Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Olen täsmälleen samaa mieltä ex-apulaispormestari Tarja Jokisen kanssa

Sunnuntai 30.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen ilahtunut Tampereen entisen apulaispormestari Tarja Jokisen (sdp) mielipidekirjoituksesta ”Tori – Tampereen kaupunkilehti” –lehdessä 26.10.2011.

 

Jokisen mielipidekirjoitus on otsikoitu ”Siisteyskampanjan varat kunnossapitoon” ja siinä ex-apulaispormestari peräänkuuluttaa pormestarin vuonna 2007 perustaman siisteyskampanjan tuloksia.

 

Pormestari Timo P. Niemisen lanseeraama siisteyskampanja on työllistänyt yhden ihmisen (kok), mutta muuta se ei ole saanutkaan aikaan.

 

Pormestarin siisteyskampanja on esimerkki puolueuskollisten työllistämisestä Tampereen kaupungin palkkalistoilla.


Siisteys opitaan kotona ja sitä on vaikea oppia kaupungin virkahenkilön "opastuksella". Pormestari Nieminen myönsi 27.10.2011 Hervannassa pidetyssä asukastilaisuudessa, että eräillä alueilla Tampereella ei ole paljon saatu väkeä haravanvarteen, kun siisteystalkoita on järjestetty. Pormestarin lausumasta on helppo vetää johtopäätös, että virkamiesjohtoinen siisteyskampanja ei toimi.

 

Odotan seuraavaksi, että joku – vaikkapa ex-apulaispormestari Tarja Jokinen – ottaa riepoteltavakseen Tampereen kaupungin ECO2-humpuukin.

 

Siinä ei työllistetä kokoomuslaisia veronmaksajien varoilla, mutta sitäkin enemmän vihreitä.

 

Otaksun, että parhaillaan työstetään Tampereen kaupungin budjettia vuodelle 2012 ja oletan, että en ole pahasti pielessä, kun otaksun säästökohteita kaivattavan.

 

Siisteyskampanjasta luopuminen ja ECO2-hankkeen saattaminen järkeviin puitteisiin olisivat eräitä alueita, jotka pitäisi huomioida kustannusten säästökohteina.

 

Siisteys on meille jokaiselle elintärkeä asia ja myös ilmastotalkoot pitää kohtuudella huomioida, mutta niistä ei saa muodostua pakkomiellettä, että niiden avulla saataisiin joitain suuria säästöjä heti tai hetken kuluttua aikaan. Kaupungin imagon kannalta molemmat hankkeet aiheuttavat ulkopuolisissa lähinnä naurua tai ainakin huvittuneisuutta.

 

Kiitän ex-apulaispormestari Tarja Jokista tärkeään asiaan puuttumisesta ja kannustan häntä jatkamaan valitsemallaan tiellä. Tie voisi olla ECO2-hankkeen perkaaminen tavallisen tamperelaisen veronmaksajan eduksi!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Tarja Jokinen, ex-apulaispormestari Tarja Jokinen, Siisti-Saara, Pormestarin siisteyskampanja, ECO2-hanke,

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MSL, Maaseudun Sivistysliitto, MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, juuret maalla, juuret kaupungissa,

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

pict1075.jpg

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

pict1054.jpg

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

pict1080.jpg

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

pict1086.jpg

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MSL, MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, Tampereen kaupunki, Paula Yliselä, Timo Hanhilahti, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Matti Kaperi, Keskustan Pirkanmaan piiri, Markku Vuorensola,

Tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka naiset tekevät miehiin verrattuna työtä palkatta

Torstai 27.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tilastojen mukaan Suomessa naiset ansaitsevat keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet.

 

Vuosipalkaksi muutettuna tämä naisen 82 - prosenttinen palkka oli maksettu eilen eli 26.10. mennessä. Voidaan siis todeta, että naiset joutuvat tekemään töitä palkatta tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka!

 

Tiedän, että on perin uhkarohkeaa pohdiskella syitä naisten alhaisemmille palkoille miehiin verrattuna, mutta yritän kuitenkin.

 

Omakohtaisen kokemuksen perusteella tiedän, että myyntihommissa sukupuoleen perustuvaa eripalkkaisuutta ei ole. Myyntitulokset ja myyntihenkilön kerryttämä kate ovat määrääviä suureita, kun henkilön palkkasummaa tarkastellaan. Tämän pitäisi olla ehdoton perusta myös muiden toimialojen kohdalla.

 

Olen siinä käsityksessä, että myös julkisella puolella palkkataulukot on laadittu myös ilman sukupuolisidonnaisuutta. Toivon korjausta olettamukseeni, jos esimerkiksi miesopettajalle maksetaan parempaa palkkaa kuin naisopettajalle.

 

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi kaventaa palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

 

Ihmettelen, että viidentoista prosentin suuruinen sukupuoleen perustuva palkkaero yleensä hyväksytään. Kummastelun aihe on mielestäni lisäksi myös se, että eräiden asiantuntijoiden mukaan nyt vaikeina aikoina hallitusohjelmaan kirjattu pyrkimys vesittyy ja sukupuolten väliset palkkaerot tulevat lähivuosina kasvamaan. Miksi näin?

 

Oletan, että tietty osuus naisten alhaisemmasta palkasta perustuu naisvaltaisten alojen keskimääräistä heikompaan palkkatasoon. Sen lisäksi saattaa olla, että naiset eivät ole pystyneet pitämään joillakin aloilla puoliaan ”herrahississä”, joten sukupuolten palkkaerot urakehityksen vuoksi ovat muotoutuneet nykyisiksi.

 

Pätevien henkilöiden urakehityksen jarruttamista ei käsitykseni mukaan kenelläkään ole ainakaan yksityisellä puolella varaa harjoittaa. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja kaikkia tuloksentekoon pystyviä henkilöitä sukupuoleen katsomatta tarvitaan.

 

On ilahduttavaa, että yritysten keskijohto on viime vuosina ”naisistunut”. Se kertoo mm. siitä, että pehmeämmät arvot ovat saaneet entistä suuremman jalansijan yritysten toiminnassa.

 

Sukupuolikiintiöiden asettamisella ei mielestäni päästä asiassa eteenpäin. Ainakaan minä en haluaisi olla ”kiintiömies” jonkin yrityksen organisaatiossa. Asema on voitava hankkia tuloksenteolla, ei jalkojen välissä olevilla värkeillä!

 

Huomaan, että pohdiskeluni sukupuolten palkkatasa-arvosta painottuu yrityselämän tarkasteluun. Se on luonnollista, sillä uskon omaavani siltä puolelta kokemusta.

 

Uskallan todeta, että palkkasin aikoinaan ensimmäisen naispuolisen henkilön ennen niin miesvaltaiseen agribisnekseen. On ilahduttavaa todeta, että ”kehitys on kehittynyt” ja nyt vastaavissa tehtävissä toimii useita naisia ja käsittääkseni hyvin toimivatkin.

 

Toivon, että naiset tuovat osaamistaan aktiivisesti esille ja pyrkivät urakehityksessä eteenpäin. Se on keskeinen seikka kuroa myös palkkaeroja miehiin verrattuna pienemmäksi.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: naisten ja miesten samapalkkaisuus, naisen euro on 82 senttiä,

Jo toinen pirkanmaalainen Suomen Keskustan johtopaikoille

Keskiviikko 26.10.2011 - -Esko Erkkilä-

On jäänyt liian vähälle huomiolle, että Pertti Hakanen Sastamalasta valittiin viime marraskuussa Suomen Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi kaksivuotiskaudeksi.

 

Puheenjohtajana toimii Juho Mattila Merijärveltä ja varapuheenjohtajina Pertti Hakasen lisäksi Anne Ojajärvi Jalasjärveltä sekä Jaana Vainionpää-Tahvanainen Pietarsaaresta.

 

Vajaa vuosi sitten tapahtunut Pertti Hakasen valinta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi on luottamuksenosoitus tietysti ennen kaikkea Pertti Hakaselle, mutta se antaa arvostusta koko Pirkanmaalle.

 

Pirkanmaa sai sunnuntaina 23.10.2011 Nilsiän Tahkolla Keskustanuorten liittokokouksessa toisenkin henkilön ”huipulle” Keskustassa, kun Jouni Ovaska Hämeenkyröstä valittiin Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi.

 

Jo aikaisemminkin Keskustanuoria luotsannut Antti Kurvinen Kauhavalta valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi myös seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

 

Varapuheenjohtajavaalissa Jouni Ovaska sai eniten ääniä eli 83 ääntä. Toiseksi eniten ääniä sai Ville Toivanen Joensuusta eli 70 ääntä. Ovaska ja Toivanen tulivat siis valituiksi varapuheenjohtajiksi.

 

Pertti Hakasen valinta puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi sekä nyt tapahtunut Jouni Ovaskan valinta Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi ovat vahva osoitus siitä, että pirkanmaalaiset keskustavaikuttajat nauttivat laajaa luottamusta koko maassa.

 

Hakasen ja Ovaskan valinnat korkeille paikoille Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa mahdollistavat pirkanmaalaisille sen, että saamme ”omiltamme” suoraa informaatiota puolueen tapahtumista sekä muutenkin ajankohtaisista poliittisista asioista.

 

Annan tässä myöhästyneet onnitteluni Pertti Hakaselle ja tuoreet onnentoivotukset Jouni Ovaskalle merkittävien luottamushenkilöpaikkojen saamisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pertti Hakanen, Jouni Ovaska, Keskustan puoluevaltuusto, Keskustanuoret,

Lehtipuhallin on Viherpeukalon tärkeimpiä työkaluja

Tiistai 25.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Luonnonsuojeluliiton julkaisema ”Suomen Luonto” –niminen lehti oli pahoin väärässä, kun se vuonna 2000 valitsi Suomen turhakkeeksi lehtipuhaltimen.

 

Lehtipuhallin kuuluu ehdottomasti kärkikolmikkoon, kun valittavana on Viherpeukalolle kolme tärkeintä työkonetta.

 

Kärkikolmikkoon kuuluvat;

 

  • lehtipuhallin
  • puutarhajyrsin
  • päältäajettava ruohonleikkuri

 

Lehtipuhallin on todellinen monitoimilaite. Näin ainakin meillä, sillä olemme hankkineet siihen lisälaitteeksi kasvinsuojeluvarustuksen.

 

Kasvinsuojeluvarustus merkitsee torjunta-ainesäiliötä, joka mahdollistaa kasvinsuojeluaineiden ruiskuttamisen. Kasvinsuojeluvarustus merkitsee, että lehtipuhaltimelle on käyttöä varhaiskeväästä syksyyn.

 

pict1094.jpg

 

Hankimme Stihl-merkkisen lehtipuhaltimen jo markka-aikana. Kasvinsuojeluvarustus hankittiin siihen vasta hieman myöhemmin, kun olimme tutustuneet lehtipuhaltimen käyttömahdollisuuksiin.

 

Keväällä lehtipuhaltimen ensimmäinen työkohde on marjapensaiden kevätruiskutukset. Se on kevätruiskutuksissa mainio peli.

 

Kasvinsuojeluvarustuksen ansiosta lehtipuhaltimella on runsaasti käyttöä keskikesälläkin, sillä "ryytimaiden" kasvinsuojeluruiskutuksista on huolehdittava jos mielii saada satoa.

 

pict1044.jpg

 

Nimensä mukaiseen työhön lehtipuhallin pääsee keväisin ja syksyisin, kun nurmikot puhdistetaan lehdistä. Lehtipuhallin mahdollistaa kunnollisen työnjäljen myös vaikeista paikoista joihin ei haravalla saa syntymään kelvollista jälkeä.

 

Erikoisin työkohde meillä on lehtipuhaltimella ollut eräänä syksynä, kun ensilumi yllätti ennen kuin ehdimme istuttamaan kukkasipulit.

 

Tilanne hoitui kuitenkin lehtipuhaltimella, kun pystyimme puhaltamaan sataneen lumen pois, istuttamaan kukkasipulit ja puhaltamaan lumen taas takaisin paikoilleen!

 

Minua ei haittaa, vaikka Suomen Luonto valitsikin lehtipuhaltimen vuoden 2000 turhakkeeksi. Valinta kertoo valitsijoiden puutteellisesta kokemuksesta luonnon ja kasvikunnan kanssa – ei suinkaan lehtipuhaltimen laajoista käyttömahdollisuuksista!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lehtipuhallin, vuoden turhake,

Palsternakka ja purjosipuli - sadonkorjuuaika on nyt

Maanantai 24.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Juureksista palsternakka ja sipuleista purjosipuli ovat kasvit, joiden sadonkorjuu ainakin meillä ajoittuu puutarhakasveista viimeiseksi.

 

Hankimme purjosipulin taimet keväällä, kun olimme taimiostoksilla Viron Rakveressä ja palsternakan siemenet ovat ”joskus jostain” hankittuja.

 


pict1116.jpg

 

Purjosipuli näyttää hieman eksoottisemmalta kasvilta kuin se sitten onkaan. Se ei muodosta varsinaista sipulia, vaan pitkän varsimaisen lehtituppimuodostelman.

 

Ennen ruoanvalmistusta purjo kannattaa halkaista ja huuhtoa, jotta lehtityviin jäänyt multa ja hiekka saadaan pois.

 

Taimia oli tusinan verran ja ne varttuivat hennoista taimista aivan kunnollisiksi yksilöiksi.

 

Palsternakan...


...viljely ei meiltä onnistunut kunnolla tänä vuonna.

 

Juurekset jäivät pienikokoisiksi ja kunnolla jyrsitystä maasta huolimatta osa palsternakoista oli kovin haaroittuneita.

 

Myöhään jäänyt kylvö, siementen heikkolaatuisuus, liian vähäiseksi jäänyt lannoitus sekä liian tiheä kasvusto ovat syitä, joilla selitämme heikkoa palsternakkasatoamme. Erityisesti harmittaa useiden yksilöiden haaroittuminen.

 

pict1107.jpg

 

Tässä on listittyjä palsternakkoja odottamassa hiekkaan tapahtuvaa talvivarastointia. Mukana on aivan kunnollisen kokoisiakin yksilöitä.

 

pict1110.jpg

Palsternakkojen – kuten porkkanoidenkin – talvivarastointi meillä tapahtuu hiekkaan varastoiden.

 

Varastointiastioina ovat muovipesuvadit sekä muovisangot. Säilytämme ne kellarin hyllyillä ja otamme ne käyttöön tarpeen mukaan.

 

Palsternakan ja purjosipulin sadonkorjuut päättävät puutarhakasvien sadonkorjuukauden.

 

Palsternakan sekä purjosipulin nostopäivänä puutarhamaat saatiin kynnettyä ja nyt saamme hyvillä mielin alkaa odottelemaan uuden kevään saapumista!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palsternakka, purjosipuli,

Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten päättäväinen toiminta merkitsi, että Suomen talous tuhoutuu Euroopan maista vasta viimeisenä - lohduttaako se kuitenkaan ketään?

Sunnuntai 23.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on Kataisen-Urpilaisen hallituksen toimenpiteistä paljastunut käsittämättömiä piirteitä. Suomen takausvastuut horjuttavat suomalaista yhteiskuntaa!

 

Hallitus on onnistunut harhauttamaan kolmea valiokuntaa niin, että niillä kaikilla on ollut erilainen käsitys Suomen takausvastuista.

 

Arvostan peruskoulun opettajia, mutta se on nyt tullut selväksi, että peruskoulun opettajan pätevyys ei merkitse pätevyyttä Suomen valtiovarainministeriksi.

 

Urpilaisen matematiikkataidot eivät yllä peruskouluoppilaan tasolle, kun hän hehkutti neuvottelemiaan takuiden määrää ja nyt onkin paljastumassa, että Suomen takuut saattavat tuhota koko suomalaisen yhteiskunnan!

 

Kiitän Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaista, joka selkeästi toi esille Urpilaisen taitamattomuuden.

 

Onneksi perjantaina 21.10.2011 alkoi varmistua, että takausvastuita koskevat lakiesitykset joudutaan tuomaan nyt paljastuneiden tosiasioiden valossa uudestaan eduskunnan käsittelyyn.

 

Viime kuukausien aikana on jäänyt liian vähälle huomiolle se, että Keskustan johdolla pystyttiin kahdeksan vuoden aikana luomaan Suomen taloudelle vahva pohja.

 

Toisaalta meitä ei paljon lohduta se, että Kataisen ja Urpilaisen johdolla olemme tuhoamassa kaiken sen, jonka pystyimme rakentamaan Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten aikana.

 

Meitä ei myöskään lohduta se, että uppoamme ehkä vasta viimeisenä Euroopan maana talouden syövereihin.

 

Nopeasti Katainen ja Urpilainen ovat tuhoamassa saamansa perinnön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Suomen takausvastuut,

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Lauantai 22.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.


Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.


Joudun tunnustamaan, että eräät näistä merkittävistä naisista olivat minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" jälkeen he tulivat tutuiksi. Suosittelen muillekin, että tutustukaan näiden naisten työhön, he ovat olleet aikanaan "merkittävien latujen avaajia".

 

Myös seuraavat naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

pict10682.jpg

 

Marjatta Väänänen

 

pict10672.jpg

 

Inkeri Anttila

 

pict1066.jpg

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää on, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

pict10572.jpg

 

Elovena-tyttö

 

pict1058.jpg

 

Paula-tyttö

 

 

pict1059.jpg

 

Lotto-tyttö


Näyttelyssä on paljon mielenkiintoista tietoa. Esillä on mm. nykyinen äitiyspakkaus.

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Naisjärjestöjen Keskusliitto, Sirkka-Liisa Anttila, Hedvig Gebhart, Minna Canth, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen, Tyyni Tuulio, Marjatta Väänänen, Inkeri Anttila, Helvi Sipilä, Elovena, Elovena-tyttö, Paulig, Paula-tyttö, Veikkaus, Lotto-tyttö,

Nyt on viime hetket istuttaa valkosipulit

Perjantai 21.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kirjallisuus- ja ”nettitieto” kertovat, että valkosipulin voi istuttaa keväällä tai syksyllä.

 

Meillä on valkosipulia kasvatettu varmaan kymmenkunta vuotta ja aina se on istutettu syksyllä.

 

Syysistutuksessa valkosipuli pääsee kasvun vauhtiin heti kevätsäiden salliessa. Keväällä puutarhassa on niin paljon puuhaa, että valkosipulin istuttaminen saattaa viivästyä parikin viikkoa ja myös sen vuoksi suosittelen syysistuttamista.

 

Syksyllä istuttamisen pitää tapahtua ennen pakkasten ja lumentuloa.

 

Meillä syksyn viimeiset valkosipulit saatiin maahan tänä vuonna lokakuun 17. päivä. Säät ovat sen jälkeen olleet otolliset, joten istuttaminen tapahtui oikeaan aikaan.

 

Valkosipuli on kiitollinen viljeltävä pienelläkin pinta-alalla, sillä sen kohdalla en ole havainnut ns. monokulttuuri-ilmiötä eli valkosipuli ei näytä kärsivän, vaikka sitä viljellään useana vuonna täsmälleen samalla paikalla.

 

Oleellista valkosipulin viljelyssä on muheva maa ja se, että maan jyrsiminen suoritetaan syvältä.

 

Kalkituksesta kannattaa huolehtia. Tapaan lannoittaa syksyllä valkosipulimaan PK-lannoitteella ja typpilannoituksen vuoro on vasta keväällä sekä kesällä. Valkosipuli pitää ja kiittää voimakkaasta lannoittamisesta. Kuten totesin, kasvinsuojeluruiskutuksia kasvitauteja tai ötököitä vastaan ei tarvita.

 

Nyt meillä on kasvamassa alkuperältään monenlaisia valkosipuleita. Kotimaiset valkosipulit ovat saaneet rinnalleen virolaisia, latvialaisia, unkarilaisia ja puolalaisia siemenkynsiä, sillä tapaan aina matkoilta hankkia paikallisia valkosipuleita istuttamista varten.

 

Valkosipulimaan tärkein hoitotoimenpide on typpilannoittamisen ja kastelun ohella maan kattaminen rikkaruohoja vastaan.

 

Valmistaudumme kattamiseen jo syksyllä, kun varaamme valkosipulimaan ympärille nurmikolta puhallettuja lehtiä kottikärrykaupalla. Valkosipuleiden hieman päästyä kasvamaan, lehdet laitetaan rivien väliin katteeksi.

 

Katteena olleet lehdet ovat mainio maanparannuskeino seuraavana kasvukautena. On tietysti muistettava, että lehtien lahottaminen verottaa maan typpivarastoja ja se on huomioitava lannoituksessa.

 

Tässä on vielä muutama valokuva syksyllä istutetuista valkosipuleista.

 

pict1049.jpg

 

Kuvassa on isokokoisia kotimaisia siemensipuleita. Se hankaluus isoista sipuleista on, että niistä ei saa montaakaan kynttä. Toisaalta isojen siemensipuleiden kynnet ovat elinvoimaisia.

 

 

pict1048.jpg

 

Istutusrivit on merkitty hyvin jyrsittyyn maahan. Huomaa lankku, jotta istuttajan ei tarvitse tallata maata.

 

 

pict1052.jpg

 

Sipulit on istutettu…

 

 

pict1000.jpg

 

…ja tässä maa on jo tasoitettukin.

 

pict1053.jpg

 

Nurmikolta lehtipuhaltimen avulla kerätyt lehdet saavat odottaa talven yli kesää ja silloin tapahtuvaa levittämistä valkosipulimaan katteeksi.

 

 

Uutta kevättä odottaen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valkosipuli, valkosipulin istuttaminen, kateviljely,

Huuhdottavat vessapaperirullan hylsyt horjuttavat käsitystä, että mitä vessanpönttöön saa laittaa

Torstai 20.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vessapaperimarkkinoille on tullut uutuustuote, Soft Embon Flush&Go, jonka hylsyt pitäisi voida vetää huoletta alas pöntöstä, kun paperi on loppu.

Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että hylsyjä ei saisi heittää pönttöön, sillä viemäriverkkoa ei pitäisi kuormittaa enempää kuin on pakko.

Noudatin vanhaa ja koettua periaatetta eli tein pienimuotoisen kokeen, sillä suomalainen ei usko ennen kuin kokeilee!


pict1015.jpg

 

Kuvassa on kokeessa käyttämäni kukkamaljakko vedellä täytettynä ja sen vierellä kohuttu vessapaperirullan hylsy.

 

pict1016.jpg

 

Välittömästi veteen jouduttuaan hylsy alkoi hajoamaan – tässä kuva 30 sekunnin kuluttua hylsyn laittamisesta veteen.

 

pict1017.jpg

 

Pieni kosketus hylsyyn merkitsi hylsyn hajoamista.

 

pict1018.jpg


Hylsy oli hajonnut heti kosketuksen jälkeen. Voi olettaa, että vesimassa ja hylsyn joutuminen pytyssä reunojen kanssa tekemisiin, vastaa koeolosuhteiden "kosketusta".

 

Koe osoitti, että kohuhylsy hajoaa heti veteen joutuessaan, joten siinä mielessä valmistajan väitteet pitävät paikkansa.

 

Mielestäni vessapaperirullan hylsyn paikka ei sen haloamisesta huolimatta ole vessanpytty.

 

Perustelen mielipidettäni mm. sillä, että vessapaperirullan hylsyjen heittäminen vessanpönttöön hämärtää erityisesti lasten käsitystä vessanpönttöön heitettävistä tavaroista ja esineistä.

Toisekseen hylsy sisältää energiaa ja sen oikea paikka on toimia takan tai saunanpesän sytykkeenä. Näin hylsyn jatkokäyttö palvelisi kierrätysajatusta. Jos taloudessa ei ole takkaa tai puilla lämpiävää saunaa, on hylsyn oikea paikka pahvinkeräysastia.

Vessanpönttöön heitetty vessapaperirullan hylsy merkitsee useinkin, että sen huuhtomiseen käytetään vettä tarpeettomasti, sillä hylsy heitettäisiin pönttöön vasta varsinaisen huuhtelun jälkeen.

Valmistajan edustaja kertoo, että hajoava hylsy merkitsee neljää vessapaperiarkillista. Pidän määrää suurena ja suurena varsinkin sen vuoksi, että se tarpeettomasti kuormittaa jätevedenpuhdistamoja – neljäkin arkkia on liikaa, kun hylsy voidaan hävittää tehokkaamminkin.

 

Luin jostain, että hajoava vessapaperirulla on vahva ehdokas kuluvan vuoden turhakkeeksi.

Kannatan ajatusta!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Soft Embo, Flush&Go, hajoava vessapaperirullan hylsy, kierrätys,

Paavo Väyrynen vaatii, että Tiitisen lista pitää julkistaa

Keskiviikko 19.10.2011 - -Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrynen kiertää ahkerasti vaimonsa Vuokon kanssa maata ja valmistautuu Keskustan presidenttiehdokkaaksi.

 

Sain olla järjestämässä Väyrysen puhetilaisuutta Tampereen Yliopistolle syyskuun 7. päivänä. Tilaisuus oli onnistunut yleisön ja myös puhujan kannalta, sillä Väyryset kiittivät hyvin järjestetystä tilaisuudesta, jossa yleisöä oli runsaasti.

 

Menin ”valmiiseen pöytään” ilman järjestelyvastuuta, kun osallistuin kuuntelijana Paavo Väyrysen puhetilaisuuteen Hämeenkyrön valtuustosalissa lokakuun 13. päivä.

 

Väyryset saapuivat tapansa mukaan paikalle ajoissa, vaikka kyse olikin jo päivän kolmannesta tilaisuudesta. Parkano ja Ikaalinen olivat olleet paikkakunnat, joissa Paavo Väyrynen oli päivän aikana ollut kansan tavattavissa. Hämeenkyrön jälkeen taival jatkui Lempäälään ja päivän päätteeksi viides puhetilaisuus odotti Valkeakoskella.

 

Vuokko Väyrynen toimii Paavon puhematkoilla kuljettajana ja hän kertoi miellyttävään tapaansa, että näin kauniina syyspäivänä on nautinto ajaa Suomen teillä.

 

Paavo Väyrynen on esitystaidon mestari. Kuuluva ja selkeä ääni sekä asioiden johdonmukainen ryhmittely tekevät hänen kuuntelemisensa ”helpoksi” ja mielenkiintoiseksi.

 

Väyrysen Hämeenkyrössä esittämään sisältyi lukuisia poliittisia totuuksia ja kannatettavia mielipiteitä.

 

Luettelonomaisesti tässä muutamia:

 

* kokoomus maksaa äärettömän kovaa hintaa pääministerin paikastaan. Pääministerinä toimii kokoomuslainen, mutta hallituksen toteuttama politiikka on vasemmistolaista.

* olisiko SDP-läisellä pääministerillä ollut mahdollisuuksia saada perussuomalaiset hallitukseen?

* kokoomuksen ja demareiden ajama kuntauudistus ei perustu asiaperusteisiin, vaan on puhdasta ideologiaa ja valtapolitiikkaa. Hallituksen pienpuolueet joutuivat kuntauudistuksessa panttivangeiksi. Kuntauudistuksen pitäisi perustua asumiseen ja asumisrakenteisiin, ei työssäkäyntialueisiin.

 

Kokoomuksen ja demareiden suunnittelema kuntauudistus kaatuu niiden omista joukoista nousseeseen kuntakapinaan, oli Paavo Väyrysen vahva mielipide.

 

Väyrynen peräänkuulutti presidentiltä todellista arvojohtajuutta. Hän listasi kolme itselleen tärkeää arvoihin liittyvää näkökohtaa:


1.      Suomen itsenäisyys ja puolueettomuus


2.      Henkisten, hengellisten ja yhteisöllisten arvojen painottaminen


3.      Oikeudenmukaisuus

Pienituloiset, eläkeläiset, heikot ja naiset jäävät liian usein taka-alalle, mainitsi Väyrynen. Oikeudenmukaisuuden pitää koskea myös eri alueita.

 

”Nuorten kannalta tilanne on vakava, sillä tuleville polville ollaan nyt kasaamassa suurta taakkaa” oli Väyrysen loppukiteytys esitykselleen.

 

Tilaisuuden kyselyosuudessa Väyryseltä kysyttiin hänen kantaansa ns. Tiitisen listan julkistamisesta. Paavo Väyrynen totesi, että lista olisi pitänyt jo aikoja sitten julkaista.

 

Lopuksi jokunen kuva tilaisuuden tiimoilta:

 

pict10212.jpg

 

Hämeenkyrön valtuustosalin seinällä komeilee Hämeenkyrön vaakuna ja puheenjohtajan pöydällä on Hämeenkyrön pöytästandaari.

 

pict10242.jpg

 

Valtuustosalin takaseinällä on pitkät rivistöt kuvia Hämeenkyrön kunnallismiehistä ja naisista. Minulla on kunnia tuntea ja on ollut kunnia tuntea useita kuvissa esiintyvistä henkilöistä. Miellyttävästä kanssakäymisestäni heidän kanssaan olisi aineksia useaankin muistelukseen.

 

pict1025.jpg

1960-luvun lopulla pohjoisesta hämeenkyröläistynyt Sauli Ilomäki ja Paavo Väyrynen kättelevät. Ilomäki kertoi, että hän on ollut "työntämässä" Väyrystä politiikan kärkipaikoille jo varhain.

 

pict1027.jpg

 

Maanviljelijä Jorma Rajakoski Hämeenkyrön Lavajärveltä ja Paavo sekä Vuokko Väyrynen odottelevat tilaisuuden alkamista. Osallistuin "pojankloppina" monesti samoihin hiihtokilpailuihin kuin Jorma ja lopputuloksissa oli eroa Jorman eduksi usein minuuttikaupalla!

 

pict1033.jpg


Asiantunteva, leppoisa ja myhäilevä Paavo Väyrynen hämeenkyröläisten tentittävänä.

 

 

Toivottelen lukuisten muiden tavoin Paavo Väyryselle puhtia ensiksi presidentinvaalien ensimmäiselle kierrokselle ja sitten lopullista menestystä vaalien toisella kierroksella.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, Vuokko Väyrynen, Tiitisen-lista, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön valtuustosali,

Annan tunnustusta demareille sekä vihreille

Maanantai 17.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen antanut näillä palstoilla perin säästeliäästi tunnustusta demareille ja vihreille. Syynä on yksinkertaisesti se, että tunnustuksen antamiselle ei ole ollut aihetta.

 

Nyt aihetta on ja mieluusti annankin tunnustusta demarien ja vihreiden toiminnalle.

 

Kyse on molempien osalta toiminnasta Tavaseen liittyvissä seikoissa.

 

Demarit...

...tai täsmällisesti ilmaistuna Kangasalan Sosialidemokraatit ansaitsevat tunnustuksen siitä, että he järjestivät Kangasalla Uimahalli Kuohun neuvotteluhuoneessa 13.10.2011 kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Tavasesta.

 

Oli ensimmäinen kerta, kun osallistuin demarien järjestämään tilaisuuteen ja kokemukseni ovat kokonaan positiiviset.

 

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Anja Aarnio antoi kohtuudella puheenvuoroja Tavasen vastustajille ja näin totuus paljastui kaikille tilaisuuden osanottajille.

 

On hyvä, että Kangasalan demarit ovat keräämässä tietoa Tavasesta ja tietämyksen lisääntyminen tulee kasvattamaan mielettömän hankkeen vastustamista.

 

Vihreiden...

...osalta annan tunnustusta Tampereen Vihreille, sillä myös he ovat nyt useissa eri yhteyksissä ottaneet etäisyyttä Tavase-hankkeeseen.

 

Tampereen Vihreiden nettisivuille 7.10.2011 klo 13.38 ilmestyneessä tiedotteessa todetaan, että Vihreät olisivat päästämässä Pälkäneen Tavase-piinasta.

 

Annan Tampereen Vihreille ainoastaan puolittaisen tunnustuksen, sillä heidän Tavase-linjauksensa jää puolitiehen, kun he eivät vaadi koko Tavase-vouhotuksen lopettamista. Hyvä kuitenkin edes tämä, sillä se on hyvä alku Vihreiden Tavase-kriittisyydelle.

 

Erityisen hyvää Tampereen Vihreiden julkitulossa on seuraava lause:

 

”Edelleen Vihreät pitää tärkeänä, että Tavase Oy tuo viipymättä omistajakunnille lisärahoitusesityksen kertyneiden velkojen maksamiseksi.”

 

Olen tyytyväinen, että Tavase-tietoa jaetaan, sillä se merkitsee automaattisesti kriittisyyden kasvamista luonnottomaan hankkeeseen.

 

Tervetuloa Tavase-kriittisten joukkoon!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Kangasalan demarit, Tampereen Vihreät, Uimahalli Kuohu,

Onko Tampere sittenkään oikea paikka logistiikkamessuille?

Sunnuntai 16.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa toteutettiin 12.–14.10.2011 materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut. Kolmipäiväinen messutapahtuma oli suunnattu ammattilaisille ja yrityksille, jotka käyttävät materiaalinkäsittely- ja varastointialan laitteita sekä niihin liittyviä palveluja ja ratkaisuja, varastokalusteita sekä varastointi- ja logistiikkapalveluja.


Pidän itseäni edelleenkin logistiikan asiantuntijana ja osallistuin messuille kriittisenä messuvieraana. Kävelymatka messumatkana osaltaan puolusti osallistumistani messuille. Tein messumatkani messujen ensimmäisenä päivänä.


On todettava, että petyin messujen antiin. Lukuisten opiskelijoiden osallistuminen pelasti ainakin ensimmäisen messupäivän osalta messuvieraiden määrän edes siedettävälle tasolle. Varsinaisia logistiikan asiantuntijoita ei ainakaan ensimmäisenä messupäivänä näkynyt Pirkka-hallissa.


Tiedän kokemuksesta, että ammattimessuille osallistuminen on vilkkainta yleensä perjantaina eli messujen viimeisenä päivänä, sillä se mahdollistaa pienen luistamisen ennaikaisesti viikonloppuvapaalle – sihteerille voi ilmoittaa, että palaa tuloksentekopaikalleen (tai nykyisin kai kustannuspaikalleen) vasta maanantaina!


Logistiikka on nykyisin entistä enemmän tiedonkeräämistä ja kerätyn tiedon perusteella tehtäviä päätöksiä. Tämä näkyi myös Pirkka-hallin logistiikkamessuilla, sillä erilaiset logistiikan hallintaan keskittyneiden tietotekniikkayritysten osastot olivat vallanneet merkittävän osan näyttelytilasta.

 

pict10042.jpg


Logistiikkamessuilla oli toki esillä varastoille sopivia trukkeja…

 

pict1007.jpg


…ja myös järeämpiä lastinkäsittelylaitteita.

 

pict1009.jpg


Turun Satamalle on annettava kiitos, että se oli mittavalla osastollaan mukana Tampereen Pirkka-hallissa. Oli mukava nähdä, että satamajohtaja Christian Ramberg oli itse saapunut Tampereelle! Jouduin työni vuoksi kulkemaan parisenkymmentä vuotta Tampereelta Turun seudulle ja osaan kokemuksen perusteella aavistella, että Varsinais-Suomesta ei ole helppo matkata Tampereelle!

 

pict1010.jpg


Helsingin satama oli mukana mittavalla osastollaan, mutta parituntisen messukäyntini aikana en nähnyt asiakkaita vierailevan Helsingin Sataman osastolla. Vanha totuus, että Helsinki sijaitsee syrjässä tuli taas kerran todistetuksi!

 

pict1008.jpg


Kaakonkulmalla päättäjät tekivät ennakkoluulottoman päätöksen, kun yhdistivät Haminan ja Kotkan satamat. Sen tiimoilta olisi paikka vaikka erilliselle blogikirjoitukselle! Sen voi jo nyt todeta, että kirjoitus tulee olemaan luonteeltaan positiivinen!

 

Yhteenvetona Pirkka-hallin logistiikkamessuista se, että ”suutari pysyköön lestissään” eli Tampere ei ole oikea paikka logistiikkamessuille. Toteamus tekee hieman kipeää meille tamperelaisille, mutta totuus pitää pystyä kohtaamaan, vaikka se ei olisi miellyttävä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Pirkka-halli, logistiikkamessut 2011, port of Turku, port of Helsinki, port of HaminaKotka,

Suuri näyttelyvieraiden määrä Kone-Forumissa todisti, että suomalainen ruuantuottaja luottaa vaikeuksista huolimatta kotimaisen maatalouden tulevaisuuteen

Lauantai 15.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Agrimarket, Agritek, K-Maatalous, Konekesko sekä Yrittäjien Maatalous järjestivät Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kolmipäiväisen konenäyttelyn 6…8.10.2011.


Näyttelylle oli varattuna A-, B- sekä C-hallit ja niiden lisäksi ulkotilaa.


Kolmen päivän aikana näyttelyyn tutustui 26.700 näyttelyvierasta.


Näyttelyvieraiden lukumäärä kertoo mielestäni sen, että maataloustuottajat jaksavat kaikesta huolimatta uskoa suomalaisen maatalouden, kotieläintalouden sekä metsätalouden tulevaisuuteen.


Näyttelyn nimi oli ja ollut jo useita vuosia Kone-Forum. Nimi antaa oikeuden näytteilleasettajille keskittyä koneteemaan. Pidän koneteeman näin voimakasta esiintuomista valitettavana ja haluaisin tuoda nykyistä enemmän esille ”säkkitavaralinjaa”. Syynä tähän on paljolti se, että olen aina ollut agribisneksessä ”säkkitavaramies”.


Konemyyjät ja heidän aikaansaannoksensa ovat saaneet agribisneksessä kohtuuttoman suuren huomion. Konepuolen suurta huomiota perustellaan sillä, että konemyynnistä saatava kate on maatalousliikkeille parempi kuin lannoitteista, rehuista tai siemenistä saatava myyntikate. Myös se, että tilalle myyty tietynmerkkinen kone on pysyvä mainos, on usein käytetty peruste konekaupan suosimiselle.


Konemyyjiä on aina palkittu ruhtinaallisesti aikaansaannoksistaan. Muistan hyvin, kun entinen SOK:n säkkilinjan osastopäällikkö manasi, että osuuskaupan myyntimies pääsee ulkomaanmatkalle, jos saa myytyä yhden moottorisahan ketjun!


Säkkitavaroiden pieni osuus näyttelyissä on toisaalta hyväksyttävää ja oikein, sillä rehujen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden myynti tapahtuu nykyisin valtaosin suoraan tuottajalta ja/tai maahantuojalta viljelijälle. Myös viljakauppa painottuu nykyisin suoratoimintaan viljelijän ja viljateollisuuden tai viljan vientiyrityksen kesken. Maatalouskauppa on siis jäänyt ns. ”lehdelle soittamaan”.


Suoramyynti on hyvä, sillä se purkaa päällekkäisyyksiä maatalouskaupasta. Maatalouskaupalla ei riitä ammattitaitoa vastata viljelijöiden ongelmiin rehu-, lannoite-, tai kasvinsuojeluaineiden kaupassa eikä viljakaupassa.


Toisaalta odotan aikaa, jolloin myös konevalmistajat ja maatalouskoneiden maahantuojat pystyvät aloittamaan suoramyynnin viljelijöille. Se olisi myös kuluttajien etu, sillä tarpeettomia välistävetäjiä maataloustuotantomme ei kestä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkka-halli, Agrimarket, Agritek, K-Maatalous, Konekesko, Yrittäjien Maatalous, Yrma, maataloustarvikkeiden suoramyynti,

Miten persut ovat hoitaneet vaalikampanjan aikana lupaamansa taitetun indeksin korjaamisen?

Keskiviikko 12.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministerin salkku oli demareiden hallussa, kun taitettu indeksi otettiin vuoden 1996 alusta käyttöön.


Silloin päätettiin, että kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin määriteltiin olevan 80% ja ansiotasoindeksin muutos vain 20%. Aiemmin kyseinen jako oli 50% ja 50%. Muutos on aiheuttanut sen, että eläkkeet eivät seuraa yleistä palkkojen ja hintojen nousua. Siksi eläkkeiden ostovoima pienenee joka vuosi.


Perussuomalaisten eräs kärkiteema viime eduskuntavaaleissa oli, että he muuttavat taitetun indeksin eläkeläisille paremmaksi. Monet eläkeläiset antoivat tämän lupauksen perusteella äänensä persuille.


Persut eivät ole laittaneet ”tikkua ristiin” epäkohdan korjaamiseksi ja sen vuoksi kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kysyikin Aamulehden kansanedustajapaneelissa 3.10.2011 Martti Mölsältä (ps), että…


…mitä aiotte tehdä Pirkanmaan vaalikentilläkin tiuhaan lupaamallenne eläkkeiden taitetun indeksin korjaukselle?


Mölsä kiemurteli ja mutisi jotain siitä, että he ovat oppositiossa ja sieltä ei paljon ole vaikutusvaltaa.


En hyväksy Mölsän vastausta, sillä persuille olivat hallitusovet avoinna ”taivasta myöden” pariinkin otteeseen.


On yksinomaan perussuomalaisten oma tahto ja päätös, että he eivät halunneet vastuunkantajiksi.


Katteettomia lupauksia on helppo heitellä, jos ei ole aikomustakaan vastata niistä.


Perussuomalaiset ovat näin menetelleet monessa muussakin asiassa kuin taitetun indeksin epäkohtien korjaamisessa!


pict0942.jpg

Aamulehden kansanedustajapaneelissa olivat vastaamassa vasemmalta lukien Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps), Mikko Alatalo (kesk), Anna Kontula (vas), Oras Tynkkynen (vihr) ja Leena Rauhala (kd).

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, persut, taitettu indeksi, Mikko Alatalo, Martti Mölsä, Jukka Gustafsson, Sofia Vikman, Anna Kontula, Oras Tynkkynen, Leena Rauhala,

Opetusministeri Jukka Gustafsson vaati kansanedustaja Mikko Alataloa lopettamaan pakkoliitos -termin käyttämisen kuntateurastushankkeessa

Maanantai 10.10.2011 - -Eso Erkkilä-

Demarit pyrkivät hallitusvastuussa (ovatko he todella vastuussa?) ollessaan pelaaman monissa asioissa kaksilla eri korteilla.

 

Saimme tästä todellisen näytön Aamulehden 3.10.2011 järjestämässä auditoriokeskustelussa, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) vaati kansanedustaja Mikko Alataloa (kesk) luopumaan pakkoliitos -sanan käyttämisestä kokoomuksen ja demareiden ajamassa kuntateurastushankkeessa.


pict0930.jpg


Aamulehden auditoriokeskustelussa vasemmalta Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps) ja Mikko Alatalo (kesk).

 

Mikko Alatalo toimi tapansa mukaan ryhdikkäästi, kun hän ei suostunut Gustafssonin vaatimukseen.

 

Alatalo perusteli pakkoliitos -termin käyttämistä sillä, että kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on puhunut kuntateurastuksessa käytettävän keppiä ja porkkanaa.

 

Arvostan Mikko Alatalon menettelyä, sillä asioita ei pidä salata, vaan niistä on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

 

Toinen ajankohtainen asia, jossa opetusministeri Jukka Gustafsson ajaa kaksilla rattailla on Tampereen Rantaväylän tunnelirahoitus.

 

Helsingissä opetusministerinä esiintyessään Gustafsson puoltaa puoluetoverinsa Jutta Urpilaisen esitystä valtion maksuosuudesta Tampereelle suunniteltuun Rantaväylän tunneliin. Kyse on 61 miljoonan euron summasta, joka sisältyy Urpilaisen budjettiehdotukseen vuodelle 2012. Gustafsson ei ole ministerinä esittänyt poikkipuolista sanaa Urpilaisen budjettiesityksestä.

 

Tampereen kaupunginvaltuutettuna Gustafsson vastustaa ministerinä tukemaansa rahoitusta!

 

Politiikassa rehtiys on sangen säästelty luonnonvara ja nyt näyttää, että erityisen säästeliäästi sitä noudattavat demarit!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntien pakkoliitoshanke, kuntateurastus, Jukka Gustafsson, Mikko Alatalo,

Itä-saksalaiset urheilijat voiton tielle "kasvattaneet" doping-napit ovat esillä DDR-museossa

Lauantai 8.10.2011 - -Eso Erkkilä-

Taannoisen Berliinin-matkamme eräs kohde oli DDR-museo.

 

pict0569.jpg

 

DDR-museo sijaitsee Spree-joen varrella vastapäätä Berliinin Tuomiokirkkoa. Museon osoite on Karl-Liebknecht-Stase 1.

 

DDR:n syntymiseen ja sen olemassaoloon keskeisesti vaikuttaneiden kommunistijohtajien kuvat ovat esillä museossa:

 pict0540.jpg

 

Marx´n ja Engels´n lisäksi kuvansa oli saanut esille Vladimir Lenin

 

pict0541.jpg

Aina pelonsekaisia tunteita herättävä Josef Stalin

 

pict0537.jpg

 

Liennytystä yrittänyt Nikita Hrutszev

 

pict0535.jpg

 

Kovan linjan palauttanut Leonid Breznev...

 

pict0536.jpg

 

...ja hänen suutelukaverinsa Erik Honecker.

 

pict0521.jpg

 

Nakuilu oli DDR:ssä harvoja "iloja". Sitä harjoitti valtiojohto ja myös tavalliset kansalaiset. Nakuilusta museossa on muutamia havainnollisia kuvia.

 

pict0563.jpg

 

Nukkumatti-animaatiot ovat jokaisen suomalaisenkin muistissa, jotka olivat DDR:n voimantunnon vuosina nassikkaiässä. DDR-syntyisen Nukkumatin heittämä unihiekka on saanut monen suomalaislapsenkin nukkumaan!



pict0529.jpg

 

Valtaapitävällä eliitillä oli kansan kurjuudenkin aikana mahdollisuus hankkia parhaita ja laadukkaimpia länsituotteita.

 

pict0545.jpg

 

DDR:n valtiolipussa esiintyvät symbolit eli ohrantähkät, harppi ja vasara olivat museossa nähtävillä.

 

 

pict0555.jpg

 

Urheilu oli DDR:ssä korkeassa kurssissa. DDR-urheilijoiden saavutukset olivat hienoja, mutta...

 

pict0558.jpg

 

...ne perustuivat epäinhimilliseen ihmisdopingiin. Tässä aitoja DDR-urheilijoiden nauttimia doping-nappeja kaiken kansan katseltavana.

 

Museo on tiloiltaan varsin pieni ja sen vuoksi kuvani esim. Volvon erikoisautosta ja kaiken kansan Trabant´sta eivät onnistuneet julkaisukelpoisiksi.

 

Valtaapitävät ajelivat erikoisvalmisteisilla Volvoilla ja kansa sai hankkia Trabant-autoja.

 

Berliinin reissulla kannattaa ehdottomasti poiketa DDR-museossa. Museossa tulee mieleen nostalginen huumorimieli, mutta emme kuitenkaan saa unohtaa sitä arvotonta järjestelmää, jonka pauloissa osa saksalaisista joutui elämään vuodesta 1949 vuoteen 1990!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: DDR, DDR-museo, doping, Erik Honecker, Itä-Saksa,

Oikea päätös

Torstai 6.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Fennovoima Oy:n hallitus teki eilen päätöksen sijoittaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle Hanhikiven alueelle.

 

Onnittelen Oulun eteläpuolisten jokilaaksojen kuntapäättäjiä ja asukkaita Fennovoiman päätöksen johdosta!

 

Olen seurannut Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätöksen edistymistä ja voin todeta, että päätös vastaa toiveitani.

 

Tunnen Pyhäjoen työurani alkuvaiheista saakka ja olen tyytyväinen Pyhäjoen nyt saamasta piristysruiskeesta.

 

Iloitsen myös siitä, että Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle etelässä Kokkolan suuntaan ja idässä jopa Iisalmen seudulle saakka. Voimalan rakennusaikana Pohjois-Pohjanmaan eteläosien ja koko Keski-Pohjanmaan alueen vilkastuminen tulee olemaan merkittävää. Voimalapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle.

 

On selvää, että ydinvoimalan vastustajat pyrkivät vielä kaikin tavoin hankaloittamaan voimalan rakentamista Pyhäjoelle, mutta se on kuitenkin hyttysen ininää suureen edistysaskeleeseen verrattuna.

 

Pyhäjoki on ollut minulle työurallani merkittävä paikka - pieni muistelus siitä suotakoon:

 

Sain pitää ensimmäisen julkisen esitykseni Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan talossa vuonna 1971 järjestetyssä tupaillassa. Se sujui saamani palautteen mukaan mukavasti. Olen sen jälkeen saanut pitää satoja esityksiä ja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Toinen merkittävä minua koskeva tapahtuma sattui samaisessa Pirkolan talossa parisen vuotta myöhemmin. Silloin esimieheni soitti ja tavoitti minut Pirkolasta. Esimieheni kysyi valmiuksiani muuttaa Kokkolasta Seinäjoelle samoihin tehtäviin. Vastasin myöntävästi ja siitä alkoikin neljäkymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa kestäneen työurani aleneminen. Aleneminen toki vain Suomen kartalla, sillä Seinäjoen jälkeen työpaikkani siirtyi Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta Raisioon!

 

Siitä olen tyytyväinen, että asuinpaikkakuntia minulle on kertynyt Kokkolan lisäksi työurallani ainoastaan Seinäjoki ja Tampere.

 

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat maakuntia, joita arvostan. Sain työurani lopussa eli n. viidentoista vuoden ajan olla kiinteästi mukana molempien maakuntien kehittämisessä, kun työnantajani panosti niiden alueella sijaitsevien tuotantolaitostensa kehittämiseen.

 

Sen ajan tiimoilta olen erityisen tyytyväinen Fennovoiman päätökseen, sillä tiedän päätöksen suuren merkityksen Pyhäjoen lähiseutujen tulevaisuudennäkymiin.

 

Esimerkkinä mainitsen Kalajoen kaupungin toimet satamaolosuhteidensa kehittämisessä. Kalajoen virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat määrätietoisesti kehittäneet satamaansa ja olen nyt varma, että kehittämistyö saa uutta puhtia Fennovoiman päätöksestä.

 

Kuntauudistus painaa päälle. Olen varma, että Kalajoen kaupungin ennakointi sataman kehittämisen ja monien muiden asioiden osalta merkitsevät koko Kalajokilaakson vauhdikasta eteenpäinmenoa. Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakuntapäätös on hieno välietappi jokilaakson kehittämisessä!

 

Onnittelut Pyhäjoelle ja Siikajokilaakson, Pyhäjokilaakson, Kalajokilaakson sekä myös Lestijokilaakson kunnille ja niiden asukkaille - nyt tulevaisuudennäkymänne ovat erinomaiset!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fennovoima Oy, Pyhäjoki, Kalajoki, pohjois-Pohjanmaa, keski-Pohjanmaa, Kokkola, Siikajokilaakso, Pyhäjokilaakso, Kalajokilaakso, Lestijokilaakso, Kalajoen satama,

Saarioisten Jyväskylän teurastamon töppäilyjen pysyminen salassa kymmenen vuotta loi varjon Eviran valvontatyön onnistumiselle

Tiistai 4.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

 

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

 

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

 

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

 

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Evira, Evira epäonnistui valvonnassa, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Saarioinen Oy, Saarioisten Jyväskylän teurastamo, turkiseläinten rehujae, teurasjäte, Kasvitautien tarkastuskeskus, KTTK, BSE, BSE-riskiaines, Honkajoki Oy, Findest Protein Oy,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »