Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen perinteinen jäsenretki Viikinsaareen 4.6.2019

Perjantai 7.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Voidaan kai jo puhua perinteestä, kun Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti jo toisena vuonna peräkkäin jäsentensä virkistysmatkan Tampereen Laukontorilta Pyhäjärvellä sijaitsevaan Viikinsaareen.

 

 

 

 

 

Laivamatkaa varjosti se, että Tammerkoski-laivan pakoputki on viallinen ja laivalla haisee koko ajan pakokaasut.

 

 

Hopealinjan häpeäksi on luettava se, kun kapteeni kertoi meille, että rahaa pakoputken korjaamiseen on vasta ehkä ensi vuonna eli Viikinsaareen matkaajat ja Tammerkoski-laivalla risteilylle osallistuvat joutuvat kokemaan pakokaasujen hajua ensi vuoteen saakka – ei voi olla totta!!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viikinsaaresta on ensimmäiset kirjalliset tiedot jo vuodelta 1596, jolloin käräjöitiin Viikinsaaressa tapahtuneista heinävarkauksista.

 

 

Viikinsaari syntyi maankohoamisen vuoksi jo seitsemäntuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkamista, joten kyse on vanhasta saaresta.

 

 

 

 

 

Poikkesimme menomatkalla Rosendahlin laiturilla, sillä sieltä laivaan nousi orkesteriporukka, joka esiintyy kesäkauden aikana Viikinsaaren kesäteatterissa.

 

 

 

 

 

Kahdeksan hengen etujoukolla riitti grillikatoksella puuhaa, sillä kaikki piti saada valmiiksi ennen pääjoukon saapumista.

 

 

 

 

 

Olin hankkinut sata grillimakkaraa. jotta jokaiselle riitti kaksi makkaraa.

 

 

On luonnollista, että kelpuutin makkaroiksi vain kotimaisesta lihasta valmistetut makkarat ja silloin tulivat valituiksi Wilhelmi- sekä Kabanossi-grillimakkarat.

 

 

Sinikka Salo (vasemmalla) ja Terttu Styrman valmistelivat makkarat grillausvalmiiksi.

 

 

 

 

 

Suojelimme saaren luontoa ja kasvillisuutta, kun etujoukkomme grillasi makkaramme tarkoitukseen varatussa grillikatoksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme pääjoukko saapui klo 11.00 lähteneellä laivalla ja sen jälkeen vietimmekin rattoisan tapaamishetken grillimakkaraa ja salaattia maistellen.

 

 

Olin tehnyt pienen virheostoksen, kun olin ostanut juomaksi muutaman litran verran Valion mansikkakeittoa – ostos olikin lopulta nappiostos, sillä niin paljon sain kehuja hienosta ”juomasta”!

 

 

 

 

 

Yhdessäolomme päätteeksi hallituksemme jäsenet Seppo Saari (vasemmalla) ja Reijo Kauppila toimivat esilaulajina, kun yhteisesti lauloimme Puolustusvoimain lippujuhlapäivään hyvin sopivan ”Siniristilippumme”!

 

 

 

Toivottavasti Viikinsaareen taas vuonna 2020!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain"

Torstai 5.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tammerkoski-humpan on säveltänyt viulisti ja orkesterinjohtaja Lauri Lindgren 1920-luvun alkupuolella.

 

Humppa on Lindegrenin tunnetuin sävellys ja sen levytti ensimmäisenä Kaarlo Kytö jo vuonna 1931.

 

 

Tammerkoski-humpan ovat myöhemmin levyttäneet mm. Eino Grön, Teijo Joutsela, Rauli Badding Somerjoki ja Pate Mustajärvi.

 

 

 

******************

 

 

 

Tänään ja jo viime tiistaista lähtien ”veet eivät kiidä” Tammerkoskessa, sillä ratikkatöiden vuoksi Hämeensilta rakennetaan käytännössä uudestaan ja näiden töiden vuoksi Tammerkoski joutuu olemaan tyhjänä kolme päivää.

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta on kuin hävityksen jäljiltä, mutta eilen rohkaisin mieleni ja kävin Tampereen raiskatussa keskustassa ja erään palaverin vuoksi jouduin ylittämään myös Hämeensillan.

 

 

Tässä muutamia valokuvia matkani varrelta:

 

 

 

 

 

Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan tilapäinen puurakenteinen silta jalankulkijoille sekä kevyelle liikenteelle ja sen peruspilarit olivat jo eilen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näkymä Hämeensillalta pohjoiseen eli Hotelli Tammerin ja Sähkölaitoksen suuntaan.

 

 

 

 

 

Ilman vettä oleva kansallismaiseman Tammerkoski Satakunnansillalta pohjoisen suuntaan on lohduton näky.

 

 

 

 

 

Konsulinsaaressa sijaitseva Kultakutri-veistos pääsi tälle paikalleen Satakunnansillan kupeeseen 29.9.2016.  Onneksi jo huomenna Kultakutri saa vettä ympärilleen!

 

 

 

 

 

Sähkölaitos Satakunnansillalta katseltuna.

 

 

Vasemmalla näkyvistä Sähkölaitoksen välpistä löydettiin naishenkilön ruumis, kun Tammerkoski kuivatettiin.

 

 

Vainajan henkilöllisyys on selvinnyt ja tapaukseen ei uskota liittyvän rikosta.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko Viljakkalassa yksityisteiden ja metsäautoteiden tienvarret muuttumassa kaatopaikoiksi!

Perjantai 11.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä liikkuneet tietävät, että siellä on tienpätkiä, joilla suomalaiset matkanjohtajat eivät suostu pysäyttämään bussia ja syynä on se, että venäläiset käyttävät tiettyjen tieosuuksien pientareita kaatopaikkoina.

 

 

Nyt sama vaara on uhkaamassa Viljakkalassa sijaitsevia yksityis- sekä metsäautoteitä ja niiden tienvarsia.

 

 

Tyrmistyin, kun eilen Viljakkala-neuvoston kokouksessa kerrottiin, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelee Viljakkalan jäteaseman sulkemista 1.1.2016 alkaen.

 

 

Saimme kokouksessamme kuulla asiantuntijalta, että Viljakkalan jäteasemalla käy kuukausittain 150 – 180 asiakasta.  Määrä on huomattava, sillä jäteasema on avoinna ainoastaan lauantaisin klo 10.00 – 14.00 ja kesäaikaan sen lisäksi myös keskiviikkoisin klo 16.00 – 20.00.

 

 

Jos Viljakkalan jäteasema suljetaan suunnitellusti, ovat Viljakkalan yksityisteiden ja metsäautoteiden tienvarret vaarassa muuttua kaatopaikoiksi!

 

 

Olen osakkaana Viljakkalassa viidellä yksityistiellä ja sen lisäksi olen yhden metsäautotien osakkaana eli ongelmasta on muodostumassa omakohtainen – yhdellä mainituista yksityisteistä olen osakkuuden lisäksi toimitsijamiehenä.

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n päätösvalmistelutekstissä kuulemma mainitaan, että Viljakkalan jäteaseman sulkeminen liittyy Tampereen Tarastenjärvelle valmistuvan polttolaitoksen – Tammervoima Oy – raaka-ainehankinnan uusiin keräilykuvioihin.

 

 

Olen huolissani, sillä uudet keräilykuviot saattavat merkitä myös sitä, että teiden varsilla nyt sijaitsevien jätteenkeräilypisteiden lukumäärää rajoitetaan. Tämä on meille henkilökohtainen ongelma, sillä nyt mökkitontillamme syntyneet jätteet on voitu viedä runsaan 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle alueelliselle jätteenkeräyspaikalle.

 

 

Olen asiassa suuressa määrin asianosainen, sillä maksan jätemaksua Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle kolmesta kiinteistöstä – omakotitalosta Tampereella, mökistä Viljakkalan Majajärvellä ja synnyinkodistani Viljakkalassa Viljakkalan kylässä.

 

 

Viljakkala-neuvoston kokouksessa eilen esitetty arvio, että kyseessä on jälleen yksi pointti Viljakkalan alueen asukkaiden elämän tarkoituksellisesta hankaloittamisesta, saattaa hyvinkin pitää paikkansa.

 

 

Asiassa on välittömästi ryhdyttävä vastatoimiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Koskipuiston kannat ovat siirtymässä talvilepoon!

Torstai 9.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Koskipuistossa Tammerkosken molemmilla rannoilla on kasvatettu kannoja jo vuodesta 1939 alkaen.

 

Punaisista kanna-istutuksista on muodostunut eräänlainen Tampereen ”merkkituote”!

 

Kanna eli latinankieliseltä nimeltään Canna Indiana-hybr. on näillä leveysasteilla kasvatettuna vaativa troopinen suo- ja rantakasvi.

 

Olen ottanut seuraavat kuvat 4.9.2014 ja niissä on kuvattuna Tampereen Hämeensillan Näsijärven puolella Tammerkosken rannalla Koskipuistossa kasvavia kannoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

Kanna on vaativa kasvi, sillä se vaatii ”ulkoilmakasvatuksessa” erillisen talvihoidon.

 

 

Tampereella kannat otetaan juurakkoineen pois kasvupaikaltaan lokakuun alussa.

 

Tarkastelin tätä vaihetta 7.10.2014, kun olin kamerani kanssa liikenteessä Koskipuistossa.

 

Tältä kannat silloin näyttivät:

 

 

 

 

************

Kannojen talvihoito tapahtuu Hatanpäällä sijaitsevassa viileähkössä puutarhahuoneessa, jossa kannojen juurakot talvehtivat.

 

Tiedän, että Tampere on erikoistunut kannojen talvihoitoon niin, että mm. Seinäjoen kaupungin kaunistuksena kesäisin olevat kannat ovat juurakoina talvehtineet Tampereella.

 

************ 

 

Tamperelaisena ilahduin, kun taannoisella Toscanan matkallamme tapasimme kannoja majoituskaupungissamme Chianciano Termessä.

 

 

 

 

Chianciano Termessä näkemämme kannat olivat samanlaisia kuin Tampereen Koskipuistossa, mutta ainakin tämä kanna-istutus oli kooltaan paljon vaatimattomampi kuin Koskipuistossa.

 

 

Harkitsen vakavasti, että pitäisikö yrittää kasvattaa kannoja myös privaatisti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkatu - kuollut katu

Torstai 25.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistö päätti tunneli- ja ratikkahuumassaan, että kaupungin valtasuoni Hämeenkatu muuttui kesäkuun viimeisenä päivänä itäpuoliskoltaan joukkoliikennekaduksi, jolla saavat liikennöidä ainoastaan bussit, taksit sekä välttämätön huoltoliikenne.

 

Kävin paikalla eilen aamupäivällä, kun olin matkalla erääseen palaveriin keskikaupungilla.

 

Näkymä oli surkea, sillä ennen niin voimallisesti sykkinyt Tampereen sydän on nyt kuollut katu!

 

Tämän jutun kuvat on otettu klo 08.32 – 08.40 sekä klo 10.05 – 10.12 välisinä aikoina eli kyse on ajankohdista, jolloin Pirkanmaan keskuskaupungin Tampereen ydinalueen pitäisi sykkiä elämää ja menoa parhaimmillaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitää muistaa, että kyseessä oli vilkas arkiaamupäivä – ei mikään sunnuntai-aamu!

 

 

***********

 

 

Tammerkosken Yrittäjät toteuttivat Hämeenkadun itäpään sulkemisesta koskevan nettiäänestyksen 20.12.2013 – 28.3.2014 välisenä aikana.

 

Äänestyksen tuloksena vastaajista

• 67,2 % vastusti Hämeenkadun sulkemista

• 31,1 % kannatti sulkemista

• 1,7 % vastaajista ei osannut kertoa mielipidettään

Uskon, että jos nettiäänestys suoritettaisiin nyt, niin vielä suurempi osa ihmisistä vastustaisi Hämeenkadun sulkemista. 

 

 

 

Pelkään, että Hämeenkadun sulkeminen merkitsee Hämeenkadun varrella sijaitsevien liikkeiden toiminnalle loppua.

 

 

 

 

 

 

Hämeenkadun varrella sijaitsevan Seppälän näyteikkuna antoi eilen osviittaa tulevasta –

 

”paljon tuotteita - 50 %”!

 

 

Hämeenkadun sulkemispäätöksessä on kyse jäljellä olevan valtuustokauden mittaisesta kokeilusta.

 

Sulkemisen seurauksia ja vaikutuksia luvataan seurata säännöllisesti. Enemmän tietoa luvataan vuoden kuluttua, mutta pääraportti saadaan vasta vuoden 2016 syksyllä.

 

 

***********

 

Asun omakotitalossa n. seitsemän kilometriä Tampereen keskustasta. Tapaan käydä ydinkeskustassa vain välttämättömiä asioita hoitamassa, mutta nyt harvennan käyntejä entisestään.

 

Mitäpä tekemistä minulla olisi autiokaupungissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ketterästi polkee faari, faarilla on Jaguaari"

Torstai 21.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Uskon, että monet muistavat otsikossa toistetun mainossanoman, mutta harvat varmaan tietävät sen taustan.

 

Kyseessä on tamperelaisen polkupyörävalmistajan Kone ja Terä Oy:n mainos, joka löi itsensä läpi 1950 –luvulla.

 

Mainoslause tuli taas kerran mieleeni osallistuessani eilen pienellä osuudella Keskustan ”Pyörät Pyörimään” –tapahtumaan, kun pyöräilykaravaani lähti kello 08.00 Tampereen Keskustorilta kohti Lempäälää.

 

Hankin Kone ja Terä Oy:n valmistaman Jupiter-polkupyörän jo markka-aikana ja maksoin siitä silloin 300 markkaa.

 

 

 

 

 

 

Pyöräni sai ansaittua huomiota, kun ilmestyin sen kanssa Pyörät Pyörimään –tapahtumaan eilen aamulla eli 20.8.2014.

 

 

************

 

Kone ja Terä Oy:n varhaisvaiheet juontavat juurensa vuonna 1897 perustetun konepaja Sommers & af Hällström & Waldens:n perustamiseen. Mainittu yritys aloitti polkupyöränrunkojen valmistuksen vuonna 1933 ja silloin yrityksen nimeksi muutettiin Kone ja Terä Oy.

Kone ja Terä Oy valmisti polkupyöriä useilla tuotemerkeillä ja niitä olivat Jaguar –merkin lisäksi mm. Peto ja Tammer.

 

Polkupyörän valmistus Tampereella löi leiville 1960 –luvulle saakka, mutta sitten mm. mopojen yleistyminen merkitsi yritykselle vaikeuksia ja se hakeutuikin konkurssiin vuonna 1962.

 

 

 

 

 

 

 

Tässä Jupiterini taakse ovat ryhmittyneet minun lisäkseni Pyörät Pyörimään –tempauksen keskeinen toimija, Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Minna Siira, tamperelainen yrittäjä Timo Vuohensilta sekä kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 

 ************

Timo Vuohensillan isä on aikoinaan ollut töissä Kone ja Terä Oy:ssä.

 

Isänsä laatutyöhön liittyen Timo Vuohensilta antoikin pyörälleni ”Yrittäjän takuun” eli sen, että jos isänsä tekemään Jupiter –pyörääni tulee vikaa, niin hän korjaa vian!

 

Jos Isän tekemä pyörä menee rikki, niin kyllä poika korjaa, totesi Timo Vuohensilta!

 

 

-Esko Erkkilä- 

PS: Korjaus 23.7.2018:

Pyöräni onkin merkiltään Jaguar, kuten allaolevasta kuvasta ilmenee:

Tammerkosken rannalla

Maanantai 17.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin päivänä muutamana liikkeellä Tammerkosken itärannalla Hämeensillasta yläjuoksun suuntaan.

 

Tapani mukaan minulla oli kamera matkassa ja kun bussin lähtöön oli muutama minuutti aikaan, niin räpsyttelin muutaman kuvan.

 

 

 

 

 

Sain mahtumaan tähän kuvaan kolme perin tamperelaista elementtiä:

 

• sähkölaitoksen kuohuva ohijuoksutus

• Finlayson –kyltti

• Näsinneula

 

Voi kun kuva olisi äänikuva, sillä niin rauhoittava ääni tulee keväisenä päivänä ohijuoksutuksesta!

 

 

 

 

Aimo Tukiaisen vuonna 1971 pronssista veistämä Virvatulet –veistos sopii hyvin Tammerkosken itärannalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun veistosta tarkastelee lähemmin huomaa, että veistoksen toinen nimi ”Suomalaisen sotilaan muistomerkki” tai sen kolmas nimi ” Tuntemattoman sotilaan muistomerkki” ovat perusteltuja.

 

 

 

Virvatulet-veistos on helppo löytää, sillä se sijaitsee Hämeensillasta hieman Tammerkosken yläjuoksun suuntaan ja kosken itärannalla.

 

Kannattaa poiketa katsomassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Kaupunkilähetyksen Joulujuhla viritti mielet Joulutunnelmaan

Sunnuntai 15.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Kaupunkilähetys ry kutsuu itseään puolustajaksi.

Yhdistys toteaa nettisivuillaan itsestään näin:

 

Puolustamme inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta.

Autamme ja tuemme ihmisiä eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa.

Tavoitteemme on tuoda turvaa ja välittämistä tamperelaisten elämään:
“Ihmisten puolesta ja heitä varten”

 

Tampereen Kaupunkilähetys ry on sosiaalialan järjestö, joka toimii ikäihmisten, kehitysvammaisten ja lapsiperheiden parissa sekä tekee järjestötyötä, johon kuuluu koulutus-, kehittämis- ja vapaaehtoistoiminta.

 

Yhdistys järjesti asiakkailleen ja asiakkaiden läheisille Joulujuhlan lauantaina 14.12.2013.

 

 

Joulujuhlan puitteet olivat…

 

 

 

 

…Tampereen Tuomiokirkko…

 

 

 

 

 

…ja Hotelli Tammer.

 

 

 

 

 

Tuomikirkossa toteutettu ohjelmaosuus oli huolella suunniteltu ja se eteni sopivaan tahtiin.

 

 

Ohjelman runkona toimi onnistuneesti Jouluevankeliumi ja sen etenemiseen oli luontevasti nivottu erilaisia kuvaelmia, lauluja sekä musiikkiesityksiä.

 

 

 

 

Tilaisuus alkoi Toni Nummelan trumpettisoololla, jonka hän esitti Tuomiokirkon parvelta.

 

Nummelan vierellä näkyy osa Tampereen Tuomiokirkon eräästä arvokkaasta maalauksesta eli Hugo Simberg´n  Haavoittunut enkeli -freskosta.

 

 

Jouluevankeliumi  eteni…

 

 

 

 

…Kai Pihlajamaan,…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja Mauno Hautalan lukemana.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä toimiva Jenniina Lumiketo lauloi soolona ”Enkeli taivaan” alkusäkeistöt sekä toimi esilaulajana, kun kaikki saimme yhteislauluna laulaa 9. ja 10. säkeistöt.

 

On aina Joulun tuntua, kun saa seisaalleen nousten laulaa ”Enkeli taivaan” 10. säkeistön!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Myös Jorma Vuopio oli ”monena” Joulujuhlassa, sillä hän esiintyi paimenen roolissa ja lauloi paimenena ”Taivas sylissäni” sekä tässä juhlan lopuksi ”Rauhaa, vain rauhaa”.

 

 

************

 

 

Joulujuhla jatkui Tammerissa joulupuurolla sekä torttukahveilla!

 

 

 

 

Tammerin joulupuuro ja rusinakeitto kruunasivat hienon Joulujuhlan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viihdyttävää koskenlaskua keskellä Tamperetta

Lauantai 21.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain monien muiden ohella seurata koskenlaskua Tammerkoskessa torstaina syyskuun 19. päivänä 2013, kun Tapani Hiltula ja Jori Mikkonen laskivat tukilla Takon kartonkitehtaalta Ratinansuvantoon.

 

 

 

 

Koskenlaskunäytös alkoi tasan klo 9.00, mutta valmistelevia toimia tehtiin kosken rannalla jo varhain. 

Koskenlaskutukit olivat kaadettu Hervannasta Tampereen kaupungin metsästä. Tukit olivat pystyynkuivaneista kuusista.

 

 

 

 

 

Oli helppo arvata, että Valio oli Koskenlaskija-juustollaan eräs tapahtuman sponsoreista.

 

 

 

 

 

Tapahtuman nimi oli ”Metsänvihreä Jalanjälki” ja sen järjestivät Meto-Metsäalan Asiantuntijat ry sekä Metsänhoitajaliitto.

 

Koskenlaskunäytöksen jälkeen tapahtuma jatkui Keskustorilla ja siitä osuudesta ehkä joskus myöhemmin.

 

 

 

 

 

Takon kartonkitehtaan alapuolella Tammerkoskessa on niin voimakas akanvirta, että tukit pysyivät paikoillaan, kun koskenlaskijoita odotettiin paikalle.

 

 

 

 

 

Koskenlaskunäytöksen ja koko päivän tapahtumien juontajana toimi Jyri Makkonen ja hyvin toimikin.

 

 

 

 

Koskenlaskunäytöksen päätähdet olivat Tapani Hiltula (vasemmalla) ja Jori Mikkonen.

Tässä he ovat - ja vielä kuivina!

 

 

 

 

Venemiehenä toimi Leo Kinnunen.

 

 

 

 

Venemies souti koskenlaskijat tukkien äärelle.

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä laskuyritykseen lähti Tapani Hiltula…

 

 

 

 

…mutta voimakkaan akanvirran vuoksi hänen ensimmäinen yrityksensä päättyi kylmään kylpyyn.

 

 

 

 

Hiltulan kokemuksista viisastuneena koskenlaskun nuorten Suomen mestari Jori Mikkonen osasi ottaa erilaisen lähtölinjan…

 

 

 

 

…ja hän pääsikin hyvään vauhtiin.

 

 

 

 

 

Koskenlaskumatka oli 200 metriä ja sen puolivälissä oli silta, jonka alittaminen merkitsi ainakin jalkojen kastelemista. Tässä Mikkonen valmistautuu sillan alitukseen.

 

 

 

 

Ratinansuvannossa pystyi asiat ottamaan jo rauhallisemmin ja siellä esimerkiksi sestominen eli tukin pyörittäminen onnistui ammattimieheltä hienosti.

 

 

 

 

Etunojapunnerrukset onnistuivat hyvin,…

 

 

 

 

 

…mutta niiden jälkeen Jori Mikkonenkin päätyi veteen!

 

 

 

 

 

Tapani Hiltulakin tiesi toisella yrityksellään, että mitä kautta Tammerkoski nujerretaan…

 

 

 

 

 

…ja nyt koskenlasku sujuikin mutkattomasti.

 

 

 

 

 

Sillan alittamisen jälkeen Hiltula näytti, että miten koskenlaskija tekee vaa´an tukilla!

 

 

 

 

 

Näytöksen lopuksi Hiltula ja Mikkonen laskivat samalla tukilla Tammerkosken alas.

 

 

 

 

Sillan alittamisessa Hiltula oli makuullaan tukin päällä ja Mikkonen puolestaan istuallaan.

 

 

 

 

 

Mikkoselta taas tutut punnerrukset…

 

 

 

 

 

…ja uutuutena yhden jalan kyykkyasento,…

 

 

 

 

…mutta se meni kuitenkin sen verran epätasapainoiseksi, että molemmat koskenlaskijat löysivät itsensä Ratinansuvannon syyskuisen viileästä syleilystä!

 

 

 

 

Veteen pulahtamiset kuuluvat kuitenkin koskenlaskijan arkeen…

 

 

 

 

 

…ja he eivät siitä hätkähdä!

 

 

 

 

 

Satapäinen yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja palkitsi koskenlaskijat kättentaputuksin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Niskoittelu Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöstä vastaan antaa vastuuttoman kuvan Hämeenkadun yrittäjien toiminnasta

Lauantai 23.2.2013 - -Esko Erkkilä-

On käsittämätöntä, että Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöstä vastaan voidaan pullikoida ja menetellä siten kuin oikeuden päätöstä ei olisi olemassakaan.

 

Näin kuitenkin tapahtuu Tampereella monien Hämeenkadulla sijaitsevien yritysten toimesta, kun ne eivät noudata Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöstä ns. A-mainostelineiden poistamisesta Hämeenkadun jalkakäytäviltä.

 

Kiista kulkuväylät tukkivien mainosten lainmukaisuudesta on jatkunut jo pitkään. Pisteen kiistalle laittoi KHO, kun se viime joulukuussa totesi mainostelineet lainvastaisiksi ja kumosi Tammerkosken Yrittäjät ry:n asiasta tekemän valituksen.

 

Olin 18.2.2013 matkalla Hämeenpuistosta Rautatieasemalle ja kuvasin Hämeenkadulla osan laittomista mainostelineistä.

 

Otos näyttää tältä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvakimara antaa lohduttoman kuvan Hämeenkadun yrittäjien lainkunnioituksesta.

 

Arvostan yrittäjiä, mutta ymmärrykseni ei riitä siihen, että he niskoittelevat Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä vastaan. Luotan maamme oikeuslaitokseen, kun se on pitkällisen prosessin tuloksena päättänyt, että Tampereen Hämeenkadun jalkakäytävillä ei saa olla A-mainostelineitä.

 

Pohjat lainkunnioittamisen polkemisessa tekee Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu ”Pirkanmaan Yrittäjä”, kun se helmikuun 2013 numerossaan asettuu KHO:n yläpuolelle ja puolustelee Hämeenkadun yrittäjien niskurointia.

 

 

 

Niskurointikirjoitus julkaistiin lehden kolmossivulla.

 

Pirkanmaan Yrittäjä –lehden vastaavana päätoimittajana toimii Jari Jokilampi.

 

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä halventavaan kirjoitukseen pääsee tutustumaan lehden nettisivuilla eli www.py-lehti.fi.

Ihmetys on suuri, kun koko Pirkanmaan yrittäjäkuntaa palveleva yhdistys asettuu julkaisemansa lehden kautta parjaamaan maamme korkeimman oikeusasteen päätöstä. Lehden toiminta karistaa luottamusta koko yrittäjärjestön ja sen johdossa olevien henkilöiden toimintaan.

 

Oletan, että Tammerkosken yrittäjät ry on Pirkanmaan Yrittäjät ry:n jäsen.

 

Jos Tammerkosken yrittäjät ry:ssä on vajautta oikeuden päätösten ymmärtämiseen, niin olisi toivonut, että maakunnan yrittäjien kattojärjestössä sitä olisi ollut!

 

On selvää, että tulen jatkossakin kiertämään kaukaa Hämeenkadulla sijaitsevat yritykset ja niin toivon myös muiden tekevän!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pyynikin näkötornilla ja vanhalla Laululavalla hienoja valoteoksia!

Tiistai 3.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Valotaiteilijat Carita Elko ja Satu Leskinen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Tampereen Pyynikille hienot valoteokset.

 

Pyynikin näkötornin maastossa välkehtivä valoteos on nimeltään ”Kätketty” ja vanhalla Laululavalla pyörivä videoteos puolestaan ”Kaiut”.

 

Kävin ihailemassa valoteoksia tammikuun 2. päivänä.

 

 

Salaperäisesti valaistu Pyynikin näkötorni on osa ”Kätketty” –valoteosta.

 

 

Monet Pyynikinharjun puut saavat uuden ulottuvuuden, kun ne on taidokkaasti valaistu.

 

Tulee mieleen tarunhohtoinen Satumetsä. Ei kuitenkaan se Satumetsä, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Suvannon rannalla Keljan taistelupaikalla Sakkolassa.

 

 

Vanhalla Laululavalla pyörii non stop-näytäntönä vanhoja valokuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kuvat on vuosikymmeniä sitten otettu Pyynikinharjulla. Videoteoksen on suunnitellut ja toteuttanut Satu Leskinen ja sen on valosuunnittelu on Carita Elkon käsialaa.

 

 

Vanhalta Laululavalta Pyynikin näkötornille nouseva ulkoilutie on kerrassaan hieno!

 

Kiitokset valotaiteilijoille hienojen taideteosten toteuttamisesta!

Pyynikin valoteosten tarvitsema sähkövirta otetaan normaalista sähköverkosta. On selvää, että valoteosten valaisuun tarvitaan paljon energiaa ja on varmaa, että osa kaupunkilaisista asettaa vastakkain esim. vanhustenhoidon ja valoteokset. Pitää kuitenkin muistaa, että...

...Pyynikin valoteokset ovat nähtävissä vain tammikuun 8. päivään saakka.

 

 

Tampereella on samaan aikaan nähtävillä myös toinen valoteos.

 

Sen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Katja Muttilainen.

 

 

Siirosen ja Muttilaisen valoteos sijaitsee Tampereen keskustassa Tammerkosken rannalla ja Takon tehdasalueella.

 

Teoksen suunnittelijat sanovat, että valoteos korostaa Tampereen valtakunnallisesti merkittävää perinnettä ja Tammerkosken merkitystä kaupungin synnyssä.

 

On rehellisesti todettava, että keskikaupungilla sijaitseva valoteos ”häviää” muuhun valosaasteeseen ja se ei pääse esille yhtä voimakkaasti kuin Pyynikillä sijaitsevat valoteokset.

 

Tammerkosken partaalla sijaitsevia valoteoksia voi käydä ihailemassa tammikuun 5. päivään saakka.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi itsestään selvää asiaa piti selvitellä YVA-prosessin kautta?

Keskiviikko 29.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisesti omistaman Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitos sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen.

 

Sijoituspaikka oli itsestäänselvyys koko ajan, mutta Tarastenjärven valikoituminen virallisesti hyötyvoimalan sijoituspaikaksi oli pitkä ja tuskallinen prosessi.

 

Prosessissa kului aikaa ja tupakkia. Turha prosessi työllisti melkoisen joukon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) palkollisia ja myös Ramboll Finland Oy kietaisi melkoiset summat ”konsultoinneistaan”.

 

Hyötyvoimalaitoshankkeesta tehtiin siis laaja ympäristövaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin neljää voimalaitoksen sijaintipaikkavaihtoehtoa eli Lielahti, Peltolammi, Rusko ja Tarastenjärvi.

 

Harmittaa ja osin huvittaakin, että Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta käytettiin prosessin aikana nimeä ”Sarankulma”. Näin meitä tamperelaisia ”uunotetaan”!

 

Kannatan hyötyvoimalaitoksen rakentamista, mutta protestoin sitä, että yhteistä rahaa kulutettiin itsestään selvään lopputulokseen pääsemisessä.

 

Onko yhteiskuntamme niin rakennettu, että itsestäänselvyyksillekin on hankittava satoja tuhansia euroja maksavat vertailut. Minäkin osallistuin muutamaan tilaisuuteen, joissa yksiselitteisesti päädyttiin Tarastenjärvi-vaihtoehtoon. En saanut osallistumisestani sentinkään korvausta, mutta monet virkahenkilöt saivat hankkeen parissa kulumaan lukemattomia tunteja, päiviä, viikkoja ja kuukausia. Miksi moinen rumba?

 

Hanke tarvitsee vielä ympäristöluvan sekä Tampereen kaupungin investointipäätöksen. Toivon, että ne ovat läpihuutojuttuja, jotta Tarastenjärvellä päästään kaikkia hyödyntävään toimintaan mahdollisimman pian.

 

Mainittakoon, että Oulun Energia rakentaa parhaillaan Oulun Laanilaan hyötyvoimalaitosta, joka valmistuu kaupalliseen käyttöön runsaan vuoden kuluttua.

 

Oulun laitoksen polttokapasiteetti on hieman Tarastenjärvelle tulevaa laitosta pienempi, sillä Oulussa tullaa jätettä polttamaan 120.000 tonnia vuodessa, kun Tarastenjärvellä vastaava luku on 120.000...180.000 tonnia.

 

On huomattava, että Tarastenjärven vaihtoehtoon sisältyvässä biokaasulaitoksessa käsitellään 90 000 tonnia vuodessa pääasiassa asumisen ja palvelutoiminnan biojätteitä, jäteveden puhdistamoiden lietteitä, teurasjätettä, karjanlantaa tai muuta biomassoja, joista muodostuva metaani hyödynnetään energiantuotannossa.

Biokaasulaitos olisi joka tapauksessa rakennettu Tarastenjärvelle ja tämä tekee hyötyvoimalan sijoituspaikkarumban todella tarpeettomaksi.

Ei kai kukaan voinut todellisuudessa ajatella, että biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle ja hyötyvoimalaitos jonnekin muualle?

 

-Esko Erkkilä-

Biojakeita raaka-aineenaan käyttävät ja jopa niitä tuottavat yritykset kutsuvat biojakeita jätteiksi!

Tiistai 21.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen työskennellyt elintarviketeollisuuden ja maatalouden parissa yli 40 vuotta.

 

Kummastelen, mutta toisaalta ymmärrän eräiden tahojen innon kutsua elintarviketeollisuuden ja maatalouden tuotantoprosesseissa syntyviä biojakeita jätteiksi.

 

Muistan takavuosilta, kun MTK:n ylimpään luottamushenkilöjohtoon kuulunut henkilö kutsui kotieläintalouden arvokasta rehuraaka-ainetta vehnälesettä jätteeksi! Maatalouden kokonaisnäkemys puuttui siis täysin!

 

Eniten ihmettelen myllyteollisuuden palkollisten keskuudessa vielä nytkin ilmenevää halua kutsua vaikkapa kaurankuorijauhoa sekä muita sivutuotteita jätteeksi. Käsittämätöntä oman työnsä aliarvioimista!

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy arvokasta teurasjaetta, joka on turkistaloudessa tärkeä raaka-aine ”häkkivalmiin” rehun valmistamisessa. Ymmärrän turkistalouden halun kutsua sitä teurasjätteeksi, sillä voidaanhan terminologialla ohjata tuotteen hintakuvaa halvempaan suuntaan. En kuitenkaan ymmärrä, että miksi teurastamoteollisuus suostuu kutsumaan teurasjaettaan jätteeksi!

 

Viimeksi törmäsin ongelmaan, kun Gasum Oy:n aamupäiväseminaarissa 31.5.2011 Tampereen Vapriikissa Gasum ´n teknologiapäällikkö Sari Siitonen kutsui elintarviketeollisuuden ja maatalouden biojakeita jätteeksi.

 

Olen tyytyväinen, sillä käyttämäni puheenvuoron jälkeen Siitonen lupasi välittömästi tarkistaa dia-aineistonsa.

 

Ymmärrän biojakeita hyödyntävien yritysten halun käyttää arvokkaista raaka-aineistaan ”jäte” –termiä.  Ne haluavat terminologiallakin painaa biojakeista maksamansa hinnan alas.

 

On paljon yrityksiä, jotka vaativat biojakeita toimittavan yrityksen maksamaan siitä, että niitä hyödyntävät yritykset suostuvat vastaanottamaan biojakeita!

 

Toki on muistettava, että hulluhan ei ole se, joka vaatii kelvollisesta raaka-aineesta maksua kyytipojaksi - hullu on se, joka suostuu maksamaan!

 

Hyviäkin esimerkkejä kuitenkin on!

 

Mainitsin em. tilaisuudessa käyttämässäni puheenvuorossa hyvänä esimerkkinä Tampereelle suunnitellun Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitoksen. Jäte-käsitteellä melskaavat voisivat käyttää hankkeesta ”jätteenpolttolaitos” –termiä, sillä sitähän se teknisesti on.

 

Kiitokset Sari Siitoselle, jos tarkistat dia-esityksesi sanamuotoja!

 

Erityiskiitokset Tammervoiman omistajille oikean ja bisnestänne edistävän termin käyttämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Nokia sotkeutuu asioihin, jotka sille eivät todellisuudessa kuulu!

Keskiviikko 13.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästyin monien tamperelaisten tavoin, kun Aamulehti uutisoi tiistaina 12.4.2011, että Nokian kaupunki pitää Lielahtea parhaana sijoituspaikkana Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle.

Kyseessä on ilmiselvästi Nokian puuttuminen asiaan, joka kuuluu Tampereen kaupunginvaltuustolle.

En hyväksy Nokian sorkkimista asiaan.

Myönnän toki, että Nokialla lienee oikeus antaa lausunto asiasta, sillä onhan Nokian kaupunki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakas.

Hämmästelen Nokian kantaa, sillä Lielahti on eri sijoituspaikkavaihtoehdoista toiseksi huonoin – huonoin on Peltolammille kaavailtu sijoituspaikka.

Aamulehden uutisen mukaan laitoksesta ei arviointiselostuksen mukaan aiheutuisi mitään merkittäviä vaikutuksia Nokian kaupungin alueelle.

Tämä Nokian toteamus antaa todella perustellun aiheen kysyä:

Miksi Nokia sotkeutuu asioihin, jotka eivät sille vaikuta tuon taivaallista?

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon yhteislaulutilaisuudet vetävät entistä suuremman yleisöjoukon laulamaan

Torstai 10.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tammerkosken sillalla on vuodesta 1995 alkaen YLE TV2:n kesäohjelmiin kuulunut yhteislauluohjelma. Ohjelmassa paikan päälle kerääntynyt yleisö laulaa juontajan ja orkesterin johdolla vanhoja yhteislauluja ja uusiakin kappaleita.

Ensimmäinen ohjelma lähetettiin kesäkuun 9. päivänä 1995. Juontajana oli Mikko Alatalo, joka toimi ohjelman isäntänä aina vuoteen 2001 asti. Tämän vuoksi Tammerkosken sillalla -ohjelma henkilöityy monien mielessä edelleen juuri Mikko Alataloon.

Mikko Alatalo ja Lempäälän Ideapark verestivät vanhoja muistoja, kun Mikko veti kaikille avoimen ja ilmaisen yhteislaulutilaisuuden Ideapark´n Keskuspuistossa keskiviikkona maaliskuun 9. päivänä.

Minulla oli tilaisuus piipahtaa tilaisuudessa.

Järjestäjät olivat hankkineet esiintymislavan eteen yli 200 tuolia käsittävän katsomon, joka oli melkein viimeistä sijaa myöten täynnä. Myös istumakatsomon ympärillä lukemattomat Mikon laulu- ja laulattamistaitoa ihailevat katsojat seurasivat tapahtumaa.

Mikko Alatalo esiintyi säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa ja tuloksena oli hieno tunnin pituinen laulutuokio.

Järjestäjät olivat monistaneet Mikon suosituimpien laulujen sanat jaettavaksi tilaisuuteen osallistuneille. Näin oli varmistettu se, että kaikki pystyivät osallistumaan yhteislaulutuokioon täysillä.

Mikon esiintymiset saavat kuulijat aina hyvälle tuulelle. Hänen vetämänsä yhteislaulutilaisuudet ovat kansankulttuuria parhaimmillaan.

Minua puhuttelee erityisesti Mikon esittämänä ”Viivy vielä hetki” –kappale.

Syynä on se, että ”reserviinsiirtymistilaisuudessani” viime joulukuussa suuri joukko työkavereitani esitti sen seisaalleen nousten minulle. Toki he tiesivät, että arvostan Mikko Alataloa ja hänen työtään maamme parhaaksi! 

Lähetän kiitokset vielä tässäkin työkavereilleni hienosta juhlasta!

Tässä muutama kuva Ideapark´n yhteislaulutilaisuudesta:

 

 

Mikko paneutuu asiaansa aina täysillä!

 

 

 

Mikko Alatalo ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäki ovat vauhtiin päästyään todella verraton show-kaksikko!

 

 

Yli kaksisataahenkinen yleisö osallistui Mikko Alatalon yhteislaulutuokioon koko sydämellään ja palkitsi jokaisen esityksen suosionosoituksillaan.

 

Toivon, että en tee suurta tekijänoikeusrikkomusta, kun liitän mielikappaleeni sanat tähän:

”Viivy vielä hetki,

yksi laulu on laulamatta,
pari sanaa on sanomatta
kun sut pitkästi aikaa näen.

Viivy vielä hetki,
yksi malja on tyhjentämättä,
lähtöitkut on itkemättä
ennenkuin erkanemme kotiinpäin.

Me teemme virheitä, harhailemme
mut älä anna menneiden painaa.
Rakas ystävä, toisillemme
me oomme ihmiset kaikki vaan lainaa.

Emme saa olla pahoillamme.
Perunamaan ja sen punaisen tuvan
saimme kumpikin tahoillamme,
siis tänään: saanko mä luvan?” 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työpajatyöskentelyä Tampereelle suunnitellun jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Tiistai 5.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyö-tyvoimalaitosta (Tammervoima) Tampereen alueelle. Voimalaitoksen tehtävänä on tuottaa kaukolämpöä Tampereelle ja sähköä valtakunnan verkkoon. Suunnitellussa voimalaitoksessa käytetään pääasiallisena polttoaineena jätettä, joka on peräisin kotitalouksilta, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta sekä kaupasta ja teollisuudesta.

 

 

Nyt on käynnissä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Hankkeessa on neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa: Lielahti, Rusko, Peltolammi ja Tarastenjärvi. Virkahenkilöt pyrkivät hämäämismielessä käyttämään Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta nimeä Sarankulma".

 

 

Osana hankkeen YVA-prosessia jokaisen sijoituspaikkavaihtoehdon lähiympäristön edustajille on järjestetty oma työpajatilaisuus.

 

Osallistuin Palokallion Omakotiyhdistys ry:n edustajana Peltolammin koululla keskiviikkona 29.9.2010 järjestettyyn työpajaan, jossa käsiteltiin Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehtoa.

 

Paikalla oli edustajia 14 eri yhteisöstä, sillä edustettuina olivat;

 

• Etelä-Alvari
• Peltolammiseura
• Toivion omakotiyhdistys ry
• Palokallion omakotiyhdistys ry
• Pirkkalan Hiihtäjät ry
• Härmälän oky
• Partolan osakaskunta
• Toivion päiväkotiryhmä
• Toivion koulu
• Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
• Toivion koulun vanhempainyhdistys
• Peltolammin koulun vanhempainyhdistys
• Multisillan koulun vanhempainyhdistys
• Multisillan Lähiöyhdistys ry

 

Hyötyvoimalahankkeen etenemisaikataulu merkitsee asemakaavoituksen aloittamista jo tänä vuonna, ympäristölupahakemuksen tekemistä ensi vuonna ja rakentamisen suunnitellaan aloitettavan v. 2012.

 

Peltolammin taakse suunnitellulla hyötyvoimalahankkeella on alueellisesti monta kilpailijaa.

 

Logistiikkakeskus, Tampereen tavaraliikenteen järjestelyratapiha, kolmostien ns. Puskiaisten oikaisu ja Tampereen läntinen ohitusrata ovat suunnitelmissa samoille alueille hyötyvoimalan (=jätteenpolttolaitos) kanssa.

 

Jäte- ja tuhkakuljetuksia vajaan 4 minuutin välein

 

 

Peltolammille suunnitellun hyötyvoimalan liikenneyhteydet olisi erittäin hankalat toteuttaa.

 

Liikenneväylänä on suunniteltu Patamäenkadun kautta suuntautuvaa vaihtoehtoa. Ennen Patamäenkadulle pääsyään jäteautot huristelisivat monilla nyt kohtuullisen rauhallisilla katuosuuksilla.

 

Työpajassa totesimme, että jatkossa liikenne suuntautuisi Kurikan eritasoliittymän kautta Toivion omakotialuetta hipoen "itse tapahtumapaikalle". Tätä vaihtoehtoa työpaja piti viimeiseen saakka vastustettavana, mutta suunnittelijoiden todennäköisesti ajamana.

 

Kolmas todennäköinen liikennöintivaihtoehto olisi Sääksjärven eritasoliittymästä Lempääläntien yli ja siitä edelleen nykyisiä ulkoilumaastoja halkoen jätteenpolttolaitoksen tontille.

 

Liikennemäärät tulevat olemaan hyötyvoimalalle valtavat. YVA-laskelmissa keskikuormakooksi lasketaan pakkaavilla jäteautoilla 7 tonnia/auto. Jätettä tullaan laitokselle kuljettamaan 180.000 tonnia vuodessa.

 

Jätteen lisäksi kuorma-autoliikennettä aiheuttaa tuhkan kuljettaminen. Tuhkaa syntyy 24.000 tonnia vuodessa ja laskelmissa sen poiskuljettaminen tapahtuu 35 tonnin täysperävaunuautoilla.

 

Jäte- ja tuhkakuljetukset merkitsevät, että polttolaitokselle johtavalla liikenneväylällä tulee kulkemaan kuorma-auto 3 minuutin ja 54 sekunnin välein. Tätä tapahtuu viitenä päivänä viikossa klo 07.00 alkaen ja ralli päättyy vasta klo 22.00!

 

Työpajan osanottajat olivat yksimielisiä, että Peltolammi ei ole sopiva paikka Tammervoiman suunnittelemalle hyötyvoimalalle.

 

Yhtä yksimielisiä työpajan osanottajat olivat, että Tarastenjärvi on ainoa oikea paikka suunnitellulle laitokselle.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hyötyvoimalaitos pitää rakentaa Tarastenjärvelle

Lauantai 11.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Taustaa

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä yleisötilaisuus järjestettiin tiistaina 31.8.2010 klo 18-21. Paikkana oli Tampereen yliopiston päärakennuksen sali A1.

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja olin tilaisuudessa läsnä. Paikalla oli hankkeesta vastaavien yhtiöiden, yhteysviranomaisen sekä hankkeen konsulttina toimivan Ramboll Finland Oy:n edustajia.

 

Tampereen hanke tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Hämeenkyröön kaavailtu jätteenpolttolaitoshanke kariutui asukkaiden vastustuksen vuoksi.

 

Esitykset

 

Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

• Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen asukasmäärä ylittää 500.000 henkeä vuoteen 2025 mennessä

 

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt

• hyötyvoimalaitos edustaa vastuullista lähienergiaa
• maakaasun energiavero viisinkertaistuu
  • huomautan nyt, että Pöyryn selvitys Gasum Oy:n toimeksiannosta saattaa muuttaa Laitisen tilaisuudessa esittämää tietoa
• jätteenpoltto ei kuulu päästökaupan piiriin
• kaukolämmön lähteet Tampereella
  • turve 17 %
  • maakaasu 72 %
• jätteellä on laitokselle toimitettuna negatiivinen hinta
• investoinnin arvo 90…100 M€
• henkilöstötarve 15…20 henkilöä
• 150.000 tonnia jätettä merkitsee 10 % Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnasta
• Tampere on kooltaan ihanteellinen suunnitellun kokoisen laitoksen kannalta
  • koko polttolaitoksen teho pystytään hyödyntämään myös kesäaikana, jolloin energiantarve on alhaisimmillaan
• rakentamisen suunnitellaan tapahtuvan v. 2010…2014 ja käyttöönoton v. 2014…2015
• hanke toteutetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteistyönä

 

Dosentti, FT Joonas Hokkanen, Ramboll

• tarvittava asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2010 aikana
• hankkeeseen liittyvää biokaasulaitosta ei rakenneta muualle kuin Tarastenjärvelle. Jos hyötyvoimalaitos rakennetaan muualla, niin biokaasulaitos voidaan rakentaa erillisprojektina Tarastenjärvelle.
• hyötyvoimalaitoksen teho on 1/5 Naistenlahden voimalan tehosta
• Tampereen hyötyvoimalaitos on merkittävä hanke valtakunnankin mittakaavassa
• YVA:ssa arvioitavat sijoitusvaihtoehdot ovat
  • Lielahti
  • Sarankulma
  • Rusko
  • Tarastenjärvi

 

Keskustelussa esiintulleita seikkoja

 

• Sarankulmaan olisi rakennettava uusi tieyhteys
• Sarankulman nimeksi muutettiin yleisötilaisuudessa Peltolammi
• 180 milj. kilon (180.000 tonnia) raaka-ainetoimitukset merkitsevät, että hyötyvoimalaitokselle johtavalla tiellä liikkuu täysperävaunuautoja tai pakkaavia roskankuljetusautoja keskimäärin neljän minuutin välein arkipäivisin klo 07.00 ja 22.00 välillä (laskelmassa on EE:n muistuttamisen jälkeen huomioitu se, että autojen on palattava kuorman purkamisen jälkeen tyhjänä takaisin samaa tietä).
• eri vaihtoehtopaikkojen sosiaaliset vaikutukset on arvioitava
  • miten hankkeen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa?
• Epilänharjun asukkaat yrittivät muuttaa Lielahden vaihtoehdon nimeksi Epilän vaihtoehto, mutta sitä ei hyväksytty
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee luontonäkökohtien kannalta arvokkaalla kallioalueella. Alueen pienvesistöjä ei ole vielä pilattu.
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee Peltolammin pohjoispään kohdalla heti radan länsipuolella
• Sulkavuoreen suunniteltu keskusjätevedenpuhdistamo ja hyötyvoimalaitos eivät mahdu samaan kalliotilaan Sulkavuoressa
• jos hyötyvoimalaitos rakennetaan Tarastenjärvelle, joudutaan kaukolämpöverkkoa rakentamaan 7 kilometriä, jotta päästään Tampereen nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Rakentamismahdollisuudet selvitetään YVA:ssa.

 

Muuta

 

Vaihtoehdoista järjestetään syksyn aikana asukastyöpajoja, joihin kutsutaan kunkin alueen asukasyhdistysten edustajat. Palokallion Omakotiyhdistys ry saa kutsun Peltolammin vaihtoehtoa käsittelevään asukastyöpajaan.

 

Muita kutsuttavia tahoja ovat mm. Etelä-Alvari, Peltolammiseura ja Härmälän Omakotiyhdistys.

 

Asukastyöpajatoimintaa vetää Seela Sinisalo Ramboll´sta.

 

Vielä…        

 

Oletan, että hyötyvoimalaitos ja biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle. Kannatin tätä vaihtoehtoa jo silloin, kun Hämeenkyrön suunnitelmat kariutuivat asukkaiden painostuksen vuoksi.

 

Tarastenjärvi-vaihtoehto ei kuitenkaan ole varma, joten muistutukset muiden vaihtoehtojen torppaamiseksi ovat paikallaan. Jokaisella mielipiteellä on vaikutusta, jotta järkevään ratkaisuun päädyttäisiin.

 

Pidän Tarastenjärveä hyvänä ratkaisuna senkin vuoksi, että toteutuessaan hanke vauhdittaisi 9-tien parannustöitä ainakin Atalan ja Tarastenjärven liittymän välillä. 9-tien parantaminen tulee aiheelliseksi myös sen vuoksi, että Nurmi-Sorilan rakennustyöt alkavat muutaman vuoden kuluessa.

 

Tarastenjärven vaihtoehtoa kannattaen

 

-Esko Erkkilä-

Idea jalostui toiminnaksi vuodessa

Lauantai 4.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tunnen tiettyä tyytyväisyyttä, että Tampereen Tarastenjärvelle ollaan suunnittelemassa hyötyvoimalaitoksen rakentamista.

 

Tyytyväisyyteni johtuu siitä, että esitin nyt toteutumassa olevan hankkeen idean runsas vuosi sitten Aamulehden ja Hämeenkyrön Sanomien mielipidepalstoilla.

 

No, rehellisyyden nimissä on uskottava, että Tampereella oli lähes valmiit suunnitelmat Hämeenkyrön hankkeen kaatumisen varalta!

 

Tunsin vuoden 2009 kesällä mielihyvää Hämeenkyröön suunnitellun jätteenpolttolaitoksen rakennushankkeen kaatumisesta ja esitin vastaavan laitoksen rakentamista Tampereen Tarastenjärvelle.

 

Tässä 8.6.2009 Aamulehdessä julkaistu mielipidekirjoitukseni, jonka myös Hämeenkyrön Sanomat julkaisi hieman myöhemmin.

 

Kirjoitus löytyy myös näiltä nettisivuilta viime kesältä.

 

Kirjoitus on pitkähkö, mutta tutustumisen arvoinen varsinkin nyt, kun siinä esittämäni seikat ovat toteutumassa.

 

==================

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta luopuminen luo mahdollisuudet mm. 9-tien kunnostamiselle ja meluntorjunnalle

 

M-real ja Metsäliitto ovat luopumassa Hämeenkyröön kaavaillun jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta.

 

Päätös oli odotettu ja oikea. Sillä on Hämeenkyrön kunnalle yksinomaan positiivisia vaikutuksia ja päätös antaa pontta monille Tamperetta ja koko Pirkanmaata koskeville hankkeille.

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos olisi joutunut tiukkaa kilpailutilanteeseen raaka-aineeksi tarvittavasta jätteestä. Lopputulema olisi ehkä ollut se, että Hämeenkyröön olisi ollut haalittava poltettavaa materiaalia keski-Euroopasta saakka. Toki sitä sieltä olisi saatavissa, mutta olisiko se ollut viisasta? Olisivatko jätteen maantiekuljetukset Porin ja Rauman satamista Hämeenkyröön olleet järkeviä - tuskin!

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta luopuminen on tunnustus kunnan monille tahoille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä pitäjän imagon luomisessa. Nyt heidän työnsä ei ole mennyt hukkaan.

 

Hämeenkyrön päätös antaa mahdollisuuden kehittää Tampereen Tarastenjärvellä sijaitseva jätteenkäsittelykeskus todelliseksi ympäristöosaamisen keskukseksi.

 

Olen hieman kateellisena seurannut lounais-hämäläisten hankkeita, joilla he ovat määrätietoisesti kehittäneet Forssassa sijaitsevaa Kiimassuon kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen keskittynyttä aluetta. Viimeisin Kiimassuon alueen kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen erikoistuva yksikkö, Envore Biotech Oy:n biokaasulaitos, vihittiin käyttöönsä kuluvan kesäkuun 1. päivänä. Laitos tulee lokakuussa täyteen vauhtiin päästyään ottamaan talteen 300 kuutiometriä metaania tunnissa. Se merkitsee energia-arvoltaan 300 litraa polttoöljyä. Näin mittava metaanin talteenotto ja hyödyntäminen on "timanttinen" ympäristöteko!

 

Kun Hämeenkyrön hanke nyt on saamassa onnellisen lopun, niin Tarastenjärvelle voidaan alkaa toteuttamaan Forssan Kiimassuon tapaista kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen erikoistunutta keskittymää. Kotitalouksien, laitosten ja yritysten suorittama jätteiden esilajittelu voidaan sen jälkeen hyödyntää täysimääräisesti.

 

Liikennemäärät 9-tiellä Tampereelta Oriveden suuntaan tulevat Tarastenjärven ympäristö-osaamiskeskuksen myötä kasvamaan.

 

Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välinen 9-tien osuus on liikenneturvallisuuden kannalta Suomen eräs ongelmallisimmista tieosuuksista. Tieosuudella tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia ja valitettavan monet onnettomuudet ovat seuraamuksiltaan vakavia.

 

Kasvava liikenne Tarastenjärvelle antaa pontta kohentaa 9-tien liikenneolosuhteita nykyisestä moottoritien päättymäkohdasta ainakin Tarastenjärven risteykseen saakka. Myös Nurmi-Sorila -suunnitelmat sekä Aitolahden ja Teiskon alueiden kehittyminen vaativat 9-tien liikenneolosuhteiden parantamista tällä tieosuudella.

 

Tiehallinnolla on pätevät suunnitelmat 9-tien kehittämiseksi Tampereen ja Oriveden välillä. Suunnitelmat on palasteltava ja ensimmäinen vaihe olkoon Atalan ja Tarastenjärven välinen tieosuus.

 

9-tien liikennemelu, joka syntyy Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä, on vakava haitta alueen asukkaille.  Vesistön vuoksi meluntorjuntatoimenpiteet ovat haasteellisia.

 

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen kasvavat volyymit sekä Nurmi-Sorila -suunnitelmat pakottavat yhteiskunnan nopeasti toteuttamaan sellaiset meluntorjuntaratkaisut, jotka merkitsevät liikennemelun alenemista Atalan ja Tarastenjärven risteysalueen välisellä tieosuudella.

 

-Esko Erkkilä-

 

===========

 

Varsin osuvaa tekstiä, vaikka sen itse toteankin.

 

-Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-