Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Elovena ja Sunnuntai ovat nyky-Raision johtavat tuotemerkit

Maanantai 16.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä hieman yli 40 vuotta ja siitä viimeiset tasan 40 vuotta Raisio oli leipäpuunani.

 

Raisio-ajastani olin rehuteollisuuden eli Rehuraision palveluksessa 38 vuotta ja pari vuotta sain olla Yhtymän Maatalousryhmässä, jossa vastuualueenani oli rehuviljojen hankinta.

 

************

 

IMG_8805.JPG

 

Poikkesin viime lauantaina Raision osastolla KoneAgria-tapahtumassa ja totesin tuntemani tosiasian eli sen, että Raision kuluttajamarkkinoinnissa keskeiset tuotemerkit ovat Elovena ja Sunnuntai.

 

**********

 

Vehnäjauhomarkkinoilla Raision Sunnuntai ja Vaasan Höyrymyllyn Anni Helena kävivät aikoinaan kovan keskinäisen kilpailun ja yritysjärjestelyjen myötä Sunnuntai pääsi niskan päälle.

 

Raisio ei ole kuitenkaan täysin hyljännyt Anni Helena-tuotemerkkiä, sillä se on Sunnuntai-jauhon alamerkkinä ”Sunnuntai Anni Helena kakkuvehnäjauho”.

 

 

IMG_8803.JPG

 

Elovena tuli yrityskauppojen tuloksena Raisiolle ja ”hyvään kotiin” pääsikin.

 

*******************

Elovenan juuret perustuvat Viipuriin ja siellä vuoteen 1925 eli runsaan vuoden kuluttua saamme viettää Elovenan 100-vuotisjuhlia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elovena ja Sunnuntai ovat nyky-Raision johtavat tuotemerkit, Sunnuntai ja Elovena, Elovena, Raisio, Raisio Yhtymä, Rehuraisio, Raision Maatalousryhmä, Viipuri,

Taipaleenjoen kenttähautausmaalla lepää 126 tuntematonta suomalaista sankarivainajaa

Sunnuntai 13.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Luovutetun Karjalan alueella sijaitsee seitsemän kenttähautausmaata, joihin on haudattu Talvi- sekä Jatkosodassa kaatuneita suomalaisia sankarivainajia eli

 

  • Kollaa

  • Summa

  • Säkkijärvi

  • Tuulos

  • Viipuri

  • Äyräpää

  • Taipaleenjoki

 

*****************************

 

Olen vuosien varrella päässyt vierailemaan kaikilla noilla ja tässä muutama valokuva Taipaleenjoen kenttähautausmaasta.

 

 

Taipaleenjoen kenttähautausmaa oli pitkään suomalaisilta löytämättä, mutta everstiluutnantti Jorma Inkinen erään etsintäjoukon jäsenenä löysi sen.

 

Sain joskus olla mukana Lomalinjojen matkalla Taipaleenjoelle ja Inkinen oli tämän matkamme oppaana. Oli mielenkiintoista kuulla, että miten Inkinen lopulta paikantaen löysi Taipaleenjoen kenttähautausmaan.

 

 

Netissä on tietoja, että joku muu kuin Jorma Inkinen olisi lopulta löytänyt Taipaleenjoen kenttähautausmaan, mutta uskon enemmän Inkisen kertomaan.

 

 

*********************

 

 

Olen tuon ensimmäisen matkani jälkeen saanut muutaman kerran vierailla Taipaleenjoen kenttähautausmaalla ja nämä myöhemmät matkani ovat tapahtuneet…

 

 

IMG_1145.JPG

 

…hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johdolla.

 

 

IMG_1135.JPG

 

 

Taipaleenjoen kenttähautausmaan muistomerkki, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja.

 

 

IMG_1133.JPG

 

 

Taipaleenjoen kenttähautausmaalle on selkeä opasviitta Sakkolan ja Taipaleenjoen väliseltä tieltä.

 

 

Toivon rajojen aukenemista, jotta taas pääsemme luovutetulle alueelle jääneille taistelupaikoille kunnioittamaan sankarivainajiamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taipaleenjoen kenttähautausmaalla lepää 126 tuntematonta suomalaista sankarivainajaa, Kollaa, Summa, Tuulos, Äyräpää, Säkkijärvi, Taipaleenjoki, Viipurin kenttähautausmaa, everstiluutnantti Jorma Inkinen, kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki,

Tampereen hiippakunnan historia ulottuu vuoteen 1554 saakka!

Torstai 9.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Kuningas Kustaa Vaasa jakoi vuonna 1554 koko Suomen käsittäneen Turun hiippakunnan kahteen osaan ja Turun ohella toinen hiippakunta sijoitettiin Viipuriin.

 

Viipurin jouduttua isonvihan (1713 – 1721) jälkeen Venäjän haltuun piispanistuin siirrettiin 1723 Porvooseen ja hiippakunnan nimeksi tuli Porvoon hiippakunta.

 

Kun vuonna 1923 perustettiin uusi, maamme ruotsinkielisen väestön käsittävä hiippakunta keskuspaikkanaan Porvoo, niin kaupungissa kaksi vuosisataa ollut piispanistuin muutettiin Tampereelle. Hiippakunnan nimi vaihtui Tampereen hiippakunnaksi ja se merkitsee, että nykyinen Tampereen hiippakunta saavuttaa vuonna 2023 sadan vuoden iän.

 

Satavuotisjuhlallisuuksia odotellen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen hiippakunnan historia ulottuu vuoteen 1554 saakka!, Viipurin hiippakunta, Porvoon hiippakunta, Tampereen hiippakunta, Kustaa Vaasa, Kuningas Kustaa Vaasa, Isoviha,

Viipurissa sijaitsevasta Mikael Agricola-patsaasta on tehty kaikkiaan viisi valosta!

Lauantai 10.4.2021 - -Esko Erkkilä-

IMG_1621.JPG

 

Eilen vietimme Mikael Agricolan ja samalla suomen kielen muistopäivää.

 

Liputussää olikin eilen erinomainen, sillä tuulta oli riittävästi.

 

*****************

 

Kuvanveistäjä Emil Wikström veistämä Mikael Agricolaa…

 

 

alkuperainenagricolapatsas. 

 

…esittävä muistomerkki paljastettiin Viipurissa kesäkuussa 1908, mutta se tuhoutui ja hävisi Talvisodan aikana.

 

 

agricolapatsaanuusvalos.

 

27.6.2009 Viipurissa paljastettiin Mikael Agricolan patsaan uusvalos ja tässä tuo patsas valokuvaamani vuonna 2014.

 

 

Emil Wikströmin veistämistä Mikael Agricolan patsaista on tehty kaikkiaan viisi valosta, joista siis alkuperäinen tuo Viipurissa sijainnut, mutta Talvisodassa hävinnyt ja kolme muuta nykyisen Viipurissa sijaitsevan lisäksi ovat Pernajassa, Turussa sekä Lahdessa.

 

 

Omassa arvoasteikossani jäljellä olevista patsaista arvokkain on ehdottomasti tuo Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla seisova patsas!

 

Milloinkahan pääsemme seuraavan kerran ihailemaa Pietari-Paavalin kirkon edessä olevaa Mikael Agricolan patsasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Viipurissa sijaitsevasta Mikael Agricola-patsaasta on tehty kaikkiaan viisi valosta, alkuperäinen Mikael Agricola-patsas Viipurissa, alkuperäinen Mikael Agricola-patsas hävisi Talvisodassa, Talvisota, Mikael Agricolan patsas Viipurissa,

"Älkää minusta sellaista herraa tehkö"

Tiistai 17.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin sotajuttujen kertomista isästäni ja nyt lähteenäni on…

 

 

 

IMG_6235.JPG

 

 

…vuonna 2006 ilmestynyt Viljakkalan Sotaveteraanit ry:n julkaisema ”Viljakkalan sotaveteraanien KERTOMUKSIA SODASTA”.

 

 

Kirjassa 27.5.1923 syntynyt Paavo Mäntyniemi muistelee isääni näin:

 

 

 

IMG_6236.JPG

 

 

”Monta hyvää kertojaa oli jo ehtinyt kuolla, mutta tulkoon tässä yhteydessä mainituksi Oiva Erkkilä.

 

Hän kertoi, että hän oli molemmat sodat pikakivääriampujana. Hän sanoi, että on ampunut niin paljon vihollisia, ettei sitä määrää pysty kukaan lukemaan.

 

Hän haavoittui vuonna 1941 elokuussa ja Aamulehdessä oli etusivulla kuva ja haastattelu hänestä. Harmi, etten löytänyt sitä lehteä myöhemmin.

 

Joku korkea-arvoinen upseeri toi Erkkilälle kunniamerkin sairaalaan.  Hän kertoi minulle ajasta, jolloin oltiin Talvisodassa ja linja meni Viipurin kaupungissa.

 

Erkkilä määrättiin työntämään pikakivääri erään talon puuluukusta ulos.  Hän laittoi pikakiväärin vinoon luukusta ulos ja ampui koko päivän vihollisia.

 

Venäläiset tulivat manttelin napit auki ja lakki poikittain päässä. He hurrasivat ja hän ampui taas sarjan ja pienen päästä tuli uusi porukka. Kun iltahämärä saapui, oli talon rästäisiin asti ruumiita.

 

Todennäköisesti tämä oli sitä porukkaa, jonka vihollinen tahtoi saada muonavahvuuksista pois, muttei itse tahtonut tuhlata luoteja. Venäläiset olivat vahvassa humalassa.

 

Joukkueenjohtaja sanoi ehdottavansa Oivalle korpaalin sotilasarvoa. Oiva kertoi vastanneensa,…

 

…älkää minusta sellaista herraa tehkö, vaan antakaa korpraalin arvo apumiehelleni Simo Niittuselle. Niittunen kantoi minulle ruokaa, korviketta ja tupakkaa ja ehti vielä täyttämään pikakiväärin lippaat.

 

Joka tapauksessa molemmat ylennettiin korpraaleiksi. Oiva sanoi, että hänellä oli hyvä työkalu, venäläinen sotasaalispikakivääri. Tämä ase oli hänellä molemmat sodat ja hän tuhosi sen avulla hirvittävän paljon vihollisia.”

 

 

 

 

Mainittakoon, että isäni sai vielä vanhoilla päivilläänkin alikersantin jämät!

 

 

 

Aikamoisia velikultia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Jatkosota, Viljakkala, Viljakkalan Sotaveteraanit ry, Viljakkalan sotaveteraanien kertomuksia sodasta, Viipuri, Viipurin taistelut Talvisodassa,

"Talvisodan Summan taisteluista 80 vuotta"

Torstai 12.12.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_6153.JPG

 

 

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen – tuttavallisemmin MSL-Tampere – otsikkoaiheisen luentosarjan toinen osa toteutettiin eilen Kirjastotalo Metson luentosalissa. Tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät ja sen vuoksi tilaisuus jouduttiinkin siirtämään alkuperäistä suurempaan luentosaliin.

 

 

 

IMG_6156.JPG

 

 

Toteutimme luennon siten, että Jouni Koskela vastasi Summan taistelun taustoista ja minä puolestani siitä, miltä Summan taistelumaastot nykyisin näyttävät.

 

 

Luvattoman usein jätän esiintymisteni valmistelun vähäiseksi tai jätän valmistelun kokonaan tekemättä, mutta nyt tein poikkeuksen ja valmistelin osuuteni.

 

 

Tässä valmisteltu esitykseni:

 

 

*****************

Olen moniaita kertoja päässyt käymään Summan taistelupaikoilla kuluneiden 15 vuoden aikana ja täytyy tunnustaa, että kokonaiskuvan saaminen vei aikaa, sillä monesti käytiin vain Poppiuksen linnakkeella ja joskus toisinaan taas Summan kenttähautausmaalla.

 

Jouni1.jpg

 

 

Poppiukselle - joka "nykyasussaan" kuvassa - joudutaan kulkemaan Perkjärven ampuma-alueen kautta ja sen vierellä sijaitsevan varuskunta-alueen vieritse.

Perkjärvi oli Suomen aikana tärkeä tykistön koulutusalue ja siitä todetaan mm. näin:

 

"Vuosina 1918–1939 Perkjärven ampumaleirillä luotiin kenttätykistön korkea ampumatekninen ja osin myös teknillinen taito. Se ei käsittänyt yksinomaan ammuntoja, vaan myös tykistön kokonaistoimintaan liittyviä tukitoimintoja. Näitä olivat mittaus- ja säätiedustelu, tiedusteluilmakuvaus, kartoitus ja asetekniset kokeet. Leirikesinä hiottiin myös yhteistoimintaa eri aselajien kesken.”

 

Poppiukselle ei aina pääse, kun alueella on ampumaharjoituksia, mutta minun kohdallani ei ole koskaan ollut esteitä. Varmimmin Poppiukselle pääsee viikonlopun aikana, sillä silloin ampuma-alueella ei useinkaan ole harjoituksia.

 

Joskus Poppiukselle mennessämme näimme venäläisten varusmiesten olevan hikilenkillä matkamme varrella – yläruumiit paljaana ja nahkasaappaat jalassa pojat painelivat kestopäällystetiellä ja hiki virtasi!

 

 

Jouni2.jpg

 

Poppiuksen ja Miljoonalinnakkeen ( kuvassa) väliä on vajaat kilometri kuivaa kangasmaastoa. Patikkareitti kulkee kivistä rakennetun hyökkäysvaunuesteen ”Suomen puolella”.

 

Hyökkäysvaunuesteessä on yhä edelleen nähtävissä ne aukot, jotka venäläiset tekivät esteeseen puskutraktorilla ja joiden kautta sitten heidän läpimurtonsa 11.2.1940 tapahtui.

 

Näin siitä huolimatta, että suomalaiset tuhosivat 72 neuvostopanssaria.

 

Miljoonalinnakkeen edessä sijaitsee Munasuo ja voi niitä kertoja meidän pirtissä, jolloin viljakkalalaiset sotajermut kävivät 1950-luvulla taisteluja Munasuolla!

 

 

Jouni3.jpg

 

Summan kenttähautausmaalle on haudattuna 204 Summan alueelta ja Länsi-Kannakselta löydettyjä ja tuntemattomaksi jäänyttä talvisodan sankarivainajaa. Muistomerkin ovat veistäneet Heikki Häiväoja ja Ari Laitila 1995.

 

Summan kenttähautausmaa oli vielä 2000-luvun alkuvuosina salskean mäntymetsän keskellä, mutta sitten venäläiset parturoivat männikön niin, että nykyisin muistomerkki on metsäraivion keskellä.  Muistan oikein hyvin, kun kenttähautausmaa sijaitsi männikössä.

 

 

Fb:n ennakkomainonnassa kertomani Sillanpään marssilaulu liittyy siihen erääseen everstiluutnantti Jorma Inkisen (toimi aikoinaan Oriveden varikon päällikkönä) kertomaan ainakin hämeenkyröläisistä ja viljakkalalaisista koostuneen retkueen marssiin Miljoonalta kenttähautausmaalle ja kun he saapuivat kenttähautausmaalle suljetussa muodossa he lauloivat kenttähautausmaalle ehtiessään:

 

Kotikontujen tienoita tervehtien
tämä laulumme kaikukoon,
yli peltojen, vetten ja tunturien
aina Hangosta Petsamoon.

 

Olen aina halunnut, että olisipa joskus aikaa, jotta voisi taivaltaa Summan taistelupaikat Poppiukselta Miljoonalinnakkeen kautta Summan kenttähautausmaalle!

 

Jouni4.JPG

Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot …

 

…liittyvät Summan taisteluihin siten, että sinne siirrettiin Summan taisteluissa kaatuneita sankarivainajia odottamaan kotiseurakuntiin siirtämistä varten, mutta neuvostopommitus tuhosi Tuomiokirkon 18.2.1940 ja tuomiokirkkoon tuodut vainajat paloivat lähes kaikki – yli 100 sankarivainajaa - tunnistamattomiksi.

 

Jouni5.JPG

Viipurin vanhan tuomiokirkon rauniot ja Viipurin kenttähautausmaa

 

Viime kesänä bussin ikkunasta ottamani kuva kertoo Viipurin kenttähautausmaan sijainnin Viipurin vanhan tuomiokirkon vieressä.

Jouni6.JPG

 

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki, jonka myös kuvasin viime kesänä liikkuvan bussimme ikkunasta!

 

Viipurin kenttähautausmaalle on haudattu vuonna 1941 kaikkiaan 26 tunnistettua ja 82 tuntematonta Kannaksen rintamilta, mutta lähinnä Summasta tuotua sankarivainajaa.

 

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on ainoa Venäjällä sijaitsevista kenttähautausmaiden muistomerkeistä, jolle on tehty ilkivaltaa.

 

********************

Esitykseni lopuksi kerroin erään lähinaapurini pojan kohtalosta Summassa:

 

Jouni7.JPG

Eero Koivuniemen hautakivi Viljakkalan sankarihautausmaalla

 

 

Eero Koivuniemi kaatui Summassa 8.2.1940 ja hänen tomumajansa odotti Viipurin vanhassa tuomiokirkossa kotiinkuljetusta Viljakkalan sankarihautaan.

 

Eero Koivuniemi oli yksi niistä kuudesta sankarivainajasta, jotka pystyttiin tunnistamaan Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioista sen jälkeen, kun kirkko 18.2.1940 tuhoutui Puna-armeijan pommituksessa ja näin hän pääsi lopultakin Viljakkalan sankarihautaan.

 

Jouni8.JPG

Hanhijärven koulupiirin alueen sankarivainajat Talvi- ja Jatkosodissa

 

Synnyinkotini naapuritaloista Talvi- ja Jatkosodissa kaatui yhteensä neljä poikaa; Koivuniemestä, Lepomäestä ja Vuorenmaasta. Kalliin hinnan kulmakuntamme sai maksaa Suomen itsenäisyydestä ja Hanhijärven koulupiiri vielä raskaamman.

 

 Jouni9.JPG

Viljakkalan sankarihautausmaa

 

On annettava suuri tunnustus Viljakkalan kirkkoherralle, rovasti A.M.F. Bergiukselle, joka Talvisodan alkaessa päätti, että jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan hautakiveen kaiverretaan vainajan kaatumispaikkakunta.  Monet viljakkalalaiset luulevat, että sama tapa on kaikilla sankarihautausmailla, mutta niin ei valitettavasti ole!

 

***************

 

Kiitokset salintäyteiselle yleisölle kiinnostuksesta Summa-luentoihimme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Talvisodan Summan taisteluista 80 vuotta", Summa, Summan taistelut 1939 - 1940, Munasuo, Poppiuksen linnake, Miljoonalinnake, Summan kenttähautausmaa, Viipurin kenttähautausmaa, Viipurin vanha tuomiokirkko, Puna-armeija tuhosi Viipurin tuomiokirkon,

Tänään on oikea päivä muistella myös sankarivainajiamme!

Lauantai 2.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Pyhäinpäivää, jota aiemmin kutsuttiin Pyhäinmiestenpäiväksi.
 
Kävin jo eilen illalla sytyttämässä kynttilät sukulaisteni, naapureiden sekä ”kylänmiesten” haudoille Viljakkalan hautausmaalla.
 
Lähdin matkaan jo varhain iltapäivällä ja etenin hautausmaalla hitaasti kynttilöitä sytytellen ja poisnukkuneita muistellen – olin muistojeni kanssa rauhassa yksin!
 
 

IMG_5282.JPG
 

Tärkeä osa minulle Viljakkalan hautausmaalla on sankarihautausmaa, sillä lepäähän siellä…


 
 
 
IMG_5290.JPG
 
 

…yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.


 
 
Setäni kuoli 8.3.1940 eli vain muutama päivä ennen Talvisodan päättymistä.
 
 
Käytin termiä ”kuoli” ja en käyttänyt termiä ”kaatui”, vaikka setäni lepääkin kotiseurakuntansa sankarihaudassa.
 
 
Talvisodassa Viipurinlahden taistelut käytiin 2.3.1940 alkaen ja ne kestivät Talvisodan päättymiseen eli 13.3.1940 saakka.
 
 
Viipurinlahden taisteluiden aikana setäni kuului joukko-osastoon, joka löysi Viipurista spriiksi luulemaansa nestettä ja eräs joukko-osaston porukka otti tästä nesteestä kunnon huikat.
 
Neste olikin jäähdytysnestettä ja lähes kaikki sitä nauttineet kuolivat – setäni oli yksi näistä kuolleísta!
 
Tilasin aikoinaan kopiot monien sukulaisteni kantakorteista ja siinä aineistossa on tarkat tiedot mm. setäni Reino Erkkilän kuolemasta. Valitettavasti tuo aineistonippu on nyt niin ”hyvässä tallessa”, että en edes muista missä se on!
 
 

Arvostan, että setäni on kuolinsyystään huolimatta haudattu Viljakkalan sankarihautausmaalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhäinpäivä, Pyhäinmiestenpäivä, Pyhäinpäivä 2.11.2019, Viljakkalan sankarihautausmaa, Viipurinlahden taistelut 1940, Viipuri, Talvisota,

Jussi Mäntysen eläinveistokset ovat todellisia taideteoksia!

Keskiviikko 2.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että olen ”aina” ollut kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja hänen eläinaiheisten veistostensa suuri ihailija.

 

 

 

hirvi.JPG

 

 

Ihailuni perustuu paljolti Viipurissa Torkkelinpuistossa sijaitsevaan ”Hirvi” – veistokseen, jonka Jussi Mäntynen loi jo vuonna 1923 ja se pystytettiin Viipuriin vuonna 1928. Teoksen toisintopatsaat saatiin Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

Tunnustan, että en ole milloinkaan nähnyt toisintopatsaita, mutta alkuperäisen sitäkin useammin!

 

 *****************

 

Sain tutustua Jussi Mäntysen veistoksiin Mäntässä Serlachius-museoissa 28.9.2019, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti mm. sinne suuntautuneen 80-vuotisjuhlatilaisuutensa.

 

IMG_4711.JPG

 

 

 

IMG_4710.JPG

 

 

G.A.Serlachiuksen pääkonttorin pääsisäänkäyntiä vartoivat Jussi Mäntysen veistämät ilvespari ja veistosparin nimi on ”Äidin ylpeys”!

 

IMG_4784.JPG

 

Samasta aiheesta on vuonna 1934 Jussi Mäntysen punaisesta graniitista veistämä veistos Joenniemen kartanossa.

 

 

 

IMG_4788.JPG

 

 

”Rosvoritari” vuodelta 1930.

 

 

 

IMG_4747.JPG

 

 

”Selkäänsä koukistava ilves” vuodelta 1935.

 

 

 

IMG_4743.JPG

 

 

”Istuva ilves” on Jussi Mäntysen tuotantoa joskus 1930-luvulta!

 

 

 

Jussi Mäntynen - oikeastaan Johan Rickhard Konstantin Mäntynen - syntyi 1886 Helsingissä ja kuoli Turussa vuonna 1978 – Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1949.

 

 ******************

 

Jussi Mäntysen eläinaiheisten veistosten pikkutarkkuus perustuu osaltaan siihen, että hän toimi Helsingin Yliopistossa pitkään konservaattorina ja siinä työssään hän tutustui eläinten anatomiaan perusteellisesti.

 

 

Turun Taidemuseossa on erillinen ”Jussi Mäntysen huone” ja siellä on Mäntysen lahjoittamia pienoisveistoksia esillä peräti 120 kappaletta.

 

 

Jouduin työelämäni aikana viettämään aikaani ihan riittävästi Turussa ja Varsinais-Suomessa, mutta pitäisikö kuitenkin nöyrtyä ja käydä tutustumassa Jussi Mäntysen taideteoksiin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-veistos Viipurissa, Hirvi-veistos Torkkelinpuistossa, Hirvi-veistos Turussa, Hirvi-veistos Lahdessa, Hirvi-veistos Helsingissä, professori Jusi Mäntynen,

Vuoden 2019 Kyröläismatkaan liittyvät blogikirjoitukseni alkavat olla finaalissa!

Lauantai 17.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen aloitteesta ja johdolla on nyt toteutettu lähes kaksikymmentä Kyröläismatkaa.

 

 

Kyröläismatkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelukentille Venäjällä.  Venäjän lisäksi olemme monesti suunnanneet Kyröläismatkamme Baltiaan sekä Puolaan – olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille!

 

 

 

IMG_3341.JPG

 

 

Heinäkuun alussa toteuttamamme vuoden 2019 Kyröläismatkamme ei suinkaan päättynyt Viipurin Punaisella torilla seisovan Leninin patsaan tuijotteluun, vaan se päättyi…

 

 

 

IMG_33452.JPG

 

 
 …tutustumiseen Alvar Aallon suunnittelemaan Viipurin Kaupunginkirjastoon.

 

 

 

IMG_33432.JPG

 

 
Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Viipurin Kaupunginkirjasto muodostavat ainutlaatuisen kulttuurikokonaisuuden, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä vaikka ne nyt sijaitsevatkin vieraan vallan alueella.

 

 

 

IMG_3364.JPG

 

 

Alvar Aalto voitti vuonna 1927 järjestetyn Viipurin Kaupunginkirjastoa koskevan suunnittelukilpailun ja Kirjasto valmistui Aallon suunnittelutyön mukaisena vuonna 1935.

 

 

 

Kirjastoon on kaikilla avoin pääsy ja nykyään ei edes siellä tapahtuvasta valokuvaamisesta tarvitse maksaa.

 

 

Tässä lyhyt kuvakavalkaadi käyntini 8.7.2019 tuloksena:

 

 

 

IMG_3360.JPG

 

 

 

IMG_3347.JPG

 

 

 

IMG_3348.JPG

 

 

 

IMG_3350.JPG

 

 

 

IMG_3353.JPG

 

 

 

IMG_3354.JPG

 

 

 

IMG_3355.JPG

 

 

 

IMG_3356.JPG

 

 

 

IMG_3357.JPG

 

 

 

Olen edellisen kerran käynyt Viipurin Kaupunginkirjastossa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla vuonna 2014 ja silloin laatimani juttu löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Viipuri 2014”!

 

 

*********************

 

 

Kuten alussa totesin, niin nyt Kyröläismatkamme 2019 aineisto on tällä saitilla käsitelty.

 

 

Kiitän kaikkia Teitä noin viittätuhatta lukijaani, jotka olette joka päivä olleet mukanani Kyröläismatkalla2019.

 

 

Uskon, että Kotisivukoneen kävijäpäivityksessä on joka päivä mukana tuhatkunta hakukonekäyntiä, mutta kiitollinen olen myös neljästätuhannesta päivittäisestä kävijästä.

 

 

Mitähän löydänkään aiheekseni huomenna?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin Kaupunginkirjasto, Alvar Aalto, Hirvi-veistos, Jussi Mäntysen Hirvi-veistos, Lenin Viipurin Punaisella torilla,

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on Venäjällä sijaitsevista suomalaissotilaiden kenttähautausmaista ainoa, joille pystytetty muistomerkki on kerran tuhottu

Perjantai 16.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuinen Kyröläismatkamme ja niistä tälle saitille laatimani blogikirjoitukset alkavat olla finaalissa, mutta vielä ainakin ehkä kahteen juttuun aineistoa riittää.

 

 

Tämä juttuni koskee Viipurin kenttähautausmaata ja haluan todeta, että kaikki tämän juttuni valokuvat olen kuvannut liikkuvan bussimme ikkunan läpi!

 

 

IMG_3371.JPG

 

 

Viipurin Tuomiokirkko oli Talvisodan aikana pääasiassa Summan lohkolla kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien kokoamispaikka ja sinne päätyi mm. erään naapurimme veljessarjan eräs poika, joka kaatui Summassa.

 

 

Helmikuun 18. päivänä 1940 kirkkoon osui pommeja ja kirkko syttyi palamaan – kotiseuduilleen kuljetusta odottaneet sankarivainajien ruumiit paloivat kirkkopalossa.

 

 

Jatkosodassa Suomi valloitti Viipurin ja silloin tehdyissä kirkonraunioiden kaivauksissa löydettiin 114 sankarivainajan ruumiit, joista pystyttiin tunnistamaan 32 vainajaa, mutta heistä vain kuusi lähetettiin kotiseurakunnan multiin haudattavaksi – oletan, että naapurimme veljessarjan sankarivainaja oli yksi näistä kuudesta!

 

 

Vuonna 1995 Viipurin kenttähautausmaan aluetta kunnostettiin ja paikalle pystytettiin muistomerkki, joka paljastettiin elokuussa 1996.

 

 

Muistomerkki kuitenkin tuhottiin paikallisvoimin jo parin kuukauden kuluttua sen paljastamistilaisuudesta.

 

 

IMG_3368.JPG

 

Viipurin kenttähautausmaan sijainti suhteessa Tuomiokirkon raunioihin ilmenee tästä kuvasta.

IMG_3367.JPG

Nykyinen muistomerkki paljastettiin 13.9.2000 ja se on saanut olla rauhassa.

 

 

Kenttähautausmaan muistomerkissä on teksti:

 

 

Viipurin kenttähautausmaa

 

Sodassa 1939 – 1940

 

kaatuneen

 

tässä lepäävän 108 suomalaisen

 

sotilaan muistoksi

 

 

Suomen valtio

 

 

 

******************

 

 

IMG_3370.JPG

 

 

Tästä vinkkelistä vielä kuva Tuomiokirkon kellotornista, jonka otin bussimme ikkunan läpi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin kenttähautausmaa, Viipurin Tuomiokirkko, Viipurin Tuomiokirkon kellotorni, Viipurin kenttähautausmaan muistokivi, Summassa kaatuneet sankarivainajat, Summan taistelut, Viljakkalan sankarihautausmaa,

Jussi Mäntysen "Hirvi"-patsas Viipurissa kuuluu Suomen kansallisaarteisiin...

Keskiviikko 14.8.2019 - -Esko Erkkilä-

…vaikka sijaitseekin nykyisin vieraan vallan miehittämällä alueella.

 

 

IMG_3363.JPG

 

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme oli Viipurissa sentään niin paljon aikaa, että pääsin piipahtamaan Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämän Hirvi-veistoksen äärellä.

 

 

Veistos on pystytetty Viipuriin vuonna 1928 eli se tulee täyttämään sata vuotta vajaan kymmenen vuoden kuluttua.

 

 

Tiedostot kertovat, että kopiot samaisesta veistoksesta on pystytetty Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

 

Lahden, Turun sekä Helsingin kopioita en ole koskaan nähnyt ja niitä minun ei tee mielikään nähdä, sillä ainoa ja oikea Hirvi-veistos on mielestäni Viipurissa.

 

 

 

IMG_3343.JPG

 

 

Viipurissa Jussi Mäntysen Hirvi-veistos sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kaupunginkirjaston lähellä, mutta käynnistäni Viipurin kaupunginkirjastossa ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Hirvi-patsas Viipurissa, Jussi Mäntynen, Jussi Mäntynen Hirvi-patsas, Viipurin Hirvi-patsas, Hirvi-patsas Viipurissa,

Nopeallakin piipahduksella ehtii näkemään Viipurin keskeisimmät symbolit!

Tiistai 13.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti saanut käydä Viipurissa ja ensimmäiset käyntini ajoittuvat jo Neuvostoliiton aikaan.

 

 

Heinäkuun alussa tekemämme Kyröläismatka oli Viipurin-matkojen tyypilliseen tapaan nopea piipahdus.

 

 

Nopean piipahduksemme aikana ehdin kuitenkin käymään Viipurin keskeisimmillä paikoilla ja niistä tässä muutama valokuva.

 

 

 

IMG_3319.JPG

 

 

Pyöreä torni on eräs Viipurin symboleista ja tällä kerralla en ehtinyt käymään ravintolatiloissa, mutta ulkoakin katsellen Pyöreä torni on muistoja herättävä rakennus.

 

 

 

IMG_3321.JPG

 

 

Viipurin linnasta on jokaisella Viipurin kävijällä omanlainen kuvansa ja minun Kyröläismatkan aikana ottama kuva on tässä!

Joskus olen päässyt käymään tuolla ylätasanteella, mutta nyt oli tyytyminen tähän "kaukokuvaan"!

 

 

 

IMG_3323.JPG

 

 

Viipurin eräs kuvatuimmista kohteista on Viipurin vanhan tuomiokirkon kellotapuli ja tässä oma versioni siitä 8.7.2019 ottamassani kuvassa!

 

 

 

IMG_3340.JPG

 

 

Viipurin Kauppahalli kuului jo Suomen aikaan Viipurin kaupunkikuvaan ja sitä se on myös nykypäivänä.

 

 

IMG_3333.JPG

 

 

Minulla on Viipurin Kauppahallissa ”luottomyyjänä” tämä azerbaidsanilainen kaveri, jolla on iso vihannes-, hedelmä- ja juuresosasto siellä.

 

 

Monet moninaiset kerrat olen ostanut tältä kaverilta valkosipuleita omien valkosipuleiden jatkeeksi, kun syksyin istutan valkosipuleita.

 

 

Taas kerran sorruin ostamaan tältä veikkoselta melko kalliitakin valkosipuleita ja nyt pitää toivoa, että niitä ei ole käsitelty idunestoaineilla, jotta azerbaidsanilaiset valkosipulit tuottaisivat Viljakkalan Majajärvellä syksyllä 2020 hyvän sadon!

 

 

 

Suuri haaveeni muuten on, että joskus olisi yhteen menoon aikaa vaikkapa kolme päivää Viipuriin tutustumiseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyöreä torni, Viipurin linna, Viipurin tuomiokirkon kellotapuli, Viipurin Kauppahalli, Kyröläismatka2019,

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri,

Tuntolevy kuuluu yhä edelleen sotilaan taisteluvarustukseen

Tiistai 19.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Suoritin varusmiespalvelukseni siten, että siirryin reserviin 10.1.1968.

 

 

Muistelen - en kuitenkaan ole varma - , että varusmiesaikana meille ei jaettu tuntolevyjä.

 

 

 

IMG_7159.JPG

 

 

Joka tapauksessa sain tämän tuntolevyn ensimmäisissä kertausharjoituksissani 24.9 – 5.10.1970 ja se on edelleen tallella. (Saksen kärjet peittävät henkilötunnukseni!)

 

 

Tuntolevyssä on kantajansa henkilötunnus kaiverrettuna kahteen, toisistaan murrettavissa oleviin teräslevyn puolikkaisiin.

 

 

Tuntolevyä kannetaan kaulan ympärillä roikkuvassa ketjussa kuin kaulakorua.

 

 

Tuntolevyn tarkoituksena on identifioida kaatuneet. Kaatuneelta sotilaalta otetaan talteen tuntolevyn toinen osa, joka lähetetään omaisille ja toinen osa kiinnitetään esimerkiksi ruumisarkun päätyyn. Näin voidaan varmistaa, että haudataan oikea sotilas, ja toisaalta tunnistamattomaksi ruhjoutuneet ruumiitkin voidaan tunnistaa varmemmin.

 

 

Viime sotiemme sankarivainajia etsitään vapaaehtoisvoimin yhä edelleen nykyisen Venäjän alueella sijaitsevilta taistelukentiltä ja heidän tunnistamisessaan tuntolevyillä on tärkeä rooli.

 

 

Viipurin vanha tuomiokirkko paloi Neuvostoliiton pommitusten seurauksena 18.2.1940 ja kun siellä siunausta odottaneet suomalaiset sankarivainajat paloivat, oli tuntolevyillä tärkeä rooli vainajien tunnistamisessa.

 

 

********************

 

 

Sotilaan käsikirja 2017 määrittelee, että Taisteluvarustus M/05:n varustuksiin kuuluu kaulassa oleva tuntolevy eli tuntolevy kuuluu yhä edelleen varusmiehen varustuksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuntolevy, Viipurin tuomiokirkon palo, Viipurin tuomiokirkon palo 18.2.1940,

Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan 14.10.1939

Keskiviikko 20.1.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

talvisotaan14101939.jpg

 

 

Viljakkalan Seurojentalon pihamaalla on muistokivi joka kertoo siitä, kun Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan silloiselta Viljakkalan Maamiesseurantalolta 14.10.1939.

 

 

Muistokivessä on seuraava teksti:

 

 

ISÄNMAAN KUTSUESSA LÄHTIVÄT

VILJAKKALAN MIEHET TÄLTÄ

PAIKALTA PUOLUSTAMAAN MAAN

VAPAUTTA TALVISOTAAN 14.10.939

 

VELVOITTAVAKSI MUISTOKSI

TULEVILLE SUKUPOLVILLE

 

SOTIIN 1939- JA 1941-1944

OSALLISTUNEET

VILJAKKALAN SOTAVETERAANIT

 

 

***************

 

 

Viljakkalan miehet kuuluivat Satakunta-Hämeen sotilasläänin 14.10.939 perustamaan Jalkaväkirykmentti 17:ään.

 

 

Viljakkalassa perustettiin JR17:n I Pataljoonan 2. Komppania.

 

 

JR17:n komentajana toimi silloinen eversti Kaarlo Heiskanen.

 

 

Kylmä-Kallena tunnettu Heiskanen oli Jääkäripataljoona 27:n kasvatteja ja hän toimi Puolustusvoimien komentajana 1953 – 1959.

 

 

Heiskanen otti 13.3.1940 vastaan Suomen lipun, kun se Talvisodan jälkeen laskettiin alas Viipurinlinnan tornista.

 

 

****************

 

Viljakkalan miesten tie Talvisotaan kulki yksikön perustamisen jälkeen Hämeenkyrön, Siuron ja Tampereen kautta Sippolan kunnan Enäjärvelle, jonne JR17 keskitettiin Päämajan reserviksi lähelle Kaipiaisten asemaa.

 

 

JR17 oli osa 6.divisioonaa, jonka Ylipäällikkö alisti Karjalan armeijalle 19.12.939.

 

 

Tilanteet kehittyivät siten, myös Viljakkalan miehet joutuivat osallistumaan 23.12.1939 tapahtuneeseen Hölmön tölväykseen.

 

 

Olen käsitellyt Hölmön tölväystä tällä palstalla 25.12.2015.

 

 

***************

 

 

Viljakkalan Seurojentalon vierellä sijaitseva muistokivi on niiden tapahtuminen paikalla, josta vuonna 1939 alkoi Viljakkalan miesten tie Suomen itsenäisyyttä puolustamaan.

 

 

Ehdotan, että Viljakkalassa otetaan tavaksi kokoontua lokakuun 14. päivänä muistelemaan tapahtumia 14.10.1939 ja kunnioittamaan niitä miehiä, jotka taistellen takasivat meille itsenäisen Suomen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan 14.10.1939, Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan 14.10.1939, Viljakkala, Viljakkalan Sotaveteraanit, JR17, JP27, Kaarlo Heiskanen, Suomen lipun laskeminen Viipurinlinnan tornista 13.3.1940,

Saimaan kanavan nykyinen ja kolmas versio vihittiin käyttöönsä vuonna 1968

Torstai 17.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain juuri luettua Ritva Muhosen kirjoittaman ja vuonna 1988 julkaistun kirjan…

 

 

urhokiukas.jpg

 

 

…Kanavalla URHO KIUKAS.

 

 

Maaherra Urho Kiukas toimi Suomen ensimmäisenä kanavavaltuutettuna 17 vuotta, vuodesta 1963 vuoteen 1980.

 

 

Sain työurani aikana olla useaankin otteeseen tekemisissä Saimaan kanavan kanssa ja sen vuoksi eräs muistelus, joka liittyy Saimaan kanavaan.

 

 

Työhöni liittyvä ensimmäinen Saimaan kanavaan liittyvä juttu tapahtui vuonna 1982, kun sain vaimoni kanssa osallistua pienen asiakasryhmän kanssa vierailuun Viipurissa.

 

 

Teimme matkan Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin laivalla kanavaa pitkin. Yövyimme Hotelli Druzhba´ssa.

 

 

Kyseessä oli kananmunantuottajien opinto- ja kokousmatka ja kun olimme kananmunatuotannon merkeissä matkalla, niin pitihän poiketa Viipurin Kauppahallissa tutustumassa kananmunien myyntiin Neuvostoliitossa.

 

 

Viipurin Kauppahallissa oli isoissa kennoissa myytävänä kananmunia, mutta suuomalaisittain oli yllätys, että lähes kaikki avokennoissa tarjolla olleet kananmunat olivat rikki.

 

 

Kananmunista oli tallella keltuainen ja osa valkuaistakin, mutta perin harvat kananmunat olivat ehjiä.

 

 

Ostajat kallistelivat rikkinäisiä kananmunia ja varmaan arvioivat, että paljonko rikkinäisissä kananmunissa oli sisällystä jäljellä.

 

 

Vaimoni ei pitänyt lainkaan näkemästään ja vaatikin parisenkymmentä vuotta ennen kuin hän suostui lähtemään seuraavan kerran Viipuriin.

 

 

Olot ovat Viipurin Kauppahallissa nykyään aivan toiset kuin yli 30 vuotta sitten.

 

 

Vakio-ostokseni Viipurin Kauppahallista on nykyään valkosipulit, joita ostan kauppahallin takaosassa sijaitsevalta azerbaitsanilaiselta kauppiaalta.

 

 

Olen jo monena syksynä laittanut maahan azer-kauppiaalta ostamiani valkosipuleita ja hyvin ovatkin kasvaneet!

 

 

Saa nähdä, että pääsenkö ensi vuoden aikana käymään Viipurin Kauppahallissa ja ostamaan sieltä valkosipulin siemensipuleita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saimaan kanava, kanavavaltuutettu, kanavavaltuutettu Urho Kiukas, Urho Kiukas, Viipurin Kauppahalli, valkosipuleita Viipurin Kauppahallista,

Pikaisellakin Viipurin-käynnillä pitää käydä Kauppahallissa

Lauantai 22.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella kyröläismatkallamme Äänisen ja Laatokan ympäri pysähdyksemme Viipurissa kesti ainoastaan vajaan tunnin.

 

 

 

 vii1.jpg

 

 

Vajaa tunti Viipurissa riittää ainoastaan pikaiseen käyntiin Viipurin Kauppahallissa ja näin myös teimme.

 

 

 

 

vii2.jpg

 

 

Tapaan Viipurin Kauppahallissa käydessäni ostaa valkosipuleita tältä azerbanilaiselta kauppamieheltä, joka osaa auttavasti suomea.

 

 

 

 

vii3.jpg

 

 

Azerbanilaismiehen valkosipulit olivat nytkin sellaisia, että tein kaupat kymmenestä valkosipulista – sain yhdennentoista kaupan päälle.

 

 

Osa Viljakkalan Majajärvellä nyt korjuuta odottavista valkosipuleistani ovat peräisin niistä sipuleista, jotka vuosi sitten ostin samaiselta kauppamieheltä – hyvin ovat azerbanilaiset valkosipulit taipuneet talvivalkosipulien viljelymenetelmään!

 

 

 

 

vii4.jpg

 

 

Monenlaista hedelmää samaisella kauppiaalla oli taas kerran tarjolla.

 

 

 

vii5.jpg

 

 

Eräs myyjä oli keskittänyt kaiken myyntitarmonsa tätä herraa esittelevien t-paitojen myyntiin.

 

Myyjä melkein kiukustui, kun hänen tuotteensa eivät tehneet suomalaisille kauppaansa!

 

***************

 

Luin jostain, että…

 

 

 

 

vii6.jpg

 

 

…tämä vanha mummo, joka seisoo Kauppahallin oven vieressä, on jonkinlainen houkutuslintu, jolle annetut almut nahkatakkimiehet käyvät keräämässä tietyin väliajoin pois parempaan talteen.

 

 

En antanut mummulle almujani!

 

 ****************

 

Viipurin Kauppatori on siistiytynyt, mutta erilaista rihkamaa – ja ehkä joillekin tarpeellistakin tavaraa – myyvät mummot ovat erittäin agressiivisia myyntityössään.

 

 

 

 

vii7.jpg

 

 

 

 

vii8.jpg

 

 ********

 

 

vii10.jpg

 

 

Pyöreä torni on kuitenkin paikallaan ja se on tärkeintä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin Kauppatori, Viipurin Kauppahalli, Pyöreä torni, Viipurin Pyöreä torni, venäjä2015,

Kympin taulu!

Keskiviikko 7.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Ostin joskus taannoin Turussa järjestetystä huutokaupasta kymmenellä markalla…

 

 

 

 

taulu1

 

 

…tämän taulun.

 

 

Taulu on kooltaan 620 mm x 440 mm ja se on ollut ripustettuna takkatilassamme.

 

 

Remontin ajan se on ollut poissa paikaltaan, mutta nyt se on taas pääsemässä omalle paikalleen.

 

 

 

 

taulu2

 

 

Taulun kehykset ovat kunnolliset kiilakehykset, mutta taulusta ei löydy pieneintäkään mainintaa taulun maalaajasta ja ei myöskään maalausvuodesta.

 

 

Tusinamaalari varmaan.

 

 

 

 

taulu3

 

 

Maalauksen kohde, Viipurin Pyöreä torni, on tässä viimekesäisessä asussaan.

 

 

 

Vielä tuosta maalauksesta, että se taitaa tyyliltään olla naivistinen.

 

 

Autot ja pukeutumistyyli antavat viitteitä, että maalaus saattaisi olla peräisin 1920- tai 1930-lukujen tienoilta.

 

 

Jos joku tietää maalauksesta tarkemmin olen tiedoista kiinnostunut.

 

 

Maalaus saattaa olla maalattu paljon myöhemminkin, mutta sekään tieto ei haittaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Pyöreä torni,

Viipurin Maakunta-arkiston takana sijaitseva huonokuntoinen rakennus on Linnoitustykistön kasarmi

Sunnuntai 4.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan ulkomailla liikkuessani tehdä ennen aamupalaa kävelykierroksen majoituskaupungissani.

 

Yövyin viime kesä kahdestikin Viipurissa ja molemmilla kerroilla tein aamulenkin Tervaniemeen.

 

Kävin Tervaniemessä Pietari Suuren patsaalla sekä tutkailin Viipurin maakunta-arkistorakennusta ulkoapäin.

 

Aamukävelyretkistäni laatimani kirjoitukset löytyvät tältä saitilta.

 

 

 

viipuriterva1

 

 

Viime kesän aamukävelyillä minua jäi kaivelemaan, että mikä huonokuntoinen rakennus sijaitsee Viipurin maakunta-arkiston takana.

 

 

Olen liittynyt facebookissa ”Juuret rajantakaisessa, kauniissa Karjalassa” –ryhmään ja kysyin ryhmän jäseniltä, että tuo komea rakennus on joskus ollut.

 

 

Sain vastauksia ”alle aikayksikön” ja kaikki ne olivat mielenkiintoisia.

 

 

Näitä palasia selvisi:

 

 

  • rakennus on valmistunut 1880-luvun alussa ja sen nimi ”Linnoitustykistön kasarmi”
  • vuosina 1921 – 1936 rakennuksessa on toiminut Lapin Lennoston edeltäjä
  • viime sotien aikana kasarmiin on ollut majoitettuna IS-joukkoja sekä Ilmavoimien lentokurssilaisia

 

 

Omien nettitutkimusteni tuloksena sain hieman lisätietoja Viipurin linnoitustykistöstä ja kyse on henkilöstä nimeltään Carl Fredrik Örn, joka syntyi 1823 ja kuoli Viipurissa 1881.

 

 

Aikakirjat kertovat Örn´stä näin:

 

 

Vuoden 1858 lopulla Örn määrättiin Viipurin tykistövaruskunnan päälliköksi, ylennettiin everstiluutnantiksi ja merkittiin armeijan ratsastavan tykistön upseeriluetteloihin. Seuraavana vuonna Örn siirrettiin Viipurin linnoitustykistön päälliköksi, missä tehtävässä hän toimi aina kuolemaansa saakka. Hänet ylennettiin 28.12.1865 everstiksi ja komennettiin Viipurin sotilassairaalan esimieheksi pysytettynä edellisessä tehtävässä. Örn ylennettiin kenraalimajuriksi 13.1.1878.

 

 

Nyt tiedän tuosta ennen varmaan komeasta viipurilaisesta rakennuksesta paljon enemmän kuin ennen.

 

 

Taidan ensi kesän Viipurin-matkallani palata paikalle ja tutkia kasarmivanhusta hieman tarkemmin.

 

 

 

 

viipuriterva2

 

 

Viipurin Linnoitustykistön kasarmin ja Viipurin maakunta-arkiston välissä kulkee suomalaisaikana hyvinhoidettu katu – Tervaniemenkatu – mutta nykyisin se on tässä kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin maakunta-arkisto, Viipurin Linnoitustykistö, Viipurin Linnoitustykistön kasarmi, Lapin Lennosto, Lapin Lennoston edeltäjä, Tervaniemenkatu, Tervaniemenkatu Viipurissa,

Profeetta Elian kirkko Viipurissa on hyvin hoidettu kokonaisuus

Perjantai 25.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin kesäkuun alussa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Viipurin-matkalla lähellä hotelliamme sijainneeseen Profeetta Elian ortodoksikirkkoon.

 

 

 

 

vie1

 

Olimme majoittuneina Hotelli Viking´iin lähellä Viipurin rautatieasemaa.

 

Kuva hotellistamme on otettu Rautatieaseman aukiolta ja näkymä hotellihuoneemme ikkunasta oli Viipurin rautatieasemalle eli suoraan kuvaajan selän taakse.

Hotelli Viking on sinällään hyvä hotelli, mutta ei sovellu eläkeläisille, sillä neljänteen kerrokseen matkalaukkujen raahaaminen on liian työläs homma senioreille - hotellissa kun ei ole hissiä!

En voi suositella hotellia senioriväestölle ja se ei sovi lainkaan henkilöille, joilla on ongelmia liikkumisessa.

 

 

 

 

vie2

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee saman kadun varrella kuin hotellimme ja sinne oli hotellilta kävelymatkaa parisensataa metriä.

 

Profeetta Elian kirkko toimi Suomen aikana Viipurin suomalaisen ortodoksiseurakunnan pääkirkkona.

 

 

 

 

vie3

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee korkealla mäellä.

 

Vierailin kirkossa 10.6.2014.

 

Kirkko oli koristeltu tuoreilla koivuilla ja koivujen tuoksu oli kirkossa melkein huumaava.

 

Harmittelen, että noudatin kuvauskieltoa täydellisesti ja minulla ei ole ainuttakaan kuvaa kirkon hienoista sisätiloista.

 

 

 

 

vie4

 

 

Profeetta Elian kirkko korjattiin juuri ennen Talvisotaa ja siellä ehdittiinkin pitää ainoastaan yksi jumalanpalvelus ennen sodan syttymistä.

 

Kirkko paloi Jatkosodassa Viipurin takaisin valtauksen yhteydessä vuonna 1941 siten, että siitä jäi jäljelle ainoastaan tiilirunko.

 

Venäläiset rakensivat kirkon nykykuntoon vuonna 1997.

 

 

**********

 

 

 

Kauniiden sisätilojen lisäksi Profeetta Elian kirkko on viimeistelty myös kirkon ympäristön osalta.

 

 

 

 

 

vie5

 

 

 

 

vie6

 

 

 

 

vie7

 

 

 

 

vie8

 

 

 

 

*************

 

 

 

vie9

 

 

Profeetta Elian kirkon keskeinen sijainti Viipurissa merkitsee, että sinne on helppo mennä hetkeksi hiljentymään ja ihastelemaan kirkon kauneutta.

 

Rohkaisen käymään Profeetta Elian kirkossa, kun olette matkalla Viipurissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: viipuri, viipuri2014, Profeetta Elian kirkko, Profeetta Elian kirkko Viipuri, Viipurin rautatieasema, Hotelli Viking Viipuri, Hotelli Viking Viipurissa ei sovellu senioreille,

Vanhemmat kirjoitukset »