Suomalainen turkistalous meni viime vuonna vahvasti eteenpäin

Torstai 14.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella, Helsingissä ja Turussa vandalismia harjoittaneet turkistalouden vastustajat kokivat viime vuonna suuren tappion, sillä maamme turkistalous meni merkittävän harppauksen eteenpäin.

Näin on pääteltävä niistä luvuista, jotka Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkisti vuoden 2010 rehunvalmistuksesta maanantaina 11.4.2011.

Suora lainaus Eviran tiedotteesta 11.4.2011:

”Turkiseläinrehusekoittamoissa rehua valmistettiin vuonna 2010 yhteensä 332 miljoonaa kiloa. Määrä oli 24 miljoonaa kiloa eli lähes kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2009.”

Kahdeksan prosentin kasvu on hieno saavutus!

Se merkitsee, että turkistalous on käyttänyt rehuseostensa valmistukseen merkittävästi enemmän teurasjaetta kuin edellisvuonna. Turkistalouden teurasjakeesta teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi kotimaisen lihan sekä lihajalosteiden kuluttajahintaa – lihaa, makkaroita ja muita lihataloustuotteita vähittäiskauppojen kylmätiskeistä ostava kuluttaja on hyötynyt turkistalouden eteenpäinmenosta. Hyvä turkistalous!

Myös suomalaista viljaa turkistalous on käyttänyt merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna – kypsennetty vilja kun on tärkeä raaka-aine turkiseläinten rehuseoksissa!

Luvuista voi päätellä myös sen, että turkisala on kohentanut edellisvuotta enemmän Itämeren ravinnetilaa, sillä Itämerestä pyydettyä roskakalaa – Itämeren fosforitilannetta heikentävää kalaa – on pystytty käyttämään suomalaisessa turkistaloudessa entistä enemmän. Tämä, jos mikä on luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Nostan hattua kotimaisen turkistalouden eteenpäinmenolle ja toivottelen sille hyviä vuosia myös tulevaisuudessa!

-Esko Erkkilä-

Pelottavaa vandalismia Tampereella

Keskiviikko 13.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Koimme maanantai-aamuna 11.04.2011 Tampereella pelottavia hetkiä, kun totesimme, että vandalismit olivat yön aikana iskeneet Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden sekä Kristillisdemokraattien vaalijulisteisiin.

Keskustan ja Kokoomuksen vaalijulisteiden päälle oli liimattu manipuloituja kuvia tarhaketuista. Erityisen kuvottavalta ja pelottavalta tuntui, kun pääministeri Mari Kiviniemen manipuloitu kuva oli liimattu Vihreiden ja Kristillisdemokraattien vaalijulisteen päälle! Kuva oli niin kuvottava, että en pysty sitä kuvailemaan.

Luonnollisesti tein vandaalien töistä rikosilmoituksen samaan tapaan kuin tein heidän toimistaan Sentterin ikkunoiden maalaamisesta.

Nyt Poliisin edustajat ottivat rikosilmoitukseni vakavasti, sillä vastaavaa toimintaa oli tapahtunut edellisyönä myös Helsingissä sekä Turussa.

Vandalismin kohdistaminen Tampereella Keskustan lisäksi Kokoomukseen, Vihreisiin ja Kristillisdemokraatteihin oli uutta Helsinkiin ja Turkuun verrattuna.

Toivon, että poliisitutkinnassa tutkitaan mahdolliset kytkennät taannoisen Sentterin vaalihuoneiston ikkunoiden tuhrimisen, pääministeri Mari Kiviniemen Tammelantorilla tapahtuneen häirinnän sekä nyt tapahtuneiden törkeyksien välillä.

Pääministerin puhetilaisuutta Tammelantorilla häirinneen vandaalin kuva ja nimikin oli Aamulehden etusivulla 2.4.2011 ja todella toivon, että hänen sekä hänen joukkionsa kytkennät nyt tapahtuneeseen Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden sekä Kristillisdemokraattien vaalijulisteiden häpäisyyn tutkitaan.

Pidän erittäin surullisena, että Tammelantorilla riehuneen vandaalin taustajoukoissa oli mukana myös pieni lapsi. Parivuotiaalla silmälasipäisellä lapsella on todella heikot eväät elämälleen, kun hän joutuu kasvamaan vandaalien joukossa. Osaavatko lapsen vanhemmat ajatella tätä?

Vaikka vaalijulisteiden häpäisy kohdistuikin ainoastaan neljään mainittuun puolueeseen, en missään nimessä uskoa, että kyseessä olisi poliittinen toimenpide – laillisen puolueen edustajat eivät tähän vandalismiin ole voineet osallistua.

Vandaalijulisteiden painattaminen on täytynyt tapahtua isossa painotalossa, sillä kyse on isokokoisista julisteista. Onko kyseessä ylikansallinen terroristiliike – toivon, että poliisitutkinta tutkii myös tämän mahdollisuuden!

Vaalijulisteiden vandalismi on tuomittavaa toimintaa. Se on tuomittavaa, vaikka vandalismi kohdistuisi kovimpaan poliittiseen kilpailijaan. Vaalijulisteiden tuhoamisessa ei ole järjen hiventäkään.

Toivon, että poliisi pystyy kerrankin saattamaan turkisvandalismit oikeuden eteen!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tähän juttuun ei liitetä valokuvia, sillä vandaalit saattaisivat tulkita niiden julkaisemisen voitoksi itselleen. En ainakaan nyt julkaise myöskään Mari Kiviniemen puhetilaisuutta häirinneen vandaalin kuvaa, vaikka Aamulehti sen nimitiedoin julkaisikin 2.4.2011!

Nokia sotkeutuu asioihin, jotka sille eivät todellisuudessa kuulu!

Keskiviikko 13.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästyin monien tamperelaisten tavoin, kun Aamulehti uutisoi tiistaina 12.4.2011, että Nokian kaupunki pitää Lielahtea parhaana sijoituspaikkana Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle.

Kyseessä on ilmiselvästi Nokian puuttuminen asiaan, joka kuuluu Tampereen kaupunginvaltuustolle.

En hyväksy Nokian sorkkimista asiaan.

Myönnän toki, että Nokialla lienee oikeus antaa lausunto asiasta, sillä onhan Nokian kaupunki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakas.

Hämmästelen Nokian kantaa, sillä Lielahti on eri sijoituspaikkavaihtoehdoista toiseksi huonoin – huonoin on Peltolammille kaavailtu sijoituspaikka.

Aamulehden uutisen mukaan laitoksesta ei arviointiselostuksen mukaan aiheutuisi mitään merkittäviä vaikutuksia Nokian kaupungin alueelle.

Tämä Nokian toteamus antaa todella perustellun aiheen kysyä:

Miksi Nokia sotkeutuu asioihin, jotka eivät sille vaikuta tuon taivaallista?

-Esko Erkkilä-

Iidesjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen esittely etelä-alvarilaisille oli Alvari-toimintaa parhaimmillaan

Tiistai 12.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan Alvari-toiminnasta näin:

”Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.”

Toteamus on ylevä, mutta kriittisestikin asioihin suhtautuvan on todettava, että Alvari-toiminta on juuri sitä mitä luvataan. Lupausten täyttyminen on paljolti alue-Alvareita vetävien vuorovaikutussuunnittelijoiden ammattitaidon tulosta.

Etelä-Alvarille esiteltiin 4.4.2011 Iidesjärven alueesta valmistunutta kolmea osayleiskaavan alustavaa luonnosvaihtoehtoa.

Seuraavana on vuorossa vaikutusten arviointi, jonka toteuttaa Finnish Consulting Group. Alustavista luonnosvaihtoehdoista Alvari-tilaisuudessa kertoivat Tampereen kaupunkikehitys sekä FCG:n konsultit.

Olin mukana lähes kolme tuntia kestäneessä mielenkiintoisessa tilaisuudessa Steiner-koululla.

Tilaisuus toteutettiin alustuksella eri vaihtoehdoista ja sen jälkeen etelä-alvarilaiset työstivät alustavia suunnitelmia työpajatyöskentelynä.

Tilaisuus oli Tampereen kaupunkikehityksen henkilöille ja FCG:n konsulteille antoisa, sillä he saivat jatkotyöskentelynsä pohjaksi yli kolmesataa yksityiskohtaista mielipidettä Iidesjärven osayleiskaavan kehittelemiseen – ja täysin ilmaiseksi!

Merkitystä on myös sillä, että asukkaat tunsivat olevansa osayleiskaavan kehittelyssä mukana ja se varmasti vähentää aikanaan kaavan saamaa vastustusta.

Osayleiskaava etenee Yhdyskuntalautakuntaan touko…kesäkuussa ja lopullinen ehdotus osayleiskaavaksi ja sen hyväksyminen on tarkoitus saada valmiiksi v. 2012.

Iidesjärven osayleiskaavan tavoitteina ovat mm.:

• asukkaiden, eläinten ja kasvien elinolosuhteiden sekä ympäristön huomiointi
• alueella sijaitsevan vanhan kaatopaikan kunnostus
• rikkaan kasvi- ja eläinlajiston säilyttäminen ja sen nivouttaminen alue- sekä yhdyskuntarakenteeseen
• joukkoliikenteen järjestäminen
• ainutlaatuisen Pitkäjärvi-Kaukajärvi-Iidesjärvi –murroslaakson kulttuuriperinteen säilyttäminen

Iidesjärven osayleiskaava perustuu kahdelle – oikeastaan kolmelle – vaihtoehdolle.

1. Perhepuistovaihtoehto
2. Rakennusvaihtoehto 1, pientaloja
3. Rakennusvaihtoehto 2, kerrostaloja

Lopullinen osayleiskaava saattaa muodostua näiden yhdistelmästä.

Joitain hajahuomioita asian tiimoilta:

Perhepuistomaisen viitesuunnitelman toteuttaminen olisi Suomessa lähes ainutlaatuinen ratkaisu.

Perhepuistoratkaisussa vanhan kaatopaikan kunnostus voitaisiin hoitaa ”kevyellä” mallilla, mutta muissa vaihtoehdoissa kaatopaikan poistaminen pitäisi toteuttaa täydellisenä niiltä osin, joissa asuinrakentamista tulisi entisen kaatopaikan kohdalle.

Kaikissa vaihtoehdoissa Iidesjärven pohjoispäähän suunnitellaan kevyenliikenteen siltaa.

Iidesjärven kuuluminen lintuvesien suojeluohjelmaan on huomioitava kaikissa vaihtoehdoissa.

Lepakoiden, hyönteisten, lintujen ja harvinaisten sammakkolajien esiintyminen pitää huomioida mm. järveä kiertävän kävelyreitin valaistusratkaisuissa.

Alustaviin suunnitelmiin kuluu avoimena säilytettävät järvinäkymät ja myös uusia järvinäkymäsektoreita pitää avata.

Perhepuistoratkaisussa entisen kaatopaikan kohdalle tulisi ns. monikäyttönurmi. Myös skeittaus- ja parkour –mahdollisuudet pitää huomioida. Kotieläin- ja perinnepiha ovat mukana suunnitelmissa.

Iidesjärven osayleiskaavan periaate on se, että Iidesjärvi on kaikkien tamperelaisten käytettävissä ja sitä ei varata minkään alueen asukkaille erityisesti.

Alvari-tilaisuudessa kritisoitiin rakentamisvaihtoehdoissa kaavailtua tehottomuutta. Pientalovaihtoehdossa alueelle tulisi ainoastaan 500…700 uutta asukasta ja kerrostalovaihtoehdossakin vain 1.000 uutta asukasta.

Kerrostalovaihtoehdossa kerrosneliöitä tulisi 35.000 kerrosneliömetriä eli 35 neliötä asukasta kohti!

Todettiin, että perhepuistovaihtoehtoa tuskin voidaan toteuttaa, sillä se olisi tehokkuuden kannalta heikoin vaihtoehto. Toisaalta perhepuiston tuomia sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia on vaikea arvioida rahassa.

Kiitän Etelä-Alvarin puuhahenkilöitä mielenkiintoisen ja tärkeän tilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus soi hyvän tilaisuuden asukasvaikuttamiselle ja toivottavasti sitoutti yleisöä tuleviin ratkaisuihin!

-Esko Erkkilä-

Kyröskosken tori oli Pirkanmaan poliittinen keskus lauantaina 9.4.2011 "kello aamupäivällä"

Maanantai 11.4.2011 - -Esko Erkkilä-

”Unohdin” Sentteri-isännän tehtävät ja jalkauduin ns. kentälle lauantaina 9.4.2011 hankkiutumalla Kyröskosken torille jo klo 08.30.

Kaikesta näki, että Kyröskosken tori tulee olemaan aamupäivän hetkinä vilkas paikka poliittisesti.

Eniten torilla oli tai sinne oli nousemassa Keskustan kansanedustajaehdokkaiden telttoja tai muita vaalirakennelmia. Torilla olivat myös Vasemmistoliiton sekä paikallisen Kokoomuksen ”vaalipyydykset”. Kaukana syrjässä torin laidalla Perussuomalaiset pyytelivät anteeksi olemassaoloaan.

Hämeenkyröläisen kansanedustajaehdokkaan Päivi Hiltusen vaaliteltta oli parhaalla paikalla ja hänen sekä Kokoomuksen vaaliteltta vetivätkin aamuvarhaisella eniten yleisöä.

Keskustan Pertti Hakanen sekä Ari Lamminmäki pistivät pystyyn omia vaalirakennelmiaan ja kaikesta näki, että toripäivästä oli tulossa poliittisesti vilkas.

Toripäivän poliittista painoarvoa lisäsi se, että myös kansanedustaja Mikko Alatalon ”Mikko rokkaa – soittajalta soppaa” –kiertueen tiedettiin olevan tulossa Kyröskosken torille.

Toripäivän tapahtumista on parasta kertoa pienen kuvakertomuksen muodossa:

 

 

Eero Hiltunen, joka hoitaa vaimonsa Päivi Hiltusen vaalikampanjan käytännön asiat sekä Päivin vaalikampanjan keskeinen toimija Annukka Alppi kantoivat suurimman vastuun Päivin onnistuneesta vaalitilaisuudesta Kyröskosken torilla 9.4.2011.

 

 

Hämeenkyrön keskeiset kokoomuspäättäjät eli Asko Myllymäki (vasemmalla) ja Eero Norokorpi (oikealla) keskustalaisen Päivi Hiltusen vierellä.

 

Eero Norokorpi toimii Hämeenkyrössä kunnanhallituksen puheenjohtajana ja Asko Myllymäki johtaa Hämeenkyrön ympäristölautakuntaa.

Päivi Hiltunen on Hämeenkyrössä kunnanvaltuuston sekä kunnanhallituksen jäsen.

  

Toivottavasti Päivi, Eero ja Asko osasivat valita Hämeenkyröön sellaisen kunnanjohtajan, joka tekee luottamushenkilöiden hyväksymiä ehdotuksia kunnan kehittämiseksi. Tai toisaalta, eihän se ole välttämätöntä, sillä tietynmoinen näkemysero asioiden valmisteluvaiheessa on mielestäni jopa suotavaa - näin tulee paremmin testattua erilaiset vaihtoehdot!

Kenraali Pentti Lehtimäen vetämillä lukuisilla matkoilla bloginpitäjä on saanut tutustua molempiin kokoomuspäättäjiin - kelpo miehiä molemmat! Jos olemme matkoilla ilman vaimoja, niin kenraali yleensä sijoittaa Askon ja minut samaan huoneeseen.

Matkaamme taas ensi kesänä kenraali Lehtimäen johdolla Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Meidän molempien vaimot lähtevät mukaan, joten ensi kesän matkalla emme ole kämppäkavereita!

 

 

 

 

Hämeenkyrö ja Kyröskoski ovat Viljakkalan asukkaille edelleen tärkeitä, vaikka Viljakkala taannoin liitettiinkin Ylöjärveen.

Naapurini Unto Parvi Viljakkalasta pääsi jututtamaan Päivi Hiltusta Kyröskosken torilla.

 Muistan, kun Unton kanssa pikkukloppeina poltimme tupakkaa salaa meillä, mutta kiinnihän me polttelusta jäimme! Sen myötä ei minusta tullutkaan tupakkamiestä - hyvä niin! 

 

 

 

Hämeenkyrön keskustalaiset voimanaiset Maria Härkki-Santala ja Päivi Hiltunen "löivät päänsä yhteen" Kyröskosken torilla.

Maria Härkki-Santala on Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

 

 

Maanviljelysneuvos Klaus Pentti (oikealla) jättää eduskuntatyön vapaaehtoisesti kahden kauden jälkeen.

Klaus Pentillä riitti puhekumppaneita Kyröskoksen torilla!

Pirkanmaalaiset arvostavat Klaus Pentin työtä maakunnan parhaaksi ja seuraavat innolla, että jatkaako maanviljelysneuvoksen tytär - Päivi Hiltunen - isänsä työtä Arkadianmäellä. 

 

 

Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakanen (vasemmalla) Sastamalasta kiertää ahkerasti Pirkanmaata ja pyrkii tosissaan kansanedustajaksi. Ennusmerkit näyttävät hyviltä.

Atria Oyj:n hallintoneuvoston jäsenelle oli luonnollista, että Hakanen tukijoukkoineen tarjosi käristemakkaroita Kyröskosken torilla!

 

 

Parkanolaisella Ari Lamminmäellä on monia luottamustehtäviä Parkanossa ja lähiseudulla - myös maakunnallisia luottamustehtäviä Lamminmäelle on kertynyt mittava määrä.

Hyvä äänisaalis eduskuntavaaleissa ja sitä kautta paikka kansanedustajana on Lamminmäen realistinen tavoite kevään 2011 eduskuntavaaleissa.

 

 

Matti Äijö (oikealla) tuntee Pirkanmaan metsät ja metsänomistajat, sillä hän toimii Pirkanmaan metsäkeskuksessa metsäluontosuunnittelijana - todellista vihreiden arvojen vaalimista!

Matilla oli paljon tuttuja Kyröskosken torilla, sillä metsäasioiden lisäksi Matin sydäntä ovat lähellä liikkuminen ja sen puolestapuhuminen.

 

 

Jouni Ovaska Hämeenkyröstä on Keskustan nuorten ehdokas kansanedustajaksi Pirkanmaalta.

 

 

 

Mikko Alatalo saapui "Mikko rokkaa - soittajalta soppaa" -kiertueensa merkeissä Kyröskosken torille kello 10.00. 

Mikon saapuminen merkitsi, että toriväki ryhmittyi soppatykin ja Mikko Alatalon ympärille.

 

 

Mikko Alatalon matkassa oli hiihtäjälegenda, kansanedustaja Juha Mieto Kurikasta.

Aito etelä-pohjainen murre tuo Miedon esiintymineen hienon vivahteen. Mieto on Mikko Alatalon tapaan kansanmies eli hän on vuosien aikana tavannut valtavan määrän suomalaisia erilaisissa tapahtumissa. Tämä antaa Miedon esiintymiseen vankkaa tuntemusta kansan tuntoihin ja mielialoihin.

 

 

Pääomaveron muutossuunnitelmiin kytkeytyvä Keskustan ehdotus puunmyyntitulojen verotuksen uudistamisesta sai Matti Äijön sekä Mikko Alatalon kannatuksen.

 

 

 

Jammi Humalamäki - Mikko Alatalon säestäjä - on ammattimies myös bussin ohjauspyörän takana. Kyröskosken torille kokoontunut yleisö sai siitä vakuuttavan todistuksen, kun Jammi luotsasi Mikon vaalibussin pieneen tilaan. Oli pieni murhe, että persujen vaaliauto jäi Mikon vaalibussin katveeseen!

 

Oli hienoa olla osallisena Kyröskosken toritapahtumassa, jossa eduskuntavaaliehdokkaat esittelivät tavoitteitaan. Harvoin näkee niin sankkaa ja asioista kiinnostunutta yleisöä kuin Kyröskoskella oli!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Hienoja tilaisuuksia Sentterissä perjantaina 8.4.2011

Sunnuntai 10.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Sentterissä Tampereen Hallituskadulla oli perjantaina 8.4.2011 kaksi mielenkiintoista ja yleisöä houkuttelevaa tilaisuutta.

Puolenpäivän jälkeen alkoivat kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen 42-vuotissynttärit ja myöhemmin iltapäivällä Hanna Holma järjesti oman vaalitilaisuutensa.

Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakasen synttärit olivat riehakas juhla, jossa oli kunnon tarjottavaa.

Päivänsankari saapui juhliin hieman myöhäajassa, mutta se ei juhlakansaa haitannut, sillä täytekakun leikkaaminen tapahtui täsmälleen ilmoituksissa kerrottuna aikana. Paikalla olleiden kannustuksen tuloksena sain Sentteri-isäntänä leikata ensimmäisen palan.

Osa synttärivieraista kummeksui, kun leikkasin ensimmäisen palan kakun keskeltä. Selitin, että luonnollisesti keskeltä, sillä olihan kyseessä keskustalaisen synttärisankarin täytekakku! Selitykseni hyväksyttiin!

Ehdimme valmistautumaan synttärisankarin saapumiseen ja toivotimmekin hänelle ”Paljon onnea Pertti” peräti kolmeen kertaan laulaen.

Tunnelma Sentterissä oli ajoittain jopa riehakas.

Tarmo Aaltonen piti huolen, että Hakasen synttärivieraat ”kuittasivat” läsnäolonsa vieraskirjaan.

Totesimme, että voimme myöhemmin katsella vieraskirjaa ja muistella, että se oli silloin, kun Pertti Hakanen ei vielä ollut kansanedustaja!

Tässä muutama kuva Pertti Hakasen synttäreiltä Sentterissä 8.4.2011:

 

 

Tarmo Aaltonen - Sentterin monitoimipuuhamies - ja kansanedustajaehdokas Jouni Ovaskan kampanjapäällikkö toimivat mikrofoneihin laulavina esilaulajina, kun vastaanotimme Pertti Hakasen synttäreilleen Sentteriin!

 

 

Tarmo Aaltonen toivotti Pertti ja Seija Hakasen tervetulleiksi Sentteriin juhlimaan Pertin 42-vuotispäivää!

Neljäkymmentäkaksi vuotta on varhainen, mutta sopiva ikä aloittaa työt Arkadianmäellä!

 

 

Innostunut juhlaväki vaati, että synttärisankari ja Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakanen piti synttärijuhlissaan Sentterissä myös juhlapuheen. Pertiltähän se onnistui! 

-------------

Hanna Holma on tykästynyt vaalitilaisuuksien järjestämiseen Sentterissä.

Hannan taustaryhmä on tehnyt ihailtavan tiiviisti työtä oman ehdokkaansa hyväksi - näin taas tälläkin kertaa.

Ehdin muiden kiireideni vuoksi viivähtämään Hannan tilaisuudessa ainoastaan hetken, mutta tiedän kokemuksesta, että Hanna Holman vaalitilaisuudet toteutetaan ”suurella sydämellä”. Se sopii hyvin, sillä seitsemän lapsen äitinä Hanna osaa ottaa tilaisuuksiin saapuneen yleisönsä sydämellisellä otteella.

Sentteri-isäntänä olen ylpeä siitä tarmosta, jolla Pertti Hakanen ja Hanna Holma taustajoukkoineen toteuttivat Sentteri-tilaisuutensa 8.4.2011!

-Esko Erkkilä-

Ari Arvelan Sentteri-tilaisuudessa oli vieraita läheltä ja kaukaa

Lauantai 9.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas Ari Arvela Vesilahdelta järjesti tukiryhmänsä kanssa tilaisuuden Sentterissä torstaina 7.4.2011.

Tilaisuus sattui säiden osalta hyvään saumaan, sillä kevätsade piiskasi samaan aikaan vaalimökkejä Keskustorilla ja samalla se karkotti yleisön pois vaalimökeiltä.

Ari Arvela on luottamusta nauttiva henkilö Vesilahdella sekä lähikunnissa. Hänellä on myös maakunnallisia luottamustehtäviä, joten Arvelan taidot sekä yhteistyökyky on todettu laajemmaltikin.

Sentteri-isäntänä seurasin hetken Arvelan vaalitilaisuutta ja totesin, että hänellä oli vieraita läheltä ja kaukaa.

 

 

Simo ja Leena Lemberg Lempäälästä saapuivat Sentteriin heti Arin ilmoituksissaan kertomana aikana.

Lembergit joutuivat hieman odottamaan Arvelaa, sillä Tampereen liikennevilinä ja edellisen vaalitilaisuuden pitkittyminen merkitsivät Arille pientä kiirettä.

Veikkaan, että Simo ja Leena Lemberg sekä Ari Arvela keskustelivat kahden naapurikunnan – Lempäälän ja Vesilahden – ajankohtaista asioista.

 

 

Ari Arvela (oikealla) sai tilaisuuteensa vieraaksi maatalouspiireissä valtakunnallisestikin tunnetun henkilön eli Jussi K. Niemistön Laihialta.

Jussi K. Niemistö on erityisesti viljanviljelyssä uranuurtaja monien viljelyteknisten menetelmien kehittäjänä. Hänen ansionsa ovat kiistattomat, sillä Jussi K. Niemistö on useana vuonna voittanut Käytännön Maamies-lehden satokilpailun.

Saan olla itsekin tyytyväinen, sillä olen osallistunut Jussi K. Niemistön kanssa eräiden viljanviljelyyn liittyneiden projektien toteuttamiseen. Jussi K.:n rooli projekteissa on ollut edelläkävijäviljelijän näkökulma ja minulla viljaa jalostavan teollisuuden rooli – hyvin olemme yhteisen sävelen löytäneet!

Kiitän Ari Arvelaan mielenkiintoisia vieraita saaneen tilaisuuden järjestämisestä ja toivottelen hänelle menestystä vaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Kelan entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen Mikko Alatalon arvovieraana Tampereella

Lauantai 9.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja, kolmetoista vuotta kansanedustajana sekä sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1992…1995 toiminut Jorma Huuhtanen vieraili Tampereella kansanedustaja Mikko Alatalon vieraana torstaina 7.4.2011.

Vierailun yhteyteen Alatalon järjestämän vaalitilaisuuden aiheena olivat eläkkeisiin liittyvät asiat. Keskeiseksi teemaksi muodostuivat ns. taitettuun indeksiin liittyvät tosiasiat.

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli järjestänyt kaikille avoimen tilaisuuden Cafe Siilinkarin sisäpihalle ja paikalla oli nelisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kansalaista.

Olin mukana tilaisuudessa ja esitin sen lopussa myös mielipiteeni tai oikeastaan yhteenvedon, jolle ex-pääjohtaja Huuhtanen antoi tunnustusta.

Tilaisuuden avasi kansanedustaja Mikko Alatalo, joka painotti sitä, että ikäihmisten kotiuttaminen sairaalasta pitäisi suorittaa kuntoutuksen myötä ja joskus ehkä hoivakodin kautta.

Alatalo kummeksui perussuomalaisten pohjatonta intoa muuttaa kustannuksista piittaamatta kaikki entinen. Mikko Alatalo kertoikin kysyneensä Markku Uuspaavalniemeltä, että onko tämä väsännyt curling-hallinsa nurkkaan setelipainon, jonka syytämillä euroilla persut aikovat rahoittaa kaikki esittämänsä uudistukset!

Kelan entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen piti alustuksen, josta henki vankka asiantuntemus ja se, että puhuja pystyi esittämään asiansa ASIA-pohjalta – Huuhtasella ei ollut tarvetta kerätä helppoja, mutta tosipaikan koittaessa arvottomia propagandapisteitä.

Tässä on kirjattuna Huuhtasen esityksen keskeisimmät asiat:

• vaalikopin yksinäisyydessä äänestäjän pitää harkita, että kenelle hän uskaltaa luovuttaa lompakkonsa seuraavaksi neljäksi vuodeksi
• äänestäjän kannattaa muistella, että millä puolueella on näyttöä asioiden hoitamisesta
• Suomi on yksi maailman parhaista maista elää
• Keskusta on ollut ”kammareissa”, joissa päätökset on tehty
• mies (tarkoitti Mikko Alataloa), on poliittisesti parhaimmassa iässä
• nyt asiat on hoidettava siten, että ei sukelleta kuin edellisessä lamassa

Vaalikamppailun ”kuuma peruna” on ollut ns. taitettu indeksi. Aiheen tiimoilta liikkuu paljon populistisia väitteitä.

Huuhtanen totesi, että taitetun indeksin muuttaminen populistien vaatimaksi ei ensimmäisinä vuosina merkitsisi kuin muutamia satoja miljoonia euroja, mutta sen kanssa meidän on elettävä aina vuoteen 2030 saakka.

Vuoden 2030 tienoilla väestörakenne muuttuu ”normaaliksi” – siihen saakka maksajien taakka kasvaisi liian suureksi.

Puhutaan valtavista eläkerahastoista, mutta totuus on, että ne riittäisivät nykysysteemilläkin ainoastaan seitsemän kuukautta! Eläkerahastojen suuruuteen vetoaminen on populismia kärkevimmillään.

Jäin eläkkeelle 30.11.2010 ja kaiken populismin läpitunkemana minun pitäisi vaatia taitetun indeksin muuttamista.

Viimeistään nyt Jorma Huuhtasta kuunneltuani en sitä tee, vaan jatkan maltillisella ja realistisella linjalla. En halua lisätä ylisukupolvisia rasitteita, sillä kolmen poikani ja kahden pienen tytön vaarina tunnen vastuuni seuraavien sukupolvien pärjäämisestä.

Sain haastatella taannoin pääministeri Mari Kiviniemeä ja hän mainitsi silloin, että eläkeläisten ostovoiman säilyttämiseksi tarvitaan ”erityistoimia”.

Jorma Huuhtanen totesi nyt Mikko Alatalon vieraana, että taitetun indeksin muuttaminen merkitsisi muutaman vuoden kuluttua todella suuria heikennyksiä eläkejärjestelmäämme. Uskon Kelan entistä pääjohtajaa enemmän kuin populisteja!

Totesin alussa, että käytin tilaisuuden lopulla puheenvuoron. Se eteni jokseenkin näin:

Meitä ns. suuria ikäluokkia varten jouduttiin aikanaan rakentamaan Suomeen kansakouluja.

Tarvitsimme myös uusia kasarmeja, jotta pystyimme suorittamaan asevelvollisuutemme.

Osa meistä joutui muuttamaan töitä saadakseen Ruotsiin

Jossain vaiheessa optikkoliikkeet ja silmälääkärit käärivät rahaa meidän vuoksemme, kun ns. ikänäkö vaati meidän hankkimaan silmälasit!

Nyt joudumme tinkimään eläkkeistämme, jotta emme syyllisty kohtuuttoman suureen ylisukupolviseen ”ryöstämiseen”. Ainakaan minä en suostu heikentämään lasteni ja lastenlasteni elämää muutaman extra-euron vuoksi!

Oleellista on, että Suomen talouspolitiikka on uskottavaa ja kasvua tukevaa. Vain se voi taata kunnollisen eläkevarmuuden myös meille – taitettua indeksiä muuttamaan vaativat populistit eivät siihen pysty.

Näille ajatuksilleni Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen antoi tunnustuksen sanat!

On muistettava, että jos inflaatio kasvaa, se merkitsee nykyisen laskentatavan edullisuutta eläkeläisille! Ovatko populistit tiedostaneet tämän?

Tässä muutama valokuva Cafe Siilinkarin sisäpihalla kansanedustaja Mikko Alatalon järjestämästä tilaisuudesta:

 

 

Kelan entisen pääjohtaja Jorma Huuhtasen saaminen Tampereelle puhumaan oli taas sulka kansanedustaja Mikko Alatalon hattuun - me Pirkanmaalla ja Tampereella tarvitsisimme enemmän Alatalon tapaisia vaikuttajia, jotka pystyvät hankkimaan tilaisuuksiin valtakunnan ykköspäättäjiä tai sellaisína toimineita!

 

 

Mikko Alatalon ja Jorma Huuhtasen keskustelu eteni mukavan jutustelun merkeissä. Näki, että molemmat arvostivat toisiaan!

 

 Jorma Huuhtanen on siirtynyt päivän politiikasta sivuun ja se on omiaan antamaan painoarvoa hänen mielipiteilleen.

 

Kiitän kansanedustaja Mikkoa Alataloa mainion eläkeläistilaisuuden järjestämisestä!

Kuulin sivukorvalla, että Mikko on vielä ennan eduskuntavaaleja järjestämässä ainakin yhden mielenkiintoisen tilaisuuden ajankohtaisesta teemasta.

Odotamme Mikon ilmoitusta asiasta! 

 

-Esko Erkkilä-

Tehoministeri Mauri Pekkarinen kansanedustaja Mikko Alatalon vieraana Tampereella

Perjantai 8.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli kutsunut työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vieraakseen Tampereelle. Vierailu toteutui keskiviikkona 6.4.2011 ja sen merkeissä toteutettu kaikille avoin yleisötilaisuus alkoi Linkosuon kahvilassa Kauppahallissa klo 10.30.

Ministeri Pekkarinen oli epähuomiossa mennyt Koskikeskukseen ja sen vuoksi ministerivieraan esiintyminen myöhästyi hetken.

Myöhästyminen ei haitannut vähääkään, sillä runsaslukuinen yleisö kuunteli kiinnostuneena Mikko Alatalon esiintymistä. Mikko esiintyi ilman kitaraa ja osoitti mahtavat esiintymistaitonsa myös ”puhetyöläisenä” – tuli toteennäytetyksi se, että Pirkanmaan Keskustan piirikokous oli oikeassa, kun se päätti esittää Mikko Alataloa seuraavan hallituksen ministeriksi.

 

Tässä kuvasarja työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vierailusta Tampereella:

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo kertoi kuluneen kahdeksan vuoden aikana aikaansaamistaan tuloksista Eduskunnassa - ne ovat varsin mittavat ja monipuoliset.

 

 

Tilaisuudessa oli paikalla yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Taivalsalmi (vasemmalla) yhdessä kampanjapäällikkönsä Atte Nikkasen (oikealla) kanssa.

Sain esitellä tilaisuudessa Timon ja totesin, että nyt pirkanmaalaiset saavat määrätä lääkärin Eduskuntaan - Timo Taivalsalmen!

 

 

Timo Taivalsalmi esitteli itsensä sekä keskeiset teemansa ja sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

 

Ministeri Pekkarinen osoitti jälleen kerran sen valtavan tietomäärän, jonka hän hallitsee. Pekkarista on nautinto kuulla!

 

 

Onko tässä kaksi tulevan hallituksen ministeriä - Mikko Alatalo ja Mauri Pekkarinen?

 

 

Vasemmalta (seisomassa) Tarmo Niemenmaa, Timo Taivalsalmi, Mikko Alatalo ja Mauri Pekkarinen.

 

 

Jouni Koskela (vasemmalla) ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi (oikealla) kuuntelivat työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen sanomaa "korva tarkkana".

 

 

On äärettömän tärkeää, että paikkakunnan ja maakunnan luottamushenkilöillä ja edunvalvojilla on mutkattomat sekä suorat suhteet ylimpiin päättäjiin.

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (keskellä) ja Pirkanmaan Liiton Jouni Koskela (oikealla) ehtivät kertomaan Tampereen sekä Pirkanmaan tavoitteita ministerille.

 

Kiitän kansanedustaja Mikko Alataloa, että hän sai koko Pirkanmaan vieraaksi työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen. On maakunnan etu, että kansanedustaja Mikko Alatalolla on läheiset ja luottamukselliset suhteet ministereihin sekä ylimpään virkamieskuntaan.

 

-Esko Erkkilä-

 

Keskustan vaalimökillä Tampereen Keskustorilla oli vauhtia ja kiirettä heti ensimmäisenä päivänä

Perjantai 8.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Puolueiden vaalimökeillä Tampereen Keskustorilla alkoi vilkas toiminta heti avauspäivänä eli 6.4.2011.

Erityisen vilkasta oli Keskustan vaalimökillä, joka oli saanut arvonnassa ”paalupaikan” eli ensimmäisen paikan ihan Tampereen Teatterin vieressä.

Useat Keskustan ehdokkaat ahkeroivat maakunnassa, mutta monet olivat valinneet vaalimökkien ensimmäisen päivän Keskustorilla työskentelyyn.

Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö ja Keskustan Pirkanmaan naisjärjestön toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle johtivat toimintaa vaalimökillä.

Poikkesin vaalimökeillä Sentteri-isännän kiireideni lomassa ja nappasin muutaman valokuvakin.

 

Molemmissa kuvissa esiintyy Keskustan Arto Pirttilahti. 

Tässä kuvassa Pirttilahden kanssa esiintyy Kokoomuksen Kimmo Sasi...

 

 

...ja tässä Pertti Virtanen perussuomalaisista.

  

Äänestäjät päättävät, että nouseeko Arto Pirttilahti vereksenä voimana Eduskuntaan ja pystyvätkö Sasi sekä Virtanen uusimaan paikkansa!  

 

 

Keskustan kansanedustajaehdokas Raili Naskali Pirkkalasta ja herastuomari Matti Kivimäki Viljakkalasta keskustelivat ajankohtaisista asioista Keskustan vaalimökillä.

 

 

Hämeenkyröläinen ja kymmenkunta vuotta myös Tampereella työskennellyt Päivi Hiltunen on vahvasti nousemassa siihen junaan, joka vaalien jälkeen kuljettaa uudet kansanedustajat Helsinkiin. Tässä Päivi kuuntelemassa äänestäjän evästyksiä.

 

 

Vapaaehtoisesti kahden kauden jälkeen kansanedustajanpaikastaan luopuva maanviljelysneuvos Klaus Pentti (oikealla) Hämeenkyröstä tekee vahvaa vaalityötä tyttärensä Päivi Hiltusen ja muiden pirkanmaalaisten kansanedustajaehdokkaiden puolesta.

 

Annan tunnustuksen kaikille keskustalaisille kansanedustajaehdokkaille ja heidän taustaryhmilleen siitä työstä, jota he mm. vaalimökkien ensimmäisenä päivänä tekivät Tampereen Keskustorilla.

Toivon, että työ palkitaan ja suomalaiset saavat jatkaa vakaalla sekä turvallisella mielellä elämäänsä seuraavat neljä vuotta!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

 

 

 

Kuntaliitokset ja haja-asutusalueiden syrjintäpyrkimykset puhuttivat Viljakkalassa

Torstai 7.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaat Päivi Hiltunen ja Mikko Alatalo järjestivät yhteisen vaalijuhlan Viljakkalan Seurojentalolla sunnuntaina 3.4.2011. Mukana juhlassa oli myös lähipäivinä emeritus-kansanedustajaksi siirtyvä maanviljelysneuvos Klaus Pentti.

  

Keskustan Viljakkalan paikallisosaston puheenjohtaja Pekka Hietaniemi kosketteli jo avauksessaan niitä ongelmia, joita kuntaliitokset tuovat. Pekka Hietaniemi edustaa ainakin kolmannessa sukupolvessa Viljakkalan etuja ajavia ansioituneita kunnallismiehiä.

 

On aina ollut hienoa kuulla kansanedustaja Klaus Pentin selkeitä selostuksia Eduskunnassa päätetyistä ja keskustelluista asioista. Klaus Pentille on kertynyt omakohtaista eduskuntakokemusta 8 vuotta, mutta isänsä Arvo Pentin kautta hän on saanut seurata suomalaista huippupolitiikkaa vuosikymmeniä.

 

Kansanedustaja Klaus Pentti kertoi esimerkkien valossa siitä muuttuneesta käytännöstä, jota ympäristöviranomaiset ovat alkaneet soveltaa haja-asutusrakentamisessa. Uussovellusten perusteena eivät voi olla muuttuneet lait tai asetukset, sillä niitä ei ole muutettu.

Asian korjaamiseksi on välttämätöntä, että Keskusta menestyy seuraavissa vaaleissa.

 

 

Kansanedustajana kahdeksan vuotta istunut ja näissä vaaleissakin kansanedustajaehdokkaana oleva Mikko Alatalo oli edellispäivänä nimetty raikuvin suosionosoituksin Keskustan Pirkanmaan piirin toimesta ministeriehdokkaaksi.

Alatalon huolenaiheena olivat Pirkanmaan liikenneasiat, vaikka niihin onkin hänen sekä Klaus Pentin toimesta saatu paljon parannusta. Työn on kuitenkin jatkuttava, sillä mm. solmittu mittava bioenergiapaketti merkitsee alemman luokan teille kovaa käyttöä. Alempi tieverkko ei nykymenolla kestä käytön lisääntymistä.

 

 

Mikko Alatalo esitti puheenvuoronsa lopuksi herkän kappaleensa ”Hyasinttien aika”. Olen saanut kuulla sen Mikon esittämänä lukemattomia kertoja, mutta se on aina yhtä puhutteleva.

 

 

Kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen aloitti kunnallispoliitikon uransa edellisissä kunnallisvaaleissa ja jo nyt hän on vahvoin edellytyksin kansanedustajaehdokas.

 

Hiltunen on leimallisesti perheasioiden asiantuntija, mutta koko elämänkirjo on hänelle tuttua. Ruokaturvallisuus ja se, että elintarvikeketjun alkupään toimijoiden on saatava työlleen kohtuullinen korvaus, ovat perhe- ja mielenterveysasioiden lisäksi Päivi Hiltusen agendalla.

Päivi Hiltusen on tiedoiltaan, kokemukseltaan ja esiintymistaidoltaan henkilö, joka saa varmasti paljon aikaan Arkadianmäellä!

 

Vaalijuhlan ”jälkiparlamentissa”...

...pohdittiin keinoja, joilla Viljakkalan asemaa Ylöjärven kaupungin hylkäämänä takakylänä saataisiin kohennettua.

Hämeenkyrön toimet kunnan itsenäisyyden säilyttämisessä olivat keskeisesti esillä. Kysyttiin, että millainen osa Viljakkalasta kuuluisi elimellisesti Hämeenkyrön ja Ikaalisten mahdollisesti perustamaan Kyrösjärven kuntaan/kaupunkiin?

Kaikkia sitovaa jälkiparlamentin päätöstä ei saatu – ja ei ollut toki tarkoituskaan – aikaiseksi, mutta tärkeitä viestejä saimme annettua kansanedustajaehdokkaille.

Kiitän lämpimästi Päivi Hiltusta, Mikko Alataloa ja Klaus Penttiä, että he uhrasivat tiukasta aikatalustaan hetken Viljakkalan murheille.

Mikon ja Päivin panos merkitsee, että viljakkalalaisten kannattaa muistaa numerot 191 (Mikko Alatalo) ja 196 (Päivi Hiltunen), kun he vaalikopin yksinäisyydessä antavat äänensä alueen hyväksi työtä tekeville tuleville kansanedustajajille.

 

-Esko Erkkilä-

Demarit ovat unohtaneet Viljakkalan?

Torstai 7.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Omistan poikieni kanssa syntymäkotini Viljakkalassa. Kyse on vajaan parinkymmenen hehtaarin kokoisesta pientilasta, joka oli kotini 1970-luvulla saakka.

Paikka on minulle edelleen rakas ja ilokseni olen huomannut, että myös poikani arvostavat tilaa.

Syntymätilani lisäksi omistan Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon.

Pidän itseäni elämäni loppuun saakka viljakkalaisena, vaikka taannoisessa kuntaliitoksessa Viljakkala yhdistyikin Ylöjärven kanssa ja vaikka asummekin Tampereella.

Kävin Viljakkalan kirkolla viime viikonvaihteessa ja tutkailin puolueiden vaalimainoksia kylän keskellä.

Hämmästyin, että SDP:n vaalimainoskehikko oli tyhjää täynnä!

Merkitseekö tämä, että demarit vähät välittävät Viljakkalasta ja viljakkalalaisista? Pelkään, että näin on.

Vaikka SDP onkin kuihtumassa marginaalipuolueeksi, pidän valitettavana, että he eivät halua olla kehittämässä Viljakkalaa. Vaalimainoksen puuttuminen viestii siitä.

 

 

Suomen Keskustan raikas vaalimainos oikealla, mutta sen vieressä SDP:n tontilla on tyhjää täynnä - surullista, mutta ennakoivaa?

 

 

Pirkanmaan Keskustan raikas yhteismainos on saanut laajalti tunnustusta - eikä suinkaan turhaan!

 

 

Vaikka kyse onkin kilpailijapuolueesta, pidän valitettavana, että demarit ovat heittäneet pyyhkeen kehään Viljakkalan kehittämisessä.

Viljakkalan pitäminen elävänä vaatisi myös demarien panosta, näin siitäkin huolimatta, että demarit ovat menettäneet entisen valta-asemansa ja näyttävät edelleen asemaansa menettävän.

-Esko Erkkilä-

Kuolemanlaatta kaulaan ja rynnäkköön Kalevankankaalta halki Tampereen Näsilinnaan

Keskiviikko 6.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Tampereen valtauspäivä oli tasan 93 vuotta sitten eli 6.4.1918.

Valkoisiin eli Tampereen vapauttajiin kuulunut jääkäriluutnantti Erik Gunnar Melin teki kolmea päivää aikaisemmin onnistuneen rynnäkön 170 hengen vahvuisella komppanialla Tampereen läpi, Kalevankankaalta Näsinkalliolle Näsilinnaan.

Tietokirjailija ja historioitsija Timo Malmi sekä kustannusyhtiö Traff Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Närhi toteuttivat mielenkiintoisen ja n. 200 henkeä yön pimeyteen koonneen historiallisen tapahtuman 3.4.2011 klo 03.00 Tampereella.

Osallistuin puhuttelevaan tapahtumaan.

 

 

Tilaisuuden kokoontuminen tapahtui Kalevankankaan länsilaidalla sijaitsevan entisen Yleisen sairaalan eli nykyisen sairaanhoito-oppilaitoksen paikoitusalueella.

 

 

 

 

Meille jaettiin pahvilappunen ja pätkä manillanarua. Menettely oli sama kuin tasan 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehillä. Kyse oli kuolemanlaatasta eli pahvisesta tuntolevystä. Kuolemanlaatta oli tarpeellinen, jotta kaatunut Vapaussodan sankarivainaja pystyttiin toimittamaan kotiseurakunnan multiin.

 

 

Kirjailija Timo Malmi esiintyi ”rynnäkön” aikana omana itsenään...

 

 

...ja Mikko Närhi esitti Erik Gunnar Meliniä.

Kuvassa Närhi eli Melin kuvaa megafonin avulla taistelutilannetta 93 vuotta sitten.

 

Palavat talot loimusivat eri puolilla kaupunkia ja punaisten johtaja Eino Rahja joukkoineen tulitti tykeillään kaupunkia etelän suunnasta.

Melin joukkoineen lähti Kalevankankaalta etenemään Näsilinnaa kohti klo 03.00 ja niin teimme mekin tasan 93 vuotta myöhemmin.

Sorinsillan ylittäminen oli vaikeaa, sillä Rahjan joukkojen tykkituli vaikeutti etenemistä.

 

 

Kiersimme Sorinsillan pielessä silloin ja myös nyt sijaitsevan Ortodoksikirkon...

...sekä aloimme etenemään Suvantokatua pitkin kohti Tammerkoskea. Ortodoksikirkon lähistöllä olevat puutalot paloivat ja niiden hehku nosti Melinin joukoilla hien pintaan.

Punaiset olivat linnoittaneet Hämeensillan ja eteneminen Tammerkosken yli ei ollut sitä kautta mahdollista.

Melinin joukot ryntäsivät nykyisen Koskikeskuksen kohdalla olleen Pellavatehtaan läpi Tammerkosken yli silloista Neulapatoa pitkin. Neulapato sijaitsi lähellä nykyistä Patosiltaa ja sitä pitkin me ylitimme Tammerkosken.

Tammerkosken ylityksen jälkeen nousimme Laukontorilta Hallituskadulle ja etenimme sitä pitkin Näsilinnan kadulle saakka. Näsilinnankatua pitkin otimme suunnaksi Näsilinnan.

Hämeenkatu piti ylittää pienissä ryhmissä, sillä punaiset tulittivat Hämeenkatua sen molemmista päistä. Pienin tappion Melinin joukot pääsivät Näsilinnan juurelle – me emme kokeneet tappioita lainkaan – päinvastoin muutama kapakasta palaava nuori liittyi yölliseen joukkoomme.

Oli siinä humalaisilla nuorilla ihmettelemistä, kun parisataa tummiin pukeutunutta aikuista oli selvin päin yhdessä ryhmässä matkaamassa kävellen Tampereen ydinkeskustassa aamu neljän aikoihin!

Näsilinnan juurella pysähdyimme ja pienen selostustauon jälkeen aloitimme reittimme raskaimman osuuden – kipuamisen kohti Näsilinnaa. Kipuaminen lumessa oli raskasta meille, mutta vielä raskaampaa se oli ollut 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehille.

Melinin miehet yllättivät Näsilinnassa majailleita punaisia suuren joukon. Kerrotaan, että yllätettyjä punaisia oli n. 200 henkeä. Käsikranaatein ja muilla aseilla Melinin miehet puhdistivat Näsilinnan. Vapaussota oli myös sisällissotaa ja on surullista, että Melinin miehet teloittivat 27 punaista, jotka eivät päässeet pakenemaan Näsilinnasta.

Melinin miesten rynnäkkö Kalevankankaalta Näsilinnaan enteili Tampereen vapauttamista, vaikka lopullinen vapauttaminen tapahtuikin vasta kolmen päivän kuluttua.

Tampereen lopullinen vapauttaminen ei ollut kypsä vielä 3.4.1918, sillä punaisten sotatoimet Näsilinnaa kohtaan kasvoivat ja Melinin miehet joutuivat luopumaan siitä. Näsijärven jään kautta he joutuivat palaamaan lähtöpaikkaansa, mutta heidän rynnäkkönsä oli osoittanut, että Tampereen vapauttaminen oli enää ajan kysymys.

Kiitän Timo Malmia ja Mikko Närhiä hienon tosihistoriaan tukeutuvan kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

 

Teon merkittävyyttä ei vähennä se, että spektaakkelissa oli kyse Timo Malmin kirjoittaman ja Mikko Närhen kustantaman kirjan ”Rynnäkkö läpi Tampereen” –kirjan julkistamisesta ja markkinoinnista.

Näsilinnasta aamuviiden aikaan hankitun kirjan nimilehdellä on leimasimella tallennettu teksti:

 

 

”Tämä kirja on julkaistu ja OSTETTU Näsilinnassa TAMPEREEN RYNNÄKKÖ -yönä 3.4.2011”.

-Esko Erkkilä-

Tapasin Arto Pirttilahden lähikauppani parkkipaikalla

Tiistai 5.4.2011 klo 13.20 - -Esko Erkkilä-

Suoritin vaimoni määräyksestä ja hänen ohjeidensa mukaisen kauppakäynnin Koivistonkylän Prismassa siten, että palasin kauppamatkaltani juuri äsken.

Huomasin, että aina iloinen velikulta ja Pirkanmaan vahva vaikuttaja Arto Pirttilahti oli tekemässä itseään tutuksi Koivistonkylän Prisman asiakkaille.

 

 

Arto Pirttilahden vaaliauto koristeltuna Arton ehdokasnumerolla 205 oli pysäköitynä täsmällisesti ruutuun

 

Arto Pirttilahti...

 

 

 

...sekä hänen vaalipäällikkönsä Elina Sieppi tapasivat Prisman asiakkaita.

 

Seurasin sivusta kotvan aikaa ja huomasin, että monet jäivät keskustelemaan Arton tai Elinan kanssa.

On mielestäni hyvä asia, että äänestäjillä on vaivaton mahdollisuus tutustua vaikkapa kauppamatkoillaan kansanedustajaehdokkaisiin ja tehdä vertailuja eri puolueiden ja ehdokkaiden välillä.

Tunnen kaikki Keskustan 18 Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokasta ja tiedän, että he kaikki pystyvät hoitamaan kansanedustajan vaativan sekä vastuullisen toimen.

 

-Esko Erkkilä-

Pieni hymy voi rakentaa yrityskuvaa ja toisaalta yrmeä puhelinkeskus pystyy tuhoamaan yrityskuvan

Tiistai 5.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Ehdin työurani aikana toimia myyntihommissa yli neljäkymmentä vuotta. Lasken hankintahommat – joissa toimin työurani viimeiset 15 vuotta – myös myyntihommaksi, sillä ostajan pitää osata käsitellä myyjiä, jotta molempia osapuolia tyydyttävään kauppaan on mahdollista päästä.

Taustani ansiosta katselen tarkasti ja kuuntelen herkällä korvalla niitä, jotka myyvät tuotteitaan tai palvelujaan minulle.

Viime päiviltä minulla on kokemusta kahdesta molemmista äärilaidoista.

Liikun lähes päivittäin yleisellä kulkuneuvolla eli bussilla Tampereen keskustaan ja takaisin.

Lempääläntiellä kulkee kolmen yrityksen busseja/linja-autoja, jotka kuljettavat matkustajia Tampereen kaupungin matkakortilla. Yritykset ovat Tampereen Kaupunkiliikenne eli TKL, Väinö Paunu Oy sekä Valkeakosken Liikenne Oy.

Valkeakosken Liikenne Oy:n busseissa matkakortin leimauslaite on hieman erilainen kuin muilla ja sen vuoksi tumpeloinkin tässä taannoin kortin leimaamisessa.

Viehättävä naiskuljettaja ei kuitenkaan hermostunut, vaan näytti minulle oikean leimauskohdan. Sain opastuksen jälkeen vielä hienon hymyn kaupan päälle ja matkani – taisi koko päivänikin - olla pelastettu.

Hymyilevä kuljettaja muutti kertaheitolla mielessäni olevaa yrityskuvaa Valkeakosken Liikenne Oy:stä!

Päinvastaiseen kohteluun jouduin, kun 17.3.2011 soitin Tampereen Seudun Osuuspankkiin hieman ennen kello yhdeksää ja olisin varannut ajan Ylöjärven konttoriin asiakirjojen jättämistä varten ”omaan” pankkilokerooni.

Tympeä naisääni opasti minua, että pankit avautuvat vasta kello 10.00 ja sen vuoksi ajan varaaminen ei onnistu.  Tympeä-ääninen nainen alkoi esitelmöimään valtakunnallisesta palvelunumerosta, joka on avoinna ilmeisesti vuorokauden ympäri.

Pankit ovat päässeet taas jaloilleen ja niillä näkyy olevan varaa pitää yleisöpalvelutehtävissä henkilöitä, joiden oikea paikka olisi mahdollisimman kaukana ”elävästä asiakkaasta”.

Ylimmän yritysjohdon vastuulla on, että yrityksen puhelinkeskusta hoitaa henkilö, joka osaa asiansa. Puhelinkeskuksen hymyileminen ja yrityksen palveluhalun pitää kuultaa jo henkilön äänestä.

Mikäli saisin olla kouluttajana Tampereen Seudun Osuuspankin väelle, opettaisin heille, että kaikille asiakkaille olisi puhuteltava ystävällisellä äänellä, josta jo ensi hetkestä alkaen kuultaisi asenne; ”Tervetuloa meille asiakkaaksi”.

Soittopyynnön vastaanottaminen olisi usein hieno asia, mutta se ei juolahtanut mieleenkään tälle Tampereen Seudun Osuuspankin puhelinkeskusta maaliskuun 17. päivän aamuna hoitaneelle naiselle.

TSOP:n puhelinkeskus pilasi päiväni ja muutti kyseisen pankin yrityskuvaa mielessäni monta piirua heikompaan suuntaan.

Onneksi Tampereen Seudun Osuuspankin Ylöjärven konttorissa on asiakaspalvelua ja asiakasta kunnioittava eräs pankkivirkailija ja uskon, että hänelle varaamallani ajalla pääsen yli torstai-aamuna 17.3.2011 saamastani epäystävällisestä töykeilystä.

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskusta esittää kansanedustaja Mikko Alataloa ministeriksi

Maanantai 4.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustan piirikokous kokoontui vuosikokoukseensa Tampereen Ammattiopistolle lauantaina 2.4.2011.

Kokouksen tärkein päätös oli, kun päätimme esittää kansanedustaja Mikko Alataloa ministeriksi.

Hyväksytty julkilausuma kuuluu näin:

Vaalien jälkeen muodostettava hallitus on kovan urakan edessä. Monet sekä kotimaiset että kansainväliset asiat odottavat ratkaisujaan. Vieläpä niin, että kyseessä on pidemmän aikaväli – ainakin kahden vaalikauden – linjaukset. Ennen muuta valtion taloutta linjataan nyt uudelleen. Hallitukseen pitää nyt siis valita oikeita ja asiansa osaavia henkilöitä.

Pirkanmaalla on jo asemansakin puolesta syytä valmistautua siihen, että voimme saada oman ministerin. Vaalit pidetään ensin, mutta sen jälkeen alkaa heti hallitusohjelman rakentaminen ja myös ministerien etsintä.

Pirkanmaan Keskusta haluaa esittää oman ministeriehdokkaansa jo nyt ennen vaaleja. Toimimme avoimin mielin, ilmaisten samalla selkeästi halumme osallistua myös seuraavaan hallitukseen. Vaalitulos ja sieltä saatava kansalaisten luottamus on tietysti ratkaisevaa kuten demokratian pelisäännöt edellyttävät.

Pirkanmaan Keskusta esittää kansanedustaja Mikko Alataloa pirkanmaalaiseksi ministeriksi seuraavaan hallitukseen. Kansanedustaja Alatalolla on kokemusta ja osaamista erityisesti viestinnän ja kulttuurin sektorilla. Alatalo on osoittanut eduskuntatyöskentelynsä kautta kykyä laajaan yhteistyöhön ja avoimeen vuorovaikutukseen.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo kiittää piirikokousyleisöä saamastaan luottamuksesta. Alatalon vierellä Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola (oikealla).

Valokuvaajalla on käynyt ajoituksen osalta hyvä tuuri, sillä taustalla pyörinyt ehdokasesittelyn diasarja on osunut kuvanottohetkellä juuri Mikko Alatalon kohdalle eli kuvassa on tuplasti Mikko Alataloja!

 

Olen tyytyväinen, että kansanedustaja Mikko Alatalon tukeminen ministeriksi sai raikuvat suosionosoitukset piirikokousväeltä.

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

"Nämä vaalit ovat pääministerivaalit"

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi lausuu otsikossa kerrotut sanat Keskustan vaalimainoksen lopuksi, jota 2.4.2011 alkaen on alettu esittää televisiossa.

Kiviniemen sanoja edeltää kuvakavalkaadi, jossa hänen lisäkseen esiintyvät kysymysmerkkeinä punapukuinen naishahmo, tukeva mieshahmo ja kaitaluinen mieshahmo. Onkohan kysymysmerkkihahmoilla todellisuustaustaa?

Keskustan TV-mainos osuu suoraan asian ytimeen – pääministerivaalit alkavat 6.4.2011, kun ennakkoäänestys alkaa. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 17.4.2011.

Edustava pätkä Keskustan TV-mainoksesta on katsottavissa Ylen Areenasta ja siellä 1.4.2011 iltauutisten eli klo 20.30 lähetettyjen uutisten kohdalta. Kannattaa käydä katsomassa!

Samassa uutislähetyksessä näytetään katkelmia myös Kokoomuksen TV-mainoksesta, jossa sekoileva joukko kokoomuslaisia – jopa ministereitä - harhailee linja-autossa matkalla ties minne.

SDP ei ole nyt langennut samaan kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, kun se määräysvallassaan olevan SAK:n nimissä aikoi kampanjoida näyttelijä Oiva Lohtanderin olemukseen perustuvalla mässäilyohjelmalla.

Nyt Jutta Urpilainen tarjoaa SDP:n TV-mainoksessa työsopimusta! Tuskin kovin moni suomalainen allekirjoittaa Urpilaisen tarjoaman työsopimuksen, sillä ainakin minä olen oppinut, että toiseen sopimuspuoleen ja hänen sanaansa pitää pystyä luottamaan. Kuka luottaa SDP:n toimintaa?

On annettava tunnustus Suomen Keskustalle, sillä sen TV-mainoksessa on osattu hyvin tuoda esille ASIA – eduskuntavaaleissa on kyse Suomen suunnasta.

Nyt ei ole varaa harhailla isolla joukolla päämäärättömästi tai solmia työsopimuksia epämääräisten tahojen kanssa!

Olemme päättämässä Suomea seuraavat neljä vuotta johtavasta pääministeristä ja siinä valinnassa meillä ei ole varaa epäonnistua – sen vuoksi valintani on Mari Kiviniemen johtama Keskusta ja sen luotettavat kansanedustajaehdokkaat.

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi jatkoi vakuuttavia esiintymisiään Tammelantorilla Tampereella 1.4.2011

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Oli taas kerran hienoa olla suomalainen ja tamperelainen, kun sai perjantai-aamuna 1.4.2011 olla läsnä pääministeri Mari Kiviniemen yleisötilaisuudessa Tammelantorilla Tampereella.

Tammelantorilla oli kuulemma muitakin suomalaisia puoluejohtajia samaan aikaan esiintymässä, mutta siellä oli ainoastaan yksi pääministeri!

Muut puoluejohtajat – josko heitä sitten lopulta edes Tammelantorilla oli – jäivät pääministerin varjoon. Huhut kuitenkin kertoivat, että perussuomalaisten puheenjohtaja olisi jossain kulmassa Tammelantoria nähty.

 

 

Pääministerin haastattelusta vastasi kansanedustaja Mikko Alatalo ja asiantuntemuksella Mikko tehtävänsä hoitikin!

 

 

Pääministeri Mari Kiviniemen varmuus sekä ”lavasäteily” – Tammelantorilla kai voitaisiin puhua ”torisäteilystä” – paranevat päivä päivältä.

Kuplat puhkeavat vaalipäivän lähestyessä ja todelliset timantit – Mari Kiviniemi – pääsevät oikeuksiinsa.

 

 

Tässä osa niistä n. kolmestasadasta tamperelaisesta, jotka olivat kokoontuneet Tammelantorille aamuvarhaisella tapaamaan pääministeri Mari Kiviniemeä!

 

Pääministerin Kiviniemi selvitteli yleisölle Keskustan keskeiset teemat parin viikon kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa – ennakkoäänestys alkaa jo 6.4.2011, joten ennakkoäänestäjille asioiden kertominen nyt on tärkeää.

Keskityin kuuntelemaan Kiviniemen linjauksia omaishoidosta ja eläkeasioista.

Omaishoidon osalta pääministeri toisti edellispäivänä Cafe Siilinkarin sisäpihalla toteamansa eli sen, että omaishoidon korvausten saattaminen Kelan maksettavaksi yhdenmukaistaa nykyisen paikkakuntakohtaisesti rönsyilevän politiikan.

Omaishoidon verotuskysymykset on Keskustan mielestä ratkaistava siten, että omaishoitajalle käteenjäävä eurosumma kasvaa.

Taitetun indeksin osalta pääministeri Mari Kiviniemi ei pane populistipoliitikkojen tapaan päätään pensaaseen, vaan toteaa, että taitetun indeksin korjaamiseen ei ole mahdollisuuksia.

Kiviniemen linjaus on kylmää kyytiä halpahintaisille populisteille, mutta ainakin minä osaan arvostaa suoraa puhetta.

Taitetun indeksin korjaamisessa pätee vanha kansanviisaus: ”Vaikka olisi kuinka suuren talon poika tahansa, mutta jos ei ole rahaa, niin ei ole rahaa.”

Se Keskustan linjaus, että eläkkeensaajien tulonmuodostumisesta on huolehdittava erityiskeinoin, kun taitettua indeksiä ei ole varaa muuttaa, lohdutti.

Tilaisuuden juontajana toiminut kansanedustaja Mikko Alatalo totesi, että taitetusta indeksistä päätettiin Paavo Lipposen johdolla, joten demareita meidän pitää syyttää!

 

Tilaisuuden jälkeen pääministeri Kiviniemi antoi haastatteluja...

 

 

...suomeksi ja...

 

 

...sujuvasti myös englanniksi.

 

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä aamuvarhaisesta vierailusta Tammelantorilla - on hienoa nähdä tiedoiltaan,taidoiltaan ja vastuunkantokyvyltään osaava henkilö maan peräsimessä!

-Esko Erkkilä-

Suomenmaa-lehden nettiversio 1.4.2011 klo 16.00

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomenmaan nettilehdessä 1.4.2011 klo 16.00 kerrotaan Cafe Siilinkarin sisäpihalla 31.3.2011 ja Tammelantorilla 1.4.2011 klo 09.30 järjestetyistä yleisötilaisuuksista, joissa pääministeri Mari Kiviniemi tapasi yleisöä.

Cafe Siilinkarissa pääministeri Mari Kiviniemen sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan haastattelijana toimi Suomenmaa-lehden toimittaja Pirkko Määttälä.

Määttälä huomasi, että valokuvasin Siilinkarin tilaisuudessa ja hän pyysi lähettämään jonkun kuvan tilaisuudesta laatimansa jutun kuvitukseksi.

Toinen lähettämistäni kuvista "ylitti julkaisukynnyksen".

Suomenmaan juttu kokonaisuudessaan tässä.

 

-------

Tampere kuuli keskustan omaishoito- ja muuta asiaa

01.04. 16:00

 

 

 

Mari Kiviniemi keskusteli Tampereella muun muassa Pirkko Mäkelän ja Satu Niskasen kanssa.

Kuva: Esko Erkkilä

 

Yhdenvertaisuus, jaksaminen ja lomaoikeus.

 

Siinä muutamia asioita, jotka keskustalle ovat olennaisia omaishoidossa. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula puhuivat torstaina Tampereella aiheesta kahvila Siilinkarissa.

 

Paikalle tulleet noin sata pirkanmaalaista ja tamperelaista kuuntelivat hartaana keskustan sanomaa. Kommentit ja kysymykset esitettiin molemmille vieraille mieluummin kahdenkeskisissä keskusteluissa kuin ison yleisön edessä.

 

Tosin yhtään sosiaali- ja terveyspoliittista vaalitilaisuutta tuskin järjestetään ilman taitetusta indeksistä puhumista, eikä Tamperekaan tehnyt siitä poikkeusta. Ministeri Rehula selvitti, mistä asiassa on kyse. Lisäksi hän kertoi seikkaperäisesti, miksi sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen.

 

– Sitä on rakennettu koko sodanjälkeinen aika ja aina on pistetty pala toisen viereen kuin tilkkutäkissä. Lisäksi aika ja elämäntyyli on muuttunut niin, että esimerkiksi erilaisia perhemääritelmiä on toistakymmentä. Näiden kaikkien asioiden yhteensovittaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, Rehula totesi.

 

Mari Kiviniemi puhui varsinaisen asian lisäksi omista Tampere-muistoistaan.

 

– Äitini on kotoisin tuosta vierestä Kangasalta ja muistan, miten hienoa oli lapsena tulla Tampereelle katsomaan kaupungin jouluvaloja, Kiviniemi kertoi.

Hän kertoi lisäksi omista iäkkäistä sukulaisistaan ja muistutti, miten tärkeää omaishoitamisen yhteydessä on huolehtia hoitajan jaksamisesta.

 

– Juuri siksi keskusta haluaa sellaisia ratkaisuja, että omaishoitajalle taataan riittävä lepo hänen tekemänsä arvokkaan työn ohessa, Kiviniemi totesi.

 

Kiviniemi oli perjantaiaamuna myös Tampereen Tammelantorilla.

 

Siellä hän totesi, että pääministerinä toimiminen on etu asioihin paneutumisessa.

 

Leikatun indeksin korjaamishaaveisiin pääministeri toisti torstaina Café Siilinkarissa toteamansa, että rahat eivät riitä indeksin muuttamiseen.

 

Leikatun indeksi osapuolina ovat työmarkkinaosapuolet, joten asia ei ole yksinomaan hallituksen päätettävissä.

 

– Leikatun indeksin vuoksi eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä ja tämä ongelma pitää poistaa erillistoimenpitein, Kiviniemi linjasi.

 

Tammelantorin tilaisuuteen toivat oman värinsä eläinsuojelijoiksi itseään kutsuvat henkilöt.

 

He nousivat Tammelantorin myyntipöydälle ja levittivät pitkän punavärisen banderollin. Yksi käytti laukkuunsa kätkettyä megafonia ja myös muuta äänentoistolaitetta.

 

Pääministerin turvamiehet joutuivat esittämään poliisikorttinsa ja senkin jälkeen mielenosoittajat oli lähes väkivalloin työnnettävä pois myyntipöydältä.

 

Turvamiehet pyysivät lisää poliisivoimia paikalle ja pahimmat hulinoitsijat korjattiinkin sen jälkeen "parempaan talteen".

 

SUOMENMAA

 

-------

 

-Esko Erkkilä-