Kronstadt´n Merimieskirkko on hieno nähtävyys

Maanantai 1.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosien saatossa päässyt käymään muutaman kerran Kronstadt´ssa, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin ensimmäisen kerran tutustumaan saaren merimieskirkkoon.

 

 

 

 

 

 

Kirkko on viralliselta nimeltään ”Pyhän Nikolain Laivastokatedraali”.

 

 

 

 

 

 

 

Ortodoksitapaan katedraalissa vierailevien naisten täytyy peittää hiuksensa ja heillä pitää olla yllään hame.

 

Kirkon eteisessä on lainattavissa shaaleja ja kietaisuhameita, jotta naiset voivat tutusta katedraaliin asianmukaisissa asuissa.

 

 

 

Ryhmissä esiintyminen olisi vaatinut oppaan, mutta kun ryhmä hajaantui yksittäisiksi henkilöiksi, niin opasta ei tarvittu. Kannattaa siis tutustua kirkkoon yksittäisenä kirkossakävijänä.

 

 

Tiukantuntuiset järjestysmiehet eivät katselleet suopeasti myöskään valokuvaamista, mutta koska turistit sitä kuitenkin melko vapaasti harrastivat, myös minä otin muutamia valokuvia katedraalin sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katedraali toimii myös muistomerkkinä merellä kuolleille merimiehille.

 

 

 

 

 

 

Tätä tarkoitusta varten katedraalin seinustoilla on marmoripaasia, joihin on kaiverrettu merionnettomuuksissa kuolleiden upseerien nimet sekä miehistöön kuuluneiden hukkuneiden merimiesten lukumäärät.

 

 

 

 

 

 

Katedraalin edustalla olevalla aukiolla on torikiveyksellä kuvattuna suurikokoinen ankkuri, mutta katedraalin sisäänkäynti – vaikka korkealla onkin – on niin matala, että ankkurin hahmottaminen on sieltä vaikeaa.

 

 

 

 

 

 

Torin laidalla palaa ikuinen tuli haaksirikoissa hukkuneiden merimiesten muistoksi.

 

 

 

 

 

 

Katedraali valmistui vuonna 1913, mutta se suljettiin jo 1927.

 

Ensimmäinen jumalanpalvelus katedraalissa sulkemisen jälkeen järjestettiin vuonna 2005 ja katedraalin kunnostustyöt valmistuivat vasta runsas vuosi sitten eli keväällä 2013.

 

Tässä syy, että miksi katedraaliin on ennen ollut vaikea tutustua.

 

 

Kannattaa poiketa Pyhän Nikolain Laivastokatedraalissa Kronstadt´ssa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Pientä pohdintaa syistä, että miksi Suomi säilytti Talvisodassa itsenäisyytensä

Maanantai 25.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30. päivä marraskuuta 1939 ja päättyi 105 päivää myöhemmin maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

Neuvostoliiton tarkoituksena oli vallata koko Suomi, mutta se epäonnistui aikeissaan.

 

Menetimme toki Moskovan rauhansopimuksessa 11 % maapinta-alastaan sekä maamme toiseksi suurimman kaupungin eli Viipurin.

 

Suomen tappiot olivat n. 26.000 kaatunutta, mutta Neuvostoliiton tappiot olivat kaatuneiden määrässä lähes viisinkertaiset, sillä Puna-armeija menetti Talvisodassa kaatuneina lähes 127.000 sotilasta.

 

Suomen selviämiselle massiivista vihollista vastaan on monia syitä ja yritän tässä nostaa syistä esille muutamia:

 

 1.      Ratkaisevin syy oli Suomen kansan yhtenäisyys. Vaikka maata repineestä kansalaissodasta oli kulunut vasta parisenkymmentä vuotta, niin kansallinen yhtenäisyys oli saumatonta. On todettu, että Sosiaalidemokraattisen puolueen rooli oli yhtenäisyyden rakentamisessa keskeinen.

 

 2.      Vuosille 1937 -1938 Neuvostoliitossa ajoittuneet Stalinin vainot heikensivät muutenkin heikkoa Puna-armeijaa. Stalin tapatutti 400 kenraalia ja neuvostoyhteiskunnassa kukaan ei voinut mainittuina vuosina olla varma hengestään.

 

 3.      Suomen poliittisen ja sotilasjohdon määräämät ”Ylimääräiset harjoitukset” eli YH lokakuussa 1939 oli tärkeä toimenpide Suomen valmistautumisessa sotaan. YH oli ”miedompi” tapa valmistaa joukkoja sotaan kuin olisi ollut ”Liikekannallepano” eli LKP.

 

 4.      Suomalaiset upseerit suorittivat karttaharjoituksia ennen Talvisotaa Karjalan Kannaksella sekä tutustuivat alueen maastoon. Tällä toiminnalla oli suuri merkitys sille, että tuleva taistelumaasto oli tuttua upseeristolle.

 

 5.      Sauna on aina ollut tärkeä suomalaisille ja se muodostui erääksi seikaksi myös sille, että pärjäsimme Talvisodassa. Rintamaolosuhteiden kovat olot merkitsivät heikkoa hygieniatasoa ja sitä kautta mm. punatautia sotilaissa. Suomalaisten tapa rakentaa heti sauna ja hoitaa saunassa mm. täitorjuntaa piti joukkomme taistelukuntoisina niin, että sitkeät puolustustaistelut olivat mahdollisia.

6.      Suomalaisjoukkojen hyvä hiihtotaito, teltat ja ahkiot olivat monissa taisteluissa se tekijä, joka käänsi taistelutilanteen suomalaisten voitoksi. Suomalaiset osasivat sopeutua kovaan pakkaseen paremmin kuin vihollisemme.

 

 

**********

 

 

Suomi säilytti Talvisodan jälkeen itsenäisyytensä vaikkakin runneltuna.

 

Talvisodan vaikutuksesta Neuvostoliitto menetti sotilaspoliittista painoarvoaan, mutta siitä viisastuneena se alkoikin kehittää sotavoimaansa nopeasti.

 

Talvisota merkitsi myös sitä, että Saksa aliarvioi Neuvostoliiton sotilasvoiman ja tämä aliarviointi kostautui Saksalle myöhemmin raskaasti.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle"

Torstai 7.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kirjoitettu sen vaivaisukon rintaan, joka seisoo Kälviän kellotapulin edessä.

 

 

 

 

Kälviän komea kellotapuli on rakennettu vuonna 1804 ja sen on suunnitellut Jacob Rijf.

 

Tunnettu kirkonrakentaja Henrik Kuorikoski on rakentanut kellotapulin.

 

 

 

 

 

 

Kellotapulin ovien vieressä seisovan vaivaisukon on vuonna 1820 veistänyt kirkkoväärti Erkki Lassila.

 

Kerrotaan, että Lassila sai vaivaisukon veistämisestä 10 riikintaaleria ja 32 killinkiä.

 

 

 

 

 

 

Vaivaisukon ilme on hieman surullinen – liekö syynä se, että vaivaisukko on jossain vaiheessa menettänyt osan oikean kätensä sormista! Vai onko niin, että juuri sormiensa menetyksen vuoksi ukko onkin vaivaisukko!

 

 

***********

 

Suomessa on yllättävän monta vaivaisukkoa eli n. 125 ukkoa ja yksi vaivaisakka  – Suomen ainoa vaivaisakka on Soinissa.

 

Osa vaivaisukoista on siirretty kirkkojen sisätiloihin säältä ja ilkivallalta suojaan.

 

 

**********

 

Kälviän vaivaisukko kerää lantteja seurakunnan diakoniatyölle.  Kälviällä ei tosin näytä olevan tarvetta pikkurahalle, sillä ukon sisältä löydettiin 1860-luvun rahoja, kun ukkoa viime kesänä valmisteltiin Kerimäellä järjestettyyn vaivaisukko-näyttelyyn! 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahvi teki kauppansa kuumanakin markkinapäivänä!

Tiistai 5.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

 

 

 

 

 

Eilen oli elokuun ensimmäinen maanantai ja se merkitsi, että Keskustorilla oli vilkas markkinapäivä.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö – jonka puheenjohtaja olen – oli mukana markkinoilla.

 

Talkooväen osa markkinajärjestelyissä on keskeinen, sillä olin varaamassa tuttua paikkaa Hämeenkadun varrelta jo hieman aamuseitsemän jälkeen.

 

Lastasin autoni peräkärryn materiaalilla jo lauantaina, joten markkinoille osallistuminen vaatii puheenjohtajalta varsin paljon etukäteistoimintaa.

 

Keskustan varavaltuutettu Matti Järvinen, valtuutettu Timo Vuohensilta, Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä ja kunnallisjärjestömme aktiivi Johannes Jonov saapuivat torille siten, että keitetty kahvi oli tarjoiluvalmista jo puoli yhdeksän tienoilla.

 

 

**********

 

 

Huomasimme, että olimme maamme suurista puolueista – Keskusta ja Kokoomus – ainoa, joka tarjosi markkinaväelle kahvia. Toki markkinoilla olivat mukana myös nuo keskisuuret puolueet eli perussuomalaiset, SDP sekä Vasemmistoliitto. Pienpuolueet eivät olleet paikalla.

 

Täytyy ihmetellä, että kuumanakin hellepäivänä – mittarilukemat ylittivät eilen 32 astetta – kahvi teki markkinakansalle hyvin kauppansa!

 

 

************

 

 

Markkinakansaa kiinnostivat eniten ne syyt, miksi Tampereelle ollaan rakentamassa Rantaväylän tunnelia ja sen ohella myös se, että miksi nyt niin kovalla innolla julkisuudessa ajetaan pikaratikkaa Tampereelle.

 

 

Rantaväylän tunneli oli Kokoomuksen päähänpinttymä ja kun se tarvitsi päähänpinttymänsä läpiajamiseen Vihreiden tuen, niin Kokoomus joutuu nyt myöntymään pikaratikkaan – suuremman luokan suhmurointia siis!

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Keskustan telttakatoksella ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaat Pilvi Kärkelä sekä Timo Vuohensilta tässä keskustelemassa niistä tunnelmista ja keinoista, joilla he ovat ensi keväänä menemässä Arkadianmäelle päättäjiksi!

 

 

Kiitän keskustalaista talkooväkeä onnistuneiden Maanantaimarkkinoiden toteuttamisesta ja kiitokset ennen kaikkea niille tamperelaisille, jotka poikkesivat antamaan meille uusia eväitä ”politiikkasyksyn” ainespuiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikkea kaupungin virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt osaavatkin koinata

Lauantai 2.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ihmetellen, kummastellen ja surullisena seurannut, kun Tampereen kaupungin palkkalistoilla olevat virkahenkilöt ja korkeimmat luottamushenkilöt ovat kaipailleet Tampereen kaupungin alueella liikennöiviin busseihin vaikka minkälaisia lisäherkkuja.

 

Asialla ovat luonnollisesti olleet Vihreisiin ja Kokoomukseen kuuluvat henkilöt – niin eihän Tampereella noissa asemissa muita demarien lisäksi olekaan!

 

Nyt olisi tarve mm. wifi-yhteyksille ja tietysti ilmainen kyyti!

 

Vihreiden ja Kokoomuksen virkahenkilöiltä sekä johtavilta luottamushenkilöiltä lienee täysin unohtunut, että kaiken julkistalouden maksumies on aitojen ja markkinoilla toimivien yritysten henkilökunta!

 

Kaupungin virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt saavat palkkansa, jos aitojen yritysten palveluksessa olevien tamperelaisten keräämät verot sen mahdollistavat.

 

Olen ylpeä, että 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana olin joka hetki aidon yrityksen palveluksessa ja siten osaltani maksoin mm. Tampereen virkahenkilöiden sekä johtavien luottamushenkilöiden aiheuttamat kustannukset.

 

 

**********

 

Wifi-yhteyksiä busseihin koinaaville kerron omasta kokemuksestani sen, että 1960-luvulla Viljakkalassa kotikylälläni oli puhelin ainoastaan Rantalassa ja sen apuun meilläkin turvauduttiin kymmenkunta kertaa vuodessa.

 

Muutama kerta piti tilata Mäihäniemen Kalevin tai Salvaksen Tarmon taksi, kun piti päästä jumalanpalvelukseen Viljakkalan kirkkoon. Taksin tilaaminen onnistui Rantalasta ja sinne ei ollut matkaa kuin hieman yli kaksi kilometriä.

 

Kalevilla taksina oli Volga ja Tarmolla Mersu.

 

Kirkkokyydin lisäksi toinen puhelimentarve syntyi, kun piti tilata keinosiementäjä lehmille.

 

1950-luvulla sonnintarve hoitui, kun lehmä vietiin Koivuniemeen siellä olevan sonnin ”lääkittäväksi”, mutta 1960-luvulla meilläkin siirryttiin käyttämään lehmien tiineeksi saattamisessa keinosiementäjää.

 

Minut laitettiin tavallisesti asialle, kun Rantalasta piti pyytää soittamaan keinosiementäjä jollekin kolmesta tai jopa neljästä lehmästämme.

 

Puhelurahaksi annettiin 50 markan lantti, joka rahanuudistuksen myötä vuonna 1963 muuttui 50 pennin lantiksi. Eihän Rantalan emäntä sitäkään olisi ottanut, mutta ohje kotoa oli, että se pitää antaa.

 

 

************

 

 

Kova on ajan riento, kun maalaisperhe vielä 1960-luvulla pärjäsi kymmenkunnalla puhelulla vuosi, mutta nyt Tampereen Vihreiden ja Tampereen Kokoomuksen väriä tunnustavat virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt vaativat, että heillä pitää aamuisin ”työmatkallaan” olla jopa bussissa yhteys globaaliin maailmaan, jotta he pystyvät pelaamaan erilaisia pelejä ja siten viihdyttämään itseään työnantajan eli meidän veronmaksajien maksaman kännykkäyhteyden avulla!

 

Ei hyvä näin!

 

 

-Esko Erkkilä-

OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi: "Parhaat onnittelut!"

Sunnuntai 27.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja ja entinen pääministeri Mari Kiviniemi nimitettiin 25. heinäkuuta OECD:n neuvoston päätöksellä järjestön apulaispääsihteerin tehtävään kahdeksi vuodeksi.

 

OECD  on lyhenne järjestön englanninkielisestä nimestä eli Organisation for Economic Cooperation and Development.

 

Suomeksi OECD käännetään näin:

 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö.

 

OECD on perustettu vuonna 1961 harmonisoimaan ja kehittämään jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa sekä lisäämään yhteiskunnallista hyvinvointia.

 

Suomi liittyi OECD:n jäseneksi vuonna 1969.

 

Kiviniemen nimittäminen OECD:n korkeaan virkaan on luottamuksenosoitus Suomelle ja sen ovat todenneet mm. ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Leena Toivakka.

 

 

************

 

 

Mari Kiviniemi on yksi niistä kolmesta Suomen entisistä pääministereistä, jotka tunnen henkilökohtaisesti. Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen ovat ne kaksi muuta.

 

 

************

 

Olen haastatellut pääministeri Mari Kiviniemeä muutaman kerran ja huomasin, että haastattelut ovat edelleen katseltavissa netistä.

 

 

Googlaa vaikkapa näin...

 

 

youtube esko erkkilä mari kiviniemi

 

 

…niin voit katsella, kun haastattelen silloista pääministeri Mari Kiviniemeä.

 

Haastattelunpätkiä on useitakin ja ne on nettiin tallentanut kansanedustaja Mikko Alatalon eduskunta-avustaja Tero Mäenpää.

 

 

*************

 

 

OECD:n pääsihteeri on meksikolainen Jose Angel Gurria.

 

OECD:n kolme muuta apulaispääsihteeriä ovat Yhdysvalloista, Japanista ja Saksasta. Kolmen muun apulaispääsihteerin kotimaat osoittavat, että Mari Kiviniemi on valittu tärkeään tehtävään.

 

 

Toivon, että Mari Kiviniemen valinta OECD:n apulaispääsihteeriksi antaa suomalaisille poliitikoille kaivattua jämäkkyyttä päätöksentekoon, kun OECD antaa lausuntoja Suomen taloudesta!

 

 

Vielä kerran:

 

Onnentoivotukset apulaispääsihteeri

Mari Kiviniemelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyläkirpparisuunnistuksen merkitys on paljon muutakin kuin tavaroiden ostaminen

Lauantai 26.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Pikku-Pispalalaiset, Mannin asukasyhdistys ja Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ovat järjestäjinä eilen alkaneessa Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksessa.

 

Tapahtumassa talot järjestävät tonteilleen myytäviä tavaroita ja kansa käy vaihtelevin tuloksin ostamassa niitä.

 

Tapahtuma alkoi eilen ja se kestää useimpien myyjien osalta sunnuntaihin saakka.

 

Olen aina pyrkinyt osallistumaan asiakkaana Viljakkalan kyläkirpparisuunnistukselle ja niin tein myös eilen.

 

Totean tämän juttuni otsikossa, että kyläkirpparisuunnistus on paljon muutakin kuin tavaroiden ostamista.

 

Sitä se todella on!

 

Vanhojen tuttavuuksien vahvistaminen, uusien tuttavuuksien luominen, tuttujen paikkojen katseleminen ”uusin silmin”, ennenkäymättömissä paikoissa käyminen – tätä kaikkea kyläkirpparisuunnistus on!

 

 

 

**********

 

 

Muutama kuva maisemista, jotka ovat vuosien aikana tulleet tutuiksi ja joihin kyläkirpparisuunnistuksella sain hetkeksi pysähtyä:

 

 

 

 

 

 

Näkymä naapurilta meille!

 

Tähän näkymään liittyy paljon edellisen sukupolven työtä – hieman myös omaa työtäni.

 

 

 

 

 

 

Parvilahti ja Markansaari!

 

 

 

 

 

 

Näkymä Viljakkalan Kirkkojärvelle ja kirkonkylään.

 

 

 

 

 

 

Kototilan ”Alanen lato” rypsivainion keskellä. Olisi pitänyt osua paikalle viikkoa aikaisemmin, niin olisipa maisema ollut keltainen!

 

 

 

 

 

 

Männistönmäestä kohti Koivuniemeä.

 

 

 

 

 

 

Konkarinmäestä kohti Hanhijärveä.

 

 

 

 

**********

 

 

 

Niin, näkihän kirpparisuunnistuksella muutakin:

 

 

 

 

 

 

Kaunisto, jota pikku-pispalalaiset kutsuvat nykyisin kylätalokseen.

 

 

 

 

 

 

Kauniston seinäkello on pysähtynyt aikaan entiseen.

 

 

 

 

 

 

Tässä talossa toimi ennen Viljakkalan hammaslääkäri.

 

Sitä aiemmin talossa toimi myös Viljakkalan kunnanlääkäri.

 

Olen opiskellut talon autotallissa kansalaiskoulun aikana metallitöitä!

 

Paljon muistoja liittyy tähän taloon Viljakkalan Kurjella!

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Elonkaari, josta nyt Ylöjärven kaupunki pyrkii lopettamaan kaikki palvelutoiminnot!

 

 

 

 

 

 

Sahtitynnyreitä eräällä kohteella.

 

Sahtitynnyrit laitettiin paisumaan jokeen tai lammikkoon hyvissä ajoin ennen sahdinteon aloittamista.

 

Valitettavasti sahdintekokulttuurikin on hiipumassa Viljakkalassa.

 

 

************

 

 

 

 

 

 

Tein toki myös kauppaa kyläkirpparisuunnistuksella:

 

 

• paperileikkuri, 3,00 €
• kenttäpullo mallia ”int/40”, valmistaja Peltiteos Oy, 3,00 €
• uistin, 3,00 €
• 8-osainen lasten kahvikalusto, 2,00 €

 

 

Sen koin puutteeksi, että missään ei ollut myytävänä todellisia ”äijä-tuotteita” eli romuja joka äijälle.

 

Vihjeeksi ensi vuodelle!

 

 

Arvostan Pikku-Pispalalaisten, Mannin asukasyhdistyksen ja Viljakkalan Seurojentalonyhdistyksen puuhahenkilöitä aktiivisuudesta Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksen järjestämisessä.

 

Poiketkaahan kohteilla tänään ja osa on avoinna myös sunnuntaina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision päätökset ovat tulosta johdon epäonnistumisesta

Sunnuntai 20.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut tyrmistyneenä uutisia, joissa kerrotaan Raision luopumisesta sian- sekä siipikarjan rehuseosten valmistamisesta.

 

Päätös osoittaa yrityksen ylimmän johdon epäonnistumisesta ja se kertoo myös siitä, että yrityksen omistajat vähät välittävät ennen niin menestyneen yrityksen tulevaisuudesta.

 

Vuodelta 2013 rehuseosten valmistustilastoja ei vielä ole saatavissa, mutta vuonna 2012 sianrehuseoksia valmistettiin 309 miljoonaa kiloa ja siipikarjan rehuseoksia 317 miljoonaa kiloa. Rehuseosten kokonaisvalmistus vuonna 2012 oli 1.397 miljoonaa kiloa.

 

On suuri ihmettelyn aihe, jos Suomen toiseksi suurin rehunvalmistaja ei pysty kannattavaan valmistukseen volyymistä, jonka kokonaismarkkinat asettuvat tasolle yli 600 miljoonaa kiloa.

 

Toimin Raision rehuteollisuuden palveluksessa vuodesta 1970 alkanen tasan 40 vuotta ja myönnän, että oli vuosia, jolloin rehuseosten valmistaminen oli taloudellisesti tiukkaa.

 

Hanskojen heittäminen kehään on kuitenkin osoitus, että yhtymän johto ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Kuudensadan miljoonan kilon kokonaismarkkinat Suomessa olisivat varmasti taanneet taloudellisesti terveen toiminnan, mutta makeisvalmistuksen näkymät kaukomailla sumensivat yritysjohdon silmät.

 

Totean selkeästi, että vuorineuvos Matti Salminen Raision pääjohtajana oli viimeinen johtaja, joka tajusi yrityksen kannalta kokonaisuuden – hänen seuraajansa ovat kvartaalitalouden juoksupoikia, jotka joutavat optioineen yritysmaailman romukoppaan.

 

 

***********

 

Hämmästelen MTK:n roolia ja lausuntoja sen jälkeen, kun Raisio ilmoitti 10.06.2014 luopuvansa sian- sekä siipikarjanrehujen valmistuksesta.

 

MTK ei suonut asian johdosta sanaakaan suomalaisen kotieläintuottajan puolesta, vaan esitti huolestumisensa ainoastaan siitä, että päätöksen myötä viljamarkkinat vaikeutuvat!

 

• Miksi MTK ei kanna lainkaan huolta rehumarkkinoiden keskittymisestä?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että sikatalouden ja siipikarjatalouden toimintaedellytykset heikkenevät Raision päätöksen vuoksi?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että kotimaisen kotieläintalouden toimintaedellytykset heikkenevät?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että suomalaisen kuluttajan ruokalasku kasvaa Raision päätöksen vuoksi?

 

Pidän valitettavana, että MTK asettui Raision päätöksen myötä ainoastaan viljanviljelijöiden puolestapuhujaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kolmannen sektorin toimijat - kuten Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys ja LC-Viljakkala - tekevät arvokasta työtä syrjäseutujen asukkaiden hyväksi

Maanantai 7.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Erilaiset yhdistykset, järjestöt, yhteisöt ja muut kolmannen sektorin toimijat tekevät arvokasta työtä vanhusten, yksinäisten ihmisten ja muiden apua tarvitsevien hyväksi niin syrjäseuduilla kuin myös kaupungeissa.

 

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys ry tekee tätä työtä Viljakkalassa.

 

Yhdistys on perustettu vuonna 2004 ja sen tarkoituksena on tarjota Viljakkalan kyläläisille, yhdistyksille ja seuroille yhteinen kokoontumis- ja harrastuspaikka ja siten lisätä ihmisten välistä kanssakäymistä sekä parantaa yhdistysten toimintaedellytyksiä.

 

Yhdistyksen toiminnan tukipiste on Viljakkalan Seurojentalo.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo on entinen Viljakkalan Maamiesseurantalo ja Maamiesseuran logo on edelleen kunniapaikalla Seurojentalon kahviossa.

 

 

 

 

 

Arvostan, että samalla seinällä on myös Viljakkalan vaakuna.

 

 

 

**********

 

 

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen tärkeä toimintamuoto kesäisin ovat Keskiviikkokahvilat, jotka alkoivat tänä vuonna kesäkuun 12. päivänä ja ne jatkuvat heinäkuun puoleenväliin saakka.

 

 

Osallistuin Keskiviikkokahvilaan heinäkuun 2. päivänä ja siitä tilaisuudesta muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

Tilaisuus alkoi kahvittelulla ja sen jälkeen yhdistyksen sihteeri Leena Kunttu toivotti…

 

 

 

 

 

 

…yli viisikymmenhenkisen yleisön tervetulleeksi.

 

 

 

 

 

Keskiviikkokahviloiden ohjelma on musiikkipainotteista ja tällä kerralla Viljakkalan oma poika Aarre Aalto esitti yleisöön meneviä kappaleita Risto Hiltusen säestämänä.

 

 

Aarren ensimmäinen kappale oli ”Lemminkäisen äiti”, joka on Eino Leinon kirjoittama ja Oskar Merikannon säveltämä laulu.

 

 

1. Tuima on tuuli ja pimeä on taivo,

suuri on ulapalla aaltojen raivo,

lahti on tyyni ja selkeä vaan.

Kussa mun kotkani kulkeekaan?

 

2. Joudu jo kotihin ja lentosi heitä!

Taikka jo ajeletkin aaltojen teitä,

poikani pieni ja hentoinen.

Lahti on tyyni ja rauhainen.

 

3. Ulkona ulapalla myrskyt ne pauhaa,

täällä on lämmintä ja täällä on lauhaa,

lahti on tyyni ja selkeä vaan.

Laske jo lahtesi valkamaan!

 

 

 

 

Aarre Aallon välijuonnot olivat mielenkiintoisia, kun hän kertoi mm. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan urkuri Frans Linnavuoresta ja tämän suhtautumisesta siihen musiikkiin, jota Tampereen Tuomiokirkossa oli soveliasta esittää.

 

 

 

*****************

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistykselle kiitokset kulttuuritarjonnan järjestämisestä Viljakkalaan.

 

Erityiskiitokset Lions Club Viljakkalalle joka huolehti, että Elonkaaren asukkaiden kyyditykset onnistuivat Keskiviikkokahvilaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki vähät välittää suurlouhintojen vaikutuksista omakotitaloille

Lauantai 5.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampere on tullut tunnetuksi pienten ja keskisuurten yritysten torjumisesta alueelleen.

 

Totena kerrotaan, miten eräs kaupungin tonttivastaava rehentelee lounaspöydässä, että taas sain potkaistua ulos jonkin karvalakkiyrittäjän, joka olisi ollut asettumassa Tampereelle ja kyseli siihen tarkoitukseen tonttia.

 

Ei ihme, että Tampereen talous on suurissa vaikeuksissa!

 

Suuryritykset Tamperetta kiinnostavat vaikka niiden avulla Tampereen talous ei ole kohentunut ja ei tule kohentumaan.

 

Taannoin Tampere sai erilaisin vippaskonstein hankittua alueelleen ruotsalaisomisteisen Ikean. Vippaskonsteilla sen vuoksi, että Tampereen johtavat virkamiehet saivat Palokallion Omakotiyhdistyksen vetämään Ikean tuloa Tampereelle koskevan valituksensa pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta.

 

 

Kannan osavastuun, sillä olin päättämässä valituksemme poisvetämisestä.

Lähdimme herrojen kanssa marjaan ja huonostihan siinä kävi!

 

 

*************

 

 

Ikean vaatimien liikenneramppien rakentaminen maksoi Tampereen kaupungille 30 miljoonaa euroa. Summa merkitsee vuodessa yhtä veroprosentti-yksikköä Tampereen taloudessa.

 

Ramppien rakennustyöt vaativat mittavat louhinnat ja niiden vaikutuksesta useat Palokallion omakotialueen omakotitalot vaurioituivat.

 

Suurimmat vauriot olivat yli 30.000 euroa omakotitaloa kohti ja kaupunki ei korvannut aiheuttamiaan vaurioita täysimääräisesti.

 

Omakotitaloni – vaikka sijaitsee kaukana ns. Ikea-louhinnoista – kärsi vaurioita ja kun vauriot olivat pieniä, niin Tampereen kaupunki maksoi minulle korvauksia.

 

Tampereen kaupungin toimintaperiaatteena oli korvata pienet vauriot sekä ne vauriot, joiden korvausperiaatteet eivät kestä päivänvaloa.

 

 

 

Nyt Tampereen kaupunki suunnittelee jatkavansa kaavoitus ja teollisuusalueen laajentamista Ikean tontista etelän suuntaan.

 

Ensimmäiset alueen louhintasuunnitelmat olivat järkyttävän suuret, mutta Palokallion Omakotiyhdistyksen toiminnan tuloksena louhintasuunnitelmat on nyt saatu kutistumaan 1/3 alkuperäisistä suunnitelmista.

 

Louhintamäärät ovat kuitenkin edelleen n. kolminkertaiset Ikea-louhintoihin verrattuna.

 

Suunniteltua alue sijaitsee Ikean rammpilouhintoja lähempänä Palokallion omakotialuetta ja se merkitsee, että olemme todella huolestuneita kotiemme säilymisestä ehjinä.

 

Mielipiteiden jättämisaika uusiin jättilouhintoihin päättyi 3.7.2014 ja tässä minun jättämäni mielipide jättilouhinnoista:

 

 

**********

 

 

 

Suunnitelma-alueen louhintasuunnitelmat ovat ylimitoitetut ja tulevat suunnitellussa laajuudessa aiheuttamaan Palokallion alueen omakotitaloille suuria vahinkoja.

 

Louhintasuunnitelmat pitää laatia uudelleen, jotta päästään Palokallion asukkaiden omakotitalojen kohdalla siedettäviin määriin ja sen lisäksi on louhintatyön suorittamisen toteuttamiseen, valvontaan, ennakkotarkastuksiin, välitarkastuksiin ja lopputarkastuksiin sekä Tampereen kaupungin korvausvelvollisuuksiin sovellettava niitä kokemuksia, joita kertyi taannoisissa ”Ikean ramppien” louhintatöissä.

 

Kiitän Tampereen kaupungin virkahenkilöitä oikeasta asenteesta, jota he ovat osoittaneet otsikkokaavan suunnittelun edetessä.

 

Erityiskiitokset siitä, että Palokallion asukkaiden kokemukset ns. Ikea-ramppien louhintatöissä syntyneistä omaisuusvahingoista on ainakin osittain otettu huomioon.

 

 

 

Vaikka louhintamäärät onkin viimeisimmissä suunnitelmissa saatu puristettua kolmasosaan ensimmäisistä suunnitelmista, ovat ne edelleen kohtuuttoman suuret ja tulevat aiheuttamaan suuria vahinkoja Palokallion alueen omakotitaloille.

 

Vaadin, että louhintamäärät tarkistetaan ja otetaan tavoitteeksi niiden puolittaminen viimeisimmistä suunnitelmista.

 

Louhintamäärät voidaan nykyisestä saada edelleen merkittävästi alenemaan, kunhan alueelle suunniteltu rakentaminen mukautetaan maaston mukaan.

 

Muistutan Palokallion asukkaiden toiminnasta ns. Ikean ramppien suunnittelussa, jossa palokalliolaisten aktiivisuuden ansiosta saatiin rampin Helsingin suuntaan menevä linjaus aivan uuteen malliin verrattuna alkuperäisiin suunnitelmiin. Toki palokalliolaisten esitys vaati Tampereen kaupungin tilaajapäälliköltä muutaman käynnin Helsingissä, jossa tieviranomaiset lopulta hyväksyivät palokalliolaisten esitykset.

 

 

**************

 

 

Omakotitaloni – osoite Ruokomäenkatu 32 – valmistui 1989 ja sen ulkoverhousmuurauksessa käytettiin poikkeuksellisen paljon terästä.

 

Omakotitalon poikkeuksellisen vahvasta rakennustavasta huolimatta se kärsi vahinkoja ”Ikea-ramppien” –louhinnoissa.

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että ns. Ikea-ramppien louhintatöiden vuoksi Tampereen kaupungilta saamaani korvaukseen liittyvät korvausasiakirjat etsitään tämän mielipiteeni liitteeksi ja esitetään päättäjille ennen lopullisen päätöksen tekemistä otsikkokaavassa.

 

Totean, että ns. Ikea-ramppien louhintatyöt tapahtuivat kauempana kuin nyt suunnitellut louhinnat. Vaara omakotitaloni lisävaurioille on todellinen.

 

 

Katson, että nyt suunniteltujen louhintojen suorittajana on Tampereen kaupunki ja siten Tampereen kaupunki myös vastaa louhintojen aiheuttamista vahingoista.

 

Tampereen kaupunki ei voi laistaa korvausvastuistaan, sillä otsikkoalueen louhinnat ovat seurausta Tampereen kaupungin päätöksistä.

 

 

***************

 

 

Palokallion Omakotiyhdistys ry:llä on kokemukseen perustuvaa tietoa lähellä asutusta suoritettavien louhintatöiden aiheuttamista vahingoista.

 

On selkeästi todettava, että eräät räjäytys- ja louhintatöitä käsittelevät kirjat eivät tunnista louhintatöiden todellisia vaaroja omakotitaloille. Niihin vetoaminen on valitettavan yleistä ja merkitsee sitä, että louhintoihin liittyviä seikkoja ei ole käytännössä koettu. Palokalliolaiset ovat ongelmat kokeneet ja meillä on useitakin ehdotuksia, joita toivon Tampereen päättäjien kuuntelevan, jos Lahdesjärven eteläosan kaavan nro 8534 suunnittelua joskus on tarkoitus jatkaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Toivon, että mielipiteelläni on vaikutusta kaava-asian jatkokäsittelyssä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Oulu teki esimerkillisen päätöksen!

Keskiviikko 2.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Oulun kaupunginvaltuusto teki 16.6.2014 merkittävän päätöksen, kun se päätti, että Oulun kaupunki/ Oulun Energia osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n osakeomistuksen kautta 16-17 M€ sijoituksella.

 

Päätöstä edelsi värikäs näytelmä, johon pääsee yksityiskohtaisesti tutustumaan seuraavan nettipolun kautta:

 

www.oulu.fi -> Oulu Finland -> Päätöksenteko ja hallinto -> Haku esityslistoista ja pöytäkirjoista -> Uusimmat pöytäkirjat ->  Kaupunginvaltuusto 6/2014 -> Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti osallistua Fennovoiman omistajiin äänin 40 - 27!

Suosittelen tutustumista Oulun päätösprosessiin!

 

Oulun tekemä päätös on vastuuntuntoinen ja se on nykyisessä taloustilanteessa esimerkillinen.

 

Oulun kaupunginvaltuuston päätökseen sisältyy lausuma, että Fennovoiman hankkeeseen osallistumisen taloudellisten sitoumusten voimaan tuleminen edellyttää kaikissa tapauksissa Fennovoiman periaatepäätöksen täydentämisvaiheen myönteistä valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyä.

 

Oulun kaupunginvaltuuston päätöstä perustellaan valmisteluaineistossa monipuolisesti ja vahvasti.

 

Olen tyytyväinen, että Oulu teki päätöksen, jolla toivottavasti vahvasti linjataan myös muiden suurten kaupunkien energiapoliittista toimintaa.

 

Riittääkö Tampereen kaupunginvaltuustolla tahtoa tehdä tunneli- sekä ratikkasekoilujen jälkeen yksi järkeväkin päätös ja linjata Tampereen osallistuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen?

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudenkaupungin soijatehtaan konkurssi ei tullut yllätyksenä

Keskiviikko 18.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että Uuteenkaupunkiin perustettu soijanjalostustehdas on joutunut konkurssitilaan.

 

Yritys – Finnprotein Oy – on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen maanantaina 16.6.2014.

 

 

Soijatehtaan perustaminen Suomeen on haihattelua ja olen todennut sen yrityksen puuhamiehille jo vuosia sitten.

 

Perusteluina olen käyttänyt mm. seuraavia seikkoja:

 

• soijapavun rahtaaminen Brasiliasta suurilla laivoilla ensin Rotterdamiin, välivarastointi siellä, uudelleenlastaus pieniin laivoihin Rotterdamissa, kuljettaminen Suomeen, soijapavun satamavarastointi Suomessa ja kuljettaminen kumipyöräkyydillä tehtaalle ei luo mitään perusmahdollisuuksia kannattavalle toiminnalle

• valmiiden tuotteiden kuljettaminen kaukomaille ”kuivalta maalta” Uudestakaupungista ei siltäkään osin antanut mahdollisuutta kannattavalle toiminnalle

• soijanjalostuksessa syntyvä soijaöljy on vietävä maailmamarkkinoille, sillä Suomessa sille ei ole markkinoita. Soijaöljy hinnoitellaan Rotterdamissa laivaan lastattuna eli sen osalta Uudenkaupungin tehtaalle kertyi ”takamatkaa” vähintään 20 – 30 €/tonni, joten soijaöljyn osalta Uudenkaupungin mahdollisuudet kilpailla kannattavasti olivat sijaintipaikasta johtuen mahdottomat

 

Suomessa tarvitaan soijanjalostuksessa syntyviä tuotteita, mutta mikään niitä tarvitseva yritys ei voi perustaa tuotantoaan aloittavan yrityksen varaan. Tavarantoimittajayrityksen pitää ensin vakiinnuttaa asemansa luotettavana tavarantoimittajana, jotta sen palveluksia uskaltaa käyttää. Oletan, että Finnprotein Oy ei tähän pystynyt lyhyen toimintansa aikana.

 

Uudenkaupungin soijatehtaan taru on karu kertomus siitä, että miten korkealla ilmassa leijuvat unelmat johtavat katastrofiin.

 

Soijatehtaan työmarkkinaselkkaukset on useissa yhteyksissä kerrottu syyksi yrityksen nopealle tuholle, mutta näen niiden vaikutukset konkurssihakemukseen vain viimeiseksi niitiksi, joka katkaisi kamelin selän.

 

Perusasiat olivat kateissa – ensisijainen syy tehtaan konkurssiin eivät olleet työmarkkinaongelmat.

 

Kaikenkarvaiset konsulttifirmat tekivät hyvät rahat, kun ne puolsivat ja toimivat aktiivisesti soijatehtaan saamiseksi Uuteenkaupunkiin.

 

Konsulttifirmoilla piti olla tietämystä soijanjalostusprosessista, mutta konsulteille oma tili on tärkeämpää kuin konsultoitavan yrityksen paras.

 

En tunne tilannetta, mutta ihmettelen Uudenkaupungin luottamushenkilöiden ja erityisesti virkamiesten toimintaa, kun ilmeisen halukkaasti hamusivat täysin mahdottoman liiketoiminnan siirtymistä kaupunkiin.

 

Julkisuudessa on kerrottu, että Uusikaupunki sijoitti soijatehtaan infraan 3 miljoonaa euroa. Sen lisäksi muita kustannuksia kaupungille on kertynyt varmaan mittavasti – myös kaupungin imago teollisuuskaupunkina sai kolauksen.

 

Toivottavasti hyvin tuntemaani Uudenkaupungin satamaan ei ehditty tehdä liian mittavia turhia investointeja!

 

Se harmittaa, että eräät tuntemani henkilöt saivat uralleen ilmeisen kolauksen, kun olivat ryhtyneet vastuullisiin tehtäviin yrityksessä, jonka selviytymisen ennusteet olivat jo alusta alkaen synkät.

 

Opimmeko Uudenkaupungin soijatehtaan tarusta mitään?

 

Ainakin se pitäisi oppia, että Suomeen soveltumatonta teollista toimintaa ei Suomeen kannata yrittää puuhata!

Myös se olisi huomioitava, että kuntien pitäisi kuunnella todellisia asiantuntijoita ennen kuin ne sitoutuvat suuriin hankkeisiin!

On paikallaan penkoa myös ne syyt, joiden perusteella valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus saatiin harhautettua sijoittamaan veronmaksajien varoja yritykseen, jolla ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia toimia Suomessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Virolaisissa kerrostaloissa huoneiston omistaja vastaa ikkunakarmeista ja niiden uusimisesta

Keskiviikko 4.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Virolaisissa kerrostaloissa ”ottaa suomalaisen silmään”, että eri huoneistojen ikkunakarmien kunto vaihtelee rajusti.

 

Olemme Suomessa oppineet, että kerrostalohuoneistoissa ulkoikkunoiden karmit eli ikkunapuitteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle ja siten ne ovat samanlaisessa kunnossa koko taloyhtiössä.

 

Virossa asiat ovat toisin, sillä siellä kerrostaloissa huoneiston omistaja vastaa omalla kustannuksellaan ulkoikkunoiden ja niiden karmien kunnosta.

 

Virolainen menettely merkitsee, että samassa taloyhtiössä voi olla hyvinkin erilaisessa kunnossa olevia ikkunapuitteita.

 

 

***********

 

Tässä pari kuvaa Rakveressä Jaama-kadun varrella olevasta kaksikerroksisesta kerrostalosta, jossa asiantila on ikkunapuitteiden osalta hyvinkin erilainen eri asunnoissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

Tutkailkaapa asiaa, kun liikutte Virossa!

 

 

Kyllä suomalainen vastuunjako on mielestäni parempi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestari iski hanan oluttynnyrin kylkeen ja alkoi tarjoilla olutta!

Perjantai 30.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Dresdner Frühjahrsmarkt eli Dresdenin Kevätmarkkinat olivat eilen juttuni aiheena ja nyt jatkan samasta aiheesta.

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämisen jälkeen avajaistilaisuuden juontaja haastatteli Dresdenin pormestari Helma Orosz´a (vasemmalla).

 

Orosz on kunnon pormestari, sillä hän ei pitkiä puheita jaaritellut,…

 

 

 

 

 

…koska pormestarin seuraava kunniatehtävä odotti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunniatehtävä oli iskeä oluttynnyrin kylkeen hana ja toimenpidettä varten tynnyrin päällä oli odottamassa iso puunuija sekä messinkinen oluthana, jota pormestari Orosz tässä ottaa esille laatikosta.

 

 

 

 

Ensimmäisellä iskulla hana toki lävisti tynnyrin, mutta tarvittiin toinen isku puunuijalla, jotta hana meni tarpeeksi syvälle tynnyrin kylkeen, jotta ohrajuoma ei päässyt luvattomia teitä torikiveykselle.

 

 

 

 

 

Tynnyrin kanteen piti iskeä ”henkitappi”, jotta olut virtaisi tynnyristä tasaisena virtana kolpakkoihin.

 

 

 

 

 

Pormestari sai hieman opetusta paikalliselta panimomestarilta…

 

 

 

 

 

 

 

…ja panimomestarin ilmeestä näkee, että pormestari oppi hanan iskemisen sekä hanan käyttämisen niksit helposti!

 

 

 

 

Olutkolpakoita alkoi täyttyä vinhaa vauhtia,…

 

 

 

 

 

…mutta myös niiden tyhjenemisvauhti oli melkoinen, sillä tarjoilualustana toiminut tynnyrinkansi oli melkein aina tyhjä!

 

 

 

 

 

Poikkesimme muutaman tunnin kuluttua uudestaan markkinapaikalla ja totesimme, että osa juhlasalon pystyttäjistä oli nauttinut päivän mittaan ohrajuomaa oikein rattoisaa vauhtia!

 

************* 

 

 

Pormestarin toimiminen oluttynnyrin avaajana ja ”ylimpänä juomanlaskijana” on hieman toista kuin meillä Suomessa.

 

Suomessa pormestarit avaavat pönöttävien puheiden voimalla erilaisia tapahtumia ja kehua retostelevat omia sekä taustaryhmiensä saavutuksia.

 

Saksassa hommat hoidetaan paljon rennommin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten juhannussalko saadaan miesvoimin pystytettyä ja koristeltua?

Torstai 29.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Juhannussalko mielletään ruotsalaiseen ja Suomessa ruotsinkieliseen perinteeseen kuuluvaksi koristeelliseksi saloksi.

 

Samanlaisia salkoja tapaa mm. Saksassa juhlistamassa erilaisia juhlia ja markkinatapahtumia.

 

Kyseessä on yli kymmenmetrinen salko, joka on koristeltu erilaisin köynnöksin, nauhoin ja monilla muilla eri tavoilla.

 

Saimme taannoisella Dresdenin matkallamme tutustua juhannussalkotyyppisen rakennelman pystyttämiseen.

 

 

 

 

 

Sukulaismiehen kanssa tekemämme matka Dresdeniin ajoittui Dresdner Frühjahrsmarkt`n aikaan eli Dresdnerin Kevätmarkkinoiden aikaan.

 

Kevätmarkkinat alkoivat samana päivänä, kuin saavuimme Dresdneriin eli huhtikuun 25. päivä ja ne päättyivät vasta toukokuun 18. päivä!

 

 

 

 

 

 

Pääsimme seuraamaan markkinoiden avauspäivän tärkeintä tapahtumaan eli juhlasalon pystyttämistä aivan vierestä.

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttäminen oli mielenkiintoinen tapahtuma, sillä pystyttäminen tapahtui täysin miesvoimin.

 

 

 

 

 

Juhlasalon tukirakenteet olivat samanlaiset kuin tapaa olla lipputangoilla.

 

 

 

 

 

Kuvassa oikealla näkyvät kuoritut nostosalot olivat keskeisessä roolissa juhlasalon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämiseen osallistui lähemmäs kuutisenkymmentä kansallispukuista miestä ja kaikki he olivat tarpeellisia salon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

Tässä näkyy se tapa, jolla nostosalot oli vetoliinalla kiinnitetty toisiinsa, jotta juhlasalon nostotyö oli mahdollista.

 

On luonnollista, että entiseen aikaan ei ollut käytössä vetoliinoja vaan silloin vetoliinojen tehtävä hoidettiin varmaan vitsaksilla.

 

 

 

 

 

Nostosalkojen lipeäminen torikiveyksellä oli joka hetki vaarana ja sen vuoksi homma piti hoitaa varmistellen.

 

 

 

 

Nostotyö kesti parisen tuntia ja sen edetessä ehdimme vallan hyvin käydä nauttimassa saappaalliset hyvää saksalaista olutta!

 

 

 

 

 

Runsaan parin tunnin työskentelyn jälkeen juhlasalko oli saatu pystyyn…

 

 

 

 

 

…ja voitiin ryhtyä sen koristeluun.

 

 

 

 

Juhlasalon yläpäässä olleet koristenauhakerät päästettiin avautumaan…

 

 

 

 

…ja kansallispukuiset tanssijat ryhtyivät sopivasti ja suunnitellusti kiertämään nauhat käsissään salkoa sekä toisiaan,…

 

 

 

 

 

 

…jotta taidokas punoskuvio alkoi muodostua juhlasalon ympärille!

 

Mitä torilla tämän jälkeen tapahtui – siitä saatan kertoa jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paavi Johannes Paavali II kävi paavina ainakin yhdeksän kertaa synnyinmaassaan Puolassa

Lauantai 17.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Paavi Pyhä Johannes Paavali II, synnyinnimeltään Karol Josef Wojtyla, oli ensimmäinen puolalaissyntyinen paavi.

 

Hän oli syntynyt vuonna 1930 Wadowice´ssä Puolassa ja kuoli vuonna 2005 Vatikaanivaltiossa.

 

Johannes Paavali II:n paavius alkoi lokakuun 16. päivänä 1978 ja se päättyi hänen kuolemaansa huhtikuun 2. päivänä vuonna 2005. Hän on kautta aikojen kolmanneksi pisimpään hallinnut paavi.

 

Johannes Paavali II oli todellinen maailmanmatkaaja-paavi – synnyinmaassaan Puolassa hän vieraili paavina ainakin yhdeksän kertaa.

 

Oli ensimmäinen kerta kesäkuussa 1989, kun katolisen kirkon päämies ja Vatikaanivaltion päämies – paavi – kävi Suomessa.

 

Puolassa matkatessa tapaa ”melkein joka paikassa” paavi Johannes Paavali I:n patsaita tai ainakin muistolaattoja, sillä maassa on tapana muistella patsailla tai muistolaatoilla paavin vierailuja synnyinmaassaan.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara niistä patsaista ja muistolaatoista, joita tapasimme huhtikuun alussa tehdyllä Puolan-matkallamme:

 

 

 

 

 

Paavin patsas Krakovassa

 

 

 Matkamuistomyymälän näyteikkuna Krakovassa

 

 

 Muistopatsas paavin käynnistä erään kirkon edustalla lähellä Zakopanea

 

 

 Muistolaatta Varsovassa

 

 

Eräs toinen muistolaatta Varsovassa

 

Paavi Johannes Paavali II:n rooli puolalaisten itsetunnon kohottajana oli ja on edelleenkin suuri.

 

Hänen roolinsa maailman muokkaamisessa nykymuotoiseksi on ollut merkittävä ja sen vuoksi hän ansaitsee myös meidän suuren kunnioituksen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

 

 

 

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elonpolkuja -yhteistyöverkoston KYKY2014 -Gaala osoitti, että ikäihmiset taitavat kulttuurintuottamisen

Keskiviikko 16.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vuonna 1999 toimintansa aloittanut ikäihmisten Elonpolkuja -yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkoston muodostavat kaupungissa toimivat eläkeläisyhdistykset – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs Elonpolkuja –yhteistyöverkoston toimintaan osallistuvista yhdistyksistä.

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen mukana Elonpolkuja- yhteistyöverkoston tapahtumatyöryhmässä. 

 

 

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkosto järjesti Musiikkiteatteri Palatsissa maanantaina 14.4.2014 KYKY2014 -gaalan, jossa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen jäsenet esiintyivät ja esittivät erilaisia kulttuuriesityksiä.

 

Kyseessä ei ollut kilpailu, mutta parhaat esitykset palkittiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kolmantena eläkeläisliittolaisena esiintyi Mirjami Kilponen säestäjänään poikansa Kimmo Kilponen.

 

Mirjami Kilponen on syntyjään Sortavalan Kirjavanlahdelta ja hän esittikin laatokkalaismaisemiin hyvin sopivan Veikko Lavin sanoittaman ja säveltävän ”Silakka-apajilla” –kappaleen.

 

 

 

Tuomaristo arvosti Mirjami Kilposen esitystä ja hänet palkittiinkin kunniamaininnalla!

 

 

Kiitokset hyvistä esityksistä ja onnittelut Mirjami Kilposelle sekä myös Irja Lehmukselle ja Meeri Vettenrannalle tätäkin kautta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luottamushenkilöpaikoille pitää saada vaihtuvuutta

Lauantai 12.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikaa, jolloin lukemattomat yhdistykset pitävät kevätkokouksiaan.

 

Kevätkokouksissa hyväksytään edellisvuoden toimintakertomukset, käsitellään tulos- sekä taselaskelmat ja myönnetään tilivelvollisille vastuuvapaus.

 

Kevätkokouksissa ei valita yhdistyksille puheenjohtajaa ja eikä myöskään muita luottamushenkilöitä.

 

Se, että nyt ei valita luottamushenkilöitä antaa tilaisuuden pohtia luottamushenkilöpaikkojen täyttämistä.

 

Ehdin toimia liike-elämässä hieman yli 40 vuotta ja sinä aikana minulla oli seitsemäntoista (17) eri henkilöä suoranaisina esimiehinäni.

 

Suoranaisten esimiesten määrä on korrelaatiossa niiden tehtävien lukumäärän kanssa, joita sain hoitaa.

 

Seitsemäntoista esimiestä ja runsaat neljäkymmentä vuotta merkitsivät, että hoidin yhtä tehtävää keskimäärin hieman runsaat kaksi vuotta – ja tämä kaikki samassa yrityksessä.

 

On toki muistettava, että usein esimiehen vaihtuminen ei merkinnyt tehtävieni muuttumista. Esimiehen vaihtuminen kuitenkin aina piristi ja sai aikaan muutosta.

 

 

Kannatan kohtuullisen vireää vaihtuvuutta myös erilaisten yhdistysten johtopaikoilla.

 

Suomessa voidaan Tasavallan presidentiksi valita sama henkilö enintään kaksi kertaa kuuden vuoden pituiselle ajanjaksolle. Yhdysvalloissa on sama sääntö, mutta siellä kertajakso kestää vain neljä vuotta. Venäjälläkin on sama käytäntö, mutta siellä yksi ”välikauden presidentti” nollaa jaksotussäännön.

 

Yhdistysten johtopaikoilla neljän vuoden kertarupeama on mielestäni kohtuullinen. Vuosi tai parikin saattaa olla liian lyhyt aika, mutta kuuden vuoden jakso on mielestäni jo ylipitkä.

 

Olen vuosien varrella seurannut monia erilaisia yhdistyksiä, joissa puheenjohtaja on nököttänyt paikoillaan lähemmäs kymmenen vuotta ja tiedän tapauksia, joissa puheenjohtajalla on takanaan jo viidentoista vuoden jakso – jopa kahdenkymmenen vuoden puheenjohtajajaksoja olen tavannut!

 

On selvää, että kymmenen vuoden puheenjohtajuus rapauttaa yhdistyksen toiminnan ja jäsenet kaikkoavat. Tuntuu joskus suorastaan surkuhupaisalta, kun kymmenen vuotta puheenjohtajana jossain yhdistyksessä toiminut vielä rehentelee pitkällä puheenjohtajakaudellaan.

 

Puheenjohtaja ei tietysti valitse seuraajaansa, mutta istuvalla puheenjohtajalla on tietty vastuu siitä, että yhdistyksen johtopaikoille saadaan vireitä voimia.

 

Seuraavan puheenjohtajan valintaprosessi pitää aloittaa riittävän varhain, sillä on surkea tilanne, jos uusia vastuuhenkilöitä aletaan pohtia vasta yhdistyksen syyskokouksessa.

 

Yhdistysten puheenjohtajapaikat merkitsevät useinkin sellaisten tehtävien saamista, jotka vievät runsaasti aikaa. Usein puheenjohtaja joutuu tekemään yhdistyksessä monet tehtävät näkyvän roolinsa ohella julkisuudessa piilossa.

 

On hyvin tavallista, että puheenjohtajan hommiin sisältyy paljon sellaista, josta tehtävää hoitavalle kertyy myös selkeitä kustannuksia.

 

Varmaa on, että useimmat yhdistysten puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit joutuvat liikkumaan omalla kustannuksellaan yhdistyksen asioilla, maksamaan ylimääräisiä parkkimaksuja sekä soittelemaan puheluita, joita ei tule perittyä yhdistykseltä.

 

 

Toivottelen yhdistyksille ”herraonnea” vastuuhenkilöiden valinnassa ja istuville vastuuhenkilöille puolestaan vastuuta siitä, että muistetaan kierrättää luottamushenkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä sai vahvistusta

Torstai 10.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viime tiistaina eli 8.4.2014 tuli julkisuuteen tieto, että perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Timo Vuohensilta siirtyy Keskustan valtuustoryhmän jäseneksi.

 

Vuohensilta kävi eilen esittäytymässä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnalle ja sen jälkeen myös kevätkokouksemme osanottajille.

 

Olen tavannut Vuohensillan muutaman kerran eri yhteyksissä ja saanut hänestä hyvän käsityksen.

 

 

Vuohensilta on sukujuuriltaan ja taustaltaan vahvasti tamperelainen ja hän omaa vankan yrittäjätaustan.

 

 

Toivottelemme Timo Vuohensillan tervetulleeksi Keskustan riveihin!

Vuohensillan siirtyminen Keskustan valtuustoryhmän jäseneksi kasvattaa valtuustoryhmämme koon neljäksi kaupunginvaltuutetuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-