Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasalla antaa vahvan kulttuurinautinnon

Sunnuntai 6.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 27.11.2015 Kangasalan Yrittäjien järjestämien Joulumyyjäisten yhteydessä tutustua Kangasalan kulttuurikortteliin eli Kangasala-taloon, Kangasalan kirjastoon sekä Kimmo Pyykkö –taidemuseoon.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna helmikuun alussa avattu Kangasala-talo on kohdannut Kangasalla vilkkaan, jopa kärjekkään vastaanoton.

 

 

Hankkeen kustannusarvio oli n. 12 miljoonaa euroa, joten kärjekäskin vastaanotto on ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon merkittävä osa on Kimmo Pyykkö –taidemuseo.

 

 

Museon seinällä on Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle lahjoittama teos ”Elämänkaari”.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa on toinen Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle luovuttamista teoksista ja sen nimi on ”Libretto”.

 

 

Teos on valmistunut vuonna 2014 ja sen materiaalina on teräs.

 

 

Libretto kuvaa Kangasalaa ja siihen vuonna 2005 liitettyä Sahalahtea sekä vuonna 2011 Kangasalaan liitettyä Kuhmalahtea.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa sijaitsee ainakin nyt Kimmo Pyykön vuonna 1988 valmistama ”Matkalla” –teos.  Teoksen materiaalina on afrikkalainen bongossi-puu.

 

 

Sanoin ”ainakin nyt”, sillä Matkalla –teos on nykyisellä paikallaan osana Kimmo Pyykön deponointikokoelmaa eli teos on Pyykön omistuksessa, mutta tavallaan pitkäaikaisessa lainassa Kangasala-talossa.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon eteen siirrettiin lokakuussa 2014 Kimmo Pyykön veistämä ”Dialogi” –monumentti, joka ehti olla 25 vuotta Kangasalan Ystävyydenpuistossa.

 

Vanhoista kuvista päätellen Dialogi oli Ystävyydenpuistossa paremmalla paikalla kuin nykyisin, mutta ehkä Kangasala-talon naapuritalon valmistuminen ja ympäristön siistiytyminen saavat aikaan, että monumentti tulee silloin nykyistä paremmin oikeuksiinsa.

 

 

 

*************

 

 

Ehkä jo lähipäivinä palaan kokemuksiini, joita sain tutustuessani Kimmo Pyykkö –taidemuseon antiin.

 

 

On luonnollista, että se juttuni ei sisällä kuvia, sillä taidemuseossa ei saa valokuvata!

 

 

Sanon jo kuitenkin nyt, että ottakaa Kimmo Pyykkö –taidemuseoon tutustuminen ohjelmaanne – takaan, että käynti kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syrjienkyntö - vieläkö kukaan muistaa?

Lauantai 5.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kannatan kyntöä viljelyteknisenä toimenpiteenä vaikka sen merkitys viljelytekniikassa onkin viime vuosina vähentynyt.

 

 

Kyntäminen on kieltämättä työläs ja toimenpiteenä hidas, kun sitä verrataan erilaisiin suorakylvömenetelmiin.

 

 

Suorakylvömenetelmien eräs ongelma on viljasadon laatutason heikkeneminen, sillä esimerkiksi hometoksiiniongelmien lisääntymisellä on selkeä yhteys suorakylvön lisääntymiseen.

************

 

Piti kuitenkin kirjoittaa kyntämisestä, ei niinkään suorakylvön ongelmista.

 

 

Muistan ajan, jolloin ainakin pientiloilla kyntäminen tapahtui hevosvetoisella auralla tai vältillä, kuten Viljakkalassa sanottiin.

 

 

Hevoskyntö onnistui helposti parihevosilla, mutta silloin työhön tarvittiin kaksi miestäkin – toinen suitsiin ja toinen vältin sarviin.

 

 

En ole kyntänyt, mutta olen nähnyt parihevoskyntöä ja sen lisäksi seurasin lapsena myös sitä, kun isäni kynti yhdellä hevosella.  Yhden hevosen kynnössä tärkeää oli miehen ja hevosen yhteistoiminta – kyntömiehellä oli suitset niskansa takana ja hevonen osasi kulkea oikealla kohdalla kyntämättömällä osalla peltosarkaa.

 

 

Hevoskyntöä seurannut vaihe oli traktorikyntö kaksisiipisellä auralla.

 

 

Kaksisiipisellä auralla kyntäminen merkitsi, että pientareille jäi liian leveä kaista kyntämättä.

 

 

Tuon leveän kaistan kyntäminen hoidettiin ns. ”syrjienkyntämisellä”.

 

 

Syrjienkyntö suoritettiin yhden hevosen ja miehen muodostamalla työparilla.

 

 

Olin päivänä muutamana liikenteessä ja huomasin, että eräällä pelloilla oli kyntöhommat tehty kaksisiipisellä traktoriauralla ja syrjät olivat tietysti kyntämättä.

 

 

Syrjienkynnössä käytettiin ennen hevoskynnön lisäksi myös erillistä laitetta, jolla syrjienkyntö onnistui myös traktorityönä.

 

 ****************

 

 

Tässä muutamia kuvia peltokuvioilta, jotka on kynnetty kaksisiipisellä auralla ja syrjät ovat tietysti jääneet kyntämättä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

Syrjienkynnöllä ei nykyään ole kummoistakaan merkitystä, sillä viljojen tonnihinta on niin alhainen, että peltokuvioiden syrjistä mahdollisesti saatavilla jyvillä ei ole käytännössä mitään taloudellista arvoa.

Syrjienkyntötarve on nykyään olematon, sillä kyntökalusto on sellaista, että peltolohkojen syrjätkin saadaan kynnettyä "kertaheitolla".  Salaojitus on merkinnyt, että peltolohkojen "syrjiä" on nykyään kovin vähän.

 

 

Toista oli ennen, kun pellot olivat sarkaojissa ja syrjienkyntö oli silloin tärkeää kokonaissadon kannalta.

 

 

Kepeät mullat syrjienkynnölle, mutta kiitos kuitenkin, jos jaksoit lukea tämän muistelujuttuni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrittäjäksi ryhtyvällä pitää olla uskonnosta arvosana 10 ja matematiikasta 5!

Torstai 3.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti oli kansalaisten tavattavissa ja tentittävänä Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla Tampereella sunnuntaina 29.11.2015.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuudesta kerrottiin Aamulehden ilmoituksella ja voimallisesti myös sosiaalisessa mediassa.

 

 

Väkeä oli ”tuvan täydeltä” Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön järjestämässä tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Pirttilahti totesi, että työ eduskunnassa on ainakin hallituspuolueiden kansanedustajien osalta vastuullista ja aihetta onkin, sillä Suomen asiat jäivät pahasti rempalleen edellisen hallituksen aikana.

 

 

Meidän ihmisten muisti pyrkii olemaan valitettavan lyhyt, sillä moniko vielä muistaa ne Jyrki Kataisen, Jutta Urpilaisen ja Henna Virkkusen kuningasajatukset, jotka tähtäsivät rajuun kuntien lukumäärän vähentämiseen?

 

 

Kuntauudistukseksi kutsutussa härdelissä meni hukkaan tavattomasti aikaa; epäonnistuneen kuntauudistuksen pääarkkitehdit joutuivat pakenemaan häntä koipien välissä kuka Brysseliin ja kuka joutui puolueensa puheenjohtajuuden menettäneenä muuten unhon yöhön!

 

 

Pirttilahti totesi, että Juha Sipilän hallitusohjelma ”elää ajassa”, joten muutokset hallituksen linjauksiin ovat nyt mahdollisia, jos ne nähdään tuovan Suomelle paremman lopputuloksen.

 

 

 

 

 

 

Kysyin Pirttilahdelta ajatuksia kahden teeman tiimoilta ja teemat olivat; hävittäjäkaluston uusiminen sekä maamiinat.

 

 

Hävittäjäkaluston uusiminen kiinnostaa tavallisena kansalaisena, mutta se kiinnostaa myös sen vuoksi, että siirryin kertaharjoitusvuorokausien kertymisen tahdissa Maavoimista Ilmavoimiin.  Sain kertausharjoitusten aikana tutustua yhteisen saunaillan aikana mm. niihin hävittäjälentäjiin, jotka olivat Hornet-koulutuksessa Yhdysvalloissa ja sitten aikanaan lensivät Hornetit Suomeen.

 

 

Hävittäjäkaluston uusiminen on iso ja kallis hankinta. Olemme tällä viikolla saaneet lukea mediasta, että Suomi on aloittanut hävittäjäkaluston uusimiseen liittyvät neuvottelut neljän toimittajaehdokasmaan kanssa.

**********

Tässä Aamulehdestä kopioitu uutinen:

"Puolustusministeriö informoi lähiaikoina Yhdysvaltain, Ranskan, Ruotsin ja Britannian hallituksia Suomen tulevasta hävittäjähankinnasta. Kirje menee tiedoksi myös kyseisissä maissa toimiville lentokonevalmistajille, jotka on haarukoitu uuden monitoimihävittäjän mahdollisiksi toimittajiksi, kertoo ilmavoiminen komentaja Kim Jäämeri. Varsinainen yksityiskohtaisempi tietopyyntö valmistajille lähtee Suomesta helmikuun loppuun mennessä. Kohteena olevat valmistajat ovat amerikkalaiset Boeing ja Lockheed Martin, ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault Aviation ja usean Euroopan maan yhteinen Eurofighter, jota edustaa brittiläinen BAE Systems."

 

**************

 

Maamiinojen hävittämisessä edetään Halosen presidenttiaikana tehtyjen päätösten mukaan.

 

 

 

Tämän jutun osin humoristinen otsikko liittyy siihen, että yrittäminen on Suomessa entistä haasteellisempaa.

 

 

Yrittäjältä vaaditaan uskomista omaan asiaansa ja silti taloudellisen tuloksen tekeminen on vaikeaa.

 

 

 

 

 

 

Miellyttävän tilaisuuden päätteeksi Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Raija Moilanen luovutti kansanedustaja Arto Pirttilahdelle pienen joulumuistamisen!

 

 

Kiitokset Arto Pirttilahdelle tätä kautta myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puolesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Keskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.

 

Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

 

Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.

 

Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.

Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.

 

On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.

 

On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!

 

Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.

 

En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!

Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!

 

 

Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskuksen nimitulkinta on voitto Keskustalle

Tiistai 1.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskus on 19.11.2015 antanut Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö Eriikka Koistiselle osoitetun päätöksen, jossa se antaa lausunnon tulevien itsehallinnollisten alueiden nimistä.

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto on yksiselitteinen ja se on voitto Keskustalle.

 

 

Kotimaisten kielten keskus suosittelee näin:

 

 

”Suositamme tulevien itsehallinnollisten alueiden nimeksi nykyisten maakuntien nimiä ja nimien perusosaksi eli yleisnimeksi sanaa maakunta (landskap), esim. Varsinais-Suomen maakunta (landskapet Egentliga Finland). Tämä edellyttää sitä, että maakuntien rajat eivät merkittävästi muutu.”

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen nimilinjaus on merkittävä ja sen on allekirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.

 

 

Ns. sote-uudistuksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että sen perustana ovat itsehallintoalueet, joita nyt Kotimaisten kielten keskuksen päätöksen mukaan pitää kutsua maakunniksi.

 

 

Sana ”itsehallintoalue” ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sovi aiottuun tarkoitukseen.  Termi on pitkä, eikä siitä voi muodostaa luontevaa nimeä.

 

 

Kotimaisten kielten keskus toteaa, että kansainväliselle yhteisölle ”itsehallintoalue” –termi voi antaa väärän kuvan alueiden luonteesta.

 

 

Kiitän Kotimaisten kielten keskusta selkeästä linjauksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Asevelikylän omakotitalojen tyyppipiirustukset on tilattu Alvar Aallolta

Lauantai 28.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Nekalassa sijaitsevan Asevelikylän kolmetoista omakotitaloa on rakennettu vuosina 1941 – 1943.

 

 

Talot on rakennettu talkoovoimin ja niiden tarkoituksena oli hankkia tyydyttävät asunnot asuntopulasta kärsivien kaatuneitten ja haavoittuneiden aseveljien lapsille.

 

 

Talojen tyyppipiirustukset tilattiin Alvar Aallolta ja talojen puuosat valmisti Varkauden tehtaallaan A. Ahlström Oy.

 

 

Asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Asevelitoiminnan ja talkoohengen muistoksi on Asevelikylän vierelle Jokipohjankadun varteen pystytetty ”Talkoohengen muistomerkki”.  

 

 

Muistomerkki on halkaistu luonnonkivi ja se pystytettiin paikalleen 1974 - muistomerkin on ideoinut Reijo Ojanen.

 

 

 

 

 

 

Kiveen kiinnitetyssä kuparilaatassa olevan tekstin on muotoillut myöhemmin kaupunkineuvoksen arvonimen saanut Vilho Halme.

 

 

Teksti kuuluu näin:

 

 

”Talkoohengen ja yhteistunnon voimalla - Läpi Harmaan Kiven – rakensivat

tamperelaiset kodin rintamalla 1939-1944 taistelleiden omaisille Näin syntyi

tälle alueelle Asevelikylä, käsittäen 13 kahden perheen taloa.

 

Tampere – auta itseäsi”

 

 

 

*****************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ollut yllätys, että S-ryhmä on sotkeutunut riistobroilerin käyttämiseen

Torstai 26.11.2015 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän aloittaman halpuutuksen ja kyseisen kaupparyhmän kotimaisen elintarviketuotannon halveksunnan jälkeen ei ollut minkäänlainen yllätys, että S-ryhmä on sotkeentunut thaimaalaisen riistobroilerin käyttämiseen ruokapöydässämme.

 

 

Kiitokset Finnwatchin kartoituksesta ja Maaseudun Tulevaisuus –lehdelle tuon kartoituksen julkistamisesta, jonka tuloksena suomalaiset kuluttajat saivat tiedon asiasta.

 

 

Sen jälkeen, kun S-ryhmä aloitti halpuutuksen, on ollut selvää, että S-ryhmä joutuu tukeutumaan maailmalla liikkuvien halpojen ja laadultaan epämääräisten sekä alkuperältään kyseenalaisten tuotteiden tuomiseen Suomen markkinoille.

 

 

On todennäköistä, että riistobroilerin markkinoiminen on ainoastaan jäävuoren huippu siitä kyseenalaisesta toiminnasta, johon S-ryhmä on ryhtynyt halpuutus-kampanjansa myötä.

 

 

 

 

 

 

Suuri yllätys ja valtavan pettymyksen aihe riistobroiler-kysymyksessä on, että Snellman on langennut samaan häpeälliseen toimintaan kuin S-ryhmä.

 

 

Mainoksiin ei voi luottaa – sen osoittaa Herra Snellmanin toiminta!

 

 

 

Mitäkö riistobroier sitten on merkinnyt?

 

 

Tässä muutamia tosiseikkoja S-ryhmän ja Snellmanin myymistä broilereista ja niiden thaimaalaisista tavarantoimittajista:

 

• epäselvyydet palkoista pidätettävistä maksuista

• rajoitettu vapaus valita ja vaihtaa työnantajaa

• vaatimattomat työnantajan tarjoamat majoitustilat

• tehtaiden työntekijöiltä on peritty erilaisia rekrytointimaksuja, joilla heidät on velkaannutettu työnantajalleen jo ennen töiden aloittamista

• työntekijöiltä on takavarikoitu henkilökohtaisia asiakirjoja, kuten passeja ja työlupia.

• työvoimavälittäjät pidättävät mielivaltaisesti osan työntekijöiden palkoista

 

Kohtuuttomat rekrytointiin liittyvät maksut yhdistettynä työntekijöiden henkilökohtaisten asiakirjojen takavarikoimiseen viittaavat pahimmillaan pakkotyöhön.

 

 

On todettava, että S-ryhmän ja Snellmanin lisäksi thaimaalaista riistobroileria käyttävät Maaseudun Tulevaisuuden uutisoinnin mukaan mm.:

 

• Sodexo

• Restelin ravintolat

• Picnic

• Kitchen Joy –ateriat

• Findus-pakasteet

• Dr. Oetker –valmispitsat

• TTM Food Import

• Dencon Foods

• Euro Poultry

 

Tunnen suomalaisen ja ulkomaisen broilertuotannon ja tiedän, että heikkojen työ- sekä heikkojen kasvatusolosuhteiden lisäksi ulkomainen broilertuotanto nojautuu täysin erilaiseen lääkkeiden ja antibioottien käyttämiseen kuin Suomessa!

 

 

Haluatko Sinä arvoisa lukijani käyttää riistobroileria?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkalassa pormestari on poliittisen yhteistyön rakentaja

Tiistai 24.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkkala ja Tampere ovat Suomen kunnista ainoat joilla on pormestarijärjestelmä.

 

 

Vaikka kunnat sijaitsevat rinta rinnan, niiden pormestarijärjestelmät eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

 

 

 

 

 

 

Erityisen kummastuneita olimme, kun pormestari Rissanen painotti, että Pirkkalassa pormestari toimii poliittisen yhteistyön rakentajana.

 

 

Tampereella olemme tottuneet kulumassa olevan vaalikauden aikana, että ns. pormestaririntama lyö kaikin keinoin eripuraa poliittisten ryhmien välille. Tampereella on nykyisen pormestarikoalition – kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP – aikana lanseerattu kuntamaailmaan aivan ennenkuulumaton käsite eli ”oppositio”!

 

 

 

 

 

 

Pormestari Rissanen totesi, että kuntalaki ei tunne käsitettä ”pormestariohjelma” joka taas Tampereella tuntuu valtakoalition mukaan olevan kaiken perusta!

 

 

Tampereella pormestari ja hänen takanaan olevien ryhmien enemmistö toimii kapellimestarina, kuin poliittisten ryhmien välille luodaan eripuraa.

 

 

Eripuran luominen on sivuuttanut kaikki ne toimenpiteet, joilla luotaisiin Tampereelle ehyt poliittinen kokonaisuus joka pystyisi nostamaan Tampereen siitä taloudellisesta suosta, johon kaupunki on ajautunut.

 

 

 

****************

 

 

 

Pormestari Helena Rissanen kertoi niistä pormestarin toiminnalle asetetuista tavoitteista, joita toivoisi myös Tampereen pormestarin ja hänen taustaryhmänsä noudattavan:

 

• kunnan edun edistäminen

• kunnan keulakuvana toimiminen

• yhteiskuntasuhteista huolehtiminen

• kunnan kulttuurin vaaliminen

• edustavuus

• yhteiskunnallinen aktiivisuus

• kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen

• poliittisten toimijoiden ja virkakoneiston välisestä hyvästä yhteistyöstä huolehtiminen

• uusien näkemysten ja ideoiden tuominen kunnan kehittämiseksi ja valmisteltavaksi

• yhteyksien pitäminen kunnan yhteisöedustajiin, kaikkiin ulkoisiin sidosryhmiin, oman organisaation toimijoihin sekä kunnan asukkaisiin

• avoimuuden edistäminen

• virkakoneiston ammattitaidon ja toimivallan kunnioittaminen

• valtuuston tahdon toteutumisesta huolehtiminen

 

Kiitokset pormestari Helena Rissaselle; esitys valotti niitä taustoja miksi Pirkkalan kunta on pärjännyt niin hyvin kuin se on pärjännyt!

-Esko Erkkilä-

Ratinan stadionille aiheutuneista vahingoista kertyy veronmaksajille miljoonamaksut

Sunnuntai 22.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Ratinan stadionilla pelattiin Helsingin olympialaisten aikana viisi jalkapallo-ottelua eli;

 

15.7.1952 Tanska-Kreikka 2-1

16.7.1952 USA-Italia 0-8

20.7.1952 Jugoslavia-Neuvostoliitto 5-5

21.7.1952 Ruotsi-Norja 4-1

22.7.1952 Jugoslavia-Neuvostoliitto 3-1

(uusinta)

 

 

Ratinalla on siis maineikas menneisyys.

 

 

Ratinalla on jalkapallomielessä valoisa tulevaisuus ainakin vuosille 2016-2018, sillä Helsingin Olympiastadionin remontin vuoksi Ratina toimii Suomen A-maajoukkueen kotipesänä noina vuosina.

 

 

 

Ratinaan mahtuu 16.800 katsojaa ja se on Suomen Palloliiton mielestä auttamattomasti liian vähän, mutta tosiasiat ovat tosiasioita ja Ratina tulee olemaan Jalkapalloliiton A-maajoukkueen kotipesä 2016 - 2018!

 

 

***************

 

Olen viimeksi käynyt omakustanteisesti katsomassa jalkapallo-ottelua Kokkolassa vuonna 1971, joten en ole mikään fanaattinen jalkapalloihminen – toki työelämässä juoduin muutaman kerran seuraamaan Turun Kupiittaalla jalkapalloilua, mutta ne tapahtumat liittyivät työhöni.

************

 

 

Tampereen Ratinassa on järjestetty erilaisia yleisötapahtumia mm. tänä vuonna ja ne ovat aiheuttaneet erityisesti Ratinan juoksuradoille suuria vahinkoja.

 

 

Vahinkojen vuoksi Ratinan juoksuradat joudutaankin nyt uusimaan vaikka juoksuratojen päällysteen normaali kulutusikä olisi jatkunut vielä vuosia.

 

 

Tässä kuvia Ratinan stadionin juoksuradoista 18.11.2015:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista nähdään, että juoksuratojen pinnoitetta poistetaan ja jossain vaiheessa juoksuradat saavat uuden päällysteen.

 

 

Juoksuratojen päällystäminen ennenaikaisesti maksaa ja maksumiehinä ovat tamperelaiset veronmaksajat – ei hyvä!

 

 

Tampereen kaupunki on taas lisäämässä ns. Tapahtumatoimistoonsa uutta väkeä, jonka tehtävänä on hankkia kaupunkiin erilaisia tapahtumia.

 

 

On hämmästyttävää, että tosiasiallisen rekrytointikiellon aikana kaupungille palkataan uutta henkilökuntaa ja sellaisiin tehtäviin, jotka aiheuttavat veronmaksajille turhia kuluja, kuten ne tapahtumat, joita Ratinassa on järjestetty.

 

 

Tämä on kuitenkin Tampereen kaupungin tapa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunnan piispanristin historia alkaa vuodesta 1805

Lauantai 21.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereen hiippakunnan historiasta ja tänään aiheenani on Tampereen hiippakunnan piispanristin historia.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinillä on kuvat hiippkunnan piispoista vuodesta 1721 alkaen, jolloin piispana oli Juhana Gezelius Nepos (pojanpoika).

 

Tampereen ensimmäinen piispa oli Paavali Juusten, mutta hänestä ja häntä seuranneista 14 piispasta ei ole säilynyt muotokuvaa – piispa Juhana Gezelius Nepos on ensimmäinen, josta on muotokuva Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen piispoista Sakari Cygnaeus vanhempi on merkittävä Tampereen hiipopakunnan piispa, sillä hänen aikanaan (piispana 1792-1809) Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf lähetti kaikille piispoille kultaisen ristin, joka on vuodesta 1805 kulkenut perintönä piispalta toiselle.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä olevassa Sakari Cygnaeus vanhemman muotokuvassa tuota ristiä ei vielä näy, mutta kaikkien seuraavien Tampereen hiippakunnan piispojen muotokuvissa se näkyy.

 

 

Piispanristin saatuaan Cygnaeus sanoi tahtovansa…

 

…"kallista sovitusoppia julistaa ja pyhästi hoitaa”.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen Tampereen hiippakunnan piispoista, jonka muotokuvassa Kustaa IV Aadolfin lahjoittama piispanristi näkyy on hiippakunnan piispana 1809 – 1818 toiminut Maunu Alopaeus.

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Imuroin netistä Tampereen hiippakunnan nykyisen piispan Matti Revon (2008 ->) kuvan ja siinä nähdään tuo Ruotsin kuninkaan lahjoittama piispanristi.

 

 

 

Tässä myös neljän Repoa edeltäneen Tampereen hiippakunnan piispan kuvat, joissa kaikissa näkyy sama piispanristi.

 

 

 

 

 

 

Juha Pihkala 1996 – 2008

 

 

 

 

 

 

Paavo Kortekangas 1981 – 1996

 

 

 

 

 

 

Erkki Kangasaho 1966 – 1981

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

 

 

 

Eelis Gulin 1945 – 1966

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

Tampereen hiippakunnan piispoista minulla on henkilökohtaisia kokemuksia ainoastaan Eelis Gulinista, joka aikoinaan oli suorittamassa piispantarkastusta kotiseurakunnassani Viljakkalassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Perjantai 20.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tuon lastenlaulun sanat tulevat mieleen, kun toteaa, että Tampereen kaupungilla on ikää 236 vuotta, mutta Tampereen hiippakunnan ikä on 461 vuotta!

 

 

Asia vaatii hieman tarkempaa tutkimista – kas näin:

 

 

Kustaa III perusti Tampereen kaupungin lokakuun 1. päivänä 1779 eli kaupunki saavutti tänä vuonna 236 vuoden iän.

 

 

Tampereen hiippakunta puolestaan sai alkunsa vuonna 1554, kun kuningas Kustaa Vaasa jakoi Suomen ainoan hiippakunnan kahtia Mikael Agricolan ja Paavali Juusten´n kesken.

 

 

Hiippakuntajaossa Mikael Agricolasta tuli Turun piispa ja Paavali Juusteenista Viipurin piispa.

 

 

Kun Viipuri Isonvihan (1731 – 1721) jälkeen joutui Venäjän vallan alle, oli piispanistuin siirrettävä Porvooseen.

 

Porvoosta piispanistuin siirrettiin vuonna 1923 Tampereelle ja näiden vaiheiden tuloksena historiankirjat toteavat Tampereen hiippakunnan saaneen alkunsa vuonna 1554!

 

 

Mielenkiintoista, mutta totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustorin joulukuusi on peräisin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalta

Torstai 19.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on viime vuosina ollut hienoista epäonnea Keskustorin joulukuusen kanssa.

 

 

Muutamina vuosina jopa Turun joulukuusi on arvioitu kauniimmaksi kuin Tampereen joulukuusi.

 

 

Tänä vuonna tilanne muuttuu ja uskon, että Tampereen keskustorille pystytetty joulukuusi on Suomen komein joulukuusi.

 

 

 

 

 

 

Joulukuusi on kasvanut Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla entisillä Pentti Leppäkosken tiluksilla, jotka nyt ovat Jaakko Blomqvistin omistuksessa.

 

Joulukuusen ”synnyinpaikan” osoite on Leppäkoskentie 164 ja postinumerona osoitteelle on Hämeenkyrön puolella aikoinaan sijainnut postitoimipaikka 39360 KOMI.

 

 

Komin postitoimipaikkaa ei ole ollut vuosikausiin olemassa, mutta Postille kiitos, kun Komin postitoimipaikka elää edelleen virallisena osoitteena.

 

 

*************

 

Julkisuudessa on viime päivinä ollut monenlaista tietoa Keskustorin joulukuusen synnyinpaikasta; on puhuttu ainakin Lavajärvestä, Hämeenkyröstä ja Ylöjärvestä.

 

 

Näistä joulukuusen ”synnyinpaikkaehdokkaista” lähimpänä on Ylöjärvi, sillä Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen 1.1.2007.

 

 

Kuntaliitos ei kuitenkaan muuta ihmisten synnyinpaikkaa ja samaa menettelyä pitää noudattaa myös joulukuusten synnyinpaikan kohdalla eli Tampereen Keskustorille tiistaina 10.11.2015 pystytetty joulukuusi on peräisin Viljakkalasta!

 

 

Keskustorin joulukuusi on ”syntynyt” samassa Viljakkalan koulupiirissä – Hanhijärven koulupiirissä – kuin minä ja sen vuoksi tunnen suurta ylpeyttä viljakkalalaisesta Tampereen joulukuusesta!

 

 

 

************

 

 

 

Tampereen Keskustorin joulukuusella on ollut sellaistakin epäonnea, että huonon tuennan vuoksi se on ollut kaatumavaarassa muutamina vuosina – toivottavasti kiinnityssysteemit nyt ovat pitävät!

 

 

Keskustorin joulukuusella on pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran kuusi pystytettiin torille vuonna 1894.

Keskustorin joulukuusiperinne katkesi 1900-luvun alussa, mutta vuodesta 1930 lähtien joulukuusi on koristanut Keskustoria joka joulunaika - pois lukien sota-aika.

 

 

Uskon vahvasti, että nyt Tampereen Keskustorin Viljakkalassa syntynyt joulukuusi päihittää jokavuotisessa kisassa turkulaisen kilpailijansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

• Tampereen Tuomiorovastikunta
• Hämeenkyrön rovastikunta
• Ruoveden rovastikunta
• Hollolan rovastikunta
• Hämeenlinnan rovastikunta
• Janakkalan rovastikunta
• Tammelan rovastikunta
• Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvokas neuvottelupaikka: Tampereen Tuomiokapitulin istuntosali

Tiistai 17.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen työelämän ja eläkkeelläoloni aikana saanut kokoustaa monissa paikoissa – monet näistä kokouspaikoista ovat olleet hyvinkin arvokkaita.

 

 

Eilen sain kokoustaa Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalissa ja on sanottava, että neuvottelupaikka henki arvokkuutta.

 

 

Miksi pääsin kokoustamaan Tampereen Tuomiokapitulin istuntosaliin?

 

 

Kerron lyhyesti:

 

 

Sain viime viikonvaihteessa pikakomennuksen toimia Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslistojen vaaliasiamiehenä ensi vuonna järjestettävien;

 

Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien…

 

 

…ja…

 

 

…Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten…

 

 

…ehdokasasettelussa.

 

 

 *************

 

Tampereen Hiippakunnan Tuomiokapitulin istuntosalin seinille on ripustettu hiippakunnan piispojen muotokuvat vuodesta 1733 lähtien.

 

 

Tässä kuvakimara Tuomikapitulin istuntosalin seinillä komeilevista piispojen muotokuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

Luovutin vaaliasiakirjat Tampereen hiippakunnan eläkkeelle siirtyneelle lakimiesasessorille varatuomari Leevi Häikiölle, jonka kanssa poseeraan tässä hiippakunnan eläkeelle siirtyneen piispa Juha Pihkalan muotokuvan edessä.

 

 

 

 

 

 

Sain neuvottelun aikana istua vasemmalla näkyvällä tuolilla, joka on lähinnä Tuomiokapitulin istuntoja johtavan piispan tuolia – piispan tuoli sijaitsee pöydän päässä.

 

 

Arvostan taustaryhmäni minulle suomaa luottamustointa, sillä pääsin sitä hoitaessani tutustumaan arvokkaaseen paikkaan – Tampereeen hiippakunnan tuomiokapitulin istuntosaliin!

 

 

***************

 

 

Lisään vielä sen, että arvostan Tampereen hiippakunnan toimintaa, sillä ehdokasasettelun tulokset ilmestyivät Tuomiokapitulin nettisivuille eilen illalla jo klo 21.00 ja ne kertovat valitsijayhdistyksittäin seuraavaa:

 

 

Tampereen hiippakunnassa ehdokkaita on asetettu seuraavasti:

Kirkolliskokous, maallikot:

Kirkkodemarit 2 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 19 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 20 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 11 ehdokasta

Hiippakuntavaltuusto, maallikot:

Kirkkodemarit 4 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 17 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 19 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 10 ehdokasta

 

”Kissa nostaa omaa häntäänsä” ja toteaa:

 

 

Hyvin pärjäsimme ehdokasasettelussa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan keskustalaisten kansanedustajien vahvat terveiset piirikokousväelle

Maanantai 16.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen linjauksista Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokouksessa lauantaina 14.11.2015 Parkanossa.

 

 

Vanhasen lisäksi kaikki kolme Keskustan pirkanmaalaista kansanedustajaa olivat paikalla ja nyt kerron lyhyesti heidän esityksistään piirikokousväelle:

 

 

 

 

Mikko Alatalo…

 

…joka on myös Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheejohtaja oli iloinen, että liikennemäärärahoja ohjataan nyt myös maakuntiin.

 

 

Oli täyttä totta, kun Alatalo painotti, että Helsinki-Hämeenlinna-Tampere – kasvukäytävä pitäisi ulottaa Parkanoon saakka.

 

 

Kolmostielle pitkään suunniteltu Hämeenkyrön ohitustie ja olemassaolevan Tampere-Parkano-Seinäjoki –raideyhteyden parantaminen ovat askelia siihen suuntaan, että HHT-kasvukäytävä voidaan ulottaa Parkanoon saakka.

 

Seinäjoella asuneena ja ”henkisen Jussi-paidan” yhä edelleen omistavana ehdotan, että HHT-kasvukäytävä ulotetaan tässä vaiheessa jo Seinäjoelle saakka, jolloin se voitaisiin lyhentää muotoon HHTS-kasvukäytävä!

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakanen lanseerasi käsitteen…

 

…kokonaisturvallisuus!

 

Aihe sopii Hakaselle hyvin, sillä entisenä Puolustusvoimien palkollisena ja juuri Maanpuolustuskurssin käyneenä hän hallitsee maamme kokonaisturvallisuuteen liittyvät asiat perusteellisesti.

 

 

Hakanen kiitteli hallituksen toimintaa sote- sekä itsehallintoalueiden tiimoilta tekemästä työstä ja totesi, että kyseessä on vahva kansanvaltainen uudistus.

 

 

”Vahva itsehallinto on kansanvaltaa parhaimmillaan” summasi kansanedustaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen pahoitteli, että Suomen EU:lta saama erillistuki elintarvikeketjun alkutuotannon vaikeuksiin jäi ainoastaan 9 miljoonaan euroon.  Kun EU-pottiin lisätään kansallinen panos eli 20 M€, niin jaettavaa on yhteensä 29 M€.

 

 

Summa on pieni ja se onkin nyt tarkoitus jakaa

 

• maidontuotatotiloille
• sikatiloille
• velkaisille tiloille ja
• investoineille tiloille

 

Pieni kokonaissumma merkitsee, että tuesta yksittäinen tila saa vain pienen korvauksen niistä ongelmista, joita esim. Venäjänkaupan tyrehtyminen merkitsee.

 

 

Kansanedustaja Hakanen vetää Keskustan normienpurkutalkoissa työryhmää, joka keskittyy maa- ja metsätalouden normien purkamista.

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puolestaan koordinoi Keskustan normienpurkutalkoita ja Valtioneuvoston tasolla normienpurku on ministeri Anne Bernerin vastuulla.

 

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti…

 

 

…antoi tunnustusta pääministeri Juha Sipilälle, joka veti hyvään lopputulokseen päätyneet sote-neuvottelut.

 

 

Pirttilahti totesi – taisi mainita erään puolueen nimeltäkin - , että sote-neuvottelujen vetäminen oli hyvä oppitunti muillekin puolueille.

 

 

Talousvaliokunnan jäsenenä vireillään oleva hankintalain uudistaminen on Pirttilahden mielestä uudistus, joka tuo mahdollisuuksia mm. pienille ja keskisuurille yrityksille.

 

 

Biotaloudesta Pirttilahti muistutti, että Suomeen tuodaan ulkomaista energiaa vuodessa 8 miljardin arvosta ja siinä pitää saada kehitys muuttumaan, jotta kotimaisen energian osuus saadaan kasvuun.

 

 

Raiteet on pidettävä lämpiminä kilpailutukseen saakka oli Pirttilahden viesti niille, jotka pyrkivät lopettamaan maakunnista junavuorot!

 

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä Pirttilahti painotti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä – puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä ajankohtaisen pakolaiskysymyksen kunniakas hoitaminen ovat ajankohtaisia asioita tällä saralla.

 

 

Kiitän Mikko Alataloa, Pertti Hakasta sekä Arto Pirttilahtea mielenkiintoisista ja valaisevista esityksistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Matti Vanhanen: Keskustan vaalivoiton merkitys on korostunut viime päivinä!

Sunnuntai 15.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti piirikokouksensa eilen Parkanossa.

 

 

 

 

 

 

 

”Omien” kansanedustajiemme lisäksi paikalla oli Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen (oikealla).

 

 

 

 

 

 

Matti Vanhanen totesi esityksensä aluksi tämän juttuni otsikossa toteamani eli sen, että vasta nyt huomataan viime eduskuntavaaleissa Keskustan saaman vaalivoiton merkitys.

Vanhanen tarkoitti, että viime aikojen myllerrykset maailmalla ja Suomen yhä heikkenevä taloustilanne vaativat sellaista valtiojohdon jämäkkyyttä, johon ainoastaan Keskusta pystyy.

 

 

 

 

 

 

”Helpot säästöt on tehty” ja ”Säästöt tulevat jatkumaan koko vaalikauden” olivat Matti Vanhasen toteamuksia.

 

 

 

 

 

 

 

Entinen pääministeri kysyi, että pystyvätkö järjestöt sopimaan riittävistä toimenpiteistä vai joudutaanko turvautumaan valtiovallan toimenpiteisiin.

 

 

 

 

 

 

Sote-ratkaisusta Matti Vanhanen muistutti, että sen myötä joka neljäs julkisen puolen euroista siirretään itsehallintoalueille.

 

************

 

On paikallaan muistaa, kun puhutaan 18:sta itsehallintoalueesta, että niitä on todellisuudessa 19; manner-Suomessa 18 itsehallintoaluetta ja sen lisäksi yksi itsehallintoalue Ahvenanmaalla.

 

 

Vanhanen painotti, että itsehallintoalueet piti luoda nyt.  Itsehallintoalueiden luominen on ollut Keskustan pitkäaikainen tavoite ja nyt siihen päästiin!

 

 

Kiitokset Vanhaselle esityksestä, johon pystyy vain henkilö, joka omaa sellaisen kokemuksen kuin Matti Vanhanen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tanssipaikka, Kansanhuolto, Säästöpankki, kansalaiskoulu ja paljon muuta

Lauantai 14.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että ehkä joskus muistelisin Viljakkalan Seurantaloon eli Viljakkalan Maamiesseurantaloon liittyviä muistoja ja se hetki on jo tänään.

 

 

Viljakkalan Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka 1930- ja aina 1950-luvulle saakka.

 

 

Olen tutkaillut sukuni synkkiä tapahtumia 1930-luvulta Turun Maakunta-arkistossa Ikaalisten käräjäoikeuden päätöksistä ja sieltä olen todennut, että Viljakkalan Maamiesseuratalo on ollut ”suosittu” paikka, josta on monia käräjäoikeuden päätöksiä.

 

 

Tavallisin oikeusjuttu on, kun maamiesseurantalolla on ollut tappelunnujakoita, mutta vieläkin yleisempi aihe oikeusjutuille on ollut ”alkoholin luvaton hallussapito huvipaikalla”.

 

Miehet ovat tuoneet omia pullojaan tansseihin, piilottaneet ne huvipaikan takana olleisiin halkopinoihin, käyneet niistä illan aikana naukkailemassa ja jääneet kiinni naukkailemisistaan! Häkkihän siitä on heilahtanut sakkojen muodossa!

 

 

 

 

 

Niiltä ajoilta periytyy, että Seurojentalolla on yhä edelleen putka!  Toki putka on nykyisin vain muisto menneiltä ajoilta, mutta nähtävyys se edelleen on.

 

********************

 

Viljakkalan Kansanhuolto toimi Maamiesseurantalolla ja sieltä viljakkalalaiset saivat osokorttinsa.

 

 

Muistan, kun Viljakkalan Säästöpankki toimi Maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

 

 

Pankinjohtajan huoneen kynnyksellä on yhä edelleen nähtävissä kuluneet saappaanjäljet, jossa lainaa pyytämään tulleet asiakkaat odottivat pankinjohtajan puheille pääsemistä – tässä olen mallina ”kenkäjalkaisena” noissa jalanjäljissä!

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana oli tuolloin Arvo Monkala – josta minulla ei ole muistikuvaa.

 

 

 

 

 

 

Monkalan seuraaja oli Hugo Salvas, josta minullakin jo on muistikuvia – oikeastaan kyse on tuoksumuistikuvasta, sillä Salvas poltti sikaareja ja hieno sikaarintuoksu leijaili säästöpankin yleisötiloissakin!

 

 

 

*******************

 

 

Omakohtainen kokemus Viljakkalan Maamiesseuratalosta on vuodelta 1960, jolloin sain suorittaa kansalaiskoulun maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

 

 

Poikien käsityöluokkana oli maamiesseuratalon sali, jossa tässä kuvassa on menossa myyjäiset.

 

 

 

 

 

 

Pölyisessä puutyöluokassa oli jo silloin tämä Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” –maalauksen kopio, joka yhä edelleen on samalla paikalla.

 

 

 

Seurantalon remontin eräs rahankeräyskeino oli se, että talon tuoleja kunnostettiin talkoovoimin ja niitä ”myytiin” siten, että antamalla lahjoituksen sai itselleen hopealaatalla nimikoidun tuolin – osallistuin aikoinaan kampanjaan ja nyt minulla sekä Rouvalla on salissa oma yhteinen nimikoitu tuoli!

Tuoleja on salissa niin paljon, että en ole milloinkaan osunut "omalle tuolilleni" mutta olen vakuuttunut sen olevan tuolien joukossa!

 

 

Kiitokset sille harvalukuisalle talkoojoukolle, joka on saanut Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – heidän työnsä jatkuu, sillä tiedän, että tavoitteena on saada taloon maalämpö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo on mukana jokaisen viljakkalalaisen elämässä

Perjantai 13.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo eli entinen Viljakkalan Maamiesseurantalo on ollut mukana jokaisen paikkakuntalaisen elämässä ja on hienoa, että se on sitä myös tänä päivänä.

 

 

 

 

 

 

Seurojentalon omistajana on vuodesta 2008 alkaen ollut Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, jonka muodostavat seuraavat yhdistykset:

 

• Viljakkalan Haveri
• Inkulan Holvisiltayhdistys
• Karhe-Seura
• Kyläyhdistys Vilkku
• MTK-Viljakkala
• Pikku-Pispalalaiset
• Teatteriyhdistys Wimma
• Viljakkalan kirkkoveneyhdistys
• Viljakkalan Marttayhdistys
• Viljakkalan Naisvoimistelijat
• Viljakkalan puolesta VIPU
• Viljakkalan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys

 

 

 

 

 

 

Talossa on kunniapaikalla Viljakkalan vaakuna…

 

 

 

 

 

 

…ja Viljakkalan Maamiesseuran logo.

 

 

 

 

 

 

Näyttämön taustalla on koivumaisema, joka on vast´ikään restauroitu.

 

 

Viljakkalan Seurojentalon tontti on Ylöjärven kaupungin omistuksessa, mutta tonttivuokra on enintään kohtuullinen, sillä vuokra on 1,00 €/vuosi!

 

 

Viljakkalan Seurojentalon historiaan kuuluu kattavasti tapahtumia, jotka koskettavat jokaista viljakkalalaista ja se on ollut tärkeä paikka myös monille naapurikuntalaisille.

 

 

 

Ehkä joskus palaan niihin omakohtaisiin muistoihin, jotka liittyvät nykyiseen Viljakkalan Seurojentaloon!  Saatan kertoa myös sellaisista jutuista joihin en ole henkilökohtaisesti osallistunut, mutta joista olen kuullut tai lukenut vaikkapa Ikaalisten kihlakunnan käräjäoikeuden pöytäkirjoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljelijän tuntipalkka oli viime vuonna 60 senttiä ja tänä vuonna se tulee olemaan vähemmän!

Torstai 12.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen julkaisemat ennakkotiedot kertovat, että viljelijöiden keskituntipalkka viime vuonna oli 60 senttiä.

Viljelijän työpalkka saadaan, kun yrittäjätulosta vähennetään oman ja vieraan pääoman korkovaatimus.

Yrittäjätuloksi lasketaan tuotteista markkinoilta saatu hinta sekä tuet.

Oman pääoman korkovaatimus on 4,7 %.

Viljelijät tekivät viime vuonna keskimäärin 2.000 työtuntia.

Huolestuttavaa, joskin esimerkiksi minun tiedostamaani oli, että osa maatiloista ei viime vuonna saanut yrittäjätuloa lainkaan - Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan maatiloista 36 prosenttia ei saanut viime vuonna yrittäjätuloa lainkaan.

****************

 

Luonnonvarakeskuksen raporttiaineistoon kuuluu "käppyrästö", josta selviää yrittäjätulon kehittyminen tuotantosuunnittain vuodesta 2000 alkaen.

Käyrästöltä selviää, että viljatiloilla yrittäjätuloa on koko ajan saatu vähiten.

Sikatilojen heikko taloustilanne ja se, että tilanne romahti vuonna 2013 tulee todistetuksi tätä käyrästöä tutkimalla.

Muistutan vielä kerran, että käsitteestä "Yrittäjätulo" pitää vähentää oman ja vieraan pääoman korkovaatimus, jotta päästää "Viljelijän työpalkkaan".

Tilanne on suomalaisen maataloustuotannon kannalta hälyyttävä, sillä tässä esitetyissä luvuissa ja käyrästöissä ei ole vielä lainkaan huomioitu esim. sitä vakavaa ongelmaa, jonka S-ryhmän aloittama "halpuuttaminen" on aiheuttanut ja aiheuttaa viljelijän palkkaan.

-Esko Erkkilä-