"Täytyy olla kansan palveluksessa"

Lauantai 21.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän työkokemukseni perusteella, että saadakseen sanomansa perille, on oltava aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin.

 

Edustamallani toimialalla se merkitsi aktiivisuutta tilaisuuksien pitämisessä, osallistumista erilaisille markkinoille ja markkinointia suoraan potentiaalisille asiakkaille eli tilakäyntejä.

 

Sama periaate koskee poliitikkoja – on oltava kansan tavoitettavissa!

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmeisesti aikamme paras esimerkki, että  ”jalkatyö” eli äänestäjien parissa tehtävä työ tuo tulosta.

 

On luonnollista, että tuotteen pitää olla kunnossa, sillä huonoa tuotetta on mahdotonta myydä edes kovalla jalkatyöllä.

 

”Tuotteena” Paavo Väyrynen on kunnossa, joten sen markkinointi on siltä osin kunnossa.

 

 

*************

 

 

 

Seurasin Paavo Väyrysen työskentelyä taannoisessa Keskustan puoluekokouksessa 13. – 15.6.2014 Turussa ja siitä muutama kuva selitysteksteineen:

 

 

 

 

Väyrysellä oli kokouspaikkana toimineen Turun Messukeskuksen aulassa oma esittelypiste, jossa hän oli melkein koko ajan puoluekokousväen tavattavissa.

 

 

 

 

 

 

Väyrysen valtakunnallista näkyväisyyttä edesauttoi, että YLE haastatteli häntä puoluekokouksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Yleiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron käytti Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

 

Väyrynen totesi puheessaan mm. näin:

 

”Nyt Keskustan tehtävänä on pelastaa Suomen kansantalous. Keskustan tehtävänä on murtaa nykyinen keskittymiseen tähtäävä ja eriarvoisuuteen johtava sisäpolitiikan oikeistosuuntaus. Ja ennen muuta: Keskustan on jälleen turvattava se, että Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla.”

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen liikkui puoluekokousväen keskuudessa ahkerasti – tässä hän keskustelee puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983 toimineen Taisto Tähkämaan kanssa.

 

 

 

 

 

 

Osuin paikalle, kun Paavo Väyrynen ja Tapani Hankaniemi, melkein naapurini Kälviältä, ”paiskasivat kättä” ja varmaan keskustelivat Kälviän taannoisesta kuntaliitoksesta Kokkolan kaupunkiin!

 

 

 

 

 

 

Arvostin monien muiden ohella, että Väyrynen oli paikalla puoluekokouksen päättymiseen saakka.

 

Kerroin hänelle, että arvostan hänen paikallaoloaan ja silloin Väyrynen totesi minulle tämän jutun otsikossa olevat sanat eli;

 

”Täytyy olla kansan palveluksessa”!

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkapäätös oli onnetonta jatkumoa Rantaväylän tunnelille

Perjantai 20.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuutetut tekivät maanantaina 16.6.2014 kaupunkilaisten kukkarolle vahvan loven tekevän päätöksen, kun hyväksyivät, että ratikan suunnittelua Tampereelle jatketaan.

 

Kyse on Vihreiden saamasta koplausmaksusta Kokoomukselta, kun Vihreät aikoinaan kannattivat Kokoomukselle ja sen rahoittajille elintärkeän Rantaväylän tunnelin rakentamista.

 

Vihreät olivat periaatteessa vastaan Rantaväylän tunnelia, mutta kun heille luvattiin vastapalvelukseksi ratikka, niin tuki Kokoomuksen ykköshankkeelle heltisi helposti!

 

Kyseessä oli koplausten koplaus, jonka tamperelaiset saavat kokea palveluiden jatkuvana heikentymisenä!

 

Tampereen ratikka on todellisten asiantuntijoiden antamien lausuntojen perusteella täysin turha hanke ja sen turhuuden osaa jokainen järki-ihminen päätellä ihan maalaisjärjellä.

 

 

 

****************

 

 

 

 

Turussa on jo nyt ratikka ja se on mahdottoman oikeassa käytössä – jäätelökioskina!

 

 

****************

 

 

 

On todella surullista, että yhteiskunnan varoja tuhlataan hyödyttömään hankkeeseen, kun maakunnan eli Pirkanmaan hyvinvoinnille olisi paljon tarpeellisempiakin hankkeita rahoitettavana.

 

Nyt on pantava toivoa sille, että valtiovalta osaa olla viisas ja ei lähde tukemaan Tampereen ratikkahanketta.

 

Pirkanmaalla tarvitaan rahaa 3-tien, 9-tien ja 12–tien sekä alemman tieverkoston kunnostamiseen – niiden kunnostaminen toisi hyvinvointia koko maakunnalle.

 

Ratikkavouhkaajat ovat suuriäänisiä melskaajia, joilla ei monillakaan ole kummoistakaan kokemusta työelämästä ja esim. yritysmaailmassa hankittuja kannuksia on tuskin kenelläkään. 

 

Nostan hattua niille kahdelle kokoomuslaiselle ja kolmelle demarille, jotka omien puolueidensa valtavirrasta poiketen uskalsivat äänestää ratikkaäänestyksessä tamperelaisten puolesta.

 

Erityisen arvostukseni saavat ne kaupunginvaltuutetut, jotka osasivat tunneliäänestyksessä sekä myös nyt ratikkaäänestyksessä valita EI – nappulan!

 

Meillä on nyt kriittiset hetket, jotta kohta aloittava Stubb-hallitus pitää kyntensä poissa Tampereen ratikkahankkeesta – uskon vahvasti, että seuraava hallitus näin tulee joka tapauksessa tekemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on nähtävyys, joka kannattaa kokea!

Torstai 19.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on monille Viipurin-kävijöille tuttu siitä, että se on pressujen suojaama valkoinen rakennus Torkkelinpuistossa. Sinne ei ole päässyt tutustumaan.

 

Nyt kaikki on toisin, sillä tämä Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1935 avattu kirjastotalo on päässyt korjaustöiden jälkeen entiseen kukoistukseensa.

 

Sisäänpääsy kirjastoon on ilmainen, mutta kuvaamisesta kirjastossa pitää maksaa 150 ruplaa eli n. 3,5 euroa.

Venäjänkielinen tunnin pituinen opastus maksaa 150 ruplaa ja englanninkielinen opastuskierros 300 ruplaa - oppaan kertoman tekstin kääntämisestä jollekin muulle kielelle on huolehdittava itse.

 

Kirjastoon pääsee tutustumaan klo 11.00 alkaen ja se sulkeutuu klo 19.00.

 

Pääsin käymään kirjastossa 10.6.2014, maksoin kuvauslisenssin ja annoin kamerani muistikortin täyttyä.

 

Tässä osa kuvistani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Huomasittehan nuo kattoikkunat, joista luonnonvalo siivilöityy kirjastosaliin?

Pidän erityisesti noista muotoilluista puukaiteista - ne osoittavat Alvar Aallon hienon tyylitajun.

*************

 

 

 

 

 

 

Kirjaston lukusaliosastolla voi tutkailla myös suomenkielisiä teoksia.

 

 

 

 

Ottakaa Kaupunginkirjasto ykköskohteeksenne, kun vierailette Viipurissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudenkaupungin soijatehtaan konkurssi ei tullut yllätyksenä

Keskiviikko 18.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että Uuteenkaupunkiin perustettu soijanjalostustehdas on joutunut konkurssitilaan.

 

Yritys – Finnprotein Oy – on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen maanantaina 16.6.2014.

 

 

Soijatehtaan perustaminen Suomeen on haihattelua ja olen todennut sen yrityksen puuhamiehille jo vuosia sitten.

 

Perusteluina olen käyttänyt mm. seuraavia seikkoja:

 

• soijapavun rahtaaminen Brasiliasta suurilla laivoilla ensin Rotterdamiin, välivarastointi siellä, uudelleenlastaus pieniin laivoihin Rotterdamissa, kuljettaminen Suomeen, soijapavun satamavarastointi Suomessa ja kuljettaminen kumipyöräkyydillä tehtaalle ei luo mitään perusmahdollisuuksia kannattavalle toiminnalle

• valmiiden tuotteiden kuljettaminen kaukomaille ”kuivalta maalta” Uudestakaupungista ei siltäkään osin antanut mahdollisuutta kannattavalle toiminnalle

• soijanjalostuksessa syntyvä soijaöljy on vietävä maailmamarkkinoille, sillä Suomessa sille ei ole markkinoita. Soijaöljy hinnoitellaan Rotterdamissa laivaan lastattuna eli sen osalta Uudenkaupungin tehtaalle kertyi ”takamatkaa” vähintään 20 – 30 €/tonni, joten soijaöljyn osalta Uudenkaupungin mahdollisuudet kilpailla kannattavasti olivat sijaintipaikasta johtuen mahdottomat

 

Suomessa tarvitaan soijanjalostuksessa syntyviä tuotteita, mutta mikään niitä tarvitseva yritys ei voi perustaa tuotantoaan aloittavan yrityksen varaan. Tavarantoimittajayrityksen pitää ensin vakiinnuttaa asemansa luotettavana tavarantoimittajana, jotta sen palveluksia uskaltaa käyttää. Oletan, että Finnprotein Oy ei tähän pystynyt lyhyen toimintansa aikana.

 

Uudenkaupungin soijatehtaan taru on karu kertomus siitä, että miten korkealla ilmassa leijuvat unelmat johtavat katastrofiin.

 

Soijatehtaan työmarkkinaselkkaukset on useissa yhteyksissä kerrottu syyksi yrityksen nopealle tuholle, mutta näen niiden vaikutukset konkurssihakemukseen vain viimeiseksi niitiksi, joka katkaisi kamelin selän.

 

Perusasiat olivat kateissa – ensisijainen syy tehtaan konkurssiin eivät olleet työmarkkinaongelmat.

 

Kaikenkarvaiset konsulttifirmat tekivät hyvät rahat, kun ne puolsivat ja toimivat aktiivisesti soijatehtaan saamiseksi Uuteenkaupunkiin.

 

Konsulttifirmoilla piti olla tietämystä soijanjalostusprosessista, mutta konsulteille oma tili on tärkeämpää kuin konsultoitavan yrityksen paras.

 

En tunne tilannetta, mutta ihmettelen Uudenkaupungin luottamushenkilöiden ja erityisesti virkamiesten toimintaa, kun ilmeisen halukkaasti hamusivat täysin mahdottoman liiketoiminnan siirtymistä kaupunkiin.

 

Julkisuudessa on kerrottu, että Uusikaupunki sijoitti soijatehtaan infraan 3 miljoonaa euroa. Sen lisäksi muita kustannuksia kaupungille on kertynyt varmaan mittavasti – myös kaupungin imago teollisuuskaupunkina sai kolauksen.

 

Toivottavasti hyvin tuntemaani Uudenkaupungin satamaan ei ehditty tehdä liian mittavia turhia investointeja!

 

Se harmittaa, että eräät tuntemani henkilöt saivat uralleen ilmeisen kolauksen, kun olivat ryhtyneet vastuullisiin tehtäviin yrityksessä, jonka selviytymisen ennusteet olivat jo alusta alkaen synkät.

 

Opimmeko Uudenkaupungin soijatehtaan tarusta mitään?

 

Ainakin se pitäisi oppia, että Suomeen soveltumatonta teollista toimintaa ei Suomeen kannata yrittää puuhata!

Myös se olisi huomioitava, että kuntien pitäisi kuunnella todellisia asiantuntijoita ennen kuin ne sitoutuvat suuriin hankkeisiin!

On paikallaan penkoa myös ne syyt, joiden perusteella valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus saatiin harhautettua sijoittamaan veronmaksajien varoja yritykseen, jolla ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia toimia Suomessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilövalinnat Keskustan puoluekokouksessa 14.6.2014

Tiistai 17.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous 13. – 15.6.2014 Turussa oli hieno kokemus – käytän ensimmäisen kerran nykytermiä, kun totean sen olleen…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Kokouksen toinen päivä eli lauantai keskittyi henkilövalintoihin ja niiden tiimoilta pienoinen kuvakertomus:

 

 

************

 

 

Puheenjohtajakysymyksessä edettiin täydellisen yksimielisyyden linjalla, joten puheenjohtajaehdokkaiden viime hetken työskentelyä ei tarvittu.

 

 

 

 

 

Juha Sipilä valittiin yksimielisesti jatkamaan Keskustan puheenjohtajana.

 

 

 

************

 

 

Varapuheenjohtajiksi oli tarjolla seitsemän ehdokasta ja puoluesihteeriksi kolme henkilöä, joten päivään riitti vipinää.

 

 

Keskustan puoluekokouksessa piirit istuvat salissa piireittäin, joten ehdokkaiden viime hetken esittelyt tapahtuvat kunkin piirin edessä penkkirivien välissä.

 

Aikaa piirikohtaisiin esittelyihin on tunti ja sinä aikana ehdokkaan pitää kiertää kaikki piirit, joten sanomansa tiivistäminen on kullanarvoinen taito tässä vaiheessa.

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piiriä puoluekokouksessa johti piirin toinen varapuheenjohtaja Vilhartti Hanhilahti, sillä puheenjohtajallamme Pertti Hakasella sekä varapuheenjohtaja Riitta Koskisella oli puoluekokouksen aikaan molemmilla perhejuhlamenoja.

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä pirkanmaalaisille kävi esittäytymässä varapuheenjohtajaehdokkaista Liisa Ansala.

 

Liisa Ansala sai vaalissa 311 ääntä ja sijoittui viidenneksi.

 

 

 

 

Toisena pirkanmaalaisille esiintyi Katri Kulmuni ja hän sai vaalissa 543 ääntä, jolla sijoittui neljänneksi.

 

 

 

 

 

Ann-Mari Kemell oli varapuheenjohtajaehdokkaista seuraava pirkanmaalaisille esiintynyt ehdokas. Vaalissa hän sai 307 ääntä, jolla heltisi kuudes sija.

 

 

 

 

 

 

Juha Rehulan ei esiintyessään tarvinnut nousta tuolille, sillä pitkänä miehenä hänen pituutensa riitti myös takariveillä istuneiden pirkanmaalaisten nähtäväksi.

 

Rehula korjasi varapuheenjohtajavaalissa suurimman äänisaaliin eli 1.304 ääntä ja hän jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Annika Saarikko kiipesi ketterästi tuolille ja piti sieltä pirkanmaalaisille puheensa.

 

Myös Annika jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana, sillä hän sai toiseksi eniten ääniä eli 1.237.

 

 

 

 

 

Kokenut Anu Vehviläinen on tekemässä vahvaa paluuta maamme politiikan terävimpään kärkeen ja myös me pirkanmaalaiset huomasimme sen viimeistään silloin, kun Anu kävi esittäytymässä pirkanmaalaisille puoluekokousedustajille kokoussalissa.

 

Vehviläinen sai vaalissa 642 ääntä ja sillä heltisi varapuheenjohtajakisassa kolmas sija sekä Keskustan varapuheenjohtajuus.

 

 

 

 

 

Varapuheenjohtajaehdokkaista viimeisenä pirkanmaalaisille kävi esittäytymässä Paula Sihto.

 

Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Sihto sai 186 ääntä.

 

 

 

*************

 

 

Pirkanmaa ja Päijät-Häme muodostivat yhdessä äänestyspaikan numero X ja sen osalta ehdokkaiden henkilökohtaiset äänimäärät olivat seuraavat:

 

• Rehula 113
• Saarikko 99
• Kulmuni 61
• Vehviläinen 59
• Ansala 32
• Kemell 32
• Sihto 9

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Kolmesta puoluesihteeriehdokkaasta ensimmäisenä pirkanmaalaisille puoluekokousedustajille kävi esiintymässä Timo Laaninen.

 

Laaninen sai vaalissa 869 ääntä eli 58,8 % annetuista äänistä ja tuli siten valituksi Keskustan puoluesihteeriksi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella.

 

 

 

 

 

 

Toisena puoluesihteeriehdokkaana pirkanmaalaisille esiintyi Janne Seurujärvi. Hän sai vaalissa 450 ääntä.

 

 

 

 

 

 

Kolmantena puoluesihteeriehdokkaana meille esiintyi Jasi Kuokkanen, joka sai vaalissa 160 ääntä.

 

 

 

Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen yhteisellä äänestyspaikalla puoluesihteerivaalissa äänestettiin näin:

 

 

• Laaninen 68
• Seurujärvi 44
• Kuokkanen 16

 

 

*****************

 

 

Olen vakuuttunut, että nyt valittu puoluejohto pystyy luotsaamaan Keskustan vaalivoittoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puoluekokouksen lippumarssi Turussa oli vahva näyttö Keskustan elinvoimasta

Maanantai 16.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan 75. sääntömääräinen puoluekokous järjestettiin Turussa 13. – 15.6.2014.

 

Olin koko ajan paikalla virallisena kokousedustajana.

 

Puoluekokouksen viimeisen päivän ohjelmaan kuuluu perinteisesti lippumarssi ja eilen se alkoi Turun Kauppatorilta.

 

 

 

 

 

Lippumarssiin ryhmittäydyttiin piireittäin ja tässä osa kansallispukuihin pukeutuneista Keskustan Pirkanmaan piirin jäsenistä valmistautumassa lippumarssiin.

 

 

 

 

 

 

 

Puoluejohto marssi lippumarssin kärjessä ja tässä puheenjohtaja Juha Sipilä sekä puoluesihteeri Timo Laaninen suunnittelevat lähtöryhmitykseen järjestäytymistä.

 

 

 

 

Järjestäytymisryhmitys on saatu valmiiksi ja nyt puoluejohto voi odotella lippumarssin alkamista.

Vasemmalta Sipilä, Vehviläinen, Laaninen, Saarikko ja Rehula.

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä lähikuva lippumarssiin valmistautuvasta puoluejohdosta.

 

 

 

 

 

 

 

Lippumarssille ”teki tietä” kaksi ratsukkoa ja varsinkin vasemmanpuoleinen oli matkan alussa vaikea pideltävä. Matkan edetessä sekin sopeutui tärkeään tehtäväänsä.

 

 

 

 

 

 

Lippumarssin kärjessä kulkenutta Suomen lippua kantoi Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula…

 

 

 

 

 

 

…ja toisena lippuna kulkenutta Keskustan lippua kantoi puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

 

 

 

 

Piireistä ensimmäisenä marssi aakkosjärjestyksen mukaisesti Etelä-Häme.

 

 

 

 

 

 

Toisena piirinä oli vuorossa seuraavan puoluekokouksen isäntäpiiri eli Etelä-Pohjanmaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten liput muodostivat vankan lippulinnan marssirivistössä.

 

 

 

 

 

 

Piirimme lippulinnan perässä marssi suuri joukko puoluekokoukseen osallistuneita pirkanmaalaisia.

 

 

 

 

 

 

Olympialaisten tapaan puoluekokouksen järjestävä piiri marssi lippumarssin viimeisenä eli nyt se oli Keskustan Varsinais-Suomen piiri.

 

 

 

 

 

 

Otin kuvan kaikkien piirien marssirivistöistä ja oikaisustani huolimatta en ehtinyt paikalla, kun lippumarssin kärki saapui marssin päätepaikkaan.

 

Sen verran kuitenkin ehdin, että ehdin liittymään Pirkanmaan piirin marssirivistöön marssin viimeisten metrien ajaksi.

 

 

 

Vielä muutama kuva Keskustan Pirkanmaan piirin marssijoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *************

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä otti vastaan kaikki marssijat ja siinä kuultiin myös kevyttä huulenheittoa!

 

 

 

Keskustan Turun puoluekokouksen lippumarssi Aurajoen rannalla oli puoluekokousosanottajille unohtumaton elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Torkkelinpuistossa sijaitsevat Jussi Mäntysen Hirvi-veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden

Sunnuntai 15.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen iloinen, että Viipurin kaupunginkirjaston ikiaikaiselta tuntunut kunnostustyö on vihdoin saatu päätökseen.

 

Olen iloinen myös siitä, että Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämä Hirvi-veistos ja nyt kunnostettu Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden.

 

Seuraavassa muutamia kuvia Viipurin kaupunginkirjaston ulkopuolelta ja joitain kuvia myös Hirvi-veistoksesta – kahdesta ensimmäisestä kuvasta saa käsityksen veistoksen ja kirjaston läheisestä sijainnista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka molemmat suomalaiset merkkiteokset ovatkin nyt luovutetulla alueella, olen iloinen, että ne molemmat ovat kaikkien suomalaisten ihailtavissa Viipurissa.

 

Käykäähän ihailemassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tämä maa tarvitsee Keskustaa"

Lauantai 14.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolause sisältyi puheeseen, jonka Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti eilen Turussa alkaneen kolmipäiväisen Keskustan puoluekokouksen alkajaisiksi.

 

 

 

 

Sipilän avaussanojen jälkeen alkoivat suosionosoitukset, jotka Juha Sipilä joutui lopettamaan ja alkoi puheensa vaikka suosionosoitukset vain jatkuivat.

 

 

 

 

 

Puoluekokousyleisö keskeytti Sipilän puheen suosionosoituksilla kymmenkunta kertaa ja puheen jälkeen yleisö nousi seisaalleen ja taputti puheenjohtaja Sipilälle!

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

Kuljin puoluekokousyleisön joukossa ja etsin kamerani linssiin Keskustan kansanedustajia sekä muita keskeisiä keskustalaisia.

 

Tässä tuloksia:

 

 

 

 

 

Tapasin Anu Vehviläisen myös livenä ja toivottelin hänet huomenissa tervehtimään Keskustan pirkanmaalaisia puoluekokousedustajia – Anu lupasi tulla!

 

 

 

 

 

Juha Sipilä oli käytäväkeskusteluissa monien suosittu kuvauskohde ja keskustelukumppani.

 

 

 

 

 

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Hämeenkyröstä liikuskeli hyväntuulisena porukan keskellä.

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen viihtyi koko avauspäivän kokouspaikalla ja usein hän oli tavattavissa ”kaksoisolentonsa” eli roll-upin vierellä! Pyysin Paavoa poseeraamaan ja hyvän kuvan sainkin.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Tuomo Puumala.

 

 

 

Varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Annika Saarikko. Annikan tavaramerkkinä olevat liinat loppuivat alkuunsa, mutta Annika lupasi niitä tulevan lauantaiksi lisää. Odotan omaani!

 

 

 

 

Kansanedustajat Mikko Savola ja Elsi Katainen.

 

 

 

 

Totesin jälleen kerran Sirkka-Liisa Anttilalle, että hänen maa- ja metsätalousministeriaikana oli levollinen olo ruokaturvallisuuden osalta, sillä Sirkka-Liisa ministerinä ja Jaana Husu-Kallio Eviran pääjohtajana olivat luotettava työpari.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ex-meppi Hannu Takkula ja puoluesihteerivaalissa mukana oleva Janne Seurujärvi ovat molemmat ”pohjoisen poikia”. Saa nähdä, että nouseeko Takkula varasijalta Brysselin koneeseen!

 

 

 

 

Jouni Ovaska ja varapuheenjohtajan paikkaa tavoitteleva Ann-Mari Kemell.

 

 

 

******************

 

Lainaan tämän juttuni lopuksi kaksi kohtaa Juha Sipilän puheesta:

 

 

”Nyt on taas mukava olla keskustalainen”

 

 

”Tätä maata on uudistettava rohkeasti ja pidettävä kaikki mukana”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En halua, että tuulivoimalat pilaavat maisemani!

Torstai 12.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Saksa on päättynyt luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.

 

Päätökseen sisältyy kuitenkin se takaportti, että kaksi tai kolme ydinvoimalaa, yhteisteholtaan noin 2 000 megawattia, säilytetään valmiudessa odottamattomien sähköntarvepiikkien täyttämiseksi.

 

Saksan päätös merkitsee mittavaa investointiohjelmaa, jossa panostetaan mm. energiasäästöön, uusien siirtoverkkojen rakentamiseen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin luomiseen.

 

Merkittävä osuus uudesta tuotantokapasiteetista on tarkoitus olla tuulivoimaa.

 

Saksan ”tuulivoimalavillitys” näkyy jo silloin, kun lentokone ylittää Saksan rajan, sillä tuulivoimapuistoiksi nimetyt tuulivoimalakeskittymät näkyvät lentokoneen ikkunoista.

 

 

Matkustin huhtikuun lopulla junalla Berliinistä Dresdeniin ja junamatkan varrella oli runsaasti ”tuulivoimapuistoja”.

 

Tässä joitain kuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********** 

Suomessa tietyt tahot puhuvat ja mekastavat tuulivoiman puolesta.

 

He kuitenkin unohtavat useita seikkoja:

 

• tuulivoimala tarvitsee aina saman verran korvaavaa energiantuotantoa eli säätövoimaa.

• korvaavan energiatuotannon tarve on käytännössä suurin silloin, kun energiantarve on suurin, sillä tiedämme, että paukkupakkasilla on tyyntä!

• säätövoiman tarve merkitsee, että on rakennettava uusia sähköverkkoja

• tuulivoimatekniikan muka Suomeen tuomat uudet työpaikat ovat menneen talven lumia, sillä suomalainen tuulivoimalatekniikka on ajautunut selvitystilaan ja on loppunut

 

 

Keskeistä on muistaa ja tiedostaa, että tuulivoiman kasvattaminen lisää aina fossiilisen energian käyttämistä!

 

 

 

**************

 

Tämän jutun otsikko otti kantaa tuulivoimaloiden maisemahaittaan.

 

Vain keskellä kaupunkia asuvat cityvihreät säästyvät niiltä näkymiltä, joista ylhäällä olevat kuvat kertovat.

 

En ainakaan minä halua, että joutuisin elinympäristössäni kohtaamaan tuulivoimaloiden raiskaaman maiseman!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että Viljakkalan Haveri ry:n järjestämä tilaisuus onnistui yli odotusten

Keskiviikko 11.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Haverissa on kaivostoimintaa harjoitettu jo vuodesta 1773 alkaen, mutta tunnetuin vaihe Haverin historiassa on se, kun siellä kaivettiin kultaa vuodesta 1939 vuoteen 1960 saakka.

 

Haverista saatiin kultaa n. 300 kiloa vuodessa ja se riitti tyydyttämään kaivoksen toiminta-aikana kotimaisen kysynnän.

 

On tunnettua, että Helsingin Olympiakisojen kultamitalit valmistettiin Haverin kullasta.

 

Viimeinen kaivoskäynti Haverissa suoritettiin 11.10.1961.

 

Haverin kaivosalue on hakenut rooliaan ja hakusessa se on edelleenkin.

 

On pantava ilolla merkille, että vuonna 1999 perustettu Viljakkalan Haveri ry on saamassa ilmaa siipiensä alle ja monet odottavatkin nyt kaivosalueen nykyistä parempaa hyödyntämistä.

 

 

Haveri-yhdistys järjesti lauantaina kesäkuun 7. päivänä kaivoalueella ”Haverin konepäivät” ja oli mukava kuulla sekä omin silmin nähdä, että kävijöitä oli hieman puolenpäivän jälkeen tullut porteista sisään jo yli tuhat!

 

 

Muutama kuva tapahtumasta:

 

 

 

 

 

Kaivostorni seisoo yhä ylväänä paikoillaan.

 

 

 

 

 

Kaivosalueella on edelleen joitain kaivoksessa käytettyjä koneita,…

 

 

 

 

 

…mutta huonoon kuntoonhan ne ovat taivasalla menneet, sillä aikaa niiden käyttämisestä on kulunut jo 55 vuotta!

 

 

 

 

 

Avolouhos on nyt täyttynyt vedellä.

 

Avolouhoksella on syvyyttä 85 metriä ja leveyttä 120 metriä.

 

Haverin avolouhos on suosittu sukelluspaikka, sillä siellä on ihanteelliset sukellusolosuhteet. Ilman tapaturmia Haverissa ei sukellustoiminnassa ole selvitty, sillä kuolonuhreja on tullut.

 

 

 

 

 

Myös 1800-luvulla kaivetut avolouhokset ovat edelleen vaaranpaikkoja Haverissa.

 

 

 

 

 

Järjestäjät olivat järjestäneet väen kulkemisen helpottamiseksi traktorin peräkärrykyydityksen ja pitihän sitä varten olla myös pysäkit.

 

 

 

 

 

Traktorikyyti olikin suosittu tapa liikkua kaivosalueella.

***********

 

 

Haverin konepäivänä oli konekentällä paljon nähtävää, mutta siitä ehkä joskus toisella kertaa!

 

 

Kiitokset Haveri ry:lle hienon tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkot Dresdenissä ja Leipzigissä olivat paikat, joista Saksojen jälleenyhdistyminen alkoi

Sunnuntai 8.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Oli mielenkiintoista taannoisella entisen DDR:n alueelle suuntautuneella matkalla tutustua paikkoihin, joilla oli keskeinen rooli Saksojen jälleenyhdistymisessä vuonna 1989.

 

Kävin sukulaismiehen kanssa Dresdenissä sekä Leipzigissä ja molemmissa paikoissa totesimme, että kirkot olivat ne paikat, joihin kokoontuneet itä-saksalaiset alkoivat vaatia muutosta.

 

 

 

 

Dresdenin Altmarktin laidalla sijaitseva Kreutzkirche eli Pyhän Ristin kirkko oli tärkeässä roolissa, kun kansalaiset alkoivat rauhanomaisin keinoin vaatia kommunistihallinnon lopettamista.

 

 

 

 

Kirkossa on kuva lokakuun 9. päivältä vuonna 1989, kun kirkko on täynnä muutosta vaativaa kansaa.

 

Kirkkoon sanotaan tänä päivänä mahtuvan 3.000 sanankuulijaa ja kuvasta ilmenee, että väkeä oli silloin paikalla paljon enemmän.

 

Ihmisiä istuu lattialla ja kaikki parvekkeet ovat väkeä täynnä.

 

Historiankirjoissa todetaan nyt, että 1980-luvulla Kreutzkirche oli ”sovittelevan rauhanprosessin ja oikeudenmukaisuuden luomus”.

 

Prosessi oli mahdollista vain kirkon seinien sisällä, sillä siellä sai puhua vapaasti.

 

 

Muutama kuva nykypäivän Kreutzkirche´n sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä kuvasta näkee selvästi ne parvet, jotka olivat muutosta vaativaa kansaa täynnä 9.10.1989.

 

 

 

************

 

 

Paljonkin Dresdeniä merkittävimmät tapahtumat toteutuivat Leipzigissä mm. maanantaimielenosoituksina.

 

 

 

 

 

Leipzigin Nikolaikirche eli Leipzigin Pyhän Nikolauksen kirkko oli keskiössä, kun kansa vaati muutosta.

 

Leipzigin tapahtumat alkoivat jo varhain, mutta tammikuusta 1989 alkaen ne saivat yhä tiukempia muotoja.

 

Onneksi sotilaat ja viranomaiset pysyivät rauhallisina ja ei päässyt tapahtumaan mitään Kiinan ”Taivaallisen rauhan aukion” tapahtumiin verrattavaa.

 

 

Leipzigin tapahtumista löytyy yksityiskohtaista tietoa internetistä.

 

 

 

Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä, että DDR:n kansalaisliikkeen rauhanomaisesta vallankumouksesta on aikaa kulunut vasta 25 vuotta.

 

Aika tuntuu todella lyhyeltä, sillä niin paljon jälleenyhdistynyt Saksa on saanut aikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta tarjosi kiitoskahvit hyvin menneiden europarlamenttivaalien kunniaksi

Lauantai 7.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on ottanut tavakseen olla mukana Maanantaimarkkinoilla.

 

Näin teimme myös kesäkuun 2. päivänä, jolloin järjestettiin kesäkuun Maanantaimarkkinat.

 

Meillä oli silloin ilo tarjota kahvit tamperelaisille ja pirkanmaalaisille sen johdosta, että Keskusta pärjäsi hienosti toukokuun 25. päivänä järjestetyissä europarlamenttivaaleissa.

 

************

 

Keskusta sai Tampereella hyvin väen liikkeelle, sillä osuutemme kaikista annetuista äänistä nousi tasan kymmeneen prosenttiin!

 

Tulos on keskustalaisesti mainio, sillä viime vuosina osuutemme on ollut korkeimmillaan vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, jolloin Paavo Väyrynen sai 8,8 % Tampereella annetuista äänistä.

 

 

 

 

 

Keskustan vaaliveturi europarlamenttivaaleissa Tampereella oli valtakunnalliseen tapaan Olli Rehn, joka sai Tampereelta 2.133 ääntä.

 

Toisena keskustalaisista oli Anneli Jäätteenmäki 1.391 äänellä ja kolmantena Paavo Väyrynen, joka sai 1.130 ääntä.

 

*************

 

Kisa on ”perhepiirissä” aina tiukka ja olen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana tyytyväinen, että Tampereen osuus Pirkanmaan vaalipiirin keskustalaisista äänistä oli peräti 32 %!

 

 

 

Otimme Olli Rehn´n europarlamenttivaalijulisteen osastomme kantavaksi elementiksi, kun tarjosimme kesäkuun Maanantaimarkkinoilla kiitoskahvit tamperelaisille!

 

Kahvit ja mökkipalstani herukoista, mansikoista sekä luumuista valmistettu sekamehu tekivät hyvin kauppansa!

 

Kiitokset tamperelaisille, että luotitte Keskustan europarlamenttivaaliehdokkaisiin!

 

Tästä on mainiot asemat jatkaa ensi vuoden huhtikuun 19. päivänä järjestettäviin eduskuntavaaleihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tapasin Rakveren linnoituksessa vanhan kaverini

Perjantai 6.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa käyminen kuuluu aina ohjelmaani, kun poikkean Rakveressä.

 

Näin siitä huolimatta, vaikka olen käynyt linnoituksessa monia kertoja.

 

Pieni kuvakertomus, kun kävin linnoituksessa 15.5.2014:

 

 

 

 

Rakvere Linnus eli Rakveren linnoitus on aikojen kuluessa kuulunut Tanskan kuninkaille, liiviläisen ritarikunnan ritarimunkeille, Ruotsille ja Puolalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnanpiha on ollut linnoituksen ydin ja se on sitä myös nykypäivänä.

 

Linnanpihalla paikalliset ritariasuihin pukeutuneet esiintyjät askaroivat niitä toimia, joita linnassa on vuosisatoja sitten tehty.

Kuva on otettu linnoituksen tornista.

 

 

 

 

 

Linnasali on paikka, joka soveltuu vaativienkin juhlien pitopaikaksi.

 

 

 

 

Vilkaisin varastohuoneeseen ja siellä oli aitoja kynttelikköjä odottamassa seuraavia juhlia.

 

 

 

 

Linnasalin kulmassa vartioi maailmanmenoa haarniska.

 

 

 

 

 

Linnanpihan viereisellä aukiolla on shakkipelikenttä, jolla linnanherrat pelasivat shakkia. Linnanherrat istuivat ylhäällä tasanteilla ja antoivat shakkinappuloiden siirto-ohjeet alhaalla työskenteleville.

 

 

 

 

1500-luvulla linnanvoudit olivat tunnettuja hauskasta elämästään ja seikkailuistaan.

 

Oleellinen osa linnanvuotien hauskanpidossa oli Malvasian viinillä.

 

Malvasian viini on vanhin liköörimäinen viini ja pitihän sitä pikarillinen nauttia minunkin, kun linnoituksessa kävin.

Kuvan otti tarjoilijatyttö, joka kertoi hurjia juttuja mm. niistä taisteluista, joita virolaiset ja saksalaiset sotilaat kävivät Sinimäellä 1944.

Sinimäen taisteluista puhutaan aivan liian vähän Suomen sotahistoriassa, mutta ne pelastivat maamme itsenäisyyden, kun puna-armeija ei päässyt Tallinnaan ja siten saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisjoukkoja mottiin. 

 

 

*************

 

 

 

Kerroin tämän jutun otsikossa, että tapasin Rakveren linnoituksessa vanhan kaverini.

 

 

 

Monivuotinen kaverini on vuohipukki, joka viettää ainakin kesäajat Rakveren linnoituksessa ja linnoituksen valleilla.

 

Kaverini on rauhoittunut ja sen käytös on nykyään seesteistä, mutta sitä se ei ollut muutama vuosi sitten, kun se puski sille tarjoamaani kättäni oikein kunnolla.

 

Olen toki tottunut yhteistyöhön eläinten kanssa, mutta Rakveren linnoituksen vuohipukin kierteinen pukkaus yllätti minut silloin täydellisesti!

 

Nyt emme löytäneet riitaa keskenämme!

 

 

Suosittelen poikkeamaan Rakveren linnoituksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaugelt näen kodu kasvamas"

Torstai 5.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren vanhan kaupungin puistossa on Friedrich Reinhold Kreutzwald´n patsas, jonka graniittijalustaan on kirjoitettu otsikossa mainitut sanat.

 

 

 

 

Kreutzwald oli lääkäri sekä kirjailija ja hän syntyi vuonna 1803 ja kuoli 1882.

 

 

 

 

 

Voidaan sanoa, että Friedrich Reinhold Kreutzwald oli Viron Elias Lönnrot, sillä Kreutzwald kokosi Viron kansalliseepoksen Kalevipoeg´n samaan tapaan kuin Lönnrot kokosi Suomen kansalliseepoksen Kalevalan.

 

Kalevipoeg´n kokoamistyön aloitti Friedrich Robert Faelmann, mutta hänen kuolemansa jälkeen työn suoritti loppuun Kreutzwald.

 

Kalevala ilmestyi vuonna 1849.

 

Kalevipoeg´n ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 1853, mutta se sensuroitiin.

 

Viron kansalliseepos ilmestyi yhtenä teoksena vasta vuonna 1862 ja on mielenkiintoista tietää, että se painettiin Kuopiossa!

 

 

************

 

 

 

Friedrich Reinhold Kreutzwald on Virossa arvostettu persoona, sillä hänen mukaansa on Virossa nimetty useita katuja ja hänellä on monia muistomerkkejä Virossa. 

Tallinnassa on eräs hotelli nimetty hänen mukaansa.

On selvää, että Kreutzwald oli keskeinen hahmo Viron 1800-luvulla tapahtuneessa kansallisessa heräämisessä.

 

 

Kreutzwald toimi Võrun kaupungissa lääkärinä 44 vuotta ja siellä on mm. hänelle omistettu museo.

 

*********** 

Kreutzwald´n patsaan graniittijalustassa olevan otsikkolause voidaan ehkä kääntää monellakin tavalla, mutta otan vapauksia, kun Viron ystävänä tulkitsen se näin juhlallisesti:

 

 

”maallamme on valoisa tulevaisuus”!

 

 "Kaukana näen kodin kasvamassa" saattaisi olla suora käännös.

Olen tyytyväinen, että Rakveressä vanhan kaupungin puistossa tapaamamme patsaan ansiosta tietämykseni Viron kulttuurista kasvoi!

-Esko Erkkilä-

Onko niin, että pääministeri ei nauti Puolustusvoimain luottamusta?

Tiistai 3.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen johtaman hallituksen taival on ollut kivinen ja se näyttää muodostuvan entistäkin kivisemmäksi, kun pääministeri Kataisen ura Suomen pääministerinä on loppusoittoa vaille päätöksessä.

 

Venäjän Suomen ilmatilaan kohdistuneet loukkaukset ja pääministeri Kataisen selvitykset ovat olleet hämmästyttävää seurattavaa.

 

On kysyttävä, että miten Suomen pääministeri on noin ulkona Suomen turvallisuuteen keskeisesti liittyvissä kysymyksissä?

 

Sain varusmiesaikana peruskoulutukseni maavoimissa panssarintorjunnassa, mutta kertausharjoitusvaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien riveihin.

 

Opin sen, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmavoimilla on keskeinen rooli.

 

 

*************

 

 

Olen katsellut useaankin kertaan videon, jossa pääministeri Katainen (kokoomus) vakuutti IS:n Eurogrillissä 22. toukokuuta kolme kertaa kahdessa minuutissa, että Hornetit puuttuivat Venäjän koneiden tekemään ilmatilan loukkaukseen heti.

 

Katainen ilmaisi asian näin: ”Hornetit olivat ilmassa alta aikayksikön”, mutta todellisuudessa Hornetit eivät nousseet lainkaan ilmaan!

 

Katainen jäi kiinni rysän päältä, kun Savon Sanomat uutisoi 31. toukokuuta, etteivät Hornet-hävittäjät ehtineet lainkaan paikalle kahden Suomen ilmatilaa loukanneen venäläiskoneen luo.

 

Merkittävää on, että Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti Savon Sanomien kertoman asian Ylen Ykkösaamussa samana päivänä.

 

 

****************

 

 

On tärkeää, että Suomi huolehtii ilmapuolustuksestaan. Siitä ei kenelläkään ole poikkipuolista sanaa!

 

Poliittisen järjestelmän luotettavuuden kannalta keskeistä on, että kansalaiset voivat luottaa maan poliittisen johdon sanomisiin.

 

Nyt Suomessa ei näin ole, sillä pääministeri päästeli Venäjän suorittamien ilmatilaloukkausten jälkiselvittelyissä selkeää palturia.

 

Kansalaiset toivovat asiaan nopeaa muutosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Näimme päivän omatoimimatkalla Leipzigissä monen kuuluisuuden muistopatsaat

Maanantai 2.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Sukulaismiehen kanssa taannoin tekemällämme Dresdrenin reissulla kävimme päiväseltään myös Leipzigissä.

 

Ressumme oli omatoimimatka ja kumpikin meistä oli ensimmäistä kertaa Dresdenissä ja myös Leipzigissä.

 

Pidimme tukikohtana Dresdeniä ja teimme sieltä junamatkoja lähiympäristöön.

 

 

 

 

Myös Leipzigissä kävimme junalla, sillä Saksassa junalla matkustaminen on nopeaa ja edullista.

 

Junamme lähtöasema oli Dresden ja sen pääteasema oli Köln.

 

 

 

 

Vaikka oli vasta huhtikuun 27. päivä, olivat rapsipellot parhaassa kukassa.

Pitää muistaa, että Saksassa viljellään rapsia, ei rypsiä!

 

 

 

************

 

 

 

 

Säveltäjä, kapellimestari ja urkuri Johann Sebastian Bach syntyi Eisenach´ssa vuonna 1685, mutta teki elämäntyönsä pääosin Leipzigissä, jossa myös kuoli 65-vuotiaana vuonna 1750.

 

Bach oli kahdesti naimisissa ja hänellä oli yhteensä 20 lasta – 7 lasta ensimmäisen vaimon kanssa ja 13 lasta toisen vaimon kanssa.

 

Äitini puoleisella vaarillani oli 16 lasta kahdesta avioliitosta, mutta Bach ”pani paremmaksi”!

 

 

 

 

Pitihän minunkin poseerata maailmankuulun säveltäjän patsaan juurella!

 

 

 

 

 

Bach-museossa emme käyneet, sillä se oli sunnuntaipäivän vuoksi suljettuna.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Saksankielisen kaunokirjallisuuden vaikutusvaltaisella hahmolla ja todellisella yleisnerolla Johann Wolfgang von Goethella oli myös niin vankat siteet Liepzigiin, että hänellä on siellä patsas.

 

Goethe oli kymmenen vuoden ajan jopa Weimarin valtion pääministeri. Paremmin hän on jäänyt jälkipolvien mieleen kirjailijana, runoilijana, tiedemiehenä ja taidemaalarina.

 

 

Goethe syntyi vuonna 1749 Frankfurtissa, mutta 16-vuotiaana Leipzigissä aloitetut opinnot merkitsivät, että hänellä on muistopatsas Leipzigissä.

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Kolmas kuuluisa saksalainen, jonka patsaan tapasimme Leipzigin keskustassa omatoimimatkallamme, oli Albrecht Daniel Thaer.

 

Thaer´n nimi piileskeli muistini sopukoissa ja ei ihme, sillä hän oli merkittävä saksalainen tiedemies maataloustieteen alalla.

 

Muistankohan oikein, että Thaer olisi tehnyt tutkimuksia myös lypsylehmien ruokintatieteen alalla - heinän ja yleensäkin korsirehun hyödyntämisessä?

 

On sanottu Thaer´n patsaan olevan Leipzigissä niin arvokkaalla paikalla, että se muistuttaa maatalouden, kotieläintalouden ja metsätalouden keskeisestä merkityksestä yhteiskunnassa.

 

Hyvin sanottu!

 

Thaer´n muistopatsaan on veistänyt Ernst Reitschel.

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Havaintomme Leipzigin keskustassa olivat mielestämme niin puhuttelevia ja mielenkiintoisia, että poikkesimme ennen junan lähtemistä olusille ja nautimme Thomaskirchen Brauerein panemat oluet…

 

 

 

...sekä söimme mahtavat vihersalaattiannokset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hevosvaljakoita Dresdenin ja Meissen´n kaupunkikuvassa

Sunnuntai 1.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Hevosvaljakot luovat keski-Euroopan kaupunkikuvaan oman leimansa.

 

Kerroin taannoin Krakovan, Varsovan sekä Zakopanen matkoilla tapaamistamme hevosvaljakoista.

 

Tässä jutussani on muutamia valokuvia Dresdenissä ja sen naapurikaupungissa Meissen´ssä näkemistämme hevosvaljakoista.

 

 

Kuvat kertovat enemmän kuin sanat!

 

 

Aluksi Dresdenin valjakot:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten Meissen´ssä tapaamamme valjakko:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Dresdenissä oli liikkeellä hevosvaljakoihin verrattava kummajainen - automobiili:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikkea mielenkiintoista ja erikoista sitä maailmalla kulkiessa näkee!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Dresden Park Railway - mielenkiintoinen pienoisrautatie Dresdenissä

Lauantai 31.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Dresdenissä käyntimme eräs kohteista oli Dresden Park Railway eli puistossa sijaitseva pienoisrautatie.

 

Dresden Park Railway´llä on pitkät perinteet, sillä sen juuret ulottuvat vuoteen 1925 saakka.

 

Lilliputtirautatie toimi ”Liliputeisenbahnen” –nimisenä 20 vuotta aina toisen maailmansodan alkuun saakka.

 

Pienoisrautatien veturit sekä vaunut olivat sodan ajan hyvässä suojassa rautateiden työpajalla ja ne eivät kärsineet vaurioita.

 

Dresden jäi toisen maailmansodan jälkeen DDR:n puolelle ja pienoisrautatietoiminta lähti uudelleen käyntiin vuonna 1950.

 

DDR:n aikana pienoisrautatien nimi oli ”Pioneer Railway DDR”.

 

DDR:n aikainen nimi kertoo, että kyseessä oli nuorison sekä lasten rautatie ja sitä se on myös nyt.

 

 

**************

 

 

 

 

 

Vierailimme Dresden Park Railway´ssä huhtikuun 26. päivänä ja ostamamme matkalippu näytti tältä.

 

 

 

 

 

 

 

Vetureista kaksi on höyryvetureita ja kaksi akkukäyttöistä – matkustimme radan ympäri tämän akkukäyttöisen veturin vetämissä vaunuissa.

 

Akkukäyttöisten vetureiden akut ladataan öisin ja niissä riittää varausta koko päiväksi.

 

 

 

Moritz –niminen höyryveturi oli toinen rataa kiertävä vetopeli.

 

 

 

 

 

 

 

 

Radan raidepituus on 7,2 kilometriä ja radalla on viisi pysäkkiä. Raideleveys on 381 mm.  Korkein sallittu nopeus radalla on 20 km/h.

 

 

 

 

Veturinkuljettajina toimivat aikuiset, mutta muu henkilökunta on nuoria.

DDR:n aikana radalla harjoitelleet nuoret päätyivät hyvin usein töihin rautateille.

 

 

Seuraavassa muutama kuva ratahenkilökunnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rata kulkee kauniissa puistossa ja junanäkymistä muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Dresden Park Railway on helppo löytää, sillä seuraamalla opasteita ”Zoo” eli eläintarha tai VW-tehdas osaa varmasti perille.

 

Perille pääsee myös useilla raitiovaunulinjoilla.

 

Kannattaa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestari iski hanan oluttynnyrin kylkeen ja alkoi tarjoilla olutta!

Perjantai 30.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Dresdner Frühjahrsmarkt eli Dresdenin Kevätmarkkinat olivat eilen juttuni aiheena ja nyt jatkan samasta aiheesta.

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämisen jälkeen avajaistilaisuuden juontaja haastatteli Dresdenin pormestari Helma Orosz´a (vasemmalla).

 

Orosz on kunnon pormestari, sillä hän ei pitkiä puheita jaaritellut,…

 

 

 

 

 

…koska pormestarin seuraava kunniatehtävä odotti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunniatehtävä oli iskeä oluttynnyrin kylkeen hana ja toimenpidettä varten tynnyrin päällä oli odottamassa iso puunuija sekä messinkinen oluthana, jota pormestari Orosz tässä ottaa esille laatikosta.

 

 

 

 

Ensimmäisellä iskulla hana toki lävisti tynnyrin, mutta tarvittiin toinen isku puunuijalla, jotta hana meni tarpeeksi syvälle tynnyrin kylkeen, jotta ohrajuoma ei päässyt luvattomia teitä torikiveykselle.

 

 

 

 

 

Tynnyrin kanteen piti iskeä ”henkitappi”, jotta olut virtaisi tynnyristä tasaisena virtana kolpakkoihin.

 

 

 

 

 

Pormestari sai hieman opetusta paikalliselta panimomestarilta…

 

 

 

 

 

 

 

…ja panimomestarin ilmeestä näkee, että pormestari oppi hanan iskemisen sekä hanan käyttämisen niksit helposti!

 

 

 

 

Olutkolpakoita alkoi täyttyä vinhaa vauhtia,…

 

 

 

 

 

…mutta myös niiden tyhjenemisvauhti oli melkoinen, sillä tarjoilualustana toiminut tynnyrinkansi oli melkein aina tyhjä!

 

 

 

 

 

Poikkesimme muutaman tunnin kuluttua uudestaan markkinapaikalla ja totesimme, että osa juhlasalon pystyttäjistä oli nauttinut päivän mittaan ohrajuomaa oikein rattoisaa vauhtia!

 

************* 

 

 

Pormestarin toimiminen oluttynnyrin avaajana ja ”ylimpänä juomanlaskijana” on hieman toista kuin meillä Suomessa.

 

Suomessa pormestarit avaavat pönöttävien puheiden voimalla erilaisia tapahtumia ja kehua retostelevat omia sekä taustaryhmiensä saavutuksia.

 

Saksassa hommat hoidetaan paljon rennommin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten juhannussalko saadaan miesvoimin pystytettyä ja koristeltua?

Torstai 29.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Juhannussalko mielletään ruotsalaiseen ja Suomessa ruotsinkieliseen perinteeseen kuuluvaksi koristeelliseksi saloksi.

 

Samanlaisia salkoja tapaa mm. Saksassa juhlistamassa erilaisia juhlia ja markkinatapahtumia.

 

Kyseessä on yli kymmenmetrinen salko, joka on koristeltu erilaisin köynnöksin, nauhoin ja monilla muilla eri tavoilla.

 

Saimme taannoisella Dresdenin matkallamme tutustua juhannussalkotyyppisen rakennelman pystyttämiseen.

 

 

 

 

 

Sukulaismiehen kanssa tekemämme matka Dresdeniin ajoittui Dresdner Frühjahrsmarkt`n aikaan eli Dresdnerin Kevätmarkkinoiden aikaan.

 

Kevätmarkkinat alkoivat samana päivänä, kuin saavuimme Dresdneriin eli huhtikuun 25. päivä ja ne päättyivät vasta toukokuun 18. päivä!

 

 

 

 

 

 

Pääsimme seuraamaan markkinoiden avauspäivän tärkeintä tapahtumaan eli juhlasalon pystyttämistä aivan vierestä.

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttäminen oli mielenkiintoinen tapahtuma, sillä pystyttäminen tapahtui täysin miesvoimin.

 

 

 

 

 

Juhlasalon tukirakenteet olivat samanlaiset kuin tapaa olla lipputangoilla.

 

 

 

 

 

Kuvassa oikealla näkyvät kuoritut nostosalot olivat keskeisessä roolissa juhlasalon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämiseen osallistui lähemmäs kuutisenkymmentä kansallispukuista miestä ja kaikki he olivat tarpeellisia salon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

Tässä näkyy se tapa, jolla nostosalot oli vetoliinalla kiinnitetty toisiinsa, jotta juhlasalon nostotyö oli mahdollista.

 

On luonnollista, että entiseen aikaan ei ollut käytössä vetoliinoja vaan silloin vetoliinojen tehtävä hoidettiin varmaan vitsaksilla.

 

 

 

 

 

Nostosalkojen lipeäminen torikiveyksellä oli joka hetki vaarana ja sen vuoksi homma piti hoitaa varmistellen.

 

 

 

 

Nostotyö kesti parisen tuntia ja sen edetessä ehdimme vallan hyvin käydä nauttimassa saappaalliset hyvää saksalaista olutta!

 

 

 

 

 

Runsaan parin tunnin työskentelyn jälkeen juhlasalko oli saatu pystyyn…

 

 

 

 

 

…ja voitiin ryhtyä sen koristeluun.

 

 

 

 

Juhlasalon yläpäässä olleet koristenauhakerät päästettiin avautumaan…

 

 

 

 

…ja kansallispukuiset tanssijat ryhtyivät sopivasti ja suunnitellusti kiertämään nauhat käsissään salkoa sekä toisiaan,…

 

 

 

 

 

 

…jotta taidokas punoskuvio alkoi muodostua juhlasalon ympärille!

 

Mitä torilla tämän jälkeen tapahtui – siitä saatan kertoa jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-