Myös Aleksandr Sergejevits Puskinilla on patsas Petroskoissa

Tiistai 23.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan juttujani kertomalla Petroskoissa patsaskävelylläni 5.7.2019 tapaamastani Puškinin patsaasta.

 

 

 

 

 

Aleksandr Sergejevitš Puškin (1799 – 1837) oli venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen kultakauden synnyttäjänä – paljon sanottu!

 

 

 

 

 

Puškinin tuotanto on varsin monipuolista: kuuluisimpien romaanien Jevgeni Oneginin, Patarouvan ja Kapteenin tyttären lisäksi hän on kirjoittanut mm. tragedian Boris Godunov, näytelmiä ja satuja.

 

 

 

 

 

Puskinin patsas tai venäläisittäin monumentti sijaitsee Petroskoissa osoitteessa Pushkinskaya 5, mutta erityistä syytä Puskinin patsaan sijoittumiseen Petroskoihin en tunne.  Toivottavasti saan juttuni kommenttikenttään lisätietoja asiasta!

 

 

 

Puskin kuoli varsin nuorena ja hänen kuolinsyynsä oli kaksintaistelussa saamansa vammat.

 

 

On hyvä muistaa, että päättyyhän myös kirjailijan pääteos Jevgeni Onegin traagiseen kaksintaisteluun.

 

 

Jos ketä kiinnostaa Puskinin viimeiseksi jäänyt kaksintaistelunsa, tarkka kertomus siitä löytyy, jos googlaa ” Aleksandr Puskin – Hannu Mäkelä”.

 

-Esko Erkkilä-

Juri Andropovin patsas Petroskoissa tuo amatööritutkijalle mieleen ja tietoisuuteen uusia näköaloja Andropovin toiminnasta

Maanantai 22.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapaan ulkomaanmatkoillani liikuskella kohdepaikkakunnalla ja tutkailla sellaisia lähihistoriaan liittyviä seikkoja, joista minulla itsellänikin on jonkinmoinen muistikuva.

 

 

Tässä mielessä tein yksityisen ja yksinäisen patsaskävelyn myös Petroskoissa 6.7.2019, kun Kyröläismatkallamme yövyimme Petroskoissa.

 

 

Löysin helposti kadun nimeltään Andropova ja päätin tarkemmin tutustua kadunvarren kohteisiin.

 

 

 

 

 

En pettynytkään, sillä löysinkin helposti Neuvostoliiton lyhytaikaisen NKP:n pääsihteerin Juri Andropovin (1914 – 1984) patsaan.

 

 

Andropov ehti olla Neuvostoliiton ykkösmies vain 15 kuukautta, mutta sitä ennen hän keräsi meriittinsä mm. KGB:n johtajana 1967–1982 ja politbyroon jäsen hän oli vuodesta 1973.

 

 

 

 

Ainakin minulle jäi Andropovin pääsihteeriajasta ”nallekarhumainen” olemus, mutta se saattoi olla hänen hiipivän sairautensa ilmentymä.

 

***

 

Muistan hämärästi Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja sen, kun Neuvostoliitto päätti kansannousun verisesti.

 

 

Juri Andropov oli Neuvostoliiton suurlähettiläs Budapestissä, kun unkarilaiset nousivat vastustamaan neuvostokomentoa.

 

 

********************

 

 

Löysin pari aikalaiskommenttia netin syövereistä Juri Andropovista, kun Neuvostoliitto verisesti pysäytti Unkarin kansannousun:

 

 

***

 

György Heltai, Imre Nagyn hallituksen apulaisulkoministeri, sanoi:

 

"Älykkyys ja itsehillintä olivat Andropovin tärkeimmät tunnuspiirteet. Tämä mies oli varmuudella parhaiten tietoinen päätöksistä, keitä ja kuinka monia ihmisiä teloitettaisiin. Olen varma, että hänellä oli absoluuttinen valta kansannousuun osallistuneiden rankaisemisessa. Niinpä terrorin ajanjakso Unkarissa oli Juri Andropovin terrorin ajanjakso. Se yhdistyy hänen nimeensä ikuisesti."

 

 

Kenraalimajuri Béla Király, kansallisen turvallisuuden neuvoston entinen puhemies ja Unkarin kansalliskaartin komentaja

 

"25 vuotta on kulunut, mutta muistan edelleen Andropovin valheellisen hymyn, hänen kylmät harmaansiniset silmänsä, joissa ilmeisesti oli hypnoottista voimaa. Ne olivat inkvisiittorin silmät: Niistä ymmärsi heti, että hän saattoi joko hymyillä sinulle tai tuhota sinut. Hän oli mies, joka täydellisesti ymmärsi, mitä todellisuudessa tapahtui. Mutta silti viimeiseen hetkeen asti hän teeskenteli, minulle, pääministerille ja muille, että kaikki oli kunnossa, kuten tavallisesti. Jopa merirosvot nostavat sentään salkoon mustan lipun ennen kuin hyökkäävät laivaan. Andropov sen sijaan oli todellinen kyynikko. Unkarilaisille Andropov on sen terrorin symboli, joka seurasi neuvostomiehitystä. Hän syöksi Unkarin hautausmaan hiljaisuuteen. Hän karkotti tuhansia unkarilaisia Venäjälle ja teloitti satoja puolustuskyvyttömiä nuoria."

 

 

Se siitä nallekarhumaisuudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pientä leikittelyä Sergei Kirovin patsaan kustannuksella Petroskoissa

Lauantai 20.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sergei Kirov (1888 – 1934) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen.

 

Kirov oli Stalinin läheinen apuri ja myötäjuoksija valtataistelussa vanhoja bolševikkeja, eli Leninin kannattajia, vastaan.  Vuonna 1926 hän sai palkkiona Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai niitä peräti 292!

 

Eräs kommunistisen puolueen jäsen ampui Kirovin vuonna 1934 ja historiantutkijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että ampumiskäskyn takana oli itse Josef Stalin – käskytyksestä ei ole kuitenkaan löydetty pitäviä todisteita.

 

 

 

 

 

Stalin halusi hyödyntää Kirovin maineen ja hänelle on pystytetty useita patsaita eri puolille entisen Neuvostoliiton aluetta ja yksi näistä patsaista sijaitsee Petroskoissa. Petroskoissa sijaitseva Kirovin patsas paljastettiin kaksi vuotta Kirovin murhan jälkeen eli vuonna 1936.

 

 

 

 

 

Suomalaiset huputtivat Kirovin patsaan Äänislinnan eli Petroskoin valtausparaatin ajaksi lokakuussa 1941.

 

 

 

 

 

Suomalainen Itä-Karjalan sotilashallinto purki ja varastoi patsaan vuonna 1942 – tuo patsas on nyt esillä Karhumäessä, joten kuvissani näkyvä patsas on kopio alkuperäisestä Petroskoissa paljastetusta Kirovin patsaasta.

 

 

*********************

 

 

Kirjoitan tämän juttuni otsikossa ”Pientä leikittelyä…”.  Mitä se merkitsee?

 

 

Kerron seuraavassa, mitä tarkoitan:

 

***

 

Yövyimme Petroskoissa kaksi yötä ja kerroin aamulla muille Kyröläismatkan osanottajille, että kävin edellisiltana kuvaamassa mm. Kirovin patsaan.

 

Eräs matkalaisistamme kysyi, että otitko kuvan siitä kohdasta, josta näkee Kirovin pippelin?

 

Kerroin, että en nähnyt Kirovin pippeliä ja silloin asioista perillä matkakumppanini totesi, että tietystä kohdasta katseltuna Kirovin oikean käden etusormi näyttää siltä kuin Kirovilla olisi esillä lepoasennossa oleva pippeli!

 

Tuo tieto oli minulle täysin uutta ja se merkitsi, että melkein siitä paikasta lähdin uudestaan tapaamaan Kirovia ja tosiaankin…

 

 

 

 

…Kirovin oikean käden etusormi osoittaa maata kohti ja…

 

 

 

 

 

 

 

Aina sitä matkatessa viisastuu ja kokee uutta - joskus myös täyttä hömppää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

He vaan jaksavat fundeerata!

Perjantai 19.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapaan pitää Petroskoissa käydessäni Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsaalla käymistä ykköskohteenani ja niin myös kun sain vierailla Petroskoissa 5.7.2019.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Patsas sijaitsee Kirovin aukion laidalla ja siinä Karl Marx sekä Fridrikh Engels keskustelevat sosialismiin liittyvistä asioista.

 

 

Marx (5.5.1818 – 14.3.1883) ja Engels (28.11.1820 – 5.8.1895) toimivat yhteistyössä kommunistisen teorian luomisessa. Yhdessä he julkaisivat Kommunistisen manifestin 1848. Engels toimitti kaksi osaa Pääomaa Marxin kuoleman jälkeen.

 

 

En tunne Kommunistista manifestia ja en pidä sen tuntemista tärkeänäkään, sillä mielestäni kommunismi ei vie yhteiskuntaamme eteenpäin.

 

 

Vaikka en tunnekaan kommunismia omakseni, siitä huolimatta arvostan sitä patsasta, jossa nuo veijarit Petroskoin keskustassa fundeeraavat maailman asioita.

 

 

-Esko Erkkilä-

Murheen risti ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereskova

Keskiviikko 17.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen todellinen käyntikohde oli Lemetin motissa sijaitseva Murheen risti.

 

 

 

 

 

Murheen risti on Impilahdessa vuonna 2000 paljastettu veistos, joka on omistettu 1939 – 1940 käydyn Talvisodan molempien osapuolten sotilaiden muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Veistoksessa on kuvattuna suomalaiset ja venäläiset äitihahmot, jotka syleilevät toisiaan ristin eri puolilla.

 

 

Suomen puolelta valtiovallan edustajana veistoksen paljastamistilaisuudessa oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

 

 

 

 

 

Murheen ristiä kutsutaan myös Surun ristiksi ja sen lisäksi sillä on kolmaskin nimi eli ”Kaksi äitiä”!

 

 

 

 

 

Murheen risti sijaitsee Impilahden Korinojalla ja sen välittömässä läheisyydessä on vielä nytkin taistelukaivantoja, joihin neuvostoliittolaiset joukot kaivoivat panssarivaunuilleen kuoppia, joista ne pystyivät suojassa ampumaan heidät motittaneita suomalaisjoukkoja.

 

 

Kuvassa olen eräässä neuvostopanssarille kaivetussa kuopassa ja markkeeraan käsilläni sitä, kun neuvospanssari ampuu suomalaisia – kuvan otti pyynnöstäni kamerallani Kyröläismatkamme johtaja kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

 

Murheen risti kuuluu Lemetin motin alueeseen, jolle alueelle suomalaiset pystyivät suuren saarrostuksen jälkeen motittamaan merkittävän neuvostojoukon tammikuussa 1940.

 

 

Motti laukesi vasta helmikuun lopussa vuonna 1940.  Mottiin joutuneet neuvostojoukot olivat hyvin tulivoimaisia, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto korkein johto eli prikaatinkomentajat (kenraalimajurit) Kondrašev ja Kondratjev.

 

 

Lemetin motissa kaatui myös maailman ensimmäisen naiskosmonautti Valentina Treskovan isä Vladimir Aksjonovitš Tereškov, joka palveli puna-armeijassa panssarivaunun vaunumiehenä.

 

 

Valentina sai tietää vasta vuonna 1988 isänsä kuolinpaikan Gorbatshovin aloittaman avoimuuspolitiikan johdosta ja lienee hänen aikaansaannoksensa, että Murheen ristin lähimaastossa on Valentina Treskovan isällä vaatimaton hautakivi.

 

 

Valentinalla oli kosmonauttiuransa alussa vaikeuksia, sillä häntä pidettiin ”petturin tyttärenä”, kun isänsä kaatui Suomea vastaa käydyssä Talvisodassa.

 

 

Olen muutaman kerran poikennut Vladimir Treskov´n hautakiven luona, mutta nyt alueella on tehty mittavia tienrakennushankkeita ja en varmaan enää osaisi paikalle.

 

 

 

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Treskova yleni puna-armeijassa kenraalimajuriksi ja kerrotaan, että Voiton päivänä hän aina lensi puna-armeijan helikopterilla nykyisen Murheen ristin lähimaastoon ja vei kukat isänsä hautakivelle.  Hiekka ja männynkävyt saivat kuvassa näkyvällä alueella kyytiä, kun Valentina saapui muistelemaan isäänsä!

 

 

 

 

 

Murheen ristiltä on Sortavalaan matkaa 58 kilometriä, Petroskoihin 185 kilometriä ja Suojärvelle 83 kilometriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Liikkuvat metsämarketit ovat tervetullut lisä Karjalan alueella liikkuville turisteille

Tiistai 16.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain olla jälleen kerran mukana Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla.  Matkamme suuntautui Karjalan taistelupaikoille, joilla hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset miehet puolustivat maamme itsenäisyyttä Talvi- sekä Jatkosodassa.

 

 

Nyt oli kyseessä jo ainakin viidestoista peräkkäisinä vuosina toteutettu Kyröläismatka ja matkamme oli tavallaan ”muistelumatka”, sillä ensimmäinen Kyröläismatka suuntautui samoille alueille kuin nyt tekemämme.

 

 

Oli jo kolmas vuosi, jolloin olen ollut ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

*********************

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia paikallisia yrittäjiä, jotka seuraavat suomalaisten matkanjärjestäjien busseja ja tarjoavat monipuolisia palveluitaan Karjalan alueella liikkuville turisteille.

 

 

Metsämarkettien toiminta on keskittynyt Karjalan Kannaksen alueelle.

 

 

Aikoinaan metsämarkettien keskinäinen kilpailu oli kovaa, sillä muistan ajan, jolloin suomalaisbussin eteen muodostui kuudenkin metsämarketin armaada, kun bussi pysähtyi jonnekin taistelupaikalle tutustumaan maastoon.

 

 

 

Sittemmin metsämarket-toiminta on järkevöitynyt siten, että kutakin suomalaista matkanjärjestäjän bussia seuraa vain yksi metsämarket-yrittäjä - on siis suoritettu markkinajako eri yrittäjien kesken.

 

 

 

Heinäkuisen Venäjän-matkamme operaattorina oli Vihdin Liikenne/VL-matkat ja sen nimikkometsämarkettina toimii minullekin vuosien saatossa tutuksi tullut Kosti eli Konsta.

 

 

 

 

 

 

 

Konstan pakettiautossa oli jälleen kerran hyvä valikoima laadukkaita alkoholijuomia, karttoja sekä mm. Markus Lehtipuun kirjottamaa ”Karjala – suomalainen matkaopas” –kirjaa!

 

 

Konstalle saattoi ostoksensa maksaa joko ruplilla tai euroilla ja valuuttakurssi oli täysin oikea eli yhdellä eurolla sai 70 ruplaa.

 

******************

 

 

Metsämarket-yrittäjät ovat suuri apu suomalaisille matkanjärjestäjille, sillä tarvittaessa he hommaavat etukäteen vaikkapa retkikahvitarvikkeet, jotta suomalaisbussien pysähtymishetket pystytään toimittamaan nopeasti, järkevästi ja kustannustehokkaasti.

 

 

 

******************

 

 

Arvostan venäläistä Baltica-olutta myös sen jälkeenkin, kun kyseinen venäläispanimo joutui tanskalaisomistukseen.

 

 

Olen oppinut tuntemaan metsämarket-toiminnan ja pyysin bussikuljettajaamme varaamaan minulle kutistekalvopakkauksen verran Baltic 7 –olutta ja niin myös tapahtui sopivassa pysähdyspaikassamme.

 

 

 

 

 

Kahdenkymmenenneljän purkin Baltica 7 –kutistekalvopakkaus maksoi 20 euroa ja hinta on mielestäni kohtuullinen, sillä olutpurkki on kooltaan 0,45 litraa.

 

 

Baltika-oluita on saatavana ainakin seuraavina vahvuuksina:

• Baltika 0: Alkoholiton olut (0,5%)
• Baltika 2: Pale-lager(4,7%)
• Baltika 3: Keskiolut (4,8%)
• Baltika 4: Tumma keskiolut (5,6%)
• Baltika 6: Porter-olut (7,0%)
• Baltika 7: Tavallinen keskiolut (5,4%)
• Baltika 8: Sitruunanmakuinen olut (5,0%)
• Baltika 9: Vahva olut (8,0%)

 

 

 

Arvostan Karjalan Kannaksella toimivia metsämarketetteja, sillä ne antavat suomalaismatkaajille lisää aikaa tutustua alueen nähtävyyksiin sen sijaan, että joutuisimme notkumaan venäläisten markettien asiakasjonoissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Läskelästä proomulasti sahatavaraa Pietarin kautta Koivistolle!

Lauantai 13.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme pysähdyimme Harlun Läskelässä, jossa Suomen aikana toimi tuloksekas puujalostustehdas.

Tuon tehtaan näkeminen tuo aina mieleeni vuonna 1915 syntyneen anoppini tosikertomuksen, kun hän pääsi mukaan isänsä matkalle Läskelästä eli Laatokan pohjoisreunalta yli Laatokan ja Pietarin kautta aina Koivistolle saakka.

*******************

Tässä Läskelän koski kamerani tallentamana 5.7.2019.

Läskelään toi elinvoimaa Jänisjärvestä Laatokkaan virtaava Jänisjoki, jonka voimallinen koski oli keskeinen voimatekijä Läskelän hyvinvoinnille.

****************

Mutta siihen anoppini vuonna 1927 kokemaan:

Vuonna 1915 syntynyt anoppini kertoi vuonna 1927 tapahtuneesta matkastaan Harlun Läskelästä Pietarin kautta Koivistolle seuraavaa:

 

 

Salmin Mantsinsaarella asunut anoppini isä toimi talvet kraatarina Salmissa ja kesät puolestaan Laatokalla proomujen lautturina.

 

 

Vuonna 1927 anoppini isä oli ottanut Raisa-tyttärensä – tulevan anoppini – mukaansa, kun hän proomunkuljettajana vei Harlun Läskelästä proomukuormallisen lankkuja Laatokan yli ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle Koivistolle, jossa lankut lastattiin valtamerilaivaan, joka vei lankkulastin Englantiin.

 

 

Mukana proomun vetoaluksessa oli myös anoppini äiti, joka huolehti matkan aikana perheen ruokahuollosta.

 

 

Laatokan ylittäminen onnistui vaikeuksitta, mutta Nevan yläjuoksulla joutuivat odottamaan, jotta Pietarin kohdalla ehdittiin avaamaan Nevan sillat, sillä ilman siltojen avaamista retkue ei olisi päässyt Suomenlahdelle.

 

 

Anoppini kertoi, että Pietarin valot olivat siltojen avautumista odotellessa hieno näky.

 

 

Laatokan ja Suomenlahden korkeusero on vain nelisen metriä, joten ”hiljaa virtaa Neva”!

 

 

Kaksitoistavuotias Raisa Ahven, avioliiton myötä Raisa Jääskä, sai menomatkasta tarpeekseen ja hän suorittikin paluumatkan Salmiin yksikseen rautateitse Elisevaaran kautta – melkoinen suoritus 12 – vuotiaalta tytöltä!

 

 

Salmista Raisalla oli kävelymatkaa kotiinsa Mantsinsaaren Työmpäisiin yli kaksikymmentä kilometriä ja matkalla piti lossilla ylittää Laatokan yli Pöllästä Mantsiin n. seitsemänsataa metriä leveä vesitie.

 

 

Väinö Linnan Tuntematon sotilas – kirjassa esitetty vesistönylitys perustuu muuten Mantsinsaaren ja Pöllän välisen vesistön ylitykseen.

-Esko Erkkilä-

"Laatokka on seitsemän meren järvi!"

Perjantai 12.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden vuosien, jopa vuosikymmenten aikana saanut tutustua Laatokkaan, sillä muutaman kerran Laatokan kiertäneenä ja moniaita kertoja sen rantoja kolunneena uskallan todeta, että otsikkoteema pitää paikkansa.

 

 

Kyröläismatkallamme heinäkuun alussa tutustuimme taas kerran Laatokkaan ja menomatkalla Sortavalasta Pitkärantaa kohti Laatokan Kirjavalahteen.

 

 

Sortavalasta kohti Pitkärantaa kuljettaessa Kirjavalahti on koko ajan polveilevan tien oikealla puolella ja näkymät ovat niille todella mahtavat, jotka istuvat bussissa menosuunnassa oikealla puolella.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia bussin ikkunan läpi kuvattuina Kirjavalahdesta (harmittelen, että matalalla roikkuvat puhelin- ja sähköjohdot häiritsevät kuvanautintoja):

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahden rannalla on eräs merkittävä kohde vielä nykyäänkin.  Olen aikoinaan saanut poiketa apteekkari Jääskeläisen huvilassa, kun se vielä oli avoinna kaikille kulkijoille.

 

 

Kuvani apteekkari Jääskeläisen huvilasta ei bussin ikkunasta kuvattuna onnistunut, mutta lainaan Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n verkkosivuilla olevaa selitystä Jääskeläisen huvilasta:

 

 

 

”Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa huvila oli Rannikkotykistörykmentti 13:sta sairastupana ja komentotoimiston työtilana. Nykyisin rakennuksessa toimii venäläisten taiteilijoiden (mm. muusikoiden) kesäkoti.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy"

Keskiviikko 10.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle Venäjälle 4. – 8.7.2019.

 

 

Kyröläismatkat saivat alkunsa, kun hämeenkyröläissyntyinen kenraali järjesti omistamansa Vihdin Liikenne Oy:n/VL-Matkat toimesta ensimmäisen sotahistoriamatkan hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille viisitoista vuotta sitten.  Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille, joista osa on Venäjän lisäksi suuntautunut Baltian maihin sekä Puolaan.

 

 

Otsikossa oleva lausahdus on tuttu monesta seikasta Venäjällä, mutta meidän matkallamme kaikki toimi ja kaikki järjestyi.

 

 

Kiertomatkamme pääkohteet olivat Sortavala, Petroskoi, Kizhin saari, Aunus, Rajakontu, Salmi, Sortavala uudestaan, Käkisalmi sekä Viipuri.

 

 

Sain matkalta paljon uutta aineistoa ja pyrin kertomaan matkastamme tarkemmin lähipäivinä.

 

 

 

*********************

 

 

 

Yövyimme matkallamme neljä yötä ja olimme kaikkiaan kolmessa eri hotellissa;

 

 

 

 

 

Sortavalassa Piipun Piha on majoitusolosuhteiltaan ja myös aamiais- sekä illallistarjoiluineen oikein kelvollinen hotelli. Olen aikaisemminkin yöpynyt Piipun Pihassa.

 

 

 

 

 

Petroskoissa yövyimme kaksi yötä laadukkaassa Hotelli Fregatissa. Majoitusolosuhteet Fregatissa ovat suorastaan huippulaadukkaat ja samaa on sanottava myös sen aamiais- sekä illallistarjonnasta. Toisena iltana ruokailimme Hotelli Pohjolan ravintolasalissa.

Olen yöpynyt monissa hotelleissa Petroskoissa, mutta Fregatissa ensimmäisen kerran vasta nyt.

 

 

 

 

 

Käkisalmessa ei hotellien osalta ole paljon valinnanvaraa, mutta Hotelli Korela täyttää kaikki vaatimattoman matkaajan toiveet - olen yöpynyt Korelassa useasti.

 

 

 

Hotellin ja ravintoloiden henkilökunnan palvelutahto on korkealla tasolla ja ymmärtäähän sen, sillä matkailijoiden viihtyminen on hotellien henkilökunnan kannalta tulevaisuudessa ainoa elinehto!

 

 

Uskallan suositella kaikkia käyttämiämme hotelleja muillekin Karjalan matkaajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Sulla ne paimennettavat vaihtuvat"!

Sunnuntai 7.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden kymmenkunnan vuoden aikana saanut aitiopaikalla seurata, että miten Suomessa ministereiden turvallisuuden vahtimistilanne on muuttunut.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun muutama vuosi sitten ympäristöministeri Paula Lehtomäki saapui Keskustan vapputilaisuuteen yksikseen kahta kättä heilutellen Kirjastotalo Metson edessä järjestämäämme tilaisuuteen juhlapuhujaksi.

 

 

Samoin muistan oikein hyvin, kun silloinen liikenneministeri Anu Vehviläinen saapui tavallisena kadun kulkijana erääseen tilaisuuteemme, jonka järjestimme Tampereen Hervannassa DUO-kauppakeskuksessa.

 

 

Tänä päivänä tuo ei olisi mahdollista!

 

 

Olen vuosien aikana tullut kättelytutuksi erään turvamiehen kanssa, jolla on keskeinen rooli Tampereella ja Tampereen lähiseuduilla tapahtuvissa ministerivierailuissa.

 

 

Kyseinen kaveri on aina läsnä, kun kuka tahansa ministeri vierailee Tampereella tai lähikunnissa.

 

 

Viimeksi kättelin häntä 1.7.20129 Hämeenkyrön kirjastolla, kun hän oli kahden paikallisen poliisi kanssa varmistamassa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin esiintymistä.

 

 

Totesin tuntemalleni turvamiehelle kätellessämme, että Sulla ne paimennettavat vaihtuvat – turvamies, jonka nimeä en tunne ja sitä minun ei tarvitse tunteakaan – vastasi, että tämä on mielenkiintoista!

 

 **************

 

”Tavallisilla” ministereillä on nähdäkseni autonkuljettajan lisäksi vain yksi paikallinen turvamies, mutta pääministerin turvallisuudesta maakuntavierailuilla huolehtii puolenkymmentä turvamiestä.

 

 

Ministereiden turvamiehiin on kokemukseni mukaan mahdollista saada inhimillinen kontakti, mutta pääministerin turvamiehet ovat työssään tunteettomia – näin pitää ollakin!

 

 

Joskus jollain kepu-risteilyllä olin samassa kerroksessa laivalla kuin pääministeri Sipilän turvamiehet ja silloin sain pienen häivähdyksen verran kontaktia pääministerin turvamiehiin.

 

 

Hallituksen jäsenten turvajärjestelyt ovat kokemukseni mukaan oikein mitoitetut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruusujen talvehdittaminen ulkosalla

Lauantai 6.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme ruusuvalikoima täydentyy käytännössä vain sillä äitienpäiväruusulla, jonka tapaan vuosittain hankkia vaimolleni äitienpäiväkukaksi.

 

 

 

 

 

Kokosin ”mökkiruusumme” yhteiskuvaan kesäkuun viimeisenä päivänä.

 

 

Ruusumme eivät silloin vielä olleet juhlakunnossa, sillä monien kohdalla oli menossa vasta nuppuvaihe.

 

 

Mutta piti kertoa ruusujen talvehdittamisesta meillä!

 

 

Meillä ruusut talvehtivat lehtikasassa nurmikolla.

 

 

Tapaamme syksyisin lehtipuhaltimen avulla puhaltaa nurmikot puhtaaksi lehdistä.

 

 

Valtaosan lehdistä kuljetamme valkosipulimaan vierelle, jossa ne saavat odottaa kevättä ja sitä, että ne käytetään valkosipulimaan katteeksi.

 

 

Teemme osasta lehdistä muutaman lehtikasan nurmikolle ja laitamme ruusut talvehtimaan lehtikasaan.

 

 

On huolehdittava, että ämpärit joissa ruusut ovat, tulee aseteltua ”alamäkeen” jotta syksyinen sade tai sulava lumi eivät pääse ruusuämpäriin.

 

 

On luonnollista, että lehtien eristävä vaikutus ei estä ruusuämpärin jäätymistä, mutta se ei näytä ruusuja haittaavan!

 

 

Ruusuämpärit otetaan päivänvaloon joskus huhtikuun loppupuolella ja sen jälkeen ruusut leikataan siisteiksi, jotta ne voivat aloittaa jälleen kerran uuden vuosikertaelämän.

 

 

Helppoa kuin heinänteko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olipa hieno näyttelypäivä!

Torstai 4.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen osallistunut näytteilleasettajan roolissa lukemattomiin maatalousnäyttelyihin vuodesta 1971 alkaen, mutta eilinen vierailuni Okra 2019 – näyttelyssä oli yliveto.

 

 

Okra on hienosti toteutettu näyttely ja avajaispäiväänsä se oli koonut merkittävän joukon maa- ja metsätalouden, politiikan, agribisneksen, ruokaturvallisuuden ja monen muun lohkon keskeisiä toimijoita Oripään lentokentälle.

 

 

Uskallan todeta, että myös minä olin ”kuin kala vedessä”, kun sain tavata henkilöitä, joiden kanssa olen saanut menneitten vuosien aikana tehdä yhteistoimintaa ja monien kanssa saan tehdä yhteistoimintaa myös nyt ja jatkossa.

 

 

Pieni kuvakimara kertokoot:

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on hyvä esiintyjä ja hän pitikin voimallisen ja tulevaisuudenuskoa kasvattavan näyttelyn avajaispuheenvuoron.

Elinkeinoministeri Katri Kulmunin ja Olavi Ala-Nissilän sain kamerani linssiin Keskustan osastolla.

Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki (vasemmalla) ja MTK-Lounais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki.

Näyttelyn johtaja Jukka Isotalo ja Sirkka Isotalo omistavat maamme suurimman kanalan ja oli mukava todistaa, kun he keskustelivat ministeri Lepän kanssa.

Tässä MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on Isotalojen seurassa.

Työelämäni aikana Husu-Kallion "pääjohtaman" Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa olin lähes päivittäin yhteydessä!

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen ja Olavi Ala-Nissilä tuntuivat löytäneen yhteistä juteltavaa!

MTK:n hallituksen jäsenen ja Karjalan Liitto ry:n puheenjohtajan Pertti Hakasen sekä Seija Hakasen tapasin myös näyttelykentällä.

Vielä löytyy Raisioltakin tukipylväitä, jota pystyvät pitämään yrityksen - myös minun nelikymmenvuotisen leipäpuun yhä edelleen hengissä; Marianne Leskinen ja Raimo Rantanen!

Hienoa nähdä tuo siilomerkki!

Hieno näyttelypäivä kerrassaan!

-Esko Erkkilä-

Ensi talvena ei tarvita petäjäistä ruisleipään!

Keskiviikko 3.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut viljakaupan piirissä vuoden 1994 myöhäissyksystä alkaen ja katson työelämäni aikana kuuluneeni siihen parinkymmenen henkilön joukkoon, jotka olivat EU-ajan alusta alkaen avainasemassa suomalaisessa viljakaupassa.

 

 

Rukiin kotimainen kulutus on kuluneiden runsaan parinkymmenen vuoden aikana pysynyt tasolla 100 miljoonaa kiloa per vuosi – vaihteluväli on ollut 95 – 105 miljoonaa kiloa vuosittain.

 

 

Nyt satoennusteen povaavat n. 135 miljoonan kilon satoa, joten ensi talvena ei ole tarvetta tuontirukiin eli petäjäisen käyttämiselle.

*******************

 

 

Pro Ruis yhdistys on vilja-alan merkittävä toimija ja sen tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa muun muassa kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin.

 

 

Tavoitteensa saavuttamiseksi Pro Ruis järjestää tänäkin vuonna Ruismestari –kisan, jossa viljelijöille suunnatussa ruiskilpailussa kilpaillaan vuoden 2019 puitavasta ruissadosta. Voittaja valitaan keskisadon, sadon laadun ja viljelykäytäntöjen perusteella.

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi osallistuu kisaa ja sain eilen olla mukana, kun Villen ruisala auditoitiin.

 

 

Auditoijana toimi Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollila, joka on minulle tuttu yhteistyökumppani jo vuosien takaa.

 

 

 

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi vasemmalla ja auditoija Antti Ollila vasemmalla.

 

 

 

 

 

On Villellä komeat ruiskasvustot, sillä 15 hehtaarin alalla, joka hänellä on ruista kasvamassa.

 

 

 

 

 

Kuuntelin pitkät tovit Villen ja Antti Ollilan – hänelläkin 100 hehtaaria viljalla Askolassa – keskusteluja ja totesin, että nykyaikainen rukiinviljely on maataloustieteen viimeisimpien tutkimustulosten soveltamista käytäntöön.

 

 

 

 

 

On levollista todeta, että Villen hoidossa kotitilani pellot ovat voimaperäisessä viljantuotannossa!

 

 

Villen voimaperäinen viljely on kunnianosoitus isälleni ja vaarilleni, jotka aikoinaan ovat raivanneet kotitilani pellot ja laittaneet ne hyvään kasvukuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Moi, kiva nähdä!"

Tiistai 2.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valtioneuvosto järjestää parhaillaan ministerien kirjastokiertuetta, jossa ministerit tapaavat eri puolilla Suomea kansalaisia kirjastoissa.

 

 

Kiitokset mainiosta ideasta!

 

 

 

 

 

Pirkanmaalla ministerien kirjastokiertue alkoi eilen Hämeenkyröstä, jonka kirjastossa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin tapasi kansalaisia.

 

 

Olin mukana Hämeenkyrössä, sillä en lähtenyt Tampereelle ratikkakaaoksen keskelle, jossa ministeri tapasi kansalaisia parisen tuntia Hämeemkyrön tilaisuuden jälkeen.

 

 

 

 

Hämeenkyrön tilaisuuteen minizterin virallisena vastaanottajana toimi kunnanjohtaja Antero Alenius, mutta minua lämmitti, kun kätellessämme ministeri totesi: ”Moi, kiva nähdä!”

 

 *******************

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana aikoinaan toimiessani olin järjestämässä lukuisia vaalitilaisuuksia ehdokkaille.

 

 

Tapanani oli pyytää Keskustan teltalle mikrofonin ääreen myös muiden puolueiden ehdokkaita ja muutaman kerran pyysin myös nykyistä liikenne- ja viestintäministeriä tuomaan tervehdyksensä toriyleisölle Keskustan äänentoistolaitteiden kautta.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun SDP:n Pia Viitasen ollessa ministerinä, pyysin myös häntä kertomaan tervehdyksensä toriyleisölle Keskustan mikrofonin kautta. Ministeri Viitanen totesi, että eipä olekaan koskaan aiemmin puhunut Keskustan tilaisuudessa!

 

 ********

 

 

 

Lämmitti, kun liikenne- ja viestintäministeri Marin totesi ajankohtaisista raidehankkeista, että päärata on "Koko Suomen raiteet" ja mainitsi hyötyjinä mm. Seinäjoen, Jyväskylän, Oulun sekä Satakunnan.

 

 

 

 

 

"Pääradan hyötysuhde on paras" - kannatan ministerin linjausta myös Tampereelta pohjoiseen, sillä rata on mökkitonttini naapuri. Aikoinaan on tehty metsiemme kohdalla niin laajat pakkolunastukset, että vaikka Viljakkalan Majajärven kohdalle rakennettaisiin kolmekin raidetta, niin uusia pakkolunastuksia ei kohdallani tarvita.

 

 

 

 

 

Kansanedustajista Hämeenkyrössä oli paikalla ainoastaan Arto Pirttilahti, joka käyttikin tilaisuudessa hyvän ja taustoittavan puheenvuoron.

 

 

Huomaatte, että ministeri osasi arvostaa Arto Pirttilahden puheenvuoroa!

 

 

 

 

 

Kiitokset myös Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Aleniukselle hyvästä kommenttipuheenvuorosta!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tuli mentyä Hämeenkyröön kuulemaan ministeri Marinin linjauksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalkahikeä vaiko kissankusta?

Maanantai 1.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Jo kauan sitten siirsin jostakin – en edes muista, että mistä – muutaman rohtovirmajuuriyksilön mökkitonttimme melkein kaukaisimpaan nurkkaukseen.

 

 

 

 

Rohtovirmajuuri voi siirräinnäispaikassaan hyvin ja pystyy taistelemaan jopa lupiineja vastaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinä tein virheen, kun siirsin yhden rohtovirmajuuriyksilön mökkitonttimme parhaimmalle paikalle, sen kulkuväylän viereen, joka menee mökkiverannalta laiturille.

 

 

Virheen sen vuoksi, että kirjallisuustiedon mukaan rohtovirmajuuri tuoksuu – oikeammin haisee – jalkahielle; minun mielestäni haju kylläkin muistuttaa kissankusta!

Nyt joudun aina uintireissulla haistelemaan jalkahikeä tai oikeammin kissankusta!

 

 *******************

 

Rohtovirmajuuri, latinankieliseltä nimeltään Valeriana officinalis, on rohdoskasvi, josta saadaan unilääke valeriaanaa.

 

 

Rohtovirmajuuren vaikuttavan aineen eli isovaleriaanahapon vaikutus ihmiselle on rauhoittava, mutta kissat ja erityisesti kollikissat se saa hurmoksen valtaan.

 

 

Kerrotaan, että kissojen kiima-aikana keväällä kollikissat saattavat piehtaroida rohtovirmajuurikasvustoissa ja jopa kaivella maasta kasvin juuria.

 

 

Taitaapa jo tänä vuonna parhaimmalla paikalla kasvava rohtovirmajuuri saada lähtöpassit, mutta tontilla sille kyllä löytyy kasvupaikka, sen lupaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat ovat paljon muutakin kuin pelkkä myynti- ja ostostapahtuma!

Sunnuntai 30.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan Viljakkalassa oli kuusi kansakoulupiiriä ja kuusi kansakoulua – Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Hepo-oja ja Heinälammi.

 

 

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 12 vuotta sitten, mutta jo sitä ennen koulujen määrä supistui kahteen eli nykyään kouluja on vain kirkonkylässä ja Karhella.

 

 

Karhella on aktiivinen Karhen koulun vanhemmat ry ja he ovat jo monina vuosina järjestäneet koulun kentällä Karhen Markkinat.

 

 

Vuoden 2019 Karhen Markkinat järjestettiin eilen ja olin mukana Viljakkala-neuvoston osastolla tapaamassa Viljakkalan vakituisia asukkaita sekä Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon omistavia.

 

 

 

 

 

Hoidimme yhdessä Asser Vuolteen kanssa Viljakkala-neuvoston osaston ja asukkailla oli mahdollisuus antaa kauttamme palautetta Ylöjärven kaupungin päättäjille.

 

 

 

 

 

Asukaskyselyyn vastanneiden kesken arvoimme hedelmä- ja vihanneskorin ja arvonnassa onnettarena toimi…

 

 

 

 

 

 

 

Koriarvonnassa onni suosi Veikko Hietamäkeä ja kori saatiin toimitettua voittajalle heti markkinoiden päätyttyä – onnittelut Viljakkala-neuvoston puolesta!

 

 

*******************

 

 

Pikainen silmäys palautteeseen kertoi, että Viljakkalan asukkailla ja siellä vapaa-ajanasunnon omistavilla on tärkeää palautetta Ylöjärven päättäjille. Palaute julkaistaan Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla seuraavan Viljakkala-neuvoston kokouksen jälkeen – kokouspäivämäärä on 10.9.2019!

 

 **********************

 

Viljakkala-neuvoston varsinaisista jäsenistä kaksi on jäseninä Ylöjärven kaupunginvaltuustossa ja sen lisäksi meillä on hyvät henkilökohtaiset suhteet kaikkiin Ylöjärvellä toimiviin poliittisiin päättäjiin.

 

 

 

 

 

Kokoomuksen osastolla kamerani tavoitti vasemmalta lukien Katja Luojuksen, Juho Ojareksen ja Ossi Sippolan,…

 

 

 

 

 

…Vihreiden osastolla kolmannestusinan Ylöjärven päättäjiä sekä…

 

 

 

 

 

…Keskustan osastolla Minna Sarvijärven, joka tässä poseeraa yhdessä Asser Vuolteen kanssa.

 

 

 

Itselleni yhteistoiminta kaikkien Ylöjärvellä toimivien poliittisten päättäjien kanssa on mutkatonta, sillä Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana mikään puolue ei ole taustatoimijanani.

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskuntavaalien tulos on jo vahvistettu!

Lauantai 29.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Osoitan tämän juttuni otsikkohuudahduksen Aarne Raevaaralle ja Heli Piiraiselle, joiden eduskuntavaalimainokset ainakin vielä eilen olivat Viljakkalan seudulla maanteiden varsilla sähköpylväisiin kiinnitettyinä julistamassa kyseisten ehdokkaiden erinomaisuutta kansanedustajiksi!

 

 

 

 

Paavo Väyrysen Tähtiliikkeen riveissä kansanedustajaehdokkaana viime eduskuntavaaleissa ollut tamperelainen Aarne Raevaara sai 236 ääntä ja sillä äänimäärällä senaattoripaikka ei irronnut.

 

 

Aarne Raevaara toimii Tampereen kaupunginvaltuustossa kaupunginvaltuutettuna ja hän taitaa olla ”puheliain” kaupunginvaltuutettu valtuuston kokouksissa.

 

 

Raevaara on VaihtoehtoTampereen ainoa kaupunginvaltuutettu.

 

 

Tunnen Aarnen kohtuullisen hyvin ja hänellä on kuntapoliitikkona monia hyviä ajatuksia, mutta hänen ehdotuksensa saavat vain harvoin kannatusta kaupunginvaltuustossa.

 

 

Aarne Raevaara mainostaa edelleen itseään maantie 2773:n varrella olevassa sähköpylväässä hieman Lavajärven Päivölästä Tampereelle päin.

 

 

 

 

 

Vasemmistoliiton listoilta Pirkanmaan vaalipiirissä kansanedustajaksi ponnistautunutta Heli Piiraista en tunne, mutta 505 pirkanmaalaista hänet varmaankin eduskuntavaalien aikana tunsi, sillä se oli hänen äänimääränsä.

 

 

Heli Piiraisella on ilmeisen vankka kannatus Viljakkalan kirkonkylän liepeillä, sillä hänen eduskuntavaalimainoksiaan on yhä edelleen monia niillä seutuvilla.

 

 

 

********************

 

 

Vakavasti puhuen on harmillista, että kansanedustajaehdokkaat itse tai heidän tukiryhmäläisensä eivät ole vieläkään poistaneet kellokkaansa vaalimainoksia.

 

 

Mielestäni vaalimainonta teiden varsilla olevissa sähkö- ja valaisinpylväissä ei ole sallittua ennen vaalejakaan, mutta erityisen huonon kuvan se antaa sellaisesta henkilöstä, jotka sallivat vaalimainostensa esilläolon luvattomilla paikoilla yli kaksi kuukautta vaalien jälkeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Merkitseekö Tampereen ratikkahullutus, että myös Kangasala, Pirkkala sekä Ylöjärvi joutuvat keskinäisen kisailun vuoksi tarttumaan ratikkaan?

Perjantai 28.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkahullutus, joka aikoinaan syntyi tunnelipäätöksen tiiviinä kylkiäisenä, on miljardi-investointi, jota tulevat sukupolvet maksavat hamaan kauas tulevaisuuteen saakka.

 

 

Tunnelipäätöksellä Kokoomus sai tahtonsa läpi, mutta sen kalliina lunnaana oli Vihreitten tuki ja vaatimus ratikan saamisesta!

 

 

Ratikkahullutus heijastelee nyt myös muutamaan Tampereen ympäryskuntaan ja pahimmassa liemessä ovat Kangasala, Pirkkala sekä Ylöjärvi.

 

 

Kontaktieni avulla olen kuullut ja tiedän, että sijoituspaikkakuntaa etsivät yritykset kiristävät Tampereen ympäryskuntia, että ratikan saaminen on eräs edellytys yrityksen sijoittumiselle kyseisen kunnan/kaupungin alueelle.

 

 

Lyhytnäköistä toimintaa yrityksiltä, sillä olisihan niidenkin kannalta parempi, että tuleva kotipaikkakunta olisi hyvin toimeentuleva eikä ratikan rakentamisen kuihduttama kyläpahanen, jossa ei ole varaa muuhun kuin ratikkakustannusten maksamiseen.

 

 

On Lempäälän ja Nokian onni, että ne eivät ole joutuneet ratikkakiristyksen kohteiksi, sillä ne sijoittuvat jo nyt toimivien kiskoyhteyksien varrella – Lempäälän läpi kulkee maamme päärata ja Nokia on Tampere-Pori –radan varrella, joten kumpaakaan yritysten ratikkakiristys ei koske.

 

 

Toivon Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven päättäjiltä järjen käyttämistä ja pidättäytymistä ratikkahullutuksilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Taloudellisesti terveen kaupungin aistii jo kaupungin organisaatiorakennetta tutkimalla

Torstai 27.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Taloudellisesti terveen kaupungin keskeinen toimintasektori on elinkeinotoiminnan kehittäminen ja ylläpito.

 

 

Vain tehokas elinkeinotoiminta luo mahdollisuudet asukkaiden hyvinvoinnille, koulutukselle, terveydenhoidolle, toimivalle kaupunki-infralle ja kaikelle sille hyvälle, jota asukkaat tarvitsevat ja kaipaavat.

 

 

Taloudellisesti terveen ja tulevaisuudessakin turvatun elämän asukkailleen takaavan kaupungin tunnistaa helposti, kun tarkastelee minkä tahansa kaupungin organisaatiorakennetta.

 

 

Kaupungin elinkeinoasiamies/elinkeinojohtaja on se henkilö, joka on paljon vartijana asukkaiden hyvinvoinnin kannalta.

 

 

Elinkeinotoiminta voi olla osa kunnallista organisaatiota sinänsä, mutta elinkeinotoiminta voi olla myös yhtiöitetty.

 

 

Tärkeintä kuitenkin on, että kaupungin operatiivinen elinkeinotoiminta on tiukasti sidoksissa kaupungin johtamisjärjestelmään ja se merkitsee sitä, elinkeinotoiminnan vastuuhenkilö on suoraan kaupunginjohtajan tai pormestarin alainen. Pelkkä alaisuus ei tietenkään riitä, vaan kaupunginjohtajan/pormestarin pitää aidosti olla osallisena elinkeinotoiminnan kehittämisessä.

 

 

On surkuhupaisaa, jos kaupungilla on nimettynä elinkeinojohtaja, mutta hän joutuu kuitenkin olemaan kuin ”orpo piru Kalajoen markkinoilla” eli ilman kaupungin ylimmän virkamiehen tukea.

 

 

Todella katastrofaanista on se, että kaupunginjohtajan tai pormestarin välillä elinkeinojohtajaan on yksi tai jopa kaksikin organisaatiotasoa!

 

 

Arvoisat lukijani!

 

 

Tutkailkaa suurinta tappiota vuosi vuodelta tekeviä kaupunkeja ja huomaatte, että elinkeinotoiminta on jo organisaatiorakenteessa heitetty hunningoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsensätykkääjät

Sunnuntai 23.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Koen facebookin hyödylliseksi, sillä vajaan seitsemänsadan fb-kaverin joukko linkittää sinne sellaista tietoa, jonka etsimiseen muualta veisi aikaa ja ei sittenkään sitä löytäisi.

 

 

Fb on lisäksi nopea tiedonsaantikanava, sillä sieltä saa monesti tietoa politiikan ja urheiluelän tapahtumista melkein reaaliajassa.

 

 

Kun hieman pidemmälti seuraa fb-kavereiden viestintää huomaa, että meistä itsekuin on tavallaan erikoistunut joihinkin aiheisiin.  Tunnistan itse olevani erikoistunut puutarha- ja kasviasioihin.

 

 

Eräs seikka minua facessa ihmetyttää ja se on se, kun jotkut tykkäävät omasta kirjoituksestaan – mielestäni fb-tykkääminen on muiden asia, ei kirjoittajan itsensä!

 

 

-Esko Erkkilä-