Saarioinen Oy sai Jyväskylän teurastamon BSE-riskiaineksen sekoittamisella ansiotonta kilpailuetua lihatuotemarkkinoilla ja myös teurasjaemarkkinat vinoutuivat

Maanantai 3.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen aidosti pahoillani, että arvostamani Saarioinen Oy joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa Jyväskylän teurastamonsa avainhenkilöiden töppäyksistä.

 

Totean, että arvostan sitä suoraselkäisyyttä, jota Saarioinen Oy:n nykyjohto pyrkii noudattamaan sotkun selvittelyissä.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon johto on lyhytnäköisyydessään aiheuttanut yritykselle korvaamatonta vahinkoa.

 

Muutama pointti toteamukseni tueksi:

 1.      Saarioinen Oy on saanut lihajalostemarkkinoilla merkittävää kilpailuetua esim. HK:ta, Atriaa ja Snellmania vastaan, kun se on jättänyt lajittelematta BSE-aineksen teurasjakeestaan.

 2.      Saarioinen Oy:n teurasjae-asiakkaat eli turkisalan yritykset ovat saaneet sopimustenvastaista tuotetta. Tämä on merkinnyt, että Saarioinen Oy on voinut hinta/laatu-suhteen vinoutumisen vuoksia ylihinnoitella teurasjakeensa, joten asiakkaat ovat saamansa epäkurantin tuotteen vuoksi kärsineet tapauksen johdosta mittavia summia.

 3.      Oletan, että Jyväskylän teurastamon johto on ollut koko ajan tietoinen tapauksesta, sillä johdon olisi pitänyt tietää, että Honkajoki Oy:n ja/tai Findest Protein Oy:n laskujen puuttuminen merkitsee vilunkipelin harjoittamisesta. Kahdensadantuhannen euron suuruisen laskutuksen puuttuminen vuosittain on varmasti ollut teurastamojohdon tiedossa.

 4.      Saarioinen Oy:n toimitusjohtajan toteamus, että teurasjakeen käsittelijänä toiminut alihankintayritys ei olisi hyötynyt epärehellisestä toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Alihankintayritys on hyötynyt vilungista merkittävästi, sille se ei ole lajitellut teurasjaetta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erilliset astiat ja BSE-aineksen kuljetuskustannukset ovat jääneet joko alihankkijan tai Saarioinen Oy:n kustannuksista pois, joten hyöty on ollut merkittävä.

 

Saarioinen Oy ei voi paeta vastuutaan alihankintayrityksen töppäilyihin vetoamalla. Yrityksellä on toiminnastaan täysi vastuu vaikka se kuinka olisi ulkoistanut tuotantoprosessejaan.

 

Nyt asiasta seuraa muutama kysymys:

 1.      Miten Saarioinen Oy aikoo korvata teurasjae-asiakkailleen kymmenen vuotta jatkuneen epäkelvon tuotteen toimittamisen?

 Turkisrehualan yritysten omistuksessa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutoksia, joten kysymys on varsin laaja.

 2.      Miten perusteettoman kilpailuedun saavuttaminen korvataan Saarioinen Oy:n kilpailijoille?

 3.      Voiko Saarioinen Oy:n toimintaan luottaa sen elintarviketuotannossa, kun sen teurastamotoiminnassa on ilmennyt perustavaa laatua olevia puutteita?

 

Toivon, että Saarioinen Oy:n pystyy ”puhdistamaan pöytänsä”, jotta kuluttajien luottamus yrityksen toimintaan palautuisi.

 

-Esko Erkkilä-

Suur-Tampereen syntyminen olisi varmin tae, että jätevesien keskuspuhdistamo rakennettaisiin joko nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle

Lauantai 1.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja demarit ovat pienten vasallipuolueidensa tuella toteuttamassa aitoon neuvostoliittolaistyyliin muutamaa suurkuntaa Suomeen.

 

Pirkanmaalla kokoomuslaiset ovat ajamassa kuin käärmettä pyssyyn suur-Tamperetta.

 

Oli hämmentävää kuulla ja katsella Keskustan välikysymyskeskustelun aikana sitä ylimielistä suhtautumista, jota pirkanmaalaiset kokoomus- ja demarikansanedustajat osoittivat eduskunnassa. Luulevatko kokoomus- ja demarikansanedustajat uudistavansa valtakirjansa tällä menolla?

 

Tamperelaisten kannalta suur-Tampereen syntyminen merkitsisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen. Ainoat vaihtoehdot olisivat joko nykyinen Pirkkala tai nykyinen Nokia.

 

Jätevesien keskuspuhdistamon siirtyminen nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle olisi kokonaisedullisesti oikea ratkaisu. Tämä on ainoa syy, jotta harkitsisin suur-Tampereen kannattamista.

 

Keskuspuhdistamon paikkakysymys on henkilökohtaisessa arvioinnissani kuitenkin niin pieni asia, että en voi kannattaa suur-Tampereen syntymistä.

 

Suur-Tampereen alueelle syntyisi valtava demokratiavaje, sillä luottamushenkilöiden asiantuntemus vaihtuisi virkamiesvaltaan. Tätäkö Kokoomus ja SDP tavoittelevat?

 

Kannustan kehyskuntien kokoomus- sekä demaripäättäjiä puhaltamaan samaan hiileen Keskustan kanssa, jotta pystymme yhdessä torppaamaan neuvostohenkisen kuntauudistuksen.

 

-Esko Erkkilä-

Kalmanlehdon "kahvittelu" -kirjoitus paljasti, että Vihreillä ei ole ollut asettaa riittävää asiantuntemusta ja tarmoa omaavia henkilöitä johtokuntapaikoille

Torstai 29.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden Iida Kalmanlehto kirjoitti Aamulehden mielipidepalstalla 18.9.2011 kirjoituksen, jonka julkitulo paljasti hänen puolueensa kapeat hartiat asiakysymysten hallinnassa.

 

Vihreät ovat nimenneet Kalmanlehdon peräti kahden johtokunnan jäseneksi; erikoissairaanhoidon johtokunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan jäseneksi.

 

Varavaltuutettu Kalmanlehto päättää kirjoituksensa antamalla tunnustusta saamalleen kokemukselle, mutta epäilee suuresti kuukausittaisilla johtokuntiensa kahvinjuontisessioilla olevan paljoakaan muuta merkitystä!!

 

Kalmanlehto kysyy kirjoituksessaan aiheellisesti:

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

 

Iida Kalmanlehto paljastaa näin, että Vihreillä ei ole ollut valittavana ainakaan erikoissairaanhoidon johtokuntaan eikä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lautakuntaan riittävällä asiantuntemuksella varustettua jäsentä.

 

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa sen varapuheenjohtajana ja tiedän, että johtokuntamme osalta tilanne on toisin kuin Kalmanlehto kertoo olevan omalta kohdaltaan. Kaikki Infran johtokunnan jäsenet ovat puoluekantaan katsomatta asiantuntijoita ja se onkin ollut edellytys, että olemme pystyneet johtamaan Infran toimintaa jämäkästi.

 

On tamperelaisten suuri onni, että Kalmanlehto kertoi Vihreiden ja omasta ongelmastaan nyt, kun seuraavat kunnallisvaalit ovat n. vuoden kuluttua. Nyt äänestäjät tietävät ainakin puolueen, jolla ei ole asettaa luottamustehtäviin päteviä ja asiantuntevia jäseniä.

 

-Esko Erkkilä-

Suur-Tampereen syntyminen loisi Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen

Keskiviikko 28.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vastustan – vaikka olenkin tamperelainen – kokoomusvaikuttajien eli kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen sekä nyt myös pormestari Timo P. Niemisen himoitsemaa suur-Tamperetta.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta Viljakkalan liittymisestä Ylöjärveen ja olen nähnyt sen tuskan, jonka kuntaliitos on aiheuttanut viljakkalalaisille.

 

Palvelut ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen ja ennen kukoistava kunta on kuihtunut Ylöjärven takamaaksi.

 

En tunne edes vahingoniloa siitä, että suur-Tampereen syntyminen merkitsisi ylöjärveläisille saman kalkin juottamista kuin he ovat tehneet viljakkalalaisille.

 

Vaikka pormestari Niemisen ehdotuksessa uuden suur-Tampereen ulkopuolelle jäisikin Hämeenkyrö, on enemmän kuin varmaa, että myös Hämeenkyrö liitettäisiin suur-Tampereeseen. En soisi kuntaliitosta hämeenkyröläisille.

 

Kataisen-Urpilaisen ylileveä hallitus on kuntauudistuksessa asettamassa täysin kokemattoman ministeri-raukan mahdottomaan tehtävään. Virkkunen ei näytä käsittävän tehtävänsä mahdottomuutta.

 

Kaavaillun suur-Tampereen valtuustossa olisi 75 valtuutettua, kun heitä nyt on itsenäisissä kunnissa 368. Kyse on siis valtavasta demokratiavajeesta, jonka kokoomus yhdessä demarien kanssa pahimpaan bresneviläiseen tapaan aikoo toteuttaa – jo on aikoihin eletty!

 

Nostan hattua Keskustan puoluesihteeri Timo Laaniselle, joka Lempäälässä 19.9.2011 pidetyssä avoimesti totesi, että Keskusta on aidosti huolissaan kuntauudistushumussa menetettävistä luottamushenkilöpaikoista. Laaninen ei tarkoittanut yksinomaan Keskusta menettämiä luottamushenkilöpaikkoja, vaan nyky-Tampereen ulkopuolisten alueiden menettämiä luottamushenkilöpaikkoja.

 

Menetetyt luottamushenkilöpaikat koskisivat kaikkia puolueita ja erityisesti he merkitsisivät pienten puolueiden sekä nykyisten kuntien päätösvallan kaventumista.

 

Suur-Tampere merkitsisi virkamiesvallan kasvamista, sillä harvat luottamushenkilöt eivät pystyisi paimentamaan virkahenkilöitä läheskään samalla intensiivisyydellä kuin nyt.

Vastustan kokoomuksen ja demareiden ajamaa kuntauudistusta, sillä se toisi mm. Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen!

 

-Esko Erkkilä- 

Ensimmäinen kerta ratikkalinjalla

Tiistai 27.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt ostoksilla Tampereella ”pikkunöösistä” alkaen ja asunut kaupungissa pian nelisenkymmentä vuotta.

 

Seuraan Tampereella käytävää pikaratikkaporukan ylläpitämää keskustelua maksajan ominaisuudessa. Olen joukkoliikenteen aktiivinen käyttäjä etelä-Tampereelta keskustaan ja takaisin, mutta ”poikittaisliikennettä” Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen en ole koskaan tarvinnut.

 

Vein henkilöautoni huoltoon Lielahteen 19.9.2011 ja silloin käytin ensimmäisen kerran suunniteltua pikaratikkalinjaa.

 

Jätin autoni huoltoon ja tutkin ratikkalinjan Pispalan valtatien kautta. En toki käyttänyt joukkoliikennevälineitä, vaan reippailin vajaan seitsemän kilometrin matkan Tampereen keskustaan kävellen.

 

Totesin, että ratikkalinja Pispalan valtatien kautta on kelvollinen reitti. Tipotielle valmistuva uusi sosiaalipalvelukeskus saattaisi tuoda jokusen ratikkamatkaajankin ainakin niille tienoille saakka.

 

Noudin autoni huollosta iltapäivällä ja nyt turvauduin Lentävänniemeen kulkevaan bussikyytiin. Bussikyydillä tuli auditoitua Paasikiven kautta kulkeva pikaratikkareitti.

 

Olen saanut pikaratikalle omistautuneiden jutuista sen käsityksen, että bussit ovat täpötäynnä Lentävänniemeen kulkevia matkaajia ja sen vuoksi hämmästykseni olikin suuri, kun bussi kuljetti keskustasta Lentävänniemeen melkein yksinomaan tyhjiä istuimia – toki mukana matkassa oli viitisentoista matkustajaa.

 

Oletukseni pikaratikkalinjan hurjista matkustajamääristä saivat kovan kolauksen, ja huomasin, että tarvetta pikaratikalle ei ainakaan Lentävänniemen suuntaan ole.

 

Pikaratikkaa vaativalta joukolta puuttuu täysin taloudellinen asiantuntemus ja todellisuudentaju, kun se elää kuin Tampereelle olisi jo päätetty rakentaa pikaratikka.

 

Ihmettelen Aamulehden nettisivuilla käytyä keskustelua, jossa järkevänä pitämäni henkilöt vaativat pikaratikkalinjaa Hatanpäältä Finlaysonin alueelle. Perusteena on mm. se, että alueella on niin ja niin paljon työpaikkoja.

 

Eivät työpaikat tarvitse pikaratikkaa - sitä tarvitsevat korkeintaan ne, jotka käyvät alueella töissä ja joiden työmatkaan ratikkalinjat sopivat.

 

En tarvitse keskustasta Hervantaan tai Lentävänniemeen kulkevaa bussilinjaa, pikaratikasta puhumattakaan. Maksajan roolissa olevana en näe pienintäkään tarvetta rakentaa pikaratikkaa Tampereelle – sain mielipiteelleni vankan tuen 19.9.2011, kun jouduin tutkailemaan pikaratikkareitin Lielahdesta keskustaan ja takaisin!

 

-Esko Erkkilä-

Mielipiteeni Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon YVA:sta

Maanantai 26.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Jätin mielipiteeni Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon YVA:sta Pirkanmaan ELY-keskukselle 22.9.2011.

***************

 

MIELIPITEENI SULKAVUOREEN SUUNNITELLUN JÄTEVESIEN KESKUSPUHDISTAMON YVA-SELVITYKSESTÄ

 

 1.       Aluksi kiinnitän huomiota siihen, että YVA:ssa ei lainkaan tarkastella nollavaihtoehtoa, sillä YVA-selvityksessä todetaan ykskantaan:

 

”Varsinaista nollavaihtoehtoa ei tarkastella, koska mitoitusajankohdan (2040) ennustettu jätevesimäärä ja puhdistustehon parantaminen edellyttää joka tapauksessa saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä.”

 

Mielestäni YVA-selvityksen laatija ei voi asettua lainsäätäjän asemaan, joten Sulkavuoren YVA on jo lähtökohdiltaan kelvoton, sillä siitä puuttuu nollavaihtoehto.

 

2.       Totean, että nyt ei ole tarkasteltu lainkaan muita sijoituspaikkavaihtoehtoja kuin Sulkavuori.

 

Aiemmin tutkittujen sijoituspaikkavaihtoehtojen YVA-selvitykset olisi pitänyt nyt päivittää, sillä eihän Sulkavuori todellisuudessa ole ainoa sijoituspaikkavaihtoehto. Julkisuudessa on esitetty sijoituspaikkavaihtoehtona esim. Nokian Kolmenkulman tienoota ja se jäisi nyt kokonaan YVA-selvitysten ulkopuolelle. Esitän, että nyt esitelty YVA-selvitys hylätään. Se voi toki olla osana myöhemmin laadittavissa sijoituspaikkavaihtoehdoissa. Paljon täydentämistä nyt esitelty Sulkavuoren YVA siinäkin tilanteessa vaatii.

 

3.       Sulkavuoreen jouduttaisiin louhimaan puhdistamotilat 6 hehtaarin alueelle. Kun Sulkavuori-louhintoihin lisätään siirtotunneleiden louhinnat, on lopputuloksena todella suuret louhintavolyymit.

 

Tampereella on kokemusta pienempienkin louhintojen aiheuttamista merkittävistä vahingoista rakennuksille.

 

Rakennustyön aikaisten louhintojen rakennuksille aiheuttamat vauriot on sivuutettu YVA:ssa perin kevyesti – siirtotunnelilouhintoja ei edes mainita YVA:ssa.

 

Louhintatöiden aikana syntyvät vauriot on Tampereen kaupungin korvattava kiinteistöjen omistajille, joten Tampereen veronmaksajana olen oikeutettu puuttumaan asiaan. En hyväksy, että Sulkavuoren puhdistamotilan ja siirtotunnelien louhintatöiden aiheuttamien vaurioiden korvaukset aiheuttavat korotuspaineita Tampereen veroäyriin.

4.       Sulkavuoren YVA:ssa todetaan, että kallion sisältä louhittavalle louheelle ei tässä vaiheessa ole tiedossa lopullista tai edes väliaikaista sijoituspaikkaa.

 

Yksistään tämä puute on mielestäni sellainen, että nyt kommentoitavaa YVA:aa ei voida hyväksyä.

 

Louhintajakeen määrä, sen kuljetussuunnat ja sille mahdollisen välivarastoinnin aikana tehtävät toimenpiteet (esim. räjäyttäminen pienemmiksi kimpaleiksi tai murskaaminen) ovat sellaisia asioita, joiden pitää olla selvillä ja kansalaisten kommentoitavissa ennen lopullisia päätöksiä.

5.       Tampereelle suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo on täydellisesti seudullinen hanke. Sulkavuoren YVA:ssa tämä tosiasia ei näy lainkaan.

 

Sulkavuoren YVA ei täytä seudullisen hankkeen kriteerejä, sillä siinä ei ole samoista lähtohdista vertailtu eri sijoituspaikkavaihtoehtoja ja sen vuoksi nyt esitelty YVA on hylättävä.

 

Totean yhteenvetona, että Sulkavuoren YVA:aan sisältyvien lukuisten puutteellisuuksien vuoksi se ei luo mahdollisuuksia jatkopäätöksille ja on siten laadittava uudestaan mm. niillä perusteilla, joita tässä mielipiteessä on esitetty.

 

-Esko Erkkilä-

Porilaisille kultaa henkilö- ja joukkuekohtaisissa pärekorinheiton MM-kisoissa, mutta maailmanennätykset säilyivät edelleen tamperelaisilla

Sunnuntai 25.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kuluva vuosi on Porin Päivän juhlavuosi. Maan suurimpiin kotiseutujuhliin kuuluva tapahtuma täyttää pyöreät 50 vuotta.

 

Porin Päivän pääjuhlaa vietettiin Porin torilla lauantaina 24. syyskuuta.

 

Pääjuhlaan kuuluu jo perinteeksi muodostuneet pärekorinheiton MM-kilpailut, jotka Satakunnan Viikko järjestää yhdessä Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n kanssa.

 

Pärekorinheiton MM-kilpailut ovat avoimet kaikille ja niiden yhteydessä käytiin haasteottelu Porin ja Tampereen kesken.

 

MM-kisoja suosi kuiva ja ajankohtaan kuuluva viileähkö sää. Tuuliolosuhteet olivat mielenkiintoiset, sillä tuuli teki tepposet monelle kilpailijalle.

 

Tulostalo jäi odotettua laimeammaksi, mutta miesten kilpailun voittanut porilainen Mika Parkkali onnistui viimeisellä heitollaan löytämään hyvän tuuliraon ja heiton pituus kolkuttelikin lajin maailmanennätystä.

 

Pieni kuvakertomus lajin MM-koitoksesta:

 

 

Naisten sarjan todellinen yllättäjä oli Anna-Mari Vuollet Porista, joka pienellä lajiharjoittelulla ja ”siviilikamppeissa” nappasi pronssimitalin tuloksella 11.50.

 

Naisten hallitseva maailmanennätysnainen Helmi Hoppu edustaa Tamperetta ja hän käyttää heittotyylinään alakautta tapahtuvaa heittämistä.  Porin torilla – pärekorin kehdossa – pidetyissä MM-kisoissa Hopun tulos 11.70 merkitsi hopeatilan varmistumista.

 

 

Naisten maailmanmestariksi heitti porilainen Suomen paras naisten sarjan painonnostaja Anna Everi. Hänen tuloksensa jäi Helmi Hopun nimissä olevasta maailmanennätyksestä vain runsaat kaksi metriä – Everin tulos oli 12.89. 

 

 

Naisten MM-mitalikolmikko poseerasi pokaalienjaon jälkeen hymyilevänä. Oikealla Anna Everi, keskellä Helmi Hoppu ja vasemmalla kolmanneksi heittänyt Anna-Mari Vuollet.

 

Miesten maailmaennätystä hätyytelleen Mika Parkkalin heitot olivat tasapainoisia ja pysyivät hyvin heittosektorissa. Kaikkien aikojen maailmantilastoa ei tätä kirjoitettaessa vielä ole päivitetty, mutta Parkkalin tulos saattaa yltää tilastossa toiselle sijalle.

 

Maailmanennätyksen haltija tamperelainen Jouni Koskela sijoittui toiseksi tuloksella 14.25. Tulos jäi Koskelan maailmanennätyksestä hieman yli neljä metriä.

Tuomo Hakkarainen oli tuloksissa kolmanneksi paras tamperelainen ja hänen tuloksensa kisassa oli 11.99. Toiseksi paras tamperelainen oli Ari Hirvikoski, joka esiintyy tämän jutun useissa kuvissa kirjurina.

 

 

MSL-Tampereen varapuheenjohtaja Atte Nikkanen heitti tuloksen 11.01 ja sijoittui sillä tuloksella sijaluvulle 21.

 

 

Miesten MM-kisan mitalikolmikon muodostivat maailmanmestari Mika Parkkali (keskellä), hopeamitalimies Jouni Koskela (oikealla) ja pronssipystin palkintokaappiinsa saalistanut porilainen Mika Hakanen (vasemmalla).

 

Pärekorinheitto sai Porin MM-kisoissa paljon uusia ystäviä, sillä neljänkymmenenkuuden ilmoittautuneen heittokisaa seurasi monisatapäinen yleisö.

 

Vuoden kuluttua tapaamme taas Porin torilla – pärekorien kehdossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliitoksessa katoavat myös paikallisseurakunnat

Lauantai 24.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen ”ylileveän” hallituksen pääpuolueet eli kokoomus ja SDP löysivät hallitusneuvotteluissa toisensa kuntien vähentämisessä.

 

Suunniteltu kuntauudistus hajottaa nyt tehokkaasti kokoomuksen sekä SDP:n rivejä, sillä hanke kohdistuu kipeimmin ns. kehyskuntiin, jotka pääsääntöisesti ovat joko kokoomus- tai SDP-johtoisia

 

Seurakuntaväen pitää tiedostaa, että hallituksen suunnittelema kuntauudistus hävittää toteutuessaan myös paikallisseurakunnat.

 

Paikallisseurakuntien ”hävittämisessä” on eri tapoja, mutta lopputulos on, että seurakunta häviää.

 

Otan esimerkiksi oman synnyinseurakuntani eli Viljakkalan seurakunnan:

 

Viljakkalan kuntaa kohtasi kuntaliitos Ylöjärven kanssa 1.1.2007 ja samalla hetkellä myös Viljakkalan seurakunta liittyi Ylöjärven seurakuntaan – Viljakkalan seurakunnasta muodostettiin Viljakkalan seurakuntapiiri.

 

Ylöjärven ja Viljakkalan seurakuntien liittymissopimuksessa todetaan kauniisti, että liittymissopimuksen mukaisesti Viljakkalan seurakuntapiirin piirineuvoston tehtävänä on kehittää Viljakkalan jumalanpalveluselämää ja muuta seurakuntatoimintaa Viljakkalalle ominaisen vakiintuneen käytännön pohjalta.

 

Viljakkalan seurakuntapiirin piirineuvostossa on ilmeinen enemmistö Viljakkalalle vieraita henkilöitä eli viljakkalalaisuus katosi seurakunnan hallinnostakin.

 

Haudanhoitomaksut kohosivat ja ovat nykyään sellaisia, että seurakunnan toimesta tapahtuvaa haudanhoitoa ei pysty edes ajattelemaan. Onneksi paikkakunnalta löytyy henkilöitä, jotka hoitavat hautojen kastelun kohtuusummalla.

***********

 

Mainittakoon, että Kurun kunta liittyi Ylöjärveen kaksi vuotta Viljakkalaa myöhemmin eli 1.1.2009. Kuntaliitoksen myötä itsenäinen Kurun seurakunta lakkasi olemasta ja siitä muodostettiin Kurun kappeliseurakunta.

***********

Kuntaliitospaineiden aikana on paikallaan tiedostaa, että kuntaliitos merkitsee myös liittyjäkunnan alueella toimivan seurakunnan lopettamista. Tämä asia on hyvä tiedostaa, kun kuntalaiset ja seurakuntaväki muodostavat omaa kantaansa hallituksen kuntauudistukseen.

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta ja kuntakapinalliset saivat demarit irtautumaan kokoomuslaisten ajamasta kuntateurastuksesta

Perjantai 23.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Uutiset ennakoivat, että demarit ovat vetämässä ns. ”länkiä kaulaansa” Kataisen ja Urpilaisen alkujaan hallitusneuvotteluissa sopimasta kuntateurastuksesta.

 

Olen osallisena kuntakapinassa, sillä allekirjoitin kuntakapina-adressin sijaluvulla 626 – olen 22.9.2011 listan aktiivisemmalla puolella, sillä nyt allekirjoittajina on n. 1.300 henkilöä.

 

Tietoni demareiden irtiotosta pohjautuvat 22.9.2011-illan aikana tulleisiin tietoihin.

 

Pidän demareiden päätöstä oikeana.

 

Synnyinkuntani Viljakkalan liittäminen Ylöjärveen on ollut viljakkalalaisille traumaattinen kokemus, sillä viimeisimmätkin palvelut ovat poistumassa ennen niin vilkkaasta kirkonkylästä. Omaan tätä kautta kokemusta kuntaliitosten turmiollisuudesta, sillä seuraan edelleen päivittäin Viljakkalan tapahtumia.

 

Kokoomuksen kokematon kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen ei varmaan osaa paljon murehtia kokemaansa takaiskua, sillä hänellä on kokemusta takaiskuista.

 

Aamulehden etusivulla torstaina 22.9.2011 julkaistu uutinen, jossa kerrotaan suur-Tampere –ehdotuksesta, joutuu eriskummalliseen valoon, jos demarit nyt jättävätkin kokoomuksen yksin jatkamaan kuntateurastusta.

 

Kiitokset kuntauudistuksen kuoppaamisesta – jos pitää paikkansa, että demarit ovat tulleet järkiinsä – kuuluu Keskustalle sekä kuntakapinallisille.

 

Keskustan kuntauudistuksesta tekemä välikysymys ja ns. kehyskuntien demari- sekä kokoomuspäättäjien kuntakapina aiheuttivat, että demareilta petti pokka.

 

On mielenkiintoista nyt nähdä, että miten Kataisen ”ylileveän” hallituksen taival jatkuu, jos ennakkotiedot demareiden kuntateurastuksesta irtautumisesta pitävät paikkansa!

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalainen opiskelija luottaa oman maakuntansa tulevaisuuteen

Torstai 22.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Vilhartti Hanhilahti käytti taannoisessa Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa opiskelijan puheenvuoron.

 

Vilhartti on kotoisin Tampereelta ja opiskelee Tampereen Yliopistolla. Hanhilahti oli viime eduskuntavaaleissa Suomen Keskustan kansanedustajaehdokkaana ja hän oli ehdokkaana myös Tampereen kaupunginvaltuustoon v. 2008.

 

Hanhilahti oli vakuuttunut, että Tampere säilyttää asemansa sisä-Suomen suurimpana kasvukeskuksena myös tulevaisuudessa.

 

Hanhilahden puheenvuorossa tähdättiin vuoteen 2030 ja Vilhartti totesi, että kylämuotoinen asuminen on palannut arvoonsa. Kansalaiset ovat yhdessä yksilöitä ja jokaisesta pidetään huolta, totesi hän.

 

Kyläasumisen vahvistuminen on elvyttänyt koko seutukunnan, ennakoi Vilhartti. Hän jatkoi maalailuaan, että lähiruuan suosio kasvaa vuoteen 2030 mennessä.

 

Pirkanmaan liikenneolosuhteita ennakoidessaan opiskelija Vilhartti Hanhilahti totesi, että oikoradan sekä rantaväylän rakentaminen ovat parantaneet alueen kasvumahdollisuuksia. Lentoliikenteessä Pirkkalasta on vuoteen 2030 mennessä tullut selkeästi Suomen toiseksi suurin lentokenttä.

 

Pirkanmaan maakunta on Vilhartin arvion mukaan vuonna 2030 päästöneutraali alue.

 

Vilhartti Hanhilahden ajatuksiin on helppo yhtyä, kun hän juhlaseminaaripuheenvuoronsa päätteeksi totesi, että Pirkanmaa on vuonna 2030 täynnä mahdollisuuksia.

Opiskelijan puheenvuoron Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa käyttänyt Vilhartti Hanhilahti eturivissä vasemmalla ja seuraavina talousneuvos Tauno Mäkelä Vilppulasta, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, kansanedustajat Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti, maakuntajohtaja Esa Halme sekä säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

-Esko Erkkilä-

Kimmo Tiilikainen: Maakuntien rooli on katsoa asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta

Keskiviikko 21.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tarkasteli Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa 10.9.2011 maakuntien merkitystä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

 

Maakuntien ja läänien periaatteellista erosta Tiilikaisella oli osuva tiivistys; maakunnat katsovat asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta, kun taas lääninhallinnot toimivat ylhäältä alaspäin.

 

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen esitys käsitteli monipuolisesti periaatteellisia sekä myös ajankohtaisia asioita.

 

Yhteishenki on ihmisistä lähtevää vastuunkantoa, mainitsi Tiilikainen.

 

Todetessaan, että kunnallinen demokratia on vastuullisuuteen kasvamista, pääsi Tiilikainen käsittelemään ajankohtaista kuntauudistusta.

 

Kansalaisten yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa lähiyhteisön asioihin ovat keskeisiä seikkoja, joiden pitäisi pysyä myös niiden mielissä, jotka nyt ”ylhäällä” piirtelevät Suomen kuntaverkkoa uusiksi.

 

Ihmisten asuinpaikan valinnan pitää säilyä vapaana myös jatkossa, yritysten toimintaedellytykset on pystyttävä takaamaan koko maassa, opiskelumahdollisuuksien takaaminen vanhempien varallisuudesta piittaamatta ovat asioita, joiden on pysyttävä kirkkaana mielessä, kun kuntaverkkoa ollaan harsimassa uuteen uskoon.

 

Tiilikainen piti suurena uhkana opetusministeriön suunnitelmia, joissa opetukseen suunnattuja varoja leikataan 300 milj. euroa. Uhka koskee koko Suomea, mainitsi Tiilikainen.

 

Uuden kasvun eväiksi Kimmo Tiilikainen linjasi materiaalitehokkuuden, raaka-aineiden jalostamisen pidemmälle, energiatehokkuuden ja sen, että talouskasvun pitää saastuttaa vähemmän kuin ennen.

 

Kimmo Tiilikainen – jolle kertyi aikanaan myös ministerikokemusta - totesi, että Pirkanmaa on varautunut hyvin vuoteen 2030.

 

Hän kuitenkin muistutti, että ihmisiä pitää rohkaista vastuunottoon yrittäjyydellä ja on luotettava yrittäjien luovuuteen sekä muutosvoimaan.

 

Henkisten esteiden poistaminen, lainsäädännön esteiden purkaminen, investointien sekä vientitoiminnan tukeminen ovat seikkoja, joihin on koko ajan panostettava, mainitsi Tiilikainen esityksensä lopuksi.

Tässä jokunen kuva juhlaseminaarin tiimoilta:

 

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen toivottaa kansanedustaja Mikko Alatalon tervetulleeksi juhlaseminaariin.

 

Talousneuvos Tauno Mäkelä saapuu juhlaseminaariin.

Puheenjohtaja Rantaviita-Tiainen toivottaa Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden tervetulleeksi ja takana Mikko Kärki Lempäälästä.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva saapuu juhlaseminaariin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Esko Kärkkäinen saapumassa juhlaseminaariin.

-Esko Erkkilä-

Maakuntajohtajan muisteluksia vuodelta 2030: "Suomen ensimmäinen pitäjähallitus saatiin aikoinaan Hervantaan"

Tiistai 20.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön 50-vuotisjuhlaseminaarin eräänä esiintyjänä 10.9.2011 oli maakuntajohtaja Esa Halme.

 

Maakuntajohtajan esityksen aihe oli: ”Pirkanmaa 2030 aluekehityksen näkökulmasta”.

 

Halme toteutti esityksensä asettumalla vuoteen 2030 ja ”muisteli” ajanjaksoa 2011 – 2030.

 

Roolinsa mukaisesti maakuntajohtaja keskittyi muisteluksissaan kuntarakenteen sekä seutuhallinnon kehittymisen tarkasteluun ”muistelusjaksona”.

 

Kuntakentän osalta maakuntajohtajan muisteluksessa nousivat nyt osin uusina käsitteinä esille emäpitäjät sekä regionit. Vanhoina käsitteinä olivat kylät sekä pitäjät.

 

Kylät muodostivat maakuntajohtajan muisteluksissa sen perustan, jolle hallinto perustui muistelusjaksona.

 

Pitäjät muodostuivat kylistä ja…

 

…emäpitäjät pitäjistä.

 

Regionit muodostuivat emäpitäjistä ja myös ne olivat demokraattisesti hallittuja.

 

Pirkanmaan osalta tulevaisuudenuskoa luo se, että maakuntajohtaja Esa Halmeen vuodelle 2030 ajoittuvissa muisteluksissa todetaan Tampereen emäpitäjän säilyttäneen Suomen halutuimman asuinalueen maineen, jota toki sama alue oli jo vuonna 2011, jolloin muisteluksenaikaista hallinto-organisaatiota ei ollut olemassa.

 

Tampere-keskeinen regioni oli vuoteen 2030 mennessä kasvanut rannikkoregioniksi. Tämä merkinnee sitä, että vuonna 2011 itsenäisinä toimineet Pirkanmaa ja Satakunta olivat yhdistyneet Tampere-vetoiseksi hallintoalueeksi vuoteen 2030 mennessä.

 

Kuten otsikossa todetaan, niin Hervantaan oli perustettu Suomen ensimmäinen pitäjähallitus.

 

Tietynasteista itsehallintoa edustavat pitäjät kuuluivat osana vuonna 2013 alkanutta kuntakentän uudistamista. Kuntakentän uudistamisen ensiaskeleet olivat hankalat ja tavoitteeksi olisi maakuntajohtaja Halmeen mielestä pitänyt ottaa jo alusta alkaen asukasdemokratia.

 

Maakuntajohtajan tulevaisuudenkuva Pirkanmaan osalta vuoteen 2030 oli mielenkiintoinen ja myös tapa esittää asia oli poikkeava.

 

Kuvassa juhlaseminaarin yleisöä. Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtajan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen vieressä maakuntajohtaja Esa Halme ja hänestä vasemmalle kansanedustajat Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.

Tilaisuuden juontajana toiminut Jouni Koskela totesi Halmeen esityksen jälkeen, että maakuntajohtajan esittämä tulevaisuudenkuva on mielenkiintoista aineistoa niille, jotka järjestävät Pirkanmaan Säätiön 70-vuotisjuhlaseminaarin vuonna 2031!

 

Koskelan mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

-Esko Erkkilä-

Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen Sulkavuoressa järjestämän picnic-tilaisuuden vahva henki oli, että jätevesien keskuspuhdistamo ei toteudu Sulkavuoreen

Maanantai 19.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Koivistonkylän Omakotiyhdistys järjesti Tampereen Sulkavuorella kaikille avoimen picnic-tilaisuuden sunnuntaina 18.9.2011. Tilaisuus keräsi parisensataa osanottajaa.

 

Paikalle saapuneet vastustivat yksimielisesti hanketta. Pieni kuvakertomus kertoo onnistuneesta tilaisuudesta näin:

 

Tilaisuuteen kutsuttiin julisteilla, joita oli levitetty eteläisen Tampereen alueelle.

 

Sulkavuori on ihanteellinen ulkoilumaasto. On selvää, että virkamiesten vakuutteluista huolimatta ulkoilumaasto menetetään, jos keskuspuhdistamoa varten joudutaan Sulkavuoreen louhimaan kuuden hehtaarin suuruiset jätevesien puhdistukseen soveltuvat tilat.

Sulkavuoresta avautuu hienot näkymät usealle suuntaa Tamperetta. Tässä näkyy mm. Näsinneula.

 

 

Sulkavuoressa tapaamani kaunis kärpässieni.

 

 

Sulkavuori on osa tamperelaista sotahistoriaa, sillä vuorella sijaitsi Tamperetta suojaavat it-asemat talvi- sekä jatkosodan aikana.

 

 

Lemmikkieläinten uurnaholvi jouduttaisiin todennäköisesti siirtämään toisaalle, jos Sulkavuori-suunnitelmien annettaisiin toteutua.

 

Nykyiselle aluepelastuslaitoksen harjoitusalueelle rakennettaisiin keskuspuhdistamon maanpäälliset rakenteet. Huvittaa, että virkahenkilöt esittelevät vain näitä näkymiä, kun he yrittävät vakuutella Sulkavuori-hankkeen viattomuutta!

 

Sulkavuoren rinteelle on rakennettu omakotitaloja, jotka tulisivat kokemaan kovia, jos Sulkavuori-hankkeen sallittaisiin toteutua.

 

Sulkavuoren laella järjestetyssä tilaisuudessa esiintyivät;

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg, joka totesi, että rakennustyön aikana lähitalot tulisivat vaurioitumaan vakavasti. Sulkavuori-suunnitelma merkitsisi Skogberg´n asiantuntemuksen perusteella toteutuessaan, että Pyhäjärvi pysyisi saastuneena seuraavat sata vuotta!

Koivistonkylässä pienestä pitäen asunut Ensi Järvinen muisteli lapsuuden kokemuksiaan Sulkavuoressa ja sen lähitienoilla. Ensi muistaa mm. ne ajat, jolloin sotilaat turvasivat Sulkavuoren it-tykeillä Tamperetta viholliskoneita vastaan.

 

 

Valitan, että kuva Esko Penttilästä on näin heikko. Penttilä käytti tilaisuudessa mainion puheenvuoron, jossa hän kummeksui Tampereen tapaa kylvää rahaa mitä eriskummallisimpiin suurhankkeisiin. Arveluttavaa on se, että suurhankkeita suunnitellaan suurelta yleisöltä piilossa.

 

Penttilä mainitsi tarpeettomina suurhankkeina rantaväylän tunnelin, pikaratikan sekä keskuspuhdistamon. Totesin Penttilälle hänen puheenvuoronsa jälkeen, että Tavase-hanke jäi häneltä turhimpana mainitsematta.

 

Kaupunginvaltuutettu ja Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Matti Höyssä piti varmana, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei tulla rakentamaan Sulkavuoreen.

 

Suunnitteilla oleva kuntauudistus ja hankkeen seudullinen laajuus merkitsevät, että hankesuunnitelmat joudutaan aloittamaan alusta. Olen Höyssän kanssa samaa mieltä ja harmittelen taas, että annoimme Ikea-projektin aikanaan toteutua, vaikka meillä oli kaikki valttikortit kädessä Ikea-hankkeen torppaamiseksi.

 

 

Sulkavuoreen kokoontunut yleisö kuunteli esityksiä vakavana ja pelkoa tuntien. Rakennusaika tulisi hankkeen toteutuessa olemaan pitkä ja sen aikana lukemattomat omakotitalot, rivitalot sekä kerrostaloasunnot vaurioituisivat.

Rakennusten vaurioituminen ei rajoittuisi Sulkavuoreen ja sen lähiseuduille, sillä vaurioitumiset olisivat totta myös Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärveen louhittavien siirtotunnelien lähistöllä.

 

Kiitän Koivistonkylän Omakotiyhdistystä merkittävän tilaisuuden järjestämisestä. Pelkään, että Palokallion Omakotiyhdistys joutuu taas louhintatöiden vaaravyöhykkeelle, jos Lahdesjärven alueella lähivuosina aloitetaan Ikean eteläpuolella jopa seitsemän metrin syvyyteen ulottuvat louhinnat.

 

-Esko Erkkilä-

Berliinissä riittää nähtävää!

Sunnuntai 18.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Terveisiä Berliinistä!

Sain sukulaismiehen opastuksella käydä viiden päivän lomamatkalla Berliinissä.

 

Kiinnostukseni kohteet liittyvät sotahistoriaan sekä poliittiseen historiaan ja matkan anti oli niiden osalta mainio.

 

Voidaan tietysti todeta, että Berliinissä ei sotahistoriallisesti ole merkittäviä taistelupaikkoja, sillä kaupunkihan oli toisessa maailmansodassa paikka, jonne kaikki pyrkivät ensimmäiseksi.

 

Poliittisen historian osalta Berliinissä on paljon nähtävää ja merkittävin kohde sen osalta on Berliinin muuri sekä siihen liittyvät seikat.

 

Riittävän varhain varattuna lomailu Berliinissä on edullista.

 

Matkasimme Berliiniin Helsinki-Vantaan kentältä Air Berlin´n lennolla ja meno-paluulennoille kertyi hintaa yhteensä 90,00 euroa per henkilö.

 

Kun kahden hengen hotellihuone maksoi 69,00 euroa per yö, niin hotellikustannus viiden päivän matkalla oli 138,00 henkilöltä.

 

Lomailu Berliinissä on siis halvempaa kuin Tallinnassa!

 

 

Hotellimme sijaitsi Charlottenburg´n aseman vierellä, joten Berliinin monipuolinen joukkoliikenneverkosto oli runsaan sadan metrin etäisyydellä majapaikastamme.

 

Ostimme aamuisin seuraavaan päivään klo 03.00 voimassaolevan päivälipun, jonka hinta on 6,80 euroa. Lippu oikeuttaa käyttämään rajoituksetta lähijunaa, seutujunaa, metroa, kaupunkiratikkaa sekä busseja.

 

Päivälippu on voimassa laajalla alueella, sillä käyntikohteitamme olivat mm.:

 

 

Spandau,

 

 

Potsdam, jonne on Berliinin keskustasta matkaa nelisenkymmentä kilometriä ja…

 

…Königs Wusterhause, jonne matkaa Berliinin keskustasta on matkaa toiseen suuntaan myös lähes 40 kilometriä!

 

Suosittelen omatoimimatkaa Berliiniin, mutta mukana matkassa on hyvä olla kaupunkia tunteva henkilö, jotta Berliinin parhaan annin pystyisi löytämään nopeasti!

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan kulttuuripääkaupungit Tallinna ja Turku painivat eri sarjoissa

Lauantai 17.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat tänä vuonna Viron pääkaupunki Tallinna ja Suomen Turku.

Jouduin työni vuoksi tutustumaan Turkuun vuodesta 1970 aina vuoteen 2010 saakka eli neljänkymmenen vuoden ajan – oli siinä tamperelaisella kestämistä!

Turku sijaitsee syrjässä ja maantiede onkin eräs syy, joka vie sen mahdollisuudet todelliseksi keskukseksi. En toki ole käynyt Turussa tämän vuoden aikana, mutta oletan, että mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut – ainakaan maantiedettä ei voi muuksi muuttaa!

Tallinnassa olen saanut poiketa tämänkin vuoden aikana monesti. Käynnit ovat olleet lyhyitä läpikulkumatkoja, mutta syyskuun alussa Palokallion Omakotiyhdistys ry järjesti matkan, jonka aikana yövyimme Tallinnassa.

Matkan aikana oli mahdollisuus tutustua kesäiseen Tallinnaan.

Tallinna on monivivahteinen kaupunki, jolle kulttuuripääkaupungin nimitys sopii oikein hyvin. Tallinna painii täysin eri sarjassa kuin Turku.

Tallinnan vanha kaupunki ja sen viihtyisät kävelykadut, kapeat kujat, pienet putiikit sekä vuorokauden läpi jatkuva elämä luovat kaupungille todellisen kulttuuripääkaupungin leiman.

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991. Viron ja Tallinnan kehittyminen neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen on ollut henkeäsalpaava. Vain kaksikymmentä vuotta uuden itsenäisyyden aikaa korostaa Tallinnan onnistumista asemansa saavuttamisessa.

Maan itsenäistyminen, liittyminen Natoon ja tämän vuoden alusta alkaen euroon siirtyminen kertovat maan ja sen pääkaupungin onnistumisesta.

Tallinnan valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on ollut kaupungille onnistuminen, jonka sille mielellään suo.

 

-Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden alkuperän ilmoittamisvelvollisuuden pitää laajentua tulevaisuudessa koskemaan myös vettä

Perjantai 16.9.2011 - -Esko Erkkilä-

lintarvikkeiden alkuperän ilmoittamismääräykset ovat laajenemassa.

 

Euroopan parlamentti on päättänyt, että alkuperämerkinnän pakollisuus laajennetaan koskemaan sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjanlihaa. Tällä hetkellä alkuperä pitää ilmoittaa esimerkiksi naudanlihan ja tuoreiden vihannesten sekä hedelmien kohdalla.

 

Elintarvikkeiden alkuperävaatimusten laajentamisen takana on, että kuluttajalla pitää olla käytettävissään kaikki oleellinen tieto elintarvikkeiden alkuperästä.

 

On luonnollista, että elintarvikkeiden alkuperä kiinnostaa kuluttajia, sillä onhan esim. biopolttoaineisiin käytetyillä raaka-aineilla, kuten soija- sekä palmuöljyllä samanlaiset paineet. Kuluttajat eivät hyväksy biopolttoaineita, jotka on tuotettu sademetsiä raiskaamalla.

 

Tekopohjavesihanke Tavase aiheuttaisi toteutuessaan, että sen piirissä toimivien elintarviketeollisuusyritysten olisi jatkossa ilmoitettava käyttävänsä tuotteidensa valmistamisessa epäekologisesti valmistettua tekopohjavettä. Jos yritys toimii oman vesihuoltonsa varassa, tätä ilmoitusvelvollisuutta ei luonnollisesti olisi.

 

Jos Tavase-hankkeen sallitaan jatkavan, saattaa tulevaisuudenkuva olla tyystin toisenlainen kuin se on nyt.

 

Vaikkapa lihanjalostustuotteissa tilanne voi olla se, että yritys A toteaa tuoteselostuksessaan käyttävänsä Lakeuden raikkaita pohjavesiä. Vastaavasti pirkanmaalainen yritys B joutuisi toteamaan, että heidän tuotteidensa valmistuksessa on käytetty Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin imeytettyä tekopohjavettä.

 

Näin menetellen kuluttaja voisi päättää, että ostaako tuotetta, jonka valmistuksessa on käytetty luontaista pohjavettä. Vaihtoehtona olisi harjumaisemiin imeytetty vesi, jonka keinotekoisessa valmistamisessa luontainen sademäärä on ylitetty yli tuhatkertaisesti alueen normaaliin sademäärään verrattuna!

 

Salliiko pirkanmaalainen elintarviketeollisuus tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kuntapäättäjien jatkaa Tavase-hanketta?

 

-Esko Erkkilä-

Kiveen hakattu - Antti Hammarberg

Keskiviikko 14.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pyrin mahdollisuuksieni mukaan kuuntelemaan YLE Urheilun tuottamaa Kiveen Hakatut –sarjaa, jossa  Arto Teronen ja Jouko Vuolle pohtivat suomalaisten urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien hautakivien äärellä heidän elämäänsä ja uraansa.  

 

Monet näistä ohjelmista on taltioitu Yle Areenalle ja ne ovat sieltä kuunneltavissa edelleenkin – suosittelen!

 

Omaan laajan suvun ja sen vuoksi minulla on useita hautoja hoitovastuullani. Synnyinseurakuntani hautausmaalla Viljakkalassa minulla on kolme hautaa ”nimissäni”, joten viimeisen lepopaikkani osalta jälkeenjäävillä on jopa runsaudenpulaa.

 

Viljakkalan lisäksi minut on merkitty hautapaikan vastaavaksi Lempäälässä, Tampereen Kalevankankaalla sekä Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla sijaitseville haudoille.

 

Istutimme viime kesänä monivuotisen kasvin eli kuunliljan Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalle haudatun tätini miehen haudalle.

 

 

Mäntyrinteen hautausmaa sijaitsee hieman etäämmällä Hämeenkyrön kirkosta Turkkilan kankaalla. Hautausmaa on sivussa kiireestä, mutta kuitenkin hyvien tieyhteyksien varrella.

 

 

Mäntyrinteen kappeli sijaitsee kauniilla männikkökankaalla. Kappelissa on mahdollisuus viettää siunaustilaisuuksia ja sieltä on hautaussaatolla lyhyt matka haudoille.

 

 

Antti Hammarber eli kansantaiteilija Irwin Goodman on haudattuna Mäntyrinteen hautausmaalle. Hänen suurehko hautakivensä – suorastaan hautamuistomerkki – on helposti löydettävissä hautausmaa-alueen keskivaiheilta.

 

Minulla on henkilökohtaisia muistoja Antti Hammarbergistä ainoastaan yksi. Se ajoittuu vuodelle 1966 ja ”kohtaamisemme” tapahtui Luopioisten Aitoon VPK:n lavalla.

 

Antti Hammarber oli silloin vielä Antti Hammarberg, mutta lauluääni oli jo silloin Irwininä myöhemmin tutuksi tullut. Tanssiyleisö ei silloin uskonut, että kitisevällä äänellä laulavasta lippalakkipäisestä nuorukaisesta olisi tulossa maankuulu kansantaiteilija.

 

Toinen Irwin muistoni liittyy hänen Hattulaan Parolan Merventielle vuonna 1969 rakennuttamaan uudenaikaiseen taloon Ryysyrantaan. Irwin rakensi talon lainarahalla ja se pakkohuutokaupattiin jo seuraavana vuonna.

 

Toimin hämeenlinnalaisen rehuyrityksen Alfa-Rehun myyntipäällikkönä ja joskus 1990-luvun alkupuolella kävin kuljetusneuvotteluja Ryysyrannan silloin omistaman liikennöitsijän kanssa.

 

Neuvottelimme Ryysyrannan jossain huoneessa ja neuvottelukahvit keitti liikennöitsijän äiti toisella puolella taloa.

 

Äiti soitti pojalleen ja ilmoitti, että kahvit sekä tee ovat valmiina. Lähdimme kävelemään kahvihuoneeseen ja sinne oli talon sisällä todella pitkä matka. Ohitimme sisätiloissa sijainneen uima-altaan ja vihdoin pääsimme perille.

 

Kävelymatkan aikana minulle selvisi, että Ryysyranta oli mittasuhteiltaan valtava rakennus. Millaisessa käytössä lienee tänään?

 

Monilla on varmasti paljon enemmän muistoja Antti Hammarbergistä kuin minulla, mutta hänen hautakivensä ääressä olen pysähtynyt monta kertaa.

 

-Esko Erkkilä-

Heitetäänkö tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa kevyet mullat Rantaväylän tunnelille ja pikaratikalle?

Maanantai 12.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään päättämään merkittävistä asioista.

 

Esityslistalla on muutama Rantaväylän tunneliin ja Ranta-Tampellan kaavaan liittyvä asia.

 

En tunne Kokoomuksen ja Vihreiden välipuheita, mutta oletan, että tunnelikysymys on kytketty Tampereelle hurmoshenkisesti suunniteltuun pikaratikkaan.

 

Jos kaupunginvaltuusto hylkää tunnelin jatkon, saa myös pikaratikka ansaitsemansa lopun – näin oletan.

 

Vuoden 2012 syksyllä odottavat kunnallisvaalit saattavat merkitä, että tunnelin sekä sen myötä Ranta-Tampellan jatkosuunnitelmista luovutaan. Se on kova paikka Vihreille, sillä oletan, että luopuminen tunnelista merkitsee luopumista myös pikaratikasta.

 

Olen valtuustokäsittelyn aikana lomamatkalla keski-euroopassa, joten en pääse livenä seuraamaan valtuuston kokousta Radio Moreenista. En aio myöskään tiedustella valtuuston päätöstä puhelimitse, joten ”pääsen kartalle” vasta ensi viikonlopun tienoilla.

 

Mielenkiintoinen iltapuhde kuitenkin tulossa tänään tamperelaisille ja kaupunginvaltuutetut ovat tänään tekemässä isoja päätöksiä.

 

En tunne riittävästi Rantaväylän tunneliin liittyviä yksityiskohtia, joten pidätän itselleni oikeuden olla myöhemmin jälkiviisas!

 

-Esko Erkkilä-

"Pirkanmaa 2030" - tasokas seminaari Pirkanmaan sekä yleensäkin maakuntien merkityksestä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sunnuntai 11.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Talousneuvos Toivo Kuoppala, toimittaja Viljami Rantanen sekä agrologi Eino Helminen olivat monessakin mielessä kaukokatseisia, kun he 4.5.1961 allekirjoittivat säädekirjan, jolla haettiin oikeusministeriöltä lupaa Pirkanmaan Säätiö-nimisen säätiön perustamiseen. Oikeusministeriö myönsi säätiölle perustamisluvan 15.6.1961.

Pirkanmaan Säätiö järjesti lauantaina 10.9.2011 taidemuseo ja galleria Willa Mac`ssa 50-vuotisjuhlaseminaarinsa.

Willa Mac sijaitsee Pyynikillä ja sen edustalla on ”maamerkkinä” taiteilija Timo Solin´n yli kolmemetrinen pronssinen taideteos ”Ylöspäin”.

 

Juhlaseminaarin esiintyjinä olivat

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen…,

 

…maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan Liitosta sekä…

 

…opiskelija Vilhartti Hanhilahti.

 

Seminaarin avauksen suoritti Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…

…ja tilaisuuden juontajana toimi sekä seminaarin päätöspuheenvuoron käytti Jouni Koskela.

 

Pirkanmaan Säätiön tarkoitukseksi on hyväksytty pirkanmaalaisten yhteishengen kasvattaminen sekä sivistystoiminnan vaaliminen ja tukeminen Pirkanmaan alueella.

Jo alusta alkaen säätiön tarkoituksena oli tukea lähellä maalaisliittolais-keskustalaista aatetta olevaa toimintaa. Kaukokatseisuutta perustajilta oli se, että nimeksi jo 1960-luvun alussa valittiin pirkanmaalaisuus – Pirkanmaan Säätiö.

Pirkanmaan Säätiön taloudellinen tukitoiminta on viime vuodet perustunut säätiön aatemaailmaa lähellä olleiden henkilöiden merkkipäivälahjoituksiin. Niukoista rahavaroista johtuen säätiön avustustoiminta ei ole ollut säännöllistä vaan sitä ovat em. erillistulot rytmittäneet.  

Juhlaseminaarin n. 60 osanottajaa seurasivat mielenkiinnolla esityksiä.

Palaan myöhemmin mielenkiintoisiin seminaariesityksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kunniapuheenjohtaja ja puolueen presidenttiehdokasehdokkaalla Paavo Väyrysellä riittää asiantuntemusta sekä "virtaa"

Lauantai 10.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen esiintyi keskiviikkona syyskuun 7. päivänä Tampereen Yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät MSL-Tampere sekä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö.

Sain MSL-Tampereen puheenjohtajana olla junailemassa tilaisuutta. Erityisen mielenkiintoista oli keskustella ja toimia tilaisuuteen liittyvien asioiden järjestelyissä Paavo Väyrysen Vuokko-puolison kanssa.

Tilaisuus keräsi viitisenkymmentä asioista kiinnostunutta kuulijaa, jotka osallistuvat aktiivisesti keskusteluun Väyrysen esityksen jälkeen.

Tilaisuus kuului tilaisuuksien sarjaan, jossa Väyrynen on esiintynyt ja esiintyy eri puolilla Suomea. Edellispäivänä Väyrysellä oli ollut useita tilaisuuksia Varsinais-Suomessa ja Tampereelle hän saapui Jyväskylässä järjestetystä tilaisuudesta.

On positiivista, että Vuokko Väyrynen on aktiivinen mukanaolija puolisonsa tilaisuuksissa. Puolison osuus henkilökohtaisten vaalikampanjoiden onnistumisessa on tärkeä ja tässä mielessä miellyttävän Vuokko-puolison mukanaolo vahvistaa Paavo Väyrysen mahdollisuuksia.

Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen toivotti Saara Hilden´n taidemuseon johtokunnan jäsenen Johannes Jonov`n tervetulleeksi Tampereen Yliopistolla järjestettyyn tilaisuuteen.

 

Paavo Väyrynen omaa presidenttiehdokkuutta tavoittelevista kaikkien puolueiden ehdokaskandidaateista ylivoimaisen kokemuksen ja tietomäärän. Hänellä on ulkoministerikokemusta eniten Suomessa ja sen lisäksi hän on toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä yhden vaalikauden.

Väyrynen palautti kuulijoiden mieliin, että hän on kahdesti pystynyt nostamaan gallup-suosionsa alle kymmenen prosentin tasolta presidentinvaaleissa yli 20 prosentin. Samaan hän uskoi pystyvänsä nytkin.

Paavo Lipposen ilmoittautuminen SDP:n presidenttivaaliehdokastaisteluun oli Väyrysen mieleen. Väyrynen totesi tuntevansa itsensä nuorukaiseksi 70-vuotiaan Lipposen rinnalla.

Rullaluistelijana kunnostautuneen Sauli Niinistön gallup-kannatuksen Väyrynen ennakoi sulavan todellisessa koitoksessa.

Eva Biaudet´n ilmeinen valinta RKP:n presidenttiehdokkaaksi oli mieluinen asia Paavo Väyryselle. Eva Biaudet oli Väyrysen valitsijamiesehdokas 1988 presidentinvaaleissa ja silloin hän sai yli 600 ääntä. Väyrynen luonnehti Biaudet´a mukavaksi henkilöksi ja totesi, että Eva Biaudet´n poliittinen nousu alkoi hänen valitsijamiesehdokkuudesta.

Väyrynen pohti, että onko presidentillä nyky-Suomessa valtaa ja hän päätyi myönteiseen lopputulemaan.

Valtion päämies, Puolustusvoimain ylipäällikkyys, ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa, tietty sananvalta EU-asioissa, presidentin ulkopoliittiset valtaoikeudet EU:n ulkopuolisiin maihin (esim. Venäjä, USA, Kiina, Brasilia ja Intia), nimitysvalta sekä todellinen mielipidejohtajuus; ne ovat keskeisiä osia presidentin vastuualueista nykyäänkin – näin puntaroi Paavo Väyrynen.

Väyrysen kokemus tuli kaikille selväksi tilaisuuden kyselyosuudessa.

Suomen Nato-linjaukset, EU:n tulevaisuus, euroalueen haasteet, kehitysmaiden hallitsematon väestönkehitys, Palestiinan ja Israelin suhteet, nykyhallituksen yrittämä kuntauudistus sekä monet muut asiat ja niihin Paavo Väyrysen antamat selkeät vastaukset kertoivat Väyrysen monipuolisesta tietomäärästä ja siitä vakuuttavuudesta, jota valtakunnan johtoon kaivataan.

Tilaisuuden lopuksi Väyrynen tarjosi uusinta kirjaansa ”Huonomminkin olisi voinut käydä” kuulijoiden ostettavaksi.

 

Vuokko Väyrynen pyydettiin puolisonsa viereen, jotta tilaisuuden osanottajat pystyivät taltioimaan myös hänet omiin valokuvakokoelmiinsa. Tässä on minun ottamani kuva Vuokko ja Paavo Väyrysestä!

Tamperelainen Esko Kärkkäinen oli niiden lukuisten henkilöiden joukossa, jotka halusivat ostaa Paavo Väyrysen uusimman kirjan. Tekijän omistuskirjoitus tuli kaupan päälle!

------------------------------------------------

Nyt on varmistunut, että Paavo Väyrynen ei saanut Suomen Keskustasta vastaehdokkaita presidentinvaaliin, joten puoluehallitus asettui 9.9.2011 Väyrysen taakse ja esittää hänen valitsemistaan Keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokoukselle 29.10.2011.

On varmaa, että saamme mielenkiintoisen presidentinvaalitaistelun ja uskon Paavo Värysen mahdollisuuksiin aluksi toiselle kierrokkselle ja siihen, että Värynen toisella kierroksella voittaa Niinistön.

-Esko Erkkilä-