Oliko Keskustan teltta koko torin suosituin paikka Tampereen Markkinoilla toukokuun 7. päivänä?

Keskiviikko 9.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustorilla järjestetään markkinat joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina.

 

Toukokuun markkinat järjestettiin maanantaina toukokuun 7. päivänä.

 

Myynti- ja esittelypaikat varataan Tampereen Torikauppiasyhdistys ry:n kautta. Tampereen keskustaväki käytti tarjottua tilaisuutta hyväkseen ja varasimme paikan Hämeenkadun varrelta.

 

 

Suomen Keskustan telttakatoksen järjestelyissä vastuuhenkilöinä toimivat Jari Rajasalo sekä Arja Hirvenoja ja hyvin toimivatkin, sillä pullapitkoja kului päivän aikana viitisentoista ja Kulta-Katriina -kahvia tarjoiltiin neljän kahvipaketin verran!

 

 

Myös ikinuori Johannes Jonov oli mukana koko päivän.

Jonov´n luottamushenkilöasema on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenyys. Hänen venäjänkielentaitonsa oli mainio apu osastomme venäjänkielisten vieraiden auttamisessa.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli odotettu vieras, sillä monet vieraamme jäivät odottamaan hänen saapumistaan.

Mikko osoitti taas kerran mainiot poliitikontaitonsa, kun hän kertoi nykyhallituksen töpeksimisistä liikenneasioissa.

Haja-asutusalueiden syrjinnässä kansanedustaja Alatalo piti ihmeellisenä sitä, että omalle maalle ja omalla rahalla ei enää saisi rakentaa kotia.

Mikko Alatalo muistutti, että itselle rakennettu talo on aina parempi kuin rakennusliikkeiden minkkitarhamaisesti kyhäämät aikaansaannokset!

Kolmas Alatalon esille ottama kysymys oli tulonjaon epätasapaino. Epätasapaino heikkenisi edelleen, jos Kokoomuksen ajama kuntauudistus toteutettaisiin – haja-asutusalueilla kiinteistöjen ja asuntojen arvot romahtaisivat ja asutustaajamissa ne vastaavasti kohoaisivat siten, että ihmisillä ei olisi varaa hankkia asuntoja!

Puheensa lopuksi Alatalo peräsi pientä askelta taaksepäin, jotta Suomi voisi ottaa ison harppauksen eteenpäin. IT-huuma on elettyä aikaa ja nyt on aika panostaa metalliin sekä puuhun – vain ne voivat nostaa Suomen ylös!

 

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) ja Mikko Alatalo pohtivat vakavina ratkaisuvaihtoehtoja Tampereen yhä heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Myös apulaispormestari Timo Hanhilahti ehti Keskustorille kuuntelemaan tamperelaisten huolia ja murheita.

Tässä Hanhilahden kanssa tamperelaisen huolia ja esityksiä kuuntelevat Arja Hirvenoja (vasemmalla) sekä Eva Back.

 

Oli tavallaan hälyttävää kuulla, että tieasiat ja niiden heikkous olivat monenkin tamperelaisen mielissä ykkösmurheita.Tilanne oli hälyttävä, sillä kyseessä on sentään suurkaupunki-Tampere eikä mikään haja-asutusalue!

Tiemurheiden esittäminen minulle saattoi olla yhteydessä sille, että nimikyltissäni todettiin asemani Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Pirkko Rantala...

...valitti, että kolmen kilometrin pituinen Niihamantie on todella heikossa kunnossa. Niihamassa sijaitsee 126 siirtolapuutarhamökkiä, joten kunnollisen tien tarve on huutava.

 

Raija Heikkilä...

...Kämmenmaankadulta Kämmenniemestä valitti, että alueen tielle kulkeutuu rakennustyömaiden autojen pyörissä kuraa ja se merkitsee kuran kuivuessa suurta pölyhaittaa asukkaille.

 

Toinen Raija Heikkilän mainitsema epäkohta oli minulle omakohtaisesti valitettavankin hyvin tuttu, sillä se oli tienrakentajien ylimitoitettujen kivi- ja kallioräjäytysten aiheuttamat vahingot omakotitaloille.

 

Ikean rakennustyömaan räjäytykset aiheuttivat alueemme omakotitaloille vaurioita, joita Tampereen kaupunki ei ole suostunut korvaamaan, vaikka meillä onkin Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistyksen allekirjoittama sopimus räjäytysvaurioiden korvaamisesta.

 

Myötäajattelen niitä kaikkia Koivistonkylän asukkaita, joita odottaa todellinen helvetti, jos Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon sallitaan toteutua.

 

-Esko Erkkilä-

Kokemukset liitoskunnissa osoittavat, että suurkuntia ajavan Kokoomuksen väitteet lähidemokratian säilymisestä kuntauudistuksessa ovat katteetonta sanahelinää

Perjantai 4.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus väittää Kokoomuksen johdolla, että lähidemokratia säilyisi sen kaavailemissa suurkunnissa ennallaan – eräät kuntauudistuksen kiihkokannattajat väittävät, että lähidemokratia jopa paranisi!

 

Ensi syksyn kunnallisvaalikuviot liitoskunnissa puhuvat tyystin toista, kuin Kokoomus väittää.

 

Olen kuullut useiden kuntaliitoksen kokeneiden kuntien alueelta, että kunnallisvaaliehdokkaita on tavattoman vaikea saada. Ongelma koskee tasapuolisesti kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on uusi ja se selittyy lähiaikoina tapahtuneilla kuntaliitoksilla.

 

Kaikki eri puolueita kannattavat liitoskuntien asukkaat ja entiset päättäjät haluavat pelata varman päälle. Tämän ilmenemismuotona on, että liitoskuntien alueelta puolueet haluavat asettaa suurkunnan valtuustoehdokkaiksi ainoastaan niitä, joiden läpimeno näyttää varmalta.

 

Todellisessa tilanteessa on siis todistettu, että lähidemokratian heikkeneminen ilmenee jo kunnallisvaaliehdokkaita valittaessa.

 

Liitoskuntien alueelta äänestäjille jää valittavaksi ainoastaan henkilöitä, jotka ennenkin ovat olleet johtavassa asemassa entisessä kunnassa! Äänestäjien valinnanvara kaventuu merkittävästi!

 

Muistutan, että ilmiö koskee kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on sinällään ymmärrettävä, sillä ainoastaan liitoskunnan alueelta valittu valtuutettu pystyy toimimaan ja haluaa toimia liitoskunnan asukkaiden parhaaksi. Jos liitoskunnan alueelta olisi paljon ehdokkaita jonkun puolueen listoilla, olisi suuri vaara, että heille annettu ääni koituisi ”emäkunnan” alueelta valittavien valtuutettujen hyödyksi ja sitä kautta liitoskunnan asukkaiden tappioksi sekä elinolosuhteiden heikennykseksi!

 

Tampereen seudulla on kuntaliitoskeskustelun aikana monesti todettu, että esim. Lempäälän alueen kuntapäättäjät mahtuisivat yhteen taksiin, jos Suur-Tampereen annettaisiin toteutua.

 

Juupajoen kohdalla on Suur-Tampereen osalta todettu, että yksi juupajokelainen ansioitunut kunnallisvaikuttaja saatettaisiin valita jonkun Tampereen kaupungin omistaman yhtiön hallituksen varajäseneksi – siinäpä se sitten olisikin nykyisen Juupajoen kunnan luottamushenkilöpanos Suur-Tampereella!

 

Se yksi juupajokelainen kuntapäättäjä valittaisiin Suur-Tampereella tehtäväänsä pelkästä säälistä – juupajokelaisten poliittinen voima siihen ei riittäisi.

 

Toivon, että tässä esittämäni käytännön tilanteet havainnollistavat sen vaanimassa olevan demokratiavajeen, joka seuraisi Kokoomuksen ajamasta kuntauudistuksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, mutta kuntamaailmassa ilmeisen tyypillistä, että kunnan virkahenkilöillä ei ole toimivaa keskusteluyhteyttä muiden virallisten organisaatioiden eikä kolmannen sektorin kanssa

Maanantai 30.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on saamassa ensimmäisen luonnonsuojeluohjelman, josta on nyt valmistunut luonnos asukkaiden kommentoitavaksi.

 

Ohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus palvelupiste Frenckellissä 26.4.2012. Olin mukana tilaisuudessa.

 

Ohjelmassa on paljon hyvää. Siinä esitetään 67 uutta suojeltavaa aluetta. Hyvää on se, että suojeltavat alueet sijaitsevat Tampereen kaupungin mailla tai sellaisten maanomistajien mailla, jotka ovat vapaaehtoisesti antaneet alueet suojeltaviksi.

 

Ohjelman toteutuminen merkitsee, että Tampereella on luonnonsuojelualueita 1,4 % pinta-alasta. Pinta-alaltaan suuressa kaupungissa se on hyvä asia – eritoten sen vuoksi, että kaupungin ydinalueella luonnossuojelualueita on runsaslukuisasti.

 

 

Esitelty luonnos luonnonsuojeluohjelmaksi käsittää vuodet 2012 – 2020 ja se ilmenee myös ohjelman onnistuneesta tunnuskuvasta.

 

 

Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg avasi tilaisuuden.

 

 

 

 

Ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen kertoi olevansa koulutukseltaan biologi ja hän johdatteli ansiokkaasti paikalle saapuneet tamperelaiset syventymään suunnitelmaan.

 

Yleisön joukosta pidettiin ohjelman tavoitetta eli 1,4 % kaupungin pinta-alasta vaatimattomana, mutta Kosonen totesi, että ei kannata lähteä kilpajuoksuun siitä, että minkä suuren kaupungin pinta-alasta eniten on luonnonsuojelualuetta.

Terve mielipide virkahenkilöltä!

 

Kososen esitystä oli miellyttävä kuunnella, sillä hän ei tuntunut olevan yltiöpäinen ”luonnonsuojelija” vaan suhtautui kysymykseen realistisesti.

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja kiitin Tampereen kaupunkia, että nyt saadaan 67 aluetta virallisen luonnonsuojeluohjelman piiriin. Lausuin erityiskiitoksen siitä, että useat alueet sijaitsevat ”ydinkaupungin” alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

 

Muistutin Tampereen kaupungin ympäristönhallinnon virkahenkilöitä siitä, että jatkossakin on muistettava ympäristöhallinnon virkahenkilöiden panostavan esim. meluongelman vähentämiseen ja kaupungin saastumisen estämiseen ja vähentämiseen.

 

Mainitsin esimerkkinä Houkanojan myrkkyskandaalin, josta olen joutunut käymään mielipiteidenvaihtoa julkisuudessa mm. ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg´n kanssa.

 

Oletan tietäväni jotain metsälain 10 pykälästä (kiitokset Matti Äijölle Ikaalisiin!), joka asettaa tiukat rajoitukset metsänhoitotoimenpiteille monilla luonnonsuojelun kannalta tärkeillä alueilla.

 

Huomasin, että metsälain ns. ”kymppipykälä” oli jokseenkin tuntematon Tampereen kaupungin ympäristöasioiden vastuuhenkilöille!

Epäilyni vastuuhenkilöiden heikosta asiantuntemuksesta saivat vahvistusta, kun ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg totesi, että eivätpä he paljon saa tietoa Pirkanmaan Metsäkeskukselta!

 

Eikö Tampereen kaupungin virkahenkilöille ole pälkähtänyt mieleen, että he voisivat olla aktiivisia Metsäkeskuksen suuntaan?

 

Toinen suunta, johon Tampereen kaupungin ympäristöasioita käsittelevät virkahenkilöt tuntuvan elävän umpiossa, on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Asukasyhdistykset ja omakotiyhdistykset ovat tahoja, jotka joutuvat joka hetki elämään lähellä luontoa ja kunnioittamaan sitä. Toivon, että Tampereen kaupungin ympäristöhallinnon virkahenkilöt tekevät itseään tunnetuiksi myös siihen suuntaan.

 

Arvostan Tampereen kaupungin virkahenkilöiden aikaansaamaa luonnosta luonnossuojeluohjelmaksi. Totean, että se ei saa olla ”kiveen hakattu” asiakirja kahdeksan vuoden jaksolle (2012 – 2020), vaan sitä pitää pystyä tarkistamaan ja säätämään ainakin joka toinen vuosi.

 

Uudistan tässä Harri Willberg´lle ja Lasse Kososelle yleisötilaisuudessa toteamani:

 

"Kyllä Teillä töitä riittää!"

 

-Esko Erkkilä-

Lehtipuhallin on Viherpeukalon korvaamaton työväline

Torstai 26.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman Suomen Luonto –nimisen lehden ”Vuoden turhake” –valinnat ovat pääosin osuneet kohdalleen.

 

Ensimmäisellä kerralla vuonna 2000 Suomen Luonto kuitenkin munasi itsensä raskaasti, kun se valitsi vuoden turhakkeeksi lehtipuhaltimen.

 

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi tärkeimmistä työkaluista. Omaan lukuisten muiden Viherpeukaloiden tapaan monipuolista kokemusta lehtipuhaltimesta ja sen mahdollisuuksista.

 

 

Meillä on Stihl-merkkinen lehtipuhallin ja olemme siihen erittäin tyytyväisiä. Lehtipuhallin on hankittu "hovihankkijaltamme" Tampereen Pienkoneliikkeeltä!

 Lehtipuhaltimeen on lisävarusteeksi hankittu kasvinsuojeluvarustus ja sen ansiosta lehtipuhallin onkin meillä tiiviissä käytössä.

 

 

 

Tämän vuoden ensimmäinen lehtipuhaltimen käyttökerta tapahtui toissapäivänä, kun suoritin marjapensaiden ja hedelmäpuiden kevätruiskutukset.

 

Lehtipuhallin hörähti ensimmäisillä vedoilla käyntiin, vaikka huoltotoimenpiteet ovatkin jääneet melkein kokonaan tekemättä. Syksyllä polttoainetankkiin jääneet bensatkin olivat täyttä tavaraa.

 

Meillä on runsaat satakunta mustaherukka-, punaherukka-, viherherukka-, valkoherukka- ja karviaispensasta sekä muutamia omenapuita, kirsikkapuita ja luumupuita. Kaikki saivat parafiinikäsittelyn ”Ei ötököitä” tai "Sun 7E" –kevätruiskutteilla.

 

 

Mustaherukkapensaiden kohdalla syysleikkauksen idea on se, että leikkauksen jälkeen pensaan läpi pystyy heittämään karvalakin.

Tätä periaatetta pyrin aina syksyisin noudattamaan ja tämä mustaherukkapensas saa toimia todisteena, että riittävä väljyys on saatu aikaiseksi.

 

Mökkitontillamme herukkapensaiden terveystilanne on kunnossa, mutta maatilallamme mustaherukkapensaat ovat äkämäpunkin vaivaamia.

 

 

 

Tässä on lähikuva äkämäpunkin vaivaamasta mustaherukkapensaan oksasta. Äkämäpunkin vaivaamat silmut ovat pullistuneet ja koko oksa tulee kuivumaan jo kevään aikana.

************

 

On todennäköistä, että joudumme kaivamaan äkämäpunkin saastuttamat mustaherukkapensaat ylös ja hävittämään ne polttamalla.

 

Äkämäpunkin leviämisvaara on aina olemassa. Sen vuoksi suoritin ruiskutustyön ensiksi puhtaalla palstalla ja vasta sen jälkeen saastuneella lohkolla.

 

Äkämäpunkki ei ole vaarallinen ihmisille, mutta se tyrehdyttää herukkapensaan kasvun ja sitä kautta sadonmenetykset ovat mittavia.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen luottamushenkilöt ovat sallineet luvattoman heikon seurantajärjestelmän

Maanantai 23.4.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere järjesti kaikille avoimen kuntakoulutustilaisuuden Kirjastotalo Metsossa huhtikuun 19. päivänä 2012.

 

Koulutustilaisuuden aihe oli kuntien budjetoinnin vuosikello ja ajankohtaiset talousnäkymät suuressa kaupungissa eli Tampereella ja samat näkymät pienessä kaupungissa eli Parkanossa.

 

Alun perin Tampereen alustuksen oli lupautunut pitämään talous- ja rahoitusryhmän johtaja Juha Yli-Rajala, mutta hänelle tuli este ja kuulimme Tampereen puheenvuoron suunnittelupäällikkö Jukka Männikön esittämänä.

 

Männikkö kertoi jo julkisuudessakin olleen tiedon, että Tampere on tekemässä tänä vuonna 31,8 miljoonaan päätyvän alijäämäisen taloudellisen tuloksen!

 

Kysyin, että kuinka usein Tampereen päättäjät saavat ennusteita kuluvan vuoden talousennusteesta.

 

Hämmästykseni oli suuri, kun Männikkö kertoi, että tulosennuste kerrotaan kaupunginhallitukselle vain joka toinen kuukausi – kesäkaudella ”pimeä ajanjakso” on pidempikin.

Todennäköistä on, että kaupunginvaltuutetut eivät saa tulosennustetta milloinkaan!!!

 

Yritysmaailmassa päättäjät haluavat tietää yrityksen tulosennusteen vähintään kerran kuukaudessa. Uskon, että on häviävän pieni se yritysjohtajien joukko, joka tyytyy kerran kuukaudessa päivitettävään tulosennusteeseen.

 

Olemme Tampereen Infrassa päätyneet siihen, että toimiva johto tuo kuluvan koko vuoden tulosennusteen johtokunnan käsittelyyn kuukausittain. Tammi- ja helmikuussa emme sitä vaadi, mutta maaliskuun tuloksen ”valmistumisen” jälkeen saamme sen käsiteltäväksemme kuukausittain.

 

Yritysmäinen tulosennustaminen soveltuu siis erinomaisen hyvin kunnallisen liikelaitoksen johtamiseen – toki se vaatii luottamushenkilöiltä jämäkkää otetta ja liikelaitoksen johdolta yrityskokemusta.

 

Peräänkuulutan ”infralaista” menettelyä menettelytavaksi koko Tampereen konserniin.

 

Pidän sopivana, että Tampereen talouspuolen virkamiesjohto raportoisi kerran kuukaudessa kuluvan koko vuoden tulosennusteesta kaupunginhallitukselle ja esitän, että kaupungin taloudellinen tilanne kerrotaan kaupunginvaltuustolle joka toinen kuukausi.

 

Vain riittävän nopealla puuttumisella luottamushenkilöt voivat saada budjettiylityksiin taipuvaiset virkahenkilöt aisoihin ja tehostamaan vastuualueensa toimintaa.

On selvää, että virkahenkilöt haluavat toimia itsenäisesti ja eivät halua luottamushenkilöiden seuraavan heidän tekemisiään. Tähän on saatava muutos!

Ei riitä, että pormestari kerran tai pari vuodessa kutsuu johtavat virkahenkilöt puhutteluun. Tiedän kokemuksesta, että parin tunnin saarnan kestää helposti, kun tietää, että seuraavan saarnan kuuntelemiseen menee taas puoli vuotta. Kunnan palveluksessa olevan virkahenkilön näkökulmasta on olemassa sekin "etu", että heikoistakaan tuloksista ei joudu poispotkituksi, joka keino liike-elämässä on joka hetki käytössä.

 

Syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston on tartuttava tiukasti Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmiin ja muutettava niitä siten, että päättäjät voivat tiiviisti seurata taloustilanteen kehittymistä. Vain tiivis seuraaminen mahdollistaa luottamushenkilöiden ripeän puuttumisen havaittuihin epäkohtiin.

 

-Esko Erkkilä-

Sain pyytämäni eron Tampereen kaupungin Keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä

Keskiviikko 18.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi minut Keskusvaalilautakunnan jäseneksi v. 2010.

 

Pyysin eroa Keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä, sillä minua on alustavasti kyselty ryhtymään ehdolle Keskustan kunnallisvaaliehdokkaaksi ensi syksyn kunnallisvaaleissa.

 

On selvää, että kunnallisvaaliehdokas ei voi olla Keskusvaalilautakunnan jäsen. Jotta pystyisin vapaasti harkitsemaan ehdokkuuttani kunnallisvaaliehdokkaaksi, pyysinkin 28.2.2012 eroa Keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä.

 

Osoitin eronpyyntöni sähköpostitse kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisella ja se kuului lyhyesti näin:

 

”Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja!

 

Olen saanut alustavia kyselyjä asettumisesta ehdolle syksyn kunnallisvaaliehdokkaaksi.

 

Jotta voin aidosti arvioida ehdokasehdokkuuttani, pyydän eroa Keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitsemista tilalleni jäljellä olevaksi vaalikaudeksi.

 

-Esko Erkkilä-”

 

Jäsenyyteni aikana sain läheltä seurata vaalitoimintaa kolmissa vaaleissa; viime kevään eduskuntavaaleissa, presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella tammikuussa ja presidentinvaalien toisella kierroksella helmikuussa.

 

Keskusvaalilautakunnan jäsenyys oli mielenkiintoinen sekä avartava kokemus – kiitokset Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja viime kädessä Tampereen kaupunginvaltuustolle, joka minut tehtävään valitsi!

 

Keskusvaalilautakunnan toiminta on tiukasti lakeihin sidottua toimintaa ja siellä yksittäisellä jäsenellä ei ole sellaista mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, kuin on esimerkiksi toisella luottamushenkilöpostillani eli Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Keskusvaalilautakunnan kokoukset ovat tavallisesti lyhyitä, mutta vaaleja edeltävät kokoukset sekä vaali-illan kokoukset venyvät pitkiksi, sillä silloin toimintaa riittää.

 

Tampereella Keskusvaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä.

 

Puheenjohtajana toimii Kirsti Asunta (kokoomus) ja varapuheenjohtajana Marko Koskinen (SDP). Jäseniä ovat lisäkseni olleet Pirjo Salmi (vasemmistoliitto) sekä Ulla Stenman (RKP).

 

Hallintoelinten sukupuolisäännökset merkitsevät, että paikalleni oli valittava mies. Eroanomukseni valmistelutekstissä todetaankin näin:

 

”Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Koska keskusvaalilautakunnassa on jäseninä kolme naista ja kaksi miestä, tulee uudeksi jäseneksi valita mies.”

 

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi 16.4.2012 pitämässään kokouksessa minulta vapautuneelle paikalle Keskusvaalilautakunnan jäseneksi Matti Kaperin. Kaperi on ansioitunut kunnallismies ja hän on mm. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja.

 

Olen nyt vapaa mies harkitsemaan ehdokkaaksi ryhtymistä Suomen Keskustan kunnallisvaaliehdokkaaksi Tampereen kaupunginvaltuustoon.

Painotan sanoja ”ehdokkaaksi ryhtymistä kunnallisvaaliehdokkaaksi”, sillä Keskustan listoille Tampereella tuntuu olevan pyrkyä.

On hieno asia, että Keskustan toiminta Tampereella koetaan mielekkääksi ja sen luottamustehtäviin pyritään!

 

-Esko Erkkilä-

Merkittävien päätösten iltapuhde Tampereella ja Kangasalla

Tiistai 17.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Maanantaina huhtikuun 16. päivänä Tampereen kaupunginvaltuusto ja Kangasalan kunnanvaltuusto tekivät merkittäviä päätöksiä.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti äänin 55 – 12 heittää tiskirätin päin kehyskuntien päättäjien ja asukkaiden kasvoja, kun se hyväksyi Tampereen virkamiesten laatiman 21- sivuisen syytekirjelmän kehyskuntien tekemistä synneistä lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen.

 

Onneksi Tampereen valtuustosta löytyi 12 kaupunginvaltuutettua, joiden ansiosta tamperelaiset voivat pystyssäpäin kohdata jatkossakin kehyskuntien asukkaita!

 

Tunneliäänestyksessä ”pupu” meni tamperelaisten päättäjien pöksyihin, kun he siirsivät tunnelipäätöksen ainakin kuukauden verran lähemmäs syksyn kunnallisvaaleja. Kunnallisvaalien lähestyminen ei lupaa hyvää tunnelihankkeen toteutumiselle.

 

On todennäköistä, että Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päätös tiskirätin heittämisestä kehyskuntien asukkaiden silmille torppaa myös tunnelihankkeen.

 

Maanantai-illan merkittävimmän pirkanmaalaispäätöksen teki Kangasalan kunnanvaltuusto, kun se tosiasiallisesti päätti luopua Tavasesta.

 

Harmi, että eräiden kuvioiden tuloksena Kangasala ei välittömästi henno luopua Tavasesta.

 

Toivottavasti Kangasalan päätös on vihdoinkin selkeä signaali Tampereen päättäjille, jotta he pystyvät lyömään lopullisen naulan mielettömän Tavase-hankkeen arkkuun!

 

Jos istuva Tampereen kaupunginvaltuusto ei pysty Tavasea lopettavaa päätöstä tekemään, on se syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisiä toimenpiteitä.

 

-Esko Erkkilä-

Messujen superviikonvaihteen ehtii vielä kokemaan Tampereen Pirkka-hallissa

Lauantai 14.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkka-hallissa  järjestettiin eilen ja järjestetään vielä tänään sekä huomenna todellinen messujen superviikonvaihde.

 

Siellä järjestetään puutarha-alan ja piharakentamisen messutapahtuma Puutarha 2012-, kotimaan matkailumessut, Tampereen Kirjamessut sekä Tampereen Viinimessut. Niiden lisäksi yksi Pirkka-hallin messuhalleista on varattu Keräily-tapahtuman käyttöön.

 

Kerrassaan hieno messutapahtuma, jossa on katseltavaa ja koettavaa kaikkeen makuun ja koko perheelle.

 

Kaikkiin näihin tapahtumiin pääsee ”samoilta jalansijoilta” ja samalla lipun hinnalla!

 

Asun kävelymatkan etäisyydellä Pirkka-hallista ja vietin siellä eilen monta tuntia.

 

Matkailumessuilla vietin suurimman osan ajastani. Totesin, että kyseessä eivät olleetkaan pelkästään kotimaan matkailumessut, sillä mukana oli mm. Bremenin osasto.

 

 

Bremenin osastolla Sirpa Furtenbacher kertoi Grimmin satuun liittyvän ja kuvassa näkyvän veistoksen kaksoiskappaleen sijaitsevan Bremenin lisäksi Latvian Riikassa. Näin sen vuoksi, että Riika on Bremenin kummikuntakaupunki ja Bremen on lahjoittanut patsaan Riikaan.

Olen nähnyt aasia, koiraa, kissaa sekä kukkoa esittävän kuvanveistoksen Riikassa.

Grimmin sadussa aasi, koira, kissa ja kukko karkasivat isänniltään, sillä isännät kohtelivat eläimiä heikosti. Eläimet matkasivat Bremeniin, jossa eläimet saattoivat elää ilman omistajiaan ja joka on kuuluisa vapaudestaan.

Sirpa Furtenbacher on yksityisyrittäjä ja hän on valmis vetämään Bremenissä suomenkielisiä opastuskierroksia.

 

 

Tampereen kukkaispormestari Tampereen Työväen Teatterin teatterinjohtaja, näyttelijä, stand up -koomikko Riku Suokas avasi Tampereen superviikonvaihteen mittavan messutapahtuman.

Olin hieman myöhäjunassa ja en ehtinyt kuvata Suokasta avajaishetkellä, mutta kukkaispormestari poseerasi pyynnöstäni minulle ihan privaatisti ja tässä on poseeraamisen tulos!

 

 

Kauhavan osastolla oli esillä todellinen ”tuppiroska” ja sen pituus sekä paino olivat yleisön arvuuteltavana.

 

 

Matkailumessuilla oli esillä runsaasti myös tamperelaista tarjontaa. Tuli suorastaan huono omatunto, että kuinka vajavaisesti on ehtinyt perehtyä tamperelaiseen matkailu- ja elämystarjontaan – se helpottaa, että en ole varmaan ainoa tamperelainen, joka joutuu tunnustamaan samoin.

 

 

 

Viinimessuille oli vapaa pääsy, mutta viininmaistamiskupongeista oli erikseen maksettava. Järjestely oli oikea ja varmaan myös lainsäädäntömme mukainen.

 

 

”Mikä viini” –osasto osoittautui Wennerco Oy:n osastoksi

Suomalaisen Wennerco Oy:n osastolla toimineen mieshenkilön käyttäytyminen hämmästytti, sillä hän ilmiselvästi halusi salata yrityksen omistuspohjan. Miehen käyttäytyminen oli kummallista, sillä yrityksen omistaa Suomen valtion omistama Altia Corporation!

En ole aikaisemmin kokenut, että palkollinen haluaa pimittää yrityksen omistuspohjan. Siihen ehkä olisi perusteita, jos kyseessä olisi hämäräperäinen omistaja, mutta kun kyseessä on Suomen valtio, en ymmärrä salailupyrkimyksiä!

No, liityin ilmaiseen Altia Corporation Oy:n omistaman Wennerco Oy:n viiniklubiin ja odotan saavani sähköpostiini ajantasaista viinitietoutta!

 

 

 

Kirjamessuilla oli niin valtava tarjonta, että luovutin heti kättelyssä ja en alkanut penkomaan myyjien varastoja.

Tähtäimessäni on nyt Elna Pelkosen vuonna 1959 julkaistu teos ”Karjalan meren äärellä”, mutta yhden kyselyn jälkeen luovuin näillä messuilla sen metsästämisestä.

 

 

Keräily-tapahtuman hallissa oli määrätön määrä kiinnostavia esineitä. Nyt en kuitenkaan paneutunut tarjontaan lainkaan. Keräily-tapahtumahallin tarjontaan perehtyminen olisi vaatinut koko näyttelypäivän ajan!

 

 

Puutarhamessujen kohokohta oli upea noin 700 neliömetrin kokoinen Valopuutarha, jossa esiteltiin erilaisia valaistusratkaisuja ja niiden uusimpia trendejä.

 

 

 

Valopuutarhan hienoja toteutuksia olivat bioetanolitakat, jotka antoivat ympäristölleen valoa sekä aitoa lämpöä. Biotakkoja maahantuo NOA Home-niminen yritys, joka sanoo olevansa Suomen johtava hormittomiin biotakkoihin erikoistunut yritys.

 

 

 

Suomen Kukkakauppiasliitto Hämeen piiri ry on järjestänyt Puutarhamessuille ”Hämeen hehkuvin morsiuskimppu” –kilpailun ja kilpailutyöt ovat messuyleisön arvosteltavina sunnuntaihin saakka.

 

 

Kannustan menemään Pirkka-halliin joko tänään tai huomenna – nähtävää ja koettavaa riittää varmasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokemuksia johtokuntatyöskentelystä Tampereen Infrassa

Perjantai 13.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi minut vuonna 2009 juuri perustetun Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2009 ja 2010.

 

Sain uusintapestin samaan luottamushenkilötoimeen myös valtuustokauden loppupuoliskolle eli vuosille 2011 ja 2012.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos  tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatietopalveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja.

 

Kunnallisena liikalaitoksena suurin asiakasryhmämme ovat Tampereen kaupungin eri tulosyksiköt.

 

Tampereen Infran perustamishetkellä liikelaitoksen palveluksessa oli lähes 800 henkilöä, mutta tehostamistoimenpiteiden tuloksena henkilöstömäärä on nyt n. 550 henkilöä.

 

Monet ovat sanoneet, että Tampereen Infra on ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka on pystynyt tehostamaan toimintaansa päättymässä olevan valtuustokauden aikana.

 

Tampereen Infran nopean tehostamistyön eräs osa-alue on ollut hienosti kehittynyt sisäinen tiedostuslehti.

 

Liikelaitoksen toimitusjohtaja Sakari Suominen on antanut tiedotuspäällikkö Jyrki Ristilälle mahdollisuuden luoda liikelaitoksen tiedotuslehdestä ”Infralainen” liikelaitoksen henkilöstöä yhteennivovan voimatekijän. Liikelaitoksen luottamushenkilöjohto eli johtokunta on antanut tälle työlle vankkumattoman tukensa.

 

Infralainen –lehden vastuullinen julkaisutaho pyysi minulta otsikkoaiheista kirjoitusta lehden huhtikuun numeroon. Kirjoitukseni julkaistiin 12.4.2012 julkaistussa Infralaisessa.

 

Koska ”Infralainen” –lehteä jaetaan myös muille kuin henkilöstölle, katson mahdolliseksi julkaista kirjoitukseni myös tällä saitilla.

 

Kirjoitukseni kuului näin:

*************

 

”Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen neljäs toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Samoin on myös liikelaitoksen johtokunnan osalta – seitsemän kaupunginvaltuuston valitsemaa luottamushenkilöä vahvistettuna kaupunginhallituksen nimeämällä edustajalla on tehnyt tiivistä yhteistyötä saman ajan.

 

Liikelaitoksen johtokuntatyöskentely vastaa yrityksen hallitustyöskentelyä.

 

Johtokunnan jäsenet on valittu poliittisten ryhmien toimesta, mutta johtokuntatyöskentelyssä kaikkien toiminta tähtää liikelaitoksen, sen henkilökunnan ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

Yrityksen ja liikelaitoksen henkilökunta on se voimavara, jonka varaan toiminta rakennetaan – tämä periaate on ollut kirkkaana mielessä Infran johtokunnalla, kun se on päätöksiään tehnyt.

 

Johtokunnassa oli toisilleen tuntemattomia henkilöitä, kun se vuonna 2009 aloitti toimintansa.  Vaati suurta perehtymistä, kun samaan aikaan oli tiedostettava, että vastasyntyneen Infran taustalla oli useita erillisiä yksiköitä, joiden piti nopealla aikataululla hitsautua yhtenäiseksi Infraksi. Onnistuimme haasteessamme!

 

Toimiva johto on koko ajan nauttinut johtokunnan luottamusta. Ilman luottamusta luottamushenkilöjohdon ja toimivan johdon välillä ne muutokset, joita kuluneen kolmen vuoden aikana on saatu aikaiseksi, eivät olisi olleet mahdollisia.

 

Infra on hitsautunut yhdeksi kokonaisuudeksi.  Uskon, että myös kaikki infralaiset kokevat samoin. Tehdyt tilaratkaisut ja jo varhain aikaansaatu yhteinen graafinen ilme ovat olleet kokonaisuuden luomisessa tärkeitä.

 

Tulos on yrityksen tärkein arvostuksen mittari. Sama pätee myös kunnallisen liikelaitoksen onnistumisen arvioinnissa.

 

Henkilöstön keskuudessa tulostietoisuus on kasvanut. Johtokunnan kokouksissa vierailleet yksiköiden päälliköt ovat kertoneet oman yksikkönsä tuloksista ja tulevaisuuden näkymistä. Olemme huomanneet kaikkien sisäistäneen, että ainoastaan kannattavalla ja asetettuihin tavoitteisiin pystyvällä yksiköllä on mahdollisuus tulevaisuuteen.

 

Luottamushenkilöjohto arvostaa, että se on kutsuttu useimpiin Infran henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin – niissä on päässyt tutustumaan Infran henkilökuntaan sekä asiakkaisiin.   

 

On ollut helppo havaita, että henkilöstö arvostaa toimivaa johtoa. Tämä antaa lisävarmuutta luottamushenkilöjohdolle – olemme voineet luottaa, että Infrassa asiat ovat mallillaan.

 

Vuosi 2012 on tuloksenteon osalta vasta alkuvaiheessaan, vaikka vuodesta jo neljäsosa onkin selvillä.

 

Tulostavoite vuodelle 2013 on nolla-tulos. Yritysmaailmassa nolla-tulostavoitetta ei hyväksyttäisi, mutta kunnallisen liikelaitoksen tuloksena se kaikkien niiden toimenpiteiden jälkeen joita on tehty, on kunniallinen tavoite.

 

Infran tulostavoite on pilkottu yksikkökohtaisiin tavoitteisiin ja luotan, että yksikkökohtaiset tulostavoitteet ovat jokaisen tiedossa.

 

On välttämätöntä, että yksikön vastuuhenkilöt seuraavat tulostavoitteen toteutumista päivittäin. Heidän vastuullaan on myös se, että tulosseuranta pysyy kaikkien infralaisten tietoisuudessa. Johtokunta seuraa tulostavoitteen toteutumista kuukausittain ja saa silloin toimivalta johdolta luvut myös koko kuluvan vuoden tulosennusteesta.

 

Kiitän kaikkia infralaisia tehokkaasta ja tuloksekkaasta toiminnasta kuluneen runsaan kolmen vuoden aikana.

 

Olemme osoittaneet, että meillä on tärkeä paikka Tampereen kaupungin organisaatiossa ja kaupunkilaisten palvelijana tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-”

Tampereen Keskusta: Pormestariehdokkaat asetettava ennen kunnallisvaaleja

Perjantai 6.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry piti kevätkokouksensa 2.4.2012.

Laadimme kokouksessa julkilausuman ja toimitimme sen julkisuuteen.

Julkilausuma kuuluu näin:

****************

 

”Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön mielestä puolueiden tulee asettaa pormestariehdokkaansa ennen syksyn kunnallisvaaleja. Pormestarikysymys on oleellinen osa kunnallisvaali- ja poliittista asetelmaa. Äänestäjillä pitää olla mahdollisuus arvioida myös tätä äänestyspäätöstä tehdessään puhumattakaan pormestarin henkilön ja instituution merkityksestä.

Pormestarijärjestelmään kuuluu mielestämme olennaisena osana demokratian vahvistaminen ja avoimuus. Vaikka pormestarin nimi selviääkin vasta vaalien jälkeisissä neuvotteluissa, eivät puolueet voi mennä sillä verukkeella vaaleihin sammutetuin lyhdyin ja olla julkistamatta ehdokkaitaan. Aivan kuten oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonkin (rkp) on todennut.

Vuoden 2008 kunnallisvaalit olivat ensimmäiset nykyisen pormestarimallin aikana. Ei voida perustellusti väittää, että edelliset kunnallisvaalit olisivat muodostuneet pormestarivaaleiksi, vaikka joidenkin pormestariehdokkaiden kohdalla äänimäärät nousivatkin.

Tampereen Keskusta ei halua aliarvioida äänestäjien arvostelukykyä, vaan luottaa kaupunkilaisten harkintakykyyn vaaleissa myös siinä tilanteessa, että puolueet pelaisivat avoimin kortein ja asettaisivat pormestariehdokkaansa ohjelmineen kansan arvioitavaksi.

Keskustan mielestä pormestari tulee valita avoimella vaalilla. Näin tulee tehdä jatkossa myös Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

Vuosikokous”

**************

 

Julkilausumamme sai runsaasti julkisuutta, sillä siinä Keskusta toi selkeästi esille, että vaalitulosta pitää kunnioittaa ja ylin päätösvalta kaupungissa kuuluu tamperelaisille.

Keskustan kanta poikkeaa Kokoomuksen, SDP:n, Vihreitten ja Vasemmistoliiton suunnitelmista, sillä niillä on tarkoitus mennä ns. sammutetuin lyhdyin syksyn kunnallisvaaleihin.

Mainitut neljä puoluetta ovat solmineet julkisen sopimuksen, että ne aloittavat pormestarineuvottelut Tampereen kaupungintalolla vaalipäivän iltana klo 23.00!

Tuntuu kummalliselta, että jotkut puolueet ovat sopineet minuutin tarkkuudella milloin ne pyyhkivät vaalituloksella – no, en viitsi sanoa, että mitä ruumiinosaa.

Äänestäjät saavat arvioida, että miten he arvostavat Tampereen Keskustan linjaa.

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupunginhallituksen päivittämä johtamis- ja hallintotapaa ja sisäistä valvontaa koskeva ohje vain tyhjää puhetta?

Keskiviikko 28.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin, kun luin Tampereen kaupungin tiedotteista, että Tampereen kaupunginhallitus on tammikuun 30. päivä kuluvaa vuotta päivittänyt kaupungin johtamis- ja hallintotapaa ja sisäistä valvontaa koskevan ohjeen.


Tiedotteessa kerrotaan oikeaoppisesti, että riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan on jatkossa katettava kaupungin oman toiminnan lisäksi myös sellainen toiminta, josta kaupunki vastaa lainsäädännön, omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla.


Kauniisti sanottu, mutta pelkään, että korulauseet jäävät korulauseiksi.


Käytäntöön sovellettuina korulauseet merkitsisivät mm. sitä, että tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:n toiminta pitäisi ottaa käytännön järjellä ajattelevien henkilöiden hallintaan. Nyt se sitä ei ole.


Toinen seikka, johon haluan kiinnittää huomiota, on sisäisen tarkastuksen rooli siinä, että havaittujen epäkohtien korjaamiseen puututtaisiin. Ei riitä, että havaitusta epäkohdasta huomautetaan vuosittain, vaan epäkohta on tuotava selkeästi päättäjien eli luottamushenkilöiden tietoon. Sisäinen tarkastus ei saa olla elin, joka saattaa jopa piilotella virkamiesten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Lasken piilottelemiseksi sen, että sisäinen tarkastus ei ainakaan ennen antanut muistioitaan edes luottamushenkilöistä koostuvan liikelaitoksen johtokunnan tietoon!

On tarkennuksena todettava, että en omaa pienintäkään tietoa piilottelusta tms., mutta ripeyttä ja selkeää toimintaa luottamushenkilöiden on vaadittava jo ohjeita hyväksyessään.


Yritysmaailmassa sisäinen tarkastus on johdon ja esimiesten yhteistyökumppani. Näin pitäisi olla myös kuntien ja kaupunkien hallinnossa. Sisäinen tarkastus ei saa uinua Ruususen unta kammioissaan.

Sisäinen tarkastus pitää mielestäni olla luottamushenkilöjohdon työkalu kaupungin asioiden hoitamisessa. Luottamushenkilöjohtoon kuuluvat ylimpien toimielinten lisäksi lautakunnat sekä johtokunnat.

Yritysten sisäinen tarkastustoiminta on ripeää ja se antaa linjaorganisaatiolle palautteen nopeasti.  Näin ei ehkä välttämättä ole kaupunkiorganisaatiossa, vaan asioita saatetaan vitkutella kuukausikaupalla.


Julkisen vallan ja yritysmaailman päättäjien sekä johdon ja esikuntaelinten keskinäinen henkilökierrätys olisivat välttämättömiä.

Onko tilanne nyt se, että kunnallisessa organisaatiossa leipääntyneillä virkahenkilöillä on vaikeuksia ja ehkä halujenkin puutetta päästä yrityselämässä vastuullisille paikoille? Eivätkö eväät riitä?

Ovatko kuntien ja kaupunkien virkahenkilöt muutamaa virkistävää poikkeusta lukuunottamatta tuomittu loppuiäkseen nykyisille paikoilleen?

Virkahenkilöiden paikoilleen jämähtäminen on vahinko, sillä se saattaa olla este kunnallisen puolen kehittymiselle ja sen virtaviivaistamiselle.

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: Työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on juuret samassa maaperässä

Sunnuntai 25.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo piti juhlapuheen Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30 –vuotisjuhlakokouksessa maaliskuun 19. päivänä.

 

 

Alatalo totesi, että maaseutukulttuuri on uhan alla ja sen vuoksi hän näkikin positiivisena MSL:n roolin maaseutukulttuurin puolestapuhujana. Politiikkojen vastuulla on puolestaan huolehtia mm. maaseudun infrasta.

 

Maaseudun infraan liittyy Alatalon mukaan kiinteästi esimerkiksi se, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet. Ne ovat perusedellytys, jotta vaikkapa etätyö maaseudulla olisi mahdollista.

Laajakaistayhteydet ovat nykypäivänä lähes välttämättömät monien jopa alkutuotannossa tarvittavien toimenpiteiden suorittamisessa.

 

Kataisen hallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta kansanedustaja Alatalo löysi useitakin kohtia, joita hän halusi kommentoida.

 

Kotiseudulla on aina myös kulttuurillinen merkitys – se luo voimaa elämään. Melkein jokaisessa pitäjässä pyörii aktiivinen kesäteatteritoiminta ja Alatalo näki sen yhtenä tärkeänä osa-alueena maaseudun kulttuuritoiminnassa. Alatalon näkemykseen on helppo yhtyä.

 

Vahvana maaseudun kuvaajana Alatalo toi esiin Sirkku Peltolan, jonka maanläheisiä näytelmiä on ollut mm. tamperelaisten teattereiden ohjelmistossa ja hyvällä menestyksellä.

 

Kansanedustaja Alatalo totesi, että maaseudulla kulttuuri pitää luoda uudella tavalla, jos kuntauudistus etenee.

 

Huomattavaa Alatalon juhlapuheessa oli otsikossa todettu eli se, että työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on samat juuret. Näinhän asia on, mutta nykypäivänä sitä ei tule noin perusteellisesti ajateltua!

 

 

Yleisradio on kansanedustaja Mikko Alatalolle läheinen, sillä onhan hän ollut legendaarisen Pekka Silvolan työhönottama toimittaja tv-uutisissa ja Ajankohtaisen Kakkosen toimittajana 1972…1976. Kansanedustajavuosinaan hän on ollut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2003 alkaen.

 

Alatalo linjasi, että Yleisradion vastuu kasvaa, kun Ylen rahoituskuvio muuttuu.

 

Mikko Alatalo käsitteli MSL-Tampereen 30 vuotisjuhlassa pitämässään juhlapuheessa Ylen katsoja- ja kuulijasuhdetta. Ylen on pystyttävä tuottamaan sellaisia ohjelmia, että yleisö pysyy kanavalla. Urheilu ei saa siirtyä kokonaan maksukorttien taakse, oli kansanedustaja Alatalon mielipide.  

 

TV2:n kohdalla Alatalo muistutti, että erityisesti alkuaikoina se oli maaseudun sivistystelevisio. Pekka Silvola muistutti usein – näin kertoi Alatalo -, että maakunnallisuuden ja yhteiskunnallisuuden merkitys on aina muistettava TV Kakkosesta puhuttaessa.

 

Juhlapuheensa lopuksi Alatalo muistutti, että digitaalinen maailma leimaa aikaamme. Internet on osa tiedonvälitystä ja se on joka käänteessä muistettava.

 

-Esko Erkkilä-

Musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppäselle MSL-Tampereen kulttuuripalkinto

Lauantai 24.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksellä on vuodesta 2006 alkaen ollut perinne jakaa kulttuuripalkinto tunnustuksena sille tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Tänä vuonna kulttuuripalkinnon sai musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppänen.

 

Palkinto luovutettiin Salama-Leppäselle MSL-Tampereen 30 –vuotisjuhlakokouksessa maanantaina maaliskuun 19. päivänä.

 

Tuija Salama-Leppänen toimii pidettynä musiikinopettajana tamperelaisessa Maija Salon musiikkikoulussa.

 

Salama-Leppäsen erityisansiona MSL-Tampere huomioi, että hän on ansioitunut kehitysvammaisten ja erityislasten musiikkiterapeuttina.

 

Musiikkiterapia sopii lapsille, nuorille ja kaiken ikäisille aikuisille.

 

Se on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä – mm. rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka – käytetään keskeisinä välineinä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Lapsille ja nuorille musiikkiterapiaa voidaan käyttää erilaisten diagnoosien omaavien kuntoutuksessa. Diagnoosiryhminä voidaan mainita mm. dysfasia, autismi, ADHD, erilaiset oppimishäiriöt ja psyykkisesti oirehtivat.

 

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto on maanläheisesti suomalainen vesuri ja sen vuoksi palkintoa on alettukin kutsua ”vesuripalkinnoksi”!

 

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet;

 

• 2006 kansanedustaja Mikko Alatalo
• 2007 ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• 2008 edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• 2009 valokuvaaja Jukka Rautio
• 2010 toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• 2011 toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

 

Muutama valokuva juhlallisesta palkinnonluovutustilaisuudesta:

 

 

MSL-Tampereen hallituksen jäsen ja tiedottaja Jouni Koskela juonsi juhlatilaisuudessa osion, jossa Tuija Salama-Leppäselle ojennettiin yhdistyksen jakama kulttuuripalkinto.

 

 

 

Juhlayleisö odottaa Koskelan ilmoitusta kulttuuripalkinnon saajasta.

Tuija Salama-Leppänen eturivissä toinen vasemmalta ja hänen vierellä istuu puolisonsa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja muusikko Jari Leppänen.

 

 

 

MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja puheenjohtaja Esko Erkkilä avustivat Koskelaa palkinnonjakoseremonioissa.

 

 

 

Tässä poseeraa kaksi vesuripalkinnon saajaa; Tuija Salama-Leppänen vuodelta 2012 ja vuonna 2006 saman palkinnon ensimmäisenä saanut kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 30-vuotisjuhlakokous, kulttuuripalkinnon jakaminen ja kansanedustaja Mikko Alatalon juhlapuhe olivat hieno kokonaisuus

Keskiviikko 21.3.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere eli Maaseudun Sivistysliiton opinto- ja kulttuuriyhdistys ry on perustettu 24. helmikuuta vuonna 1982. Paikka oli TV2:n tiloissa Tampereen Tohlopissa.

 

Perustamisesta tuli siis kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta ja kolmekymmenvuotisen toiminnan johdosta järjestimme juhlatilaisuuden Pirkan Marttojen koulutustilassa Tampellan esplanadilla Tampereella 19.3.2012.

 

 

Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana ja normaalisti laadin puheeni vasta viime hetkillä, mutta arvokkaan tilaisuuden vuoksi poikkesin tavoistani ja laadin puheluonnokseni jo parisen tuntia ennen H-hetkeä.

Kuvan otti kamerallani Karoliina Koskela.

 

 

Tässä luonnokseni, jota en orjallisesti noudattanut, mutta hyvän tuen se antoi avauspuheenvuoroni pitämisessä:

============

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

 

Vietämme tänään valtakunnallisesti Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.

 

Valtakunnallinen liputuspäivä sopii erinomaisesti yhteen nyt alkavan Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30-vuotiskokouksen kanssa.

 

Minna Canth syntyi tasan 168 vuotta sitten näillä kulmilla, sillä hänen isänsä toimi Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina.

 

Minnan synnyinkodin tarkka osoite on Puutarhakatu 8. Sillä paikalla nyt olevan talon seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan, että Minna Canth syntyi sillä paikalla sijainneessa talossa v. 1844. Joissain tiedoissa Minna Canth´n syntymävuodeksi kerrotaan 1843.

 

Canth´n perhe muutti Kuopioon, kun Minna oli 9-vuotias, sillä Minnan isä sai Kuopiosta paikan Tampereen Lankakaupan hoitajana.

 

Minna Canth´n Tampereella sijaitseva muistomerkki sijaitsee Hämeenpuistossa Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.

 

Pyynikinrinteellä sijaitsee Minna Canthin katu.

 

Vaikka Minna Canth oli aikansa radikaaleja, voimme olla yksimielisiä, että Maaseudun Sivistysliiton ja Minna Canth`n ajatuksilla on paljon yhteistä.

 

Maaseudun Sivistysliiton esittelyaineistossa ensimmäiseksi tavoitteeksi todetaan tasa-arvo. Se oli ydinajatus myös Minna Canth´n toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa.

 

Toisena tavoitteenaan MSL tuo esiin ihmisyyden ja se jos mikä oli keskeistä myös Minna Canth´lle.

 

Voimme olla mielestäni varmoja, että maaseutukulttuurin päämäärien toteuttaminen ja maaseudun, kylien, yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen olivat MSL:n tapaan myös Minna Canth´n toiminnan kulmakiviä.

 

Maaseudun Sivistysliiton alkiolaisuuteen ja konstailemattomaan maahenkeen perustuva sivistyskäsitys ovat molempien tänään juhlivien tahojen eli Minna Canth´n ja MSL-Tampereen kantavia ohjenuoria.

 

Arvoisa juhlayleisö!

 

Näillä ajatuksilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen juhlakokoukseen.

 

Meillä on suuri etuoikeus juhlia tänään!

 

Olkaat tervetulleita!

 

===========

 

 

Poikkesin ennen tilaisuutta Hämeenpuistossa Minna Canth´n patsaalla ja totesin, että räntäisessä säässä kirjailijan patsas oli tukevasti paikoillaan.

 

 

Tässä vuonna 1951 Kurun mustasta graniitista taiteilija Lauri Leppäsen veistämä patsas, joka oli Minna Canth`n 168-vuotissyntymäpäivän kunniaksi saanut muutaman kukkaistervehdyksen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrynen kannustaa myös muita puolueita aiemmin äänestäneitä ja heidän riveistään valittuja luottamushenkilöitä ryhtymään Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiksi

Tiistai 20.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin jo aiemmin VTT Paavo Väyrysen puhetilaisuudesta, jonka MSL-Tampere järjesti Kirjastotalo Metson Martikainen –luentosalissa Tampereella 14.3.2012.

 

Palaan nyt tarkemmin niihin ajatuksiin, joita Keskustan kunniapuheenjohtaja tilaisuudessa esitti.

 

VTT Paavo Väyrynen on sytyttävä esiintyjä ja puhuja.

Hän otti Metsossa esille sen, että valtiovallan keskittämispolitiikka kuntakeskusten näivettämiseksi kuihduttaa myös yksityisten tahojen investointihalut entisiin kuntakeskuksiin.

Pirkanmaalla keskittäminen laajenisi, jos Tampereen annettaisiin kasvaa hallituksen kaavailemalla tavalla.

Väyrynen mainitsi, että Helsingin seudulla keskittämisen haitat olisivat vielä suuremmat kuin Tampereella.

 

 

Varallisuuden uusjako olisi todellisuutta, jos antaisimme hallituksen keskittämispolitiikan toteutua, oli VTT Paavo Väyrysen vankka mielipide, joka sai kuusikymmenpäisen yleisön varauksettoman kannatuksen.

 

Syrjäseutujen asukkaat menettäisivät ja ydinkokoomuslaisten hallitsemat keskustat hyötyisivät!

 

Lähidemokratiasta Väyrynen totesi, että hallituksen suunnittelemassa kuntauudistuksessa se kaventuisi. Samankokoisten kuntien yhdistyessä se säilyisi suurin piirtein kunnossa, mutta pienen kunnan (pakko)liittyessä suurempaan, se merkitsisi päätösvallan luovuttamista isommalle kunnalle.

 

VTT Paavo Väyrynen halusi esittää vaihtoehdon nykyhallituksen kuntauudistukselle ja toivoi, että palattaisiin voimassaolevien lakien noudattamiseen! Siihen kuuluisi Paras-hankkeen järkevä ja joustava toteuttaminen, totesi Väyrynen.

 

Ns. kehyskuntien voimaa Paavo Väyrynen arvosti ja totesi, että useimmat kehyskunnat ovat kokoomus- tai demarivetoisia. Keskustan kunniapuheenjohtaja uskoi, että kehyskuntien järkevät demarit ja kokoomuslaiset torppaavat hallituksen esityksen kuntauudistukseksi.

 

Paavo Väyrynen nimesi SDP:n Johannes Koskisen erääksi maakuntaliittojen puhemieheksi, jotka eivät näe hallituksen kuntauudistusesitystä toteuttamiskelpoisena.

 

Kunnallisvaaliehdokkaiden hankkiminen Keskustan listoille on tärkein kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kenttäkierrosten tavoite.

 

Väyrynen kannusti aikaisemmin muita puolueita äänestäneitä ja muiden puolueiden luottamushenkilöitä liittymään syksyn kunnallisvaaleissa Keskusta ehdokkaiksi. Kuntalaisilla on oltava myös jatkossa päätösvalta kunnan asioissa ja parhaiten se toteutuu Keskustan toimesta, totesi Väyrynen.

 

 

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan pitkäaikainen jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo oli paikalla koko VTT Paavo Väyrysen esityksen ajan ja pitkälti myös sen jälkeen, kun MSL-Tampereen koulutustilaisuus alkoi Väyrysen puhetilaisuuden päätyttyä.

Alatalon viimeaikaiset asiantuntevat mielipidekirjoitukset eri lehdissä ovat olleet Vihreiden repostelun kohteina. Se kertoo, että Alatalon mielipiteet ovat suuren yleisön kannattamia.

 

Vihreiden kuin käärmettä pyssyyn ajamista raideliikennehankkeista Väyrysellä oli selkeä kuva. Raideliikenne voi palvella ainoastaan niitä, jotka asuvat kiskojen välittömässä läheisyydessä, mainitsi Väyrynen.

 

Väyrynen painotti, että bussikin on joukkoliikenneväline ja se on reittisuunnittelun osalta hyvin joustava. Bussiliikenteen merkitystä ei saa unohtaa raideliikennehuumassa.

 

Yhteenvetonaan tohtori Paavo Väyrynen totesi, että hallituksen ajama keskittämispolitiikka perustuu väärään politiikkaan. Yhteenvedolleen Väyrynen sai koko salillisen hyväksynnän ja kannatuksen!

 

-Esko Erkkilä-

Kodinhoidontuen leikkaaminen aiheuttaisi laajoja ongelmia Tampereella

Torstai 15.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunta kokoontui tiistaina 13.3.2012.

Laadimme kokouksessa julkilausuman hallituksen aikomuksista leikata kodinhoidontukea. Tarkastelimme hallituksen suunnitelmia lapsiperheiden ja tamperelaisten näkökulmasta.

Sain olla kyseisen kokouksen puheenjohtajana ja olin myös julkilausuman laadinnan ydinryhmässä.

Tässä eilen aamulla tiedotusvälineille saattamamme julkilausuma:

 

==========

 

KODINHOIDONTUEN LEIKKAAMINEN AIHEUTTAISI LAAJOJA ONGELMIA TAMPEREELLA

Hallitus esittää kodinhoidontukeen leikkauksia.

Leikkauksen kohteiksi joutuisivat lapsiperheet, jotka hoitavat alle 3-vuotiaat lapset kotona.

Nyt kodinhoidontukea maksetaan kotona hoidettavista lapsista 327,46 euroa kuussa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hallitus esittää tuensaannin yläikärajan alentamista kahteen vuoteen.

Kodinhoidontuen leikkaamista hallitus perustelee kustannussäästöillä ja sillä, että leikkauksella saataisiin lisää työvoimaa markkinoille. Työvoiman lisääntyminen merkitsisi valtaosin sitä, että äiti joutuisi siirtymään työelämään, kun lapsi täyttää kaksi vuotta!

Tampereella sai viime joulukuussa kodinhoidontukea 741 yli kaksivuotiasta lasta. Hallituksen leikkausesitys koskisi Tampereella välittömästi siis yli 700 lapsiperhettä.

Hallituksen esittämä kodinhoidontuen leikkausesitys koskisi kaikkia tamperelaisia, sillä kaupunkiin olisi nopealla aikataululla saatava kymmenkunta uutta päiväkotia. Kyse on n. 30 miljoonan investoinneista päiväkotien seiniin, kalustukseen ja rakennuksiin!

Rakennusinvestointien lisäksi Tampereelle pitäisi palkata suuret määrät kelpoisuusehdot täyttävää ammattitaitoista henkilökuntaa. Määräysten mukaan alle kolmivuotiaiden hoitoryhmissä saa olla enintään neljä lasta yhtä hoitajaa kohti. Jos alle 3-vuotiaiden määrä nousee päivähoidossa 700 lapsella, tarvitaan näitä lapsia hoitamaan 175 uutta työntekijää.

Löytyisikö koulutettua ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi ja mitä se tamperelaisille maksaisi? Helsingin seudulla on jo huutava pula lastentarhanopettajista.

Eniten hallituksen esityksen toteuttamisesta kärsisivät lapset ja lapsiperheet – tämäkö on hallituksen toimintalinja?

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry vastustaa hallituksen kaavailemaa kodinhoidontuen leikkaussuunnitelmaa ja vetoaa tamperelaisiin hallituspuolueiden kansanedustajiin, jotta suunnitelmasta luovuttaisiin.

 

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

Johtokunta

========

-Esko Erkkilä-

Juice Leskisen kirjaston säilyttäminen kokonaisuutena ja sen pitäminen yleisön tavoitettavissa on kulttuuriteko

Maanantai 12.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivan Viola-kotiyhdistys ry:n tarkoituksena on vanhusten ja vammaisten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantaminen sekä heidän henkisen ja fyysisen kuntonsa ylläpitäminen.

 

Viola-kotiyhdistys toteuttaa tarkoitustaan toimimalla kahdessa palvelutalokiinteistössä aivan Tampereen keskustassa Tampellan alueella. Molemmat kiinteistöt on suunniteltu liikuntaesteettömiksi.

 

Viola-kodin yhteydessä toimii kerhotila, joka on nimetty...

...Juicen kirjastoksi.

 

Juicen kirjasto sijaitsee osoitteessa Pellavatori 2, mutta sinne ei voi kävellä suoraan kadulta, sillä se ei ole yleisölle avoin.

 

Sain jokin aika sitten vierailla Juicen kirjastossa, sillä sitä vuokrataan ulkopuolisille erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi.

 

Kirjastotilassa on tilat ehkä viidellekymmenelle vieraalle ja Viola-kodin henkilökunta pystyy hoitamaan tarjoilut sovitusti.

 

Juice Leskinen eli Juhani Juice Leskinen syntyi Juankoskella v. 1950 ja kuoli Tampereella 2006. Hän oli suomalaisten rakastama lauluntekijä, laulaja, sanoittaja, runoilija, kääntäjä ja kolumnisti.

 

Juicelta jäi kuollessaan yli 2.300 teosta sisältävä kotikirjasto.

 

Taiteilijan toive oli, että hänen kirjastonsa pysyisi hänen kuoltuaan yhtenäisenä ja että se päätyisi Viola-kodin yhteyteen. Viola-koti sijaitsee taiteilijan viimeisen kodin lähellä.

 

 

Juicen toive toteutui, kun Reino- ja Aino-kenkien valmistaja Reino & Aino Kotikenkä Oy osti perikunnalta koko kirjaston ja lahjoitti sen Viola-kodille. Juice Leskinen oli Reino-kenkien käyttäjä, kuten minäkin, sillä mm. nämä rivit ovat syntyneet Reinot jalassa!

 

Juicen kotikirjaston kirjat ovat nyt Viola-kodin kerhohuoneessa yhtenäisenä kokoelmana.

 

Reino & Aino Kotikenkä Oy:n lahjakirja on päivätty 1.5.2009 ja sen on allekirjoittanut yrityksen hallituksen puheenjohtaja Tuire Erkkilä sekä toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

Mainittakoon, että MSL-Tampere myönsi vuosittain jaettavan kulttuuripalkintonsa Arto Huhtiselle 22.3.2010 siitä, että Reino & Aino Kotikenkä Oy:n toiminnan johdosta Juicen kotikirjasto pysyi yhtenäisenä ja että se on yleisön tavoitettavissa.

 

 

Lasivitriinin edessä on Juicen lempinojatuoli.

 

 

Juicen kirjastossa on myös Hannu Riikosen vuonna 1987 tekemä maalatusta kipsistä valmistettu Juicen näköispatsas, jonka nimi on:

”Juice vastaanottaa kansan suosion”.

 

Taitelija on allekirjoittanut patsaan luovutuskirjan 5.11.2009. Luovutuskirjassa todetaan, että patsas on lahjoitettu Arto Huhtiselle ja ”hänen kauttaan edelleen Tampereen Viola-kotiin Juicen kirjastoa vahtimaan”.

 

Juicen omaa tuotantoa kirjastossa ei ole, sillä se jäi muistoksi hänen perillisilleen.

 

Kiitokset Arto Huhtiselle arvokkaan kotikirjaston säilyttämisestä kokonaisuutena ja kiitokset myös Viola-kodin johdolle, joka on antanut paikan Juicen kirjastolle!

 

-Esko Erkkilä-

Talvitiepäivät oli katujen ja teiden sekä yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon erikoistunut näyttelytapahtuma

Keskiviikko 7.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Tieyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki olivat järjestelyvastuussa, kun Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 29. Talvitiepäivät 15. – 16.2.2012.

 

Talvitiepäivät järjestetään joka toinen vuosi ja seuraavat järjestetään maaliskuussa 2014.

 

Talvitiepäivillä alan asiantuntijat ja päättäjät saivat tietoa teiden ja katujen kunnossapitokoneiden, -välineiden ja -menetelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja sieltä sai viitteitä sekä herätteitä niiden kehittämiseksi. Talvitiepäivillä kannustettiin yrityksiä kaluston suunnitteluun ja valmistukseen.

 

Alan seminaarit kuuluivat tärkeänä osana tapahtumaan.

 

Kävijöistä ja tapahtumissa kuulluista kielistä saattoi päätellä myös sen, että tapahtuma oli kotimaiselle alan teollisuudelle merkittävä vientitapahtuma – kansainvälisyydestä kertoo jo sekin, että tilaisuuden viralliset kielet olivat suomi ja englanti.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana katsoin tarpeelliseksi käydä messutapahtumassa.

 

Messuhallissa ja ulkoalueilla oli nähtävillä talvikunnossapitoon tarkoitetut viimeisimmät uutuudet konerintamalta.

 

 

Aurauskaluston järeää osaa edusti petolahtelaisen Kenneth Skinnars´n omistama uusi Scania asianmukaisine varusteineen.

Scanian varustuksena ollut aura on ruotsalaisen Ab Mähler & Söner –yrityksen valmistama. Mähler´n tehdas sijaitsee Rossönissä Jämtlandin pohjoisosassa Ruotsissa.

 

 

Yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon soveltuvana vaihtoehtona oli esillä mm. Kubota-traktori työvälineineen.

Kubota on K-ryhmän myynnissä ja se on saavuttanut johtavan aseman pientraktoreiden kokoluokassa.

 

 

Avant Tecno Oy pienkuormaajat ja niiden työlaitteet valmistetaan Ylöjärvellä.

Yritys oli mittavalla osastolla mukana 29. Talvitiepäivillä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

 

 

Tavallisena tienkäyttäjänä on parina viime talvena tullut kova kaipaus ja tarve vanhanaikaisille kunnon tiekarhuille.

Kiteellä sijaitsevalla Veekmas Oy:llä on toimintaa myös Sastamalassa sekä Uddevallassa Ruotsissa.

Yritys on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja ja se sanoo olevansa tiehöyläteknologian edelläkävijä.

Vuosittain tehtaalta valmistuu parisenkymmentä tiehöylää, mutta tuotanto pystyttäisiin kaksinkertaistamaan pienin järjestelyin.

 

 

Toivakkalaisen Erkki Väisäsen omistama Jyry-Sisu K-148 ja sen nokalla oleva Ajax-lumiaura olivat nostalginen ja mielenkiintoinen tuttavuus.

Osaan elävästi muistella tupakkaa polttavan Rajalan Eskon Sisun rattiin ja nähdä lumen pöllyävän, kun hän aurasi samanlaisella yhdistelmällä Viljakkalan teitä 1960-luvulla.

Väisänen nyt omistaman ajopelin ensimmäinen omistaja on ollut Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH.

 

 

Tässä Väisäsen omistama Jyry-Sisu edestäpäin kuvattuna.

Todella hieno ja muistoja tuova näky!

 

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johto sekä tietyt päälliköt olivat keskeisessä roolissa Talvitiepäivien järjestelyissä.

 

Oli mieluisaa kuulla, että näyttelyryhmän päällikkönä toiminut Tampereen Infran Petri Salonen oli saanut laajaa tunnustusta toimistaan!

 

Ilahduin myös siitä, että näin useita Tampereen Infran haalareissa liikkuneita alan ammattilaisia Messukeskuksen käytävillä.

 

Liikelaitoksen johto on ymmärtänyt asiat oikein, kun se on antanut luvan ja suorastaan kehottanut työntekijöitään menemään messuille.

 

On varmaa, että alan koneiden ja laitteiden parissa pitkän kokemuksen omaava henkilö pystyy antamaan vinkkejä esim. laitteiden valmistajille. Myös se, että työntekijä pääsee näkemään ja kokeilemaan uutuuslaitteita vie kehitystä eteenpäin myös omassa liikelaitoksessa.

 

Haluan tässäkin lausua parhaat kiitokset kaikille niille Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen henkilöille, jotka myötävaikuttivat 29. Talvitiepäivien onnistumiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Surmanloukku Tampereen Hämeenkadulla?

Maanantai 5.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Katoilta pudonneet lumet ja jäät ovat kuluneena talvena aiheuttaneet kaksi valitettavaa onnettomuutta.

 

Kaksi ihmistä on saanut surmansa, kun katolta pudonnut jää ja lumi ovat pudonneet heidän päälleen.

 

Toinen kuolonuhrin vaatinut tapaturma sattui Tampereella Hämeenpuisto 18:n kohdalla, kun naishenkilön päälle putosi jäälohkare viime perjantaina sillä seurauksella, että nainen kuoli seuraavana päivänä.

 

Kaupungilla kulkiessa näkee, että vaara tapauksen toistumiseen keskellä Tamperetta on ilmeinen.

 

Vaarasta kertoo karua kieltään seuraavat valokuvat, jotka otin Tampereen Hämeenkadulla 27.2.2012 klo 13.00.

 

Kuvat on otettu Hämeenkatu 19:n kohdalta eli Sokoksen vieressä sijaitsevan talon kohdalta aivan Tampereen Kauppahallin sisäänkäynnin vierestä.

 

 

Hämeenkatu 19:n talossa on Hämeenkadun puolella kaksi syöksytorvea, joiden molempien yläosassa on suuria jääpuikkoja.

Tässä Keskustorin puoleisen syöksytorven yläosa.

 

 

 

Tässä Kauppahallin sisäänkäynnin puoleisen syöksytorven yläosa.

Jääpuikkojen lisäksi talon katolla on runsaasti lunta, joka milloin tahansa voi pudota Hämeenkadun jalkakäytävällä kulkevien ihmisten päälle.

Näyttää siltä, että lumikuormaa ei ole koko talvena käyty pudottamassa alas.

 

 

 

Kauppahallin puoleisen syöksytorven alla on Otto-automaatti ja sille asioimaan pysähtyneet henkilöt ovat täsmälleen katolta putoilevien jääpuikkojen putoamislinjalla.

 

 

 

Lastenvaunujen ja pienen lapsen kanssa Otto-automaatilla asioinut perheenäiti ei osannut arvata, että kuinka vaarallisella paikalla hän asioikaan!

 

Syöksytorven kohdalle silmänlumeeksi asennettu puomi rauhoittaa ehkä kiinteistön isännöitsijää ja kiinteistöstä huolehtivaa huoltofirmaa, mutta sillä ei ole pienintäkään roolia katolta putoilevien jääpuikkojen ja lumen torjunnassa.

 

 

Hämeenkatu 19:n nimikyltti kertoo, että Tampereen Seudun Osuuspankin asiakkaiden lisäksi vaaravyöhykkeessä ovat ainakin seuraavien yritysten asiakkaat:

 

• Pihlajalinnan sairaala
• Pirkanmaan Oikeusaputoimisto
• Parturiliike Sirkka
• Parturikampaamo Studio Larisa
• SOKOS HYVÄ OLO

 

Näiden yritysten asiakkaiden lisäksi hengenvaarassa ovat kaikki Hämeenkadun kulkijat.

 

On selvää, että Hämeenkatu 19 on tuottoisa kiinteistöosakeyhtiö, sillä se sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa.

 

Kiinteistöosakeyhtiön riskikartoitus on täysin retuperällä, sillä muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katselee sen holtitonta menettelyä katolta mahdollisesti putoilevien jääpuikkojen ja lumivaaran osalta.

 

Muutaman puomin asentaminen ei vähennä kiinteistönomistajan vastuuta. Kadulla kulkeville tai kiinteistön asiakkaille aiheutettu vammantuottamus ja pahimmassa tapauksessa kuolemantuottamus ovat vakavia asioita.

 

Seuraaviksi päiviksi luvataan kovia yöpakkasia. Kovat yöpakkaset yhdessä lämpimien päivien kanssa muodostavat varsinaisen aikapommin kadulle putoilevien jääpuikkojen sekä lumen osalta.

 

Lähetän tämän jutun tiedoksi Tampereen Kauppahallille, Pihlajalinnan toimitusjohtajalle sekä Tampereen Seudun Osuuspankille, jotta ainakin nämä yritykset Hämeenkatu 19:n vuokralaisina tunnistaisivat asiakkaitaan vaanivan vaaran ja ehkä ryhtyisivät toimenpiteisiin kiinteistöyhtiön suuntaan.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen bussiliikenteen linjastomuutoksessa ainakin kymmenen pienaluetta kokee jo nyt liitoskuntien kohtalon

Lauantai 3.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenne on laatinut alustavan suunnitelman talviaikataulukaudella 2012-13 toteutettavista linjastomuutoksista.

 

Toteutuessaan muutokset heikentävät Tampereella julkisen liikenteen palvelutasoa virkamiesten kertoman mukaan kymmenellä pienalueella. Suuntaus tuntuu kummalliselta, kun samaan aikaan puhutaan tarpeesta kasvattaa julkisen liikenteen kulkutapaosuutta.

 

Alueet, joilla muutokset heikentävät palvelutasoa, sijaitsevat pääosin läntisellä Tampereella, mutta myös esimerkiksi Peltolammi sekä Palokallio kuuluvat alueisiin, joilla julkisen liikenteen palvelutaso laskee.

 

Muutosta suunnitelleet virkamiehet kertovat, että palvelutason heikkeneminen koskee 4.000 – 5.000 tamperelaista, mutta kun virkamiesten suunnittelulukua korjataan näissä yhteyksissä tutulla korjauskertoimella kaksi, päästään todellisiin lukuihin eli 8.000 – 10.000 tamperelaista tulee kokemaan palvelutason heikennyksen.

 

Palvelutason heikennykset saavat aikaan muutaman kysymyksen:

 

• ovatko heikennykset seurausta Vuorekseen panostamisesta?

• aloitetaanko muutoksella ”pikaratikkarahaston” kartuttaminen?

• onko linjastomuutoksissa kyse sala-askeleesta siirtää bussiliikenteen palveluja enenevässä määrin kaupungin oman tuotannon ulkopuolelle?

• onko kyse Suur-Tampere –ajattelun varhaiskokeilusta, jossa kauempana ydinkeskustasta sijaitsevia alueita ja asukkaita rokotetaan?

 

Virkamiehet kertovat, että Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta päättää mahdollisista muutoksista kokouksessaan 7.3.2012 tai viimeistään 4.4.2012.

 

Toivon, että luottamushenkilöt ottavat aikalisän ja laittavat linjastomuutosehdotuksen uuteen valmisteluun, jotta kohtuuttomilta ratkaisuilta vältytään.

 

-Esko Erkkilä-