Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Aiheuttavatko Tampereen koulujen uudet nimet ongelmia äänestäjille?

Lauantai 22.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen äänestyspaikat kevään eduskuntavaaleissa säilyvät samoina kuin EU-vaaleissa.

Hankaluutta saattaa aiheuttaa se, että joidenkin äänestyspaikkoina käytettävien koulujen viralliset nimet ovat muuttuneet.

Otan esimerkin eteläiseltä Tampereelta.

Äänestyspaikkoina säilyvät Peltolammin koulu ja entinen Multisillan koulu. Haasteellista on se, että Multisillan koulu on nykyisin viralliselta nimeltään "Peltolammin koulun Multisillan toimintayksikkö".

Vastaavia koulujen uusnimeämisiä on Tampereella useita muitakin ja monet uusnimetyistä kouluista toimivat äänestyspaikkoina.

Meneekö multisiltalainen äänestäjä, joka on jättänyt äänestyksenä viime minuutteihin, hoitamaan äänestystään Peltolammin koululle, koska se on ensimmäisenä äänioikeudesta kertovassa ilmoituslapussa? Peltolammilla sijaitseva koulu on väärä paikka, sillä hänen äänestyspaikkansa sijaitsee Multisillassa. Koulujen välimatkaa on runsas kilometri ja sitä matkaa ei viidessä minuutissa ainakaan kävellen pysty taittamaan.

Olen yksiselitteisesti sillä kannalla, että Keskusvaalilautakunnan on äänestyspaikkojen niminä käytettävä koulujen virallisia nimiä.

Vaaliviranomainen ei voi lähteä soveltamaan Tampereen kaupungin päättämiä koulujen virallisia nimiä.

Muuten kyseessä olisi loputon suo siitä, että milloin vaaliviranomainen suostuu ottamaan käyttöönsä äänestyspaikkojen viralliset nimet. Joko uusia nimiä sovelletaan presidentinvaaleissa, vaiko siirrytäänkö niiden käyttöön vasta syksyllä 2012 järjestettävissä kunnallisvaaleissa? Siihen suohon ei pidä sotkeentua.

Otan esimerkin yritysmaailmasta.

Monet yritykset ovat vuosien saatossa muuttaneet nimeään. Harva enää puhuu Itikan makkaroista, vaan ne ovat Atrian makkaroita. Nyt monet menevät hoitamaan pankkiasioitaan Nordeaan – ei KOP:iin tai muihin Nordean edeltäjiin.

Äänestyspaikkojen nimenmuutokset merkitsevät vaaliviranomaiselle, Tampereen kaupungille ja medialle tarvetta kertoa muuttuneista äänestyspaikkojen nimistä – ei se sen vaikeampaa ole!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit 2011, Keskusvaalilautakunta, äänestyspaikkojen nimet, Peltolammi, Multisilta, Atria, Itikka, Nordea, KOP, Merita,

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lentomelu, Hornet, Hornet-lentomelu, Tampere-Pirkkala, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Hallila, Koivistonkylä, Palokallio, Peltolammi, Multisilta, Härmälä, Pirkkala, Toivio,

Lahdesjärven osayleiskaava merkitsee tavatonta uhkaa Palokallion, Peltolammin ja Multisillan asukkaille

Sunnuntai 24.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava jaettiin virkamiesten vastustuksesta huolimatta kahtia Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoiksi. Luottamushenkilöt näyttivät, että mikä taho kaupungissa tekee päätökset.

 

Kaavat jakamalla eteläisen Tampereen kehittyminen on mahdollista, mutta runsaasti haasteita riittää jaetussakin kaavaratkaisussa.

 

Lahdesjärven alue käsittää moottoritien itäpuoliset alueet nykyisen Ikean tontin pohjois- ja eteläpuolella. Lähialueen asukkaiden kannalta suurimmat uhat ovat Ikean eteläpuolista aluetta koskevat suunnitelmat.

 

Alueella on louhittavaa kalliota paikoitellen jopa seitsemän (7) metrin paksuudelta ja louhittava määrä saattaa asettua tasolle 1.000.000 kiintokuutiometriä!

 

Kiintokuutiometrimäärä pitää kertoa kolmella, jotta päästään louhintamäärän tonneihin. Miljoona kiintokuutiometriä kalliolouhintaa merkitsee siis kolme miljoonaa tonnia louhetta!

 

Louhe on ajettava pois jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikalle - Tampereella loppusijoituspaikat ovat vähissä ja sen vuoksi kalliolouhe joudutaan useimmiten varastoimaan jatkokäsittelypaikalle. Siellä louhe murskataan pienemmäksi ja sitten joskus myöhemmin ajetaan loppusijoituspaikalle.

 

Kalliolohkareitten murskaaminen on ympäröivän asutuksen kannalta suuri rasitus. Hydraulivasaroiden jatkuva säksätys lähes vuorokauden ympäri tuli meille palokalliolaisille tutuksi niiden runsaan kymmenen vuoden aikana, jona kalliolouheen "jatkojalostamista" tapahtui nykyisellä Ikean paikalla. Emme soisi vastaavaa kokemusta kenellekään toiselle.

 

Pahinta Lahdesjärven kaavan toteuttamisessa tulevat olemaan Tampereen massiivisimmat räjäytystyöt ehkä kautta aikain. Tuskin milloinkaan ennen samalla alueella Tampereella on louhittu kalliota miljoonaa kuutiometriä.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata Multisillan, Peltolammin ja Palokallion alueelle rakennetuille omakotitaloille aiheutuvat Lahdesjärven alueen räjäytystöistä aiheutuvat vauriot? Kokemukset Ikea-räjäytysten korvaamisesta ovat perin heiveröiset, vaikka meillä olikin erillissopimus räjäytysvahinkojen korvaamisesta.

 

Vähin, miten alueen asukkaat voivat tuleviin talojensa vaurioihin varautua on se, että velvoitetaan Tampereen kaupunki suosittamaan ennakkotarkastukset taloissa, jotta ainakin syntyvät vahingot voidaan luotettavasti todentaa. Korvausten saaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, mutta vahinkojen todentaminen on korvausvaatimusten ehdoton edellytys.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava, Lahdesjärven osayleiskaava, Lakalaivan osayleiskaava, Palokallio, Peltolammi, Multisilta, Ikea-räjäytykset, Ikea Tampere, räjäytysvahingot,

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Peltolammi, Peltolammin yleissuunnitelma, Ritva Kangasniemi, Elina Karppinen, lentomelu, Valtioneuvoston päätös melurajoista, NCC, hankekehittäjä, Etelä-Alvari,

Työpajatyöskentelyä Tampereelle suunnitellun jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Tiistai 5.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyö-tyvoimalaitosta (Tammervoima) Tampereen alueelle. Voimalaitoksen tehtävänä on tuottaa kaukolämpöä Tampereelle ja sähköä valtakunnan verkkoon. Suunnitellussa voimalaitoksessa käytetään pääasiallisena polttoaineena jätettä, joka on peräisin kotitalouksilta, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta sekä kaupasta ja teollisuudesta.

 

 

Nyt on käynnissä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Hankkeessa on neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa: Lielahti, Rusko, Peltolammi ja Tarastenjärvi. Virkahenkilöt pyrkivät hämäämismielessä käyttämään Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta nimeä Sarankulma".

 

 

Osana hankkeen YVA-prosessia jokaisen sijoituspaikkavaihtoehdon lähiympäristön edustajille on järjestetty oma työpajatilaisuus.

 

Osallistuin Palokallion Omakotiyhdistys ry:n edustajana Peltolammin koululla keskiviikkona 29.9.2010 järjestettyyn työpajaan, jossa käsiteltiin Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehtoa.

 

Paikalla oli edustajia 14 eri yhteisöstä, sillä edustettuina olivat;

 

  • Etelä-Alvari
  • Peltolammiseura
  • Toivion omakotiyhdistys ry
  • Palokallion omakotiyhdistys ry
  • Pirkkalan Hiihtäjät ry
  • Härmälän oky
  • Partolan osakaskunta
  • Toivion päiväkotiryhmä
  • Toivion koulu
  • Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
  • Toivion koulun vanhempainyhdistys
  • Peltolammin koulun vanhempainyhdistys
  • Multisillan koulun vanhempainyhdistys
  • Multisillan Lähiöyhdistys ry

 

Hyötyvoimalahankkeen etenemisaikataulu merkitsee asemakaavoituksen aloittamista jo tänä vuonna, ympäristölupahakemuksen tekemistä ensi vuonna ja rakentamisen suunnitellaan aloitettavan v. 2012.

 

Peltolammin taakse suunnitellulla hyötyvoimalahankkeella on alueellisesti monta kilpailijaa.

 

Logistiikkakeskus, Tampereen tavaraliikenteen järjestelyratapiha, kolmostien ns. Puskiaisten oikaisu ja Tampereen läntinen ohitusrata ovat suunnitelmissa samoille alueille hyötyvoimalan (=jätteenpolttolaitos) kanssa.

 

Jäte- ja tuhkakuljetuksia vajaan 4 minuutin välein

 

 

Peltolammille suunnitellun hyötyvoimalan liikenneyhteydet olisi erittäin hankalat toteuttaa.

 

Liikenneväylänä on suunniteltu Patamäenkadun kautta suuntautuvaa vaihtoehtoa. Ennen Patamäenkadulle pääsyään jäteautot huristelisivat monilla nyt kohtuullisen rauhallisilla katuosuuksilla.

 

Työpajassa totesimme, että jatkossa liikenne suuntautuisi Kurikan eritasoliittymän kautta Toivion omakotialuetta hipoen "itse tapahtumapaikalle". Tätä vaihtoehtoa työpaja piti viimeiseen saakka vastustettavana, mutta suunnittelijoiden todennäköisesti ajamana.

 

Kolmas todennäköinen liikennöintivaihtoehto olisi Sääksjärven eritasoliittymästä Lempääläntien yli ja siitä edelleen nykyisiä ulkoilumaastoja halkoen jätteenpolttolaitoksen tontille.

 

Liikennemäärät tulevat olemaan hyötyvoimalalle valtavat. YVA-laskelmissa keskikuormakooksi lasketaan pakkaavilla jäteautoilla 7 tonnia/auto. Jätettä tullaan laitokselle kuljettamaan 180.000 tonnia vuodessa.

 

Jätteen lisäksi kuorma-autoliikennettä aiheuttaa tuhkan kuljettaminen. Tuhkaa syntyy 24.000 tonnia vuodessa ja laskelmissa sen poiskuljettaminen tapahtuu 35 tonnin täysperävaunuautoilla.

 

Jäte- ja tuhkakuljetukset merkitsevät, että polttolaitokselle johtavalla liikenneväylällä tulee kulkemaan kuorma-auto 3 minuutin ja 54 sekunnin välein. Tätä tapahtuu viitenä päivänä viikossa klo 07.00 alkaen ja ralli päättyy vasta klo 22.00!

 

Työpajan osanottajat olivat yksimielisiä, että Peltolammi ei ole sopiva paikka Tammervoiman suunnittelemalle hyötyvoimalalle.

 

Yhtä yksimielisiä työpajan osanottajat olivat, että Tarastenjärvi on ainoa oikea paikka suunnitellulle laitokselle.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammervoima, Tampereen hyötyvoimalaitos, Tampereen jätteenpolttolaitos, Peltolammi, Epilä, Rusko, Tarastenjärvi,

Jouduin olemaan eri mieltä pormestarin kanssa - asukkaat olivat samaa mieltä kanssani!

Tiistai 28.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti pormestarin asukasillan Peltolammin koululla 21.9.2010.

 

Tilaisuuteen oli erityisesti kutsuttu Peltolammin ja sen lähialueiden asukkaita, mutta paikalle sai tulla asukkaita kaikkialta Tampereelta.

 

Kutsua oli noudattanut kuutisenkymmentä asukasta pääosin Peltolammilta, Multisillasta sekä Palokalliolta.

 

Olin paikalla lähes tilaisuuden loppuun saakka - valitettavasti jouduin poistumaan hieman ennen tilaisuuden päättymistä, sillä oli kiirehdittävä seuraavaan palaveriin.

 

Pormestari Timo P. Nieminen avasi tilaisuuden.

 

Nieminen kosketteli eteläisen Tampereen viimeaikaisia tapahtumia ja näki ne asukkaiden vinkkelistä positiivisina.

 

Ikean rakentuminen moottoritien toiselle puolelle, Ikano-tavaratalon rakentamissuunnitelmat Ikean viereen ja Peltolammin tiivistysrakentaminen ovat pormestarin mielestä asukkaiden kannalta positiivisia asioita.

 

Ne tulevat Timo P. Niemisen mielestä nostamaan asuntojen hintoja Peltolammilla ja lähiseudulla ja siten tuovat kaikkea hyvää asukkaille. Lakalaivan kaavoituksen eriyttämien Lahdesjärven kaavasta takaa hyvän kaavoituksen Peltolammin lähialueelle.

 

Sulkavuoreen suunniteltua jätevedenpuhdistamoa ja Peltolammille suunniteltua jätteenpolttolaitosta Nieminen ei sentään maininnut Peltolammille autuutta tuovina kohteina.

 

Pyysin illan edetessä puheenvuoron ja tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki sen myös minulle antoi.

 

Annoin tunnustusta pormestari Timo P. Niemisen näkemyksille Tampereen kaupungin kehittämisestä. Sanoin kuitenkin puheenvuoroni alussa, että haluan tuoda esille asukkaiden mielipiteitä pormestarin mainioiksi kertomista hankkeista ja asukasmielipide ei niiden kohdalla ole lainkaan myötäsukainen.   

 

Totesin, että Ikean sullominen ahtaalle paikalla Tampereen rajojen sisäpuolelle oli hölmöä hommaa. Ikean tontin ja sen vaatimien liikenneväylien rakentaminen vaati älyttömät räjäytystyöt ja niiden aiheuttamat suurimmat vahingot ovat edelleen korvaamatta.

 

Kerroin, että Peltolammin vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Peltolammille on varmaan pelkää vaihtoehtojen etsintää hankkeen YVA-tarkastelua varten ja siinä järki voittaa ja jätteenpolttolaitos rakennetaan Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 Totesin, että asukkailla on huoli Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon louheista, joita saattaa syntyä jopa 1.200.000 kuutiometriä. Välivarastoidaanko ne eteläisen Tampereen alueella ja missä? Räjäytetäänkö ne murskeeksi jossain Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Härmälän tai Koivistokylän alueella? Mitkä ovat räjäytysten vaikutukset asunnoille ja omakotitaloille? Kysymyksiä Sulkavuoren tiimoilta riittää.

 

Kerroin Peltolammin tiivistysrakentamisesta asukkailla olevan tyystin toinen näkemys kuin pormestarilla. Peltolammilaiset eivät kaipaa alueensa rauhan häirintää ja siten torjuvat alueen tiivistysrakentamisen.

 

Painotin, että virkamiesten pitäisi lopettaa tiivistysrakentamissuunnitelmansa, sillä alue on lentomelualuetta ja siten asuinrakentaminen Peltolammille ei ole lainsäädännöllisestikään mahdollista. Miksi euroja hutlataan turhaan työhön?

 

Lopuksi esitin tiettyä hyvitystä sille, että eteläinen Tampere on joutunut ja joutuu kantamaan raskaan vastuun Tampereen kehittymisestä.

 

Peltolammi ja sen lähialueet ovat viihtyisiä asuinalueita. Alueiden kerrostalot, rivitalot ja omakotitalot sijaitsevat pääosin kaupungin vuokratonteille. Alkuperäiset vuokrasopimukset ovat katkolla lähivuosina ja silloin…

 

Tampereen kaupungin pitäisi pidättäytyä suurilta vuokrankorotuksilta.

 

Puheenvuoroni oli maltillinen, mutta sen sanoma oli selkeä. Halusin siinä tuoda esille laajan alueen asukasmielipiteen rakentavassa mielessä.

 

Uskon onnistuneeni, sillä mm. pormestari taisi kommentoida sitä tuoreeltaan myötämielisesti.

 

Korostan, että arvostan pormestari Timo P. Niemisen toimintaa Tampereen kehittämisessä ja toivon, että kommenttipuheenvuoroni edistää tamperelaisen asukasmielipiteen huomioimista lopullisia päätöksiä tehtäessä.

 

Läsnäollut yleisö kommentoi puheenvuoroani kättentaputuksin ja olen seuraavina päivinä saanut mukavasti kannustavia puhelinsoittoja ja teksti- sekä sähköpostiviestejä.

 

Toivo elää eteläisellä Tampereella synkistä pilvistä huolimatta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, pormestarin asukasilta, Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Koivistonkylä, Härmälä, tiivistysrakentaminen, Timo P. Nieminen, Ikea, Ikano, Ikea-farssi, Lahdesjärven kaava. Lakalaivan kaava, Tarastenjärvi, Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo,

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pormastarin asukasilta, asukasilta, Timo P. Nieminen, Jukka Kyrölä, Perttu Pesä, Pauli Välimäki, Aila Salmelin, Anna-Kaisa Ikonen, Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Koivistonkylä, Härmälä,

Tampereen hyötyvoimalaitos pitää rakentaa Tarastenjärvelle

Lauantai 11.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Taustaa

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä yleisötilaisuus järjestettiin tiistaina 31.8.2010 klo 18-21. Paikkana oli Tampereen yliopiston päärakennuksen sali A1.

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja olin tilaisuudessa läsnä. Paikalla oli hankkeesta vastaavien yhtiöiden, yhteysviranomaisen sekä hankkeen konsulttina toimivan Ramboll Finland Oy:n edustajia.

 

Tampereen hanke tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Hämeenkyröön kaavailtu jätteenpolttolaitoshanke kariutui asukkaiden vastustuksen vuoksi.

 

Esitykset

 

Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

  • Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen asukasmäärä ylittää 500.000 henkeä vuoteen 2025 mennessä

 

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt

  • hyötyvoimalaitos edustaa vastuullista lähienergiaa
  • maakaasun energiavero viisinkertaistuu
    • huomautan nyt, että Pöyryn selvitys Gasum Oy:n toimeksiannosta saattaa muuttaa Laitisen tilaisuudessa esittämää tietoa
  • jätteenpoltto ei kuulu päästökaupan piiriin
  • kaukolämmön lähteet Tampereella
    • turve 17 %
    • maakaasu 72 %
  • jätteellä on laitokselle toimitettuna negatiivinen hinta
  • investoinnin arvo 90…100 M€
  • henkilöstötarve 15…20 henkilöä
  • 150.000 tonnia jätettä merkitsee 10 % Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnasta
  • Tampere on kooltaan ihanteellinen suunnitellun kokoisen laitoksen kannalta
    • koko polttolaitoksen teho pystytään hyödyntämään myös kesäaikana, jolloin energiantarve on alhaisimmillaan
  • rakentamisen suunnitellaan tapahtuvan v. 2010…2014 ja käyttöönoton v. 2014…2015
  • hanke toteutetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteistyönä

 

Dosentti, FT Joonas Hokkanen, Ramboll

  • tarvittava asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2010 aikana
  • hankkeeseen liittyvää biokaasulaitosta ei rakenneta muualle kuin Tarastenjärvelle. Jos hyötyvoimalaitos rakennetaan muualla, niin biokaasulaitos voidaan rakentaa erillisprojektina Tarastenjärvelle.
  • hyötyvoimalaitoksen teho on 1/5 Naistenlahden voimalan tehosta
  • Tampereen hyötyvoimalaitos on merkittävä hanke valtakunnankin mittakaavassa
  • YVA:ssa arvioitavat sijoitusvaihtoehdot ovat
    • Lielahti
    • Sarankulma
    • Rusko
    • Tarastenjärvi

 

Keskustelussa esiintulleita seikkoja

 

  • Sarankulmaan olisi rakennettava uusi tieyhteys
  • Sarankulman nimeksi muutettiin yleisötilaisuudessa Peltolammi
  • 180 milj. kilon (180.000 tonnia) raaka-ainetoimitukset merkitsevät, että hyötyvoimalaitokselle johtavalla tiellä liikkuu täysperävaunuautoja tai pakkaavia roskankuljetusautoja keskimäärin neljän minuutin välein arkipäivisin klo 07.00 ja 22.00 välillä (laskelmassa on EE:n muistuttamisen jälkeen huomioitu se, että autojen on palattava kuorman purkamisen jälkeen tyhjänä takaisin samaa tietä).
  • eri vaihtoehtopaikkojen sosiaaliset vaikutukset on arvioitava
    • miten hankkeen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa?
  • Epilänharjun asukkaat yrittivät muuttaa Lielahden vaihtoehdon nimeksi Epilän vaihtoehto, mutta sitä ei hyväksytty
  • Peltolammin vaihtoehto sijaitsee luontonäkökohtien kannalta arvokkaalla kallioalueella. Alueen pienvesistöjä ei ole vielä pilattu.
  • Peltolammin vaihtoehto sijaitsee Peltolammin pohjoispään kohdalla heti radan länsipuolella
  • Sulkavuoreen suunniteltu keskusjätevedenpuhdistamo ja hyötyvoimalaitos eivät mahdu samaan kalliotilaan Sulkavuoressa
  • jos hyötyvoimalaitos rakennetaan Tarastenjärvelle, joudutaan kaukolämpöverkkoa rakentamaan 7 kilometriä, jotta päästään Tampereen nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Rakentamismahdollisuudet selvitetään YVA:ssa.

 

Muuta

 

Vaihtoehdoista järjestetään syksyn aikana asukastyöpajoja, joihin kutsutaan kunkin alueen asukasyhdistysten edustajat. Palokallion Omakotiyhdistys ry saa kutsun Peltolammin vaihtoehtoa käsittelevään asukastyöpajaan.

 

Muita kutsuttavia tahoja ovat mm. Etelä-Alvari, Peltolammiseura ja Härmälän Omakotiyhdistys.

 

Asukastyöpajatoimintaa vetää Seela Sinisalo Ramboll´sta.

 

Vielä…        

 

Oletan, että hyötyvoimalaitos ja biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle. Kannatin tätä vaihtoehtoa jo silloin, kun Hämeenkyrön suunnitelmat kariutuivat asukkaiden painostuksen vuoksi.

 

Tarastenjärvi-vaihtoehto ei kuitenkaan ole varma, joten muistutukset muiden vaihtoehtojen torppaamiseksi ovat paikallaan. Jokaisella mielipiteellä on vaikutusta, jotta järkevään ratkaisuun päädyttäisiin.

 

Pidän Tarastenjärveä hyvänä ratkaisuna senkin vuoksi, että toteutuessaan hanke vauhdittaisi 9-tien parannustöitä ainakin Atalan ja Tarastenjärven liittymän välillä. 9-tien parantaminen tulee aiheelliseksi myös sen vuoksi, että Nurmi-Sorilan rakennustyöt alkavat muutaman vuoden kuluessa.

 

Tarastenjärven vaihtoehtoa kannattaen

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammervoima, Tampereen hyötyvoimalaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkö, Ramboll, Sarankulma, Peltolammi, Lielahti, Epilänharju, Rusko, Tarastenjärvi, 9-tie,

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammervoima, hyötyvoimalaitos, jätteenpolttolaitos, Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt, Pirkanmaan ELY-keskus, Peltolammi, Peltolammiseura, Palokallio, Multisilta, Härmälä,

Ikea on tuhonnut Automiehenkadun läpikulkumahdollisuuden

Lauantai 3.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle suurella kohkaamisella haalittu ruotsalaisjätti Ikea on saanut paljon pahaa aikaan.

 

Tampereen kaupungin keräämiä verorahoja on syydetty Ikean vaatimiin katujärjestelyihin yli 30 milj. euroa! Ikean vaatimat salaiset tukitoimenpiteet julkistuvat tuskin koskaan.

 

Ikean rakentaminen Lakalaivan-Lahdesjärven alueelle on siirtämässä kaupan painopistettä pois keskustasta. Tampereen keskustan kauppa on kuihtumassa ja tämän vuoksi keskustan elävöittämiseksi tarvitaan kalliita panostuksia.

 

Ikea jouduttiin sullomaan aivan liian pienelle alueelle - kas kun kuntien yhteistoiminta ei Tampereen kaupunkiseudulla pelaa. Oikea sijoituspaikka Ikealle olisi ollut jossain Lempäälän, Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven tai Kangasalan puolella. Se piti kuitenkin hinnalla millä hyvänsä sijoittaa Tampereen kaupunginrajojen sisäpuolelle!

 

Ikean rakentamisen ja sen vaatimien liikennejärjestelyiden aikana suoritettujen räjäytystöiden vahingot uhkaavat jäädä asukkaiden kontolle.

 

Pitkään on ollut nähtävissä, että Ikean tonttia sivuava Automiehenkatu muuttuu suureksi ongelmaksi. Uhkakuvat ovat nyt toteutumassa.

 

Automiehenkatu on toiminut mainiona väylänä Lahden ja Jyväskylän suuntaan matkaaville etelä-tamperelaisille. Sitä ovat Lempääläntieltä Lahdesjärven ABC-huoltamolle saakka käyttäneet Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Sarankulman ja jopa Härmälän asukkaat.

 

Automiehenkatu oli ennen mielekäs ja vetävä linja Tampereen eteläiselle ohikulkutielle, mutta eipä ole enää. Keinotekoiset mutkat, kaistojen yht´äkkiset päättymiset ja monet kiertoliittymät huolehtivat siitä, että ohikulkutielle pääsemiseksi on etsittävä uudet väylät - ja bensaa palaa!

 

Mitä Ikea-casesta voitaisiin oppia?

 

Kuntarajat pitäisi pystyä kaupan suuryksikköjä suunniteltaessa unohtaa. Suuryksikön sullominen liian pieneen tilaan on karhunpalvelus kaikille - tähän Tampereella on Ikean kohdalla syyllistytty.

 

Ulkomaista tavaraa myyvän liikkeen haaliminen Tampereelle ei täytä kestävän kehityksen periaatteita.

 

Keskustan näivettäminen suosimalla maailman rikkaimpiin kuuluvan henkilön bisnestä ei ole eettisesti oikein.

 

Verovarojen rajoittamaton syytäminen tänä aikana kyseenalaisen bisneksen tukemiseen ei ole oikein.

 

Lähiseudun asukkaiden elinolosuhteiden heikentäminen ei luo hyviä edellytyksiä hedelmälliselle vuorovaikuttamiselle kaupunkilaisten ja virkamiesten välillä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikea, Ikea Tampere, Automiehenkatu, Tampere Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Sarankulma, Härmälä Lahdesjärvi, Lahdesjärven ABC, Lakalaiva

Tampereen Peltolammin tiivistysrakennussuunnitelma on kelvoton

Torstai 24.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Peltolammin seurakuntakeskuksessa oli 22.6.2010 Tampereen kaupungin järjestämä yleisötilaisuus, jossa Tampereen kaupungin virkahenkilöt esittelivät suunnitelmiaan Peltolammin alueen täydennysrakentamiseksi. Kyseessä on alueen yleissuunnitelma.

 

Tilaisuudessa oli n. 120 alueen asukasta ja osallistuin tilaisuuteen.

 

Asukastilaisuuden tekniset järjestelyt oli toteutettu alokasmaisesti, sillä mm. kovaäänisjärjestelyt sekä diaesitysten esittäminen auringon valaisemalle seinälle ontuivat pahasti.

 

Etelä-Alvarin touhunaisen Pirkko Maatraivan ja Etelä-Alvarin puheenjohtajan...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Peltolammi, Palokallio, Multisilta, Pirkko Maatraiva, Juhani Skogberg, Hervanta, Vuores, Peltolamminkatu, Lempääläntie, TKL, lentomelu

Käsittämätöntä - ruoka loppuu Peltolammin koulun oppilasruokailuissa!

Torstai 18.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti uutisoi sähköisessä versiossaan 16.3.2010, että…

 

…"Koululaisten ruoka on loppunut muutamia kertoja kesken viime vuosina Peltolammin koulussa Tampereella. Tällöin oppilaat ovat joutuneet odottamaan ruokaa, jota on tilattu lisää Hatanpäällä sijaitsevasta valmistuskeittiöstä, koska ruokaa ei valmisteta Peltolammin koulussa.

Asiasta huolestuivat muutamat vanhemmat, jotka ottivat yhteyttä Aamulehden toimitukseen. Heidän mukaansa oppilaat joutuvat jäämään välillä jopa kokonaan ilman ruokaa. Väitteiden mukaan näin on tapahtunut jo usean vuoden ajan.

Koulun rehtori Markku Rissanen...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Peltolammin koulu, kouluruokailu

Mistä niitä asioita oikein tulee?

Torstai 19.11.2009 - -Esko Erkkilä-

Saunalahden mainoksessa sanotaan, että mistä niitä senttejä oikein tulee!

 

Tamperelainen asukasaktivisti joutuu nyt toteamaan, että mistä niitä asioita oikein tulee!

 

Asioiden runsaus on nähtävä pääsääntöisesti positiivisena seikkana, sillä XL-ryhmä on saanut kaupunkiin vauhtia. On toki myönnettävä, että...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rantaväylän YVA, Sulkavuori, Peltolammi, Multisilta

Peltolammi - nuorekas toimintalähiö

Perjantai 1.8.2008 - -Esko Erkkilä-

Peltolammi - nukkumalähiö on muuttunut tulevaisuutta uhkuvaksi, vireäksi ja nuorekkaaksi toimintalähiöksi

Peltolammin alueen rakentaminen kerros- ja rivitaloalueeksi alkoi v. 1966.

Peltolammin vahvuus on, että alue rakennettiin aikanaan väljästi.  Kerros- ja rivitalot on sijoitettu suorastaan viehättävästi metsän siimekseen.  

 

On selvää, että kaupungin suunnittelijat ovat vuosien aikana pyrkineet himoiten tiivistämään aluetta.  Se on kuitenkin pystytty estämään ja siinä työssä Peltolammiseuralla on ollut keskeinen rooli.  

 

Peltolammin säilyttäminen väljästi rakennettuna tulee olemaan Lakalaiva-suunnitelmien edetessä entistä haastavampaa.  

 

Peltolammin eräs vahvuus on alueen asukkaiden keski-iän nuorentuminen. Väestön nuorentuminen perustuu sille, että Peltolammilla syntyneet nuoret ovat alkaneet arvostamaan synnyinseutuaan ja muuttavat vanhemmalta väeltä vapautuviin asuntoihin.  

 

Alueen keski-iän alentuminen on nykyaikana harvinaista, sillä seniori-ikäisten osuus on yleisesti kasvamassa. Peltolammin kerrostalojen sisäänkäyntitiloissa lastenvaunujen esiintyminen on kuitenkin ilahduttavan runsasta.  

 

Tulevina vuosina Peltolammin asukkaiden suuri haaste on se, että Tampereen kaupungin päättäviin elimiin saadaan Peltolammin puolesta toimivia uusia päättäjiä.   

 

Peltolammin puolesta toimivan päättäjän tulee olla aidosti sitoutumaton esim. johonkin asumismuotoon.  Peltolammilla ovat kerrostalo- ja rivitaloasuminen keskenään hyvässä harmoniassa.  

 

Olen syksyn kunnallisvaaleissa ehdokkaana ja asunut Peltolammilla yli 30 -vuotta - aluksi rivitalossa Palokallionkadulla ja vuodesta 1988 alkaen omakotitalossa Ruokomäenkadulla.  

 

Tunnen Peltolammin vahvuudet ja haluan säilyttää sekä kehittää aluetta tulevien vuosien kuluessa.  En pysty siihen yksin, vaan toivon Peltolammin alueen asukkailta kehittämisideoita - tehdään arjen asioita kehittämällä Peltolammista entistä mukavampi paikka asua !  

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Peltolammi, nuorekas

« Uudemmat kirjoitukset