Lähiruokatilaisuus puhuttaa jo etukäteen

Sunnuntai 16.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja MSL-Tampere järjestävät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaassa Tampereella (osoite: Väinö Linnan aukio 8) tiistaina 18.9.2012 klo 17.30 - 20.00.

 

Tilaisuuden kattoteemana on haastavasti...

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olen ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa tapahtumaa.

 

 

 

Ilmoitimme tapahtumasta Aamulehdessä eilen eli 15.9.2012.

Tilaisuudessa alustavat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Paneelissa on alustajien lisäksi mukana Titta Mattila kuluttajien edustajana.

 

 

 

Tilaisuuden avaajana ja illan lopuksi järjestettävän paneelin johdattelijana toimii MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski. Hän kirjoitti Aamulehdessä vierailijana 15.9.2012 tilaisuutta pohjustaen ja otsikoi juttunsa ”Kohta Brasilian broilerikin on lähiruokaa”.

 

 

 

Visa Merikosken kirjoitus ja sen keräämät kommentit ovat nähtävillä Aamulehden nettisivuilla (www.aamulehti.fi/puheenaihe)

 

 

Tervetuloa kauempaakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karkuvuoren tunnelin kunnostustarve antaa osviittaa Rantaväylän tunnelin todelliselle kunnossapidolle ja korjaustarpeelle

Maanantai 27.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus tiedotti 24.08.2012, että Tampereen itäisellä ohikulkutiellä oleva Karkuvuoren tunneli joudutaan ensi kesänä korjaamaan.

 

Karkuvuoren tunneli sijaitsee Lahdesjärven ABC-liikenneasemalta hieman Jyväskylän ja Lahden suuntaan. Helsingin ja Turun suunnalta Tampereen kautta Jyväskylään menevä liikenne joutuu käyttämään Karkuvuoren n. 300 metriä pitkää tunnelia.

 

Tunnelin seinä- ja kattorakenteissa on havaittu veden aiheuttamia vaurioita, minkä vuoksi tunnelin kaikki pintarakenteet täytyy pahimmassa tapauksessa uusia. Sama vaurio on havaittu kummassakin tunneliputkessa.

 

ELY-keskuksen tiedote on paha takaisku Tampereen Rantaväylän tunnelia kannattaville.

 

Tieto tulee ”tunnelipuolueen” kannalta todella pahaan aikaan, sillä kunnallisvaalit lähestyvät ja Karkuvuoren tunnelin korjaustarvetieto tulee heidän kannaltaan mahdollisimman huonoon aikaan.

 

Jokainen osaa yhdistää Karkuvuoren tunnelin nopeasti ilmaantuneen korjaustarpeen siihen keskusteluun, jota Tampereella käydään Rantaväylän tunnelin tarpeellisuudesta.

 

Nykyiset päättäjät ovat hyväksyneet Rantaväylän tunnelin rakentamisen. Tunneli on rakennusliikkeiden tahto, sillä sen rakentaminen antaisi niille runsaasti uusia tontteja Näsijärven rantaan.

 

Rakennusliikkeet tulisivat myymään asuntoja aluksi hieman rantaviivaa kauemmas rakennettavista kerrostaloista. Kun ne olisi loppuunmyyty, niin rannemmas rakennettaisiin uusia kerrostaloja ja niistä taas myytäisiin järvinäköalalla olevia huoneistoja. Viis siitä, että ensimmäisen myyntiaallon asuntojen ostajat joutuisivat Näsijärvi-näköalan sijasta katselemaan rantaan rakennettavien kerrostalojen seiniä!

 

Näin rakennusliikkeet jatkaisivat siihen saakka, kunnes rantaviiva olisi rantaa lähinnä olevan kerrostalon vierellä.

 

Haluan, että Rantaväylän tunneliratkaisu otetaan vielä kerran pohdittavaksi, kun Tampereen uuden kaupunginvaltuuston jäsenet on valittu kunnallisvaaleissa 28.10.2012.

 

Tiedän, että nykyisen kaupunginvaltuuston päätöksestä erkaneva päätös merkitsee joidenkin ”sakkojen” maksamista rakennusliikkeille, mutta niiden painoarvo on mahdollisen uuden päätöksen hintana pohdittava erikseen.

 

Karkuvuoren tunnelin ennakoitua aikaisemmin ilmennyt korjaustarve voimistaa kriittisyyttäni Rantaväylän tunnelin tarpeellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala on enemmän kuin kylä

Torstai 16.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Ekokumppanit Oy on ”yritys”, jonka omistavat Tampereen kaupunki liikelaitoksineen yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Yhtiön kolmantena omistajana on vuoden 2009 alusta ollut Tampereen Sähkölaitos Oy. Ekokumppanit Oy tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.  

Olen muutaman kerran käynyt Ekokumppanit Oy:n Ekokumppani Klubi ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Viimeksi ”törmäsin” Ekokumppaneihin Hämeenpuiston Ystävien ja Tampereen kaupungin järjestämässä Puistofiestassa Hämeenpuistossa sunnuntaina 12.8.2012.

Ekokumppanit Oy oli muodostanut näyttelyosastonsa ”Ystäväkylä” –teeman varaan.

Osastolla tutustuttiin Pirkanmaahan ja sen tarjontaan leikkimielisesti kisaillen.

 

 

 

Kisa tapahtui siten, että esittelijän tarjoamasta korista poimittiin kortti, johon oli kirjoitettu jonkin pirkanmaalaisen kylän nimi. Kylä piti osata laittaa oikealle paikalleen Pirkanmaan kartalle. Kartaan oli merkitty kuntarajat, suurimmat tiet suuntaa-antavasti sekä vesistöt, mutta muuta vihjettä kartalta ei kunnannimen lisäksi saanut.

 

Osallistuin kisaan ja sain tehtäväkseni laittaa Mahnalan kylän nimikyltti oikealle paikalle.

 

Tehtävä oli helppo, sillä osasin vaivattomasti asettaa Mahnalan nimikyltin kohdalleen. Nyt jälkeenpäin ajattelen, että olisin voinut vallan hyvin saivarrella ja sijoittaa Mahnalan nimikyltti mökkinaapuriini, sillä myös Lavajärvellä Majajärven rannalla on Mahnalan kylään kuuluvia alueita!

 

Harmittelen, että Ekokumppanit Oy:n kyläkisassa Viljakkala oli rinnastettu tavalliseen kylään.

 

Mielestäni niin ei ole, vaan kysyjät olivat tavoitelleet Viljakkalan kirkonkylää.

 

Ylöjärveen taannoin tapahtuneen kuntaliitoksen myötä viljakkalalaiset ovat mm. Ekokumppanit Oy:n mielestä menettäneet Viljakkalan kirkonkylän ja saaneet tilalle Viljakkalan kylän!

 

En hyväksy menettelyä, vaan haluan ylläpitää Viljakkalan kirkonkylästä edelleen nimeä ”Viljakkalan kirkonkylä”.

 

Kisasta vielä sen verran, että oikeaan osuneen Mahnala-nimen sijoittamisesta sain valita palkinnon tarjolla olleista palkinnoista.

 

Valitsin palkinnokseni Suojärven Suklaatilan 80 grammaa painavan ”Mustikka valkosuklaan”.

Palkinnon nauttiminen oli todellinen juhlahetki!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska Hämeenkyrössä ja lähiruoka - mainiosti yhteensopiva pari!

Sunnuntai 12.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti, Ahlmanin ammattilaitos ja Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke järjestivät Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiskalla Hämeenkyrössä Läheltä hyvää –tapahtuman 10.8.2012. Tapahtuman teemana oli tulla nauttimaan lähialueen antimista!

 

Osallistuin vaimoni kanssa kiireisistä puutarhatöistä huolimatta mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

Tilaisuuden juontajana toimi Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta. Tunnen Kokkolan tilan vankkana sikatilana takavuosilta, mutta nykyisin Aimo-isäntä taitaa olla luopunut sikataloudesta.

 

Kokkolan ohella Läheltä hyvää –tapahtumassa esiintyi kukkaistyttö Ulla Valanto.

 

Kukkaistytön valinnan vuodeksi 2012 on tehnyt raati, johon kuuluivat Tampereen Anttilan tavaratalojohtaja ja Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen jäsen Maarit Kurtén, Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen puheenjohtaja Mirko Lännenpää, Moron tuottaja Jari Mylläri sekä Kukkaistyttö 2011 Tuuli Kuusipalo.

 

 

 

 

Heiskan Läheltä hyvää –tapahtuman luonne oli, että tuottajat olivat pystyttäneet myyntikojuja, joista oli ostettavissa kaikenlaista lähellä tuotettua.

Tapahtumakentän keskellä oli penkkejä ja pöytiä, joiden äärellä pystyi tapaamaan tuttuja sekä nauttimaan tarjolla olleita tuotteita.

 

 

 

 

Heiska ry:n hallituksen jäsen Kauno Perkiömäki (oikealla) koppasi kukkaistyttö Ulla Valannon kainaloonsa ja kukkaistytön vierellä myhäili Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius sekä Heiska ry:n puuhamies Jarmo Puntalo.

 

 

 

Myös Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santala oli tapahtumassa mukana ja tässä hän keskustelee Antero Aleniuksen sekä Jarmo Puntalon kanssa.

 

 

 

Tilaisuuden juontaja Aimo Kokkolalla oli käytössään langaton mikrofoni ja aiheutti tiettyjä haasteita seurata, että missä ja kenen kanssa kulloinkin juontaja keskusteli - oli oltava varuillaan, että ei joutunut haastateltavaksi! 

Tässä Kokkola jututtaa Heiska ry:n hallituksen puheenjohtaja Aarre Taipaletta.

 

 

 

 

Heiskan Tallituvassa riitti tungosta, sillä siellä oli monta mielenkiintoista lähiruokaa tarjoavaa myyjää.

 

 

 

Maa- ja kotitalousnaisten huipputuote oli ruisleivän juuren myyminen.

 

 

 

 

Ruisleivän juurta myytiin pienissä muovirasioissa ja rasian hinta oli 4,00 euroa.

 

 

 

Lähes mökkinaapurissamme sijaitseva Suojärven Suklaatila oli mukana tapahtumassa omalla osastollaan.

Olen saanut seurata Suojärven Suklaatilan kehittymistä yrityksen alkumetreiltä saakka. 

Oikeastaan olen seurannut tilanteen kehittymistä jo ennen yrityksen perustamista, sillä Suojärven navetta oli joskus parisenkymmentä vuotta sitten alkuperäistarkoituksessaan, mutta nyt se on moderni elintarviketehdas. Noudin joskus alkuperäistarkoituksessa olleelta Suojärven tilalta karjanlantaa mökkiviljelystemme kasvun perustaksi!

On hienoa, että Katja Järvenpää kiertää edelleen lähiseudun markkinatapahtumia, vaikka hän onkin saanut miehensä Tomi Järvenpään kanssa rakennettua kattavan dealer-verkoston lähes koko Suomen alueelle!

 

Kannattaa tutustua Suojärven Suklaatilan nettisivuihin eli www.suklaatila.fi. Sieltä löytää kotipaikkakuntansa tai sitä lähinnä sijaitsevan Suojärven Suklaatilan jälleenmyyjän!

 

Nettisivuilta aistii, että Tomi Järvenpää on viestinnän ammattilainen!

 

 

Kiitokset Heiskalle, Aamulehdelle, Ahlmanille sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –hankkeelle tärkeän asian eli lähiruuan edistämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäteveden keskuspuhdistamon YVA maksaa jokaisella yrityskerralla miljoona euroa?

Maanantai 6.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoiminta lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti sekä kehittää vesihuoltoa siten, että pysytään mukana yhteiskunnan kehityksessä.

 

Kauniisti sanottu, mutta käytännön toteutukset ovat vedenhankintasuunnitelmien sekä jätevesien käsittelysuunnitelmien osalta kaikkea muuta kuin ”kauniita”.

 

Käsittelen tässä jutussa Tampereen Veden keskuspuhdistamohanketta ja tarkemmin ilmaistuna hankkeen ympäristövaikutusten arviointeja eli YVA-hankkeita.

 

Hankkeen ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointi kulki nimellä Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA -selostus). Se valmistui 30.10.2008 ja hankkeen konsulttiyrityksenä toimi Pöyry Environment Oy.

 

Hankkeen yhteysviranomaisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen 26.3.2009 antama lausunto keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on murheellista luettavaa. Se kuvastaa hankkeesta vastaavan eli Tampereen Veden ylimielistä suhtautumista suureen ja vakavaan hankkeeseen.

 

Oli luonnollista, että yhteysviranomaisen lausunto ei antanut Tampereen Vedelle mahdollisuuksia jatkaa hanketta suunnitelman pohjalta.

 

Tampereen Vesi ei kuitenkaan lannistunut, vaan otti hihastaan mielestään suurenmoisen valttikortin ja esitti, että keskuspuhdistamo sijoitettaisiin Tampereen Sulkavuoreen.

 

Suunnitelmat kyhättiin nopeasti kokoon ja kiireessä useita asioita jäi huomioimatta.

 

Hankkeen toinen ympäristövaikutusten arviointi kulki nimellä Pirkanmaan keskuspuhdistamo, Sulkavuoren vaihtoehto. Tätä arviointiselostusta ei ole kirjattu täsmällisesti millekään päivämäärälle, vaan valmistumishetkeksi todetaan ”heinäkuu 2011”!

 

On luonnollista, että Tampereen Vesi vaihtoi konsulttiyhtiötä ja nyt onneaan koitti FCG Finnish Consulting Group Oy.

 

Sulkavuoren keskuspuhdistamon hankevaihtoehdon yleissuunnitelmat on laatinut Pöyry Finland Oy ja tunnelien yleissuunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy. Konsultteja esiintyy siis aivan tungokseen saakka!

 

Tampereen Veden keskuspuhdistamohankkeen toisen YVA-yrityksen yhteysviranomaisena toimi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto keskuspuhdistamohankkeen Sulkavuoren vaihtoehdon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettiin 22.11.2011.

 

Yhteysviranomaisen lausunto on yhtä masentavaa luettavaa kuin Tampereen Veden ensimmäisenkin YVA-hankkeen lausunto.

 

Lausunnosta löytyy lukemattomia kohtia, jotka olisivat lupahakemuksen epäämisen syitä. Laskin, että lausunnossa yhteysviranomainen toteaa ainakin kymmenen kertaa

 

Arviointiselostus on tältä osin puutteellinen.  

 

Maininta ei jokaisessa kymmenessä kohdassa ole täsmälleen mainitsemani, mutta asiallisesti kuitenkin samaa tarkoittava.

 

Tampereen Vesi ei hätkähdä vähästä, vaan se jatkaa aloittamallaan linjalla ja nyt on vuorossa kolmannen YVA-selvityksen laatiminen, joista toinen ja nyt tekeillä oleva kolmas yritys kohdistuvat Sulkavuoreen.

 

Osallistuin kutsuttuna edustajana Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen työpajaan 2.8.2012. Edustin Palokallion Omakotiyhdistys ry:tä.

 

Nyt meneillään olevan kolmannen ”YVA-rynnistyksen” konsulttina Tampereen Vesi käyttää Ramboll Finland Oy:tä ja sen vuoksi työpajakutsun olivatkin allekirjoittaneet Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen sekä Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Jukka Hokkanen.

 

Palaan työpajan antiin myöhemmin, mutta kysyin tilaisuudessa Ramboll Finland Oy:n konsultilta, että paljonko tämän suuruusluokan YVA-selvitys maksaa hakijalle. Vastauksen helpottamiseksi heitin hintahaarukaksi 500.000 – 1.000.000 euroa.

 

Konsultti vastasi, että koska kyse on vaativasta hankkeesta, niin kustannusarvio asettuu esittämääni hintahaarukkaan!

 

Kysymykseni ansiosta tamperelaisten tiedossa on nyt, että Tampereen Vesi tulee maksamaan kolmesta keskuspuhdistamohankkeen YVA-arvioinnista todennäköisesti n. kolme miljoonaa euroa!

 

Toistan – 3.000.000 euroa!

 

Ensimmäisestä YVA-lausunnosta suoritemaksu Pirkanmaan Ympäristökeskukselle oli 11.620 euroa ja toisesta YVA-lausunnosta Tampereen Vesi joutui maksamaan suoritemaksua Pirkanmaan ELY-keskukselle 10.700 euroa!

 

On enemmän kuin todennäköistä, että Tampereen Vesi on ykkösluokan asiakas konsulttiyhtiöille!

 

-Esko Erkkilä-

OKRA-maatalousnäyttely alkoi suotuisissa sääolosuhteissa ja runsaan kävijäjoukon siivittämänä

Torstai 5.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Oripäässä järjestettävä OKRA-maatalousnäyttely on tänä kesänä ainoa maatalousnäyttely.

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Kasvukausi –hankkeeseen kuuluvana opintomatkan jäsenilleen OKRAAN näyttelyn ensimmäisenä päivänä eilen eli 4.7.2012.

 

Osallistuin matkalle.

 

Päivän anti oli mielenkiintoinen ja näyttelystä riittäisi kerrottavaa paljonkin.

 

Keskityn tänään vain muutamaan asiaa:

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen suoritti näyttelyn virallisen avauksen.

Kokoomuslaisen ministeri Koskisen puheenvuoro oli kovin lattea ja kuvastaa sitä maatalous- ja elintarvikeasioiden pintapuolista hallintaa – ja halua – joka nykyisellä hallituksella on maan elintarvikehuoltoon.

Latteuksien luettelemisella ei saada aikaan mitään todellista kohennusta maataloustuotantoon eikä elintarvikesektorille. Kuluttajat joutuvat entistä enemmän tuuliajolle elintarvikeasioissa, kun maan hallitukselta puuttuu jämäkkä linja niiden hoitamisessa.

Etelä-Euroopan hulttiomaiden pankkien pelastaminen on nykyhallituksen agendalla ykkösasia ja silloin eivät suomalaisten ruokahuoltoon ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät haasteet ole hallituksen työjärjestyksellä tärkeimpiä asioita.

Surullista, mutta totta.

 

 

Okran näyttelypäällikkö Jukka Isotalo - joka tässä odottaa ministeri Koskisen kanssa avajaistilaisuuden alkamista – kertoi, että ensimmäisen päivän kävijätavoite on 15.000 näyttelyvierasta ja näyttelyn kokonaiskävijämääräksi ennakoidaan 70.000 vierasta. Luvuista voi päätellä, että maatalous ja elintarviketuotanto kiinnostavat kansalaisia.

 

OKRA on perinteisesti saanut myös poliitikot vahvasti liikkeelle kansan pariin:

 

 

Tässä työkaverini johtaja Pasi Lähdetie (vasemmalla) Raisiolta ja kansanedustajat Jari Leppä (keskusta) sekä Katja Taimela (SDP) ovat keskusteluissa Suomen elintarvikehuoltoon liittyvien kysymysten merkeissä.

 

 

Tapasin Lepän ja Taimelan myöhemmin Keskustan teltalla ja pyysin silloin heidät yhteiskuvaan Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikon kanssa.

 

Poliitikot ovat otollisia valokuvauskohteita, sillä kameran nähdessään he ovat auliisti valmiita olemaan kuvauskohteina.

 

 

On mainio asia, että kansanedustajat ovat mukana kesän suurtapahtumissa ja tapaavat niillä toisiaan. Uskon vakaasti, että päättäjien keskinäiset tapaamiset epävirallisemmissa merkeissä auttavat heitä yhdessä löytämään ratkaisuja myös tiukoissa poliittisissa väännöissä!

 

Kiitän jo tässä vaiheessa Lions Club Oripäätä hienon maatalousnäyttelyn järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä hallintohimmeleistä tiensä päässä?

Perjantai 1.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän muodostavat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti.

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jota lyhyemmin kutsutaan nimellä ”Tampereen kaupunkiseutu” järjesti toukokuun 30. päivänä 2012 seminaarin, jonka aiheena oli

 

”Infra on kuntien kilpailukyvyn runko”.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana sain kutsun tilaisuuteen, joka järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Väinö Linnan aukiolla Tampereella.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, sillä siellä vallinnut henki viesti voimakkaasti sitä pinnan alla kytevää eripuraisuutta, jonka on saanut aikaan Kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen ajama kuntauudistus.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurmisen alustus, jonka aiheena oli ”Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö” kuvasti vahvasti sitä epävarmuutta, jota kuntauudistuskaavailut ovat saaneet aikaan Tampereen kaupunkiseudulla.

 

Tampereen kehyskunnat eivät luota kaupunkiseudun yhteistyössä Tampereen muita kuntia hamuilevaan politiikkaan ja tämä luo varjon pääkaupunkiseudun jälkeen maan toiseksi suurimman talousalueen kehittymiselle.

 

Kataisen ja Virkkusen kuntauudistussuunnitelmista kärsivät tamperelaiset, Tampereen kehyskunnat, koko Pirkanmaa ja lopulta koko Suomi.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen oli sisällyttänyt esityksensä alkuun dian, joka taustoitti hyvin niitä erilaisia lähtökohtia, joista Tampereen seutukunnat ponnistavat.

Nurmisen esittämät lukusarjat ovat vankka tae sille, että toimintansa kestävälle perustalle saaneita kehyskuntia ei kiinnosta liittyä tehottomaan Tampereen kaupunkiin.

 

Parhaillaan menossa olevat Tampereen kaupungin ”hätätyönä” laatimat talouden korjaustoimenpiteet karistavat viimeisetkin liittymishalut kehyskuntien päättäjiltä ja asukkailta.

 

Vihreitä edustava nokialainen kaupunginvaltuutettu ja Nokian teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Leo Lähde kysyi Nurmiselta urheilijoille tavallisesti esitetyn kysymyksen:

 ”Miltä nyt tuntuu?”

 

Tampereen seutukunnan palkkarenkinä seutujohtaja yritti tietysti pyöritellä asioita myötäsukaan, mutta kaikesta huomasi, että Tampereen ja kehyskuntien eripura ei anna mielekästä pohjaa seutukunnan työn jatkamiselle.

 

Olen jo aikaisemmin pitänyt Tampereen seutukunnan kyhäämistä turhana hallintohimmelin rakentamisena ja nyt pidetty seminaari vankisti käsitystäni, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä voitaisiin lopettaa.

 

Onneksi kuntayhtymän marraskuulla 2008 allekirjoitetussa perustamisasiakirjassa on osattu valmistautua kuntayhtymän lopettamiseen.

 

Perustamissopimuksen 24 § toteaa näin:

 

”Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma-osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.”

 

Ehdotan, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä asettautuu hiipuvalle toiminnan tasolle ja valmistaudutaan sen purkamiseen tarpeettomana hallintohimmelinä jäsenkuntien syksyllä valittavien uusien valtuustojen päättämällä aikataululla.

 

Mielestäni en syyllisty populismiin, kun totean tuntevani huonoa omaatuntoa, että sain nauttia maittavan lounaan kaikkien teknisten palvelujen seutuseminaarin osanottajien tapaan Ravintola Ziberiassa. Eivät luottamushenkilöt ansaitse ylitsepursuavaa tarjoilua - kahvi- ja teetarjoilu riittää varsin hyvin puolilta päivin alkavan seminaarin tarjoiluksi!

 

Ajattelen niitä lukemattomia lounaita, jotka Tampereen seutukunta on maksanut hallinnossaan mukanaoleville kuntien virkahenkilöille ja myös päättäjille – jo yksistään näiden ilmaisten lounaiden lopettaminen olisi suuri helpotus taloudellisissa ongelmissa painiskeleville kunnille!

On aina muistettava koettu ikivanha totuus:

Ilmaisia lounaita ei ole!

 

Pirkanmaalaisten kuntien edunvalvonnan pitää mielestäni tapahtua Pirkanmaan Liiton kautta – siihen ei tarvita Tampereen seutukunnan tapaista hallintohimmeliä.

 

-Esko Erkkilä-

Kauppa rohmuaa elintarvikkeiden hinnoista yhä suuremman osan!

Torstai 31.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan vasta nyt MTK-Pirkanmaan sääntömääräisen kevätkokouksen tiimoilta, joka järjestettiin Hämeenkyrössä Kylätoimintakeskus Heiskan Antinsalissa huhtikuun 17. päivänä.

 

 

Tilaisuuteen toi Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius.

 

 

 

Kevätkokouksen avasi MTK-Pirkanmaan puheenjohtaja Heidi Tanhua ja hyvin avasikin, sillä Tanhua osasi hyvin kuvailla niitä synkähköjä tunnelmia, jotka vallitsevat alkutuottajien piirissä.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken juontamissa tilaisuuksissa osanottaja tuntee olonsa "turvalliseksi", sillä Visa osaa johtaa suurtakin tilaisuutta jouhevasti.

 

 

Kokouksen merkittävimmän puheenvuoron käytti MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

Hakanen on raketin lailla kohonnut pirkanmaalaisvaikuttajien kärkikaartiin – harmi, että Sastamalassa asuvana Hakanen kuuluu MTK-organisaatiossa Satakunnan alueeseen. No, kaikissa muissa organisaatioissa me pirkanmaalaiset saamme omia Pertin ihan luvan kanssa pirkanmaalaiseksi!

 

Hakasen esityksen aihe oli: ”Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus”.

 

 

Hakasen esityksen keskeinen sanoma oli alkutuottajan aseman heikkeneminen suomalaisessa elintarvikeketjussa.

 Heikkeneminen näkyy käyristä, jotka kuvaavat maatalouden tuotantopanosten ja tuottajahintojen erkanemista 2000-luvulla.

 

 

Pertti Hakasen havainnollistama tilanne veti vakaviksi mm. MTK-Hämeenkyrön puheenjohtajan Tiina Jokelan (vasemmalla), MTK:n hämeenkyröläisen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan (keskellä) sekä Mikko Kärjen (oikealla) Lempäälästä.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen Sastamalasta havainnollisti elintarvikkeiden maltillista hintakehitystä, kun hän vertasi elintarvikkeiden hintaindeksiä (keltainen käyrä) ansiotason kohoamiseen (sininen käyrä).

 

Todelliseen käytännön hintatilanteiden muuttumiseen Hakanen pääsi esityksessään, kun hän valotti eräiden elintarvikkeiden osalta ”hintakakun” jakaantumista eri osapuolten kesken vuosina 2000 ja 2010.

 

 

Kananmunien hinnasta tuottaja sai vuonna 2000 0,82 €/kg eli 36 %, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 0,88 €/kg ja 29,3 %!

Kananmunien osalta kauppa pystyi siis kymmenen vuoden aikana kohottamaan osuutensa kolmanneksesta (36,4%) lähes puoleen (49,2%)!

Kananmunien kuluttajahinta kohosi kymmenessä vuodessa ainoastaan 0,72 €/kg!

 

 

Ruisreikäleivän kohdalla maataloustuottajan osuus sen kuluttajahinnasta on minimaalinen, sillä vuonna 2000 tuottaja sai ruisleivän kuluttajahinnasta 4,9 % ja kymmenen vuotta myöhemmin entistäkin vähemmän eli tasan 4 %!

Kauppa pystyi rokottamaan ruisleivän hinnasta vuonna 2010 jo lähes 9-kertaisen hinnan alkutuottajaan verrattuna!

Kaupan osuuden vertailu tuottajan siivuun verrattuna lienee yllätys kaikille!

 

 

Hakanen selvitti, että viime vuonna kevytmaidon kuluttajahinnasta kaupan osuus oli lähes sama kuin maidontuottajan siivu.

Maito on kaupalle muutoinkin tuottoisa myyntiartikkeli, sillä sen osalta kiertonopeus on suuri, koska rahat kilahtavat kuluttajalta kaupan kassaan paljon aiemmin kuin meijerin lasku kaupalle erääntyy.

 

 

Kuudensadan gramman suuruisen lihamakaronilaatikon hinnasta tuottajan osuus oli viime vuonna 11,5 %, kun kauppa rohmusi kuluttajahinnasta peräti 41,3 %!

 

 

 

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on viime päivinä todennut, että kaupan tienesti elintarvikkeista on kolmen prosentin tietämillä.

 

Varsin vahvaa puppua, sillä tilastot kertovat tyystin toista.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen valotti esityksenä lopuksi elintarvikeketjun eri toimijoiden kannattavaisuutta, kun hän esitti eri osapuolten saamat sijoitetun pääoman tuottoprosentit.

 

Maataloustuottajat jäävät keskimäärin miinukselle, mutta parhaat tilat pääsevät tasolle 3,5 – 5,6 %.

 

Tiedän, että elintarviketeollisuus on ahtaassa raossa taloudellisesti ja Hakasen tiedot vahvistivat asian, sillä suuret lihatalot pääsevät sijoitetun pääoman tuotossa tasolle 2 – 6 %.

 

Kauppa se on joka kannattaa, sillä mm. Keskon tulos sijoitetun pääoman tuotoksi on tasolla 16 %!

 

Kiitän Pertti Hakasta selkeästä esityksestä – näitä tietoja pitäisi pystyä levittämään laajalti myös kuluttajien tietoisuuteen, jotta elintarvikeketjun eri toimijoiden osuus olisi nykyistä paremmin kuluttajien tiedossa!

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Tampereella vilkkaana

Tiistai 15.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan puheenjohtajavaalin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Keskustan piiritoimistoilla eilen ja jatkuu tänään sekä huomenna.

 

Suomen Keskusta valitsee puheenjohtajan Rovaniemellä 8. – 10.6.2012 pidettävässä puoluekokouksessa.

 

Puoluekokousedustajat valisevat puheenjohtajan, mutta asiasta järjestetään puolueen jäsenille mahdollisuus osallistua neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen.

 

Osallistuin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestykseen Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla eilen puolenpäivän tietämillä.

 

Ennakkoäänestys alkoi klo 11.00 ja ennen minua oli piiritoimistolla käynyt jo useita henkilöitä, jotka olivat halunneet vaikuttaa Keskustan puheenjohtajavaalin tulokseen.

 

Ennakkoäänestykseen ja varsinaiseen neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen ovat oikeutettuja osallistumaan jäsenmaksunsa maksaneet Keskustan jäsenet sekä ne, jotka maksavat jäsenmaksun äänestyksen yhteydessä.

 

 

Kuvassa hervantalainen Pentti J. Ilmari suorittaa kansalaisvelvollisuuttaan ja täyttää ennakkoäänestykseen liittyviä tietoja. Käytän tarkoituksella sanaa ”kansalaisvelvollisuus”, sillä Keskustan puheenjohtajan valinta on tässä tilanteessa koko kansan asia.

Ennakkoäänestysvirkailijana piiritoimistolla toimi eilen puolenpäivän tietämillä Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö.

 

Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen yhteydessä Keskusta suorittaa kyselyn, jossa äänestäjiä pyydetään nimeämään mielestään kolme tärkeintä seuraavista vaihtoehdoista:

 

• Riittävän henkilöstön turvaaminen vanhustenhoitoon
• Lasten kotihoidon tuen puolustaminen
• Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen
• Maatalouden edellytysten turvaaminen
• Omaishoitajien palkkaus ja työolot
• Julkisen liikenteen kehittäminen
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen lähellä
• Ympäristön ja vesien suojelu
• Keskittämisen vastustaminen
• Pienet opetusryhmät peruskouluissa
• Yksityistieavustusten säilyttäminen
• Eläkeiän nostaminen
• Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
• Biotalouden edistäminen
• Suomen edunvalvonta EU:ssa
• Yrittäjyyteen kannustaminen

 

Erittäin tärkeäksi koin kysymyksen, joka kuului näin:

 

Mitä asioita Keskustan tulisi seuraavalla valtuustokaudella erityisesti nostaa politiikkansa painopisteiksi omassa kunnassasi?

 

 

Toivon mahdollisimman suurta osanottoa Keskustan puheenjohtajavalinnan ennakkoäänestykseen!

 

Keskustan Pirkanmaan piiritoimisto sijaitsee Tampereella osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1.

 

Soita ovisummeria, astu sisään ja vaikuta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouden ja elinkeinoelämän kannalta

Lauantai 12.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tänään asiaan, jota jo eilen käsittelin eli lähiruuan hankintaan julkisiin keittiöihin.

 

Aihe on minulle monellakin tapaa läheinen, sillä toimin elintarviketeollisuudessa eri tehtävissä yli 40 vuotta ja keskustalaisena kunnallispolitiikkaa harrastavana ruoka-asiat ja erityisesti kotimainen ruoka ovat sydäntäni lähellä.

 

Strategiset päätökset valtakunnan tasolla lähiruuan puolesta on tehty, sillä sitä koskevia linjauksia on iso joukko. Luettelen niistä tärkeimmät:

 

Kestävät valinnat – periaatepäätös VNP 4/2009

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta VNS 6/2010

EUROOPPA 2020 – strategia 2011

MMM luomutavoitteet 2012

Hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat 2012

KULTU 2

 

Lähiruuan etenemiselle on siis valtakunnan tasolla luotu vankka pohja jo edellisen hallituksen aikana ja nykyhallitus on ainakin julistusten tasolla jatkanut sen eteenpäin viemistä.

 

Nyt kuntapäättäjien asia on viedä lähiruoka kuntastrategiaan ja sitä kautta kuntien hankintastrategioihin.

 

Kunnan strategisten päätösten jälkeen ruokapalvelun ammattilaiset jalkauttavat lähiruuan ruokalistasuunnitteluun. Vasta sen jälkeen kuntien hankinnoista vastaavat organisaatiot lähettävät tavarantoimittajille tarjouspyynnöt ja päästään tekemään toimitussopimuksia.

 

Käsittelimme lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa seminaarissa, joka järjestettiin Tampereen Ahlmanilla keskiviikkona 9.5.2012.

Kerroin jo eilen alustuksissa kuulluista seikoista ja nyt valotan ryhmätöidemme tuloksia:

 

 

Ryhmätyötämme veti Pro-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Kati Myllyniemi.

 

 

Tilaisuuden viitisentoista osanottajaa jakaantuivat kolmeen ryhmään ja tässä ryhmien saamat tehtävät.

 

Vastauksemme toimitettiin terveisinä 11.5.2012 pidettyyn Pirkanmaan kuntajohdon tilaisuuteen.

 

Ykkösryhmä…

 

…etsi ruokahuollon reseptisuunnittelusta juttua, joka parantaisi lähiruuan asemaa.

 

He onnistuivat mielestäni hyvin, sillä ideana oli pirkanmaalaisen kalan nykyistä vankemman aseman saaminen maakunnan julkisiin keittiöihin ja sitä kautta pirkanmaalaisten ruokavalioon. Prosessi vaatii toimintatapojen muuttamista, kehitystyön käynnistämistä sekä tiivistä yhteistyötä tuottajien (= kalastajien) kanssa.

Kakkosryhmä…

 

…pohti paikallisten elintarvikkeiden aseman vankistamista kilpailutuksissa.

 

Lähiruuan oikea asemointi kuntastrategiassa ja sen jälkeen sen jalkauttaminen tuottajien kanssa neuvotellen konkreettisiksi tavoitteiksi oli ryhmän linjaus. Neuvottelutulos pitää luonnollisesti kirjata palvelu- sekä toimitussopimuksiin.

 

Kolmas ryhmä…

 

…- jonka työskentelyyn osallistuin – sai tehtäväkseen etsiä näkökohtia lähiruuan eduista alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisten hyvinvoinnille.

 

Tehtävämme oli helppo, sillä lähiruuan aseman vankistaminen tuo lukemattomia etuja alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisille.  

 

Koska kuntapäättäjien kokous, jonka päätöksiin oli tarkoituksemme vaikuttaa,  oli arvatenkin tiivistahtinen, niin päätimme kristalloida mielipiteemme täsmälleen tämän jutun otsikon muotoon eli

 

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouteen ja elinkeinoelämään

 

-Esko Erkkilä-

Julkisten ruokapalvelujen elintarvikekustannuksista ei ole leikattavaksi

Perjantai 11.5.2012 - -Esko Erkkilä-

EkoCentria eli Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –projekti järjestivät keskiviikkona 9.5.2012 yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisrahaston, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Ahlmanin, Tampereen kaupungin ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Pirkanmaan ruokapalvelupäälliköille ja ostamisen ammattilaisille seminaarin, jonka teemana oli ”Lähiruuan hankinta julkisiin keittiöihin – konkreettiset toimet”.

Osallistuin ainoana kunnallisena luottamushenkilönä mielenkiintoiseen seminaariin.

 

Seminaari oli ensisijaisesti suunnattu ruokapalvelupäälliköille, mutta MTK-Pirkanmaan kautta saamani kutsu toivoi mukaan mm. kuntien päättäjiä sekä alkutuottajia. MTK-Pirkanmaan välittämän kutsun saatesanoissa tuottajajärjestön projektikoordinaattori Päivi Fallström totesi nasevasti näin:

 

 ”Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!”

 

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi totesi alustuksessaan, että julkiset ruokapalvelut ovat iso juttu kansallisesti, pieni juttu paikallisesti ja pikkujuttu poliitikoille. Toki Syväniemen toteamuksissa oli kysymysmerkki jokaisen väitteen perässä!

 

Politiikan harrastajana totean, että keskustalaisille julkiset ruokapalvelut eivät ole pikkujuttu. Ne ovat meille eräs tärkeimmistä politiikan lohkoista ja julkiset ruokapalvelut sekä niiden kunnollinen hoitaminen ovat meille tärkeitä.

 

 

Anni-Mari Syväniemi - joka tässä yhdessä MTK-Pirkanmaan Päivi Fallström´n kanssa – totesi aivan oikein, että julkiset ruokapalvelut ovat Suomessa merkittävässä roolissa osana koko yhteiskuntaa.

 

Ne ovat sitä ravitsemusosaamisen, kulutuskäyttäytymisen, talouden ja erityisesti aluetalouden kannalta – julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä rooli jopa koko kansakuntamme kilpailukyvylle.

 

 

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi havainnollisti julkisten ruokapalvelujen osuutta kuntatalouden menoista, kun hän kertoi niiden edustavan kunnan budjetista 2 – 4 prosenttia.

 

Kokonaissummasta henkilöstö-, hallinto-, käyttö- ja kiinteistökustannukset merkitsevät 68 % ja elintarvikekustannuksille jää ainoastaan 32 % eli n. 0,5 % kunnan budjetista!

MISTÄ VOI tai edes kannattaa ENÄÄ LEIKATA...

...kysyi aiheellisesti ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi!

 

-Esko Erkkilä-

Unkarilaisen maidontuotantotilan - Enyingi Agro Private Limited Company - Magda-lehmä lypsi 14. laktaatiokauden aikana 152.000 kiloa maitoa!

Perjantai 20.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Läntisten MTK-liittojen – Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi – maaliskuun lopulla Unkariin järjestämän opintomatkan toinen kotieläinkohde oli yksi maan suurimmista ja vanhimmista maatalousyrityksistä eli Enyingi Agro Private Limited Company.

 

Kohde oli joillekin retkikuntamme jäsenistä jo aikaisemmilta käynneiltä tuttu, sillä tila on suosittu käyntikohde ulkomaisille retkikunnille.

 

Tilalla on 9.000 hehtaaria viljelypinta-alaa ja niillä viljellään mm. maissia, syysvehnää, syysohraa, kevätohraa, hernettä, sinimailasta ja sokerijuurikasta. Taloudellisista syistä öljykasvien eli soijapavun ja rapsin viljelystä on luovuttu.

 

Sokerijuurikkaan osalta tila on Unkarin suurin ja se toimittaa sokerijuurikasta jalostukseen vuodessa n. 50 miljoonaa kiloa. Mainittakoon, että viime vuonna Suomessa sokerijuurikkaan sato oli 675 miljoonaa kiloa eli tämä unkarilainen tila tuottaa sokerijuurikasta n. 7,5 % Suomen kokonaissadosta.

 

Unkarissa maissin keskisato on 9.000 kg/ha, mutta tällä tilalla päästään 12.000 kilon hehtaarisatoihin.

 

Sokerijuurikkaan hehtaarisato on 60.000 kg ja sokeripitoisuus vaihtelee 21…24 %:n välillä. Unkarilaisen jurtin sokeripitoisuus vahvistaa vanhan ja koetun säännön eli sen, että 100 kilometriä etelään nostaa sokeripitoisuutta 1 %-yksiköllä – opin säännön jo siihen aikaan, kun Suomessa oli kaksi sokerijuurikastehdasta eli Salossa ja Säkylässä.

 

Tilan vilja-alasta n. 40 % on siementuotannossa.

 

Yrityksen toiminta jakaantuu kolmelle toimialalle; maidontuotantoon, kasvinviljelyyn ja hevostalouteen.

 

Tilakäynnille tutustuimme maidontuotantoon ja sen jälkeen ajoimme n. 30 kilometrin päähän ja tutustuimme tilan hevostalouteen – hevostaloudesta huomenissa oma juttunsa.

 

Tilan karja oli alun perin kokonaan holsteinia, mutta nyt holsteinin osuus on 35 % ja holsteinin ja friisiläisen risteytystä on 65 %.

 

Nautakarjaa tilalla on 3.500 ja niistä lypsylehmiä 1.800. Lehmät ovat karjan koko huomioiden korkeatuottoisia. Kaikkiaan 14 lehmää on yltänyt satatonnareiksi ja paras lehmä – Magda – on 14:n maidontuotantokauden tuloksena yltänyt 152.000 kilon maidontuotantoon!

 

Lehmien ruokinta perustuu luserni-, sinimailas- ja maissisäilörehuun sekä viljaväkirehuna maissin, ohran ja vehnän käyttämiseen. Ruokinta toteutetaan seosrehuruokintana ja tarvittava valkuais-, kivennäis- sekä vitamiinitäydennys hankitaan premixeinä. Peltopinta-alaa rehuntuotannolle on 2.000 hehtaaria.

 

Alkionsiirto-ohjelma on ollut käytössä yli 20 vuotta, mutta nyt siitä on luovuttu maidon epävakaan markkinatilanteen ja siitoseläinten heikon kysynnän vuoksi.

 

Tilalla on viljalle varastointitilaa 50 miljoonalle kilolle ja tilalla on myös viljankuivuri, jonka kuivausteho on 50 tonnia tunnissa.

 

Tilan traktorit ovat merkiltään New Holland. Isoja traktoreita (yli 200 hv) on 9 kpl ja keskikokoisia (100 – 200 hv) 7 kpl.

Jutun lopuksi muutama valokuva selityksineen:

 

Unkarilaiseen maatilaympäristöön oleellisena osa kuuluva vesitorni oli tällä tilalla tämän näköinen.

 

 

 

Asiantunteva karjamestari kertoi kokeneen opastajan rutiinilla tilan nautakarjataloudesta. Oppaamme Tünde oppi tilakäynnin aikana runsaasti uusia karjatalouteen liittyviä suomenkielisiä sanoja.

 

Tilan päärakennuksen kattoterassilta oli hyvät näköalat karjarakennusten suuntaan.

 

 

 

Amerikalaisvalmisteinen ja Xpressway-merkkinen lypsyasema oli kooltaan 2 x 32 paikkaa.

 

Lypsyasemalla työskentelee 3 lypsäjää työvuorossa ja neljäs henkilö tuo lehmiä lypsypaikalle sekä suorittaa lypsypaikan desinfioinnin aina lypsämisen jälkeen.

 

Lypsyasema toimii pesutaukoja lukuun ottamatta 24 tuntia vuorokaudessa.

 

Ihmistyövoimalla suoritettava lypsytyö on halvan työvoimakustannuksen vuoksi edullisempaa kuin lypsyrobottien hankkiminen.

 

Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä. Maitoa tulee päivässä 40.000 – 50.000 litraa ja sen jäähdyttäminen tapahtuu nopeasti – maitoauto käy tilalla kahdesti päivässä.

 

Maidon rasvapitoisuus on 4,2 % ja valkuaispitoisuus 3,6 %.

 

Maidosta saatava hinta on 60 HUF/litra eli n. 0,20 €/litra.

 

 

Ulkosalla oli lukuisia puurakenteisia vasikkaigluja…

 

 

 

…mutta lasikuiturakenteiset vasikkaiglut olivat valtaamassa alaa.

 

 

 

Igluissa vasikoiden oli ilmiselvästi mukava köllötellä.

 

 

 

Saimme vilkaista myös poikimaosastolle, jossa vasikka oli parhaillaan näkemässä ensimmäistä kertaa päivänvaloa.

 

 

 

Pukeuduimme asianmukaisesti valkoisiin suojatakkeihin, mutta jalkinesuojia ei riittänyt kaikille.

 On muistettava, että ulkomaisella kotieläintilalla käynnin jälkeen ei saa mennä kotimaisella kotieläintilalla karjasuojiin kuin vasta 72 tunnin pituisen varoajan jälkeen.

 

 

Kaikki satatonnarit olivat saaneet kunniakirjat sekä seppeleet ja niillä oli arvoisensa kunniapaikka kokoushuoneen seinillä.

 

 

Elinaikanaan 152.000 kilon maitotuotokseen yltäneen Magdan kuva oli tilaa esitelleen karjamestarin ylpeydenaihe.

 

 

Satatonnareiden komeita pyttyjä sekä…

 

 

 

…kauniita lehmäveistoksia oli kokoushuoneessa ja käytävillä runsaasti.

 

 

 

Tilalta lähdettäessä kuvaamani voikukka toi mieleen kohta Suomeenkin ehtivän kevään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Säilöttyjä juttuja

Sunnuntai 1.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Terveisiä Unkarista!

 

Olen ollut poissa tietokoneeni ääreltä runsaan viikon ajan ja se on merkinnyt, että näiden sivujen lukijat ovat joutuneet lukemaan ”säilöttyjä juttuja” eli viime päivinä julkaistut jutut ovat olleet kirjoitettuina jo useita päiviä ennen niiden julkaisemista.

 

Poissaoloni tietokoneen näppäimistön ääreltä alkoi jo maaliskuun 24. päivänä, sillä silloin alkoivat Tampereella Suomen Keskustan politiikka- ja toimintapäivät. Kaksipäiväinen tapahtuma oli mielenkiintoinen sekä tulevaisuuteen tähtäävä ja sieltä riittää kerrottavaa runsaasti.

 

Pyrin lähiaikoina käsittelemään politiikka- ja toimintapäivien runsasta antia myös näillä sivuilla.

 

Välittömästi Keskustan politiikka- ja toimintapäivien jälkeen alkoikin Unkarin-matkamme, joten aiheita riittää!

 

Unkarin-matka oli kolmen MTK-liiton jäsenilleen järjestämä opintomatka, jolle osallistui viitisenkymmentä MTK:n jäsentä Pirkanmaalta, Satakunnasta sekä Varsinais-Suomesta. Tutustuimme matkalla laajasti Unkarin maatalouteen, metsätalouteen, kotieläintalouteen, kasvinviljelyyn sekä maatalouden sivuelinkeinoihin. Unkarin vahva kulttuuripohja ja maan keskeinen rooli Euroopan myllerryksissä merkitsee, että pystyimme hieman perehtymään myös Unkarin värikkääseen historiaan – jopa sotahistoriaan – sekä kulttuuriin. Aineistoa matkalta kertyi paljon ja tarkoitukseni on käsitellä lähiaikoina matkan antia myös näillä sivuilla.

 

Paluu Suomeen Unkarista oli säiden osalta ankea, sillä saavuimme kesäisistä olosuhteista suoraan takatalveen.

 

Unkarissa aloiteltiin kylvötöitä ja puistoihin istutetut kukat kukkivat. Samaan aikaan Suomessa hanget kasvavat, joten tasan eivät käy onnenlahjat ainakaan säiden osalta.

 

Unkarilaiset arvostavat Suomea ja suomalaisia – sen oli helppo havaita tiukan ohjelmamme aikana. Olimme kaikkiin kohteisiin tervetulleita ja meille esiteltiin asioita perusteellisesti.

 

Palaamisiin Keskustan politiikka- ja toimintapäivien sekä Unkarin-matkamme kokemusten tiimoilta!

 

-Esko Erkkilä-

Tammisunnuntain merkitys ei saa unohtua

Maanantai 30.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tammisunnuntaita vietetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista sunnuntaina tammikuun 27. päivänä 1918.


Katsotaan, että Tammisunnuntaista alkoi Suomen Vapaussota.


Tammisunnuntain viettäminen on vilkkainta Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Tampereen Tuomikirkossa vietettiin eilen Tammisunnuntain Kirkkojuhlaa.


Kirkkojuhla alkoi klo 15.00 ja sen järjestäjinä toimivat Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri ry.


Olin mukana Tammisunnuntain Kirkkojuhlassa Tampereen Tuomiokirkossa.

Juhlan aluksi Suomen lippu saapui juhlatilaisuuteen ja se ryhmittyi lippulinnan eteen.

Seurakuntaneuvos ja Peltolammin koulun entinen rehtori Kalevi Nummi luki katkelmia Raamatusta.

Kirkkojuhlan sotilasmusiikista huolehti Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.


Panssarisoittokunta esiintyi Tuomiokirkon lehterillä ja alhaalta näkyi ainoastaan kapellimestarin selkä.


Soittokunta esitti Isä meidän, Pyhiinvaeltajien kuoron sekä Narvan marssin. Narvan marssin kuunteleminen on joka ainoa kerta todellinen juhlaelämys.

Huomaathan lehterikaiteessa osan Köynnöksenkantajat -teoksesta!

Poikakuoro Pirkanpojat esitti Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan ja Finlandian sekä Fredik Paciuksen Suomen laulun. Pirkanpoikien johtajana toimi Jouni Rissanen.

Kirkkoherra Lauri Salmisen puhe oli väkevää sananjulistusta, jossa Tammisunnuntain syntyhetket kerrattiin Kirkkojuhlan yleisölle.


Salminen totesi, että Tammisunnuntain tapahtumista alkanut Vapaussota lunasti Suomen itsenäisyyden pariksi vuosikymmeneksi.

Tammisunnuntain testamenttina kirkkoherra Salminen totesi, että kansakunta tarvitsee keskinäistä yhteyttä, ei eripuraa.

Kirkkojuhlan loppuliturgian suoritti kirkkoherra Esa Eerola.


===

Tampereen Tuomiokirkko on taidemaalari Hugo Simberg´n maalausten merkittävä sijoituspaikka.

Freskon Kuoleman puutarha Simberg on maalannut vuonna 1906 ja se on esillä Tampereen Tuomiokirkon kirkkosalissa.

Tuomiokirkon lehterikaiteessa on Simberg´n fresko Köynnöksenkantajat, jossa 12 poikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Tässä on kuvattuna eräs ruusuköynnöstä kannatteleva poika.

Köynnöksenkantajat -teoksen pituus on 52 metriä.

Hugo Simberg´n hyvin tunnettu teos on Haavoittunut enkeli.

Alkuperäinen teos sijaitsee Ateneumissa Helsingissä, mutta Simberg maalasi lähes samanlaisen myös Tampereen Tuomiokirkkoon. Tämä Tampereen teos on alkuperäistä hieman suurempi ja maalauksen tausta on erilainen kuin Ateneumissa olevalla.

Haavoittunut enkeli sijaitsee Tampereen Tuomiokirkon lehterillä.

Tammisunnuntain Kirkkojuhla oli arvokas juhlatilaisuus ja palautti mieleen itsenäisyytemme alkuaikojen vaikean ajanjakson.

Toivon, että myös jälkipolvemme muistavat Tammisunnuntain ja osaavat antaa arvoa itsenäisyytemme varhaistapahtumille.

-Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrysen Pirkanmaan maakunnallisesta vaalijuhlasta muodostui kerrassaan hieno kansalaisjuhla

Maanantai 16.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidenttiehdokas, VTT Paavo Väyrysen taustajoukot järjestivät eilen Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan Tampereen Yliopistolla.


Juhlatilaisuuden piti alkaa kahvitarjoilulla klo 14.15, mutta kahvitarjoilu oli aloitettava jo klo 14.00, sillä juhlayleisöä oli jo silloin paikalla aulan täydeltä.

Juhlatilaksi oli varattu Yliopiston juhlasali ja innostunut yleisöjoukko täytti 650-paikkaisen juhlasalin melkein viimeistä istuinsijaa myöten.

Tässä juhlayleisöä puhujakorokkeelta vasemmalle katseltuna.

Vaalijuhla aloitettiin juhlatilaisuuteen sopivalla tavalla eli Maamme-laululla. Esilaulajana toimi Iinu Kuusento.

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola avasi juhlatilaisuuden ja toivotti presidenttiehdokas Paavo Väyrysen, Vuokko Väyrysen sekä salintäyteisen yleisön tervetulleeksi juhlaan.

Vuorensola totesi avauksessaan, että Suomi tarvitsee nyt arvojohtajaa joka on kokenut, isänmaallinen, suvaitseva sekä rohkea päättäjä.

Monivuotisen henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella Vuorensola totesi olevansa vakuuttunut, että VTT Paavo Väyrynen täyttää nämä kriteerit.

Vuorensolan avaustervehdyksen jälkeen Iinu Kuusento esitti orkesterinsa Iinu Kuusento Cuontry Group´n säestyksellä kaksi amerikkalaistyylistä kappaletta.

Vaalijuhlan juhlapuheen piti VTT, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen.

Väyrynen totesi kiertäneensä paljon ympäri maata ja muistutti, että hän on käynyt kampanjansa aikana useasti myös Pirkanmaalla ja Tampereella.

Väyrynen totesi, että äänestäjillä on oikeus tavata presidenttiehdokas henkilökohtaisesti. Ei riitä, että ehdokkaat näyttäytyvät jääkiekko-otteluissa, raveissa tai kauppakeskuksissa.

Paavo Väyrynen luonnehti vaalikampanjaa antoisaksi ja vähän hauskaksikin kokemukseksi. Hän antoi tunnustusta vaimolleen eli Vuokko Väyryselle ”mukanaelämisestä”.

Sitä Väyrynen harmitteli, että presidentin tärkein vastuualue eli ulkopolitiikka on jäänyt vaalitaistelun aikana liian vähälle huomiolle. Paavo Väyrynen vakuutti, että ennen toista äänestyskierrosta sitä tullaan käsittelemään.

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen totesi hymynkare suupielissään mutta totuudenmukaisesti, että nykyisellä Venäjän pääministeri Vladimir Putinilla oli kunnia tutustua häneen jo joulukuussa 1991, kun Putin kuului Suomessa vierailleen Pietarin pormestarin seurueeseen. Vierailun isäntänä toimi silloin Paavo Väyrynen.

Väyrysen puhe oli kerrassaan mainio ja sytyttävä. Salintäyteinen yleisö puhkesi sen aikana viitisentoista kertaa suosionosoituksiin – unohtumaton kokemus!

Väyrysen juhlapuheen jälkeen oli taas vuorossa Iinu Kuusennon ja hänen bändinsä esittämät kaksi musiikkiesitystä.

Niitä ja seuraavan puhujan puheenvuoroa juontaessaan Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola kommentoi Väyrysen juhlapuhetta nasevasti:

”Turvallinen puhe!”

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenvuoro oli otsikoitu: ”Maakunnan vaikuttajan puhe”.

Hanhilahti käsitteli puheessaan lyhyesti useita Pirkanmaata koskettavia teemoja. Erityistä huolta hän kantoi siitä, että kuntaliitoskeskustelut ovat lähes lopettaneet kuntien välisen yhteistoiminnan. Hanhilahti teki selväksi, että Tampereen Keskusta ei kannata kuntaliitoksia.

Iinu Kuusento toimi esilaulajana, kun juhlayleisö seisaalleen nousten lauloi virallisen ohjelman päätteeksi Pirkanmaan maakuntalaulun.

Ohjelma jatkui salissa ja aulassa virallisen osuuden jälkeenkin, sillä Jukka Koivula haastatteli Paavo Väyrystä ”kaiken kansan kuullen”.

Myös MTV:n toimittaja ja kuvausryhmä halusivat kuulla presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ajatuksia.

Paavo Väyrynen näytti juhlapuheensa aikana tavaramerkkinsä tupla-veen eli W.

En ehtinyt sitä puheen aikana kuvaamaan, mutta tilaisuuden jälkeen pyysin Paavoa sen näyttämään ja tässä on hieno tulos!

Pääsin käymään lyhyen keskustelun Vuokko Väyrysen kanssa ja Vuokko totesi, että on aina mukava päästä käymään Tampereella.

Kuva on kamerallani kansanedustaja Arto Pirttilahden näkemys Vuokko Väyrysestä ja minusta!

Senaattori Arto Pirttilahti halusi päästä toisenkin kerran kamerani taakse kuvaajaksi ja tässä yksi ”Artsin” otoksista.

Superin tamperelainen kenttäpäällikkö Raija Moilanen hymyilee Paavon ja minun välissäni ja Vuokonhan kaikki tuntevat!

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola yhteenveti Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan ja totesi, että nyt jatkamme vaalityötä pitäen mielessämme Paavo Väyrysen ja Suomen lipun!

Voisiko sen hienommin presidenttiehdokas Paavo Väyrysen vaalijuhlan päättää!

-Esko Erkkilä-

Yhteenvetoa mielipiteistäni Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnitteluun

Sunnuntai 8.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuuden puuttuminen Tampereelta merkitsee, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa käsittelevä yleisötilaisuus on ennen kaavatyön jatkamista järjestettävä Pirkkalan, Ylöjärven, Nokian sekä Lempäälän lisäksi myös Tampereella. Vain näin pystytään takaamaan kaavatyön osallistuva ja avoin käsittely.

 

Tampereen läntisen oikoradan sisällyttäminen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tärkeää. Se on ensiarvoisen tärkeää Tampereen seutukunnan raideliikenteen kokonaissuunnittelun kannalta ja se on tärkeää myös koko kansantalouden kannalta. Oikoradan sijoittamista samaan luontokäytävään suunnitellun VT 3:n oikaisun kanssa on pidettävä sitovana tavoitteena.

 

Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen pitää toteuttaa jo ennen läntisen oikoradan valmistumista. Järjestelyratapihalla suoritettavat vaunujärjestelyt aiheuttavat vaikeasti torjuttavaa iskumelua ja sen vuoksi lähialueiden asumisviihtyvyys kärsii. Vaarallisten aineiden jatkuva käsitteleminen keskellä kaupunkia merkitsee turvallisuusuhkaa, joka toteutuessaan merkitsisi suurkatastrofia. Järjestelyratapihan siirtäminen mahdollistaa aivan uudet näkymät Tampereen asuntotuotannon, elinkeinoelämän ja palveluiden laajenemiselle etelän suuntaan.

 

Tampere-Pirkkalaan suunniteltu toinen kiitotie ei ole tarpeellinen. Se rajoittaisi lisääntyvän lentomelun vuoksi pysyvästi Pirkkalan sekä koko eteläisen Tampereen asutuksen ja virkistyksen kehittämistä ja sen vuoksi sen suunnittelusta pitää luopua. Selvitykset ja neuvottelut lentomelua aiheuttavan hävittäjälentotoiminnan siirtämisestä muualle on aloitettava.

 

Valtatie 3 Lakalaivan liikennejärjestelyt ovat vaikeita ja ne eivät sovellu valtakunnan eräälle tärkeimmistä valtateistä. Suunniteltu Marjamäki-Kulju-Pirkkala – VT 3:n oikaisu palvelisi Tampereen seutua, Pirkanmaata sekä koko läntistä Suomea ja sen vuoksi kyseinen VT 3:n oikaisu pitää toteuttaa nopeutetulla aikataululla. Tiesuunnittelun pitää tapahtua tiiviissä yhteistyössä läntisen oikoradan suunnittelun kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen läntisen oikoradan sisällyttäminen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tärkeää

Keskiviikko 4.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2008 valmistui selvitys, jossa todetaan, että rataverkon kehittämiseksi on perusteltua rakentaa Tampereen läntinen oikorata.

 

Oikorata on eräs keskeisistä kysymyksistä, joihin paneudutaan Pirkanmaan 2. vaihekuntakaavassa.

 

Näen Tampereen läntisen oikoradan keskeisen merkityksen Tampereen, Pirkanmaan ja koko Suomen kannalta. Kannatan Tampereen läntisen oikoradan rakentamista ja olen ollut sen kannalla jo pitkään.

 

Tampereen läntiselle oikoradalle on lukemattomia perusteita.

 

Oikorata nopeuttaa erityisesti tavaraliikennettä ja mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen Tampereen ydinkeskustasta etäämmälle. Tavara- ja pitkänmatkan matkustajaliikenteen siirtyminen Tampereen ydinkeskustasta pois antaa mahdollisuuden kehittää Tampereen joukkoliikennettä järkevästi.

 

”Turhan” kiskoliikenteen loputtua tai ainakin radikaalisesti vähennyttä, on mahdollisuus suunnitella monipuolisesti kiskoihin perustuvaa Tampereen ja Tampereen seutukunnan joukkoliikennettä.

 

On itsestään selvää, että Tampereen oikorata pitää linjata Tampere-Pirkkalan lentoaseman kautta.  Kunhan Helsinki-Oulu rautatie saadaan kulkemaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman odotushallin "alakerran" kautta, monta liikenteellistä pulmaa saa Suomessa ratkaisunsa!

 

Oikorata lisää asumisviihtyvyyttä Tampereen keskusta-alueella ja parantaa laajan alueen turvallisuutta, kun vaaralliset rautatiekuljetukset voidaan ohjata tiheästi asutun Tampereen ydinkeskustan ohi.

 

Ohitusradan linjauksen osalta totean, että ratalinjauksen löytäminen on haasteellista, mutta periaatteena on pidettävä, että kyseessä oikorata. Suunnitelmien kakkosvaihtoehto ei ole oikorata.

 

Tunnen omakohtaisesti maanomistajana rautatierakentamisen kirot, sillä kotitilani metsistä joutui Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle 4 hehtaaria. Osin sillä perusteella uskallan esittää, että Tampereen oikoradan linjaus on tehtävä nimenomaan oikoratana.

Tässä kuva Nokian yleisötilaisuudessa esilläolleesta oikoradan alustavasta linjuksesta.

Kova oli tungos Nokian yleisötilaisuudessa sillä rastilla, jolla esiteltiin oikoratavaihtoehtoa.

 

Kannatan lämpimästi Tampereen läntisen oikoradan sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan ja toivon oikoradalle nopeaa toteuttamisaikataulua!

 

-Esko Erkkilä-

VT3:n nykyinen koukkaus Lakalaivan kautta pitää oikaista rakentamalla Marjamäki-Kulju-Pirkkala -tieyhteys

Maanantai 2.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan liittyen on laadittu verkollinen selvitys Valtatie 3:n oikaisusta Lempäälän Marjamäen ja Pirkkalan Lentoasemantien eritasoliittymän välillä.

Hanke on kannatettava ja sen vauhdittaminen on nyt ajankohtaista.

 

Verkollisessa selvityksessä paneudutaan ansiokkaasti Tampereen seutua koskeviin näkökohtiin, mutta selvityksessä jää liian vähälle painoarvolle tieoikaisun maakunnallinen ja erityisesti valtakunnallinen merkitys. Suunnitellun oikaisun maakunnalliset ja valtakunnalliset vaikutukset kiirehtivät hankkeen toteuttamista.

 

Selvityksessä valotetaan monipuolisesti osuudelle määrättävää nopeusrajoitusta. Nopeusvaihtoehtoina käsitellään 100 km/h ja 120 km/h.

 

Kannatan nopeutta 100 km/h, sillä se mahdollistaa paremmin sen, että oikaisu palvelee kitkattomasti Tampereen ydinkeskustaa ja sinne/sieltä suuntautuvaa liikennettä.

 

Marjamäki-Kulju-Pirkkala –tielinjauksen pakkopisteet oikaisun molemmissa päissä ovat yksiselitteiset ja järkevät. Koska linjausvaihtoehdot ovat tienkäyttäjän kannalta tasavertaiset, on ryhdyttävä yleissuunnitelman laatimiseen ja sitä kautta YVA-selvityksen tekemiseen.

 

VT 3:n linjaus Marjamäki-Kulju-Pirkkala on kokonaistaloudellisesti kannatettava hanke, sillä se palvelee monin tavoin Tampereen seutua, Pirkanmaata ja tehokkaasti  myös Satakuntaa sekä Seinäjoen-Vaasan-Kokkolan seutua ja sen myönteiset vaikutukset säteilevät aina Ouluun saakka.

 

Toivotan hankkeelle ripeää eteenpäin menoa!

 

 -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.

Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.

Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.

Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen on tarpeellinen operaatio

Perjantai 30.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs merkittävimmistä kohdista on Tampereen järjestelyratapihan sijoittaminen uuteen paikkaan.

 

Järjestelyratapihan siirtäminen on tärkeää monistakin syistä, mutta tässä yhteydessä kiinnitän huomiota vain niihin syihin, jotka vaikuttavat tavallisen tamperelaisen normaaliin elämään.

 

Järjestelyratapihan melu on suuri ongelma. Vaunujärjestelyissä syntyvä melu on iskutyyppistä melua, joka on erityisen rasittava melutyyppi. Iskumelua on myös erittäin vaikea torjua tavanomaisin meluntorjuntakeinoin kuten meluvalleilla ja/tai meluaidoilla.

Tutkimuksin on todettu, että järjestelyratapihan melu yltää "iskuissa" tasolle 120 desibeliä!

 

Meluongelman merkitystä kasvattaa se, että järjestelyratapihan melu ajoittuu voittopuolisesti iltaa, yöhön ja aamutunteihin, jolloin ihmiset nukkuvat tai lepäävät.

 

Järjestelyratapihalla käsitellään vaunuja, joiden lastina on vaarallisia aineita. Tämä merkitsee huomattavaa riskiä vaarallisten aineiden aiheuttamalle katastrofille. Jo yksistään tämän syyn vuoksi Tampereen järjestelyratapiha pitäisi nopeasti siirtää turvallisempaan paikkaan.

 

On hyväksyttävää, että Tampereen järjestelyratapihan siirtämistä pohditaan osana Tampereen läntisen oikoradan toteuttamista.

 

Lopullisessa päätöstilanteessa järjestelyratapihan siirtäminen on mielestäni kuitenkin käsiteltävä erillisasiana läntisestä oikoradasta.  Järjestelyratapihan siirtäminen on toteutettava nopeammin kuin Tampereen läntinen oikorata.

 

-Esko Erkkilä-