Hyvää kesäaikaa!

Sunnuntai 25.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varhaislukijani lukevat tätä juttuani talviajassa, mutta kun kolme tuntia tästä maaliskuun viimeisestä sunnuntaipäivästä on kulunut, niin silloin olemme kesäajassa.

 

 

Taidan kuulua vähemmistöön, kun kannatan kesäaikaa ja siihen siirtymistä synkän talven jälkeen.

 

 

Suomalaiset europarlamentaarikot ehdottivat vuonna 2016 EU:n komissiolle, että kesäajasta luovuttaisiin – en kannata suomalaismeppien ehdotusta.

 

 

Kesäaikaan siirtyminen kertoo, että kevät ja kesä ovat saapumassa. Pidän kesästä ja sen vuoksi pidän myös kesäajasta.

 

 

Mielelläni menetän kesäaikaan siirtymisessä sen yhden tunnin, sillä tiedän saavani sen takaisin lokakuun viimeisenä sunnuntaina klo 04.00.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kesäaikaan siirtymisestä minulla on eräs henkilökohtainen muistelus:

 

 

Olin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 1981 asiakasmatkan vetäjänä Espanjassa.

 

 

Tutustuimme Zaragozassa maatalousnäyttelyyn ja ajoimme vuokra-autoilla Barcelonaan maaliskuun viimeisenä lauantaina ja yövyimme hotellissa.

 

 

Onneksi eräs asiakkaistamme muisti yöllä, että aamulla onkin kesäaika ja hän herätti seurueemme tuntia suunniteltua aikaisemmin!

 

 

Jos tämä asiakkaamme ei olisi herättänyt meitä tuntia suunniteltua aikaisemmin, olisin kenties vieläkin Barcelonassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944

Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

 

 

Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.

 

 

Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…

 

 

 

 

 

…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.

 

 

Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.

 

 

Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.

 

 

Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.

 

 

On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.

 

 

 

*****************

 

 

Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.

 

 

Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.

 

 

Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi ministeriä mukana sote- ja maakunta-uudistusta käsittelevässä tilaisuudessa suurten kaupunkien keskustalaisille vastuuhenkilöille 20.3.2018

Torstai 22.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin pormestari Jan Vapaavuorilla on tapana järjestää suurten kaupunkien kapinakokouksia hallituksen sote- ja maakuntauudistuksia vastaan.

 

Minä puolestani sain viime tiistaina eli 20.3.2018 osallistua Helsingissä Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen järjestämään suurten kaupunkien keskustalaisten vastuuhenkilöiden rakentavaan neuvonpitoon, jossa käsiteltiin sote- ja maakuntauudistusta.

 

 

 

 

 

Ministeri Vehviläinen oli kutsunut paikalle Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun sekä Tampereen keskustalaiset kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitusten jäsenet sekä näiden kaupunkien Keskustan kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat.

 

 

Puheenjohtamani Tampereen Keskustan kuntavaaliehdokkaat saivat vuosi sitten järjestetyissä kuntavaaleissa n. 1.300 ääntä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa, joten otin mielihyvin ministerin kutsun vastaan ja olin paikalla.

 

 

 

 

 

Olen aina arvostanut Anu Vehviläistä poliitikkona ja muistelen lämmöllä hänen ministerivierailujaan Tampereella.

 

 

Ajat ovat muuttuneet, sillä muistan, kun Anu Vehviläinen saapui liikenneministerinä ollessaan ilman turvamiehiä Hervannan Kauppakeskus Duoon, mutta kunta- ja uudistusministerinä Vehviläisellä on Tampereen vierailuillaan aina ollut turvamiehet mukanaan – näin se maailma muuttuu!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko poikkesi myös meitä tervehtimässä ja osasimme arvostaa myös hänen läsnäoloaan.

Kansanedustaja Pekka Puska poikkesi myös tilaisuudessa ja hänen vieruskaverinaan sain todeta, että Puska "elää kuten saarnaakin" eli paljon vihreää lautaselle ja vain kivennäisvettä lasiin - arvostan!

 

 ********************

 

Tamperelaisena ja pirkanmaalaisena saan olla ylpeä niistä pirkanmaalaisista, jotka ovat edenneet politiikan vaikuttamisportaikolla korkealle ja jotka olivat Säätytalon tilaisuudessa paikalla.

 

 

 

 

 

Pälkäneeltä syntyisin oleva ja nyt Puumalan kunnanjohtajana toimiva Matias Hilden toimii ministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana – Matias on miellyttävä henkilö, josta varmaan tulemme lähivuosina kuulemaan enemmän.

 

 

 

 

 

Ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajana toimiva ja Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen Vilhartti Hanhilahti on myös Keskustan nousevia voimia.

 

 

 

 

 

Tamperelainen Suvi Mäkeläinen valittiin kesällä Keskustanuorten puheenjohtajaksi ja sen lisäksi hän toimii Tampereen kaupunginhallituksen jäsenenä.

 

 

 

Tampereen Keskustan puheenjohtajana saan olla ylpeä niistä tamperelaisista ja pirkanmaalaisista, jotka ovat etenemässä politiikassa Suomen keskeisimmiksi päättäjiksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maakunta- ja sote-uudistuksessa päätöksenteko siirtyy lähemmäs kansalaisia

Sunnuntai 18.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime perjantaina eli 16.3.2018 osallistua seminaariin, jossa laaja-alaisesti selvitettiin maakunta- ja sote-uudistuksia.

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kausen esitys avasi mielenkiintoisella tavalla sosiaali- ja terveysministeriön näkövinkkelistä tulossa olevaa muutosta.

 

 

Kause toi vakuuttavasti esityksessään esille sen, että maakunta- ja sote-uudistus takaavat suomalaisille julkisrahoitteisten palveluiden tehokkaan järjestämisen.

 

 

Oleellista on, että päätöksenteko siirtyy lähemmäksi kansalaisia – nyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien hallinto perustuu kuntavaalien tulokseen ja siihen, että keitä puolueet haluavat nimetä sairaanhoitopiirien päättäviin elimiin.

 

 

Hanna-Maija Kause listasi sote-uudistuksen kulmakiviksi seuraavat seikat:

 

• vastuu siitä, että kansalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, on maakunnalla

• palvelut sovitetaan yhteen, joten kansalaisen tarvitsemat palvelut sovitetaan tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi

• asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, sillä hän voi valita julkisen tai yksityisesti tuotetun palvelun

• kustannusten kasvua pystytään hillitsemään

• sähköisiä palveluja lisätään eli tieto kulkee

 

On varmaa, että sähköisten palvelujen lisäämiseen liittyvistä hyvistä puolista ja haasteista tulen lähiaikoina palaamaan tällä saitilla.

 

 

Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maria Kause listasi muutaman asian siitä, että miten tavallinen kansalainen voi äänioikeutensa lisäksi vaikuttaa maakunnan toimintaan:

 

 

• aloiteoikeus

• neuvoa-antava kansanäänestys

• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet

• maakunnallinen nuorisovaltuusto

• maakunnallinen vanhusneuvosto

• maakunnallinen vammaisneuvosto

• maakunnallinen kielivähemmistöjen vaikuttamistoimielin

 

 

Kiitän erityisavustaja Hanna-Maija Kausea mielenkiintoisesta esityksestä ja mahdollisuudesta keskusteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Millaisia rehuseoksia valmistetaan käärmeille?"

Keskiviikko 14.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneeseen työuraani kuului runsaat parisen vuotta toimia Hämeenlinnassa sijaitsevan OTK:n entisen rehutehtaan maatilarehujen myyntipäällikkönä.

 

 

OTK luopui aikoinaan rehuteollisuudesta ja myi Hämeenlinnassa sijaitsevan rehutehtaansa Alko Oy:n, Lännen Oy:n ja Farmos Oy:n muodostamalla puljulle – työnantajani Raisio osti eräiden välivaiheiden jälkeen koko yrityksen ja minut nimettiin vetämään maatilarehujen myyntiä.

 

 

Kyseessä oli ensimmäinen saneeraustehtäväni ja tehtävän luonteesta johtuen homma oli perin mielenkiintoinen.

 

 

 

************************

 

 

 

Ei liity yrityksen saneeraamiseen, mutta Alfa-Rehu Oy:llä oli OTK:n ajoilta periytynyt tehtävä toimia eläinlääkäriopiskelijoiden kohteena, kun he tutustuivat nykyaikaiseen rehuteollisuuteen.

 

 

Sain parikin kertaa toimia eläinlääkäriopiskelijoiden isäntänä, kun he tutustuivat rehutehtaaseen.

 

 

Opiskelijajoukko koostui pääosin naisopiskelijoista – taisi mukana olla pari miesopiskelijaankin – hyvin kuvaavaa silloisille eläinlääkäriopiskelijoille.

 

 

Me isännät olisimme toivoneet, että vieraamme olisivat olleet kiinnostuneita nautojen, sikojen, siipikarjan ja hevosten ruokinnasta, sillä niille suunniteltuja rehuseoksia valmistimme.

 

 

Katin kontit, vieraamme olivat kiinnostuneita kissojen, koirien, marsujen ja muiden pieneläinten rehuista, joista me taas emme tienneet mitään

 

 

Huippu oli se, kun eräs vieraistamme kysyi vakavalla naamalla, että millaisia rehuseoksia valmistamme käärmeille!

 

 

Silloin piti haroa harmaita hiuksiani ja todeta: 

 

 

Anna meidän kaikki kestää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En tarvitse ratikkaa, sillä 209 julkisen liikenteen bussivuoroa arkisin riittävät minulle!

Sunnuntai 11.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen päättäjät tekivät aikoinaan suuren virheen, kun päättivät niukalla enemmistöllä rakentaa Näsijärven rantaan Rantaväylän tunnelin.

 

 

Vihreät asettivat Rantaväylän tunnelin tuekseen hinnaksi sen, että Tampereelle pitää saada ratikka.

 

 

Ratikkainvestointi on miljardiluokan rahanreikä ja täysin turha sellainen, sillä Tampereella on toimiva bussiliikenneverkosto.

 

 

Asun omakotitalossa kahdeksan kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta ja halusinkin tutkia, että millainen vuorokautinen julkisen liikenteen vuorotiheys minulla on lähipysäkiltäni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

 

 

 

Käytän säännöllisesti julkista liikennettä ja totesin, että lähipysäkiltäni on arkisin satakymmenen – todella 110 - bussiyhteyttä Tampereen keskustaan.

Tässä kuva aikataulujulisteesta, josta ilmenevät bussivuorojen aikataulut Pähkinämänkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

Lähipysäkilleni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkille on kävelymatkaa n. 300 metriä.

 

 

Meiltä on kävelymatkaa viitisensataa metriä Automiehenkadun ja Lempääläntien risteyksessä sijaitsevalle bussipysäkille – linja numero 5 - ja sieltä pääsee Tampereen keskustaan arkisin noiden 110:n vuoron lisäksi 64:llä bussivuorolla.

 

 

Jos haluaa kävellä seitsemisensataa metriä bussipysäkille toiseen suuntaan eli Valkaman bussipysäkille, niin sieltä pääsee bussilinjalla 26 arkipäivisin 35 kertaa päivän aikana Tampereen keskustaan.

 

 

Yhteenvetona siis se, että minulla on arkipäivisin mahdollisuus julkisilla liikennevälineillä 209 erilaista mahdollisuutta kulkea Tampereen keskustaan ja sama määrä vuoroja keskustasta takaisin!

 

 

En varmaankaan milloinkaan tule käyttämään ratikkaa asiointeihini, sillä minulla ei ole asiaa Hervantaan tai Lielahteen ja jos onkin, niin kuljen Hervantaan omalla autollani Karkuvuoren tunnelin kautta ja Lielahteen Rajasalmen sillan kautta.

 

 

Ratikka ei ole ratkaisu julkisen liikenteen osalta kulkemisiini, mutta maksumiehen rooliin sen rakentamisen osalta toki pääsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikka raiskaa nyt jo Raatihuoneenkin!

Lauantai 10.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ollaan pääsemässä ratikan vuoksi todelliseen tuhovaiheeseen, kun lähipäivinä idästä länteen kulkevat bussilinjat ohjataan Raatihuoneen rappusia hipoen kohti Puutarhakatua.

 

 

On varmaa, että jos nämä kaikki ratikkatyömaan haitat olisivat edes osaksi olleet päättäjien tiedossa päätösvaiheessa, niin tamperelaiset olisivat säästyneet ratikalta, sen miljardiin kohoavilta kustannuksilta ja niiltä vaikeuksilta, jotka nyt tuosta täysin turhasta hankkeesta aiheutuvat.

 

 

Kaikesta tästä saamme kiittää niitä kaupunginvaltuutettuja, jotka aikoinaan äänestivät Rantaväylän tunnelin puolesta.

 

 

Tuki Rantaväylän tunnelille oli Vihreiden vaatima maksu sille, että he saivat ratikan.

 

 

Ennakkotietojen mukaan Raatihuoneen raiskaaminen ratikan vuoksi alkaa 19.3.2018, mutta jo nyt Raatihuoneen portaiden eteen rakennetaan betoniporsailla eristettyjä karsinoita busseille ja jalankulkijoille.  Jotta Vihreät saisivat tässäkin asiassa täysimääräisen hyvityksen Rantaväylän tunnelin puolesta toimimiselleen, rakennetaan Raatihuoneen eteen myös viherpyöräilijöille omat karsinat.

 

 

Tässä muutama kuva niistä karsinanrakennuspuuhista, joita parhaillaan tehdään Raatihuoneen portaiden alapäässä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

Talvi kun on, niin rakennustöissä tarvitaan massiivisia kaasukäyttöisiä maanlämmittimiä, jotta Raatihuoneen edustaa pystytään oikein kunnolla raiskaamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun...

Tiistai 6.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo vanha suomalaisen sananlasku jatkuu näin: …”purtilonsa kaataa”!

 

 

Mainittu sananlasku tuli eilen mieleen, kun keskustelimme niistä henkilöistä, jotka ovat liimanneet postilaatikkoonsa kyltin

 

”Ei ilmaisjakeluita eikä mainoksia!”

 

 

Ilmaisjakeluista kieltäytyvät ovat ainakin Tampereella usein sellaisia, joilla ei ole varaa tilata Aamulehteä tai jotka muuten haluavat elää uutispimennossa.

 

 

En suinkaan ole kaikista asioista samaa mieltä Aamulehden kanssa, mutta mieluusti maksan sen 420 euroa, joka minulta veloitetaan Aamulehden vuosikertatilauksesta.

 

 

Mainoskieltotarran postilaatikkonsa kylkeen liimanneet näyttelevät suurta ekologista sankaria, kun kieltäytyvät vastaanottamasta mainospostia ja ilmaisjakeluita.

 

 

Mainospostista ja ilmaisjakeluista kieltäytyminen merkitsee, että nämä poloiset eivät saa myöskään kahta Tampereella ilmestyvää ilmaisjakelulehteä  - Tamperelainen ja Tampereen Viikko.

 

 

Molemmat ilmaisjakelulehdet ovat laadukkaita tiedonvälittäjiä ja on todella surkea tilanne, että juuri ne, jotka eniten tarvitsisivat tietoa, ovat omilla toimenpiteillään estäneet tiedonsaantinsa.

 

 

Tuo vanha suomalaisen sananlasku voidaan vallan hyvin muotoilla näin:

 

 

”Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun ilmaisjakelulehdistä kieltäytyy!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvonlisäveromenettely tekee yksityisteistä yhteiskunnan rahoittajia

Sunnuntai 4.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Yksityistiet muodostavat ns. alemman tieverkon rungon.

 

 

Alempi tieverkko on keskeisessä asemassa, kun ajatellaan haja-asutusalueiden elinvoimaa ja monia yhteiskuntamme keskeisiä toimintoja.

 

 

Haja-asutusalueiden ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet, koulukyydit, ikääntyneiden ja vammaisten kuljetuspalvelujen hoituminen, alkutuotannon tuotantopanosten ja lopputuotteiden kuljettaminen sekä puujalostusteollisuuden raaka-ainetarpeen tyydyttäminen ovat vain osa niistä toiminnoista, joissa yksityisteiden rooli on keskeinen.

 

 

Yksityisteiden kunnossapito tapahtuu tieosakkaiden toimesta ja heidän kustannuksellaan.

 

 

****************

 

 

Onneksi useimmat kunnat ja kaupungit ovat sisällyttäneet talousarvioonsa tietyn summan jaettavaksi yksityisteiden kunnossapidon avustuksiksi.

 

 

Ylöjärvellä tuo summa oli vuoden 2016 kuluista 180.000 euroa.

 

 

Summa saattaa tuntua suurelta, mutta on muistettava, että Ylöjärvellä oli esimerkiksi vaatimattomimpaan kunnostusluokkaan eli IV-luokkaan kuuluvia yksityisteitä tuona vuonna 62 kappaletta.  Tiedän neljänteen kunnostusluokkaan kuuluvien yksityisteiden määrän, sillä olen yhden sellaisen toimitsijamies ja saan kyseisen kunnostusluokan teiden avustusmäärät aina tietooni.

 

 

En tunne I – III kunnostusluokkaan kuuluvien yksityisteiden lukumäärää, mutta samasta 180.000 euron suuruisesta määrärahasta nekin saavat avustuksensa.

 

 

Mutta tuohon juttuni otsikkoon:

 

 

Olen toimitsijamiehenä Majajärven yksityistiellä ja otan sen esimerkiksi, että miten sen saama avustussumma ja maksamamme arvonlisäverot muodostuvat.

 

Kunnostimme vuonna 2016 yksityistietämme 685,10 eurolla ja maksoimme tästä summasta arvonlisäveroa 132,60 euroa.

 

 

Saimme Ylöjärven kaupungilta kunnossapitoavustusta 169,32 euroa, joten todellinen yhteiskunnalta saamamme summa oli 36,72 euroa.

 

 

Tiedän vallan hyvin, että arvonlisäverot tuloutuvat valtiolle ja vastaavasti kunnossapitoavustukset tulevat kaupungilta, mutta maksamiemme arvonlisäverojen ja kaupungin avustuksen jälkeen jäimme saamapuolelle tuon 36,72 euroa eli se oli se summa, jolla yhteiskunta meitä avusti, kun pidämme läpi vuoden kulkukunnossa 1.450 metriä pitkän yksityistiemme!

 

 

Arvonlisäverokantoihin tuskin on tulossa muutoksia, mutta on hyvä tietää, että miten vaatimattomia esimerkiksi yksityisteiden kunnossapitoavustukset todellisuudessa ovat.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä minä sitten teen, kun en enää tee mitään?

Perjantai 2.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Eläkkeelle siirtyminen on monella todella suuri asia, sillä se saattaa muuttaa kaiken.

 

 

Eläkeliiton toiminnassa mukanaolevana olen todennut, että eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa monella suuren ongelmatilanteen.

 

 

Ongelmatilanne on varmaan silloin todella suuri, jos eläköityminen tapahtuu vasten henkilön tahtoa.

 

 

Itselläni eläkelöityminen oli suuri helpotus ja hieno kokemus.

 

 

Neljäkymmentä ja puoli vuotta työelämässä yhtäjaksoisesti parin kuukauden pituista sairaslomajaksoa lukuunottamatta antoi minulle täyden vapauden nauttia eläkkeelle siirtymisestä.

 

 

Nyt olen ollut eläkevaarina jo kahdeksatta vuotta ja työelämä on kaukainen muisto vain.

 

 

Pitkä työmatka syrjä-Suomeen – suuntaansa 156 kilometriä – helpotti siirtymistäni eläkkeelle.

 

 

Työnantajallani oli tapana hyvästellä päällikkötason henkilöt 63-vuotiaina eläkkeelle, mutta minä sain omasta pyynnöstäni olla riveissä vielä puoli vuotta yli tavanomaisen eläkeiän.

 

 

Uskallan nyt tunnustaa, että puolen vuoden jatkoaika oli todella mukavaa aikaa – huolehdin kyllä kaikista työasioistani, mutta osasin nauttia siitä puolesta vuodesta!

 

 

Otsikossa mainittu tilanne on totta liian monen kohdalla.

 

 

Minulla tuota otsikossa mainittua tunnetta ei ollut, sillä osasin rakentaa työtä korvaavia aktiviteetteja ennen eläkelöitymistäni.

 

 

Lähdin kunnallispolitiikkaan parisen vuotta ennen eläkkeelle siirtymistäni ja kun sain kunnallisvaalien jälkeen mieluisia ja kiinnostavia luottamushenkilöpestejä, niin ne toimivat kantavana siltana eläkelöitymisprosessissa.

 

 

Nojaan omiin kokemuksiini ja kannustan muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle siirtyviä hankkiutumaan erilaisiin järjestötehtäviin, kolmannen sektorin toimiin, harrastuksiin tai joihinkin muihin aktiviteetteihin, jotta siirtyminen eläkkeelle tapahtuisi jouhevasti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu!

Maanantai 26.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikeketjun toimivuus paranee ja kaupan ylivaltaa saadaan suitsittua, jos maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän asettaman työryhmän tahto toteutuu.

 

 

Työryhmä esittää, että Suomeen asetetaan ruokavaltuutettu 1.1.2019 alkaen.

 

 

Ruokavaltuutetun tehtävänä olisi parantaa alkutuottajien ja kuluttajien asemaa elintarvikeketjussa.

 

 

On luonnollista, että elintarvikekauppaa edustava Päivittäistavarayhdistys PTY sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa vastustavat ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Suurta ihmetystä puolestaan aiheuttaa se, että myös Elintarviketeollisuusliitto ETL vastustaa ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Osoittaako Elintarviketeollisuusliiton vastustus sen pelkoa kaupan keskusliikkeiden edessä?

 

 

Ruokavaltuutetun rooli tulee mielestäni ensisijaisesti ja viimekädessä olemaan kuluttajien edustaja, sillä sen keskeinen tehtävä on valvoa elintarvikeketjussa kuluttajan etua.

 

 

Merkittömien tuotteiden eli privat label-tuotteiden lisääntyminen kaikissa päivittäistavarakaupan ketjuissa, halpuuttaminen ja halpuuttamisen tuloksena tuotepuutteet päivittäistavarakaupan hyllyiltä ovat asioita, joihin ruokavaltuutetun tulee puuttua.  Kaupan ylivalta – jopa mielivalta – sopimussuhteissa ei täytä niitä kriteerejä, joita yritysten välillä muilla aloilla vallitsee.

 

 

Jos ja kun hallitus päättää ruokavaltuutetun asettamisesta, on mielenkiintoista seurata, että kuka tehtävään valitaan.

 

 

Kannatan ruokavaltuutetun asettamista ja jään mielenkiinnolla odottamaan, että kuka ”suuriin saappaisiin” valitaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko eläkeläiset ja ilman tietokonetta olevat unohdettu yhdenvertaisuudessa?

Perjantai 23.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen seminaariin, jossa pohdittiin kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä.

 

 

 

 

 

Seminaari toteutettiin työpajatyyppisenä ja sen järjestäjätahoina olivat Kuntaliitto, Oikeusministeriö sekä Tampereen kaupunki.

 

 

Kyseessä oli pienimuotoinen seminaari, sillä osanottajia oli alustajien lisäksi vain kymmenkunta.

 

 

Yhdenvertaisuus on tärkeä asia, mutta tämäkin tilaisuus osoitti, että yhdenvertaisuusasioita pohdiskelee omalla pienellä hiekkalaatikollaan vain kaupungin viranhaltijat, sillä olin mukana ainoana Vanhusneuvoston edustajana ja toisena ”tavallisena kansalaisena” mukana oli eräs Vammaisneuvoston jäsen.

 

 

 

 

 

Yhdenvertaisuus käsitetään yleensä vain sukupuolisen suuntautumisen ja vammaisuuden näkökulmasta ja ainakin SETA pitää huolen, että sukupuolista suuntautumista pidetään voimallisesti esillä.

 

 

******************

 

 

Toki myös ikäkysymykset otetaan esille, kun teoriatasolla pohdiskellaan yhdenvertaisuutta, mutta tositilanteessa ikäihmisten asema jää tässäkin asiassa sivutekijäksi.

 

 

*****************

 

 

Yhdenvertaisuusongelmaksi ei pääse edes teoriatasolla niiden henkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet, joilla ei ole käytössään tietokonetta.

 

 

Tampereella on 70.000 sellaista henkilöä, joilla ei ole tietokonetta.

 

 

Tätä taustaa vasten on vähintään eriskummallista, että Tampereen kaupunki nojaa päätösvalmistelussaan yhä enenevässä määrin sellaisiin asukaskyselyihin, joihin pitää vastata tietokoneella.

 

 

Muistan hyvin ja kerroin sen myös eilisessä seminaarissa, kun kolme Tampereen kaupungin palkollista esitteli Peltolammin koululla oppilaiden vanhemmille lähetetyn nettikyselyn tuloksia, mutta ”unohtivat” mainita, että kyselyyn vastasi 24 vanhempaa!

 

 

On naurettavaa, että virkahenkilöt esittelevät totena nettikyselyn tuloksia, kun kyselyyn on saatu monisataisen oppilasjoukon vanhemmilta 24 vastausta!

 

 

Kysyn juttuni otsikossa, että onko yhdenvertaisuudessa unohdettu ilman tietokonetta olevat tamperelaiset – toivon, että Sinä Arvoisa Lukijani vastaat kysymykseeni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän halpuuttamiskampanja on alkanut näkymään tuotepuutteina S-liikkeiden hyllyillä ja pakastealtailla

Torstai 22.2.2018 - -Esko Erkkilä-

HKScan Oyj:n Rauman broilertehtaalla on ollut tuotannollisia ongelmia ja sen vuoksi yhtiön broilertuotteiden toimituksissa on ollut vaikeuksia.

 

 

Tuntuu, että suurimmat tuotepuutokset ovat tulleet ilmi S-ryhmän kaupoissa.

 

 

Ymmärrän asian siten, että S-ryhmän kauppoihin kohdistuneet suurimmat ongelmat liittyvät S-ryhmän yhä jatkuvaan halpuuttamiskampanjaan.

 

 

Otaksun, että S-ryhmä on halpuuttamisinnossaan kohdistanut suurimmat agressionsa markkinajohtaja HKScan´n markkinointiyhtiö HKScan Finland osakeyhtiöön eli on pyrkinyt tuhoamaan tavarantoimittajan terveen katerakenteen.

 

 

Tässä ehkä syy siihen, että tavarapuutteet ovat suurimmat S-ryhmässä!

 

 

 

***************************

 

 

 

Olen perhekuntani kanssa tottunut käyttämään jano- ja ruokajuomana Olvin KevytOlo Pohjoisen karpalo-kivennäisvettä.

 

 

 

 

 

Tuotetta sai lähi-Prismastamme Tampereen Koivistonkylästä, mutta viime vuoden lopulta alkaen tätä tuotetta ei ole saanut Koivistonkylän Prismasta.

 

 

Poikkesin eilen Koivistonkylän Prismassa ja ilahduin, kun haluamaani kivennäisvettä oli saatavilla kuusi pullollista!

 

 

Ennakoin, että mielijuomani saatavuusongelmat varmaan jatkuvat ja pyysinkin juomaosaston hoitajaa paikalle.

 

 

Pitkällisten selvittelyjen jälkeen ilmeni, että kyseistä mielijuomaani on varastossa vielä 12 pulloa ja oli luonnollista, että halusin ostaa ne kaikki eli yhteensä 18 pullollista.

 

 

Juomaosaston hoitaja kertoi, että heillä on jatkuvasti tilauksessa Olvin KevytOlo Pohjoisen karpalo-kivennäisvettä, mutta he saavat sitä vai kuusi pulloa viikkokuormassa.

 

 

Koivistonkylän Prismassa on kyllä tarjolla kaikenmaailman privat label-juomia, mutta minulle kelpaa ainoastaan kunnollinen kotimaisen valmistajan merkkituote.

 

 

Epäilen, että myös Olvilla kysyntä ylittää tuotantomahdollisuudet ja sen vuoksi myös siellä valitaan ne asiakkaat, joille puutostuotteita toimitetaan.

 

 

*****************

 

 

On luonnollista, että ongelmatilanteissa tavarantoimittaja asettaa asiakasryhmät siihen järjestykseen, joka on asiakkaiden yhteistyökyky tavarantoimittajan kanssa. 

Olen melkoisen varma, että tavarantoimittajat eivät pidä halpuuttamiskiimaista S-ryhmää tällä hetkellä kovinkaan yhteistyöhön kannustavana kumppanina ja sen vuoksi S-ryhmän hyllytilat alkavat olla perin aukkoisia!

 

 

Asiakkaidenkin kannalta halpuuttaminen alkaa tuomaan suuria ongelmia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Tiistai 20.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Tilastokeskus on julkistanut uusimmat tilastonsa ja työllisyysasteen kehittymisen kannalta luvut ovat mainiot.

 

 

Tilastokeskuksen aineiston pohjalta voidaan vertailla Kataisen-Stubb´n hallituksen onnistumisia työllisyysasteen kehittymisen osalta niitä Sipilän hallituksen onnistumiseen.

 

 

Molempien hallitusten tavoitteena oli hallituskautensa lopuksi päästä 72 %:n työllisyysasteeseen.

 

 

Kataisen-Stubb´n hallituksen osalta lähtötilanne 16.2.2011 oli 68,5 %, mutta kun Kataisen ja Stubb´n hallitukset epäonnistuivat tehtävissään surkeasti, oli Sipilän hallituksen lähtötilanne 1.6.2015 todella haastava eli 68,0 %.

 

 

 

 

 

Sipilän hallituksella on aikaa vielä 15 kuukautta saada maan talous hyvään kuntoon ja työllisyysasteen kehittymisen osalta ollaan askelmerkeissä eli 72 %:n työllisyysaste on täysin mahdollista saavuttaa.

 

 

Kataisen-Stubb:n hallituksen sohlaajina olivat Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Kristillisdemokraaatit – vieläkö joku heitä kaipailee yhteiseen hallitusvastuuseen?

 

 

 

Juha Sipilällä oli pelisilmää, kun valitsi Keskustan hallituskumppaneiksi vain Kokoomuksen ja Perussuomalaiset – pelisilmää hänellä oli myös siinä, kun Perussuomalaisten hajaantuessa piti Siniset hallitusvastuussa.

 

 

 

 

 

Vain harva uskoi ennen eduskuntavaaleja, että Keskusta saa Suomen kuntoon, mutta niin kuitenkin on tapahtumassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kysymys, jota en haluaisi myyjältä kuulla!

Maanantai 19.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Melkein kaikki jakelutiet ja kauppaketjut ovat kehitelleet itselleen erilaisia kanta-asiakasohjelmia tai bonussysteemejä.

 

 

Molemmat systeemit asettavat asiakkaat eriarvoiseen asemaan ja yleensä ilman, että asiakkaalle ei aiheudu ”kanta-asiakasasemastaan” mitään kustannuksia.

 

 

Ymmärrä kanta-asiakasohjelmat, joiden piiriin päästäkseen asiakkaan täytyy täyttää tietyt kriteerit sekä maksaa tästä asemastaan jotain.

 

 

Viimeksi eilen jouduin jälleen kerran vihaani nostattaneeseen tilanteeseen, kun ostin Pirkkalan Motonet´stä pyyhkijänsulat.

 

 

Ostokseni maksoi hieman yli kolmekymmentä euroa ja maksun hetkellä myyjä tiedusteli, että onko minulla kanta-asiakaskortti.  Minulla ei sitä ole ja silloin heti tiesinkin, että maksoin pyyhkijänsulistani muutaman euron verran ylimääräistä pirunkyytirahaa.

 

 

Olen aikaisemminkin saanut kohdata Motonetissä saman kysymyksen ja sen vuoksi siirryinkin lähellä sijaitsevan Isojoen Konehalli Oy:n asiakkaaksi, mutta petyin, sillä myös Isojoen Konehallin kassoilla kysytään kanta-asiakaskorttia!

 

 

Suo siellä, vetelä täällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työterveyshuollon piiristä tipahtaminen tuo suuria ongelmia

Lauantai 17.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomessa työterveyshuolto on korkealla tasolla ja sen vuoksi eläköityminen onkin suuri menetys siinä vaiheessa, kun henkilö siirtyy eläkkeelle.

 

 

Tapaukseni on elävä esimerkki, kun työterveyshuollon palvelut loppuvat kertaheitolla.

 

 

 

Putosin halkopinon päältä ennen joulua vuonna 2015 ja diagnoosina oli olkapään kiertäjäkalvosimen repeytymä eli ”rotator cuff-repeämä”.

 

 

 

Jos olisin ollut vielä työelämässä, niin olisin päässyt leikkaukseen välittömästi, mutta eläkeläisenä sain odottaa ”lakisääteiset” kuusi kuukautta ennen kuin pääsin hoitoon.

 

 

 

Jokapäiväisistä tuskista ja täydellisestä oikean käden invaliditeetista huolimatta halusin katsoa, että miten julkinen terveydenhuolto hoitaa asian.

 

 

Huonosti hoiti!

 

 

Pääsin leikkaukseen tasan kuuden kuukauden kuluttua tapaturmasta ja leikkauksen suorittanut ortopedia osasi asiansa.

 

 

Leikkaus tehtiin tähystysleikkauksena ja sen suorittamiseen kului aikaa kolme tnntia.

 

 

Kolmesta tunnista kaksi tuntia kului niiden arpikudosten siivoamiseen, jotka olivat syntyneet kuuden kuukauden aikana ja varsinainen leikkaus vei aikaa vain tunnin!

 

 

Leikkaus ei onnistunut hyvin, sillä vielä nytkään en pysty makaamaan oikealla kyljelläni ja esimerkiksi pyykkien kuivumaan laittaminen pyykkinarulle ei onnistu, sillä en saa oikeaa kättäni nousemaan tarpeeksi korkealla.

 

 

Kättely alkaa jo nyt onnistumaan, mutta vei pitkään, että kätellessäni piti vasemmalla kädellä tukea oikeaa kättä, jotta kättely onnistui.

 

 

Odotan suurilla odotuksilla, että sote-uudistus saataisiin aikaiseksi, sillä silloin minä ja kohtalotoverini voisivat valita heti tapaturman jälkeen sellaisen hoitajatahon, joka olisi halukas ja valmis hoitamaan myös sellaiset tapaukset, joiden kohteeksi jouduin joulukuussa 2015!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ylöjärvi - Hyvässä kunnossa!

Perjantai 16.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen eilen ja toissapäivänä saanut kiinteästi seurata Ylöjärven kaupungin strategialuonnoksen laatimista vuoteen 2024 saakka.

 

 

”Kiinteästi seuraamiseni” liittyy siihen, että toimin Ylöjärven kaupungissa Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana – olen Viljakkala-neuvoston jäsen Vipu Viljakkala ry:n ehdottamana eli olen vailla poliittisia rasituksia.

 

 

Vuosien saatossa olen saanut seurata lukemattomia strategioiden laatimisia yritys- sekä kuntapuolella ja voin jo nyt todeta, että meneillään oleva Ylöjärven kaupungin strategia-asiakirja on prosessiltaan ja ilmeisesti myös lopputulokseltaan paras!

 

 

Ylöjärven kaupungin strategialuonnos on nyt hieman kaksikymmensivuinen ja sen viimeisin versio on Ylöjärven verkkosivuilla kuntalaisten, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kaikkien muiden kommentoitavissa.

 

 

 

Strategialuonnosta Ylöjärven kaupungintalon Valtuustosalissa olivat eilen esittelemässä yleisötilaisuudessa…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…Ylöjärven kaupungin vs. kehitysjohtaja Jussi Teronen.

 

 

 

Yleisötilaisuudessa annettiin erityistä tunnusta, että alkaneen vaalikauden aikana Ylöjärvellä ei nosteta asukaskohtaista velkamäärä nykyisestä!

 

 

Virkamiehet varmistivat yleisötilaisuuden aikana, että Ylöjärven kaupungilla on konsernilainat huomioon ottaen asukaskohtaista velkaa vain hieman yli 3.000 euroa!

 

 

Strategialuonnoksessa todetaan, että velkamäärä per asukas pidetään nykyisellä tasolla.

 

 

Käytin puheenvuoron, jossa totesi velkamäärätavoitteen olevan hieno asia ja kannatin siltäkin osin strategialuonnosta.

 

 

Korostin puheenvuorossani, että kaikissa asioissa myös kuntamaailmassa pitää edetä talousasiat kärjessä.

 

 

Talousasioiden rempallaan oleminen merkitsee, että kunnalla ei ole mahdollista toteuttaa esimerkiksi tervettä palvelutasoa ikääntyville, lapsille, nuorille, opetustoimessa, infran ylläpidossa ja ei missään muussakaan toiminnassa, jotka koetaan kunnan ydintehtäviksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Säilyivät sodalta suojassa!

Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.

 

 

Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla  evakuointimääräys.

 

 

Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.

 

 

Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.

 

 

 

Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.

 

 

Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.

 

 

Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.

 

 

Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.

 

 

 

************************

 

 

 

Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.

 

Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli

 

 

”Erikoiset esineet”!

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei paska vellaamisella parane"

Lauantai 10.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo vanha viljakkalalainen kansanviisaus on ollut mielessäni, kun olen pyrkinyt olemaan kommentoimatta Paavo Väyrysen toilailuita.

 

 

 

 

 

Aloin kuitenkin vellaamaan paskaa, kun luin tamperelaisen emeritusprofessori Pertti Suhosen mielipidekirjoituksen eilisen Aamulehden mielipidepalstalta.

 

 

Suhosen mielipiteet vastaavat täysin omiani.

 

 

Emeritusprofessori Suhonen perustaa mielipiteensä Taloustutkimuksen juuri ennen presidentinvaaleja tekemään tutkimukseen ja päädyin täsmälleen samaan lopputulemaan, kun seurasin toimintaa Väyrysen vaalimökillä Tampereen Keskustorilla.

 

 

Taloustutkimuksen mukaan Keskustan kannattajista Sauli Niinistöä aikoi äänestää 67 prosenttia, Matti Vanhasta 23 prosenttia, mutta Paavo Väyrystä vain 7 prosenttia.

 

 

Tutkimus osoitti, että Väyrynen oli saamassa äänistään yhtä suuren osuuden SDP:ltä kuin Keskustalta eli 14 % kummaltakin!

 

 

Väyrynen rokotti perussuomaisia ja vasemmistoliittoa rankasti, sillä hänen äänistään perussuomalaisilta tuli 13 prosenttia ja vasemmistoliitolta 11 prosenttia.

 

 

Kokoomuksen kannattajia Väyrynen rokotti myös melkoisesti, sillä sieltä hän sai 6 prosenttia äänistään ja saman verran jopa vihreiltä.

 

 

Taloustutkimuksen tuloksissa ei minulle ollut mitään uutta, sillä samanlaiseen loppupäätelmään myös minä tulin, kun seurasin Väyrys-joukkojen toimintaa Keskustorin vaalimökillä.

 

 

Väyrys-joukoissa Keskustorilla en nähnyt kertaakaan keskustalaisia vaikka olinkin vaalimökillä kaikkina päivinä.

 

 

Ymmärrän asian, sillä nekin keskustalaiset, jotka kenties äänestivät Väyrystä, kokivat olleensa pettäjän matkassa ja eivät kehdanneet julkisesti tunnustautua Väyrysen kannattajiksi.

 

 

 ******************

 

Tilanne on Väyrysen kannalta toivoton, jos ajattelee hänen mahdollisuuksiaan menestyä Sotkamon puoluekouksessa Keskustan puheenjohtajakilvassa.

 

 

Olen jo aikaisemmin todennut, että Väyrysen haaveet Keskustan puheenjohtajuudesta karahtavat kiville viimeistään, kun Keskustan puoluekokouksen menettelytapavaliokunta ottaa kantaa puheenjohtajaehdokkaiden kelvollisuuteen Keskustan puheenjohtajaksi. Olen tyytyväinen, että myös muut tahot ovat nyt päätyneet kanssani samalle kannalle.

 

 

Arvostan Keskustan puoluehallituksen päätöstä, jolla se totesi Väyrysen olevan kelpaamaton Keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-