskustalaisen näkemyksen kuntakentän kehittämiseen.

 

Väyrysen mukaan on uudistettava hallintoa ja palveluja Paras-hankkeen pohjalta. Työssä pitää käyttää järkeä ja joustavuutta.

 

Maakuntahallinto ja sen vahvistaminen ovat Väyrysen mukaan tapa kehittää asukkaiden parasta. Väyrynen mainitsi SDP:n Johannes Koskisen toimivan vahvana maakuntahallinnon kehittämisen puhemiehenä.

 

Vaihtotaseen ja kauppataseen alijäämäisyys huolestuttivat VTT Paavo Väyrystä.  Osaan arvostaa Paavo Väyrystä kauppapolitiikassa tulevaisuuden näkijänä.

 

Hän pystyi ensimmäisenä varoittamaan Venäjän talousromahduksesta, joka sitten tapahtui elokuun 17. päivänä 1998.

 

Muistan elävästi tuon ajan, sillä työnantajani koki romahduksen menekin hiipumisena Venäjälle ja tilattujen raaka-ainetoimitusten saapumisen kouriintuntuvan kovana, kun menekki tyssäsi kertaheitolla.  Väyrynen oli ainoa joka osasi ennakoida tulevan, mutta eihän häntä silloinkaan uskottu – olisi sietänyt uskoa!

 

 

Tilaisuuden keskusteluosuudessa Riitta Koskinen, joka on ylöjärveläinen ja Pirkanmaan edustaja Keskustan puoluehallituksessa, kysyi Väyryseltä, että tuleeko Rovaniemen puoluekokouksesta Keskustan rivejä repivä?

 

 

Väyrynen vastasi, että kaikki Keskustan puheenjohtajiksi pyrkivät ovat hyviä henkilöitä. On puoluekokouksen osanottajien arvioitava, että kenen johdolla Keskusta pystyy nousemaan Suomen suurimmaksi puolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Väyrynen muistutti, että presidentinvaaleissa Keskusta sai puolueen kootuksi ja jos nyt jatkamme yhtä yksituumaisina, niin Keskustalla on hyvät mahdollisuudet suurimmaksi puolueeksi.

Väyrynen totesi Keskustan aatteellisen ja poliittisen perinnön vaativan johtajien jalkautumista kansan pariin.

”Keskustalla on äärettömän tärkeitä tehtäviä tulevaisuudessa” oli Väyrysen muistutus.

 

 

Ylöjärven kaupunginvaltuutettu Minna Sarvijärvi osoitti myyntitaitonsa, sillä hän pystyi myymään kunnallisjärjestön arpoja myös Väyryselle!

Ostin niitä minäkin, mutta voitot jäivät odottamaan seuraavaa kertaa.

 

 

Olen oppinut, että pätevällä johtajalla ei koskaan saa olla kiireen tuntua.

Paavo ja Vuokko Väyrynen noudattivat Vahannassa tätä periaatetta ja jatkoivat läsnäoloaan myös virallisen ohjelman jälkeen.

Tässä Väyryset, Tapani Tienari sekä Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö jatkavat keskustelujaan tilaisuuden virallisen osuuden jo päätyttyä.

 

 

Paavo Väyrynen kaupitteli Paavo&Vuokko –mukeja yleisölle puheensa jälkeen.

Tässä rajanaapurini Jari Kirmo yhdessä Vuokko Väyrysen kanssa sen jälkeen, kun kolmenkympin arvoinen muki oli siirtynyt Jarin omistukseen.

 

 

Mukikauppa kävikin Vahannassa niin hyvällä vauhdilla, että Paavo joutui kesken kaupanteon käymään ”keskusvarastolla” eli Väyrysten auton takakontilla täydentämässä mukivarastojaan!

 

Kiitokset Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestölle hienon tilaisuuden järjestämisestä – saimme nauttia hienosta sunnuntailounaasta ja saimme vahvistusta myös sille, että Keskustan suunta on oikea!

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsa

Sunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle.

Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä!

**************

On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.

 

PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.

 

On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.

 

Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että...

...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

PAM:n tapauksessa juuri näin on.

 

Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!

 

Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan.

Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!

 

Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.

 

PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.

 

On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.

 

Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.

 

Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!

 

-Esko Erkkilä-

Messujen superviikonvaihteen ehtii vielä kokemaan Tampereen Pirkka-hallissa

Lauantai 14.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkka-hallissa  järjestettiin eilen ja järjestetään vielä tänään sekä huomenna todellinen messujen superviikonvaihde.

 

Siellä järjestetään puutarha-alan ja piharakentamisen messutapahtuma Puutarha 2012-, kotimaan matkailumessut, Tampereen Kirjamessut sekä Tampereen Viinimessut. Niiden lisäksi yksi Pirkka-hallin messuhalleista on varattu Keräily-tapahtuman käyttöön.

 

Kerrassaan hieno messutapahtuma, jossa on katseltavaa ja koettavaa kaikkeen makuun ja koko perheelle.

 

Kaikkiin näihin tapahtumiin pääsee ”samoilta jalansijoilta” ja samalla lipun hinnalla!

 

Asun kävelymatkan etäisyydellä Pirkka-hallista ja vietin siellä eilen monta tuntia.

 

Matkailumessuilla vietin suurimman osan ajastani. Totesin, että kyseessä eivät olleetkaan pelkästään kotimaan matkailumessut, sillä mukana oli mm. Bremenin osasto.

 

 

Bremenin osastolla Sirpa Furtenbacher kertoi Grimmin satuun liittyvän ja kuvassa näkyvän veistoksen kaksoiskappaleen sijaitsevan Bremenin lisäksi Latvian Riikassa. Näin sen vuoksi, että Riika on Bremenin kummikuntakaupunki ja Bremen on lahjoittanut patsaan Riikaan.

Olen nähnyt aasia, koiraa, kissaa sekä kukkoa esittävän kuvanveistoksen Riikassa.

Grimmin sadussa aasi, koira, kissa ja kukko karkasivat isänniltään, sillä isännät kohtelivat eläimiä heikosti. Eläimet matkasivat Bremeniin, jossa eläimet saattoivat elää ilman omistajiaan ja joka on kuuluisa vapaudestaan.

Sirpa Furtenbacher on yksityisyrittäjä ja hän on valmis vetämään Bremenissä suomenkielisiä opastuskierroksia.

 

 

Tampereen kukkaispormestari Tampereen Työväen Teatterin teatterinjohtaja, näyttelijä, stand up -koomikko Riku Suokas avasi Tampereen superviikonvaihteen mittavan messutapahtuman.

Olin hieman myöhäjunassa ja en ehtinyt kuvata Suokasta avajaishetkellä, mutta kukkaispormestari poseerasi pyynnöstäni minulle ihan privaatisti ja tässä on poseeraamisen tulos!

 

 

Kauhavan osastolla oli esillä todellinen ”tuppiroska” ja sen pituus sekä paino olivat yleisön arvuuteltavana.

 

 

Matkailumessuilla oli esillä runsaasti myös tamperelaista tarjontaa. Tuli suorastaan huono omatunto, että kuinka vajavaisesti on ehtinyt perehtyä tamperelaiseen matkailu- ja elämystarjontaan – se helpottaa, että en ole varmaan ainoa tamperelainen, joka joutuu tunnustamaan samoin.

 

 

 

Viinimessuille oli vapaa pääsy, mutta viininmaistamiskupongeista oli erikseen maksettava. Järjestely oli oikea ja varmaan myös lainsäädäntömme mukainen.

 

 

”Mikä viini” –osasto osoittautui Wennerco Oy:n osastoksi

Suomalaisen Wennerco Oy:n osastolla toimineen mieshenkilön käyttäytyminen hämmästytti, sillä hän ilmiselvästi halusi salata yrityksen omistuspohjan. Miehen käyttäytyminen oli kummallista, sillä yrityksen omistaa Suomen valtion omistama Altia Corporation!

En ole aikaisemmin kokenut, että palkollinen haluaa pimittää yrityksen omistuspohjan. Siihen ehkä olisi perusteita, jos kyseessä olisi hämäräperäinen omistaja, mutta kun kyseessä on Suomen valtio, en ymmärrä salailupyrkimyksiä!

No, liityin ilmaiseen Altia Corporation Oy:n omistaman Wennerco Oy:n viiniklubiin ja odotan saavani sähköpostiini ajantasaista viinitietoutta!

 

 

 

Kirjamessuilla oli niin valtava tarjonta, että luovutin heti kättelyssä ja en alkanut penkomaan myyjien varastoja.

Tähtäimessäni on nyt Elna Pelkosen vuonna 1959 julkaistu teos ”Karjalan meren äärellä”, mutta yhden kyselyn jälkeen luovuin näillä messuilla sen metsästämisestä.

 

 

Keräily-tapahtuman hallissa oli määrätön määrä kiinnostavia esineitä. Nyt en kuitenkaan paneutunut tarjontaan lainkaan. Keräily-tapahtumahallin tarjontaan perehtyminen olisi vaatinut koko näyttelypäivän ajan!

 

 

Puutarhamessujen kohokohta oli upea noin 700 neliömetrin kokoinen Valopuutarha, jossa esiteltiin erilaisia valaistusratkaisuja ja niiden uusimpia trendejä.

 

 

 

Valopuutarhan hienoja toteutuksia olivat bioetanolitakat, jotka antoivat ympäristölleen valoa sekä aitoa lämpöä. Biotakkoja maahantuo NOA Home-niminen yritys, joka sanoo olevansa Suomen johtava hormittomiin biotakkoihin erikoistunut yritys.

 

 

 

Suomen Kukkakauppiasliitto Hämeen piiri ry on järjestänyt Puutarhamessuille ”Hämeen hehkuvin morsiuskimppu” –kilpailun ja kilpailutyöt ovat messuyleisön arvosteltavina sunnuntaihin saakka.

 

 

Kannustan menemään Pirkka-halliin joko tänään tai huomenna – nähtävää ja koettavaa riittää varmasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokemuksia johtokuntatyöskentelystä Tampereen Infrassa

Perjantai 13.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi minut vuonna 2009 juuri perustetun Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2009 ja 2010.

 

Sain uusintapestin samaan luottamushenkilötoimeen myös valtuustokauden loppupuoliskolle eli vuosille 2011 ja 2012.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos  tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatietopalveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja.

 

Kunnallisena liikalaitoksena suurin asiakasryhmämme ovat Tampereen kaupungin eri tulosyksiköt.

 

Tampereen Infran perustamishetkellä liikelaitoksen palveluksessa oli lähes 800 henkilöä, mutta tehostamistoimenpiteiden tuloksena henkilöstömäärä on nyt n. 550 henkilöä.

 

Monet ovat sanoneet, että Tampereen Infra on ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka on pystynyt tehostamaan toimintaansa päättymässä olevan valtuustokauden aikana.

 

Tampereen Infran nopean tehostamistyön eräs osa-alue on ollut hienosti kehittynyt sisäinen tiedostuslehti.

 

Liikelaitoksen toimitusjohtaja Sakari Suominen on antanut tiedotuspäällikkö Jyrki Ristilälle mahdollisuuden luoda liikelaitoksen tiedotuslehdestä ”Infralainen” liikelaitoksen henkilöstöä yhteennivovan voimatekijän. Liikelaitoksen luottamushenkilöjohto eli johtokunta on antanut tälle työlle vankkumattoman tukensa.

 

Infralainen –lehden vastuullinen julkaisutaho pyysi minulta otsikkoaiheista kirjoitusta lehden huhtikuun numeroon. Kirjoitukseni julkaistiin 12.4.2012 julkaistussa Infralaisessa.

 

Koska ”Infralainen” –lehteä jaetaan myös muille kuin henkilöstölle, katson mahdolliseksi julkaista kirjoitukseni myös tällä saitilla.

 

Kirjoitukseni kuului näin:

*************

 

”Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen neljäs toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Samoin on myös liikelaitoksen johtokunnan osalta – seitsemän kaupunginvaltuuston valitsemaa luottamushenkilöä vahvistettuna kaupunginhallituksen nimeämällä edustajalla on tehnyt tiivistä yhteistyötä saman ajan.

 

Liikelaitoksen johtokuntatyöskentely vastaa yrityksen hallitustyöskentelyä.

 

Johtokunnan jäsenet on valittu poliittisten ryhmien toimesta, mutta johtokuntatyöskentelyssä kaikkien toiminta tähtää liikelaitoksen, sen henkilökunnan ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

Yrityksen ja liikelaitoksen henkilökunta on se voimavara, jonka varaan toiminta rakennetaan – tämä periaate on ollut kirkkaana mielessä Infran johtokunnalla, kun se on päätöksiään tehnyt.

 

Johtokunnassa oli toisilleen tuntemattomia henkilöitä, kun se vuonna 2009 aloitti toimintansa.  Vaati suurta perehtymistä, kun samaan aikaan oli tiedostettava, että vastasyntyneen Infran taustalla oli useita erillisiä yksiköitä, joiden piti nopealla aikataululla hitsautua yhtenäiseksi Infraksi. Onnistuimme haasteessamme!

 

Toimiva johto on koko ajan nauttinut johtokunnan luottamusta. Ilman luottamusta luottamushenkilöjohdon ja toimivan johdon välillä ne muutokset, joita kuluneen kolmen vuoden aikana on saatu aikaiseksi, eivät olisi olleet mahdollisia.

 

Infra on hitsautunut yhdeksi kokonaisuudeksi.  Uskon, että myös kaikki infralaiset kokevat samoin. Tehdyt tilaratkaisut ja jo varhain aikaansaatu yhteinen graafinen ilme ovat olleet kokonaisuuden luomisessa tärkeitä.

 

Tulos on yrityksen tärkein arvostuksen mittari. Sama pätee myös kunnallisen liikelaitoksen onnistumisen arvioinnissa.

 

Henkilöstön keskuudessa tulostietoisuus on kasvanut. Johtokunnan kokouksissa vierailleet yksiköiden päälliköt ovat kertoneet oman yksikkönsä tuloksista ja tulevaisuuden näkymistä. Olemme huomanneet kaikkien sisäistäneen, että ainoastaan kannattavalla ja asetettuihin tavoitteisiin pystyvällä yksiköllä on mahdollisuus tulevaisuuteen.

 

Luottamushenkilöjohto arvostaa, että se on kutsuttu useimpiin Infran henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin – niissä on päässyt tutustumaan Infran henkilökuntaan sekä asiakkaisiin.   

 

On ollut helppo havaita, että henkilöstö arvostaa toimivaa johtoa. Tämä antaa lisävarmuutta luottamushenkilöjohdolle – olemme voineet luottaa, että Infrassa asiat ovat mallillaan.

 

Vuosi 2012 on tuloksenteon osalta vasta alkuvaiheessaan, vaikka vuodesta jo neljäsosa onkin selvillä.

 

Tulostavoite vuodelle 2013 on nolla-tulos. Yritysmaailmassa nolla-tulostavoitetta ei hyväksyttäisi, mutta kunnallisen liikelaitoksen tuloksena se kaikkien niiden toimenpiteiden jälkeen joita on tehty, on kunniallinen tavoite.

 

Infran tulostavoite on pilkottu yksikkökohtaisiin tavoitteisiin ja luotan, että yksikkökohtaiset tulostavoitteet ovat jokaisen tiedossa.

 

On välttämätöntä, että yksikön vastuuhenkilöt seuraavat tulostavoitteen toteutumista päivittäin. Heidän vastuullaan on myös se, että tulosseuranta pysyy kaikkien infralaisten tietoisuudessa. Johtokunta seuraa tulostavoitteen toteutumista kuukausittain ja saa silloin toimivalta johdolta luvut myös koko kuluvan vuoden tulosennusteesta.

 

Kiitän kaikkia infralaisia tehokkaasta ja tuloksekkaasta toiminnasta kuluneen runsaan kolmen vuoden aikana.

 

Olemme osoittaneet, että meillä on tärkeä paikka Tampereen kaupungin organisaatiossa ja kaupunkilaisten palvelijana tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-”

Megosz - Unkarin yksityismetsänomistajien edunvalvontajärjestö

Torstai 12.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Metsien yksityisomistus on Unkarissa nuorta ja se myös selittää sen, että vasta vuonna 1994 Unkariin on perustettu yksityismetsänomistajien puolestapuhuja eli Megosz.

 

Megosz on nimilyhenne ja se perustuu liiton unkarinkieliseen nimeen eli; ”Magan Erdőtulajdonosok és Gazdálkodók Országos Szövetsége”.

 

Megosz ajaa jäsentensä oikeuksia, edesauttaa metsien yksityisomistuksen laajentumista ja edustaa Unkarin yksityismetsänomistajia kansallisilla sekä kansainvälisillä foorumeilla.

 

 

Vierailimme Unkarin-matkallamme Unkarin Metsätalouskeskuksessa, jossa sijaitsee mm. Megosz´n toimitilat. Metsätalouskeskus sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Budapestin ulkopuolella.

Mainittakoon, että isäntämme kertoivat samaan paikkaan seuraavalla viikolla olevan tulossa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen allekirjoittamaan Suomen ja Unkarin kahdenväliseen metsätalousyhteistyöhön liittyviä sopimuksia.

Varmistin asian seuraavalla viikolla Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä ja sain sähköpostiini tämän vastauksen:

**********

"Hei,

ministerin Unkarin matkan agendalla ei ollut metsäsopimusten allekirjoitusta.


terv. Sara Seppälä / MMM Viestintä"

**********

MMM:n tiedottajan Sara Seppälän allekirjoittama viesti kertoo, että unkarilaiset isäntämme olivat joko kohteliaita tai ylioptimistisia Suomen ja Unkarin yhteistyöstä metsäasioissa!

 

 

Samassa toimipisteessä sijaitsee useita unkarilaiseen metsätalouteen ja metsänhoitoon liittyvien organisaatioiden toimitiloja. Mm. metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sekä Budapestin kaupunkiseudun metsien informaatiokeskus sijaitsevat täällä. Nimikyltin alimmaisena on Megosz´n logo sekä nimi koko pituudeltaan.

 

 

Saimme oppaaksemme Megosz´n hallituksen puheenjohtajan, tohtori Janos Sarvarin. Sarvari tässä matkaoppaamme Tünde Fodor´n kanssa.

 

 

Unkarin metsistä 43 % on yksityisomistuksessa. Metsiä palautetaan koko ajan yksityisille ja Megosz haaveilee ajasta, jolloin Unkarin metsistä puolet olisi yksityisten hallussa.

 

Valtio antaa yksityisille heikkolaatuisia metsiä ja siitä kertoo mm. se, että yksityismetsissä puuvaranto per hehtaari on pienempi kuin valtion omistamissa metsissä. Myös puulajit ovat erilaisia valtion metsissä kuin yksityismetsissä.

 

Havaitsimme, että yksityismetsien omistus perustui yhteismetsiin, sillä metsien keskikoko oli ainoastaan 1,8 hehtaaria per henkilö ja samalla metsälohkolla saattoi olla satakin eri omistajaa. Sirpaleisuus metsien omistamisessa haittaa tehokasta metsänhoitoa, vaikka metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa noudatetaankin 50 %:n päätöksentekokynnystä.

 

Metsänomistuksen sirpaleisuus on perinnönjakojen vuoksi lisääntymässä ja ennustetaankin, että 20 vuoden kuluttua metsänomistajien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

 

 

Moottorisahamarkkinoista Unkarissa 80 % on Stihl´n hallinnassa. Stihl ilmeisesti myös sponsoroi Metsätalouskeskusta ainakin siitä päätellen, että sen mainoslakana oli esittelytilassa näkyvällä paikalla.

 

Luonnonsuojelijat (= eli ”luonnonsuojelijat”) rajoittavat Unkarissa järkevää metsähoitoa. Myös ratsastajien, retkeilijöiden ja moottoripyöräharrastajien kanssa yksityismetsänomistajat joutuvat jatkuvasti neuvottelemaan.

 

Unkarissa ei ole Suomen kaltaista jokamiehen oikeutta metsässä liikkumiseen. Unkarin tiukkaa menettelyä kuvaa se, että metsästä saa sieniä poimia vain 2 kiloa omaan käyttöön!

 

Unkarin puulajeista tohtori Sarvari halusi pitkään luennoida akaasiapuusta.

 

Akaasia on ”ihmepuu” monessakin mielessä. Sitä voi polttaa heti kaatokuivana ja se on kovaa. Akaasiapuita käytetään viiniköynnösten tukiseipäinä ja ne kestävät maahan iskettyinä 30 vuotta lahoamatta. Unkarista viedään Ranskaan akaasiaseipäitä viinitarhakäyttöön 1.500 rekka-autolastillista vuodessa.

 

”Luonnonsuojelijat” vastustavat akaasiapuiden kasvattamista, sillä se on aikoinaan tuotu Unkariin. He haluavat, että Unkarissa kasvatettaisiin ainoastaan alkuperäisesti unkarilaisia puulajeja.

 

 

Metsäkeskuksen tiloissa oli myös Unkarin metsänhoitoon liittyvä kirjasto ja pienmuseo. Näiden tilojen ilmeenä olivat paljolti metsästykseen liittyvät aiheet.

 

Arvostimme suuresti tohtori Sarvarin esitystä unkarilaisesta metsätaloudesta, mutta vierailu kirkasti meille sen, että Suomi on metsänhoidossa kaukana keski-Euroopan maita edellä.

Vierailumme lopuksi paljastui, että metsäalan tärkeästä vakanssistaan huolimatta tohtori Sarvari ei ole milloinkaan käynyt Suomessa!

Onneksi hän kuitenkin lupasi korjata tämän seikan lähiaikoina.

 

-Esko Erkkilä-

Unkarin kansannousun jälkiä on Budapestissä yhä nähtävissä

Keskiviikko 11.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuulun ikäluokkaan, jolla on hataria omakohtaisia muistoja Unkarin vuonna 1956 tapahtuneesta kansannoususta.

 

Nimi Imre Nagy jäi silloin pienen pojan muistoihin pysyvästi. Vasta myöhemmin hänen roolinsa Unkarin historiassa on pikkuhiljaa selvinnyt.

 

Neuvostojoukot kukistivat verisesti Unkarin pyrkimyksen päästä pois miehitysvallan ikeestä.

 

Unkarin kansannousun muistopäivää (Az 1956-os forradalom emléknapja) vietetään lokakuun 23. päivänä.

 

Kansannousun muistopäivä on Unkarin nuorin juhlapäivä ja sitä juhlitaan paitsi vuoden 1956 muistojuhlana myös Unkarin vuonna 1989 tapahtuneen tasavallaksi julistautumisen juhlana.

 

Juhla alkaa muiden valtiollisten juhlien tapaan lipunnostolla Parlamenttitalon edessä, iltapäivällä siirrytään Uudelle hautausmaalle, jossa lasketaan muistoseppeleet palstalle 301 aikoinaan nimettömiin hautoihin haudatuille kansannousun uhreille.

 

Juhlapäivän symboli on kansannousun aikana käytetty "reikälippu", josta tuolloin oli leikattu pois stalinistinen vaakuna.

 

Jälkeenpäin on helppo todeta, että unkarilaisten uhraukset eivät olleet turhia, sillä itäisen Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton miehityksestä alkoi tavallaan jo Unkarin kansannoususta v. 1956.

 

Kuulimme Unkarin matkallamme, että miehittäjä kiristi unkarilaisten elämää monin tavoin sen jälkeen, kun se kukisti Unkarin kansannousun.

 

Neuvostoliiton tukahduttamispolitiikka kansannousua seuranneina vuosina oli kovaa; ”ihmiskasvoista sosialismia” kannattanut pääministeri Imre Nagy teloitettiin, kuolemantuomioita jaettiin myös muille unkarilaisille ja poliittiset vangit täyttivät vankilat.

 

Vaikka 1950-luvun loppupuoli olikin Unkarissa miehittäjän toimesta vankkaa koston aikaa, se ei pystynyt lannistamaan kansaa.

 

Unkarin johtoon Neuvostoliiton marionettina nostettu Janos Kadar osasi ”lukea” unkarilaisten syvimmät tunnot ja hän pyrki kansalaisten hyvinvointia kehittämällä saamaan unkarilaisten hyväksynnän.

 

Unkarin armeija ei ollut miehittäjän näkökulmasta luotettava, sillä se oli kansannousun aikana mennyt kansan puolelle. Mm. tämä merkitsi, että Unkarin ei tarvinnut panostaa sotateollisuuteen samalla painoarvolla kuin muiden Neuvostoliiton vasallimaiden.

 

Voidaan tietyllä tavalla nähdä yhtäläisyyksiä Unkarin Imre Nagyn, Tsekkoslovakian Alexander Dubček´n sekä Puolan Lech Wałęsan kesken.

 

Miehittäjä tosin teloitti Nagyn ja myös Dubček kärsi toiminnastaan - vasta Wałęsa pystyi kunnolla selättämään Neuvostoliiton. Siitä huolimatta ainakin minä uskallan ruohonjuuritason tapahtumaseurailijana vetää yhtäläisyysmerkin näiden kolmen ansiokkaan valtiomiehen välille.

 

Unkarin kansannoususta muistuttavia paikkoja on Budapestissä varmaan useitakin.

 

 

Me näimme niistä yhden eli Budan puolella olevan rakennuksen, jonka seinissä on useita raskaiden aseiden luodiniskemiä.

 

 

Toivottavasti tämä rakennus saa luodiniskemineen olla paikoillaan muistuttamassa syksyn 1956 tapahtumista!

 

-Esko Erkkilä-

Ehyt Suomi -teematilaisuus avasi Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät

Tiistai 10.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät Tampereella avannut Ehyt Suomi –teematilaisuus oli onnistunut avaus Keskustan kunnallisvaalitoiminnalle. Näin siitä huolimatta, vaikka Mari Kiviniemi ilmoitti ainoastaan muutaman päivän kuluttua olevansa sivussa Keskustan puheenjohtajavalinnoista Rovaniemen puoluekokouksessa.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen Yliopiston Juhlasalissa lauantaina 24.3.2012 ja se keräsi yleisöä salin lähes täyteen.

 

 

Eturivissä Keskustan lähes koko puoluejohto.

 

Vasemmalta Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen, Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen, kansanedustaja Tapani Tölli, varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Timo Laaninen. Olen kiireessä rajannut kuvasta pois Laanisen vierellä istuneen puheenjohtaja Mari Kiviniemen. Varapuheenjohtaja Timo Kaunisto saapui saliin vasta hetken kuluttua kuvan ottamisesta.

Juhlasalin toisella penkkirivillä näkyvät vasemmalta lukien lapsiasiavaltuutettu Marja-Kaisa Aula, kansanedustaja Arto Pirttilahti, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Juha Sipilä sekä Keskustan puoluehallituksen jäsen, konsernijohtaja ja opiskelukaverini, agrologi  Antti Hietaniemi Perhosta.

 

 

Puoluesihteeri Timo Laaninen avasi tilaisuuden.

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemen puhe oli kattava ja hyvin valmisteltu. Sen teema oli:

 

Oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan politiikkaan

 

Kiviniemi toi esille Kataisen hallituksen toiminnan synkkien tulevaisuudenkuvien maalaajana, kun hän sanoi näin:

 

”Pahinta, mitä hallitus tekee, on ihmisten omatoimisuuden ja tulevaisuuden uskon romuttaminen. Pääministeri Katainen on joukkoineen muuttunut tuomiopäivän saarnaajiksi. Ministerit kiersivät koko Suomen esittelemässä huoltosuhdekuvia, joilla todistettiin, että maailmanloppu on tulossa.”

 

Puheenjohtaja Kiviniemi kertasi Keskustan näkemykset Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksista, kun hän jatkoi:

 

”Keskustan viesti on toinen. Me uskomme, että Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa. Koko Suomi - ei vain kuusi suurinta kaupunkia - pitää sisällään suuren potentiaalin. Meillä on koko maassa ahkeria eteenpäin katsovia ihmisiä, meillä on raaka-aineita, osaamista, yrittäjyyttä, hieno koulutusjärjestelmä ja rohkeutta tarttua uusiin ideoihin.

Suomen yhteiseksi kokeminen ja usko omiin mahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä. Kun ihminen tuntee seisovansa omilla jaloillaan, hän jaksaa myös tehdä työtä, yrittää ja mikä tärkeintä, huolehtia itsestään ja läheisistään. Politiikalla pitää koota kaikki suomalaiset rakentamaan yhteistä hyvää eikä jakaa heitä menestyjiin ja häviäjiin.”

 

Kiviniemen sytyttäviin sanoihin on helppo yhtyä myös nyt, kun tiedämme hänen jatkoaikeensa!

 

Kokousyleisö keskeytti Mari Kiviniemen puheen suosionosoituksilla useaan kertaan ja kaikesta aisti, että Keskustan kunnallisvaalistartti oli onnistumassa täydellisesti.

 

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen suuntasi kokousväen tunnelmat konkreettisiin tulevaisuuden toimenpiteisiin. Väyrysen aihe oli

 

Presidentinvaaleista kunnallisvaaleihin

 

 

 

Suomen parhaan kunta-asiantuntijan Tapani Töllin puheen otsikko oli

 

Lähipalvelut ja –vaikuttaminen tarvitsevat puolustajia

 

Politiikka- ja toimintapäivien avajaistilaisuus oli täysosuma ja se osoitti, että keskustalaiset ovat lähdössä syksyn kunnallisvaaleihin vankoista asemista.

 

*************

 

Tässä vielä pieni kuvakimara avajaistilaisuudesta ja sitä edeltäneeltä kahvitukselta:

 

 

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen vaihtoivat ajatuksia ennen avajaistilaisuuden alkamista.

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (vasemmalla) Mänttä-Vilppulasta ja Vesaisten valtakunnallinen varapuheenjohtaja Tapio Vaali Ruovedeltä keskustelivat innokkaasti molempia kiinnostavista aiheista.

 

 

Myös Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysellä ja ex-kansanedustaja Janne Seurujärvellä oli toisilleen asiaa kahvihetken aikana.

Kysyin Seurujärveltä hänen aikeistaan asettua puoluesihteerikisaan ehdokkaaksi Rovaniemen puoluekokouksessa ja sain vastauksen, että hän päättää asiasta ehkä huhtikuun aikana.

 

 

Kansanedustaja Anne Kalmari Kivijärveltä on profiloitunut suomalaisen ruuan ja kotimaisen ruuantuotannon puolustajana ja kotimaisesta ruuasta vaihdoimmekin ajatuksia kahvitilaisuudessa. Mielipiteemme ovat suomalaisesta ruuasta ja sen tärkeydestä yhteneväiset.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva, Keskustan Tampereen valtuustoryhmän varavaltuutettu Timo Taivalsalmi, Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Aleksi Vesanto sekä Keskustanuorten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen olivat tyytyväisiä, että Keskusta valitsi Tampereen ensimmäisten politiikka- ja toimintapäivien järjestämispaikkakunnaksi.

 

 

Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen oli keskeisessä roolissa politiikka- ja toimintapäivien järjestelyissä.

Avajaistilaisuuden kynnyksellä Helenalla oli vielä jännitystä, että sujuvatko kaikki järjestelyt nappiin.

Helena oli tärkein yhteyshenkilö minulle, kun osallistuin politiikka- ja toimintapäivien käytännön kuvioiden suunnitteluun.

 

 

Palaan vielä tuonnempana politiikka- ja toimintapäivien antiin, mutta totean jo nyt, että ne osuivat ajankohtana oikeaan saumaan, sillä hallituksen toimet merkitsevät suorastaan ylitarjontaa suomalaisia kuristavista toimista, joihin Keskustan vastuullisena puolueena on puututtava.

 

-Esko Erkkilä-

Puheenjohtajaa kyyditsemässä vain muutama päivä ennen Kiviniemen ilmoitusta olla asettumatta ehdolle jatkokaudelle

Maanantai 9.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestetyt Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät olivat kolmipäiväinen tapahtuma, sillä Keskustan puoluehallitus kokoontui Tampereella jo perjantaina 23.3.2012.

 

Puoluehallituksen Tampereen kokouksen merkittävin päätös oli, että Keskusta järjestää kesäkuussa valittavasta puheenjohtajastaan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Päätös puoluehallituksessa syntyi äänestyksen tuloksena ja äänet jakaantuivat 19 – 15 jäsenäänestyksen puolesta.

 

Olen tyytyväinen puoluehallituksen päätökseen ja olen toivonut alusta alkaen, että jäsenäänestystä edeltävä aika käytettäisiin rakentavaan Keskustaa edesauttavaan keskusteluun.

 

Omalta osaltani politiikka- ja toimintapäivät alkoivat lauantaina maaliskuun 24. päivänä ja juhlallisesti alkoivatkin, sillä olin päivien järjestämistä koskevissa valmisteluissa sopinut, että toimin puheenjohtaja Mari Kiviniemen autonkuljettajana politiikka- ja tapahtumapäivien alussa.

 

 

Autonkuljettajan roolini alkoi lauantaina aamulla Tampereen keskustasta, sillä puheenjohtaja Kiviniemi oli sopinut lehdistöhaastattelun Aamulehden kanssa Scandic Tampere City – hotelliin.

Saavuin noutamaan puheenjohtajaa hyvissä ajoin ja sain lähituntumalta seurata lehdistöhaastattelun etenemistä.

Aamulehti julkaisi toimittaja Kirsti Pohjosen laatiman haastattelun seuraavana päivänä.

 

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemi totesi Aamulehden haastattelussa, että Keskustan johtama oppositiopolitiikka on ollut tiukkaa ja siinä on onnistuttu.

Opposition ykköspaikka on otettu ammattitaitoisen tiimin avulla, totesi Kiviniemi ja antoi siten tunnustusta koko keskustaväelle.

 

Nykyhallituksen politiikkaa puheenjohtaja Kiviniemi kuvaili Aamulehden haastattelussa haahuilevaksi ja otteettomaksi sekä totesi sen antavan oppositiolle iskun paikkoja aivan liiankin kanssa.

Hyvin sujuneista presidentinvaaleista Kiviniemi totesi, että niissä saatiin kelpo tulos. Keskustaväen itsetunto koheni ja tästä voidaan lähteä eteenpäin, tiivisti puheenjohtaja Mari Kiviniemi Aamulehden haastattelussaan.

 

 

 

Toimittaja Pohjosen matkassa oli mukana Aamulehden valokuvaaja Raine Lehtoranta, joka ahkerasti kuvasi puheenjohtaja Mari Kiviniemeä.

Kuvat jäivät sillä kerralla Aamulehden arkistoon, sillä haastattelun kuvituksena niitä ei julkaistu. Eräät haastattelutilanteen kuvat Aamulehti julkaisi niiden uutisten yhteydessä, jossa se kertoi Kiviniemen päätöksestä luopua Keskustan puheenjohtajuudesta.

Puheenjohtaja Kiviniemestä oli toki Aamulehden etusivulla sunnuntaina 25.3.2012  kuuden palstan levyinen Raine Lehtorannan ottama valokuva, mutta se oli otettu myöhemmin päivällä järjestetyn yleisötilaisuuden aikana.

 

 

Valokuvaaja Raine Lehtoranta halusi kuvata Mari Kiviniemeä myös ulkotiloissa ja siihen soveltuikin hyvin hetki, jolloin Mari hyväntuulisena oli valmis avaamaan Focukseni oven ja astumaan etupenkille.

 Huomaattehan, että kuinka kauniisti sadepisarat koristavat juuripestyn Ford Focukseni kattoa, ikkunoita sekä taustapeiliä.

Sadepisarat hymyilevät yhtä valloittavasti kuin Mari!

 

Valokuvaamisen jälkeen matkamme Tampereen Yliopistolle ja siellä kohta alkavaa avajaistilaisuutta kohti saattoi alkaa.

Vielä silloinkaan ei ilmeisesti itse Kiviniemellekään ollut selvää, että hän ei asetu ehdokkaaksi jatkokaudelle Rovaniemen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

On varmaa, että Mari Kiviniemellä on paljon annettavaa Keskustalle ja koko Suomelle, vaikka hän nyt onkin ilmoittanut olevansa pyrkimättä jatkokaudelle Keskustan puheenjohtajaksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mari Kiviniemi Keskustan puheenjohtajana Lahdesta Rovaniemelle ja vuoden Suomen pääministerinä

Sunnuntai 8.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Aikomukseni on laittaa vaatimaton lusikkani soppaan, kun käsitellään Mari Kiviniemen poliittista uraa Lahden puoluekokouksesta Rovaniemen puoluekokoukseen.

 

Katsaukseni ei voi olla kattava, sillä Rovaniemen puoluekokoukseen on aikaa vielä yli kaksi kuukautta ja politiikassa kaikki on mahdollista.

 

Supistan näkökulmaani henkilökohtaisiin kokemuksiini Mari Kiviniemestä ja sen tuloksena tämä kirjoitus saa ruohonjuuritason näkökulman puoluejohtajaan ja Suomen 71. hallituksen pääministeriin. Hallitusten lukumäärä – 71 – perustuu Valtioneuvoston nettisivuilla kerrottuun eli Kataisen johtama on Suomen 72. hallitus.

 

Poikkean otsikosta kun kerron, että tutustuin Mari Kiviniemen vanhempiin työurani varhaisvaiheessa.

 

Agronomi, sittemmin yliagronomi Kaija Kiviniemi toimi nykyisen ProAgria Etelä-Pohjanmaan karjatalousagronomina, kun työskentelin 1970-luvun lopulla Seinäjoella rehunmyyntitehtävissä. Paikallinen karjatalousagronomi oli tärkeä sidosryhmävaikuttaja, jolle oli paikallaan toimittaa rehuteollisuuden viimeisintä tietoa ja kuunnella herkällä korvalla neuvontajärjestön kuulumisia.

 

Opin tuntemaan Mari Kiviniemen äidin osaavana ja maakunnassa suurta luottamusta nauttivana kotieläintalouden asiantuntijana.

 

Marin isä eli agronomi ja sittemmin maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut Antti Kiviniemi toimi pitkään Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtajana Seinäjoella.

 

MTK ei 1970-luvun lopulla ollut rehuteollisuuden kenttähenkilöiden vinkkelistä taho, johon olisi täytynyt pitää säännöllistä yhteyttä, joten työelämän luomia suhteita Antti Kiviniemeen en omaa.

 

Maanviljelysneuvos Antti Kiviniemi on kuitenkin tehnyt mittavan uran etelä-pohjalaisessa maataloudessa ja hänellä on vankkaa kokemusta myös valtakunnan tasolla agribisneksen luottamushenkilönä. Totean näin, vaikka maanviljelysneuvos Kiviniemen luottamushenkilönä luotsaama yritys olikin lähes aina oman työnantajani kova kilpailija.

 

Ensimmäisen kerran tapasin Mari Kiviniemen hänen kuntaministeriaikanaan, mutta kun sekin menee ohi otsikon, ei siitä sen enempää.

 

Tutustuin Mari Kiviniemeen lähemmin Lahden puoluekokouksessa, mutta sielläkin pintapuolisesti, sillä olin Lahdessa ainoastaan ensimmäisen päivän ja siksi toiseksi en ollut siellä virallisena puoluekokousedustajana.

Pääministeri Mari Kiviniemeen tutustuin, kun sain haastatella häntä yleisötilaisuudessa Tampereella 20.11.2010.

 

Kyse oli Keskustan Pirkanmaan piirin järjestämästä yleisötilaisuudesta Waynes Coffeessa.

 

Olin valmistautunut ”pääministerin haastatteluhetkeen” kahdenkymmenen etukäteen valmistellun kysymyksen voimin ja niihin voidaan palata joskus myöhemmin. Viimeinen kysymys voidaan kuitenkin kirjata tähän ja se kuului seuraavasti:

 

”Lopuksi vielä ajankohtainen kysymys: Joko Pääministeri on kirjoittanut Joulupukille?”

 

En muista, että mitä pääministeri vastasi, mutta henkilökohtaisella tasolla haastatteluhetki oli hieno kokemus ja siitä kiitokset Pirkanmaan keskustaväelle, joka valitsi minut pääministerin haastattelijaksi.

Seuraavan kerran sain haastatella pääministeri Mari Kiviniemeä Keskustan Tampereen vaalituvassa – Sentterissä – 12.3.2011.

Tässä Kiviniemi on keskellä ja Sentteri-emäntä Titta Mattila vasemmalla sekä Sentteri-isäntä eli allekirjoittanut oikealla.

 

Tilaisuutta varten valmistelemani kysymykset ovat tallella ja ehkä joskus ne voisi julkaista myös näillä sivuilla.

Kiviniemi oli haastattelua edeltävänä iltana televisiossa, kun hän keskusteli Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy´n kanssa. Tästä sain aiheen mainita, että Suomen pääministerillä on urallaan monenlaisia vaiheita; eilen keskusteluja Ranskan presidentti Nikolas Sarkozyn kanssa ja tänään Esko Erkkilän haastateltavana!

Saimme yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ja hänen eduskunta-avustajansa Tero Mäenpää ovat taltioineet YouTubeen muutamia videonpätkiä haastattelutilanteestamme ja ne ovat sieltä yhä edelleen katseltavissa.

 

Parhaiten ne löytyvät googlaamalla ja hakusanayhdistelmäksi käy esimerkiksi:

 

”Youtube Mari Kiviniemi Esko Erkkilä”

 

Arvostan Mari Kiviniemen toimintaa Keskustan puheenjohtajana ja maamme pääministerinä.

 

 

Jos pysytte ”kanavalla”, saatte lähipäivinä lukea näiltä sivuilta lisää mm. Mari Kiviniemestä!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehti 5.4.2012: Kuka Kiviniemeä oikein kampitti?

Lauantai 7.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Päivi Kerola soitti minulle keskiviikkona 4.4.2012 ja kertoi tekevänsä juttua Pirkanmaan keskustalaisten suhtautumisesta puheenjohtaja Mari Kiviniemen ilmoitukseen, että Kiviniemi ei ole Rovaniemen puoluekokouksessa käytettävissä puheenjohtajan jatkopestille.

 

Toimittaja Kerola alustaa juttuaan 5.4.2012 ilmestyneessä Aamulehdessä näin:

 

”Keskusta: Mari Kiviniemi ilmoitti, että hänen päätöksensä luopua puheenjohtajuudesta johtuu galluplukujen lisäksi tuen puutteesta ja puolueen epäyhtenäisyydestä. Kuka häntä Pirkanmaan keskustalaisten mielestä kampitti?”

 

Vastasin tuntemusteni mukaan ja huomasin seuraavana päivänä Aamulehdestä, että minun lisäkseni samaa asiaa oli kysytty myös kansanedustajilta Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.

 

Toimittaja Päivi Kerola oli kirjannut 5.4.2012 ilmestyneeseen Aamulehteen ”Jälkilöylyt” –osioon vastaukseni näin:

**********

 

”En ole kampittamista havainnut, tietysti nykyään politiikka on palannut politiikkaan.

Keskustassa on erilaisia mielipiteitä, ja se on hyvä asia, mutta hän on itse päätöksensä tehnyt ja sitä täytyy kunnioittaa.

Pidän tätä välivaiheena, näen, että hänellä on paikka Keskustassa vielä jatkossakin.

Hän on nuori, hän on nainen, hän on kielitaitoinen.”

**********

 

Tunnen Kerolan tekstistä vastaukseni eli juuri noin sanoin.

Asemakseni Suomen Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa oli mainittu "Tampereen kunnallisjärjestön vpj." ja sekin pitää täsmälleen paikkansa.

 

Näin kansanedustajien Pirttilahti ja Alatalo sekä allekirjoittaneen lausunnot oli Aamulehteen ladottu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta: Pormestariehdokkaat asetettava ennen kunnallisvaaleja

Perjantai 6.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry piti kevätkokouksensa 2.4.2012.

Laadimme kokouksessa julkilausuman ja toimitimme sen julkisuuteen.

Julkilausuma kuuluu näin:

****************

 

”Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön mielestä puolueiden tulee asettaa pormestariehdokkaansa ennen syksyn kunnallisvaaleja. Pormestarikysymys on oleellinen osa kunnallisvaali- ja poliittista asetelmaa. Äänestäjillä pitää olla mahdollisuus arvioida myös tätä äänestyspäätöstä tehdessään puhumattakaan pormestarin henkilön ja instituution merkityksestä.

Pormestarijärjestelmään kuuluu mielestämme olennaisena osana demokratian vahvistaminen ja avoimuus. Vaikka pormestarin nimi selviääkin vasta vaalien jälkeisissä neuvotteluissa, eivät puolueet voi mennä sillä verukkeella vaaleihin sammutetuin lyhdyin ja olla julkistamatta ehdokkaitaan. Aivan kuten oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonkin (rkp) on todennut.

Vuoden 2008 kunnallisvaalit olivat ensimmäiset nykyisen pormestarimallin aikana. Ei voida perustellusti väittää, että edelliset kunnallisvaalit olisivat muodostuneet pormestarivaaleiksi, vaikka joidenkin pormestariehdokkaiden kohdalla äänimäärät nousivatkin.

Tampereen Keskusta ei halua aliarvioida äänestäjien arvostelukykyä, vaan luottaa kaupunkilaisten harkintakykyyn vaaleissa myös siinä tilanteessa, että puolueet pelaisivat avoimin kortein ja asettaisivat pormestariehdokkaansa ohjelmineen kansan arvioitavaksi.

Keskustan mielestä pormestari tulee valita avoimella vaalilla. Näin tulee tehdä jatkossa myös Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

Vuosikokous”

**************

 

Julkilausumamme sai runsaasti julkisuutta, sillä siinä Keskusta toi selkeästi esille, että vaalitulosta pitää kunnioittaa ja ylin päätösvalta kaupungissa kuuluu tamperelaisille.

Keskustan kanta poikkeaa Kokoomuksen, SDP:n, Vihreitten ja Vasemmistoliiton suunnitelmista, sillä niillä on tarkoitus mennä ns. sammutetuin lyhdyin syksyn kunnallisvaaleihin.

Mainitut neljä puoluetta ovat solmineet julkisen sopimuksen, että ne aloittavat pormestarineuvottelut Tampereen kaupungintalolla vaalipäivän iltana klo 23.00!

Tuntuu kummalliselta, että jotkut puolueet ovat sopineet minuutin tarkkuudella milloin ne pyyhkivät vaalituloksella – no, en viitsi sanoa, että mitä ruumiinosaa.

Äänestäjät saavat arvioida, että miten he arvostavat Tampereen Keskustan linjaa.

 

-Esko Erkkilä-

Risteily Tonavalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Budapestissa

Torstai 5.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Joki-, järvi-, saaristo- tai kanavaristeilyt kuuluvat oleellisena osana turistien ohjelmaan ”vesistökaupungeissa”.

 

Sääntö pätee Suomessa sekä ulkomailla.

 

Suomessa olen osallistunut lukuisille risteilyille, mutta ulkomailla risteilykokemukseni ovat harvalukuiset. Ulkomaisista risteilyistäni tulee nopeasti mieleen ainoastaan risteilyt Pietarissa Nevalla ja Amsterdamissa toteutetut kanavaristeilyt.

 

Unkariin suuntautuneella MTK-matkallamme oli heti ensimmäisen illan ohjelmassa jokiristeily Tonavalla.

 

Risteilymme Tonavalla painottui hyvästä unkarilaisesta ruuasta nauttimiseen sekä hienosti valaistujen kohteiden ihailuun Tonavan rannoilla.

 

 

Risteilyaluksemme oli nimeltään Millenium I ja risteilymme alkoi aivan hotellimme läheisyydestä.

Hotellimme kohdalla ollut laituri oli yllättävän heikkokuntoinen ja totesimmekin sen olevan Petroskoissa Äänisen rannalla olevien laiturien tasoinen.

 

 

Risteilymme ohjelma painottui hyvän ruuan nautiskeluun. Tässä kuva laivamme leikkelepöydästä.

 

 

 

Kahvi- ja teekupit odottivat noutopöydän toisessa päässä.

 

 

 

Herkullisen näköiset jälkiruokaleivokset osoittautuivat myös todellisuudessa herkullisiksi!

 

 

 

Oppaamme ”Tyyne” opasti meitä herkkupöydän antimien nautiskeluun.

 

 

 

Tonavan yli Budapestin kohdalla on 9 siltaa. Tässä Margitsaaren eteläpäässä sijaitseva silta iltavalaistuksessaan.

 

 

 

Budapestin sillat ovat kaikki upeita valaistuina.

 

 

 

Budapestin yleisin postikortti taitaa kuvata iltavalaistua Parlamenttitaloa. Se sijaitsee Pestin puolella ja tässä se on minun ikuistamanani.  

Unkarin Parlamenttitalo on rakennettu huokoisesta kalkkikivestä ja se merkitsee, että talo on jatkuvan remontoinnin kohde. Nyt Tonavan puoleinen sivu on saatu kunnostettua ja remonttihommat keskittyvät tällä hetkellä talon kaupungin puoleiselle osalle.

 

 

Elisabetin silta on yksi kauneimmista Budapestin silloista.

 

 

 

Kuninkaanlinna sijaitsee Budan puolella.

 

 

 

Maittavan risteilyillallisen ja hienojen näkymien jälkeen risteily Tonavalla päättyi ”kotilaiturille”.

Hotellin aulassa ravintolamme soittoniekat soittivat daameille hienoja kappaleita nimellisarvoltaan melkoista, mutta suomalaisittain kohtuullisen hintaista setelinippua vastaan.

 

Ensimmäinen päivä Budapestissa oli ehtinyt iltaan ja oli aika mennä omaan hotellihuoneeseen keräämään voimia tuleviin koitoksiin.

 

-Esko Erkkilä-

PS. Aineistoa Unkarista on paljon jäljellä, mutta välillä muutama juttu muistakin asioista.

Unkari panostaa maataloustuotteidensa menekinedistämiseen viennissä ja edistää niiden kulutusta myös kotimassa

Keskiviikko 4.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Saimme Unkarin matkallamme kuulla rautaisannoksen maatalousministeriön perustaman maataloustuotteiden markkinointia edistävän yrityksen toiminnasta.

 

Yrityksen nimi on Agricultural Marketing Centre ja saimme tutustua yritykseen Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimistossa järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

Agricultural Marketing Centren nimilyhenne on AMC ja sen edustajana johtaja Zoltan Gaal piti meille erinomaisen esityksen yrityksen toiminnasta. Gaal´n toimenkuva AMC:ssä on "ammatillinen neuvonantaja".

Kaikesta näki, että johtaja Gaal panostaa tehtäväänsä. Hän vakuutti, että vastaa varmasti, jos häneltä kysytään unkarilaisista elintarvikkeista. Sopii koettaa ja lähettää sähköpostia osoitteella zoltan.gaal@amc.hu.

 

AMC on Unkarin maaseudun kehitysministeriön alainen firma ja sen tarkoituksena on antaa markkinointiapua pienille sekä keskisuurille elintarvikealan yrityksille.

 

Johtaja Zoltan Gaal jakoi meille useita esitteitä, joissa esiteltiin monipuolisesti unkarilaisia elintarviketuotteita. Meille jaetut esitteet olivat tekniseltä tasoltaan poikkeuksellisen korkealuokkaisia ja yrityksen vientisuuntautuneisuudesta kertoo, että esitteet olivat englanninkielisiä.

 

Yrityksen ”vientikielet” ovat englannin lisäksi ainakin saksa sekä venäjä. Oletettavasti myös italiankielisiä esitteitä on, sillä Italia on tärkeä vientimaa unkarilaisille elintarvikkeille.

 

Lentomatkustus valitettavasti rajoittaa hyvänkin materiaalin kuljettamista ja sen vuoksi toin Suomeen AMC:n esitteistä ainoastaan ”Flavours of Hungary” –esitteen.

 

Kyse on A4 –kokoisesta korkealaatuiselle paperille painetusta 30 –sivuisesta reseptivihkosesta, jossa kerrotaan aineosien tarkkuudella erilaisten keittojen, sieniruokien, lukuisten liharuokien ja leivosten valmistusreseptit sekä valmistustavat.

 

Jokaisen ruokalajin kohdalla on suositus sen ohella tarjoiltavasta viinimerkistä. Viinin osalta suositusta täydennetään Unkarin kartalla, johon on pisteellä merkitty alue, jolla kyseistä viinimerkkiä tuotetaan.

 

Kaikki esitteessä kerrotut ruoka-annokset on kuvattu valmiina ravintola-annoksina ja on selvää, että jokaisessa kuvassa esiintyy myös suositeltu viinilaatu kauniisti lasiin kaadettuna.

 

AMC:n vientitoiminnan painopisteenä ovat ulkomaiset elintarvikemessut ja niille rakennetut Unkarin osastot. Johtaja Gaal mainitsi mm. Kölnissä järjestettävän Anugan, Pariisin SIAL:n, Agrobalt´n Kaunasissa sekä Berliinin Gryne Wochen.

 

Merkittävä tehtäväkenttä on eri maiden ja suurimpien kaupunkien parhaiden elintarvikeliikkeiden kanssa yhteistyössä toteutettavat Unkari-tapahtumat. Olin sukulaismiehen kanssa viime syksynä ruokailemassa Berliinissä KaDeWe –tavaratalon ravintolassa ennen sulkemisaikaa ja katselimme, kun tavaratalon hienoa elintarvikeosastoa somistettiin siihen kuntoon, että siellä saattoi kohta alkaa unkarilaisviikon kutsuvierastilaisuus. Nyt tiedän, että AMC oli tapahtuman unkarilainen päätoimija!

 

AMC:n tarjoama markkinointiapu on ilmaista unkarilaisille elintarvikeyrityksille.

 

Hieno ja tavoiteltava esimerkki Unkarin maaseudun kehitysministeriön omistaman AMC:n toiminnasta on se, että se pyrkii omassa maassaan lähentämään maaseutua ja kaupunkia.

Yrityksen eräs keskeinen tarkoitus on saada kaupunkilaislapset rakastamaan maaseutua!

 

AMC:n johtaja Zoltan Gaal´a kuunnellessa tuli etsimättä mieleen se jyrkkyys, jota Suomessa noudatetaan valtion maksamaa suomalaisten elintarvikkeiden menekinedistämistoimintaa kohtaan. Meillä varotaan visusti käyttämästä yhteisiä rahoja kotimaisten elintarvikkeitten menekinedistämiseen ainakin kotimaassa ja onnetonta valtiovallan panostaminen on myös elintarvikkeiden vientitoimintaan.

Kannustan poikkeamaan AMC:n nettisivuille. Suora osoite niille on www.amc.hu.

Jos kuitenkaan ei osaa unkaria, kannattaa mennä niille googlettamalla amc.hu ja pyytää Googlea kääntämään unkarinkielinen teksti suomeksi. Sieltä löytyy aivan uusi maailma elintarvikkeiden menekinedistämisestä! Googlen käännökset eivät luonnollisestikaan ole sujuvaa suomea, mutta kyllä niistä selvän saa.

 

Hymy oli herkässä, kun retkikuntamme suomalainen opas Maarit Hollmen (vasemmalla) MTK:n Satakunnan liitosta luovutti paikallisoppaamme ”Tyynen” tulkkaamana pienet muistoesineet MOSZ:n pääsihteerille (oikealla) sekä AMC:n johtaja Zoltan Gaal´lle.

Saimme isänniltämme paljon mietittävää!

 

-Esko Erkkilä-

Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat tänä vuonna vanhojen EU-maiden tasolle

Tiistai 3.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin matkallamme ensimmäinen kohde oli Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimisto, jossa saimme kuunnella liiton pääsihteerin esityksiä Unkarin maataloudesta.

 

 

Liiton sisäänkäynnin yläpuolella komeili yhdistyksen nimilyhenne…

 

 

 

 

…ja vieraiden vastaanottohuoneen seinällä yhdistyksen logo.

 

 

 

MOSZ:n pääsihteeri on koulutukseltaan maatalousekonomisti ja hänellä oli työuraa edessään kolme vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä.

Pääsihteerin 40 –vuotiseen työuraan on mahtunut sosialismia, kommunismia, kolhoosielämää ja nyt markkinataloutta.

 

 

Paikallisoppaana ja tulkkina toimi koko matkan ajan Tünde Fodor eli ”Tyyne”, kuten hän halusi suomalaisten häntä kutsuman. Tünde tulkkasi myös pääsihteerin esitykset ja käänsi suomeksi esitetyt kysymykset unkariksi.

 

Unkarissa on kaksi maataloustuottajain etujärjestöä; MOSZ vastaa suurten osuuskuntien edunvalvonnasta ja sen kilpailija puolestaan perheviljelmien edunvalvonnasta. MOSZ:n pääsihteeri kertoi avoimesti, että perheviljelmien edunvalvontajärjestö on heidän kilpailijansa.

 

Osuuskuntien peltopinta-ala on keskimäärin 500 hehtaaria, mutta pinta-alahaarukka vaihtelee 100 hehtaarin ja 5.000 hehtaarin välillä.

 

Unkarissa tuli v. 1968 mahdolliseksi yksityinen maanomistus. Kehitys vapaampaan suuntaa oli ollut nopeaa, sillä v. 1956 tapahtuneen Unkarin kansannousun jälkeen olot tiukkenivat ja v. 1962 ihmiset pakotettiin liittymään kolhoosiin. Pakottaminen tapahtui mm. siten, että lapset eivät päässeet opiskelemaan, jos ei liittynyt kolhoosiin.

 

Molempien maataloustuottajien edunvalvontajärjestöjen neuvottelukumppani (=vastapuoli) on valtio.

 

Osuuskunnat tuottavat Unkarin nautakarjatuotteista 70 %, sianlihasta 2/3 ja viljasta puolet.

 

Osuuskuntien eduiksi MOSZ:n pääsihteeri mainitsi työpaikan, osuuden vuoden tuloksesta sekä mahdollisuuden neuvotella maanvuokraamisesta.

 

Unkarissa maa on kalliimpaa kuin työ oli pääsihteerin vastaus, kun kysyimme maanhinnasta ja työvoimakustannuksista.

 

Pääsihteeri totesi, että hän ei pidä kysymyksestä, jossa pyydetään vertailemaan osuuskuntien ja yksityisviljelmien tehokkuutta. Vastaus kertoo, että suurtilojen taloudenpidossa on tehostamisen varaa.

 

Villihanhet ovat merkittävä viljanviljelyn ongelma Unkarissa.

 

Pellon myyntiä tapahtuu koko ajan ja peltoa ostavat viljelijät sekä sijoittajat. Maan vuokraaminen ulkomaalaisille on mahdollista vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.

 

Unkarissa maata voi omistaa 300 hehtaaria/henkilö eli viisi-henkinen perhe voi omistaa maata 1.500 hehtaaria.

 

 

Eri viljalajien satotasot vaihtelevat Unkarissa paljon.

Vehnän keskisato v. 2005 oli 7.500 kg/ha, mutta v. 2007 ainoastaan 4.000 kg/ha. Satotason vaihteluiden syynä on useimmiten kuivuus. Kuivuus on Unkarissa yleinen ongelma, sillä keskisadanta on vain n. puolet Suomen keskimääräisestä sademäärästä.

Kuvassa MOSZ:n pääsihteeri esittelee Unkarin viljasatoja eri vuosilta.

 

Unkari liittyi Euroopan Unioniin v. 2004 ja MOSZ:n pääsihteeri kertoi, että EU:hun liittyminen paransi unkarilaisen maatalouden mahdollisuuksia.

Tänä vuonna ensimmäisen kerran siirtymäajan jälkeen Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa.

 

-Esko Erkkilä-

Auringonnousu Tonavalla

Maanantai 2.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Asuimme Unkarin-matkallamme koko ajan samassa hotellissa Budapestissa.

 

 

Hotelli oli nimeltään ”Danius Grand Hotel Margitsziget”.

 

Jo hotellin nimestä saattaa päätellä, että se sijaitsee saarella; saaren nimi on Margitsaari.

 

Hotelli oli tasoltaan keskiluokkaa, mutta sen suosiosta kertoo, että mm. unkarilaisyntyinen suursijoittaja George Soros asuu siellä synnyinmaassa käydessään.

 

Hotellimme vieressä sijaitsee samaan yritysryppääseen kuuluva toinen hotelli ja mm. meidän hotellimme kylpyläpalvelut sijaitsivat naapurihotellissa – hotellit on yhdistetty toisiinsa maanalaisen tunnelin välityksellä.

 

Tonavan keskellä sijaitseva Margitsaari on vihreä keidas miljoonakaupunki Budapestin keskellä.

 

 

Saarella sijaitsee hotellien lisäksi mm. maauimala ja runsaasti muita vapaa-ajanviettoon soveltuvia alueita sekä palveluja. Kiertoajeluihin käytettävää vaunurivistöä vedettiin käytävillä aamusella vielä ilman turisteja.

 

 

Saarella kasvaa plataanipuita, jotka ovat keski-Euroopan puistoissa suosittuja puita.

 

 

 

Tonava on oivallinen areena myös virkistyskäyttöön.

 

 

 

Margitsaaren rannalla kulkee koko saaren ympäri kävelytie, jolle on rakennettu kolme erilaista pinnoitetta; katukiveys, tartan-pinnoite sekä sorastettu osa.

 

Kävelytie on tavallisten budapestiläisten suosima lenkkipolku ja se onkin kovassa käytössä erityisesti illalla. Saaren kiertävä kävelytie on pituudeltaan viitisen kilometriä, joten jo yksi kierros Margitsaaren ympäri merkitsee kohtuullista lenkkiä!

 

 

Juoksijat kiertävät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Margitsaaren kävelytietä vastapäivään ja juokseminen samaan suuntaan antaakin paremmat mahdollisuudet nauttia juoksemisesta.

 

 

Margitsaaren hotellit sijaitsevat saaren itärannalla ja vaikka saarin onkin kapea, niin ainoastaan idänpuoleisten huoneiden ikkunoista on Tonava-näköala.

Saimme idänpuoleisen huoneen ja sen vuoksi meillä olikin neljänä aamuna mahdollisuus seurata auringonnousua Tonavalla. Tämä kuva on otettu klo 06.57 hotellihuoneemme ikkunasta Tonavan yli aurinkoa kohtia.

 

Hieno kokemus nähdä auringonnousu Tonavalla!

 

 

-Esko Erkkilä-