Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hieman järeämpiä "lapioita" ja muita työkaluja!

Sunnuntai 17.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Kuokka oli työkalunani, kun 1960-luvulla raivasin kotitilalleni muutaman aarin verran uutta peltoa – raivaamani pelto on yhä edelleen vuokramiehen toimesta voimaperäisessä viljelyksessä.

 

Nykyään ”työkalut” ovat järeitä ja niistä sain eilen kokemusta, kun avustin perhekuntamme esikoista mökkitien kunnostuksessa ja polttopuiden siirtelyssä.

 

 

IMG_8574.JPG

 

Esikoisemme on aikoinaan hankkinut pienoiskaivurin ja se joutuu lähiaikoina hommiin, kun mökkitontillamme alkavat erilaiset kaivuuhommat.

 

 

IMG_8575.JPG

 

Kauhakuormaaja on samaisen esikoisemme hankinta ja sain eilen olla sen tiimoilta apupoikana, kun hän siirsi kuution suuruisia polttopuukontteja lähemmäs lopullista käyttökohdetta.

 

***************

 

Poropeukalona olen enemmän kuin tyytyväinen, että perhekunnastamme löytyy kaksikin osaajaa, jotka pystyvät korjaamaa ja käyttämään muitakin työkaluja kuin lapiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hieman järeämpiä "lapioita" ja muita työkaluja!, pellonraivaus, pellonraivausta 1960-luvulla, pienoiskaivuri, kauhakuormaaja,

Vähällä selvittiin!

Torstai 10.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Maamme tiedonvälitysinfa oli viime viikonvaihteessa valjastettu varoittamaan ja toitottamaan siitä julmetun suuresta myrskystä, jonka piti tuhota vaikka mitä.

 

Muistan Maire-myrskyn 1.8.1961 ja nyt ennakoitu myrsky ei olisi ollut minkään vertainen Maire-myrskylle!

 

Sääennustelijat joutuivat pettymään, sillä alkuviikon tuulet olivat toki rivakoita, mutta kaukana myrskyistä – sateita en ainakaan minä havainnut tippaakaan!

 

**************

 

Jotain lohtua kuitenkin lähes tuomiopäivän olosuhteita ennustaneille toi varmaankin se…

 

 

IMG_8317.JPG

 

…mökkitielleni kaatunut laho koivunranka, joka vaati minulta autosta poistumista ja romppeiden heittämistä pois tieltä!

 

Viikonvaihteen ja alkuviikon tapahtumat rapauttivat vahvasti sääennustelijoiden taidot!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vähällä selvittiin!, Maire-myrsky, Maire-myrsky 1.8.1961, sääennustelijat, sääennusteet,

Suometsien ns. ennallistaminen olisi isku vasten isiemme kasvoja!

Lauantai 26.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Metsähallituksen nettisivuilla kerrotaan, että maassamme nykyinen suopinta-ala on 8,7 miljoonaa hehtaaria ja niistä ojitettuna on 4,7 miljoonaa hehtaaria ja ojittamatta n. 4,0 miljoonaa hehtaaria.

 

Maatalousyhtymä Erkkilän omistuksessa Viljakkalan Majajärvellä on runsaat pari hehtaaria ojitettua suometsää.

 

Olin mukana vuonna 1964, kun isäni ilmoittautui Ylöjärven maatalousnäyttelyssä KOP:n järjestämään ”suometsäkilpailuun” jossa suometsäomistajat ilmoittautuivat ja sitoutuivat omistamansa suometsän ojitukseen ja tuon metsäkappaleensa saattamisesta metsänkasvatuksen piiriin.

 

Ilmoittautumisen jälkeen isäni hommasi palstalle kaivinkoneen, joka kaivoi kunnollisen piiriojan ”kovan maan” ja suon rajalle sekä toinen oja kaivettiin meidän ja naapurimme rajalle.

 

KOP:n suometsäkilpailu päättyi aikanaan ja kaikille sen kunniakkaasti suorittaneille ojennettiin kunniapokaali!

 

Tänään tuolla entisellä suolla kasvaa vankka männikkö ja koko alue on saatettu tehokkaan metsähoidon piiriin.

 

Olisi isäni metsähoidollisten toimenpiteiden perusteetonta hyljeksimisestä ja halveksimista, jos tuo alue nyt ns. ennallistettaisiin.  Siihen ei minua kukaan pysty taivuttamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suometsien ns. ennallistaminen olisi isku vasten isiemme kasvoja!, ennallistaminen, suometsien ennallistaminen, Viljakkala, Majajärvi, Viljakkalan Majajärvi, Ylöjärvi, Ylöjärven maatalousnäyttely, Ylöjärven maatalousnäyttely vuonna 1964, KOP, suometsäkil.

Jo vuonna 1967 "Pyhäinmiestenpäivän" nimi muutettiin muotoon "Pyhäinpäivä"

Sunnuntai 6.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Pyhäinpäivää, joka on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien päivä.

 

Perhekuntamme perinteisiin kuuluu, että Pyhäinpäivänä viemme läheistemme haudoille kynttilät ja muistelemme heitä.

 

IMG_6441.JPG

 

Viljakkalan kirkko ja kirkkomaa ovat hengellinen kotini, sillä Viljakkalan kirkkomaalle on haudattuina isäni ja äitini sekä heidän molempien vanhempansa.

 

Sinne on haudattuna myös neljä setääni sekä kolme tätiäni ja lukematon määrä naapureita sekä tuttuja kyläläisiä.

 

 

IMG_6443.JPG

 

Viljakkalan kirkkomaalla on muualle haudattujen muistokivi ja sen äärelle myös eilen laskin sytytetyn kynttilän.

 

 

IMG_6444.JPG

 

”Oi saanhan joukkoon autuaitten

kans` ystäväini ja omaisten

mä päästä kerran

luo armon Herran”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jo vuonna 1967 Pyhäinmiestenpäivän? nimi muutettiin muotoon ?Pyhäinpäivä?, Pyhäinmiestenpäivä, Pyhäinpäivä, Viljakkala, Viljakkalan kirkko, Viljakkalan hautausmaa, Muualle haudattujen muistokivi,

Juustoportin juuret ulottuvat 1960- ja 1970-luvuille

Lauantai 23.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Juustoportti on yrityksenä tuttu kaikille niille, jotka matkustavat valtateitämme pitkin eri puolilla maatamme.

 

Juustoportti on yrityksenä perustettu Timo ja Marjo Keski-Kasarin toimesta vuonna 1989.

 

Juustoportilla on liikenneasemat Jalasjärvellä, Mäntsälässä, Kärsämäellä, Kuopiossa…

 

IMG_5062.JPG

 

…sekä vuonna 2018 avattu liikenneasema Ylöjärvellä.

 

 

Juustoportti on meijerialan yritys, jonka päätuotteita ovat juustot.

 

Yritys on aktiivinen tuotekehittäjä ja parhaillaankin sen uutuustuotteista on menossa asiallisia TV-kampanjoita.

 

 

****

 

Tunnen Keski-Kasarin Jalasjärvellä sijaitsevan maatilan jo 1970-luvulta, sillä sain silloin olla tuon friisiläiskarjan rehutoimittajan edustajana.

 

Timo Keski-Kasarin isällä Martti Keski-Kasarilla oli tuolloin silloisissa olosuhteissa suuri karjatila, sillä heillä oli lehmiä jo silloin yli 40 ja tilan lehmien ternimaidosta valmistettua leipäjuustoa toimitettiin paikallisiin kauppoihin.

 

Pidin kunnia-asianani, että Keski-Kasarin tila olisi Rehuraision asiakkaana myös silloin, kun urakehityksen merkeissä siirryn Etelä-Pohjanmaalta laajemman vastuualueen hoitajaksi. 

 

Onnistuin, sillä Keski-Kasarin tilalla olivat Herkku-rehut rehuina myös silloin, kun siirryin Länsi-Suomen aluemyyntipäälliköksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juustoportin juuret ulottuvat 1960- ja 1970-luvuille, Juustoportti, Juustoportti Jalasjärvi, Juustoportti Mäntsälä, Juustoportti Kärsämäki, Juustoportti Kuopio, Juustoportti Ylöjärvi, Martti Keski-Kasari, Timo Keski-Kasari, Jalasjärvi, Rehuraisio,

Viljakkalan Seurojentalo sekä Lavajärven Päivölä saivat valtiovallan tunnustuksen työlleen!

Maanantai 20.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ministeri Antti Kurvisen johdolla myöntänyt seurojentaloja ylläpitäville yhdistyksille kaikkiaan 2.150.000 euron suuruiset avustukset seurojentalojen ylläpitoon tarkoitettuja ns. korona-avustuksia.

 

Avustuksia myönnettiin 637 hakijalle.

 

Viljakkalan Seurojentaloa ylläpitävä Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry sai avustusta 1.500 euroa ja Lavajärven Päivölää ylläpitävä Lavajärven Maamiesseura ry puolestaan 3.000 euroa.

 

viljakkalanseurojentalo.jpg

 

Varhaisimmat muistoni Viljakkalan Seurojentalosta liittyvät 1950-luvun alkupuolelle, jolloin siellä toimi mm. Viljakkalan Säästöpankki.

 

Säästöpankkiin mentiin kulmauksessa olevasta ovesta ja pankkitiskin takana Elli Riihioja palveli asiakkaita – pankinjohtaja Hugo Salvas istui pankinjohtajan huoneessa, josta hieno sikaarintuoksu levisi myös asiakaspalvelutilaan.

 

Viljakkalan Seurojentalo – Viljakkalan Maamiesseurantalo silloiselta nimeltään – oli paikka, jossa kävin kansalaiskoulun 1960-luvulla.  Koulun johtajana toimi Martti Ryhänen, mutta opettajat olivat kaikki paikkakuntalaisia; kirkkoherra Arvo Autio opetti uskontoa, Väinö Myllymäki maataloutta, Väinö Ihantola metsätaloutta, Timo Eronen koneoppia, Hildi Alanen tytöille kotitaloutta ja Elli Ihantola tytöille käsitöitä.

 

***

 

paivola.jpg

 

Varhaisimmat muistoni myös Lavajärven Päivölästä liittyvät pankkimaailmaan, sillä joskus 1950-luvulla menimme Hanhijärven kansakoululta kävellen Päivölään, jossa Väinö Alakomi Lavajärven Osuuskassan johtajana piti esitelmän säästäväisyydestä sekä antoi kaikille säästölippaan, johon saattoi laittaa kolikoita säästöön.

 

Tilaisuuden jälkeen Väinö Alakomi näytti meille elokuvia – aluksi filmin Helsingin Olympialaisista ja sen jälkeen Aku Ankka-filmejä, joita suuresti odotimmekin.

 

 

 

Kiitokset valtiovallalle, että se arvostaa Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen ja Lavajärven Maamiesseuran työtä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Opetus- ja kulttuuriministeriö, opetus- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, Lavajärven Päivölä, Päivölä, Lavajärven Maamiesseura, Viljakkalan kansalaiskoulu vuonna 1962, Helsingin Olympialaiset

Tammikuun 3. päivänä 1961 siniristiliput liehuivat puolitangossa

Maanantai 20.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomen historian tuhoisin siviili-ilmailun lento-onnettomuus tapahtui tammikuun 3. päivänä vuonna 1961, kun Aeron matkustajakone putosi Koivulahdessa ja koneessa olleet 22 matkustajaa sekä kolme miehistön jäsentä saivat surmansa.

 

Turma tapahtui ennen aamu-kahdeksaa, kun Kruunupyystä Vaasaan matkalla ollut lentokone putosi Koivulahdessa.

 

Tein vuonna 1971 saman matkan Kokkolasta ensiksi Vaasaan ja sen jälkeen Turkuun, mutta eipä tuolloin tullut mieleeni kymmenen vuotta aikaisemmin tapahtunut onnettomuus.

 

Turmakoneen kapteenilla oli ruumiinavaustietojen mukaan veressään alkoholia ainakin 2 promillea ja lentoperämiehelläkin 1,56!

 

*******************

 

Olin tuona päivänä Tampereella vaateostoksilla ja muistan, että ihmettelimme, kun Tampereen linja-autoaseman lipputangoissa liput olivat puolenpäivän aikaan puolitangossa.

 

 

Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, joten syy suruliputukseen selvisi vasta kotiintulomme jälkeen!

 

Koivulahden lento-onnettomuus on yhä edelleen pahin Suomessa koskaan tapahtunut siviililento-onnettomuus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammikuun 3. päivänä 1961 siniristiliput liehuivat puolitangossa, Koivulahden lento-onnettomuus, alkoholi oli syynä Koivulahden lento-onnettomuuteen, Aero Oy, Koivulahti, lento Kruunupyystä Vaasaan,

Ei olisi uskonut!

Sunnuntai 31.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Kahdesta yrityksestäni huolimatta en koskaan oppinut polttamaan tupakkaa ja olen tästä ”oppimattomuudestani” hyvinkin tyytyväinen.

 

Ensimmäisen kerran opettelin polttamaan naapurin pojan kanssa kymmenvuotiaana nassikkana, mutta isäni pääsi perille hommailuistamme ja kokeilut jäivät.

 

Toisen kerran yritin polttaa varusmiesaikana, kun joku maastoharjoitus muka otti päähän – onneksi sekin jäi vajaan tupakanmittaiseksi kokeiluksi!

 

***************

 

Isäni oli itseoppinut kunnallismies ja tammikuussa meillä oli pirtissä toistakymmentäkin naapuria odottamassa veroplankettien eli veroilmoitusten täyttämistä. Isä oli Viljakkalan taksoituslautakunnan jäsen, joten hän tunsi verotuskäytännöt.

 

Pirtti oli sakeana tupakansavusta, sillä jokseenkin kaikki miehet polttivat tupakkaa.

 

Isäni oli varsinainen ketjupolttaja, mutta hän lopetti tupakoimisen kertaheitolla vuonna 1961; hänen tupakoinnin lopettamisensa tapahtui Suomen kovimman myrskyn eli Maire-myrskyn aikana 1.8.1961. Isäni oli myrskyn aikana sydänongelmien vuoksi sairaalassa ja hänen tupakanpolttonsa jäi tuolle sairaalareissulle!

 

***************

 

Toinen ”tupakkamuistelus” minulla on Ruotsinlaivat, jotka olivat varsinaisia tupakanhajun pahiten riivaamia paikkoja.

 

Nykyään ei voisi kuvitellakaan, että Ruotsinlaivoilla tupakoitaisiin.

 

On kummallista, että miten nopeasti Ruotsinlaivat raikastuivat, kun niillä tupakointi siirrettiin erillisiin pieniin osastoihin.

 

***************

 

Tämän juttuni otsikko viittaa siihen, että inhottava tupakanhaju saadaan varsin nopeastikin pois, jos ja kun tupakointi kielletään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tupakanpoltto, tupakanpolton aloittaminen, tupakanpolton lopettaminen, inhottava tupakanhaju, Viljakkala, taksoituslautakunta, Maire-myrsky, Maire-myrsky 1.8.1961,

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä 1967!

Keskiviikko 9.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvenevaan suomalaisjoukkoon, joka on ollut Ruotsissa liikenteessä silloin, kun Ruotsissa oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

Lähdin tosimielellä opintielle tammikuussa 1965, kun aloitin maamieskouluopintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä.

 

Teimme kesällä 1965 opintomatkan Ruotsiin ja silloin Ruotsissa vielä oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

IMG_1058.JPG

 

Matkasimme Turusta Tukholmaan laivalla ja laivamatkalla monet meistä saivat ensikosketuksen mm. halpaan viinaan.

 

Ruotsin puolella meillä oli varattuna tilausbussi ja sillä liikuimme Tukholmassa, mutta teimme matkaa myös muualle.  Istuin näemmä parhaalla paikalla heti kuljettajan takana ja tässä Felica-kamerallani ottamani kuva Tukholman liikenteestä.

 

 

*************************

 

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen parisen vuotta käyntimme jälkeen, sillä sunnuntaina 3.9.1967 oli se päivä, jolloin Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

 

Aikakirjat kertovat, että Ruotsissa oli ajokielto kaikilla moottoriajoneuvoilla siirtymäpäivänä klo 01.00 - > 06.00, mutta Tukholmassa ajokielto alkoi jo edellisenä lauantaina klo 22.00 ja ajokielto siellä päättyi vasta sunnuntaina klo 15.00.

 

Hälytysajoneuvoilla ajokielto alkoi 3.9.1967 klo 04.50 jolloin niiden piti pysähtyä ajoradan oikeaan reunaan ja ne saivat jatkaa matkaansa vasta klo 05.00!

 

Tämmöinen historia sillä, kun Ruotsi siirtyi sivistysvaltioiden joukkoon liikenteessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä 1967!, Osaran Maamieskoulu, Osaran Maamieskoulun vuosikurssi 1965 Ruotsissa,

Ja heinä kaatuu!

Torstai 3.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutkailen vanhoja valokuviani ja niiden myötä palaan vuoteen 1964, jolloin kaadan yhdenhevosen vetämällä niittokoneella heinää synnyinkotini Välimäen pellolla.

 

Meillä kaadettiin 1950-luvulla heinä naapurin kanssa kahden hevosen vetämällä niittokoneella, mutta joskus 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa isäni hankki yhdenhevosen vetoisen niittokoneen.

 

Olin tuskin kymmenvuotias, kun aloitin niittohommat tuolla niittokoneella – isäni käveli niittokoneen perässä ja katsoi perään, jotta homma sujui laatuisasti.

 

 

IMG_1055.JPG

 

Kuva on vuodelta 1964 ja silloin pystyin jo itsenäisesti ajamaan Vappu-hevosemme vetämää niittokonetta.

 

 

Heinä kaadettiin yleensä iltapäivällä ja se sai olla kaadettuna yön yli ja vasta seuraavana päivänä se laitettiin seipäille.

 

Heinäseipäät meillä olivat kunnollisia ja ne eivät olleet mitään ”läpilyötäviä” heinäseipäitä.  Heinäseipäissä oli neljä runsaan metrin mittaista tappia ja jokaiselle tapille laitettiin kaksi hangollista heiniä kullekin - yksi hangollinen kummallekin puolelle seivästä!

 

Kahdeksan hangollisen jälkeen heinäseipäälle lyötiin hattulaakia ja se oli ensimmäinen ja ainoa läpilyöty heinälaaki.

 

En ole koskaan ymmärtänyt ja vielä vähemmän hyväksynyt sellaista heinäntekoa, jossa ns. heinäseipäillä on yksi olemattoman pieni tappi alhaalla ja kaikki heinälaakit ovat läpilyötyjä!  Näpertelyä sanon minä!

 

Kuvassa takana näette kunnollisia heinäseipäitä!

 

*******************

 

Takana näkyy myös meidän riihemme ja huomaamme, että riihelle tulee voimavirta, jota tarvittiin puimakoneen pyörittämiseksi.

 

Riihelle tuleva sähköjohto on vuosia sitten purettu, sillä riihellä ei enää tarvita sähkövirtaa.

 

*************

 

Kesä 1964 olikin viimeinen kotitilani töissä viettämäni kesä, sillä tammikuussa 1965 aloitin maatalousopintoni Osaran Maamieskoulussa ja sillä tiellä yhä olen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: heinänkaatoa vuonna 1964, heinänkaatoa yhden hevosen vetämällä niittokoneelle, heinäseipäät, heinäseiväs,

Kaksinkäsinkylvämisen hallitsee vain harvat!

Perjantai 6.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ikäluokkaa, jonka lapsuuden aikana lannoitteiden ja viljansiementen kylväminen tapahtui ainakin pientiloilla käsin.

 

Käsinkylvö oli kylvömenetelmä myös heinänsiementen osalta, kun kevätviljamaille kylvettiin ohran tai kauran kylvämisen jälkeen heinänsiemen.

 

Opettelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran Maamieskoulussa vuonna 1965 ja se taito on yhä hallinnassani.

 

Osaralla kaksikäsinkylväminen alkoi sillä, että teimme metallitöissä siihen soveltuvan kylvövakan ja sen jälkeen opettelimme tuon menetelmän keväisillä hankikannoilla, kun ”kylvimme” hiekkaa hangelle.

 

 

IMG_0864.JPG

 

Kaksikäsinkylvämisen meille opetti rehtorimme Tuomo Linnainmaa, joka tässä kuvassa näyttää mallia.

 

Kaksikäsinkylväminen on taito, jolla on ollut minulle käyttöä myös myöhemmin – ainoa ongelma on se, että siinä tarvitaan sellainen kylvövakka, joka pysyy paikallaan kylvövaljaiden varassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Käsinkylväminen, kaksikäsinkylväminen, Osara, Osaran Maatalousoppilaitos, Osaran maamieskoulu, Osran maamieskoulu 1965, Tuomo Linnainmaa,

Dagen H

Lauantai 13.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvalukuisammaksi käyvään joukkoon, jolla on omakohtaista kokemusta Ruotsin vasemmanpuoleisesta liikenteestä.

Minullakaan ei ole kokemusta ratin takana olemisesta, mutta bussimatkustajan roolista vasemmanpuoleisen liikenteen aikana kylläkin.

 

Elettiin vuotta 1965 ja silloin aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa. Teimme joskus syyspuolella opinto- ja virkistysmatkan Ruotsiin.  Matkalla oli tosiaan virkistystä, mutta hyvien vetäjien ansiosta paljon ammattiasiaakin.

 

Olin juuri saanut ajokortin ja olihan se vinhaa katsottavaa, kun kaikki liikenne oli vasemmanpuoleista!

 

***************

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 eli käyntimme jälkeen vasemmanpuoleinen liikenne jatkui vielä jokseenkin tasan kaksi vuotta.

 

Syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 ruotsalainen liikenne pysäytettiin klo 04.50 siten, että ajoneuvot jäivät ajoradan vasempaan reunaan.

 

Pysäytyksen jälkeen ajoneuvot siirtyivät varovaisesti ajoradan oikeaan reunaan ja jatkoivat siitä matkaansa klo 05.00!

 

Niin, tuo juttuni otsikossa oleva H tarkoittaa ”Höger” eli suomeksi "Oikea"!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Dagen H, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen vuonna 1967, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen 3.9.1967, Osaran Maamieskoulu, Osaran Maamieskoulukurssi vuonna 1965,

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_4544.JPG

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.


 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perunanosto, perunanostokone, perunanosto 1950-luvulla, perunanosto 1960-luvulla, kansakoulu, perunannostoloma, hevosvetoinen perunannostokone, traktorivetoiseksi muutettu perunannostokone,

Tampereella todettiin 495 uutta tippuritapausta vuonna 1964!

Keskiviikko 20.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Virastotalon aulassa on usein ilmaiseksi saatavana vanhaa kirjallisuutta, raportteja ja kansioita.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmämme kokouksiin ja niiden tiimoilta käyn ainakin kahdesti kuukaudessa Virastotalolla ja ohikulkiessani vilkaisen, että onko mielenkiintoista aineistoa saatavilla.

Toissapäivänä eli maanantaina 18.6.2018 oli Tampereen kaupunginvaltuuston kokous ja pidimme ryhmäkokouksen ennen sitä.

Tällä kerralla oli jaossa Tampereen kaupungin tilastollisia vuosikirjoja ja otin valikoimasta vanhimman eli...

IMG_1055.JPG

...Tampereen kaupungin tilastollisen vuosikirjan vuodelta 1964.

Vuosikirjan kakkossivulla kerrotaan, että kyseessä on kahdeksastoista vuosikirja.

Vuosikirjassa on Tamperetta koskevia pikkutarkkoja tietoja 142 sivua ja lopuksi kymmenkunta sivua, jotka käsittelevät koko maata, Helsinkiä ja Turkua sekä Tamperetta.

Sisällysluettelosta ilmenee, että tarkkoja tilastoja eri vuosilta on mm. väestöstä, väestömuutoksista, asunto-oloista ja rakennustoiminnasta, terveyden- ja sairaanhoidosta, sosiaalisista oloista, opetus- ja sivistystoiminnasta, liikenteestä ja kulkuneuvoista, verotuksesta, kunnallistaloudesta sekä monesta muusta asiasta.

On selvää, että nykypäivänä ei saisi julkaista niin tarkkoja tietoja esim. kaupunkilaisten sairauksista, kuin vielä vuonna 1965 julkaistiin.

Huvittavasta pikkutarkkuudesta kertoo mm. se tilastotieto, että Santalahden asemalta nousi rautatievaunuun 4 matkustajaa vuonna 1964 ja että Tampereelta ostettiin samana vuonna I luokan matkalippuja 12.511 rautateitse matkaaville!

IMG_1053.JPG

 

Mainitsin jo sairauksien ja tautien esiintymisen ja kuvassa kärpäslätkän varren rajaamalla alueella kerrotaan sukupuolitautien esiintymisluvut!

On maailma muuttunut 53 vuodessa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin tilastot, Tampereen tilastot vuodelta 1965, Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 1965, tippuritapaukset Tampereella 1964,

Tanssipaikka, Kansanhuolto, Säästöpankki, kansalaiskoulu ja paljon muuta

Lauantai 14.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että ehkä joskus muistelisin Viljakkalan Seurantaloon eli Viljakkalan Maamiesseurantaloon liittyviä muistoja ja se hetki on jo tänään.

 

 

Viljakkalan Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka 1930- ja aina 1950-luvulle saakka.

 

 

Olen tutkaillut sukuni synkkiä tapahtumia 1930-luvulta Turun Maakunta-arkistossa Ikaalisten käräjäoikeuden päätöksistä ja sieltä olen todennut, että Viljakkalan Maamiesseuratalo on ollut ”suosittu” paikka, josta on monia käräjäoikeuden päätöksiä.

 

 

Tavallisin oikeusjuttu on, kun maamiesseurantalolla on ollut tappelunnujakoita, mutta vieläkin yleisempi aihe oikeusjutuille on ollut ”alkoholin luvaton hallussapito huvipaikalla”.

 

Miehet ovat tuoneet omia pullojaan tansseihin, piilottaneet ne huvipaikan takana olleisiin halkopinoihin, käyneet niistä illan aikana naukkailemassa ja jääneet kiinni naukkailemisistaan! Häkkihän siitä on heilahtanut sakkojen muodossa!

 

 

 

 

seu1.jpg

 

Niiltä ajoilta periytyy, että Seurojentalolla on yhä edelleen putka!  Toki putka on nykyisin vain muisto menneiltä ajoilta, mutta nähtävyys se edelleen on.

 

********************

 

Viljakkalan Kansanhuolto toimi Maamiesseurantalolla ja sieltä viljakkalalaiset saivat osokorttinsa.

 

 

Muistan, kun Viljakkalan Säästöpankki toimi Maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

seu2.jpg

 

 

Pankinjohtajan huoneen kynnyksellä on yhä edelleen nähtävissä kuluneet saappaanjäljet, jossa lainaa pyytämään tulleet asiakkaat odottivat pankinjohtajan puheille pääsemistä – tässä olen mallina ”kenkäjalkaisena” noissa jalanjäljissä!

 

 

 

 

seu3.jpg

 

 

Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana oli tuolloin Arvo Monkala – josta minulla ei ole muistikuvaa.

 

 

 

 

seu4.jpg

 

 

Monkalan seuraaja oli Hugo Salvas, josta minullakin jo on muistikuvia – oikeastaan kyse on tuoksumuistikuvasta, sillä Salvas poltti sikaareja ja hieno sikaarintuoksu leijaili säästöpankin yleisötiloissakin!

 

 

 

*******************

 

 

Omakohtainen kokemus Viljakkalan Maamiesseuratalosta on vuodelta 1960, jolloin sain suorittaa kansalaiskoulun maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

seu51.jpg

 

 

Poikien käsityöluokkana oli maamiesseuratalon sali, jossa tässä kuvassa on menossa myyjäiset.

 

 

 

 

seu6.jpg

 

 

Pölyisessä puutyöluokassa oli jo silloin tämä Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” –maalauksen kopio, joka yhä edelleen on samalla paikalla.

seu7.jpg

 

 

 

Seurantalon remontin eräs rahankeräyskeino oli se, että talon tuoleja kunnostettiin talkoovoimin ja niitä ”myytiin” siten, että antamalla lahjoituksen sai itselleen hopealaatalla nimikoidun tuolin – osallistuin aikoinaan kampanjaan ja nyt minulla sekä Rouvalla on salissa oma yhteinen nimikoitu tuoli!

Tuoleja on salissa niin paljon, että en ole milloinkaan osunut "omalle tuolilleni" mutta olen vakuuttunut sen olevan tuolien joukossa!

 

 

Kiitokset sille harvalukuisalle talkoojoukolle, joka on saanut Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – heidän työnsä jatkuu, sillä tiedän, että tavoitteena on saada taloon maalämpö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Maamiesseurantalo, Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto, Viljakkalan Maamiesseurantalon putka, Viljakkalan kansalaiskoulu 1960, Viljakkalan kansalaiskoulu,

Päivi Hiltusen vaali-iltamissa Kyröskosken Koskilinnassa oli ainakin 196 osanottajaa Hämeenkyröstä, Viljakkalasta, Ylöjärveltä, Tampereelta ja muualta Pirkanmaalta

Maanantai 21.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Päivi Hiltusen tukiryhmä järjesti onnistuneen vaali-iltama –tapahtuman Kyröskosken Koskilinnassa perjantaina 18.3.2011 klo 19.00.

Olin mukana paikalla.

Jutun otsikon tausta on se, että Päivin ehdokasnumero eduskuntavaaleissa on 196 ja Koskilinnassa oli katettuja pöytäpaikkoja täsmälleen sama määrä! Kaikille paikoille riitti istujia, joten tukiryhmä oli saanut väen hyvin liikkeelle.

Ohjelma koostui puheista, laulu- ja soittoesityksistä sekä tietenkin mainiosta ruokailusta, perinnejuomasta ja kakkukahveista.

Pääosassa oli tietenkin Keskustan kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen.

Otin tilaisuudessa paljon valokuvia ja nyt selostankin vaali-iltaman kulkua valokuvien kautta:

pict0088.jpg

 

Iltamavieraiden vastaanotosta huolehtivat Päivin kampanjapäällikkö Kauno Perkiömäki sekä Päivin äiti Ulla Pentti.

 

 

 pict0086.jpg

 

Päivin vaali-iltamissa esiintyi kolme istuvaa kansanedustajaa. Tässä Päivi toivottaa heistä yhden - Juha Miedon - tervetulleeksi juhlaansa.

 

pict0085.jpg 

 

Kansanedustajakolleegat ovat yhtä hymyä - Päivin isä Klaus Pentti ja Juha Mieto!

 

pict0089.jpg

 

Kauno Perkiömäen ohella Päivin vaalikampanjan tärkeä työmyyrä - Raija Mäensivu Hämeenkyrön Lavajärveltä Ulla Pentin ja Kauno Perkiömäen kanssa keskustelemassa.

 

pict0092.jpg

 

Kaksi kovaa takavuosien hiihtäjää, Juha Mieto Kurikasta ja Jorma Rajakoski Hämeenkyön Lavajärveltä, ovat tässä Ulla Pentin kanssa juttusilla.

 

pict0093.jpg

 

Klaus Pentti ja Antti Hollo keskustelevat tilaisuuden järjestelyistä. Olen lukemattomat kerrat saanut olla Antin kanssa mukana hämeenkyröläissyntyisen kenraali Pentti Lehtimäen järjestämillä  matkoilla Venäjälle ja Baltian maihin. Ensi kesänä meitä kutsuu Puola! Odotan matkaa innolla.

 

pict0096.jpg

 

Tamperelainen kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kättelee Juha Mietoa ja Ulla Pentti sekä tyttärensä Päivi Hiltunen hymyilevät vieressä.

 

pict0099.jpg

 

Aktiivinen sotaveteraani Paavo Mäntyniemi Viljakkalasta kättelee Juha Mietoa ja Päivin miehen Eero Hiltusen taltioimassa kuvassa Esko Erkkilä sekä Päivi Hiltunen ovat myös valmiit kättelemään vahvan päivätyön kunnallispolitiikassa tehnyttä sotaveteraania!

 

 

pict0100.jpg

 

Vaalijuhlan juontajan Annen ja Päivin "vihreys" sointuivat mainiosti yhteen!

 

pict0101.jpg

 

Tuula Klug pääsi Juha Miedon kainaloon!

 

 

pict0103.jpg

Hämeenkyröläinen kulttuurin ja monen muun elämänalan monitaituri Kauno Perkiömäki avaa Päivin vaalijuhlan.

 

pict0104.jpg

 

Juhlan "päätähti" kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen piti hienon juhlapuheen omassa vaalijuhlassaan.

 

pict0108.jpg

Juhlasalin 196 tuolia olivat lähes kaikki käytössä!

 

pict0110.jpg

 

Päivi Hiltusen setä, dosentti, yleisesikuntaeverstiluutnantti evp Veikko Pentti ja kansanedustaja Mikko Alatalo keskustelivat sivummalla varmaan tärkeistä asioista

 

pict0112.jpg

 

Kansanedustaja ja taiteilija Mikko Alatalo esiintyi Päivi vaalijuhlassa kitaran kanssa ja myös ilman kitaraa

 

pict0117.jpg

 

Kansanedustaja Klaus Pentin puheenvuorot sisältävät aina täyttä asiaa - niin tälläkin kertaa

 

pict0120.jpg

 

Kulttuurin monityötaitoinen työmyyrä Kauno Perkiömäki esiintyi vaalijuhlassa myös Viljakkalan Pelimannien laulusolistina.

 

pict0121.jpg

 

Kansanedustaja Juha Miedon puheenvuoro oli koskettava. Hän peräänkuulutti vastuunkantoa ja mainitsi omalta kohdaltaan hetken, jolloin Minna-vaimo siirtyi ajasta ikuisuuteen. Silloin Juha teki päätöksen, että kantaa vastuun silloin 8-vuotiaasta pojastaan - päätös on pitänyt!

 

pict0126.jpg

 

Hämeenkyröläinen kansanedustajaehdokas Jouni Ovaska toi oman tervehdyksensä Päivi Hiltusen vaalijuhlayleisölle

 

 

pict0127.jpg

 

Herrasmiehenä Juha Mieto ohjailee Päiviä ja Ulla sekä Klaus Penttiä kahvipöytään

 

pict0129.jpg

 

Onnistuneisiin vaalijuhliin kuuluu aina arpajaiset. Tässä jännitetään, että kuka voittaa pääpalkinnon

 

 

Kiitän Päivi Hiltusta ja hänen tukiryhmäänsä, että sain osallistua onnistuneeseen vaalijuhlaan. Toivottelen Päiville menestystä vaaleissa ja kansanedustajan paikkaa Arkadianmäellä!

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päivi Hiltunen, 196, Klaus Pentti, Klaus ja Ulla Pentti, Juha Mieto, Mikko Alatalo, Jouni Ovaska,