MSL-Tampereen kuntaseminaarin esiintyjät esittivät paneelin päätteeksi rakentavat loppuyhteenvedot

Lauantai 25.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen helmikuun 16. päivä järjestämän kuntaseminaarin panelistien loppupuheenvuorot olivat rakentavat ja yhteistyötä tavoittelevat.

 

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna –auditorioon kokoontunut yleisö jaksoi seurata tilaisuutta aktiivisena yli kaksi ja puoli tuntia.

 

Yleisön herkeämätön osallistuminen oli paras kiitos tilaisuuden järjestäjille.

 

 

Kaikki alustajat sekä kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat paneelissa yleisökysymyksiin.

 

Loppupuheenvuoroissa esitettiin mm. seuraavaa:

 

Professori Arto Haveri teki osaltaan hyvän yhteenvedon, kun hän totesi, että oikealla tavalla toteutettu kuntauudistus tukee yhteiskuntakehitystä.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli muistutti, että on harhaa jos ajatellaan, ettei tarvitse tehdä mitään. Hän valitteli, että kuntien välinen sekä kuntien ja valtiovallan välinen kehitystyö katkesi kesällä ja nyt on aika alkaa rakentaa luottamusta uudelleen.

 

Tölli halusi vielä loppupuheenvuorossaan muistuttaa, että kuntien tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi ja se on ISO JUTTU!

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kenenkään ei pidä käpertyä omiin oloihinsa.

 

Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala tiivisti, että tehdään yhteistyötä ja tehdään parempaa yhteistyötä!

 

Myös kansanedustaja Lea Mäkipää toivoi, että työtä tehtäisiin sulassa sovussa ja yhteisesti. Hän muistutti, että maan huoltovarmuus on turvattava. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan, oli Mäkipään lopputoteamus.

 

 

Kuntaseminaarin juontajalla apulaispormestari Timo Hanhilahdella oli mieluinen työ päättää MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari kiitoksiin.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana on helppo yhtyä Hanhilahden yleisölle sekä esiintyjille suuntaamiin kiitoksiin!

-Esko Erkkilä-

Monipuoliset alustukset innostivat kuulijat kysymään

Perjantai 24.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuimme saamaan MSL-Tampereen järjestämän kuntaseminaarin alustajiksi ja kommenttipuheenvuorojen esittäjiksi monipuolista arvostusta nauttivat henkilöt.

 

Kun sen lisäksi tilaisuutemme juontajana toimi tunnetusti laajaa arvostusta nauttiva apulaispormestari Timo Hanhilahti, olivat kaikki edellytykset hyvälle esitysten jälkeiselle yleisökeskustelulle mitä parhaat.

 

Muutamia valokuvia, jotka otin ennen tilaisuutta:

 

Onnistuneen tilaisuuden perusta luodaan jo ennen varsinaisen tilaisuuden alkamista ja järjestämämme kahvihetki ennen esityksiä toimi hyvänä pohjustuksena yleisön tutustumiselle.

 

 

Molemmat tilaisuutemme kansanedustaja-esiintyjät eli entinen kuntaministeri Tapani Tölli ja perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää pääsivät keskustelemaan keskenään jo ennen kahvitarjoilun alkamista.

 

 

Myös Tampereen tasolla perussuomalaisten ja keskustalaisten kunnallispoliitikkojen keskinäiset keskustelut pääsivät vauhtiin, kun kaupunginvaltuutetut Heikki Luoto (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) tapasivat Tampereen Yliopistolla ennen MSL-Tampereen kuntaseminaarin alkamista.

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja Hannu Karppila Kangasalta saattoivat ennen tilaisuuden alkamista keskustalla vaikkapa Tampereen seutukunnalle kovasti ajetusta haja-asutusalueille rakentamisen estävästä MAL-sopimuksesta!

 

 

Vesilahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela kuulosteli läsnäolijoiden mielipiteitä ajankohtaisista Tampereen seutukuntaa koskevista suunnitelmista.

 

 

Kuvia alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen, kun seminaariyleisö pääsi kysymään!

 

 

Jorma Kallio Vesilahdelta ei tehnyt varsinaista kysymystä, mutta muistutti, että kuntaliitokset muuttavat liitoskunnissa myös seurakuntien asemaa.

Aiheellinen huomautus aiheesta, joka kuntaliitostapauksissa jää etukäteiskeskusteluissa tavallisesti liian pienelle huomiolle.

 

 

Tampereen kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen Ilkka Sasi (vasemmalla) ja kaupunginhallituksen varajäsen, Keskustan Mikko Kriikku kuuntelivat tarkkaavaisina käytyä keskustelua ja hetken kuunneltuaan he molemmat tekivät myös kysymykset paneelin jäsenille.

 

 

Ilkka Sasi kysyi alustajien tarkempaa mielipidettä piirikunnista, jotka ovat myös eräänä mahdollisuutena vilahdelleet kuntauudistuskeskustelussa.

 

 

 

Mikko Kriikku kysyi alustajilta, että miksi nykyiset kuntarajat ovat myös suunniteltujen uusien suurkuntien rajoina siltä osin, kun liitoskunta sijaitsee suunnitellun suurkunnan rajalla.

 

 

Keskustan kunnanvaltuutettu Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälästä pahoitteli, että kuntauudistuksen suunnittelijoilla tuntuu olevan liian kiire.

Kokeneena kuntapalveluntuottajana Hämäläinen-Ylikahri muistutti, että kuntien palveluketjut joustavat ja se perustuu sille, että arjessa ahertava henkilökunta tekee tunnollisesti työtään.

 

 

Mm. Virtain kaupunginjohtajana toiminut Tapani Leppänen osasi kokeneena kunnallisvirkamiehenä tuoda esille ”oikeita asioita”.

Leppänen mainitsi puheenvuorossaan, että tietotekniikka-alan konsultit hiovat nyt kynsiään, kun odottavat kunnilta isoja toimeksiantoja tietotekniikkansa uudistamiseksi.

 

 

Alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen esitetyt yleisökysymykset ja kommentit osoittivat, että MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari tuli oikeaan aikaan.

 

Huomenissa on tarkoitukseni vielä lyhyesti kertoa esiintyjien paneelissa käyttämien loppupuheenvuorojen keskeinen sisältö – tapaamisiin tämän teeman osalta huomiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Pienikin kunta voi toimia tehokkaasti ja taloudellisesti!

Torstai 23.2.2012

Kutsuimme MSL-Tampereen kuntaseminaarin viidenneksi, mutta ei suinkaan vähäisimmäksi puheenvuoron käyttäjäksi perussuomalaisten kansanedustajan ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään.

 

Ehdotimme Mäkipäälle puheenvuoronsa otsikoksi:

 

”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”

 

Olimme tyytyväisiä, että kansanedustaja Mäkipää vastasi myöntävästi yhdistyksemme sihteerin ja Tampereen kaupunginvaltuutetun Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen välittämään kutsuun.

 

Arvostimme Lea Mäkipään ja entisen kuntaministeri Tapani Töllin saapumista tilaisuuteemme esiintyjiksi, sillä samaan aikaan Eduskunnassa oli meneillään kyselytunti!

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi esityksensä aluksi, että hänelle annettu otsikko on haastava ja monet kuntatalouden asiantuntijatkin ovat asiaa pohtineet.

 

Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajana Mäkipää totesi kuntapäättäjänä elävänsä tuota pienen kunnan arkea ja olevansa mukana sen selviämishaasteissa lähes päivittäin.

 

Hän totesi, että pelkät numerotiedot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa siitä, miten kunnissa asiat hoidetaan.

 

Mäkipää muisteli, että Kihniötä on oltu jo vuosikymmenet yhdistämässä minne milloinkin.

 

Esimerkkinä Mäkipää mainitsi vuoden 1969, jolloin Kihniön kunnanvaltuusto taas kerran läänille antamassa vastineessa totesi:

 

”Kunnalliset palvelut eivät yhdistymisessä parane, veroäyrin hinta ei alene, mutta kehitys ja vireys mitä kunnassa nykyisin on, tukahtuisivat.”

 

Tilanne ei ole 43 vuoden aikana tuosta paljoa muuttunut, jatkoi Mäkipää.

 

 

 

Kansanedustaja Mäkipää totesi hallituksen lupaavan, että kunnassa palvelut säilyvät.

”Tämä on varmasti totta, mutta missä asti ne palvelut ovat yhdistämisen jälkeen? Ne voivat olla jopa sadan kilometrin päässä liitetyn kunnan keskuksesta.”, totesi Mäkipää.

 

Tampereen kehyskuntalaiset saisivat Suur-Tampereen muodostumisen jälkeen hakea palvelunsa Tampereelta, oli Lea Mäkipään näkemys Suur-Tampereen muodostumisesta.

 

Kihniön osalta Mäkipää otti esimerkiksi uimahallin ja totesi, että sitä heidän ei kannata rakentaa, mutta ei sitä tulisi Kihniöön kuntaliitoksen jälkeenkään!

 

Terveys- ja vanhuspalveluiden osalta Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää totesi mm. seuraavaa:

 

”…isoissa kunnissa esim. terveydenhoitopalveluihin on pitkät jonot. Samoin vanhuspalvelut ovat heikoissa kantimissa.

 

Runsaan 2000 asukkaan Kihniön kunta on todettu niin terveydenhoidon, kuin vanhuspalveluidenkin osalta mallikunnaksi. Usein suurilla kunnilla on 5 – 10 prosentin suuruuslisä palveluiden kustannuksissa.”

 

Kuntien ikärakenne ei parane kuntarajoja siirtelemällä, totesi Mäkipää ja jatkoi:

 

”Verotulojen tasaus on se keino, millä syrjäseutujen asukkaiden palvelu- ja elämisen mahdollisuudet on turvattava. Jatkuvasta talouskasvusta nauttivien kuntien tulee verotulontasauksella olla tukemassa koko maan asuttuna pitämistä.”

 

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi MSL-Tampereen tarjoamalla foorumilla, että pienetkin kunnat ovat tasapainottaneet palveluvarustustaan väestökehityksen mukaan jo ainakin 90- luvulta alkaen ja tekevät niin varmasti vastaisuudessakin.

 

”Valtiovaltaa ei siinä tarvita päsmäröimässä.”

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää kannatti kuntien välistä yhteistyötä ja totesi siitä tämän jutun loppusanoiksi sopivasti näin:

 

”Reilusti ja avoimesti toimiva kuntayhteistyö antaa pienelle kunnalla hyvät mahdollisuudet säilyttää oma terve identiteettinsä ja hakea sellaiset palvelut naapurikunnasta, mihin ei pienellä kunnalla ole yksinään resursseja. Jokainen kunta maksaa ostopalvelutarpeestaan käytön mukaisen korvauksen.”

-Esko Erkkilä-

Yhteistyön kehittäminen ja sen tiivistäminen on vaihtoehto Suur-Tampereelle

Keskiviikko 22.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin valmisteluissa ehdotimme Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle samanaiheista kommenttipuheenvuoroa kuin ehdotimme Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalalle.

Ehdottamamme aihe oli

 

”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja”

 

Otaksuimme, että Yli-Rajala toisi esiin etuja ja Viitasaari puolestaan haittoja.

Emme pettyneet Yli-Rajalan kohdalla ja samoin kävi myös Viitasaaren näkökulmien kanssa – tilanne muodostui tilaisuuden järjestäjän kannalta hyväksi, sillä juuri erilaisia näkökulmia halusimme!

 

 

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi esityksenä aluksi, että VM:n esitys uusista kunnista ei ollut Tampereen seudulla enää yllätys.

Esityksen perustelujen pinnallisuutta Viitasaari kuitenkin kummeksui - hän totesi, että ne suorastaan ärsyttävät.

 

Viitasaari totesi heti esityksenä alkajaisiksi, että ”Virkkusen kuntamalli” on ratkaisumallina huono.

 

Lempäälän kunnanjohtaja kertoi Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksyneen kunnalle strategian vuoteen 2025 saakka ja siinä todetaan, että Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta.

 

Kunnanjohtaja Viitasaari jatkoi, että valtuusto tarkisti strategiaa viime syksynä ja kirjasi siihen vielä varmuuden vuoksi lisäyksen, että Lempäälä suhtautuu myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitoksille. Viitasaari painotti, että valtuusto oli linjauksessaan yksimielinen.

 

 

Kuntaliiton kantaa Lempäälän kaltaisiin kehyskuntiin kunnanjohtaja Olli Viitasaari kummeksui.

 

Viitasaari totesi, että Kuntaliiton hallitus on jo viime keväänä hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi tarvitaan vahvat peruskunnat.

 

Kannanoton jälkeen Kuntaliiton suunnasta ei ole kuulunutkaan paljon mitään. ”Se on hämmästyttävää”, totesi Viitasaari.

 

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari jatkoi, että suuremmissa kunnissa olisi varmasti helpompi karsia lähipalveluja. Tämä asia pitäisi kuntalaisille kertoa avoimesti eikä antaa sellaista kuvaa, että kuntaliitokset on keino ylläpitää nykyinen palvelurakenne, jatkoi Viitasaari.

Loppuyhteenvetonaan Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että ei usko Suur-Tampereen nopeaan syntymiseen.

Hän peräänkuulutti yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen olevan vaihtoehto Suur-Tampereelle.

 

”Toivottavasti meidän seutukunnalle annetaan mahdollisuus kokeilla tätä yhteistyön tiivistämistä.”

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihin

Tiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.

 

Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi

 

Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja

 

Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.

 

 

Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita.

Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.

 

Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.

 

”Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.”

 

Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.

 

 

Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista.

"Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."

 

Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala.

Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.

 

Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala.  Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.

 

Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:

 

”Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.

Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”

 

-Esko Erkkilä-

Onko kuntauudistus enää kenenkään hallinnassa?

Maanantai 20.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli ruoti MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 ansiokkaasti ns. ”Virkkusen kuntamallia” ja kysyi, että onko kyseinen uudistus enää kenenkään hallinnassa?

 

 

MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 oli lähes sata hallituksen kuntauudistuksen taustoista kiinnostunutta kansalaista.

Valtaosa kuulijoista oli Tampereelta ja Pirkanmaalta, mutta yleisökysymyksistä päätellen myös esim. keski- ja pohjoispohjanmaalaisia oli yleisön joukossa.

 

Tölli kysyi, että joutuvatko hallituspuolueet syömään syksyllä 2011 antamansa lupaukset?

 

Entinen kuntaministeri Tölli muistutti, että pääministeri Jyrki Katainen ja SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman totesivat edellisviikolla, että hankkeella ei enää tavoitellakaan säästöjä!

 

Kuntauudistuksella saavat säästöt eivät siis enää olekaan hallituksen tavoitteena – Kataisen hallitus on joutunut taipumaan totuuden edessä ja on nyt pakotettu toteamaan, että kuntauudistuksessa on kyse puhtaasti valtapolitiikasta, jolla hallitus aikoo pakottaa kuntalaiset ja kuntien luottamushenkilöt taipumaan Kataisen-Urpilaisen valtapyyteiden edessä!

 

Kataisen-Urpilaisen vallantavoittelussa eivät paina rahtustakaan Kokoomuksen ja SDP:n värejä tunnustavien paikallisten kuntavaikuttajien äänenpainot, jotka kuitenkin aiemmin ovat äänestäneet Kokoomusta tai demareita!

 

Ensimmäisissä kuulemistilaisuuksissa kuntaministeri on kokonaan väistänyt lähipalvelukysymyksen, totesi Tölli.

 

Tölli epäili aiheellisesti, että kuntauudistus ei ole enää kenenkään hallinnassa, sillä kuntakentällä on sitä kohtaan laajaa vastusta yli puoluerajojen.

 

Kuntauudistuksen ajoituksen järkevyyttä voidaan Töllin mukaan epäillä, sillä talous on taantumassa, verotulokasvu hiipuu, valtio leikkaa kunnilta rahoitusta ja ilmenee muutosväsymystä – tästä huolimatta hallitus on kuitenkin lisäämässä kuntien tehtäviä.

 

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli peräänkuulutti, että uudistus pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti.

Tulevaisuuden tilannekuva pitäisi todeta; millaisia haasteita ja millaisia mahdollisuuksia?

 

Nyt Töllin mukaan pitäisi parlamentaarisessa komiteassa määritellä kuntia ja asiantuntijoita kuullen

 

• kuntien tehtävät, joihin valtiolla ja kunnilla on tulevaisuudessa varaa
• monipuoliset työkalut uudistukseen; vapaaehtoiset kuntaliitokset, muut yhteistoimintamuodot kuten kuntayhtymät, maakunnallinen/alueellinen yhteistyö
• enemmän huomiota palvelujen ja niiden sisältöjen ja palvelurakenteiden uudistamiseen
• kuntalain kokonaisuudistus

 

Töllin mielestä tärkeää on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, sote-palvelujärjestelmän ja rahoituksen uudistaminen.

 

Alkaneita aluekierroksia ja siellä annettavista kuntien vastauksista Tapani Tölli totesi, että hallitusohjelmasta johtuen virkamiestyöryhmän esitys ja kysymykset kunnille on rakennettu vaihtoehdottomiksi, sillä niissä tarjotaan vaihtoehdoksi vain suurkuntaa ja kysellään, että milloin, kuinka monen kunnan kanssa ja millaista tukea tarvitaan!

 

Tölli muistutti, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluu kuntien oikeus arvioida omista lähtökohdistaan tulevaisuuden haasteita, mihin ne kohdistuvat ja millä tavalla haasteisiin voidaan vastata.

 

Esityksensä lopuksi entinen kuntaministeri – jota yleisesti pidetään maamme parhaana kunta-asioiden asiantuntijana - , evästi kuntien edustajia aluekierroksille, että…

 

…ottakaa vapaasti kantaa ja perustelkaa esityksenne ottamalla huomioon myös kuntien rooli paikallisyhteisönä ja huomioikaa ihmisten tarvitsemat lähipalvelut sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen.

 

-Esko Erkkilä-

Tapani Tölli - vakuuttava kunta-asioiden asiantuntija Suomessa!

Sunnuntai 19.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Olemme MSL-Tampereen piirissä tyytyväisiä, kun saimme entisen kuntaministerin ja nykyisen kansanedustajan Tapani Töllin alustajaksi viime torstaina Tampereella järjestämäämme kuntaseminaariin.

 

Tölli hyväksyi esittämämme teeman alustuksensa aiheeksi eli

 

”Kuntarakenteen vaihtoehdot ja Virkkusen malli”

 

 

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli piti vahvan ja asiantuntevan alustuksensa MSL-Tampereen pöytästandaarin vierellä

 

Alustuksensa alussa Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on laadittu Kataisen hallitusohjelman mukaan ja hallituksen on väärin piiloutua virkamiesten selän taakse, sillä tehtävänannossa hallitus on jo selkeästi rajannut virkamiesten liikkumarajat.

 

Selvityksen lopputulos on yksiniittinen ja käytännössä vaihtoehdoton, koska kuntien välinen yhteistyömahdollisuus on suljettu pois, totesi Tölli ”Virkkusen kuntamallista”.

 

Hallituksen linjan heikkouksista ”Virkkusen kuntamallissa” kansanedustaja Tapani Töllillä oli pitkä asialista.

 

• esitys on ideologinen ja poliittinen valinta
• hyvin toimiva kuntien välinen yhteistyö pyritään lakkauttamaan
• esitys unohtaa ihmisen, lähidemokratian, kuntien tehtävät alueensa elinkeinojen kehittäjänä sekä sen, että Suomi on alueiltaan hyvin erilainen

 

”Virkkusen kuntamallilla” on Töllin mukaan täysin epärealistinen aikataulu. Tarvitaan uusi kuntalaki ja uusi valtionosuuslaki sekä uudet sote-huollon sekä toisen asteen opetuksen järjestämisalueet. Näiden laadintaan ei suunnitellulla aikataululla ole mahdollisuuksia.

 

 

Kansanedustaja Tapani Tölli jatkoi esitystään selventämällä, että mitä ”Virkkusen kuntamalli” merkitsisi käytännössä:

 

Kyseessä ei suinkaan ole kuntauudistus, vaan kyse on valta- ja keskittämispolitiikasta. Se merkitsee, että toisilta otetaan, jotta toisilla elämä voisi jatkua entisenlaisena.

 

”Virkkusen mallissa” hyväksytään, että kehyskunnat näivettyvät ja maaseutu autioituu sekä tyhjenee.

 

Malli merkitsee valtavia investointipaineita keskuskaupunkeihin; mistä rahat? Asumiskustannukset kohoavat kaikilla ja ”uudistus” merkitsee omaisuuden uusjakoa.

 

Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on murtamassa tärkeitä yhteiskuntamme peruspilareita.

 

• paikalliset vaikuttamismahdollisuudet kaventuvat
• yhteisen sopimisen kulttuuri murenee
• perustuslailla turvattua kunnallista itsehallintoa kyseenalaistetaan
• keskusvallan ote tiukkenee alueellisissa ja paikallisissa asioissa
• maakuntaliittojen tehtävien ja päätösvallan alasajo tulee todeksi

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli katsoi alustuksessaan myös tulevaisuuteen ja siitä osiosta ehkä huomenissa hieman lisää!

 

-Esko Erkkilä-

"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"

Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin teema oli:

Muuttuuko kunta ja mihin suuntaan?

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Tampereen Yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

Haveri totesi esityksensä alussa, että kuntakoolla on merkitystä, mutta optimaalisia kuntakokoja voidaan määritellä ainoastaan yksittäisille palveluille ja tehtäville.

Samankokoisten kuntien välillä kustannuksissa on suuria eroja, jatkoi Haveri.

Kuntakoon tarkastelussa Haveri päätyi siis sille kannalle, kuntakoko on vain yksi selittävä tekijä palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

Haveri lanseerasi kuntien kustannustehokkuuden ”mustaksi laatikoksi” joukon asioita, joiden pohjalta lopulta muodostuu kunnan kustannustehokkuus.

Tähän ”mustaan laatikkoon” kuuluvat mm.:

•    johtaminen
•    maantiede
•    ikärakenne
•    sitoutuminen
•    käytännöt
•    kulttuurit
•    teknologia

Professori Haveri on hyvä ja selkeäsanainen esiintyjä. Hyvästä ja asiastaan varmasta esiintyjästä kertoi se, että hän tuli luentopöydän takaa yleisön eteen ja piti siitä alustuksensa.

Haveri tarkasteli kaupunkiseudun kuntaliitosta ja hänen tässä kohdin esittämiään ajatuksia voidaan soveltaa Tampereen seudulle kaavailtuun Suur-Tampereeseen, vaikka sitä teemaa ei hänen esittämässään aineistossa esiintynytkään.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen mahdollisuuksiksi…

…Haveri mainitsi, että päätöksenteko voisi lähteä koko kaupunkiseudun eikä yksittäisten kuntaintressien näkökulmasta. Esimerkkinä Haveri mainitsi yhdyskuntarakenteen koordinoidun kehittämisen.

Politiikanteon ammattilaistuminen olisi kaupunkiseudun kuntaliitoksen tuloksena mahdollista – osa ehkä näkee tämän mahdollisuutena, mutta ilmeisesti yhtä monia haittana.

Kaupunkiseudun kuntaliitos loisi edellytyksiä tehokkuuden parantamiselle niissä tehtävissä, joissa suuremmasta kuntakoosta olisi hyötyä.

Uhkina kaupunkiseudun kuntaliitoksessa…

…professori Arto Haveri näki monia tekijöitä.

Lähidemokratian ja osallisuuden hiipuminen olivat Haverin mielessä päällimmäisenä.

Reuna-alueiden edustuksen väheneminen, josta sitten taas seuraisi tarve luoda erilaisia kaupunginosademokratian (käsite on jo sinällään melkoinen sanahirviö = kirjoittajan toteamus) malleja, olisi Haverin mielestä eräs uhka.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin monia hyviä ja toimivia malleja, kun koko kaupunkiseutu joutuisi byrokratisoitumaan ja seudullinen ”mosaiikki” yhtenäistyisi.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen alkuvaiheessa kunnallispolitiikka tukkeutuisi ja olisi vaarana muodostua vanhoihin kuntarajoihin tukeutuvia ”kuntapuolueita”. Haveri pitää mahdollisena, että kunnallispolitiikka voisi tukkeutua tulevassa suurkunnassa jopa vuosikymmeneksi kuntapuolueiden toiminnan kautta!

Olen tällä palstalla joku aika sitten pitänyt positiivisena kuntien keskinäistä kilpailua. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun Haveri mainitsi, että kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin kuntien positiivinen kilpailu.

Loppuyhteenvedossaan professori Haveri totesi tämän jutun otsikoksi laittamani toteamuksen, että ulkoa pakotettu muutos ei toimi. Haveri jatkoi, että Suur-Tampere - nyt hän mainitsi nimeltä Suur-Tampereen – voisi toimia, jos siihen päädyttäisiin yhteisymmärryksessä.

Sitä ennen yhteistyö on parempi vaihtoehto.

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.








Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.






Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.

Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

"Möhköfanttikauppiaat Virkkunen-Pajunen-Vapaavuori tulevat nielemään karvaan kalkin..."

Torstai 16.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntauudistuskeskusteluun ollaan saamassa vaikuttavuutta, kun Kokoomuksen kansanedustajat ovat uskaltautuneet tulla julkisuuteen Virkkusen kuntamallia arvostelevilla mielipiteillään.


Mallia antaa espoolaisen kokoomuskansanedustajan Sanna Lauslahden 14.2.2012 klo 9.15 julkaistu kirjoitus Uudessa Suomessa.


Kirjoituksen otsikko on;

Miljoonakaupunki vain levittäisi Helsingin ongelmia

Pirkanmaalla Lauslahden kirjoitus voitaisiin aivan hyvin muuttaa muotoon; Suur-Tampere vain levittäisi Tampereen ongelmia ja Varsinais-Suomessa sama asia voitaisiin ilmaista näin: Suur-Turku vain levittäisi Turun ongelmia.


Sen verran kokoomuskansanedustaja suojelee puoluesisartaan, että hän kutsuu Virkkusen kuntakarttaa ”virkamiesesitykseksi”. Todellisuudessahan kuntakarttaesitys on laadittu pääministeri Jyrki Kataisen (kokoomus) ja ministeri Henna Virkkusen (kokoomus) yksityiskohtaisten ohjeiden mukaiseksi.


Kansanedustaja Lauslahden kirjoitus on täyttä asiaa joka sana. Se on suoraan Keskustan linjauksista lainattua tekstiä, joka sitten on sovitettu pääkaupunkiseudun kuvioihin.


Lauslahti toteaa kirjoituksensa alussa:

Ehdotus on vanhanaikainen, kallis ja päätöksentekoa jäykistävä sekä kansalaisista etäännyttävä ratkaisu.

Laittamattomasti sanottu kokoomuslaiselta kansanedustajalta kokoomuslaisesta ehdotuksesta – monen kansalaisen luottamus kokoomuslaiseen päätöksentekoon horjuu, kun osa omistakin uskaltaa sitä arvostella suorin sanoin!


Lisään sulkuihin muutaman sanan, kun liitän tähän Lauslahden kirjoituksesta pätkän.


”Kilpailu synnyttää (Tampereen seutukunnan) alueelle dynamiikkaa ja mahdollistaa parhaiden käytäntöjen vertailemisen. Tällaisten positiivisten tekijöiden poistaminen olisi vahingollista koko (Tampereen) seudulle, kun (Tampereen) tehottomat hallinnolliset rakenteet saisivat mahdollisen suurliitoksen jälkeen kaikessa rauhassa kalkkeutua niille sijoilleen.”

Korostan, että sulkuihin lisätyt sanat ovat allekirjoittaneen makustelua ajankohtaisesta asiasta - muu teksti on kansanedustaja Sanna Lauslahden!


Sanna Lauslahden kirjoitus on tuonut Uuden Suomen nettisivuille lukemattoman määrän Lauslahtea kannustavia kommentteja.


Tämän jutun otsikko on osa Viktor Flinkkilän kommentista, joka kuuluu koko pituudeltaan seuraavasti:


”Erinomainen blogi. Möhköfanttikauppiaat Virkkunen-Pajunen-Vapaavuori tulevat nielemään karvaan kalkin, kun heille valkenee että koko heidän ideoimansa mammuttikuntahanke tulee kaatumaan rytisten kuin Goljatti aikanaan.”


-Esko Erkkilä-

Keskustan toiminta Tampereella on saamassa uutta vauhtia!

Keskiviikko 8.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeinen aika on ollut Tampereella Keskustan kannalta vilkasta ja mielenkiintoista aikaa.


Keskustan nouseminen Tampereen kolmanneksi suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi on lisännyt puolueemme vetovoimaa.


Liitän tähän uusimman eli 6.2.2012 julkisuuteen toimittamamme tiedotteen.


Osa siinä kerrotuista seikoista oli jo aikaisemmin julkisuuden tiedossa, mutta täsmällinen tiedotteemme sisältää kuitenkin uuttakin tietoa.


===

KESKUSTAN TOIMINTA TAMPEREELLA ON SAAMASSA UUTTA VAUHTIA!

Keskustan toiminta Tampereella on viime päivinä ollut lisääntyvän kiinnostuksen kohteena, kun eri puolueiden aktiivijäsenet haluavat liittyä keskustalaisesti ajattelevien tamperelaisten joukkoon.


Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ja hänen puolisonsa Vuokko Väyrysen vaalityö teki Suomen Keskustasta tahon, jonka toimintaan luotetaan yli vanhojen puoluerajojen. Keskusta-aktiivien vaalityö ympäri maan oli edellytys hyvälle vaalitulokselle ja nyt se palkitaan kannatuksen kasvamisena. Erityismaininnan ansaitsevat Keskustanaisten sekä Keskustanuorten näkyvä rooli vaalityössä – ne laajensivat puolueen kiinnostavuutta naisten sekä nuorten piirissä.


Perussuomalaisten entinen jäsen Jari Rajasalo (38) sekä Vapauspuolueen Pirkanmaan piirijärjestön entinen varapuheenjohtaja Arja Hirvenoja (44) ovat 3.2.2012 liittyneet Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön jäseniksi.


Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö kiittää luottamuksesta ja toivottaa kaikki sen toiminnasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi.


Keskustan poliittisen voiman kasvattaminen ennen syksyn kunnallisvaaleja on kaikkien tamperelaisten etu. Sen vuoksi on tärkeää, että Keskustan kautta kaikille päteville henkilöille löytyy kanava, jonka kautta pystyy vaikuttamaan ja aikaansaamaan todellista muutosta.


Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden valinta on menossa ja etsimme edelleen ehdokkaita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään Tamperetta nykyistä paremmaksi asuinkunnaksi.

Kansalaisten tarvitsemien palvelujen saaminen

* nopeasti

* edullisesti

* ja kerralla oikein

on Keskustan keskeinen tavoite Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY
Johtokunta


Lisätietoja:   

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku, 040 514 1355    

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja vaalipäällikkö Esko Erkkilä, 050 556 4878

===
                        
-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on ulkoistanut jo johtajiensa hakuprosessinkin!

Lauantai 4.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla toimintojen ulkoistamisvauhti on edennyt jo johtajavalintoihin saakka.

Näin on pääteltävä ainakin siitä juttukokonaisuudesta, jonka Aamulehti toi kaiken kansan ihmeteltäväksi eilen eli perjantaina 3.2.2012 ilmestyneessä numerossaan.

 Aamulehden etusivulla oli kuuden palstan uutinen, jossa kerrottiin kunnallisoikeuden professori Asko Uotin toteavan, että Tampere ei saa salata työnhakijoiden nimiä.




Ihmettelen, että joku saattaa edes kuvitella, jotta töihin voidaan valita henkilöitä, jotka eivät kerro valitsijoille edes nimeään!

Kuntamaailmassa kaikki mielettömyydet ovat näköjään mahdollisia!

Samaisen Aamulehden sivulla 4 jatketaan asian käsittelyä ja nyt asian otsikko on: ”Tampere valitsee johtajiaan tietämättä hakijoiden nimiä”

Aamulehden juttujen perusteella saa sen käsityksen, että johtajaksi Tampereen kaupungille on mahdollista päästä, vaikka ei kertoisi nimeään!

Hakijoiden nimien salaamisen ohella kuulostaa kummalliselta se, että jutuissa haastateltu Tampereen kaupungin hallinto- ja henkilöstöryhmän johtaja Pekka Palola tuntuu antavan kohtuuttoman suuren painoarvon nimettömien johtajakandidaattien pätevyyden arvioinnissa konsulttitoimistolle.

Onko Tampereen kaupunki todella ulkoistanut johtajavalinnat konsulttiyrityksille?

Sain työurani aikana valita lukemattomat määrät uusia henkilöitä työnantajani riveihin.


Käytimme valintaprosessin aikana toki konsulttiyrityksiä, mutta aina lopullinen päätös oli yrityksen vastuulla. Konsulttiyrityksiä voi ja pitääkin käyttää, mutta niiden lausunnoille ei saa antaa ratkaisijan roolia. Vastuu henkilövalinnoissa on aina työnantajalla – sen täytyy olla kirkkaana mielessä myös kuntatyönantajilla!


On mielestäni välttämätöntä, että Tampereen kaupunki lopettaa välittömästi sekoilunsa "nimettömien johtajien" valinnoissa ja kaupungin luottamushenkilöiden on kaikissa tilanteissa kannettava vastuu henkilövalinnoista.


Vastuuta johtavien virkamiesten valinnassa ei voi delegoida kaupungin virkahenkilöille ja vielä vähemmän konsulttiyrityksille – virkahenkilöt avustavat valintaprosessissa, mutta heillä ei saa olla vähäisintäkään roolia päätöksenteossa!


-Esko Erkkilä-

Keskusta - kolmanneksi suurin Tampereella!

Torstai 2.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunta kokoontui tammikuun viimeisenä päivänä presidentinvaalien voitollisen ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Keskustalaiset voivat todella todeta, että ”voitollisten”, sillä VTT Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanja päättyi todella voitollisesti.

Laadimme kokouksessa julkilausuman ja sain tehtäväkseni Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajan sekä vaalipäällikön ominaisuudessa toimittaa sen julkisuuteen.

Julkilausumamme on tässä:

===

Keskusta – kolmanneksi suurin Tampereella

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö toteaa, että puolueen presidenttiehdokkaan VTT Paavo Väyrysen Tampereelta saama kolmanneksi suurin äänimäärä on luottamuksenosoitus Paavo ja Vuokko Väyryselle, mutta se osoittaa sen lisäksi tamperelaisten luottamusta Keskustan arvoihin nojaavaan politiikkaan.

Paavo Väyrynen lisäsi Tampereella Keskustan kannatusta edellisvuoden eduskuntavaaleihin verrattuna 4.737 äänellä.

Tulos on mainio, sillä SDP menetti vastaavasti lähes 19.000 ääntä, Perussuomalaiset yli 12.000 ääntä ja Vasemmistoliitto yli 3.500 ääntä.

Isänmaallisuus, puolueettomuus ja koko maan tasa-arvoinen kehittäminen ovat Paavo Väyrysen ja Keskustan keskeisimmät tavoitteet. Ne saivat vahvan tuen myös Tampereella.

Paavo Väyrysen ja Suomen Keskustan menestyminen Tampereella osoittavat, että keskustalainen politiikka nauttii luottamusta myös suurissa kaupungeissa.

Presidentinvaalit luovat keskustalaisesti ajattelevien kannalta Tampereella vahvan pohjan 28.10.2012 järjestettäville kunnallisvaaleille.

Keskustan ehdokasasettelu on käynnistynyt ja puolueen Tampereen kunnallisjärjestö uskoo menestykseen syksyn kunnallisvaaleissa.


KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY
Johtokunta

===

-Esko Erkkilä-

Tammisunnuntain merkitys ei saa unohtua

Maanantai 30.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tammisunnuntaita vietetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista sunnuntaina tammikuun 27. päivänä 1918.


Katsotaan, että Tammisunnuntaista alkoi Suomen Vapaussota.


Tammisunnuntain viettäminen on vilkkainta Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Tampereen Tuomikirkossa vietettiin eilen Tammisunnuntain Kirkkojuhlaa.


Kirkkojuhla alkoi klo 15.00 ja sen järjestäjinä toimivat Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri ry.


Olin mukana Tammisunnuntain Kirkkojuhlassa Tampereen Tuomiokirkossa.

Juhlan aluksi Suomen lippu saapui juhlatilaisuuteen ja se ryhmittyi lippulinnan eteen.

Seurakuntaneuvos ja Peltolammin koulun entinen rehtori Kalevi Nummi luki katkelmia Raamatusta.

Kirkkojuhlan sotilasmusiikista huolehti Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.


Panssarisoittokunta esiintyi Tuomiokirkon lehterillä ja alhaalta näkyi ainoastaan kapellimestarin selkä.


Soittokunta esitti Isä meidän, Pyhiinvaeltajien kuoron sekä Narvan marssin. Narvan marssin kuunteleminen on joka ainoa kerta todellinen juhlaelämys.

Huomaathan lehterikaiteessa osan Köynnöksenkantajat -teoksesta!

Poikakuoro Pirkanpojat esitti Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan ja Finlandian sekä Fredik Paciuksen Suomen laulun. Pirkanpoikien johtajana toimi Jouni Rissanen.

Kirkkoherra Lauri Salmisen puhe oli väkevää sananjulistusta, jossa Tammisunnuntain syntyhetket kerrattiin Kirkkojuhlan yleisölle.


Salminen totesi, että Tammisunnuntain tapahtumista alkanut Vapaussota lunasti Suomen itsenäisyyden pariksi vuosikymmeneksi.

Tammisunnuntain testamenttina kirkkoherra Salminen totesi, että kansakunta tarvitsee keskinäistä yhteyttä, ei eripuraa.

Kirkkojuhlan loppuliturgian suoritti kirkkoherra Esa Eerola.


===

Tampereen Tuomiokirkko on taidemaalari Hugo Simberg´n maalausten merkittävä sijoituspaikka.

Freskon Kuoleman puutarha Simberg on maalannut vuonna 1906 ja se on esillä Tampereen Tuomiokirkon kirkkosalissa.

Tuomiokirkon lehterikaiteessa on Simberg´n fresko Köynnöksenkantajat, jossa 12 poikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Tässä on kuvattuna eräs ruusuköynnöstä kannatteleva poika.

Köynnöksenkantajat -teoksen pituus on 52 metriä.

Hugo Simberg´n hyvin tunnettu teos on Haavoittunut enkeli.

Alkuperäinen teos sijaitsee Ateneumissa Helsingissä, mutta Simberg maalasi lähes samanlaisen myös Tampereen Tuomiokirkkoon. Tämä Tampereen teos on alkuperäistä hieman suurempi ja maalauksen tausta on erilainen kuin Ateneumissa olevalla.

Haavoittunut enkeli sijaitsee Tampereen Tuomiokirkon lehterillä.

Tammisunnuntain Kirkkojuhla oli arvokas juhlatilaisuus ja palautti mieleen itsenäisyytemme alkuaikojen vaikean ajanjakson.

Toivon, että myös jälkipolvemme muistavat Tammisunnuntain ja osaavat antaa arvoa itsenäisyytemme varhaistapahtumille.

-Esko Erkkilä-

Onko Iisakki Nieminen liian toiveikas?

Torstai 26.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen kirjoittanut tämän jutun jo 8.1.2012, mutta aiheiden runsauden vuoksi julkaisen sen vasta nyt.

Tänään tiedämme Tavasesta enemmän kuin kirjoituspäivänä ja nyt kirjoittaen jutun sisältö olisi ehkä hieman toinen. Nyt saattaisin uskoa, että Tavase Oy kaatuu jo alkaneena vuonna!

Mutta tässä 8.1.2012 kirjoitettu juttu:

===============

Tampereella ilmestyy ilmaisjakelulehtenä Kaupunkilehti Tamperelainen. Se on Suomen vanhin kaupunkilehti, sillä sen ensimmäinen numero ilmestyi jo syyskuun 19. päivä 1957.

Tamperelaisen nettiosoite on:  www.tamperelainen.fi

Tamperelainen ilmestyy keskiviikkoisin ja lauantaisin ja sen jakelu on lähes 150.000 kappaletta.

 

Tamperelainen on saanut tamperelaisten luottamuksen ja siitä kertoo mm. se, että se on Aamulehden rinnalla ainoana muuna lehtenä Tampereen kaupungin virallinen ilmoituslehti.

 

Tamperelaisessa on ilmaisjakelulehdeksi ”riittävästi” toimituksellista aineistoa, joten se ansaitsee arvostuksensa sitäkin kautta hyvin.

 

Taitaa olla kerran viikossa, kun nimimerkki ”Iisakki Nieminen” pakinoi Tamperelaisessa.

 

Iisakki on ilmeisen hyvin perillä tamperelaisen kunnallispolitiikan kuvioista, sillä pakinoissaan hän käsittelee asiantuntevasti Tampereen kunnallispolitiikan taustakuvioita.

 

Pidin Iisakin pakinasta, joka ilmestyi Tamperelaisessa 7.1.2012.

 

Pakinan otsikko oli: ”Mitä tapahtuu vuonna 2012?”.

 

Iisakin pakinan Tampere-osuudessa käsiteltiin kaupungin suurhakkeiden tilannetta alkaneena vuonna.

 

Iisakki ennustaa, että Tampereen suurhankkeista Rantaväylän tunneli, ratikka sekä Keskusareena etenevät, mutta ”Tavase haudataan hiljaisin menoin.”

 

Olen Iisakkia pessimistisempi ja oletan, että Tavase haudataan vasta syksyllä 2012 valittavan uuden kaupunginvaltuuston toimesta. En jaksa uskoa, että nykyinen kaupunginvaltuusto pystyy Tavasea hautaamaan.

 

Toivon, että olen väärässä ja jo nykyinen Tampereen kaupunginvaltuusto kokisi ryhtiliikkeen sekä hautaisi mielettömän hankkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Suhtautumisessa kuntauudistukseen ja kuntien pakkoliitoksiin raja kannattajien ja vastustajien kesken kulkee Kokoomuksen keskellä

Sunnuntai 22.1.2012 - -Esko Erkkilä-

On päivä päivältä selvempää, että Kokoomus jää yksin puolustamaan suurta kuntauudistusta ja kuntien pakkoliitoksia.

SDP käänsi kelkkansa jo aikoja sitten, kun puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa 22.9.2011, että demarit eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on samalla kannalla.

Demareista ainoastaan heidän eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Jouni Backman tyynnyttelee hallituskumppani Kokoomusta ja on puoltavinaan kuntauudistusta sekä kuntien pakkoliitoksia.

Näkyvimmät kuntien pakkoliitosten puolustajat ovat presidenttiehdokas Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen, kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen ja valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

Ns. kehyskuntien kokoomuslaiset päättäjät vastustavat kuntaliitoksia ja kuntien pakkoliitoksia.

Kokoomuksen sisäisestä ristiriidasta saimme esimerkin, kun Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy järjesti perjantaina 20.1.2012 seminaarin kuntauudistuksesta ja tulevaisuuden terveyspalveluista.

Tilaisuus järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa ja paikalla oli "salintäysi" eli yli sata kuulijaa.

Olin mukana tilaisuudessa.

Seminaarin pääesiintyjänä oli valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

 

Kommenttipuheenvuorot Ikosen esityksestä antoivat…
 

…Tampereen lääkärikeskuksen johtava lääkäri Juha Heino ja…

…Pirkkalan kokoomuslainen kuntaneuvos Jukkamatti Hiltunen.

Kokoomuksen kuntateurastajilla – Niinistö, Katainen, Virkkunen ja Ikonen – on hämmästyttävät vauhtisuunnitelmat.

Tässä diassa kuvataan kuntauudistuksen aikataulusuunnitelmaa.

Suunnitelma merkitsisi, että vielä tänä vuonna tapahtuisi seuraavaa:

•    kuntakuulemiset
•    kriteerien vahvistaminen
•    lakiesityksen laatiminen
•    hallituksen esitys kuntauudistusten ja pakkoliitosten suorittamiseksi
•    lakiesitys Eduskunnalle

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun voi sanoa, että Niinistö, Katainen, Virkkunen ja Ikonen ovat haukkaamassa liian suurta palaa.

Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen perusteli kuntauudistusta ja kuntien pakkoliitoksia vertaamalla niitä Lahden Hiihtokeskuksen ”Karpalomäkeen”.

Karpalomäkeä esittävän dian virallinen otsikko oli ”Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040”

Ikonen totesi, että Karpalomäennousu on juuri alkanut ja sitä kestää 20 vuotta!

”Karpalomäessä” vaikeutena ovat väestön lisääntyvä eläköityminen, hoitotarpeen kasvaminen ja talouden kiristyminen.

----

Kuntaneuvos Juhamatti Hiltunen aloitti kommenttipuheenvuoronsa hillitysti, kun hän totesi omaavansa asiaan ”hieman erilaisen tulokulman kuin Ikonen”.

Hiltunen totesi, että keskustelu kuntauudistuksesta on alkanut negatiivisesti ja dialogi on ollut huonoa. Uudistusta suunnittelevat virkamiehet ovat omissa poteroissaan ja kunnat puolestaan omissaan.

Hiltunen jatkoi, että seutukunnan kunnat ovat onnistuneet toimissaan paremmin kuin keskuskunnat. Hiltunen ihmetteli, että miksi Helsinki, Turku ja Tampere eivät saa hommia toimimaan!

Kuntaneuvos Juhamatti Hiltunen päätti kommenttipuheenvuoronsa ytimekkäästi, kun hän totesi:

”Voima on vapaaehtoisuudessa, ei pakossa!”

Yleisö palkitsi Hiltusen esityksen suosionosoituksilla – niitä ei herunut valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen esitykselle.

----

Tampereen lääkärikeskuksen johtavan lääkärin Juha Heinon esitys noudatteli paljolti kuntaneuvos Hiltusen esitystä, mutta luonnollisesti se oli ”lääketieteellisempi”.

Heinokin totesi, että tilanne on hedelmätön ja jatko vaikea.

Lääkärinä Heino valotti, että 90 % ihmisten hoitoonhakeutumistapauksista on ns. tavallisia vaivoja. Ne pystytään hoitamaan lähellä ja on vaikea nähdä, että niiden hoitamiseen tarvittaisiin isoja alueita. Sairaalan iso koko ei Heinon mukaan tuo etuja.

Heino totesi, että aluesairaalatasoinen sairaanhoito on tehokas tapa hoitaa potilaita. Hän mainitsi esimerkkinä tehokkaasta sairaalasta Valkeakosken aluesairaalan.

Juha Heino totesi kommenttipuheenvuoronsa lopuksi, että yksityisen hoitama sairaanhoito on halvinta ja sairaanhoitopiirin huolehtima sairaanhoito puolestaan kalleinta – alueellinen ”oma” sairaala asettuu kustannustehokkuudeltaan siihen väliin.

Arvostan Heinon kommenttipuheenvuoroa, mutta muistutan ainakin itseäni tässä vaiheessa, että terve lähdekritiikki on aina paikallaan!

Seminaarin lopuksi valtiosihteeri Ikonen ja kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat yleisön tekemiin kysymyksiin.

Oli mielenkiintoista kuulla Tampereen kaupunginvaltuutetun, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenen ja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtajan Harri Airaksisen yleisökommentti.

Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Harri Airaksinen totesi, että kuntauudistuksella ei voida ratkaista terveydenhuollon rahoituskriisiä.

Merkitseekö Airaksisen kommentti, että hän ei Tampereen keskeisenä kokoomusvaikuttajana ole vakuuttunut suunnitellun kuntauudistuksen tarkoituksesta eikä tarpeellisuudesta?

Onko Airaksinen kuntauudistuksen ja kuntien pakkoliitosten kannattaja vai vastustaja?

-Esko Erkkilä-

Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen Tampereen vaalijuhla tänään suorana netissä

Sunnuntai 15.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Valtiotieteen tohtori, presidenttiehdokas Paavo Väyrysen I kierroksen vaalikampanjan huipentava Koko Suomi on juhlan arvoinen -vaalijuhlakiertue on saanut suomalaiset liikkeelle.


Uudenvuodenpäivänä alkaneisiin suuriin maakunnallisiin vaalijuhliin on tähän mennessä osallistunut Kemissä, Oulussa, Kokkolassa, Joensuussa, Seinäjoella, Savonlinnassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Kajaanissa, Iisalmessa, Kuopiossa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa järjestetyissä tilaisuuksissa noin 9 000 vierasta.

 
Juhlat jatkuvat tänään sunnuntaina Porissa, Tampereella ja Hämeenlinnassa.

 
Gallup-menestyksen siivittämien suurten kävijämäärien, rajoitettujen tilojen ja koko ajan kasvavan kiinnostuksen vuoksi Väyrysen vaalikampanja näyttää tänään 15.1.2012 Tampereella, Yliopiston juhlasalissa (Kalevantie 4) klo 15 alkavan Pirkanmaan suuren vaalijuhlan suorana lähetyksenä.

 
Lähetys on katsottavissa osoitteessa

www.vayrynen.com.

Järviradio lähettää vaalijuhlasta myös suoraa radiolähetystä.

 
Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen pitää tilaisuudessa juhlapuheen. Lisäksi maakunnallisen puheenvuoron käyttää Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti. Musiikkiesityksistä vastaa Iinu Kuusento country group.

Tietääkseni myös Vuokko Väyrynen osallistuu vaalijuhlaan.


Vaalijuhlissa on saatavilla Väyrysen kampanjatuotteita, kuten ”Huonomminkin olisi voinut käydä” ja ”Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen” –kirjoja, hopeisia ”Vastavirtaan nousee lohen suku” -pinssejä sekä ennätyssuosittua Väyryset-mukia 30 euron kappalehintaan.


Olen tyytyväinen, että Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan ensimmäinen maakunnallisen vaalijuhlan suora videolähetys tapahtuu Tampereelta.


Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on yhdessä Keskustan Pirkanmaan piirin, Pirkanmaan Keskustanaisten sekä Pirkanmaan Keskustanuorten kanssa pitänyt Tampereen Keskustorilla avoinna Paavo Väyrysen vaalimökkiä.


Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön vaalipäällikkönä olen saanut läheltä seurata sitä intoa, joka tamperelaisilla ja pirkanmaalaisilla on Paavo Väyrystä kohtaan. Koen tänään järjestettävän maakunnallisen vaalijuhlan suoran videoinnin luottamuksen osoitukseksi meitä talkoolaisia kohtaan!


Vaalijuhla alkaa kahvituksella klo 14.15, mutta jos ennakkotunnelmat toteutuvat, ovat innokkaimmat kahvijonossa jo klo 14.00!


Varsinainen vaalijuhla alkaa Maamme-laululla klo 15.00.


Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita!


-Esko Erkkilä-

Ehtiikö Niinistön kupla puhkeamaan jo ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta?

Tiistai 10.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja Yle Tampere järjestivät eilen eli maanantaina tammikuun 9. päivänä asia-anniltaan onnistuneen vaalitentin presidenttiehdokkaille.

Tilaisuus järjestettiin Tampere-talossa ja siihen osallistuivat kaikki presidenttiehdokkaat SDP:n Paavo Lipposta lukuun ottamatta.

Tapahtumajärjestelyt olivat onnistuneet. Se oli valitettavaa, että Tampere-talon Pienen salin istumapaikat eivät riittäneet kaikille ja myöhään saapuneet joutuivat jäämään salin ulkopuolelle.

Tilaisuuden tervetulosanat lausui Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

Juontajina toimivat…

…Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen ja…

…tuttu Yle Tampereen radioääni Kai Pohjanen.

Presidenttiehdokkaat oli ryhmitelty lavalle siten, että yleisöstä katsoen vasemmalla olivat Paavo Arhinmäki ja Eva Biaudet, keskellä omana ryhmänään Sari Essayah, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö sekä oikealla Timo Soini ja Paavo Väyrynen.

Tässä vielä lähempi ”pöytäkuntakohtainen” tarkastelu:

Arhinmäki ja Biaudet

Essayah, Haavisto ja Niinistö

Soini ja Väyrynen

Järjestäjät olivat asettaneet presidenttiehdokkaat kolmeen eri ryhmään aakkosjärjestyksessä, mutta illan aikana tuli selväksi, että ryhmät muodostivat myös pärjäämisessä kolme eri ryhmää.

Yllätys ei ollut se, että Arhinmäki ja Biaudet muodostivat ryhmän, joka ei loistanut tilaisuuden missään vaiheessa. Heillä ei yksinkertaisesti ole pohjaa, jolta ponnistaa.

Yllätys minulle oli se, että Niinistö on osaamisensa ja ”lavasäteilynsä” osalta vajonnut selkeästi presidenttiehdokkaiden keskikastiin yhdessä Essayah´n ja Haaviston kanssa.  

Tampere-talon vaalitilaisuuden perusteella on helppo uskoa niitä kokoomuslaisia, jotka pyrkivät pitämään Niinistön mahdollisimman kaukana mediasta sekä erityisesti äänestäjistä.

Paavo Väyrynen osoitti olevansa "Koko kansan presidentti". Oli helppo huomata, että saliyleisö oli ylivertaisen kokemuksen omaavaan Väyryseen tyytyväinen ja nautti niistä puheenvuoroista, joita Väyrynen käytti. On todettava, että Väyrysen ja Soinin pöytäkunta oli ehdottomasti illan paras pöytäkunta asiatiedoiltaan ja myös paljon puhutulta "lavasäteilyltään".

Olin hyvissä ajoin paikalla ja sain mainion paikan kolmannelta riviltä aivan ehdokkaiden edestä. Siitä oli helppo taltioida myös lähikuvia presidenttiehdokkaista.

Tässä ehdokaskohtainen kuvakavalkaadi ehdokkaista:

Huomasin vasta tilaisuuden jälkeen, että en ottanut Paavo Arhinmäestä lainkaan yksilökuvaa, mutta tässä hän on yhdessä juontaja Kai Pohjasen kanssa.

Eva Biaudet

Sari Essayah

Pekka Haavisto

Sauli Niinistö

Timo Soini

Paavo Väyrynen

Tilaisuudessa tuli esille paljon muutakin mielenkiintoista kuin se, että Sauli Niinistön tähti kulkee vääjäämättömästi iltaa kohti.

Yritän lähipäivinä palata käsittelemään ainakin joitain Tampere-talon vaalitilaisuudessa esille tulleita kysymyksiä!

-Esko Erkkilä-

Yhteenvetoa mielipiteistäni Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnitteluun

Sunnuntai 8.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuuden puuttuminen Tampereelta merkitsee, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa käsittelevä yleisötilaisuus on ennen kaavatyön jatkamista järjestettävä Pirkkalan, Ylöjärven, Nokian sekä Lempäälän lisäksi myös Tampereella. Vain näin pystytään takaamaan kaavatyön osallistuva ja avoin käsittely.

 

Tampereen läntisen oikoradan sisällyttäminen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tärkeää. Se on ensiarvoisen tärkeää Tampereen seutukunnan raideliikenteen kokonaissuunnittelun kannalta ja se on tärkeää myös koko kansantalouden kannalta. Oikoradan sijoittamista samaan luontokäytävään suunnitellun VT 3:n oikaisun kanssa on pidettävä sitovana tavoitteena.

 

Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen pitää toteuttaa jo ennen läntisen oikoradan valmistumista. Järjestelyratapihalla suoritettavat vaunujärjestelyt aiheuttavat vaikeasti torjuttavaa iskumelua ja sen vuoksi lähialueiden asumisviihtyvyys kärsii. Vaarallisten aineiden jatkuva käsitteleminen keskellä kaupunkia merkitsee turvallisuusuhkaa, joka toteutuessaan merkitsisi suurkatastrofia. Järjestelyratapihan siirtäminen mahdollistaa aivan uudet näkymät Tampereen asuntotuotannon, elinkeinoelämän ja palveluiden laajenemiselle etelän suuntaan.

 

Tampere-Pirkkalaan suunniteltu toinen kiitotie ei ole tarpeellinen. Se rajoittaisi lisääntyvän lentomelun vuoksi pysyvästi Pirkkalan sekä koko eteläisen Tampereen asutuksen ja virkistyksen kehittämistä ja sen vuoksi sen suunnittelusta pitää luopua. Selvitykset ja neuvottelut lentomelua aiheuttavan hävittäjälentotoiminnan siirtämisestä muualle on aloitettava.

 

Valtatie 3 Lakalaivan liikennejärjestelyt ovat vaikeita ja ne eivät sovellu valtakunnan eräälle tärkeimmistä valtateistä. Suunniteltu Marjamäki-Kulju-Pirkkala – VT 3:n oikaisu palvelisi Tampereen seutua, Pirkanmaata sekä koko läntistä Suomea ja sen vuoksi kyseinen VT 3:n oikaisu pitää toteuttaa nopeutetulla aikataululla. Tiesuunnittelun pitää tapahtua tiiviissä yhteistyössä läntisen oikoradan suunnittelun kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen saanut olla hienossa projektissa mukana

Torstai 5.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Asukasvaikuttaminen on asia, jonka vuoksi vajaat neljä vuotta sitten lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan.

 

Palokallion Omakotiyhdistyksen taistelu Tampereen kaupunkia vastaan ja näkyvä roolini siinä taistelussa, olivat ilmeisesti minua kunnallisvaaliehdokkaaksi pyytäneiden henkilöiden mielissä. Omakotiyhdistyksemme taistelu kaupunkia vastaan oli asukasvaikuttamista parhaimmillaan.

 

Nyt olen mm. ponnekkaasti vastustamassa Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihanke Tavasea.

 

Saimme arvokkaan voiton 19.12.2011, kun Valkeakoski päätti irtautua hankkeesta. Valkeakosken myötä myös Akaa irtautuu Tavasesta. Kyseessä on tavallaan Berliinin muurin murtuminen ja sitä kautta koko Tampereen seudun vapauttamisen alkaminen luonnottomasta hankkeesta.

 

Tavase-hanketta voidaan perustellusti verrata Tampereen kaupungin ajamaan Ikea-hankkeeseen. Ikea-hankkeessa Palokallion Omakotiyhdistys ry sai ainoastaan osavoiton, sillä emme pystyneet kaatamaan hanketta. Toisaalta pystyimme saamaan Tampereen kaupungin ja Ikean vaatimat liikenneratkaisut sellaisiksi, että omakotialueemme pystyy niiden kanssa elämään.

 

Tavase-taistelussa on surullista, että tamperelaisten Tavase-vastustajien pitää ”koukata” Valkeakosken kautta, jotta saamme tamperelaiset päättäjät uskomaan hankkeen mielettömyyden.

 

Toki on todettava, että ainakin minä tein tuon koukkauksen hyvällä ja luottavaisella mielellä, sillä Valkeakosken Tavase-kriitikoilla riitti asiantuntemuksen voimalla saada oikea päätös puristettua myös luottamushenkilöiltään.

 

Saattaa olla, että Tampereen nykyinen kaupunginvaltuusto ei pysty lopullisesti kuoppaamaan tekopohjavesihanketta. Olen kuitenkin varma, että ensi syksyn kunnallisvaalit tulevat Tampereella olemaan Tavase-vaalit ja silloin valittava uusi kaupunginvaltuusto on varmasti kykenevä tekemään samanlaisen viisaan päätöksen, joka nyt tehtiin Valkeakoskella.

 

Tampereen luottamushenkilöiden olisi nyt huolehdittava, että Tavase Oy maksaa kaikki velkansa Tampereen konsernirahoitukselle, jotta Tavasen konkurssi tulisi mahdollisimman halvaksi Tampereen veronmaksajille.

 

Oli mainio päätös Tampereen kaupunginvaltuustolta, kun se poisti Tampereen virkamiehiltä oikeuden pumpata lisärahoitusta Tavaseen. Toivottavasti rahan pumppaaminen Tavaseen on loppunut, mutta jos sitä ”saattohoidon” vuoksi vielä tehdään, tapahtuu se Tampereen kaupunginhallituksen toimesta.

 

Tampereen kaupunginhallituksen muodostavat luottamushenkilöt, joten yhteisiä rahoja Tavaseen syytävät luottamushenkilöt joutuvat vaaleissa tilille kansalaisten eteen!

 

Toivon, että Valkeakosken ja Akaan jättäytyminen Tavasen ulkopuolelle avaa silmät myös Tavaseen sokeasti uskovilta ja päästään aloittamaan nopeat neuvottelut Tavasen lopulliseksi kuoppaamiseksi!

 

-Esko Erkkilä-