Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Äänestäjä luottaa vain Eduskunnan pöytäkirjojen kertomiin äänestystuloksiin - ei toripuheisiin!

Keskiviikko 5.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset äänestäjät saivat helmikuun 28. päivänä tuntea, että kuinka maakunnan hallituspuolueiden edustajat yksituumaisesti äänestivät Keskustan ja Perussuomalaisten välikysymystä vastaan ja puolustivat Kataisen – Urpilaisen –Virkkusen –linjaa kuntien pakkoliitoksien puolesta.

 

Eduskunnan pöytäkirjoista suoraan kopioitu tieto kertoo vääjäämättömästi, että kaikki paikalla olleet pirkanmaalaiset Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden sekä Kristillisdemokraattien edustajat kannattivat hallituksen kuntapolitiikkaa ja siten myös kuntien pakkoliitoksia:

 

 

*************

 

 

 

Äänestys 1 klo 13.01     Istunto 17/28.02.2014   klo 13.00

1

Hallituksen kuntapolitiikka

 

Ainoa käsittely

Asiakirjat:

VK 1/2014 vp  |

Puhemiehenä toimi puhemies Eero Heinäluoma /sd. Puhemies ei osallistu äänestykseen.

 

Äänestysasettelu:

Nauttii luottamusta / Elsi Kataisen ehdotus

Jaa:

98

Ei:

68

Tyhjiä:

0

Poissa:

33

Yhteensä:

199

Äänestys kansanedustajittain

Ahvenjärvi Sauli /kd

Jaa

 

Myller Riitta /sd

Jaa

Alanko-Kahiluoto Outi /vihr

Jaa

 

Myllykoski Jari /vas

Jaa

Alatalo Mikko /kesk

Ei

 

Mäkelä Outi /kok

Jaa

Anttila Sirkka-Liisa /kesk

Ei

 

Mäkinen Tapani /kok

Jaa

Arhinmäki Paavo /vas

Jaa

 

Mäkipää Lea /ps

Ei

Autto Heikki /kok

Jaa

 

Mäkisalo-Ropponen Merja /sd

Jaa

Backman Jouni /sd

Jaa

 

Männistö Lasse /kok

Jaa

Blomqvist Thomas /r

Poissa

 

Mäntylä Hanna /ps

Ei

Brax Tuija /vihr

Jaa

 

Mäntymaa Markku /kok

Poissa

Donner Jörn /r

Jaa

 

Mölsä Martti /ps

Ei

Eerola Juho /ps

Ei

 

Nauclér Elisabeth /r

Jaa

Eestilä Markku /kok

Poissa

 

Niikko Mika /ps

Ei

Elomaa Ritva /ps

Ei

 

Niinistö Jussi /ps

Ei

Eloranta Eeva-Johanna /sd

Jaa

 

Niinistö Ville /vihr

Jaa

Feldt-Ranta Maarit /sd

Poissa

 

Nylander Mikaela /r

Jaa

Filatov Tarja /sd

Jaa

 

Nylund Mats /r

Jaa

Gestrin Christina /r

Jaa

 

Oinonen Pentti /ps

Poissa

Grahn-Laasonen Sanni /kok

Jaa

 

Ojala-Niemelä Johanna /sd

Jaa

Gustafsson Jukka /sd

Jaa

 

Orpo Petteri /kok

Jaa

Guzenina-Richardson Maria /sd

Jaa

 

Paasio Heli /sd

Jaa

Gästgivars Lars Erik /r

Jaa

 

Paatero Sirpa /sd

Poissa

Haapanen Satu /vihr

Jaa

 

Packalén Tom /ps

Ei

Haavisto Pekka /vihr

Jaa

 

Palm Sari /kd

Jaa

Hakkarainen Teuvo /ps

Ei

 

Paloniemi Aila /kesk

Ei

Halla-aho Jussi /ps

Ei

 

Pekkarinen Mauri /kesk

Ei

Harkimo Leena /kok

Jaa

 

Pekonen Aino-Kaisa /vas

Jaa

Hautala Lasse /kesk

Ei

 

Pelkonen Jaana /kok

Jaa

Heikkilä Lauri /ps

Ei

 

Peltonen Tuula /sd

Poissa

Heinonen Timo /kok

Jaa

 

Piirainen Raimo /sd

Jaa

Hemmilä Pertti /kok

Jaa

 

Pirttilahti Arto /kesk

Ei

Henriksson Anna-Maja /r

Poissa

 

Puumala Tuomo /kesk

Ei

Hiltunen Rakel /sd

Jaa

 

Rajamäki Kari /sd

Jaa

Hirvisaari James /m11

Ei

 

Rantakangas Antti /kesk

Ei

Holmlund Anne /kok

Jaa

 

Rauhala Leena /kd

Jaa

Hongisto Reijo /ps

Ei

 

Ravi Pekka /kok

Jaa

Huovinen Susanna /sd

Poissa

 

Rehula Juha /kesk

Ei

Ihalainen Lauri /sd

Jaa

 

Reijonen Eero /kesk

Ei

Immonen Olli /ps

Ei

 

Risikko Paula /kok

Jaa

Jalonen Ari /ps

Ei

 

Rossi Markku /kesk

Poissa

Jaskari Harri /kok

Jaa

 

Rundgren Simo /kesk

Ei

Jokinen Kalle /kok

Jaa

 

Ruohonen-Lerner Pirkko /ps

Ei

Joutsenlahti Anssi /ps

Ei

 

Räsänen Päivi /kd

Jaa

Jungner Mikael /sd

Jaa

 

Saarakkala Vesa-Matti /ps

Poissa

Jurva Johanna /ps

Ei

 

Saarikko Annika /kesk

Poissa

Juvonen Arja /ps

Ei

 

Saarinen Matti /sd

Jaa

Jääskeläinen Jouko /kd

Jaa

 

Salolainen Pertti /kok

Jaa

Jääskeläinen Pietari /ps

Ei

 

Salonen Kristiina /sd

Jaa

Kaikkonen Antti /kesk

Ei

 

Sankelo Janne /kok

Poissa

Kalli Timo /kesk

Ei

 

Sarkomaa Sari /kok

Jaa

Kalliorinne Risto /vas

Jaa

 

Sasi Kimmo /kok

Poissa

Kalmari Anne /kesk

Ei

 

Satonen Arto /kok

Jaa

Kanerva Ilkka /kok

Jaa

 

Savola Mikko /kesk

Ei

Kantola Ilkka /sd

Jaa

 

Sinnemäki Anni /vihr

Jaa

Karhu Saara /sd

Poissa

 

Sipilä Juha /kesk

Poissa

Kari Mika /sd

Jaa

 

Skinnari Jouko /sd

Jaa

Karimäki Johanna /vihr

Jaa

 

Soini Timo /ps

Ei

Katainen Elsi /kesk

Ei

 

Soininvaara Osmo /vihr

Jaa

Katainen Jyrki /kok

Poissa

 

Soukola Ismo /ps

Ei

Kataja Sampsa /kok

Poissa

 

Stubb Alexander /kok

Poissa

Kauma Pia /kok

Jaa

 

Suutari Eero /kok

Jaa

Kerola Inkeri /kesk

Ei

 

Taimela Katja /sd

Jaa

Kettunen Pentti /ps

Ei

 

Tainio Hanna /sd

Jaa

Kiljunen Anneli /sd

Jaa

 

Tiainen Eila /vas

Jaa

Kiuru Krista /sd

Poissa

 

Tiilikainen Kimmo /kesk

Ei

Kiuru Pauli /kok

Jaa

 

Toivakka Lenita /kok

Jaa

Kivelä Kimmo /ps

Ei

 

Toivola Jani /vihr

Poissa

Kiviniemi Mari /kesk

Ei

 

Tolppanen Maria /ps

Ei

Kiviranta Esko /kesk

Ei

 

Tolvanen Kari /kok

Jaa

Kokko Osmo /ps

Ei

 

Torniainen Ari /kesk

Ei

Komi Katri /kesk

Poissa

 

Tossavainen Reijo /ps

Ei

Kontula Anna /vas

Jaa

 

Tuomioja Erkki /sd

Jaa

Kopra Jukka /kok

Jaa

 

Tuppurainen Tytti /sd

Poissa

Korhonen Martti /vas

Poissa

 

Turunen Kaj /ps

Ei

Korhonen Timo V. /kesk

Ei

 

Tuupainen Kauko /ps

Ei

Koskela Laila /ps

Ei

 

Tynkkynen Oras /vihr

Jaa

Koskinen Johannes /sd

Jaa

 

Tölli Tapani /kesk

Ei

Kumpula-Natri Miapetra /sd

Jaa

 

Uotila Kari /vas

Jaa

Kurvinen Esko /kok

Jaa

 

Urpalainen Anu /kok

Jaa

Kuusisto Merja /sd

Jaa

 

Urpilainen Jutta /sd

Poissa

Kyllönen Merja /vas

Jaa

 

Vahasalo Raija /kok

Jaa

Kymäläinen Suna /sd

Jaa

 

Wallin Stefan /r

Poissa

Kärnä Jukka /sd

Jaa

 

Wallinheimo Sinuhe /kok

Jaa

Kääriäinen Seppo /kesk

Ei

 

Vapaavuori Jan /kok

Poissa

Lapintie Annika /vas

Jaa

 

Vehkaperä Mirja /kesk

Poissa

Lauslahti Sanna /kok

Jaa

 

Vehviläinen Anu /kesk

Ei

Lehti Eero /kok

Jaa

 

Wideroos Ulla-Maj /r

Poissa

Lehtomäki Paula /kesk

Ei

 

Viitamies Pauliina /sd

Jaa

Leppä Jari /kesk

Ei

 

Viitanen Pia /sd

Jaa

Lindström Jari /ps

Ei

 

Vikman Sofia /kok

Jaa

Lindtman Antti /sd

Jaa

 

Virkkunen Henna /kok

Poissa

Lintilä Mika /kesk

Ei

 

Virolainen Anne-Mari /kok

Jaa

Lipponen Päivi /sd

Jaa

 

Virtanen Erkki /vas

Jaa

Lohela Maria /ps

Ei

 

Virtanen Pertti /ps

Ei

Lohi Markus /kesk

Ei

 

Vähämäki Ville /ps

Ei

Louhelainen Anne /ps

Ei

 

Väätäinen Juha /ps

Poissa

Maijala Eeva-Maria /kesk

Ei

 

Väätäinen Tuula /sd

Poissa

Matikainen-Kallström Marjo /kok

Jaa

 

Yrttiaho Jyrki /vr

Ei

Mattila Pirkko /ps

Ei

 

Zyskowicz Ben /kok

Jaa

Modig Silvia /vas

Poissa

 

Östman Peter /kd

Jaa

Mustajärvi Markus /vr

Ei

 

 

Pirkanmaalaisista kansanedustajista SDP:n Saara Karhu sekä Kokoomuksen Kimmo Sasi eivät osallistuneet äänestykseen.

On luonnollista, että Keskustan Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti olivat äänestyksessä kuntien pakkoliitoksia vastaan!

 

 

**********

 

 

Viittaan juttuni otsikossa kansanedustajien toripuheisiin ja niiden totuudenvastaisuuteen.

 

 

 pakkoliitokset

 

 

Pirkanmaalaiset saivat kansanedustajien toimien ja puheiden ristiriitaisuudesta vahvan näytön, kun entinen opetusministeri ja nykyinen kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoi 1.3.2014 ilmestyneessä Aamulehden ilmoituksessaan olevansa tavattavissa Keskustorin markkinoilla maanantaina 3.3.2014 ja teemana ilmoituksessa oli raflaavasti:

 

”EI KUNTIEN

PAKKOLIITOKSILLE”

 

 

Käsittämättömän nopeaa takinkääntämistä – helmikuun viimeisenä päivänä kuntien pakkoliitosten puolesta Eduskunnassa ja jo seuraavana päivänä lehti-ilmoituksessa niitä vastaan!

 

Harmi, että kuluttajansuojasäännökset eivät koske politiikkojen toimintaa!

 

Onneksi Eduskuntavaalit ovat ainakin joka neljäs vuosi ja silloin äänestäjät pystyvät osoittamaan, että voidaanko heitä vetää nenästä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntien pakkoliitokset, Tampereen kehyskuntien pakkoliitokset, Kokoomus puoltaa kuntien pakkoliitoksia, pirkanmaalaiset kansanedustajat kuntien pakkoliitosten puolesta, Jukka Gustafsson, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, ei kuntien pakkoliitoksille,

Tunnen huonoa omaatuntoa, sillä niin harvoin olen käynyt Tampereen museoissa!

Sunnuntai 2.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on lähes 129.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö – Eläkeliiton jäsenmäärä on enemmän kuin puolet Suomen kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteisestä  jäsenmäärästä.

 

Eläkeliitolla on 402 paikallisyhdistystä ja toimin erään niistä – Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry – puheenjohtajana.

 

Toimintamme eräs runko ovat joka toinen maanantai tapahtuvat Maanantaitapaamiset.

 

Kokoonnumme Marttalassa Hämeenpuisto 39 A klo 11.00 – tapaamistemme ajankohdat voit varmistaa nettisivuiltamme googlaamalla vaikkapa näin: ”Eläkeliitto Tampere”. Olemme päivittämässä nettisivujamme, mutta keskeiset seikat toiminnastamme näkyvät siellä jo nyt.

 

 

 

Pyrimme aina saamaan kokoontumisiimme mielenkiintoisen ja ajankohtaisen alustajan.

 

 

museo1

 

Vieraamanne 24.2.2014 oli tuotantojohtaja Toimi Jaatinen Tampereen Museotoimesta.

 

Tampereelle on systeeminä tilaaja-tuottaja – malli ja se merkitsee, että museotoimenjohtajankin virallinen titteli on tuotantojohtaja – museotoimi kuuluu tuottajaorganisaatioon ja se toimii tuotantojohtajan johdolla!

 

*********

 

Johtaja Jaatisen esitys oli mielenkiintoinen ja hän pystyi lyhyessäkin esityksessään valottamaan sitä monipuolista tarjontaa, jota museot Tampereella tarjoavat.

 

 

 

museo2

 

 

Tampereen museoista on ilmestynyt uunituore esittelyvihkonen ”Tampereen Museot” ja se kannattaa hankkia, kun haluaa tutustua Tampereen museoihin tarkemmin.

 

 

Esittelyvihkosessa on lyhyet esittelyt ja sijaintitiedot mm. seuraavista museoista:

 

  • Lauri Viita –museo
  • Sara Hildénin taidemuseo
  • Amurin työläismuseokortteli
  • Muumilaakso
  • Hiekan taidemuseo
  • Lenin-museo
  • Emil Aaltosen museo
  • Vakoilumuseo
  • Työväenmuseo Werstas
  • TR1 Taidehalli, Mediamuseo Rupriikki
  • Suomen Jääkiekkomuseo
  • Museokeskus Vapriikki
  • Poliisimuseo
  • Teiskon museo
  • Mobilia auto- ja tiemuseo (sijaitsee Kangasalla)
  • Villa Varalan liikuntamuseo

 

 

Johtaja Jaatisen esitys sisälsi useita mielenkiintoisia Tampereen museoihin liittyviä tietoja.

 

Hän valotti myös joitain tulevaisuudennäkymiä Tampereen museotoimesta.

 

  • toukokuussa yleisö pääsee tutustumaan Ruskossa sijaitsevaan museotoimen kokoelmakeskukseen, jossa on varastoituna mm. n. 15.000 taideteosta ja jossa työskentelee 10 konservaattoria
  • Vakoilumuseo on Tampereen tunnetuin museo yhdessä Lenin-museon kanssa
  • Jaatinen totesi aivan oikein, että nykyään ei enää käydä keskustelua siitä miksi Tampereen kaupunki tukee Lenin-museota!
  • aiemmin Helsingin Pääpostin tiloissa toiminut Postimuseo siirtyy Tampereelle ja se avataan Vapriikissa 19.9.2014
  • pyhiinvaelluksista kertova näyttely avataan tammikuussa 2015
  • jääkauden ihmisistä kertova näyttely on tulossa Tampereelle

 

Vuosi 2017 tulee olemaan Suomen Itsenäisyyden Juhlavuosi ja sen tiimoilta on meneillään useitakin museo- ja näyttelyhankkeita.

 

 

museo3

 

 

Vapriikissa avautuu 21.3.2014 Afroditen valtakunta –näyttely.

 
Se kertoo kauneudesta, rakkaudesta ja erotiikasta antiikin ajan Kreikassa, Roomassa, Egyptissä sekä Mesopotamian kulttuureissa. Näyttelyn odotetaan keräävän suuren mielenkiinnon.

 

 

Miten tämän jutun otsikko liittyy Tampereen museotoimeen?

 

 

Otsikkototeamus oli keskeinen seikka, kun kiitin johtaja Toimi Jaatista mielenkiintoisesta esityksestä!

 

Nyt pitää toimia siten, että jatkossa en tuon syyn vuoksi koe huonoa omaatuntoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimi Jaatinen, Tampereen Museot, Lenin-museo, Postimuseo, Vapriikki, Työväenmuseo Werstas, Vakoilumuseo, Sara Hildénin museo, Muumilaakso, Mobilia automuseo, Amurin työläismuseokortteli, Tampereen taidemuseo,

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

Tiistai 25.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lähetin Aamulehden ”Lukijalta”-palstalle tarjoamani jutun lehdelle 16.2.2014.

 

Juttuni koski Tampereen kaupungin päätöstä, jolla se on luopumassa Teisko-Aitolahti –alueella yksityisteiden valaistuksesta ja siirtämässä vastuun tiekunnille.

 

Aamulehti julkaisi juttuni eilen eli 24.2.2014.

 

teisko-aitolahtivalaistus

Alla kirjoitukseni teksti:

 

 

*****************

 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

 

Tampereen kaupunki on luopumassa yksityisteiden valaistuksesta pohjoisella suuralueellaan.

 

Asia on harmillinen alueen asukkaille, mutta Tampereen päätös on suuri palvelus niille, jotka vastustavat Suur-Tampereen syntymistä.

 

Päätös osoittaa, että Tampereen kaupungin päättäjiltä ei heru pienintäkään myötätuntoa niille, jotka asuvat hieman etäämmällä suunnitellusta ratikkareitistä.

 

Suunnitelmassa ei ole kysymys säästöistä vaan siitä, että päättäjät haluavat sulkea sivummalla asuvat kaikkien palvelujen ulkopuolelle.

 

Tampereen kehyskuntien ei kannata asettaa hyvää palvelukykyään ja taloudellista asemaansa kyseenalaiseksi, sillä kuntaliitos toisi niille ainoastaan ongelmia ja palvelujen karsimista.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

**************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Tampereen Lakalaivaan/Härmälään pitää pääradalle saada asema, joka palvelisi Pirkka-hallissa järjestettäviä messuja ja muita yleisötapahtumia

Sunnuntai 23.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle on suunniteltu ja osin päätettykin useita jättihankkeita, joita voidaan perustellusti kritisoida.

 

Rantaväylän tunneli ja Sulkavuoreen sijoitettava jätevesien keskuspuhdistamo ovat päätetyistä investoinneista sellaisia, joille ei järkiperusteisia perusteita löydy.

 

Pelkään, että toukokuussa Tampereen kaupunginvaltuusto tekee oikein emämunauksen, jos se silloin päättää kaupunkiraitiotien rakentamisesta Tampereelle.

 

Kuulin tällä viikolla, että ratikkapäätös ilmeisesti kuitenkin siirretään seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen – toivottavasti ratikkapäätöstä ei tehdä silloinkaan.

 

Kannatan Tampereen suurista päätöksistä Keskusareenan rakentamista, sillä se merkitsisi Tampereen nousemista todellisten kulttuuri- ja tapahtumakaupunkien joukkoon.

 

Keskusareena on pääosin yksityisin varoin nouseva hanke, joka olisi vahva vastaisku Helsingin sekä myös Turun heiveröisille hankkeille omia suurtapahtumat Helsinkiin ja Turkuun.

 

Keskusareena-hanke on kuitenkin ”pitkissä kantumissa” ja ehdotankin, että Lakalaivaan/Härmälään rakennettaisiin pääradalle asema, josta olisi vaivaton kävely-yhteys Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen eli tuttavallisemmin Pirkka-halliin!

 

Härmälän asema toimisi samoin kuin Pasila ennen Helsinkiä eli pysäkkinä Pirkka-halliin meneviä messuasiakkaita varten.

 

Pasila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen ja uskon, että Härmälän asemalla olisi mahdollisuuksia kohota Suomen rautatieasemien joukossa merkittävään asemaan, jos se perustettaisiin!

 

Annan ideani vapaasti käytettäväksi!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pasila, Pasilan asema, Pasilan rautatieasema, Helsingin rautatieasema, Messukeskus, Helsingin Messukeskus, Härmälän asema, Lakalaivan asema, Pirkka-halli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, TESC,

Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on liian harvojen nähtävillä

Perjantai 21.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saan erilaisten palaverien ja neuvottelujen ansiosta melko usein käydä Tampereen Keskusvirastotalolla.

 

Valtuustosalin aulassa sijaitseva Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on vuosien saatossa kuitenkin jäänyt minultakin liian vähälle huomiolle.

 

Osallistuin eilen valtuustosalissa järjestettyyn eläkeläistapahtumaan ja sen jälkeen paneuduin tarkemmin kuvanveistäjä, taidegraafikko ja taidemaalari Kimmo Kaivannon vuonna 1976 maalaamaan Tori –maalaukseen.

Kimmo Kaivanto syntyi vuonna 1932 ja kuoli vuonna 2012.

 

 

 

tori1

 

 
Taideteos koostuu kolmestatoista erillisestä maalauksesta, joiden kaikkien kuva-aihe liittyy kiinteästi Tampereeseen ja sen kehitysvaiheisiin.

 

Taideteos on kooltaan useita metrejä suuntaansa.

 

Sain eilen ”alkeisopetusta” eri kuva-aiheista, mutta huono-oppisena en ehtinyt omaksua saamaani opetusta.

 

 

Otin erilliset kuvat kaikista kuva-aiheista ja tässä ne ovat ilman selityksiä:

(Maalaukset on suojattu lasilla ja lasipinnat heijastelevat. Sen lisäksi jonkun kuvan tarkennus ei onnistunut, mutta älkää antako näiden häiritä!)

 

 

tori2

 

 

 

tori3

 

 

 

tori4

 

 

 

tori5

 

 

 

tori6

 

 

 

tori7

 

 

 

tori8

 

 

 

tori9

 

 

 

tori10

 

 

 

tori11

 

 

 

tori12

 

 

 

tori13

 

 

 

tori14

 

 

 

On harmillista, että tähän Kimmo Kaivannon teokseen on vain harvoilla mahdollisuus vaivattomasti tutustua, sillä se sijaitsee Keskusvirastotalon viidennessä kerroksessa.

 

Siihen toki varmaan pääsee tutustumaan, kun esittää asiansa Keskusvirastotalon vahtimestareille, mutta melkoista oma-aloitteisuutta teokseen tutustuminen vaatii.

 

 

-Esko Erkkilä-  

2 kommenttia . Avainsanat: Kimmo Kaivanto, kuvanveistäjä Kimmo Kaivanto, taidegraafikko Kimmo Kaivanto, taidemaalari Kimmo Kaivanto, Tori -maalaus, Tori - maalaus Tampereella, Tampereen valtuustosalin aula,

Tampereen kaupungin suunnitelmilla luopua Teisko-Aitolahti -alueella yksityisteiden valaistuksesta on kauaskantoisia vaikutuksia

Keskiviikko 19.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut, että se luopuu Teisko-Aitolahti – alueella sijaitsevien yksityisteiden valaistuksesta ja luovuttaa yksityisteiden valaistuksen tiekuntien huolehdittavaksi.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys ry jättivät Tampereen kaupungille asiaa koskevan muistuksen 16.2.2014.

 

 

Muistutuksemme kuuluu näin:

 

***********

 

 

MUISTUTUS

ASIA: Aitolahti - Teisko alueella olevien yksityisteiden tievalaistuksen luovuttaminen tiekunnille.

 

Tehdyn katusuunnitelman mukaan kaupunki on luovuttamassa yksityisteiden tievalaistuksen tiekuntien hoidettavaksi. Mikäli tiekunnat eivät ota valaistusta hoitoonsa ja omistukseensa, kaupunki purkaa kustannuksellaan tievalaistuksen suunnitelluilta alueilta.

Keskustan Teisko - Aitolahti paikallisyhdistys käsitteli kokouksessaan asiaa ja haluaa antaa suunnitelmasta muistutuksen.

Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa. Suunnitellulla toimenpiteellä asetetaan kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Kaupungin tulee kohdella asukkaitaan tasavertaisesti. Valaistuksella on erittäin suuri merkitys alueen liikenneturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden takaamisessa. Syksyn ja talven pimeänä aikana tarvitaan katuvalaistusta, jotta kulkeminen olisi turvallista ja ylipäätään mahdollista. Koska valaistukset ovat pääosin risteysalueilla, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, mikäli valaistusta ei ole.

Suunnitelmassa olevien valopisteiden määrä (238 kpl) on noin 0,06 % kaupungin koko katuvalaistuksesta. Vuosikustannukset näistä ovat n. 20 000 euroa sisältäen energian ja kunnossapidon. Kustannuserän tuoma liikenneturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden hyöty on huomattavasti suurempi kuin poistosta saatava säästö.

Tiekuntien kanssa ei ole neuvoteltu ennen suunnitelmien nähtäville asettamista.  Suunnitelma koskee 19 tiekuntaa.  Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa valaistusta hoitaakseen kustannussyistä. Valaistuksen uusiminen nykyisten valaisintyyppien muuttuessa laittomiksi, liittymät ja uudet keskukset joillakin alueilla ovat liian merkittävä kustannuserä pienille tiekunnille. Valaistuksen katsotaan olevan myös veroista kerättyä vastinetta alueella.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulisi kustannussäästöjä kartoittaa muualta.

Esitämme, että kaupunki luopuu suunnitelmasta yksityisteiden katuvalaistuksen luovuttamisesta tiekunnille tai ainakin siirtää ratkaisun tekoa ja neuvottelee yhteistyössä tiekuntien kanssa sopivasta ratkaisusta yksityisteiden valaistuksen hoitamiseksi.

 

Teiskossa 16.2.2014

Keskustan Teisko - Aitolahden py. ry          Keskustan Tampereen kj. ry

pj. Jorma Kuitunen                                           pj. Esko Erkkilä

 

***********

 

Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että Tampereen kaupungin tekemällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä se merkitsee selkeää linjanvetoa  Suur-Tampereen muodostumista vastaan.

 

Teisko liittyi Tampereeseen vuonna 1972 ja Aitolahti jo vuonna 1966.

 

Kuntaliitosten jälkeen Tampere on jättänyt Aitolahden sekä Teiskon alueet takamaakseen ja keskeiset päättäjät suhtautuvat Teiskoon sekä Aitolahteen väheksyvästi, suorastaan vihamielisesti.

 

Kannattaa todeta, että Teiskon sekä Aitolahden alueilla Keskustalla on puolueista suurin kannatus!

 

Nyt suunnitteilla oleva yksityisteiden valaistuksesta luopuminen on uusin esimerkki Teiskon ja Aitolahden alueiden sortamisesta.

 

Asia on hankala Teiskon ja Aitolahden asukkaille, mutta antaa Tampereen kehyskunnille eli Kangasalle, Lempäälälle, Vesilahdelle, Nokialle, Pirkkalalle sekä Ylöjärvelle selkeän viestin, että niiden ei pidä edes harkita kuntaliitoksia Tampereen kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Jorma Kuitunen, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että myös kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia ja tekemään tulosta!

Perjantai 7.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä, kun Tampereen Infra Liikelaitos toimitti eilen julkisuuteen seuraavan tiedotteen:

 

 

************

 

 

Tampereen Infra Liikelaitos teki ylijäämäisen tuloksen

 

Tampereen Infra saavutti vuonna 2013 ylijäämäisen tuloksen ensimmäisen kerran markkinahintoihin siirtymisen jälkeen.

 

Liikeylijäämäksi muodostui 1,5 miljoonaa euroa. Tulos oli 1,7 miljoonaa euroa tavoitetta parempi. Edellisestä vuodesta 2,9 miljoonaa euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 miljoonaa euroa pienemmällä liikevaihdolla.

 

Liikevaihdon lasku johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen rakentamisen tasaantumisesta. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan.

 

Liikevaihdoksi muodostui 60,9 miljoonaa euroa.

 

Tuottavuus on kehittynyt myönteisesti. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä ja tätä ei ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuutta on parannettu kulurakenteeseen ja yritysmäisiin toimintatapoihin liittyvillä toimenpiteillä. Hyvää tulosta ovat lisäksi edesauttaneet loppuvuoden pitkään jatkunut rakentamiskausi ja aurauslähtöjen vähäisyys.

 

Tampereen Infra on läpikäymässä valtuuston päättämää vaativaa viiden vuoden kehittämisohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Liikelaitos ylitti jo toisena vuonna peräkkäin sille ohjelmassa asetetut taloustavoitteet.

 

Vuosi 2013 oli liikelaitokselle myönteisen kehityksen vuosi myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä myönteinen suunta jatkui jo toista vuotta peräkkäin.

 

- Kolme vuotta sitten elimme aika vaikeita aikoja ja näistä vaikeuksista olemme selvinneet. Ylijäämäinen tulos antaa meille hienon ponnistuspohjan tulevaisuuteen. Henkilöstön usko liikelaitoksen pärjäämiseen on selvästi noussut, arvioi toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Liikelaitoksen henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilöstömäärän sopeuttamiseen liittyvä ja kaupungin sisäisiä työmarkkinoita hyödyntänyt uudelleensijoitusohjelma saatiin etupainotteisesti päätökseen vuonna 2013.

 

- Tampereen Infran henkilöstöllä on tärkeä tehtävä: pidämme Tampereen pyörät pyörimässä ja Tampereen viihtyisänä. Olemme tekemässä Tampereen tulevaisuutta. Tästä tärkeästä tehtävästä olemme suoriutuneet aiempaa tuloksekkaammin, korostaa toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Tampereen Infra tuottaa palveluja kadunpidon ja kaupunkiympäristön elinkaaren eri vaiheisiin kaupungin sisäisille asiakkaille. Palveluvalikoimaan kuuluvat suunnittelu, paikkatietoon liittyvät palvelut sekä rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi Tampereen Infra vastaa kaupungin ajoneuvokaluston (mukaan luettuna Tampereen Kaupunkiliikenteen linja-autot) korjaamopalveluista sekä tarjoaa auto- ja kuljetuspalveluja.

 

Tampereen Infra

Jokipohjantie 24

33800 Tampere

 

 

*************

 

Olen saanut seurata Tampereen Infran taivalta sen perustamisesta eli 1.1.209 alkaen.

 

Toimin edellisen vaalikauden ajan Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ja viime vuoden alusta alkaen johtokunnan jäsenenä, joten Infra-taustaa minulla on nyt viiden vuoden ajalta.

 

Infrassa johtokuntatyöskentely on ollut yritysmäistä ja siellä ei ole politikoitu – se lieneekin merkittävä syy, että Infra on nyt taloudellisesti terve yksikkö.

 

Allekirjoitan mielipiteen, joka kuuluu näin:

”Infran tehostamistoimenpiteet pelastivat Tampereen kaupungin oman tuotannon!”

 

Infran esimerkki osoittaa, että kaikkea ei kaupungeissa ja kunnissa tarvitse eikä pidä yksityistää.

 

Kunnallisen liikelaitoksen ja myös kunnan muidenkin yksiköiden pärjääminen vaatii päätöksentekijöiltä selkeää tahtotilaa – se vaatii pätevän toimivan johdon, se vaatii motivoituneen sekä osaavan henkilöstön ja se vaatii sellaisen luottamushenkilöjohdon, joka omaa monipuolisen kokemuksen yhteiskunnan eri alueilta, jotta se pystyy yhtenäisenä johtokuntana sparraamaan toimivaa johtoa yhä parempiin saavutuksiin!

 

Lyhytnäköiselle politikoinnille ei ole sijaa, kun liikelaitosta saatetaan kuntalaisten kannalta hyvään iskuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Infra teki ylijäämäisen tuloksen,

EU:n päätöksistä 2/3 kytkeytyy kunta-asioihin

Lauantai 1.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaiset organisaatiot. 

Kuntaliitolla on kolmen hengen toimisto Brysselissä.

 

 

kuntab1

 

 

Sain tutustua Kuntaliiton Brysselin toimiston toimintaan tammikuun 27. päivänä, kun osallistuin mielenkiintoiselle opintomatkalle Brysseliin. Osanottajia matkallamme oli parisenkymmentä.
 

 

 

kuntab2

 

 

Kuntaliiton Brysselin toimiston toimintaa meille esitteli johtaja Henrik Rainio.
 
Kuntaliiton toimisto työskentelee kolmen hengen vahvuudella.
 
Toimiston tehtävänä on toimia Kuntaliiton, kuntien ja kuntayhtymien yhteydenpito- ja edunvalvontaväylänä Euroopan unioniin.

 

 

 

kuntab3

 

 

Toimisto sijaitsee ”Euroopan Kuntatalossa” – House of Cities, Municipalities & Regions - ja kävelymatkan päässä keskeisimmistä EU-instituutioista.

 

Kuntaliiton kanssa talon neljännessä kerroksessa hoidetaan mm. seuraavien maiden kuntaedunvalvontaa:

 

  • Ruotsi
  • Norja
  • Tanska
  • Islanti
  • Viro
  • Liettua
  • Latvia
  • Skotlanti

 

Saman talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee mm. ”Tampere Region EU Office” , joka vuodesta 2010 alkaen on vastannut koko Pirkanmaan EU-edunvalvonnasta. ”Officen” palveluksessa on kaksi henkilöä.

 

Tampere Region EU Officen kanssa samassa kerroksessa toimivat mm. seuraavien eri alueiden edunvalvontayksiköt:

 

  • Amsterdam
  • Haag
  • Rotterdam
  • Utrecht
  • Lyon
  • Makedonia
  • Skopje

 

”Euroopan Kuntatalon” yksiköiden luetteleminen antaa kuvan siitä edunvalvontatoiminnasta, jota eri maiden kuntaliitot ja eri alueet Brysselissä harjoittavat.

 

Käyntimme Kuntaliiton toimistolla oli Brysselin-matkamme ensimmäinen tutustumiskohde ja jo sen aikana meille selvisi sen työn tärkeys, jota mm. Kuntaliitto Brysselissä harjoittaa.

 

 

kuntab4

 

 

Johtaja Rainio esitteli niitä onnistumisista, joihin Kuntaliitto ja sen Brysselin toimisto ovat viime aikoina pystyneet vaikuttamaan.

 

Dian teksti näkyy kuvassa heikosti ja sen vuoksi lyhyesti neljä onnistumista:

 

 

  • Pankkisääntelyvelvoitteen osalta saatiin kuntia rahoittaville erityisluottolaitoksille oma menettely ja sen saaminen merkitsi suurta helpotusta kuntien rahoituskustannuksille. Tässä työssä oli tärkeässä roolissa mm. Olli Rehn´n kabinetti.

 

  • Energiatehokkuusdirektiivi saatiin muuttumaan siten, että energiatehokkuutta on toki parannettava, mutta sitovaa lukuarvoa ei ole olemassa. Tämän osalta mm. alueiden komitea teki hyvää työtä. Vaarana oli se, että kuntataloudelle olisi muodostunut 600 – 700 miljoonan euron suuruinen kiinteä lisävelvoite.

 

  • MEP Riikka Pakarisen työ oli keskeisellä sijalla, kun Itä- ja Pohjois-Suomen osuus EU-rahoituksen erityistuesta 2014 – 2020 oli vaarassa tippua tasolle 1,1 miljardia euroa. Nyt se saatiin neuvoteltua tasolle 1,32 mrd. €!

 

  • Hankintadirektiivin käsittelyssä Kuntaliitto sai mm. MEP Anneli Jäätteenmäen kanssa toimimalla parannuksia alkuperäisiin esityksiin. Nyt kunnilla ja julkishallinnolla on mahdollisuus pilkkoa hankintoja ja se antaa paremmat mahdollisuudet esim. alueellisille pienyrityksille pärjätä julkisen puolen hankinnoissa.

 

******************

 

 

Täytyy muistaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon järjestämisessä, sillä se on jäsenmaiden sisäinen asia.

 

EU vaikuttaa kuitenkin kuntasektoriin yhä enemmän eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta.  Ruotsin kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa 50 – 60 prosenttiin niistä päätöksistä, jotka tehdään alue- ja paikallistasolla.

 

Kaikki Brysselissä tapaamamme tahot pitivät toukokuussa järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja tärkeinä ja niin myös Kuntaliitto. Loppuvuodesta Kuntaliitonkin päähuomio keskittyy uuden komission prioriteetteihin sekä uusiin parlamentin jäseniin.

 

 

Kuntaliiton osalta EU-edunvalvonnan keskeisiä kysymyksiä ovat tänä vuonna mm.:

 

  • julkisen talouden EU-sääntely
  • tietosuoja-asetus
  • hankintojen uudistaminen ja sähköinen laskutus
  • jätelainsäädännön uudistaminen
  • vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

 

***********

 

kuntab5

 

 

Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio kertoi, että samassa talossa sijaitsee kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n eli Council of European Municipalities and Regions´n toimisto.

 

Suomen Kuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen CEMR:n suuntaan, sillä niin menetellen saa Euroopan unionissa läpi suomalaisia näkemyksiä.

 

 

************

 

Totesin jo edellä, että Kuntaliiton Brysselin toimistolla on tärkeä rooli kuntien edunvalvonnassa. Kuntien edunvalvonta on suoraan kuntalaisten edunvalvontaa ja sen vuoksi Kuntaliiton Brysselin toimiston työlle pitää antaa arvoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Kuntaliitto, Kuntaliitto, Kuntaliiton Brysselin toimisto, Henrik Rainio, House of Cities Municipalities & Regions, Euroopan Kuntatalo, Tampere Region EU Office, Olli Rehn, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Bryssel 2014, CEMR,

Tampereen valtaapitävät vähät välittävät senioriväestön hyvinvoinnista - ei, vaikka parannuksia ehdottaakin kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu

Torstai 30.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa näyteltiin erikoinen näytelmä 20.1.2014, kun käsiteltiin kokoomuslaisen kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel´n valtuustoaloitetta joukkoliikenteen eläkeläislipun ikärajan alentamiseksi ja voimassaoloajan pidentämiseksi.

 

Sen verran pitää tarkentaa Schafeitelin valtuustoaloitetta, että Tampereen joukkoliikenteessä ei ole eläkeläislippua, mutta seniorilippu on.

 

Seniorilippu myönnetään tamperelaisella, joka on täyttänyt 65 vuotta ja sen etu on 50 % matkoilla, jotka lipunhaltija tekee klo 9.00 – 14.00 välisenä aikana.

 

Schafeitel ehdotti valtuustoaloitteessaan, että seniorilipun ikärajaan pudotettaisiin kahdella vuodella ja että seniorialennus koskisi klo 9.00 – 14.00 välisen ajan lisäksi iltaliikennettä klo 18.00 – 23.00 välillä.

 

 

 

scha1

 

 

 

On valitettavaa, että Yrjö Schafeitel´n (kuvassa) valtuustoaloite ei saanut hänen itsensä lisäksi ketään muuta kokoomuslaista kannattamaan aloitetta.

 

Myös kaikki SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden sekä RKP:n ainoa edustaja halusivat yhdessä kokoomuksen kanssa tarjota kylmää kyytiä senioreille!

 

Arvostan, että kaikki Keskustan läsnä olleet valtuutetut eli

 

  • Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

  • Matti Järvinen

ja

 

 

scha2

 

 

  • Tuomo Räihä

 

…kannattivat Schafeitelin aloitetta ja siten osoittivat antavansa arvon senioreille.

 

 

On mainio asia, että Tampereen Sitoutumattomien Lasse ”Oka” Oksanen, kristillisdemokraattien Leena Rauhala sekä Satu Sipilä, SKP:n Jari Heinonen ja kaikki perussuomalaiset kannattivat äänestyksessä Schafeitelin aloitetta.

 

 

 

scha3

 

 

 

Äänestyksen jälkeen voitiin todeta, että Schafeitelin aloitetta kannatti 17 kaupunginvaltuutettua ja loput 50 kaupunginvaltuutettua eivät halunneet antaa sitä arvostusta senioreille, joka heille kuuluisi.

 

 

Surullista, että Tampereen kaupunginvaltuutettujen enemmistö haluaa kohdella senioreita näin kylmästi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen joukkoliikenne, Tampereen joukkoliikenteen seniorilippu, Tampereen joukkoliikenteen eläkeläislippu, Yrjö Schafeitel, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Matti Järvinen, Tuomo Räihä, Leena Rauhala, Lasse Oksanen, Keskustan Tampereen valtuustoryhmä,

Kuu haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen keskeisille nähtävyyksille

Keskiviikko 29.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla on tapana pitää kamera mukanani, kun liikun kaupungilla tai muualla.

 

Olen tähän juttuun koonnut muutamia ottamiani kuvia, joissa kuu-ukko haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen nähtävyyksille:

 

 

 

kuuukko1

 

 

Marraskuun 16. päivänä, kun ajoin kohti kotia Pispalanvaltatiellä huomasin, että kuu-ukko oli tervehtimässä Näsinneulaa.
 
Kello osoitti 16.32.

 

 

 

Seuraavat kuvat ovatkin kuvattu peräkkäisinä iltoina Tampereen Keskustorilla.

 

Kyseessä on ”palaveririkas” ajanjakso, sillä osallistuin sillä viikolla kaikkiaan ainakin yhdeksään eri palaveriin ja kaikki palaverit olivat keskikaupungilla.

Ennen palavereita, niiden välillä ja osin palavereiden jälkeen oli mukava huomata kuu-ukon huomioineen Tampereen!

 

 

 

kuuukko2

 

 

Tässä maanantaina 13.1.2014 klo 16.41 kuvatussa kuvassa kuu haluaa olla Vanhan kirkon kellotapulin huipulla.

 

 

 

kuuukko3

 

 

Seuraavana päivänä eli tiistaina 14.1.2014 klo 16.55 kuu-ukko kipusi Tampereen Teatterin lipputangon nupiksi!

 

 

kuuukko4

 

 

Keskiviikkona eli 15.1.2014 klo 20.47 kuu-ukolla oli vuorossa halu asettautua Tampereen Keskustorilla seisovan komean joulukuusen latvatähdeksi.

 

 

kuuukko5

 

 

Torstaina 16.1.2014 klo 21.59 kuu halusi ensin poseerata Tampereen Keskustorilla sijaitsevan tehtailija Wilhelm von Nottbeckin lahjoittaman suihkukaivon päällä…

 

 

 

 

kuuukko6

 

 

 

…ja muutamaa minuuttia myöhemmin se möllötti Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehtaan savupiipun päällä!

 

 

Pilvettömät täysikuun ajat ovat valokuvaajalle hienoja hetkiä saada talteen niitä retkiä, joilla kuu-ukko kulloinkin haluaa kuljeskella!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Muistutan, että kuviani saa käyttää vapaasti – olen tietysti iloinen, jos niiden käytöstä kerrotaan minulle vaikkapa sähköpostilla tai puhelimella pirauttaen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Näsinneula, Vanha kirkko, Vanhan kirkon kellotapuli, Tampereen Teatteri, Keskustorin suihkukaivo, Wilhelm von Nottbeck, Tako, Takon kartonkitehdas, Metsä Board Tako,

On populistista syyttää tilaaja-tuottaja - mallia kaikista Tampereen ongelmista

Maanantai 27.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry – tuttavallisemmin MSL-Tampere – jonka puheenjohtajana taannoin toimin runsaat pari vuotta, järjesti Kirjastotalo Metson Toivonen-salissa mielenkiintoisen kaikille avoimen yleisötilaisuuden 23.1.2014.

 

 

msl1

 

 

Paikalla oli nelisenkymmentä kiinnostunutta osanottajaa.

 

 

Tilaisuuden alustajana toimi Tampereen kaupungin tilaajajohtaja, vast´ikään eli 22.11.2013 tohtoriksi väitellyt Kari Hakari.

 

Hakarin väitöskirjan nimi on:

”Uusi julkinen hallinta – kuntien hallinnonuudistuksen kolmas aalto?”

Se löytyy googlaamalla vaikkapa näin: "Kari Hakari väitöskirja”.

 

 

MSL-Tampereen järjestämän yleisötilaisuuden julkistettuna teemana oli "Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja –mallin hyvät ja huonot puolet". 

 

 

msl2

 

 

Yleisötilaisuuden avasi MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki

 

 

 

 

msl3

 

 

 

…ja sen johdattelija toimi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

 

msl4

 

 

Tilaajajohtaja Kari Hakari oli otsikoinut esityksenä…

 

 

 

msl5

 

 

…”Tampereen toimintamalli ja tulevaisuudennäkymiä”.

 

 

 

msl6

 

 

Tilaajajohtaja Hakarin mukaan Tampereen toimintamalliin kuuluvat tasavertaisina tilaaja-tuottaja -malli, asiakaslähtöinen prosessiajattelu ja pormestarimalli.

Tilaajajohtaja Hakari, jos kuka tuntee Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja -mallin, sillä hän on sen "isä" ja on tehnyt siitä myös uunituoreen väitöskirjan.

 

 

Kari Hakari kysyi tilaaja-tuottaja –mallia populistisesti arvostelevilta, että minne menet toimintamalli, ei suinkaan, että minne menet tiltu (tilaaja-tuottajamalli)!

 

 

msl7

 

 
Tilaajajohtaja Hakari esitteli Tampereen kaupungin johtoryhmän ja painotti, että siinä ovat edustettuina viisi luottamushenkilöä (pormestari ja neljä apulaispormestaria) ja vain neljä virkamiestä. Tämä jako takaa Hakarin mielestä luottamushenkilöiden sananvallan kaupungin ylimmässä päätöksenteossa.

 

Kannatan pääsääntöisesti tilaaja-tuottaja –mallia, mutta tässä uskallan olla Hakarin kanssa vahvasti eri mieltä – luottamushenkilöiden viisikko samaistuu liian helposti neljän vahvan virkahenkilön mielipiteisiin ja sen vuoksi luottamushenkilöiden sana on varassa hukkua virkahenkilöiden mielipiteiden alle.

 

On myös muistettava, että pormestarit ja apulaispormestarit vaihtuvat neljän vuoden välein, mutta virkahenkilöt istuvat jakkaroillaan kunnallisvaaleista välittämättä.

 

*************

 

Tilaajajohtaja Kari Hakari esitteli asiaansa monien diakuvien avulla ja pääosin kannatan Hakarin esittämiä näkökantoja.

 

Yleisötilaisuudessa pikkupoliitikot halusivat ”loistaa” ja vastustivat vahvasti ”poliittisten pisteiden keruu –mielessä” tilaaja-tuottaja – mallia. On kuitenkin muistettava, että he ovat sen aikoinaan hyväksyneet.

 

Totean selkeästi, että Tampereella on vakavia ongelmia, mutta niiden perussyy ei ole tilaaja-tuottaja –malli.

 

Tunnen läpikotaisin Tampereella teknisen puolen tuottajapuolen ja tiedän, että siellä ei politikointia harrasteta, vaan toiminta on siellä yritysjohtamista.

 

Olin mielissäni, kun tilaajajohtaja peräänkuulutti välttämään politikointia ja painottamaan työskentelyä yritysjohtamiseen. Täydet pisteet tilaajajohtaja Kari Hakarille!

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja toisessa puheenvuorossani kiinnitin seuraaviin asioihin huomiota:

 

  • kuilu tilaajan ja tuottajan välillä pitää poistaa. Tilaajapuolen henkilöt kokevat olevansa arvostetummassa asemassa kuin tuottajat ja tämä harhakuvitelma pitää poistaa

  • Kataisen hallituksen suunnittelemien kunta- ja sote-uudistusten perään ei Tampereella pidä haikailla, sillä ne eivät tule nykyhallituksen kaavailemalla tavalla toteutumaan

  • vammaispalveluihin panostamista pitää lisätä

  • luottamushenkilöt päättävät, virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat

  • palveluja tilataan huonosti. Tilaamiseen on panostettava ja tilaajan koulutusta on lisättävä, jotta tilaajapuolen henkilökuntamäärää voidaan optimoida todellista tarvetta vastaavaksi 

  • sopimukset ovat kaiken toiminnan perusta. Seuraavan vuoden sopimukset on saatava molemmin puolin hyväksytyiksi ”vanhan vuoden” puolella

 

 

Tilaisuuden jälkeen käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja. Niissä tuli esille, että erityisesti terveydenhoidon, vanhuspalvelun ja myös muiden ”pehmeiden” palvelujen puolella tuotantohenkilökunta joutuu työskentelemään vajavaisilla resursseilla. Puuttuu autoja, puuttuu kännyköitä ja puuttuu todellista työnjohtoa, jotta asiat pystyttäisiin hoitamaan kunnolla sekä kustannustehokkaasti.

 

Henkilökohtaisena yhteenvetonani totean, että Tampereen tilaaja-tuottaja – mallin ongelmana on tilaajan tottumattomuus bisneshenkiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan.

 

Ei ole osattu orientoitua siihen, että sitä saa mitä tilaa!

 

 

Kiitän MSL-Tamperetta hienon yleisötilaisuuden järjestämisestä ja toivon, että helmikuun 20. päivänä samassa paikassa järjestettävä tilaisuus on yhtä antoisa!

 

Kuulimme, että silloin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen alustaa vähintään yhtä mielenkiintoisista asioista kuin Kari Hakari 23.1.2014!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tilaaja-tuottaja -malli, tiltu, Tampereen toimintamalli, tilaajajohtaja Kari Hakari, MSL-Tampere, MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki, Kaarina Peltomäki, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, Kari Hakari väitöskirja

Tampereen kehyskuntien pakkoliitoksia innokkaimmin vaatineet kokoomuslaiset itkevät, kun Tampereella toteutettiin seurakuntauudistus

Tiistai 21.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käyty ja käydään vieläkin värikästä keskustelua, kun Kirkkohallituksen päättämä Tampereen seurakuntajako astui voimaan 7.1.2014.

 

Päätös merkitsee, että Tampereelle muodostetaan neljän suuren seurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

 

Ratkaisu varmistui, kun Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Kirkkohallituksen 24.1.2012 Tampereen tuomiokapitulin aloitteesta tekemää päätöstä.

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat nyt:

  • Harjun seurakunta; säilyy entisellään
  • Messukylän seurakunta; entiset Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakunnat
  • Eteläinen seurakunta; entiset Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat
  • Tampereen tuomiokirkkoseurakunta; entiset Kalevan, Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnat
  • Tampereen ruotsalainen seurakunta; säilyy entisellään

 

 

KHO:n päätös merkitsi, että 7.1.2014 vanhat seurakunnat lakkasivat olemasta.

 

 

*********

 

Seurakuntamuutos ei varmaankaan aiheutua muutosta tamperelaisten seurakuntaelämään, mutta paljon porua se on aiheuttanut.

 

Tuntuu hupaisalta, että kiihkeimmin seurakuntamuutosta ovat vastustaneet ne kokoomuslaiset, jotka ovat tiukimmin olleet Tampereen kehyskuntien pakkoliittämisen kannalla!

Luottamushenkilöpaikkojen menettäminen taitaa olla tärkein syy, jonka vuoksi kokoomuslaiset vastustavat tehtyä päätöstä!

 

 

 

**********

 

 

 

punkari

 

 

 

Pisimmälle julkisessa kritisoinnissa (ainakin tähän mennessä) meni lopetetun Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Antti Punkari, kun hän Aamulehdessä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään moitti arkkipiispa Kari Mäkistä.

Avoin kirje oli otsikoitu: 

"Kirkon väärä päätös"

 

 

Luin Punkarin kirjoituksen ja huomasin, että muuttamalla muutamien sanojen kohdalle sanat ”seutukunta”, ”kehyskunnat” tai ”kuntayhteys”, saadaan oikein pätevä kirjoitus, joka rajuin sanakääntein käsittelisi kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen kuntien pakkoliitossuunnitelmia!

 

 

**********

 

 

Olin ennen Tampereen seurakuntauudistusta Härmälän seurakunnan jäsen ja nyt kuulun Tampereen eteläiseen seurakuntaan.

 

Tampereen seurakuntamuutos sopii minulle oikein hyvin, sillä todellinen kotiseurakuntani on edelleen Viljakkalan seurakunta, vaikka sitä virallisesti nykyään kutsutaankin Viljakkalan seurakuntapiiriksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen uusi seurakuntajako, Harjun seurakunta, Messukylän seurakunta, Tampereen eteläinen seurakunta, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, Tampereen ruotsalainen seurakunta, Antti Punkari, Kari Mäkinen, arkkipiispa Kari Mäkinen, Viljakkalan seurakunta,

Kävellen näkee enemmän!

Maanantai 20.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Kehittelin itselleni uuden tavan lenkkeillä, kun käytän hyväkseni Tampereen joukkoliikenteen bussivuoroja!

 

Nousen bussiin lähipysäkilläni, ajan bussilla ”jonnekin” kaupungin alueella ja kävelen kotiin tai vaikkapa Keskustorille, josta taas matkustan takaisin.

 

Tein 10.1.2014 bussimatkan länsi-Tampereelle Myllypuroon ja kävelin linjan 36 päätepysäkiltä kotiin – kävelymatkaa kertyi 21 kilometriä.

 

Mukanani oli kamera ja seuraavassa joitain näkymiä kävelymatkan varrelta:

 

 

mylly1

 

 

Kyseessä oli Tampereen joukkoliikenteen bussilinja numero 36; tällä linjalla palveluntuottajana on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos eli TKL.

 

Muut palveluntuottajat Tampereen joukkoliikenteessä ovat

 

  • Länsilinjat Oy
  • Väinö Paunu Oy
  • Onnibus Oy
  • Tilausliikenne Lauri Möttö Ky

 

 

N. kahdenkymmenen kilometrin pituinen bussimatkani kesti 43 minuuttia.

 

 

*********

 

mylly2

 

 

Myllypuron teollisuusalueen jälkeen kävelymatkallani ensimmäinen lähiö oli Tesoma ja tässä kuva paikallisesta ostoskeskuksesta.

 

 

 

mylly3

 

 

Mediapolis Tampere sijaitsee Tohlopissa ja se oli kävelymatkallani seuraava suurempi kohde Tesoman jälkeen.
 
Mediapolis on paikka, jossa toimii mm. YLE.

 

 

 

mylly4

 

 

Tohloppi on kooltaan 67 hehtaarin suuruinen kirkasvetinen järvi ja se loiski tammikuun 10. päivänä täysin avoimena.

 

 

mylly5

 

 

Tohlopin jälkeen seuraava kaupunginosa kohti keskustaa on Epilä.
 
Epilä on omaleimainen kaupunginosa ja siellä on monia mielenkiintoisia paikkoja, joihin pitäisi tutustua tarkemmin - elämä mm. Kahvila Epilän maisemissa näytti hyvin vilkkaalta!

 

 

mylly6

 
Kahvila Epilän persoonalliset…

 

 

 

mylly7

 

…mainokset!

 

 

 

 

 

Epilän jälkeen kohti keskikaupunkia kuljettaessa saavutaan Pispalaan.

 

 

 

mylly8

 

 

Pispalan kirkko muistuttaa kadulta katseltuna tavallista kerrostaloa, mutta risti sisäänkäynnin yläpuolella kertoo, että kyseessä on kirkko.

 

 

 

mylly9

 

 

Pispalan ”tavaramerkki” on Haulitorni, joka olisi monenkin jutun aihe.

 

 

 

mylly10

 

Näsinneula näkyy Pispalasta sumuisenakin päivänä vallan mainiosti.

 

 

 

mylly11

 

 

Kilometritalo Pirkankadulla tuli minulle tutuksi jo pikkupenskana, kun kävin vanhempieni mukana vaateostoksilla Tampereella.
 
Talolla on pituutta 138 metriä ja se on kunnostettu viime vuonna – kulttuuriteko!

 

 

 

 

Kilometritalolta olikin matkaa kotiovelle enää yhdeksisen kilometriä ja kun tie oli tuttu, niin matka sujui joutuisasti!

 

  

Kävelymatkallani näin paljon sellaista, johon en ole aiemmin tutustunut.

  

Bussilla kauas ja kävellen takaisin - suosittelen liikuntamuodoksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tesoma, Tohloppi, Mediapolis, YLE Tohloppi, Epilä, Pispala, Pispalan kirkko, Haulitorni, Kilometritalo, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos, Tampereen joukkoliikenne, Länsilinjat Oy, Väinö Paunu Oy,

Keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiainen "Orvokkimeri" on aivan liian harvojen ihailtavissa

Sunnuntai 19.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Koen tamperelaisena kunnallispolitiikan, eläkeläistoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen harrastajana olevani etuoikeutetussa asemassa, kun varsin usein saan olla mukana erilaisissa kokouksissa ja neuvonpidoissa, jotka järjestetään Tampereen Valtuustosalissa.

 

Etuoikeutettuna monessakin mielessä, mutta yhtenä seikkana se, että Valtuustosalin seinällä on kaikkien ihailtavana keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiaisen vuonna 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn rakentama kolmiulotteinen Orvokkimeri –teos.

 

 

 

kaipiainen1

 

 

Orvokkimeri –teos on suurikokoinen rakennelma ja sen koosta saa käsityksen, kun vertaa sen leveyttä teoksen edessä sijaitseviin 12 istuntotuoliin – kaksitoista vierekkäistä tuolia eivät riitä kattamaan taideteoksen leveyttä!
 
Orvokkimeren alla eivät kaupunginvaltuuston kokouksissa istu Tampereen kaupunginvaltuutetut, vaan ne virkahenkilöt, joilla on läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuuston kokouksissa.

 

 

 

kaipiainen2

 

 

Orvokkimeri sijaitsee Valtuustosalissa sillä seinällä, joka on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tuolilta katsellen oikealla.

 

 

*********

 

 

Professori Birger Kaipiainen syntyi vuonna 1915 ja hän kuoli 1988.

 

Kaipiainen oli yksi maamme valovoimaisimmista keramiikkataiteilijoista.

 

Hän työskenteli Arabian tehtaan taideosastolla ja myöhemmin Ruotsissa Rörstrandilla.

 

Birger Kaipiainen oli avioliitossa diplomiekonomi Margit Halosen kanssa, johon hän tutustui ystävänsä Armi Ratian kautta. Kaipiaisen avioliitto päättyi puolison kuolemaan vuonna 1966.

 

 

**********

 

 

Voidaan aiheellisesti kysyä, että miten useammat kansalaiset pääsisivät tutustumaan Birger Kaipiaisen Orvokkomeri –teokseen, kuin nyt on mahdollista?

 

Esitän, että syksyin järjestettävän Tampere-päivän ohjelmaan lisättäisiin mahdollisuus poiketa Tampereen Valtuustosalissa ja saada tutustua mm. professori Kaipiaisen laatimaan Orvokkimereen.

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Orvokkimeri, Birger Kaipiainen, keramiikkataiteilija Birger Kaipiainen, professori Birger Kaipiainen, Birger Kaipiainen ja Armi Ratia, Armi Ratia, Monterealin maailmannäyttely, Tampereen valtuustosali,

Tampereen ystävyyskaupungit ovat mielenkiintoinen kokoelma kaupunkeja

Sunnuntai 12.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Keskustorin laidalla, lähellä Vanhaa kirkkoa, on pylväs, jossa on suuntaviitat ja etäisyydet kaikkiin niihin kaupunkeihin, jotka ovat Tampereen ystävyys- tai ystäväkaupunkeja.

 

 

 

ystavyyskapungit

 

 

Viittaryppäässä on parisenkymmentä eri maiden kaupunkia, joihin kaikkiin Tampere on aikojen myötä solminut joko ystävyyskaupunki- tai ystäväkaupunkisuhteet.

 

 

Ystävyyskaupungit ovat seuraavat:

 

Brasov, Romania

 

Brasov sijaitsee Keski-Romaniassa noin 170 kilometriä Bukarestista pohjoiseen Transsilvanian maakunnassa, joka on tunnettu kautta maailman kreivi Draculan kotipaikkana. Brasov on yksi Romanian tärkeimmistä teollisuus- ja kauppakeskuksista, jossa on vajaa 300 000 asukasta.

 

Brasov on eräs Tampereen ystävyyskaupungeista, joissa olen käynyt.

 

Keskustelin joskus Tampereen edellisen pormestarin Timo P. Niemisen kanssa Tampereen ja Brasovin ystävyyskaupunkitoiminnasta ja Timo P. kertoi, että Tampereen ja Brasovin yhteistoiminta on viime vuosina jäänyt ”joulukorttien lähettämisen asteelle”.



Chemnitz, Saksa

 

Tampere ja Saksin osavaltiossa sijaitseva Chemnitz solmivat ystävyyskaupunkisuhteensa vuonna 1961. Chemnitzissä on noin 240 000 asukasta.



Essen, Saksa

 

Essen ja Tampere solmivat ystävyyskaupunkisopimuksen vuonna 1961.. Suuressa teollisuus-, palvelu- ja mediakaupungissa on asukkaita noin 570 000.

 

Eräät esseniläiset yritykset ovat tavanneet olla mukana Tampereen Joulutorilla.



Kanton, Kiina

Tampereen uusin ystävyyskaupunki Guangzhou sijaitsee Etelä-Kiinan meren rannikolla 182 kilometrin päässä Hong Kongista. Asukasluku on noin 10 miljoonaa.



Kaunas, Liettua

 

Tampereen liettualainen ystävyyskaupunki Kaunas on maansa toiseksi suurin kaupunki ja entinen pääkaupunki. Tampereen ja Kaunasin välinen ystävyyskaupunkisopimus solmittiin 1997. Runsaan 320 000 asukkaan Kaunas on merkittävä koulutuksen keskus, jossa sijaitsee kuusi yliopistoa ja akatemiaa sekä useita tutkimus- ja kehityskeskuksia.

 

Olen muutaman kerran käynyt Kaunasissa, mutta yleensä se on ollut matkoillamme vain majoittumispaikkakuntana, joten en ole kovinkaan syvällisesti perehtynyt Kaunasiin.



Kiova, Ukraina

 

Kiova, jossa asuu noin 2,8 miljoonaa asukasta, on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1954 lähtien.

 

Klaksvík, Fär-saaret

 

Yhdeltä Fär-saarten pohjoisimmalta Bordoyn saarelta löytyy Klaksvík. Runsaan 4 500 asukkaan kaupunki on tärkeä kalastuksen ja kalateollisuuden keskus, jolle oma satama tarjoaa merkittävän etuuden.



Kópavogur, Islanti

 

Kópavogur on Islannin toiseksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita hieman yli 31 000.



Linz, Itävalta

 

Itävaltalaisen Linzin kaupungin kanssa Tampere solmi ystävyyskaupunkisuhteen vuonna 1961. Reilun 190 000 asukkaan Linz on tärkeä teräs- ja kemianteollisuuskeskus.



Łódź, Puola

 

Łódź on Puolan toiseksi suurin kaupunki, jossa on noin 730 000 asukasta.



Miskolc, Unkari

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1963 ollut Miskolc on Unkarin kolmanneksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita noin 167 000.

 

Nizhni Novgorod, Venäjä

 

Nizhni Novgorod on Tampereen uusimpia ystävyyskaupunkeja. Ystävyyskaupunkisuhteet solmittiin vuonna 1995. Entinen Gorki on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki, jossa on noin 1,25 miljoonaa asukasta.

 

Norrköping, Ruotsi

 

Itä-Göötanmaan läänissä sijaitseva Norrköping, jossa on reilut 130 000 asukasta, on yksi Ruotsin suurimmista kaupungeista. Tampereesta ja Norrköpingistä tuli ystävyyskaupunkeja vuonna 1956.

 

Olen käynyt Norrköpingissä.

Odense, Tanska

 

Fynin saarella sijaitseva Tanskan kolmanneksi suurin kaupunki Odense on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1966 saakka. Kaupunki on kuuluisa Hans Christian Andersenin syntymäpaikkana. Kaupungissa on yli 190 000 asukasta.

 

Odensesta ostettuja kuparipannuja ja muita kupariesineitä on tälläkin hetkellä keittiömme seinillä koriste-esineinä.

 

Olomouc, Tsekin tasavalta

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1986 ollut Olomouc sijaitsee Morava-joen varrella. Asukkaita kaupungissa on noin 100 000.

 

Syracuse, Yhdysvallat

 

New Yorkin osavaltiossa Barge Canalin varrella sijaitseva Syracuse on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1981. Kaupungissa on asukkaita noin 145 000.

 

Tartto, Viro

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1992 ollut Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki. Tartossa on noin 95 000 asukasta.

 

Olen käynyt muutaman kerran Tartossa, mutta siellä pitäisi käydä useamminkin, sillä sen luonne on tyystin toinen kuin Tallinnan.

 

Tartossa toimii mylly-yritys vanhalta nimeltään Tartu Vesk ja sen kanssa olen saanut olla mukana tekemään jopa bisnestä. Yrityksen nykyinen nimi on AS Tartu Mill ja sen nettisivujen mukaan näyttää siltä, että ainakin jotkut entiset vastuuhenkilöt ovat edelleen merkittävissä asemissa yrityksessä.

Trondheim, Norja

 

Tampere solmi vuonna 1964 ystävyyskaupunkisuhteet Trondheimiin, jossa on asukkaita yli 175 000.

 

Olen perheeni kanssa käynyt Trondheimissä silloin, kun teimme lomamatkan Lofoten saarille.

 

 

Ystävyyskaupunkien lisäksi Tampereella on kaksi ystäväkaupunkia joiden kanssa Tampereen yhteistyö perustuu erilaisiin kehitysyhteistyöprojekteihin. Ystäväkaupungit ovat:

 

 

León, Nicaragua

 

León on maansa toiseksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita 166 538. León on Nicaraguan koulutuksen pääkaupunki.

 

 

Mwanza, Tansania

 

Mwanza on suuri Victoria-järven rannalla sijaitseva satamakaupunki, jossa on asukkaita noin 800 000.

 

 

Ystävyyskaupunki- ja ystäväkaupunkitoiminta ovat olleet ”aikansa lapsia” ja se arvo tälle toiminnalle on tänä päivänä asetettava.

 

Pormestari Timo P. Niemisen kertoma juttu yhteistyön syvyydestä eli ”joulukorttien kirjoittelun aste” on mielestäni ihan sopiva!

Kannatan ystävyys- ja ystäväkaupunkitoiminnan jatkamista "joulutervehdysten lähettämisen" asteella!

 

 

-Esko Erkkilä-

PS. Kaupunkien perustietojen selvittelyssä on tukeuduttu www.tampere.fi -sivujen sisältöön.

9 kommenttia . Avainsanat: Tampereen ystävyyskaupungit, Tampereen ystäväkaupungit, Brasov, Kaunas, Tartto, Chemnitz, Essen, Kanton, Kaunas, Kiova, Klaksvík, Kópavogur, Linz, Miskolc, Nizhni Novgorod, Norrköping, Odense, Olomouc, Syracuse, Trondheim, León, Mwanza, Lodz,

Kypsyvätkö kokoomuslaiset?

Perjantai 10.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti paljasti, että hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen piti julkistaa mm. Tampereen seudun kuntien pakkoliitossuunnitelmat jo ennen joulua.

 

Poliittisesti epämiellyttävän esityksen torppasivat kuitenkin SDP:n ja Kokoomuksen johto ”epäviisaana” ja ”huonon ajankohdan” vuoksi.

 

Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo paljasti Virkkusen Tamperetta ja sen ns. kehyskuntia koskevat suunnitelmat Tamperelainen –lehdessä 5.1.2014 julkaistussa kirjoituksessaan.

 

Nyt näyttää, että Alatalon tekemät paljastukset alkavat polttamaan Pirkanmaan kokoomuslaisia kansanedustajia.

 

 

**********

 

 

Muutamia poimintoja eilen aamupäivällä YLE Tampereen tavoittamien Pirkanmaan kokoomuslaisten kansanedustajien mietteistä:

 

Kimmo Sasi: ”Perustuslain kannalta mahdolliset pakkoliitokset ovat kuitenkin ongelmallisia.”

 

Arto Satonen: ”Paras ratkaisu asiaan löytyy alueen kuntien omalla yhteistyöllä. Pakko tuntuu erittäin kaukaiselta asialta.”

 

Myös Harri Jaskari vierastaa pakkoa. Hän on sitä mieltä, että palveluiden järjestämisestä pitää pystyä ratkaisemaan alueellisella tasolla.

 

Pauli Kiuru ei tässä vaiheessa halua kommentoida asiaa. Hän sanoo näin: ”En ole nähnyt lakiehdotusta, joten en tiedä mitä se tulee sisältämään. Käymme asiaa kokoomusryhmässä läpi istuntokauden alkaessa helmikuun alussa.”

 

Yle Tampere ei tavoittanut kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman´a.

 

 

********

 

Odotan, että media selvittää lähipäivinä myös SDP:n pirkanmaalaisten kansanedustajien näkemykset ns. kehyskuntien pakkoliitoksista Tampereeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kehyskuntien pakkoliitokset Tampereeseen, Henna Virkkunen, Mikko Alatalo, Kimmo Sasi, Arto Satonen, Harri Jaskari, Pauli Kiuru, Sofia Vikman, pakkoliitokset, kokoomus ja kuntien pakkoliitokset,

"Isi talttee Luuttia mallina"

Keskiviikko 8.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Hämeenkadun länsipäässä, Pyynikin kirkkopuistossa Pirkankadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa sijaitsee kuvanveistäjä Väinö Rautalin´ n veistämä veistosryhmä ”Kevät”.

 

 

kevat

 

 

Veistosryhmä kuvaa neljää poikaa, jotka tanssivat käsi kädessä vesialtaan ympärillä.

Pojat ovat alastomia ja sen vuoksi onkin paikallaan, että veistosryhmä on näin talvisaikaan suojattu lasikuvulla. Lasisen talvisuojan pinnalla on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelemia koristekuvioita.

 

Kuvanveistäjä Väinö Rautalin syntyi 1891 ja kuoli 1943.

 

Veistosryhmä on paljastettu vuonna 1937 eli parisen vuotta ennen Talvisotaa.

 

Ennen Talvisotaa taiteilijoiden elämä oli tiukkaa, sillä määrärahat taiteen tukemiseen olivat ”kiven alla”.

 

Kuvanveistäjä Väinö Rautalin´n parivuotias Ruth-tytär oli isänsä mallina, kun tämän veisti poikafiguureja veistosryhmäänsä.

 

Ruth ei ilmiselvästi pitänyt roolistaan mallina, mutta vastuuntuntoisena lapsena jaksoi kuitenkin olla isänsä mallina.

 

Kerrotaan, että Ruth usein hieman protestoiden totesi: ”Isi talttee Luuttia mallina”.

 

Saamme kiittää ”Kevät” –veistoksesta maalitehtailija Rudolf Winteriä, jonka testamentin lahjoitusvaroilla veistosryhmä on saatu paikoilleen.

 

”Kevät” –veistosryhmä on helppo tavoittaa Tampereella, sillä se sijaitsee Hämeenkadun länsipäässä olevassa puistossa Hämeenpuiston ja Aleksanterin kirkon välissä!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kevät-veistosryhmä, Kevät-veistosryhmä Tampereella, Väinö Rautalin, Kevät-taideteos, Kevät-veistos,

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan maakuntavaltuustossa: "Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen"

Tiistai 31.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liiton maakuntavaltuusto kokoontui maanantaina 16.12.2013 ja käsitteli Pirkanmaan maakuntakaavan neljää maankäyttövaihtoehtoa sekä niiden vaikutuksia maakunnan yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluverkkoon.

 

Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot on valmistelussa nimetty seuraaviksi:

 

 

Aurinko 1:

 

  • Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia (Valkeakoski, Sastamala, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula) korostava keskittävä ja tiivistävä malli.

 

 

Aurinko 2:

 

  • Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli.

 

 

Planeetat:

 

  • Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli.

 

 

Tähdet:

 

  • Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli.

 

 

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahden - joka toimii Tampereella Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana - ryhmäpuheenvuorossa tuli selkeästi esille, että Keskusta kantaa aitoa huolta koko Pirkanmaan kehittymisestä.

 

 

Timo Hanhilahden ryhmäpuheenvuoron otsikkona oli

 

 

…”Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen”…

 

 

ja se kuului näin:

 

 

”Keskusta lähtee maakunnan tasapainoisesta kehittämisestä. Keskuskaupungin etu on hyvinvoiva muu maakunta ja päinvastoin, muu maakunta hyötyy vetovoimaisesta keskuskaupungista.

Maakunnan kehittymisen kulmakivinä ovat kattava palveluverkosto, hyvät liikenneyhteydet ja toimiva työnjako maakunnan eri osien välillä. Vain näillä keinoilla voidaan turvata asukkaiden kohtuullisesti tasavertainen asema palveluissa. Hyvillä liikenneyhteyksillä luodaan toiminnan mahdollisuudet eri seutujen yritystoiminnalle. Se merkitsee maakunnallisesti tärkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Vähintään yhtä tärkeää on ohjata resursseja alemman tieverkoston kunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen nykyisestä tilanteesta, jossa tieverkosto rapautuu nopeaa vauhtia.

Suunnittelun lähtökohtana on kasvava maakunta, jonka vetovoima jatkuu vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki esitetyt vaihtoehdot merkitsevät voimakasta keskittymistä keskusseudun alueelle väestöpohjan ja työpaikkamahdollisuuksien osalta. Maankäyttövaihtoehdoissa Aurinko 1 ja 2 ohjaa kasvua erityisesti keskuskaupunkiin ja eteläiselle kasvusuunnalle. Ne tulevat olemaan kasvualueita riippumatta siitä, millaisen vaihtoehdon maankäytössä valitsemme. Ohjaava vaikutus näissä vaihtoehdoissa rajoittuu lähinnä siihen, mitä toimenpiteitä jätetään tekemättä tai mihin kiinnitetään nykyistäkin vähäisempää huomiota.

Asemanseutujen ja rataverkoston läheisyyden huomioiminen on luonnollinen ja taloudellisesti tehokas tapa vaikuttaa paikallisesti työmatkoihin ja saavutettavuuteen sitten, kun paikallisjunaliikenne saadaan nykyistä toimivammaksi.

Keskusseudun, eteläisen kasvusuunnan ja rataverkoston hyödyntäminen ei kuitenkaan voi merkitä maakunnan kehittämisen laiminlyöntiä kuntakeskuksissa ja asutuissa kylissä. Tästä syystä vaihtoehdossa Tähdet oleva malli luo parhaat kehitysnäkymät koko maakunnan alueelle. Ydinkaupunkiseudun osuus kasvusta on tässäkin mallissa yli 80 %. Sekin merkitsee voimakasta keskittämistä koko maakunnan näkökulmasta.

Tampereen kaupunkiseudun valinnoilla voidaan tukea tai näivettää muuta maakuntaa. Keskusta katsoo, että kasvavassa maakunnassa keskuskaupungilla ei ole tarvetta hakea kasvua muun maakunnan kustannuksella. Tärkeämpää on tukea erityisesti maakunnan kaikkien seutukeskusten kehitystä. Keskuskaupungin ulkopuolisilla alueilla on mahdollisuus täydentää yritystoiminnan verkostoja ja luoda vaihtoehtoisia asumismuotoja niitä haluaville. Maakunnallisella suunnittelulla ja mahdollistavalla kaavoituksella voidaan luoda pohjaa koko alueemme hyvinvoinnille.

Maankäytön ja liikenneyhteyksien kehittäminen Helsinki – Hämeenlinna – Tampere  -vyöhykkeellä kiinnittää maakuntaamme valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin sekä vahvistaa asemaamme merkittävimpänä kasvualueena pääkaupunkiseudun ulkopuolella. HHT-vyöhykkeen kehitystyöhön varattavat resurssit tai rahoitusmallit on löydyttävä siten, ettei se ole poissa maakunnan muusta kehittämisestä.

Nykyisessä tilanteessa liikenneinvestointien painopisteen on siirryttävä vahvaan perustieverkkoon, tavoiteltuihin uudistuksiin esim. 3-tien ja 9-tien kohdalla sekä erityisesti alemman tieverkon toimintakuntoon ottaen huomioon myös raskaan liikenteen tarpeet. Mm. raaka-aineiden ja biomateriaalien lisääntyvä kuljetustarve koskee koko maakuntaa.

Uuden järjestelyratapihan rakentaminen on varteenotettava vaihtoehto, mutta ei kuulu kiireellisimpien investointien joukkoon. Vanha ratapiha luonnollisesti vapautuu samalla muuhun kaupunkikäyttöön. Henkilöliikenneaseman siirtäminen on katsottava lähinnä kaupunkikeskustan kehittämisen näkökulmasta.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman roolia on tarvetta vahvistaa yhteistyössä Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista kytkeä lentoaseman kehitys tuleviin väyläratkaisuihin.

Täydennysrakentaminen on ennen muuta vaihtoehto uusien asuinalueiden perustamiselle. Suunnitelmissa olevat uudet asuinalueet, kuten Nurmi-Sorila Tampereella on syytä rakentaa ohjelman mukaisesti, mutta uusien laajamittaisten alueiden suunnittelussa on tarvetta olla pidättyväinen. Täydennysrakentaminen liittyy seutu- ja kuntakeskusten lisäksi myös kyliin, joiden täydennysrakentaminen on välttämätöntä toimivan asutuspohjan, palveluiden, joukkoliikenteen ja sosiaalisen ympäristön ylläpitämiseksi. Kyläkaavojen laatimista on vauhditettava koko maakunnan alueella.

Työssäkäynnin ja asumisen rakenteessa on tarpeen tunnistaa meneillä oleva muutos. Toistakymmentä vuotta kehitteillä olleet etätyön mallit ovat vähin erin löytämässä toteutusmuotonsa. Tietotekniikan kehityksen ja parantuvien yhteyksien kautta tulee etätyö mahdolliseksi entistä useammalle samalla kun työnantajien asenne on muuttumassa mm kustannussyistä yhä suotuisammaksi.

Loma-asuntojen taso on parantunut ja paranee koko ajan sekä rakentajien omista toiveista johtuen että viranomaisten vaatimusten takia. Suomalaisen asumisen mallissa yhä useampi haluaa kaupunkiasunnon oheen hyvin varustellun loma-asunnon, jossa vietetään aikaa ympäri vuoden. 

Maankäyttövaihtoehtojen arviointi on suunnitelmassa tehty osin subjektiivisesti. Keskittämisen edut on nähty itsestään selvänä. Ympäristönäkökulman tarkastelussa olisi tarpeen ottaa huomioon laaditut tutkimukset.

Kokonaisuutena vaihtoehdot on rakennettu tilanteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot ja seutujen intressit on asetettu ristiriitatilanteeksi. Asetelma haastaa kilpailuun, jollaista maakunnan sisällä ei tule olla. Maakunnan kilpailulliset haasteet tulevat ulkoapäin ja yritystoiminnan osalta myös maan rajojen ulkopuolelta. Keskuskaupungin roolia tuskin kukaan asettaa kyseenalaiseksi. Lopulta on kyse siitä, onko Tampere valmis maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa se saa itsekin parhaat edut hyvin kehittyvästä maakunnasta.”

 

Annan suuren arvon sille vastuullisuudelle, jota Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti ryhmäpuheenvuorossaan esitti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntavaltuusto, Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkaanmaan maakuntavaltuustossa, Timo Hanhilahti, Keskustan Tampereen valtuustoryhmä, Aurinko 1, Aurinko 2, Planeetat, Tähdet, Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen,

Viimeistä edelliset perinteiset Tampereen Valoviikot ovat päättymässä tammikuun 6. päivänä 2014

Maanantai 23.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Valoviikko –perinne juontaa alkunsa 1960-luvun alkupuoliskolle, sillä tuolloin kaupunginjohtaja Erkki Lindfors sai ajatuksen Valoviikoista Essenin vierailullaan.

 

Valoviikkojen toteuttajana on alusta alkaen toiminut tamperelaisten liikkeiden, tavaratalojen, pankkien ja vakuutusyhtiöiden perustama Tampere Tunnetuksi ry.

 

Ensimmäiset Valoviikot järjestettiin syksyllä 1966.

 

 

 

valo1

 

 

Nyt järjestettävät Tampereen Valoviikot ovat järjestyksessä 48. ja se kerrotaan myös siinä valomainoksessa, joka on Hämeenkadun yllä Tampereen rautatieaseman lähellä.

 

 

***********

 

Tampereen Valoviikoissa on kyse katoavasta perinteestä, sillä vain ensi vuonna Valoviikot järjestetään nykyisellä konseptilla.

 

Tampereen 50. Valoviikkoja suunnitellaan parhaillaan ja se tiedetään, että muutoksia on tulossa.

 

Valoviikkojen uudistaminen tapahtuu yhteistyössä Tampereen kaupungin, Tampere Tunnetuksi ry:n, keskustan taloyhtiöiden, yritysten sekä tamperelaisten kesken.

 

Uutta odotellessa kävin kameran kanssa kuvaamassa nykyisiä valokuviota ja tässä pieni kuvakimara kuvioista, jotka vuoden kuluttua siirtyvät historiaan.

 

 

valo2

 

 

valo3

 

 

valo4

 

 

valo5

 

 

 

valo6

 

 

 

valo7

 

 

 

valo8

 

 

 

valo9

 

 

 

valo10

 

 

 

valo11

 

 

 

valo12

 

 

 

 Näemme nämä jouluvalot vielä vuoden kuluttua, mutta sitten ne siirtyvät muistojen joukkoon!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Valoviikot, Tampere Tunnetuksi ry, Erkki Lindfors, kaupunginjohtaja Erkki Lindfors,

Tampereen Työväentalon seinäreliefihahmot pursuavat antiikin voimaa

Tiistai 17.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Kalvolassa 1890 syntynyt Väinö Richard Rautalin oli tuottoisa kuvanveistäjä, sillä hän teki elämänsä aikana n. 600 veistosta. Veistosten lisäksi Rautalin maalasi nelisensataa muotokuvaa.

 

Merkittävä osan taiteilijan kuvanveistotuotannosta sijaitsee Tampereen keskustan tuntumassa.

 

Tampereen Työväentalon Hallituskadun puoleisella seinällä on nähtävissä seitsemän reliefin sarja Richard Rautalin´n tuotantoa – Rautalin tosiaan esiintyy taitelijatiedoissa usein etunimeltään Richard –nimisenä.

Reliefit kuvaavat rakennusalan ammattimiehiä työssään.

 

Reliefisarja sijaitsee osoitteessa Hallituskatu 19.

 

Tiedän Rautalin´n reliefisarjan veistosten nimet ja seuraavassa kuvasarjassa yritän nimetä kuvat ja niiden nimet kohdalleen.

 

 

ttt1

 

 

Arkkitehti

 

 

 

ttt2

 

 

Kirvesmies

 

 

 

ttt3

 

 

Maalari

 

 

 

ttt4

 

 

Tiilenkantaja

 

 

 

ttt5

 

 

Seppä
 
Sepän patsasmaisessa hahmossa on poikkeuksellista voiman tunnetta. Ihmekös tuo, sillä kuvanveistäjä Richard Rautalin´n isä sekä isoisä olivat seppiä!

 

 

 

Loput kaksi ovat nimeltään ”Muurarimestari” ja ”Muurari”.

 

 

 

ttt6

 

 

Olisiko muurauslusikan ja luotilangan kanssa esiintyvä hahmo muurarimestari…

 

 

 

 

ttt7

 

 

 

…ja tämä muurari?

 

 

 

Toivon lukijoiltani tietoa, että kumpi on muurari ja kumpi muurarimestari!

 

************ 

Richard Rautalin asui Lempäälässä ja hän kuoli vuonna 1943.

 

 

Pidän Tampereen Työväentalon seinäreliefien voimakaspiirteisistä hahmoista ja kannustan poikkeamaan niitä ihailemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Väinö Richard Rautalin, Tampereen Työväentalon seinäreliefit, Rautalin Arkkitehti, Rautalin Kirvesmies, Rautalin Maalari, Rautalin Seppä, Rautalin Tiilenkantaja, Rautalin Muurari, Rautalin Muurarimestari, Hallituskatu 19, Richard Rautalin,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »