Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämä LightMapping-kävely oli hieno kokemus

Perjantai 4.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillinen Seura järjesti Valon päivänä 3.2.2011 LightMapping -kävelykierrokset ja niihin liittyvät purkutilaisuudet yhtä aikaa neljässä kaupungissa eli Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä sekä Tampereella.

Osallistuin Tampereen kävelykierrokselle, mutta muiden kiireideni vuoksi en ehtinyt purkutilaisuuteen.

Tampereen kävelykierros alkoi Museokeskus Vapriikilta ja päättyi Laukontorille. Liikkeellelähtö tapahtui klo 17.00, jotta maisema ehti hieman hämärtyä.

Asiantuntevina oppaina toimivat Aihio Arkkitehtien toimitusjohtaja Timo Meuronen ja valaistussuunnittelija Arto Heiskanen VALOA design Oy:stä. Meuronen keskittyi kertomaan tamperelaisesta arkkitehtuurista ja Heiskanen puolestaan taustoitti niitä valaistusratkaisuja, joita reitin varrella kohtasimme.

Kävelyreitti polveli Tammerkosken molemmin puolin ja leimaa-antavaa sille oli tukeutuminen Tammerkosken virtaan.

Oppaat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin, sillä monet kohteet tulivat osanottajien tietoisuuteen aivan uudessa valossa - tässä tapauksessa voi tosiaan todeta, että "uudessa valossa"!

Matkalla pysähdeltiin usein, sillä kävelyn tarkoituksena oli tallentaa kuvina iltavalaistuja Tampereen tunnettuja rakennuksia sekä valon ja veden leikkejä Tammerkoskessa.

Osanottajille kävelyn ajaksi jaetut korvakuulokkeet olivat innovaatio, johon ainakin minä nyt vasta ensimmäisen kerran tutustuin. Oppaat puhuivat mikrofoniin tavallisella äänellä ja se kuului osanottajien kuulokkeista hyvin selvästi. Isohko ryhmämme ei aiheuttanut melua, sillä oppaiden selostusten kuunteleminen ei kuulunut sivullisille. Kuuluvuus kuulokkeiden kautta oli 30…50 metriä, joten ryhmämme ei tarvinnut liikkua tiiviinä ryhmänä. Kerrassaan mainio ratkaisu!

Kävelijöitä odotti puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen bussi Alarannassa. Bussi kuljetti porukan Fagerhult Oy:n toimitiloihin Pyynikillä, jossa kävelyn aikana otetut kuvat pystyi taltioimaan ja katselemaan muiden kaupunkien vastaavien tapahtumien aikana otettuja kuvia online-yhteydellä OpenLight-verkkoportaalin välityksellä.

Tapahtuma oli mainio ja parhaat kiitokset sen järjestämisestä Suomen Valoteknillisen Seuran yritysjäsenille sekä niille henkilöille, jotka panostivat tilaisuuden onnistumiseen.

Toivottavasti jatkossa Tampereen kaupunki tai sen matkailuorganisaatio lähtevät mukaan tapahtuman toteuttamiseen. Valon päivän lisäksi syystummat illat olisivat mainio ajankohta vastaavan tapahtuman toteuttamisajankohdaksi.

Sopisiko LightMapping-kävely erääksi ohjelmanumeroksi Tampere-päivän viettoon?

-Esko Erkkilä-

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-

Onneksi Yle kertoi Tamperetta ja maakuntaradioita kurittavista suunnitelmistaan ennen kevään eduskuntavaaleja

Maanantai 31.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Yleisradion palkkajohtajat lapioivat lunta tupaan nyt oikein roppakaupalla Tampereen ja maakuntaradioiden toiminnan vaikeuttamiseksi – pelkään, että suunnitelmissa on jopa Ylen Tampereen televisiotoiminnoista luopuminen kokonaan.

 

Yle kertoi tammikuun 28. päivänä, että maakuntaradioiden lähetysaikaa supistetaan yhdellä tunnilla päivässä. Seuraavana päivänä Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesi, että Ylen Tampereen tiloista Tohlopissa saatetaan luopua parin vuoden kuluessa! Käsittämätöntä maakuntien kurittamista!

 

Onneksi suunnitelmat tulivat julkisiksi ennen kevään eduskuntavaaleja, sillä nyt kansalaiset voivat äänestyskäyttäytymisellään antaa tukensa niille Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaille, jotka haluavat, että Ylen toimintoja ei Tampereelta jatkossakaan supisteta.

 

Ylen karsintasuunnitelmat tulevat käsittääkseni satamaan vahvasti kansanedustaja Mikko Alatalon laariin, sillä hän on johdonmukaisesti toiminut Tohlopin televisiotoiminnan ja Tampereen Radion puolesta.

 

Uskon, että Alatalo tulee uudelleenvalintansa jälkeen – joka Ylen linjausten jälkeen on entistä todennäköisempää - entistä enemmän panostamaan Pirkanmaan ja Tampereen puolustamiseen maakuntaradio- sekä televisiotoiminnassa. Odotan ja toivon, että Mikko Alatalo tuo kantansa vahvasti esiin vaalikampanjansa aikana.

 

Tiedän, että kansanedustaja Mikko Alatalo on Ylen hallintoneuvoston jäsenenä puolustanut vuosia maakuntaradioita.

 

Seuraavan hallituksen on pysyvästi turvattava YLE:n talous nykylaajuudessaan ja lisättävä varoja maakuntaradioille. Maakuntaradioilla on tärkeä alueellinen, kulttuurinen ja maakuntien identiteetin kannalta tärkeä tehtävä. Tiedän, että Mikko Alatalolla on tässä toiminnassa tärkeä rooli Pirkanmaan sekä maakuntien puolesta myös seuraavalla vaalikaudella.

 

-Esko Erkkilä-

Muutin perusteellisesti käsitystäni YouTube´sta

Perjantai 28.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut ja pitänyt YouTubea kaikenlaisten kohellusten esityspaikkana, jonne nuoret ovat tallentaneet päättömyyksiään toisten kaltaistensa katseltavaksi.

Luulo ei tässäkään tapauksessa ole ollut tiedon väärtti ja olenkin nyt saanut korjata käsityksiäni. Teen muutoksen mielelläni.

Mielenmuutokseni syynä ovat ne videonpätkät, jotka Tero Mäenpää kuvasi Sentterin avajaisissa ja sitten tallensi YouTube´n sivustoille.

Sentteri on Tampereen Hallituskadulle maanantaina tammikuun 24. päivänä avattu kansalaisten kohtaamispaikka, jonka taustaryhminä ovat Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö sekä Keskustan Pirkanmaan piiri.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki avasi Sentterin ja toteutti avajaisten yhteydessä yhdessä kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa ”Lounastunnin lauluhetken”.

Poliittiselta sanomaltaan merkittävä videonpätkä on ympäristöministeri Paula Lehtomäen Sentterin avaustervehdys. Esitys kestää lähes seitsemän minuuttia ja se sisältää vankkaa ASIAA. Tämän pätkän oli kahden päivän aikana katsellut n. 500 henkilöä.

Sentterin avajaisissa kuvattujen YouTube-pätkien helmi on Paula Lehtomäen ja Mikko Alatalon yhteisestä lauluesityksestä taltioitu ”Viivy vielä hetki”. Sen pituus on n. kaksi minuuttia. Taltiointi on saavuttanut suuren suosion, sillä kahden päivän aikana sitä on katseltu n. 11.500 kertaa!  

Miten Sentterin avajaisvideoita ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen avajaistervehdystä sekä Lehtomäen ja Mikko Alatalon lauluesityksiä pääsee katsomaan?

Se käy helposti.

Ensiksi pitää tietenkin netissä mennä YouTubeen – www.youtube.com on oikea osoite.

Hakusanavaihtoehtoja on useita. Lyhyin oikeaan osoitteeseen vievä hakusana on ”alatalo2011”. Voi käyttää myös vaikkapa tätä pitkää hakusanaa ”mikko alatalo ja paula lehtomäki”

Kuten alussa totesin, niin muutin käsitystäni YouTube:sta tiedonvälittäjänä mieluusti.

YouTube on mainio kanava saada myös tärkeää ASIAA kansalaisten tietoisuuteen!

Suosittelen katsomaan ympäristöministeri Paula Lehtomäen Sentteri-puheenvuoron ja sen lähistöllä on myös hänen lauluesityksiään kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa. Sentteri-isäntänä vilahdan heidän takanaan minäkin ”Sankarit”-kappaleen lopussa!  

-Esko Erkkilä-

Miksi niin laajasti käytetään "jäte"-termiä?

Lauantai 8.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain elintarviketeollisuudessa toimiessani jatkuvasti taistella sitä vastaa, että käyttökelpoisista raaka-aineista käytettiin termiä ”jäte”.

Myllyteollisuudessa oli aikaisemmin laajasti käytössä jäte-termi, kun tarkoitettiin mm. kaurankuorijauhoa ja jopa vehnälesettä. Valitettavan moni alan henkilö ei ole vieläkään päässyt pois juoksuhaudoistaan ja käyttää myllymaailman mainioista jakeista termiä ”jäte”.

Lihanjalostusteollisuudessa on yhä edelleen käytössä termi ”teurasjäte”, kun tarkoitetaan esim. turkiseläinten rehujen tärkeätä raaka-ainetta.

Jätehuoltoalalla toimivien käytössä ”jäte” –termi on tarkoitushakuinen, sillä muutenhan laaja jätebisnes joutuisi vaikeuksiin, jos jätteentuottajat osaisivat vaatia materiaalille oikean hinnan.

Lukemattomissa yhteyksissä ”jätteelle” olisi sen tuottajan vinkkelistä mahdollisuus saada positiivinen hinta, mutta nyt tarkoitushakuisesti viljellään ”jäte” termiä ja näin saadaan materiaali halvalla jätehuoltoyritysten hallintaan.

Varsinaisia mestareita ”jäte” –termin viljelyssä ovat tavalla tai toisella Ekokem Oy:öön sidoksissa olevat henkilöt ja toimijat. Sen ymmärtääkin, sillä oikean hinnan maksaminen haittaisi bisnestä.

Jätebisneksessä kuten muuallakin hulluhan ei ole se, joka pyytää, vaan se joka suostuu vastapuolen ensimmäiseen tarjoukseen.

Minun on vaikea kuvitella materiaalia, joka loppuviimeksi olisi jätettä.

Huolellinen lajittelu ”jäte”materiaalin syntypaikalla on tärkeää, sillä oikein lajitellut sivujakeet –käytän ”jätteestä” usein termiä ”sivujae” – ovat tae sille, että vain harvat materiaalit ovat todellista jätettä.

Ns. jätemateriaalin käyttäminen energialähteenä lienee tavallisin tapa kohottaa jätteen markkina-arvoa. Nykyaikaiset polttotekniikat ja epäpuhtauksien suodattaminen ovat tärkeässä asemassa, kun materiaalille harkitaan polttohyödyntämistä.

Tiedän, että monen niskakarvat nousevat pystyyn, kun ehdottelen ”jätteelle” positiivista hintaa. Sanotaan, että kaikkien toimenpiteiden pitäisi tähdätä jätemäärien alentamiseen. Jätemäärien alentaminen on hyvä ja kannatettava periaate, mutta materiaalien uusiokäyttöä on pystyttävä lisäämään.

Toivon, että jatkossa ns. jätteellekin annettaisiin arvo, joka sille kuuluu. Se ei oikein käsitettynä ole ristiriidassa esim. kierrätyksen tai uudelleenkäytön kanssa – päinvastoin!

 

-Esko Erkkilä-

Kahdeksassatoista vuodessa ruplasta euroon!

Perjantai 31.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Saamme olla todistamassa erästä merkittävää tapahtumaa keskiyöllä – eteläinen naapurimaamme Viro siirtyy euroaikaan.

Saavutus on hatunnoston arvoinen, sillä Viron tie ruplasta euroon taittui kahdeksassatoista vuodessa.

Muutokseen sisältyy paljon haikeutta, sillä Viron oma raha – kruunu – jää muistojen joukkoon.

Viron liittymisessä on nähtävä useita näkökohtia.

Se on luottamuksen osoitus euroa kohtaan, mutta se on nähtävä myös Viron pyrkimyksenä irrottautua kaikesta entisestä. Neuvotomiehitys oli kova paikka virolaisille - he kestivät sen, mutta nyt he haluavat monin eri tavoin osoittaa muulle maailmalle suuntautuvansa länteen.

Euroon liittyminen on kolmas suuri voimannäyttö neuvostomiehityksestä vapautumisen ja uudelleen itsenäistymisen jälkeen; EU:hun ja Natoon liittymiset olivat kaksi ensimmäistä!

Olen käynyt Virossa muutaman kerran vuodessa ja tulen jättämään itselleni muistoksi ainakin Lydia Koidulan kuvalla varustetun sadan kruunun setelin.

Lydia Koidulan museo ja Pärnun torin lähellä sijaitseva muistopatsas kuuluvat toivottavasti kaikkien Pärnussa vierailevien suomalaisten käyntikohteisiin. Museosta en ole lainkaan varma, sillä perin vähän sen vieraskirjassa oli suomalaisnimiä, kun siellä pari vuotta sitten vierailin.

Kaikissa virolaisissa eurokolikoissa on kuvattuna Viron kartta. Manner-Viron lisäksi siinä näkyvät selvästi Hiidenmaa ja Saarenmaa sekä myös Viron pikkusaaret. Virolaiset ovat saaneet kolikkoihinsa hyvin kuvattua oman maansa.

Suomen Rahapaja voitti Viron eurokolikoiden valmistamisesta käydyn tarjouskilpailun. Vantaalla on valmistettu tänä vuonna yhteensä 194 miljoonaa kappaletta Viron eurokolikoita.

Yhteen euroon tarvitaan 15,6466 Viron kruunua – Viron kruunun lyhenne on EKK.

Viron toimenpiteet eurokelpoisuuden saavuttamiseksi ovat kunnioitettavat. Tiukka taloudenpito mahdollisti euroon liittymisen.

Viron siirtymisaikataulu euroon liittymisessä on nopea, sillä muutokselle on tavallisen kansalaisen vinkkelistä katsellen ainoastaan kahden viikon siirtymäaika.

On toki muistettava, että Virossa on kaikki hinnat pitänyt jo pitkän aikaa ilmoittaa kruunujen lisäksi myös euroissa, joten eurotuntumaa on haettu.

Suomalaisten ja virolaisten yritysten kesken hinnoittelu on tapahtunut jo vuosia europohjaisesti – ainoastaan kauppasopimusten tekninen toteuttaminen on tapahtunut kummankin maan virallisten valuuttojen puitteissa.

On muuten todettava, että myös esim. tanskalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, islantilaisten ja osin jopa venäläisten yritysten kanssa suomalaiset yritykset ovat jo useita vuosia käyttäneet hinnanmäärityksessä pääosin euroa.

Venäläisyritykset nojautuvat tietyiltä osin edelleenkin dollareihin hinnanmäärityksissä. Dollaripohjaiset kauppasopimukset ovat tuoneet kuluneiden vuosien aikana ”ylläreitä”, jos valuuttoja ei ole kaupanteon hetkellä fiksattu.  

Toivottavasti virolaisten pelot hintojen kohoamisesta euroon liittymisen vuoksi osoittautuvat aiheettomiksi.

Toivotan Viron tervetulleeksi euro-perheeseen!

 

-Esko Erkkilä-

Ei osattu "lukea" USA:n talousongelmien globaaleja vaikutuksia

Lauantai 11.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Eurooppatiedotus järjesti Kirjastotalo Metsossa Tampereella yleisötilaisuuden torstaina 9.päivä joulukuuta, jonka teemana oli

 

Miten käy euron? Entä Irlannin?

 

Alustajana oli Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Matti Salmi.

 

Yleisötilaisuudessa keskusteltiin euroalueen talouskriisistä, riskeistä ja mahdollisuuksista.

 

Neuvotteleva virkamies Salmi juoksutti asioiden kehittymistä näin:

 

1. Rahamarkkinoiden häiriö levisi USA:sta

 

2. Talouskasvu kohtasi äkkiromahduksen

 

3. Työllisyys heikkeni

 

4. Menoelvytys + verotulojen romahdus aikaansaivat nopean velkaantumisen

 

5. Kreikan kriisi

 

6. Irlannin kriisi

 

 

Komission syysennusteen mukaan, jossa huomioidaan julkisen talouden alijäämä ja julkisen velan kokonaismäärä bruttokansantuotteeseen verrattuna, osoittaa, että Euroopassa on ainoastaan viisi "tervettä maata". Ne ovat Viro, Bulgaria, Suomi, Luxenburg sekä Ruotsi.

 

USA:n talousongelmat olivat kaikkien tiedossa jo vuonna 2007.

 

Kysyin Matti Salmelta suurin piirtein näin:

 

"USA:n talousongelmat olivat kaikkien tiedossa jo 2007 - 2008. Miksi silloin ei osattu ennakoida tulevaa Euroopassa ja euro-alueella?"

 

Taustoin kysymystäni toteamalla, että jälkiviisaus on viisauden imelin muoto. Annoin kuitenkin nyt luvan harrastaa imelintä viisauden muotoa.

 

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies totesi kysymykseni olevan hyvä.

 

Vastauksena itse asiaan hän totesi, että ei osattu ennakoida USA:n talousvaikeuksien muodostuvan globaalisti niin merkittäviksi, kuin sitten tapahtui.

 

Elämme siis niin globaalissa maailmassa, että USA:n talousongelmat heijastuivat Eurooppaan ennakoitua suurempina.

 

Tämä on niiden hyvä muistaa, jotka huutavat ja peräänkuuluttavat jopa Suomen eroamista EU:sta tai eurosta. Ihkaomia toimenpiteitä toki tarvitsemme, jotta pysymme "kansakuntien ytimessä" talousasioiden hoitoa arvioitaessa.

 

-Esko Erkkilä-

"Esteettömyyden monet kasvot"

Torstai 9.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Vammaisneuvosto sekä kaupungin vammaisyhdistysten yhteistyöjärjestö VATENK järjestivät Tampereen kaupungin valtuustosalissa otsikkoaiheisen seminaarin 3.12.2010.

 

Seminaarin tarkoituksena oli jakaa esteettömyystietoa suunnittelijoille, päättäjille ja käyttäjille.

 

Valtuustosalin lähes kaikki istumapaikat olivat täynnä ja olin eräs seminaarin osanottajista.

 

Seminaarin ajankohdaksi oli valikoitunut nimenomaan joulukuun 3. päivä, sillä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi (päätöslauselma 47/3).

 

Seminaarin avauspuheenvuorossaan Tampereen vammaisneuvoston jäsen ja Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen totesi, että tietoa esteettömyydestä pitää levittää kaikille.

 

Urhonen kysyi, että pitäisikö joulukuun kolmatta päivää viettää niin, että kaikki paikat joihin ei pääse pyörätuolilla, suljettaisiin!  Puhutteleva kysymys.

 

Esteettömyysseminaarin anti oli runsas ja pahoittelenkin, että tamperelaisia päättäjiä seminaarissa ei juuri näkynyt. On nostettava hattua Marko Taipaleelle Ylöjärveltä, joka Ylöjärven vammaisneuvoston jäsenenä oli koko seminaarin ajan paikalla.

 

Olen tietoinen, että Ylöjärvellä esim. tuttu taksi-toiminta ei ole kunnossa ainakaan kaupungin syrjäalueilla. Ylöjärven vammaisneuvostolla siis riittää aivan perusasioissa paljon tehtävää.

 

Esteettömyys-seminaarin anti oli monipuolinen ja esityksistä sai paljon päivitettyä tietoa monista Tampereen kaupungin ajankohtaisista suunnitelmista ja hankkeista. Pyrin näillä palstoilla lähiaikoina käsittelemään joitain seminaarissa käsiteltyjä aiheita.

 

Kiitän esteettömyys-seminaarin järjestäjiä mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä.

 

Seminaarin järjestäjät lupasivat, että seminaarialustukset saadaan Tampereen kaupungin nettisivuille lähipäivinä - jäämme odottamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kuloveden Kylät ry:n joulumyyjäiset Nokian Markun seurakuntatalolla olivat onnistunut tapahtuma

Tiistai 23.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain sunnuntaina marraskuun 21. päivänä olla kyytimiehenä vaimolleni, joka osallistui valmistamiensa tiffany- ja sulatuslasituotteiden myyjänä Kuloveden Kylät ry:n joulumyyjäisiin.

 

Myyjäiset järjestettiin Nokian seurakunnan Maurin seurakuntatalolla Siurossa ja kauppa kävi mukavasti.

 

Kyläläisiä askarruttaa Markun seurakuntatalon kohtalo. Se on talvella avoinna ainoastaan joulumyyjäisten ja Kauniimmat Joululaulut -tapahtuman aikana.

 

Olen paljon liikkunut Suomen teillä, mutta vasta nyt kävin ensimmäistä kertaa Siurossa ja Kuloveden äärellä. Erittäin kaunista seutua.

 

Seudun kauneus ei kuitenkaan auta, jos jopa Nokian seurakunta jo nyt soveltaa hieman syrjemmällä sijaitsevaan seurakuntataloon ministeri Vapaavuoren esittämää ja ihannoimaa ERA17-periaatetta.

 

ERA17 on hiemankin keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevien seutujen uusi kuristusohjelma, jota kokoomuslainen asuntoministeri Jan Vapaavuori ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

 

ERA17 tulee otsikosta "Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017". Tällä kokoomuslaisen ministeri Vapaavuoren tilaustyöllä saadaan kuulemma Suomesta energiatehokkuuden kärkimaa.

 

Syrjäseutujen ihmistä Vapaavuoren ajatusmaailma ei halua huomioida lainkaan.

 

Suomen Keskusta ei hyväksy Vapaavuoren ja kokoomuksen ajatusmaailmaa.

 

Sain tästä vakuuttavan tiedon, kun kysyin Wayne´s Coffeessa järjestetyssä pääministerin haastattelussa pääministeri Mari Kiviniemeltä marraskuun 20. päivänä, että kuinka Vapaavuoren ajatusmaailma soveltuu keskustalaiseen ajatusmaailmaan. Kiviniemen vastaus tyydytti minua.

 

Kiitän Kuloveden Kylät ry:n puuhahenkilöitä mukavan myyjäistilaisuuden järjestämisestä ja toivon, että saisitte pitää kylänne elävänä. Markun seurakuntatalon lämpimänä pitäminen läpi talven on eräs tavoitteenne ja kannatan sitä lämpimästi.

 

-Esko Erkkilä-

Viro on valmis euro-aikaan

Lauantai 20.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain toimia matkanjohtajana omakotiyhdistyksemme virkistys- ja ostosmatkalla Tallinnaan lauantaina marraskuun 13. päivänä.

 

Teimme matkan V-H Tuovisen bussilla ja mukana oli 26 Palokallion Omakotiyhdistyksen jäsentä. Bussissa oli mukana myös 17 yhdistyksemme ulkopuolista matkaajaa.

 

Kiitän palokalliolaisia mukavasta matkasta. Kiitokset myös kuljettajallemme Imdrak´lle. Hän kuuluu niihin bussinkuljettajien joukkoon, jonka matkassa on turvallista ja mukavaa matkustaa.

 

Isänpäivän tienoilla toteutettu Tallinnan-matka on muodostunut jo perinteeksi omakotiyhdistyksemme toiminnassa. Omakotiyhdistys sponsoroi matkaa kymmenellä eurolla per jäsen ja sen myötä matkan omarahoitusosuus jäi nyt 35 euroon! Hinta on edullinen, sillä Tuovisen bussit ovat niin tukevaa tekoa, että heidän matkoillaan ei ole yhtä tiukkoja rajoja tuliaisten painorajoiksi, kun muilla matkanjärjestäjillä.

 

Tallinnassa poikkesimme aluksi Viinarannassa alkoholiostoksilla. Omakotiyhdistyksemme täyttää näinä päivinä 20-vuotta ja olemme päättäneet juhlistaa merkkipäivää hieman paremmalla tarjoilulla Palokallion Pamauksessa eli Uudenvuoden vastaanottotilaisuudessamme.

 

Ylemisten kauppakeskus oli matkamme pääkohde.

 

Kauppakeskuksessa väkeä oli liikkeellä paljon ja kaikesta näki, että Viron talous on elpynyt.

 

Kävin Ylemisten kauppakeskuksessa viime talvena ja silloin lähes kaikissa liikkeissä oli hiljaista. Seitsemänkymmenen prosentin alennukset olivat silloin tavallisia, mutta nyt alennusmyyntejä ei näkynyt.

 

Kaikesta näki, että Viron talous on saatu jaloilleen. Siitä kieli myös se, että menomatkalla laiva oli täynnä, mutta paluumatkalla laivalla riitti tilaa. Suomalaiset jäivät hotelliyöpymisiin Tallinnaan ja osaltaan kohensivat Viron taloutta.

 

Matka oli tavallaan historiallinen, sillä se oli meille monille viimeinen Viron kruunu-aikana. Itselläni on vielä parin viikon kuluttua mahdollisuus käydä työmatkalla Tallinnassa.

 

Viro liittyy euroon 1.1.2011. On ihailtava toimia, joilla virolaiset ovat nostaneet maansa euro-kelpoiseksi.

 

Viron liittyminen euroon on merkittävä askel maan edistymisessä.

 

Viron vapautuminen Neuvostoliiton miehityksestä, sen liittyminen Euroopan Unioniin ja Natoon ovat olleet uskomattomia edistysaskelia ja nyt liittyminen euro-alueeseen - hengästyttävää nopeutta!

 

Muistan Viron Neuvostoliiton osana, johon eräänä ilmentymänä kuuluivat tiukkailmeiset konepistoolimiehet valvomassa, että laivaan ei päässyt luvatta yhtäkään virolaista. Nyt saamme kulkea vapaasti maasta toiseen samaan tapaan, kuin matkustaisimme vaikkapa Tampereelta Poriin!

 

Onnittelen Viroa ja virolaisia nopeasta kehittymisestä miehitysvallan ikeen alta erääksi Euroopan mallivaltioista!

 

-Esko Erkkilä-

Oliko liian painava ja korkea kuorma maasturin peräkärryssä syynä liikenneonnettomuuteen Tampereen Peltolammilla?

Perjantai 12.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lempääläntiellä sattui vakava liikenneonnettomuus maanantaina marraskuun 8. päivänä. Poliisi, palokunta ja ambulanssihenkilökunta saivat hälytyksen klo 10.47.

Saavuin onnettomuuspaikalle, kun loukkaantuneet oli kuljetettu pois, mutta kaikki ajoneuvot olivat edelleen paikoillaan.

Teliperäkärryä vetänyt Kia-maasturi oli tullut Tampereen suunnasta, kun peräkärry oli lähtenyt heittelehtimään. Lopulta peräkärry ja auto menivät pahasti linkkuun ja maasturi ajautui vastaantulevien kaistalla.

Teliperäkärryssä oli kuormana Kubota-pienoistraktori, jolla oli keulassaan lumiauravarustus.

Samaan aikaan vastaan tuli Multisillan suunnasta pick-up, joka törmäsi maasturin oikeaan kulmaan ja päätyi katolleen.

Pick-upin kuljettaja loukkaantui ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuudessa pahoin kärsineen ja katollaan olleen pick-upin nähtyään pitää ihmetellä, että pienessä tilassa ihminen säilyy hengissä!

Maasturin kuljettaja ei loukkaantunut.

Onnettomuuspaikalla oli ohi mennessäni poliisin toimesta ajoneuvo-ohjaus, kun ainoastaan toinen ajokaista oli käytössä.

Maalla ollaan viisaita, kun merellä tapahtuu vahinko. Tästä tosiasiasta huolimatta uskallan esittää muutaman kysymyksen onnettomuudesta. Missään nimessä en ole tuomari tai poliisi, jotta voisin syyttää onnettomuudesta ketään.

1. Kubota-pienoistraktorin paino asettuu tasolle 1.000 kiloa tai vähän enemmän (tieto tarkistettu Kobotan-nettisivuilta). Traktoriin kiinnitetty aurauskalusto lisäsi työkoneen painoa merkittävästi. Olikohan paino liian suuri peräkärrylle, vaikka kyseessä olikin telikärry?

2. Kärryssä olleen traktorin + aurauskaluston painopiste oli korkealla - oliko tämä (osa)syynä turmaan?

2. Oliko Kia-maasturi lainkaan laillinen vetojuhta tälle yhdistelmälle?

3. Kyse oli jokseenkin suorasta tienpätkästä, mutta toki lievää mutkaa Kian ajosuunnassa oikealle tiessä onkin. Kyseessä oli syksyn ensimmäinen lumikeli. Oliko maasturin tilannenopeus liian suuri?

4. Miksi poliisi ei ohjannut onnettomuuspaikan ohi kulkenutta liikennettä Peltolamminkadun kautta?

Onnettomuuspaikalla tilanne näytti vartti hälytyksen jälkeen pahalta. Lukuisten hälytysajoneuvojen sinivilkut, sikin sokin pyörähtäneet ajoneuvot ja kumollaan olleet telikärry sekä Kubota-traktori antoivat mielikuvan suuresta onnettomuudesta. Onneksi suuronnettomuudesta ei ollut kyse!.

Olen ennenkin puuttunut sellaisten henkilöautojen liikennekäyttäytymiseen, joilla on peräkärry.

Omistan kuomullisen peräkärryn ja ajan se perässäni melko paljon kilometrejä vuodessa.

Erityisesti moottoriteillä tuntuu olevan sääntönä, että mitä suurempi vene peräkärryssä tai hevoskuljetuskärry autolla on perässään, niin sitä suurempi nopeus. Kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa tai sen päälle "sallitut toleranssit" nopeutena eivät ole mitään.

 Varhaiset maanantai-aamut kolmostiellä Tampereelta kohti Helsinkiä ovat varsinainen peräkärrysirkus, kun viikkokunnissa pääkaupunkiseudulla leipäänsä ansaitsevat rakennus- ja remonttimiehet suuntaavat matkansa kohti urakoitaan!

 En ole liikenteessä läheskään pyhimys, mutta erityisesti peräkärrykansan pitäisi muistaa lainmukainen nopeus ja se, että painava sekä korkea kuorma peräkärryssä on taitoa vaativa yhdistelmä - tästä saimme taas muistutuksen Peltolammilla maanantaina 8.11.2010!

 -Esko Erkkilä-

Hautojen ainais- ja pitkäaikaishoitosopimukset joudutaan purkamaan

Torstai 11.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaikki Viljakkalan hautausmaalla syksyn aikana vierailleet ovat huomanneet, että usealle haudalle on ilmestynyt valkoiselle muoviläpyskälle kirjoitettu tiedote.

 

Tiedotteen teksti kuuluu näin:

 

"KUULUTUS

 

Hautojen ainais- ja 50 v. hoidot päättyvät v. 2013 hoitopääomien loppumisen vuoksi. Päätös koskee myös tätä hautaa.

 

Lisätietoja www.ylöjärvenseurakunta.fi tai puh. 044-786 8103

 

Pahoittelemme taloudellisen pakon aiheuttamaa haittaa

 

Kirkkoneuvosto"

 

Viljakkalan hautausmaalla on 92 hautaa, joille on aikanaan tehty ainaishoitosopimus. Sopimukset on tehty pääosin 1960-luvulla.

 

Viimeiset ainaishoitosopimukset on tehty v. 1967. Vuonna 1968 siirryttiin tekemään 50 vuoden haudanhoitosopimuksia, joiden hinnat olivat vuosina 1968-1970 samat kuin ainaishoitosopimusten hinnat.

 

Muistan ainaishoitosopimusten teon ja jo silloin seurakuntalaiset ihmettelivät menettelyä, jolla seurakunnat sitoutuivat ikuisiksi ajoiksi (!) hoitamaan haudan.

 

Nyt on tullut pää vetävän käteen ja seurakunnat joutuvat luopumaan sopimuksista.

 

Sopimuksista luopuminen on lainvoimaista, sillä asiasta on KHO:n päätös (KHO 23.8.2002/1932).

 

Viljakkala kuuluu kuntaliitoksen myötä nykyisin Ylöjärveen ja Viljakkala muodostaa Ylöjärven seurakunnassa Viljakkalan seurakuntapiirin.

 

Ylöjärven seurakunnan kirkkoneuvosto on 13.8.2009 päättänyt, että ainaishoitohaudat ja 50 vuoden hoitohaudat hoidetaan vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen sopimukset päättyvät. Päätöksestä ilmoitetaan omaisille haudalle pantavalla tiedotteella sekä lisäksi julkaistaan kuulutus asiasta paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

 

Viljakkalan haudoille ilmestyneiden muoviläpysköiden teksti on lainvoimainen. Tekstissä on kuitenkin merkittävä virhe ja se on se, että Ylöjärven seurakunnan www-osoitteessa kerrotaan olevan ö- sekä ä-kirjaimet! Melkoista huolimattomuutta seurakunnan viranhaltijoilta.

 

-Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt - varsinainen äänestyspäivä on 14.11.2010

Sunnuntai 7.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys päättyi 5.11.2010.

 

Käytin äänioikeuttani ennakkoäänestyksen viime hetkillä Metson ennakkoäänestyspaikalla. Kiitokset äänestysvirkailijoille palveluhenkisyydestä!

 

Varsinainen äänestyspäivä on 14.11.2010.

 

--------------

 

Seuraavissa seurakuntavaaleissa puolueiden näkyväisyys ja rooli tulevat kasvamaan. Pidän kehitystä oikeana, sillä se lisää järjestelmän avoimuutta.

 

Nyt pidettävissä vaaleissa valitaan edustajat seurakuntien seurakuntaneuvostoon ja seurakuntavaltuustoon. Kahden elimen yht´aikainen valinta hämmentää tavallista seurakuntalaista. Seurakuntalaisten mielissä pyörii aiheelliset kysymykset mm. siitä, että mitkä ovat seurakuntaneuvoston ja seurakuntavaltuuston tehtävät.

 

Netistä tietoa on saatavilla, mutta se on kerrottu niin kiemuraisesti, että "otatkos siitä selvän?". Minä en siihen ainakaan nykytiedoillani pysty.

 

Kannustan niitä suunnitelmia, jotka merkitsevät seuraavissa seurakuntavaaleissa puolueiden aseman vahvistumista. Se merkitsisi, että seuraavissa seurakuntavaaleissa voisi äänestää ja luottaa siihen, että ääneni kartuttaa samoin ajattelevien äänipottia.

 

Seuraavat seurakuntavaalit ovat haaste poliittisille puolueille.

Toivon, että silloin seurakuntalaiset voisivat luottaa, että ääni kerryttää sen ajatusuunnan ehdokasta, jonka mielipiteet sointuvat yhteen äänestäjän kanssa.

 

-Esko Erkkilä-

Turhake pääpalkintona Suomen Luonto-lehden "Vuoden turhake 2010" -kisassa

Keskiviikko 3.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Luonnossuojeluliiton julkaisema Suomen Luonto-niminen lehti on yhdentoista vuoden ajan järjestänyt äänestyksen, jossa kansalaiset ovat saaneet äänestään vuoden turhaketta.

Äänestyksen tulokset ovat pääsääntöisesti olleet onnistuneita, mutta todellisia floppejakin Suomen Luonnonsuojeluliitolle Suomen Luonto-lehden kautta on "äänestyksissä" tapahtunut.

Pahin floppi oli ensimmäisen turhakkeen valinta, jossa turhakkeen kunnian vuonna 2000 sai lehtipuhallin.

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi parhaimmista työkaluista. Sillä on tehokasta käyttöä puutarhassa melkein läpi vuoden. Lehtipuhallin lisälaitteineen (esim. siihen saatavan kasvinsuojeluaineiden levitysmahdollisuuden kanssa) on ehkä kaikkein paras Viherpeukalon työväline puutarhassa ja pihatöissä.

Nyt Suomen Luonnonsuojeluliitto on mennyt todella halpaan, kun se on valinnut vuoden 2010 turhake-äänestyksensä palkinnoksi taittopyörän. Taittopyörän myyntimiehet ovat vieneet Suomen Luonnonsuojeluliiton päättäjiä, kuten sitä kuuluisaa sammakkoa viedään äkeen alla!

Taittopyörää turhempaa vempelettä on vaikea löytää.

Taittopyörän valitseminen kuluvan vuoden turhake-äänestyksen yleisöpalkinnoksi murentaa Suomen Luonnonsuojeluliiton uskottavuutta.

Harmillista, mutta totta.

Osallistuin turhakkeen valintaäänestykseen ja on itsestään selvää, että äänestin kuluvan vuoden turhakkeeksi taittopyörää.

-Esko Erkkilä-

ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtoja

Maanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010.

ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi.

Kysymys kuului:

Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella?

Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia:

A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen

C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen

D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista

E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla

F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen

Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli;

G) Joku muu, mikä?

Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin.

Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana.

Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä:

1) Seutuyhteistyön kehittäminen

2) Hajarakentamiseen kannustaminen

3) Etätyöhön kannustaminen

Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?"

Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä.

-Esko Erkkilä-

Asiamiesillan anti oli mielenkiintoinen

Lauantai 30.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin palveluksessa olevat asiamiehet esittelivät toimintaansa kaupungin valtuustosalissa 25.10.2010 järjestetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuudessa esiintyivät lapsiasiamies, potilasasiamies, sosiaaliasiamies sekä vammais- ja esteettömyysasiamies.

Kaupungin palkkalistoilla on myös EU-asiamies, mutta hänen toimenkuvansa poikkeaa niin paljon muiden asiamiesten tehtävistä, että hänen toimintaansa ei nyt esitelty.

Läsnä oli yli kolmisenkymmentä kaupunkilaista ja minä yksi kiinnostuneista.

Tilaisuudesta poissa ollut EU-asiamies on nimeltään Jukka Järvinen. Hänen tehtävänään on etsiä rahoitusratkaisuja Tampereen kaupungille EU:sta.

Ainakin paikalla olleiden asiamiesten korkea esimies on johtaja Lasse Eskonen.

Asiamiestoiminnan esittelyn aloitti lapsiasiamies Tiia Heinäsuo ja käsittelenkin tässä ainoastaan lapsiasiamiehen toimintaa.

Lapsiasiamiehen virka on kunnille vapaaehtoinen, mutta Tampereen kaupunginvaltuusto on jo 02.01.2003 päättänyt perustaa lapsiasiamiehen viran.

Lapsiasiamiehen tehtävät ovat "poikkihallinnollisia", sillä hän tekee yhteistoimintaa eri hallintokuntien kanssa.

Lapsiasiamiehen toimenkuvaan kuuluu alle 18-vuotiaiden lasten asiat, mutta Tiia Heinäsuo kertoi, että hänen oman tulkintansa mukaan toiminnan piiriin kuluvat alle 28-vuotiaat tamperelaiset. Laajempi ikätulkinta perustuu eräisiin määräyksiin, joissa vasta 29-vuotias "vapautuu" lapsuuden ja nuoruuden ikä-statuksesta!

Päivähoito-, perusopetus-, toisen asteen koulutus-, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut kuuluvat itsestään selvyyksinä lapsiasiamiehen tehtäväkenttään.

Tärkeänä yhteistoiminnan sarkana lapsiasiamies Heinäsuo toi esille kolmannen sektorin. On selvää, että lukuisten järjestöjen, seurakuntien sekä muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistoiminta on keskeistä lasten maailmassa työskentelevälle viranhaltijalle.

Esimerkkinä Tiia Heinäluoma mainitsi marraskuun 14. päivänä Tampere-talossa järjestettävän LOP-tapahtuman. Kyse on Lapsen Oikeuksien Perhetapahtumasta, jossa on mielenkiintoista koettavaa koko perheelle.

Lapsiasiamies on sillanrakentaja eri tahojen välillä.

Hän ei ole juristi eikä sosiaalityöntekijä. Lapsiasiamies ei myöskään korvaa vakiintuneita valitus-, neuvonta- tai vaikuttamisväyliä.

Tampereella on lapsilta kysytty, että mitä lapsipoliittinen ohjelma merkitsee käytännössä.

Anni - 8-vuotta - on vastauksena todennut. "Miten sen nyt voisi sanoa niin kuin lapsen kielellä? Se tarkoittaa ohjelmaa lapsille, joka sisältää leikkimistä ja tanssia."

Tytti - 2 1/2 -vuotta - on puolestaan todennut lyhyesti: "Karkkien syömistä."

Oli mielenkiintoista kuulla omakohtaista kokemusta lapsista omaavan lapsiasiamiehen esitys työstään! Toivottavasti tieto lapsiasiamiehen toiminnasta tavoittaa tietoa tarvitsevat nuoret perheet.

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennusaikaiset haitat asukkaille tulevat olemaan mittavat

Maanantai 18.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tutustuminen Turun seudun puhdistamo Oy:n Turun Kakolanmäelle vahvisti ennakkokuvitelmat siitä, että vastaavan laitoksen rakentaminen Tampereen Sulkavuoreen tulee aiheuttamaan paljon ongelmia lähialueen asukkaille.

 

Jotta ongelmat voitaisiin minimoida, on niistä nyt puhuttava.

 

Turussa Kakolanmäkeen jouduttiin louhimaan tilat, jotka merkitsivät 500.000 kuutiometrin suuruisia kalliolouhintoja. Turun siirtoviemärit on toteutettu putkiratkaisuina, joten niiden osalta kalliolouhintoja ei tarvittu, kun uusi puhdistamo rakennettiin. "Toist puolt jokke" puhdistamolle tulevat jätevedet kulkevat Aurajoen alitse aiemmin louhittua tunnelia ja sinne rakennettua putkea pitkin.

 

Turussa puhdistamotilojen keskimääräinen louhintakorkeus on 10 metriä. Uskallan hieman epäillä meille esitettyä keskikorkeutta ja pidän todennäköisenä, että se todellisuudessa on suurempi.

 

Tampereella kalliotiloja tullaan louhimaan 60.000 neliömetrin alueella eli kyseessä on kuusi (6) hehtaaria kallionalaista tilaa. Jos sen keskikorkeus jää kymmeneen (10) metriin, joudutaan Tampereella räjäyttämään kalliota 600.000 kuutiometriä.

 

Tampereella jäteveden siirtoviemäri Viinikasta Sulkavuoreen ja puhdistetun veden siirtoviemäri Sulkavuoresta Pyhäjärveen tullaan louhimaan kallioon. Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila piti Tampereen suunnitelmaa hyvänä, sillä se mahdollistaa tietyn jätevesivaraston muodostamisen. Jätevesivarasto estää huippukausina puhdistamattoman jäteveden ylijuoksutuksen.

 

Anttila suositteli siirtoviemäreiden poikkileikkausalaksi 4 metriä x 4 metriä. Kun molemmat siirtoviemärit ovat pituudeltaan 3 kilometriä, kertyy niistä lisäräjäytystarvetta n. 100.000 kuutiometriä.

 

Tampereella joudutaan kalliolouhintoja suorittamaan siis vähintään 700.000 kuutiometrin verran.

 

Varmistin puhelinsoitolla toimitusjohtaja Anttilalta, että kalliolouhinnan kiintokuutiometristä syntyy louhetta 3 tonnia.

 

Turussa syntyi 500.000 kuutiometrin louhinnoista louhetta 1.500.000 tonnia. Louhe kuljetettiin Kakolanmäen uumenista ihmisten ilmoille Saksasta tuodulla erikoiskalustolla, jolla kuormakoko oli 30 tonnia.

 

Yksinkertainen jakolasku osoittaa, että louhekuormia tarvittiin Turussa 50.000 ajoneuvolastillista. Koska ajoneuvot joutuivat palaamaan samaa tietä takaisin, kertyi asukkaiden rauhaa häiritseviä ajoneuvo-ohituksia tasan 100.000 ajokertaa.

 

Tampereella kokonaislouhinnat tulevat Turun mallia perusteena käyttäen olemaan 700.000 kiintokuutiometriä. Siitä kertyy louhetta 2.100.000 tonnia.

 

Jos Tampereen Vesi onnistuu hankkimaan Sulkavuoren rakennustyömaalle vastaavan kuljetuskaluston kuin oli Turussa, niin louhekuormia Sulkavuoren sisästä ja siirtotunneleista kertyy 70.000 ajoneuvolastillista ja ajoneuvo-ohituksia 140.000.

 

Kuljetusmäärät ovat mielettömän suuria.

 

Miksi louhekuljetusten määrää ei kerrota kansalle?

 

En suoranaisesti vastusta jäteveden keskuspuhdistamon rakentamista. Haluan kuitenkin näillä laskelmilla selvittää Sulkavuoren tuntumassa asuvilla, että millainen louheenajohelvetti heitä odottaa, jos puhdistamo rakennetaan.

 

-Esko Erkkilä-

Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Tampereen Veden Sulkavuoreen suunnitteleman jätevedenpuhdistamon vertailua

Sunnuntai 17.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi suunnittelee rakentavansa Pirkanmaan keskuspuhdistamon Tampereen ja eräiden lähikuntien jätevesille Tampereen Sulkavuoreen.

 

Turun seudulla on vastaava maakunnallinen keskuspuhdistamo toteutettu Turun Kakolanmäelle.

 

Olen kansalaisnäkökulmasta seurannut Tampereen Veden hanketta ja nyt sain myös tutustua Turun laitokseen maanantaina 11.1.2010.

 

Seuraavassa vertailen hankkeita maalaisjärjen antamalla viisaudella:

 

1. Puhdistamoiden puhdistusteho

 

Oletan Turun tutustumisen perusteella, että nykytekniikalla toteutettu keskuspuhdistamo pystyy puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja suorittamaan sen kustannustehokkaasti.

 

2. Puhdistetun jäteveden purkupaikka

 

Turussa puhdistetun jäteveden purkupaikka sijaitsee meressä Turun matkustajasataman Silja-terminaalista 400 metrin etäisyydellä Linnanaukiolla Ruissalon suuntaan.

 

Tampereella purkupaikkaa suunnitellaan Pyhäjärveen suhteellisen lähelle rantaa.

 

Ensimmäisen vuoden tulokset vedenlaadun kohenemisesta Turussa ovat vakuuttavat. Onko osasyynä se, että Turun matkustajalaivaliikenne ja tavaraliikennealukset sekoittavat purkupaikan meriveden tehokkaasti - tämä on erikseen arvioitava. Suhtaudun tietyllä varauksella Tampereen suunnitelmavaihtoehdon toteuttamiseen ja epäilen, että riittävää sekoittumista Tampereella ei tapahtuisi.

 

3. Tampereella suunnitelmat on tehokkaasti pyritty salaamaan

 

Turussa vakuutettiin, että avoin ja runsas tiedottaminen on auttanut hankkeen toteuttamisessa. Tiedotejakelun piirissä on hankkeen kaikissa vaiheissa ollut 10.000 turkulaista. Yllättävää, että mainittu väkimäärä sijoittuu max. 250 metrin etäisyydelle Kakolanmäestä.

 

Tampereella suunnittelu on tehty suurta salaisuutta noudattaen. Tampereen Veden johto on noudattanut hankesuunnittelun varhaisvaiheessa neuvostotyyppistä linjaa eli "kansalle ei tarvitse kertoa - ne saattavat kritisoida hanketta".

 

Onko Tampereen Vesi Turkuun suunnattujen tutustumismatkojen merkeissä muuttamassa linjaansa?  Hyvä, jos näin on tapahtunut.

 

Turussa nähty vakuutti, että nykytekniikalla toteutetut puhdistamot pystyvät puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja toiminta on myös kustannustehokasta.

 

Sulkavuori-suunnitelman purkauspaikkaa on mielestäni vielä perusteellisesti arvioitava.

 

Toivottavasti Tampereen hankkeen salailuvaihe nyt on takana ja johto uskaltautuu avoimuuteen.

 

Todelliset ongelmat ja haasteet Tampereen Sulkavuori-hankkeessa liittyvät rakennusaikaisiin ongelmiin. Ne saattavat kaataa koko hankkeen. Pyrin palaamaan niihin lähiaikoina näillä sivuilla.

 

-Esko Erkkilä-

Ainoastaan aurinko saa laskea Itämereen puhdistamatta

Lauantai 16.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti maanantaina 11.10.2010 tutustumismatkan bussilastilliselle tamperelaisia Turun Kakolanmäellä sijaitsevalle Turun seudun puhdistamo Oy:lle. Olin mukana matkalla.

 

Oikeastaan puhdistamo sijaitsee Kakolanmäessä, sillä kyse on Kakolanmäkeen louhitusta laitoksesta.

 

Turun seudun puhdistamo Oy on seuraavien kuntien omistama palvelulaitos: Turku, Kaarina, Paimio, Rusko, Lieto, Naantali, Raisio, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Luvansaajien joukossa on ollut enemmänkin kuntia, mutta kuntaliitosten myötä osakaskuntien lukumäärä on vähentynyt.

 

Myös Aura, Pöytyä ja Oripää ovat liittymässä joukkoon, mutta niiden lopullinen liittyminen viivästyy, sillä ne ovat hakemassa valtion avustusta siirtoviemärin rakentamiseen.

 

Turun seudun puhdistamo Oy on mainio esimerkki saumattomasta seutuyhteistyöstä.

 

Mainittakoon, että Raisio ja Turusta katsellen sen "takana" sijaitsevat kunnat niskuroivat ja eivät alusta alkaen liittyneet Kakolanmäen laitoksen asiakkaiksi. Niiden paikallispuhdistamojen puhdistustulokset jäivät kuitenkin vajaiksi ja ne liittyivät myöhemmin Kakolanmäen laitoksen asiakkaiksi - viivyttely ja uppiniskaisuus maksoi mm. Raision kaupungille 20 miljoonaa euroa!

 

Turun seudun puhdistamo Oy on rakennettu Kakolan vankilan alle kallioon. Senaatti-kiinteistöt hallinnoi Valtion omistamia kiinteistöjä ja yritti jarruttaa puhdistamon louhimista vankilan alle. Puhdistamo käynnisti pakkolunastustoimituksen ja kahden vuoden kuluttua Senaatti-kiinteistöjen oli todettava hävinneen turhan kiistansa.

 

Puhdistamon rakentaminen maksoi 131 miljoonaa euroa ja sille kertyy liikevaihtoa 14 milj. euroa vuodessa.

 

Turun seudun puhdistamo Oy käsittelee jätevesiä hiljaisena ajankohtana 60.000…70.000 kuutiometriä vuorokaudessa ja sateisena aikana jopa 220.000 kuutiometriä vuorokaudessa. Sadeaikana osa jätevedestä - josta merkittävä osa on hulevesiä - joudutaan ohjaamaan puhdistamattomina purkupaikan kautta mereen.

 

Jätevedestä otetaan käsittelyn aikana talteen lämpöä 8 celsiusasteen verran - tämä merkitsee Turun Energia Oy:n tuottamasta kaukolämmöstä 10 % ja sen tuottamasta kaukokylmästä 80 %.

 

Laitoksen rakentaminen merkitsi 500.000 kuutiometrin suuruisen kalliolouhinnan toteuttamista Kakolanmäen uumenissa. Louhe ajettiin Turun-Helsingin moottoritien tietyömaalle ja penkereeksi Turun satamaan sekä erilliselle varastopaikalle, jonne louhetta kertyi hehtaarin kokoiselle alueelle 10 metriä korkea kasa.

 

Louhetta kertyi kaikkiaan 1.500.000 tonnia. Syntyneen louheen tonnimäärä oli lukuarvona siis kolminkertainen niihin kiintokuutiometreihin verrattuna, jotka jouduttiin louhimaan.

 

Louheen ajaminen kallion uumenista merkitsi lähikaduille nopeusrajoituksen asettamista 20 km/tunnissa. Pölyhaittoja louheen ajaminen ei aiheuttanut.

 

Turussa on hoidettu lähiympäristön informointi erityisellä huolella rakennustyön kaikissa vaiheissa.

 

Tiedotealueella asuu 10.000 turkulaista ja heidät pidettiin jatkuvasti ajan tasalla kaikista rakennusvaiheista. Tiedottaminen hoidettiin jokaiseen postilaatikkoon tai postiluukkuun jaetulla kirjallisella informaatiolla. Nettiin ei turvauduttu.

 

Toimitusjohtaja Anttila piti ensiarvoisen tärkeänä jatkuvaa ja rehellistä tiedottamista.

 

Kaikki kriittisellä alueella sijainneet huoneistot ja kiinteistöt tarkastettiin ennen louhintatöiden aloittamista. Ennakkotarkastus kesti 3,5 kuukautta.

 

Seurantatarkastuksissa ja lopputarkastuksissa ei todettu merkittäviä vaurioita.

 

Puhdistusprosessin läpikäynyt jätevesi johdetaan mereen Linnanaukiolle n. 400 metriä Turun satamassa sijaitsevasta Siljan terminaalista Ruissalon suuntaan. Linnanaukiolle päätyvä puhdistettu jätevesi on lämpötilaltaan 4…5 asteista.

 

Kunnissa sijaitsevat teollisuuslaitokset ja niiden jätevedet ovat sijaintikuntiensa vastuulla ja niiden jätevedet muodostavat osan kunkin kunnan jätevesistä. Osakaskuntien jätevesikuormitus määritellään jäteveden kokonaisvolyymin ja jäteveden likaisuuden yhteissummana. Toimitusjohtaja Anttila ennakoi, että osakaskuntien teollisuuslaitosten jätevedet ovat muutaman vuoden kuluessa suoraan Turun seudun puhdistamo Oy:n vastuulla ja ohjauksessa.

 

Jätevesilinjojen pumppuasemat ovat kuntien vastuulla ja toimitusjohtaja Anttilan mukaan pumppuasemien hajuhaitat johtuvat tästä. Minulla on omakohtaista kokemusta pumppuasemien hajuhaitoista, sillä Turun Vaakahuoneen vieressä sijaitseva pumppuasema tuoksahtelee - koen sen omalla nenälläni, kun olen iltalenkillä Turussa yöpyessäni.

Jos pumppuasemat olisivat Turun seudun puhdistamo Oy:n hoidossa ja vastuulla, ne eivät aiheuttaisi hajuhaittoja, lupasi toimitusjohtaja Anttila.

 

Mynämäen syrjäkulmilla WC-pytyn vetämisessä syntyneen jätteen kulkeutuminen Turun Kakolanmäen puhdistamoon kestää 18 tuntia - muualla syntynyt jätevesi tavoittaa Kakolanmäen puhdistamon nopeammin.

 

Kakolanmäen puhdistamossa syntyvä liete ajetaan tankkiautoilla Turun Topinojalla sijaitsevan Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen raaka-aineeksi. Päivittäin lietettä syntyy 7 säiliöautollista.

 

Turun seudun puhdistamo Oy:n toiminnan johdosta alentuneet fosforin, typen ja kiintoaineksen vähentymät ovat puhuttelevia. Tilastoja on vasta kahdelta vuodelta eli 2008 ja 2009, mutta ne vakuuttivat suurimmankin epäilijän eli allekirjoittaneen!

 

Merialueen tila on parantunut, Itämeren kuormitus on vähentynyt ja Saaristomeren suojelu on edennyt.

 

On helppo yhtyä luolamies Jouni Virkkusen toteamukseen:

"Ainoastaan aurinko saa laskea Itämereen puhdistamatta!"

 

 

-Esko Erkkilä-