Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ei olisi uskonut!

Sunnuntai 31.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Kahdesta yrityksestäni huolimatta en koskaan oppinut polttamaan tupakkaa ja olen tästä ”oppimattomuudestani” hyvinkin tyytyväinen.

 

Ensimmäisen kerran opettelin polttamaan naapurin pojan kanssa kymmenvuotiaana nassikkana, mutta isäni pääsi perille hommailuistamme ja kokeilut jäivät.

 

Toisen kerran yritin polttaa varusmiesaikana, kun joku maastoharjoitus muka otti päähän – onneksi sekin jäi vajaan tupakanmittaiseksi kokeiluksi!

 

***************

 

Isäni oli itseoppinut kunnallismies ja tammikuussa meillä oli pirtissä toistakymmentäkin naapuria odottamassa veroplankettien eli veroilmoitusten täyttämistä. Isä oli Viljakkalan taksoituslautakunnan jäsen, joten hän tunsi verotuskäytännöt.

 

Pirtti oli sakeana tupakansavusta, sillä jokseenkin kaikki miehet polttivat tupakkaa.

 

Isäni oli varsinainen ketjupolttaja, mutta hän lopetti tupakoimisen kertaheitolla vuonna 1961; hänen tupakoinnin lopettamisensa tapahtui Suomen kovimman myrskyn eli Maire-myrskyn aikana 1.8.1961. Isäni oli myrskyn aikana sydänongelmien vuoksi sairaalassa ja hänen tupakanpolttonsa jäi tuolle sairaalareissulle!

 

***************

 

Toinen ”tupakkamuistelus” minulla on Ruotsinlaivat, jotka olivat varsinaisia tupakanhajun pahiten riivaamia paikkoja.

 

Nykyään ei voisi kuvitellakaan, että Ruotsinlaivoilla tupakoitaisiin.

 

On kummallista, että miten nopeasti Ruotsinlaivat raikastuivat, kun niillä tupakointi siirrettiin erillisiin pieniin osastoihin.

 

***************

 

Tämän juttuni otsikko viittaa siihen, että inhottava tupakanhaju saadaan varsin nopeastikin pois, jos ja kun tupakointi kielletään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tupakanpoltto, tupakanpolton aloittaminen, tupakanpolton lopettaminen, inhottava tupakanhaju, Viljakkala, taksoituslautakunta, Maire-myrsky, Maire-myrsky 1.8.1961,

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä 1967!

Keskiviikko 9.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvenevaan suomalaisjoukkoon, joka on ollut Ruotsissa liikenteessä silloin, kun Ruotsissa oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

Lähdin tosimielellä opintielle tammikuussa 1965, kun aloitin maamieskouluopintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä.

 

Teimme kesällä 1965 opintomatkan Ruotsiin ja silloin Ruotsissa vielä oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

IMG_1058.JPG

 

Matkasimme Turusta Tukholmaan laivalla ja laivamatkalla monet meistä saivat ensikosketuksen mm. halpaan viinaan.

 

Ruotsin puolella meillä oli varattuna tilausbussi ja sillä liikuimme Tukholmassa, mutta teimme matkaa myös muualle.  Istuin näemmä parhaalla paikalla heti kuljettajan takana ja tässä Felica-kamerallani ottamani kuva Tukholman liikenteestä.

 

 

*************************

 

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen parisen vuotta käyntimme jälkeen, sillä sunnuntaina 3.9.1967 oli se päivä, jolloin Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

 

Aikakirjat kertovat, että Ruotsissa oli ajokielto kaikilla moottoriajoneuvoilla siirtymäpäivänä klo 01.00 - > 06.00, mutta Tukholmassa ajokielto alkoi jo edellisenä lauantaina klo 22.00 ja ajokielto siellä päättyi vasta sunnuntaina klo 15.00.

 

Hälytysajoneuvoilla ajokielto alkoi 3.9.1967 klo 04.50 jolloin niiden piti pysähtyä ajoradan oikeaan reunaan ja ne saivat jatkaa matkaansa vasta klo 05.00!

 

Tämmöinen historia sillä, kun Ruotsi siirtyi sivistysvaltioiden joukkoon liikenteessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä 1967!, Osaran Maamieskoulu, Osaran Maamieskoulun vuosikurssi 1965 Ruotsissa,

Ja heinä kaatuu!

Torstai 3.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutkailen vanhoja valokuviani ja niiden myötä palaan vuoteen 1964, jolloin kaadan yhdenhevosen vetämällä niittokoneella heinää synnyinkotini Välimäen pellolla.

 

Meillä kaadettiin 1950-luvulla heinä naapurin kanssa kahden hevosen vetämällä niittokoneella, mutta joskus 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa isäni hankki yhdenhevosen vetoisen niittokoneen.

 

Olin tuskin kymmenvuotias, kun aloitin niittohommat tuolla niittokoneella – isäni käveli niittokoneen perässä ja katsoi perään, jotta homma sujui laatuisasti.

 

 

IMG_1055.JPG

 

Kuva on vuodelta 1964 ja silloin pystyin jo itsenäisesti ajamaan Vappu-hevosemme vetämää niittokonetta.

 

 

Heinä kaadettiin yleensä iltapäivällä ja se sai olla kaadettuna yön yli ja vasta seuraavana päivänä se laitettiin seipäille.

 

Heinäseipäät meillä olivat kunnollisia ja ne eivät olleet mitään ”läpilyötäviä” heinäseipäitä.  Heinäseipäissä oli neljä runsaan metrin mittaista tappia ja jokaiselle tapille laitettiin kaksi hangollista heiniä kullekin - yksi hangollinen kummallekin puolelle seivästä!

 

Kahdeksan hangollisen jälkeen heinäseipäälle lyötiin hattulaakia ja se oli ensimmäinen ja ainoa läpilyöty heinälaaki.

 

En ole koskaan ymmärtänyt ja vielä vähemmän hyväksynyt sellaista heinäntekoa, jossa ns. heinäseipäillä on yksi olemattoman pieni tappi alhaalla ja kaikki heinälaakit ovat läpilyötyjä!  Näpertelyä sanon minä!

 

Kuvassa takana näette kunnollisia heinäseipäitä!

 

*******************

 

Takana näkyy myös meidän riihemme ja huomaamme, että riihelle tulee voimavirta, jota tarvittiin puimakoneen pyörittämiseksi.

 

Riihelle tuleva sähköjohto on vuosia sitten purettu, sillä riihellä ei enää tarvita sähkövirtaa.

 

*************

 

Kesä 1964 olikin viimeinen kotitilani töissä viettämäni kesä, sillä tammikuussa 1965 aloitin maatalousopintoni Osaran Maamieskoulussa ja sillä tiellä yhä olen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: heinänkaatoa vuonna 1964, heinänkaatoa yhden hevosen vetämällä niittokoneelle, heinäseipäät, heinäseiväs,

Kaksinkäsinkylvämisen hallitsee vain harvat!

Perjantai 6.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ikäluokkaa, jonka lapsuuden aikana lannoitteiden ja viljansiementen kylväminen tapahtui ainakin pientiloilla käsin.

 

Käsinkylvö oli kylvömenetelmä myös heinänsiementen osalta, kun kevätviljamaille kylvettiin ohran tai kauran kylvämisen jälkeen heinänsiemen.

 

Opettelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran Maamieskoulussa vuonna 1965 ja se taito on yhä hallinnassani.

 

Osaralla kaksikäsinkylväminen alkoi sillä, että teimme metallitöissä siihen soveltuvan kylvövakan ja sen jälkeen opettelimme tuon menetelmän keväisillä hankikannoilla, kun ”kylvimme” hiekkaa hangelle.

 

 

IMG_0864.JPG

 

Kaksikäsinkylvämisen meille opetti rehtorimme Tuomo Linnainmaa, joka tässä kuvassa näyttää mallia.

 

Kaksikäsinkylväminen on taito, jolla on ollut minulle käyttöä myös myöhemmin – ainoa ongelma on se, että siinä tarvitaan sellainen kylvövakka, joka pysyy paikallaan kylvövaljaiden varassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Käsinkylväminen, kaksikäsinkylväminen, Osara, Osaran Maatalousoppilaitos, Osaran maamieskoulu, Osran maamieskoulu 1965, Tuomo Linnainmaa,

Dagen H

Lauantai 13.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvalukuisammaksi käyvään joukkoon, jolla on omakohtaista kokemusta Ruotsin vasemmanpuoleisesta liikenteestä.

Minullakaan ei ole kokemusta ratin takana olemisesta, mutta bussimatkustajan roolista vasemmanpuoleisen liikenteen aikana kylläkin.

 

Elettiin vuotta 1965 ja silloin aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa. Teimme joskus syyspuolella opinto- ja virkistysmatkan Ruotsiin.  Matkalla oli tosiaan virkistystä, mutta hyvien vetäjien ansiosta paljon ammattiasiaakin.

 

Olin juuri saanut ajokortin ja olihan se vinhaa katsottavaa, kun kaikki liikenne oli vasemmanpuoleista!

 

***************

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 eli käyntimme jälkeen vasemmanpuoleinen liikenne jatkui vielä jokseenkin tasan kaksi vuotta.

 

Syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 ruotsalainen liikenne pysäytettiin klo 04.50 siten, että ajoneuvot jäivät ajoradan vasempaan reunaan.

 

Pysäytyksen jälkeen ajoneuvot siirtyivät varovaisesti ajoradan oikeaan reunaan ja jatkoivat siitä matkaansa klo 05.00!

 

Niin, tuo juttuni otsikossa oleva H tarkoittaa ”Höger” eli suomeksi "Oikea"!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Dagen H, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen vuonna 1967, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen 3.9.1967, Osaran Maamieskoulu, Osaran Maamieskoulukurssi vuonna 1965,

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_4544.JPG

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.


 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perunanosto, perunanostokone, perunanosto 1950-luvulla, perunanosto 1960-luvulla, kansakoulu, perunannostoloma, hevosvetoinen perunannostokone, traktorivetoiseksi muutettu perunannostokone,

Tampereella todettiin 495 uutta tippuritapausta vuonna 1964!

Keskiviikko 20.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Virastotalon aulassa on usein ilmaiseksi saatavana vanhaa kirjallisuutta, raportteja ja kansioita.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmämme kokouksiin ja niiden tiimoilta käyn ainakin kahdesti kuukaudessa Virastotalolla ja ohikulkiessani vilkaisen, että onko mielenkiintoista aineistoa saatavilla.

Toissapäivänä eli maanantaina 18.6.2018 oli Tampereen kaupunginvaltuuston kokous ja pidimme ryhmäkokouksen ennen sitä.

Tällä kerralla oli jaossa Tampereen kaupungin tilastollisia vuosikirjoja ja otin valikoimasta vanhimman eli...

IMG_1055.JPG

...Tampereen kaupungin tilastollisen vuosikirjan vuodelta 1964.

Vuosikirjan kakkossivulla kerrotaan, että kyseessä on kahdeksastoista vuosikirja.

Vuosikirjassa on Tamperetta koskevia pikkutarkkoja tietoja 142 sivua ja lopuksi kymmenkunta sivua, jotka käsittelevät koko maata, Helsinkiä ja Turkua sekä Tamperetta.

Sisällysluettelosta ilmenee, että tarkkoja tilastoja eri vuosilta on mm. väestöstä, väestömuutoksista, asunto-oloista ja rakennustoiminnasta, terveyden- ja sairaanhoidosta, sosiaalisista oloista, opetus- ja sivistystoiminnasta, liikenteestä ja kulkuneuvoista, verotuksesta, kunnallistaloudesta sekä monesta muusta asiasta.

On selvää, että nykypäivänä ei saisi julkaista niin tarkkoja tietoja esim. kaupunkilaisten sairauksista, kuin vielä vuonna 1965 julkaistiin.

Huvittavasta pikkutarkkuudesta kertoo mm. se tilastotieto, että Santalahden asemalta nousi rautatievaunuun 4 matkustajaa vuonna 1964 ja että Tampereelta ostettiin samana vuonna I luokan matkalippuja 12.511 rautateitse matkaaville!

IMG_1053.JPG

 

Mainitsin jo sairauksien ja tautien esiintymisen ja kuvassa kärpäslätkän varren rajaamalla alueella kerrotaan sukupuolitautien esiintymisluvut!

On maailma muuttunut 53 vuodessa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin tilastot, Tampereen tilastot vuodelta 1965, Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 1965, tippuritapaukset Tampereella 1964,

Tanssipaikka, Kansanhuolto, Säästöpankki, kansalaiskoulu ja paljon muuta

Lauantai 14.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että ehkä joskus muistelisin Viljakkalan Seurantaloon eli Viljakkalan Maamiesseurantaloon liittyviä muistoja ja se hetki on jo tänään.

 

 

Viljakkalan Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka 1930- ja aina 1950-luvulle saakka.

 

 

Olen tutkaillut sukuni synkkiä tapahtumia 1930-luvulta Turun Maakunta-arkistossa Ikaalisten käräjäoikeuden päätöksistä ja sieltä olen todennut, että Viljakkalan Maamiesseuratalo on ollut ”suosittu” paikka, josta on monia käräjäoikeuden päätöksiä.

 

 

Tavallisin oikeusjuttu on, kun maamiesseurantalolla on ollut tappelunnujakoita, mutta vieläkin yleisempi aihe oikeusjutuille on ollut ”alkoholin luvaton hallussapito huvipaikalla”.

 

Miehet ovat tuoneet omia pullojaan tansseihin, piilottaneet ne huvipaikan takana olleisiin halkopinoihin, käyneet niistä illan aikana naukkailemassa ja jääneet kiinni naukkailemisistaan! Häkkihän siitä on heilahtanut sakkojen muodossa!

 

 

 

 

seu1.jpg

 

Niiltä ajoilta periytyy, että Seurojentalolla on yhä edelleen putka!  Toki putka on nykyisin vain muisto menneiltä ajoilta, mutta nähtävyys se edelleen on.

 

********************

 

Viljakkalan Kansanhuolto toimi Maamiesseurantalolla ja sieltä viljakkalalaiset saivat osokorttinsa.

 

 

Muistan, kun Viljakkalan Säästöpankki toimi Maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

seu2.jpg

 

 

Pankinjohtajan huoneen kynnyksellä on yhä edelleen nähtävissä kuluneet saappaanjäljet, jossa lainaa pyytämään tulleet asiakkaat odottivat pankinjohtajan puheille pääsemistä – tässä olen mallina ”kenkäjalkaisena” noissa jalanjäljissä!

 

 

 

 

seu3.jpg

 

 

Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana oli tuolloin Arvo Monkala – josta minulla ei ole muistikuvaa.

 

 

 

 

seu4.jpg

 

 

Monkalan seuraaja oli Hugo Salvas, josta minullakin jo on muistikuvia – oikeastaan kyse on tuoksumuistikuvasta, sillä Salvas poltti sikaareja ja hieno sikaarintuoksu leijaili säästöpankin yleisötiloissakin!

 

 

 

*******************

 

 

Omakohtainen kokemus Viljakkalan Maamiesseuratalosta on vuodelta 1960, jolloin sain suorittaa kansalaiskoulun maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

seu51.jpg

 

 

Poikien käsityöluokkana oli maamiesseuratalon sali, jossa tässä kuvassa on menossa myyjäiset.

 

 

 

 

seu6.jpg

 

 

Pölyisessä puutyöluokassa oli jo silloin tämä Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” –maalauksen kopio, joka yhä edelleen on samalla paikalla.

seu7.jpg

 

 

 

Seurantalon remontin eräs rahankeräyskeino oli se, että talon tuoleja kunnostettiin talkoovoimin ja niitä ”myytiin” siten, että antamalla lahjoituksen sai itselleen hopealaatalla nimikoidun tuolin – osallistuin aikoinaan kampanjaan ja nyt minulla sekä Rouvalla on salissa oma yhteinen nimikoitu tuoli!

Tuoleja on salissa niin paljon, että en ole milloinkaan osunut "omalle tuolilleni" mutta olen vakuuttunut sen olevan tuolien joukossa!

 

 

Kiitokset sille harvalukuisalle talkoojoukolle, joka on saanut Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – heidän työnsä jatkuu, sillä tiedän, että tavoitteena on saada taloon maalämpö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Maamiesseurantalo, Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto, Viljakkalan Maamiesseurantalon putka, Viljakkalan kansalaiskoulu 1960, Viljakkalan kansalaiskoulu,

Päivi Hiltusen vaali-iltamissa Kyröskosken Koskilinnassa oli ainakin 196 osanottajaa Hämeenkyröstä, Viljakkalasta, Ylöjärveltä, Tampereelta ja muualta Pirkanmaalta

Maanantai 21.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Päivi Hiltusen tukiryhmä järjesti onnistuneen vaali-iltama –tapahtuman Kyröskosken Koskilinnassa perjantaina 18.3.2011 klo 19.00.

Olin mukana paikalla.

Jutun otsikon tausta on se, että Päivin ehdokasnumero eduskuntavaaleissa on 196 ja Koskilinnassa oli katettuja pöytäpaikkoja täsmälleen sama määrä! Kaikille paikoille riitti istujia, joten tukiryhmä oli saanut väen hyvin liikkeelle.

Ohjelma koostui puheista, laulu- ja soittoesityksistä sekä tietenkin mainiosta ruokailusta, perinnejuomasta ja kakkukahveista.

Pääosassa oli tietenkin Keskustan kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen.

Otin tilaisuudessa paljon valokuvia ja nyt selostankin vaali-iltaman kulkua valokuvien kautta:

pict0088.jpg

 

Iltamavieraiden vastaanotosta huolehtivat Päivin kampanjapäällikkö Kauno Perkiömäki sekä Päivin äiti Ulla Pentti.

 

 

 pict0086.jpg

 

Päivin vaali-iltamissa esiintyi kolme istuvaa kansanedustajaa. Tässä Päivi toivottaa heistä yhden - Juha Miedon - tervetulleeksi juhlaansa.

 

pict0085.jpg 

 

Kansanedustajakolleegat ovat yhtä hymyä - Päivin isä Klaus Pentti ja Juha Mieto!

 

pict0089.jpg

 

Kauno Perkiömäen ohella Päivin vaalikampanjan tärkeä työmyyrä - Raija Mäensivu Hämeenkyrön Lavajärveltä Ulla Pentin ja Kauno Perkiömäen kanssa keskustelemassa.

 

pict0092.jpg

 

Kaksi kovaa takavuosien hiihtäjää, Juha Mieto Kurikasta ja Jorma Rajakoski Hämeenkyön Lavajärveltä, ovat tässä Ulla Pentin kanssa juttusilla.

 

pict0093.jpg

 

Klaus Pentti ja Antti Hollo keskustelevat tilaisuuden järjestelyistä. Olen lukemattomat kerrat saanut olla Antin kanssa mukana hämeenkyröläissyntyisen kenraali Pentti Lehtimäen järjestämillä  matkoilla Venäjälle ja Baltian maihin. Ensi kesänä meitä kutsuu Puola! Odotan matkaa innolla.

 

pict0096.jpg

 

Tamperelainen kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kättelee Juha Mietoa ja Ulla Pentti sekä tyttärensä Päivi Hiltunen hymyilevät vieressä.

 

pict0099.jpg

 

Aktiivinen sotaveteraani Paavo Mäntyniemi Viljakkalasta kättelee Juha Mietoa ja Päivin miehen Eero Hiltusen taltioimassa kuvassa Esko Erkkilä sekä Päivi Hiltunen ovat myös valmiit kättelemään vahvan päivätyön kunnallispolitiikassa tehnyttä sotaveteraania!

 

 

pict0100.jpg

 

Vaalijuhlan juontajan Annen ja Päivin "vihreys" sointuivat mainiosti yhteen!

 

pict0101.jpg

 

Tuula Klug pääsi Juha Miedon kainaloon!

 

 

pict0103.jpg

Hämeenkyröläinen kulttuurin ja monen muun elämänalan monitaituri Kauno Perkiömäki avaa Päivin vaalijuhlan.

 

pict0104.jpg

 

Juhlan "päätähti" kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen piti hienon juhlapuheen omassa vaalijuhlassaan.

 

pict0108.jpg

Juhlasalin 196 tuolia olivat lähes kaikki käytössä!

 

pict0110.jpg

 

Päivi Hiltusen setä, dosentti, yleisesikuntaeverstiluutnantti evp Veikko Pentti ja kansanedustaja Mikko Alatalo keskustelivat sivummalla varmaan tärkeistä asioista

 

pict0112.jpg

 

Kansanedustaja ja taiteilija Mikko Alatalo esiintyi Päivi vaalijuhlassa kitaran kanssa ja myös ilman kitaraa

 

pict0117.jpg

 

Kansanedustaja Klaus Pentin puheenvuorot sisältävät aina täyttä asiaa - niin tälläkin kertaa

 

pict0120.jpg

 

Kulttuurin monityötaitoinen työmyyrä Kauno Perkiömäki esiintyi vaalijuhlassa myös Viljakkalan Pelimannien laulusolistina.

 

pict0121.jpg

 

Kansanedustaja Juha Miedon puheenvuoro oli koskettava. Hän peräänkuulutti vastuunkantoa ja mainitsi omalta kohdaltaan hetken, jolloin Minna-vaimo siirtyi ajasta ikuisuuteen. Silloin Juha teki päätöksen, että kantaa vastuun silloin 8-vuotiaasta pojastaan - päätös on pitänyt!

 

pict0126.jpg

 

Hämeenkyröläinen kansanedustajaehdokas Jouni Ovaska toi oman tervehdyksensä Päivi Hiltusen vaalijuhlayleisölle

 

 

pict0127.jpg

 

Herrasmiehenä Juha Mieto ohjailee Päiviä ja Ulla sekä Klaus Penttiä kahvipöytään

 

pict0129.jpg

 

Onnistuneisiin vaalijuhliin kuuluu aina arpajaiset. Tässä jännitetään, että kuka voittaa pääpalkinnon

 

 

Kiitän Päivi Hiltusta ja hänen tukiryhmäänsä, että sain osallistua onnistuneeseen vaalijuhlaan. Toivottelen Päiville menestystä vaaleissa ja kansanedustajan paikkaa Arkadianmäellä!

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päivi Hiltunen, 196, Klaus Pentti, Klaus ja Ulla Pentti, Juha Mieto, Mikko Alatalo, Jouni Ovaska,