Tampereella tilaajalautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa

Tiistai 28.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Heikki Siikaniva kummasteli Aamulehdessä 19.8.2012 kansanedustaja Harri Jaskarin sekä valtiosihteeri  Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Jaskari on ilmoittanut olevansa käytettävissä Tampereen pormestariksi ja Anna-Kaisa Ikonen valittiin vast´ikään Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, kun Sanna Ojanen pyysi eroa opiskeluunsa vedoten.

 

Ekonomi Siikaniva paheksui Jaskarin tapauksessa sitä, että pormestariksi valittaessa Harri Jaskari joutuisi luopumaan kansanedustajan tehtävästä ja hänen tilalleen senaattoriksi nousisi Marja Tiura.

 

Mielestäni Marja Tiuran nouseminen kansanedustajaksi on OK, sillä onhan hänet kansa valinnut Kokoomuksen ensimmäiseksi varahenkilöksi viime eduskuntavaaleissa, joten tältä osin mielipiteeni eroaa Siikanivan käsityksestä. Siikanivan mielestä Tiura ei olisi kelvollinen kansanedustajaksi, mutta Pirkanmaan vaalipiirin äänestäjät päättivät asian toisin kuin Siikaniva näkee ja kansalaisten tahto on tässä asiassa määräävä.

 

Ikosen tapauksessa Siikaniva paheksui sitä, että valtiosihteerin työn lisäksi Ikonen salli valita itsensä Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, vaikka valtiosihteerin työpöytä on Helsingissä.

 

Olen Siikanivan kanssa samaa mieltä Ikosen tapauksessa. Ymmärrän toki hyvin Ikosen menettelyn, sillä sen avulla hän edesauttaa itsensä näkyvillä pitämistä Tampereen pormestarivalinnoissa. On selvää myös se, että kuntakentän remontointi ministeri Henna Virkkusen nuottien mukaan ei ole niitä halutumpia virkoja.

 

Siikanivan paheksuma tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä tilaajalautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita tilaajalautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että kaupunginvaltuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntien jäsenyydelle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys lautakuntien jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia tilaajalautakuntien jäseniksi.

 

Tilaajalautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan - lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajien luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

Käytän yllä johdonmukaisesti termiä ”tilaajalautakunnat”. Käytän sitä sen vuoksi, että Tampereellakin on kaksi lautakuntaa, joiden jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ne ovat tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Omaan henkilökohtaista kokemusta keskusvaalilautakunnan työskentelystä, sillä toimin sen jäsenenä 2010 – 2012. Pyysin ja sain eron sen jäsenyydestä mahdollisen kunnallisvaaliehdokkuuteni vuoksi.

 

Tampereen menettelytapa tilaajalautakuntien henkilövalinnoissa on tiedostettava, kun suunnitellaan suur-Tamperetta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella.

 

Suur-Tampereen kauhukuvana on pidetty, että silloin esim. lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin.

Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsee, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.

Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.

Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.

Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.

Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.

Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?

Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.

Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.

Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!

Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Kokemukset liitoskunnissa osoittavat, että suurkuntia ajavan Kokoomuksen väitteet lähidemokratian säilymisestä kuntauudistuksessa ovat katteetonta sanahelinää

Perjantai 4.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus väittää Kokoomuksen johdolla, että lähidemokratia säilyisi sen kaavailemissa suurkunnissa ennallaan – eräät kuntauudistuksen kiihkokannattajat väittävät, että lähidemokratia jopa paranisi!

 

Ensi syksyn kunnallisvaalikuviot liitoskunnissa puhuvat tyystin toista, kuin Kokoomus väittää.

 

Olen kuullut useiden kuntaliitoksen kokeneiden kuntien alueelta, että kunnallisvaaliehdokkaita on tavattoman vaikea saada. Ongelma koskee tasapuolisesti kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on uusi ja se selittyy lähiaikoina tapahtuneilla kuntaliitoksilla.

 

Kaikki eri puolueita kannattavat liitoskuntien asukkaat ja entiset päättäjät haluavat pelata varman päälle. Tämän ilmenemismuotona on, että liitoskuntien alueelta puolueet haluavat asettaa suurkunnan valtuustoehdokkaiksi ainoastaan niitä, joiden läpimeno näyttää varmalta.

 

Todellisessa tilanteessa on siis todistettu, että lähidemokratian heikkeneminen ilmenee jo kunnallisvaaliehdokkaita valittaessa.

 

Liitoskuntien alueelta äänestäjille jää valittavaksi ainoastaan henkilöitä, jotka ennenkin ovat olleet johtavassa asemassa entisessä kunnassa! Äänestäjien valinnanvara kaventuu merkittävästi!

 

Muistutan, että ilmiö koskee kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on sinällään ymmärrettävä, sillä ainoastaan liitoskunnan alueelta valittu valtuutettu pystyy toimimaan ja haluaa toimia liitoskunnan asukkaiden parhaaksi. Jos liitoskunnan alueelta olisi paljon ehdokkaita jonkun puolueen listoilla, olisi suuri vaara, että heille annettu ääni koituisi ”emäkunnan” alueelta valittavien valtuutettujen hyödyksi ja sitä kautta liitoskunnan asukkaiden tappioksi sekä elinolosuhteiden heikennykseksi!

 

Tampereen seudulla on kuntaliitoskeskustelun aikana monesti todettu, että esim. Lempäälän alueen kuntapäättäjät mahtuisivat yhteen taksiin, jos Suur-Tampereen annettaisiin toteutua.

 

Juupajoen kohdalla on Suur-Tampereen osalta todettu, että yksi juupajokelainen ansioitunut kunnallisvaikuttaja saatettaisiin valita jonkun Tampereen kaupungin omistaman yhtiön hallituksen varajäseneksi – siinäpä se sitten olisikin nykyisen Juupajoen kunnan luottamushenkilöpanos Suur-Tampereella!

 

Se yksi juupajokelainen kuntapäättäjä valittaisiin Suur-Tampereella tehtäväänsä pelkästä säälistä – juupajokelaisten poliittinen voima siihen ei riittäisi.

 

Toivon, että tässä esittämäni käytännön tilanteet havainnollistavat sen vaanimassa olevan demokratiavajeen, joka seuraisi Kokoomuksen ajamasta kuntauudistuksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteistyön kehittäminen ja sen tiivistäminen on vaihtoehto Suur-Tampereelle

Keskiviikko 22.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin valmisteluissa ehdotimme Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle samanaiheista kommenttipuheenvuoroa kuin ehdotimme Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalalle.

Ehdottamamme aihe oli

 

”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja”

 

Otaksuimme, että Yli-Rajala toisi esiin etuja ja Viitasaari puolestaan haittoja.

Emme pettyneet Yli-Rajalan kohdalla ja samoin kävi myös Viitasaaren näkökulmien kanssa – tilanne muodostui tilaisuuden järjestäjän kannalta hyväksi, sillä juuri erilaisia näkökulmia halusimme!

 

 

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi esityksenä aluksi, että VM:n esitys uusista kunnista ei ollut Tampereen seudulla enää yllätys.

Esityksen perustelujen pinnallisuutta Viitasaari kuitenkin kummeksui - hän totesi, että ne suorastaan ärsyttävät.

 

Viitasaari totesi heti esityksenä alkajaisiksi, että ”Virkkusen kuntamalli” on ratkaisumallina huono.

 

Lempäälän kunnanjohtaja kertoi Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksyneen kunnalle strategian vuoteen 2025 saakka ja siinä todetaan, että Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta.

 

Kunnanjohtaja Viitasaari jatkoi, että valtuusto tarkisti strategiaa viime syksynä ja kirjasi siihen vielä varmuuden vuoksi lisäyksen, että Lempäälä suhtautuu myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitoksille. Viitasaari painotti, että valtuusto oli linjauksessaan yksimielinen.

 

 

Kuntaliiton kantaa Lempäälän kaltaisiin kehyskuntiin kunnanjohtaja Olli Viitasaari kummeksui.

 

Viitasaari totesi, että Kuntaliiton hallitus on jo viime keväänä hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi tarvitaan vahvat peruskunnat.

 

Kannanoton jälkeen Kuntaliiton suunnasta ei ole kuulunutkaan paljon mitään. ”Se on hämmästyttävää”, totesi Viitasaari.

 

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari jatkoi, että suuremmissa kunnissa olisi varmasti helpompi karsia lähipalveluja. Tämä asia pitäisi kuntalaisille kertoa avoimesti eikä antaa sellaista kuvaa, että kuntaliitokset on keino ylläpitää nykyinen palvelurakenne, jatkoi Viitasaari.

Loppuyhteenvetonaan Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että ei usko Suur-Tampereen nopeaan syntymiseen.

Hän peräänkuulutti yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen olevan vaihtoehto Suur-Tampereelle.

 

”Toivottavasti meidän seutukunnalle annetaan mahdollisuus kokeilla tätä yhteistyön tiivistämistä.”

 

-Esko Erkkilä-

Vaalilehtien helmi: "Lempäälä on meidän juttu"

Perjantai 20.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalit ovat merkinneet varsin vähien vaalilehtien ilmestymistä markkinoille.

Jokunen niitä on kuitenkin käsiini sattunut ja niistä ehdottomasti paras on Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti:

”Lempäälä on meidän juttu”.

Lehti on tabloid-kokoinen ja siinä on kahdeksan sivua.

Lehden vastaava toimittaja on Panu Pirhonen ja sivunvalmistus on Arto Kantolan käsialaa. Lehden ulkoasu ja sen selkeä rakenne olivat elementtejä, joihin ansiosta ”tykästyin” lehteen heti ensi silmäyksellä.

Lehden toisella sivulla on VTT Paavo Väyrysen kirjoitus, jossa on osuva otsikko:

”Varo näppejäsi, Henna!

 

Teksti on vahvaa tekstiä ja jutun otsikoinnille on annettava täydet pisteet.

Samalla sivulla on Juha Kuisman laatima kirjoitus, joka käsittelee samaa asiaa kuin Väyrynen. Myös Kuisman kirjoituksen otsikko kertoo oleellisen:

”Suur-Tampere olisi tuhlauskone”.

Matti Mönttinen on laatinut jutun Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen haastattelusta ja myös tämän jutun otsikko on onnistunut:

”Presidentinvaaleissa päätetään Suomen suunnasta”.

Juha Kuisma on laatinut vaalilehteen useitakin kirjoituksia ja hyvä on hänen juttunsa

”Asumisessa on kyse vapaudesta”.

Tämä kirjoitus pitäisi ehdottomasti lukea kaikkien niiden, jotka vouhottavat hajarakentamisen hallinnan periaatteista.

Kansanedustaja Mikko Alatalo on taitava sanankäyttäjä. Hän osaa tuottaa painavaa tekstiä ja pystyy tiivistämään sanottavansa ymmärrettävään muotoon.

”Hiilenmustat tuliaiset Durbanista”

–kirjoitus on Mikkoa parhaimmillaan.

Kansanedustaja Arto Pirttilahden kirjoitus

”Edessä monien haasteiden ja vaalien vuosi”

kokoaa alkaneen vuodet keskeiset haasteet selkeään muotoon. Arton kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan, sillä siinä on aikaan sopivaa sanomaa.

Lempäälän kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maikki Hämäläinen-Ylikahri käsittelee kirjoituksessaan kuntien kehittämisen jäämistä olemattomalle huomiolle, kun kokoomusministeri Henna Virkkunen yrittää pakolla runnoa kuntauudistusta läpi. Hämäläinen-Ylikahri toteaa, että hän on jo pidempään pohtinut Pirkanmaan liiton kokonaisuutta. Hyvää ja aiheellista pohdintaa!

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Tuukka Liuha käsittelee ”tuukkamaisen” mittaisessa ja perusteellisessa kirjoituksessaan ihmisten hyvinvointia ja arjen valinnanvapautta.

Molemmat otsikossa mainitut arvot ovat nykyhallituksen toimien vuoksi uhattuina. Tuukan kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan – sen anti avautuu ja paranee lukukertojen lisääntyessä. Puhun kokemuksesta!

Valitan, että ”arvosteluuni” eivät tällä kerralla mahtuneet kaikki vaalilehden kirjoitukset. Olen lukenut kaikki kirjoitukset ja voin vakuuttaa, että niiden lukeminen kannatti.

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti pitäisi kuulua koko sisällöltään Tampereen ja Tampereen seudun kuntien luottamushenkilöiden "pakolliseen" opiskelumateriaaliin - näin puoluekantaan katsomatta. Uskon, että vaalilehdessä esiintuotujen näkökohtien huomioiminen päätöksenteossa olisi etu kaikille Tampereen ja Tampereen seudun asukkaille!

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön julkaisema vaalilehti ei ole yhden kuukauden lehdykäinen vaan siitä löytyy asiaa pidemmänkin ajan käsittelyyn.

Kiitokset kunnallisjärjestön puuhahenkilöille – olette onnistuneet kerrassaan mainiosti!

Erityiskiitokset Lempäälän kunnanvaltuutettu Mikko Kärjelle, joka toi nipun lehtiä Paavo Väyrysen vaalimökille Keskustorille. Lehdet olivat painotuoreita, kun saimme ensimmäiset kappaleet käsiimme.

-Esko Erkkilä-

Omista omenoista tuoremehua turvallisesti ja edullisesti

Torstai 1.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalan-Lempäälän 4H ry:n tuoremehuasema Pirkkalassa on tullut tutuksi jo useana vuonna omenasatomme jalostamisessa omenatuoremehuksi.

 

Sain olla mukana, kun 62 kiloa omenoitamme jalostui mehuksi elokuun viimeisenä päivänä.

 

Aika oli varattuna etukäteen ja 45 minuutin kuluttua meillä oli valmista omenatuoremehua 43 litraa. Sen lisäksi saimme automme takakonttiin puristejaetta roskasäkkiin pakattuna 18 kiloa eli hävikiksi muodostui vain yksi kilo!

 

Tuoremehusaannoksi muodostui aavistuksen verran alle 70 %. 

 

Puristejae palautetaan asiakkaille ja se olisi herkkua kaikille kotieläimille. Jonain vuonna käytimme puristejakeen kotiviinin eräänä raaka-aineena, mutta nyt se päätyi kotikompostimme mainioksi heräteaineeksi.

 

 

Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen tuoremehuasema sijaitsee Pirkkalassa osoitteessa Turkkirata 12.

 

 

Omenat punnitaan, sillä tuotemehupuristamisen veloitusperusteena ovat omenakilot.

 

Ensimmäinen työvaihe on asiakkaan tuomien pullojen asettaminen höyrykuumennukseen. Silla taataan hygieniaketjun aukottomuus.

 

Valmistusprosessi alkaa laittamalla omenat kuljettimelle, joka nostaa ne rouhimelle.

 

 

Rouhin jauhaa omenat rouheeksi, joka putoaa liinojen päälle. Liinojen avulla muodostetaan kakut, joita

 

 

…asetetaan neljä päällekkäinen.

 

 

Neljän kakun korkuinen ”kakkutorni” puristetaan hydraulisella puristimella, jotta rouheesta saadaan mehu valumaan erilleen välisäiliöön.

 

Välisäiliöstä mehu johdetaan putkistoa pitkin kuumennukseen, jossa lämpötila on vähintään 76 astetta. Seitsemänkymmenenkuuden asteen lämpötila on riittävä, jotta haitalliset ainekset eivät pääse pilaamaan valmista tuoremehua.

 

 

Pullotuksen jälkeen saadaan…

 

…varmasti aitoa omenatuoremehua!

 

Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen tuoremehuasemalla puristusveloitus on 0,85 €/omenakilo. Meidän tapauksessamme se merkitsi, että valmiin omenatuoremehun valmistuskustannukseksi muodostui 1,23 €/litra.

 

Litrahinta ei ole mikään halpa, mutta se on kokonaisedullinen, sillä kyse on pastöroidusta todellisesta täysmehusta.

 

Toivottavasti myös Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistys saa tuoremehuaseman avulla kerrytettyä varojaan muuhun toimintaansa!

 

-Esko Erkkilä-

Ari Arvelan Sentteri-tilaisuudessa oli vieraita läheltä ja kaukaa

Lauantai 9.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas Ari Arvela Vesilahdelta järjesti tukiryhmänsä kanssa tilaisuuden Sentterissä torstaina 7.4.2011.

Tilaisuus sattui säiden osalta hyvään saumaan, sillä kevätsade piiskasi samaan aikaan vaalimökkejä Keskustorilla ja samalla se karkotti yleisön pois vaalimökeiltä.

Ari Arvela on luottamusta nauttiva henkilö Vesilahdella sekä lähikunnissa. Hänellä on myös maakunnallisia luottamustehtäviä, joten Arvelan taidot sekä yhteistyökyky on todettu laajemmaltikin.

Sentteri-isäntänä seurasin hetken Arvelan vaalitilaisuutta ja totesin, että hänellä oli vieraita läheltä ja kaukaa.

 

 

Simo ja Leena Lemberg Lempäälästä saapuivat Sentteriin heti Arin ilmoituksissaan kertomana aikana.

Lembergit joutuivat hieman odottamaan Arvelaa, sillä Tampereen liikennevilinä ja edellisen vaalitilaisuuden pitkittyminen merkitsivät Arille pientä kiirettä.

Veikkaan, että Simo ja Leena Lemberg sekä Ari Arvela keskustelivat kahden naapurikunnan – Lempäälän ja Vesilahden – ajankohtaista asioista.

 

 

Ari Arvela (oikealla) sai tilaisuuteensa vieraaksi maatalouspiireissä valtakunnallisestikin tunnetun henkilön eli Jussi K. Niemistön Laihialta.

Jussi K. Niemistö on erityisesti viljanviljelyssä uranuurtaja monien viljelyteknisten menetelmien kehittäjänä. Hänen ansionsa ovat kiistattomat, sillä Jussi K. Niemistö on useana vuonna voittanut Käytännön Maamies-lehden satokilpailun.

Saan olla itsekin tyytyväinen, sillä olen osallistunut Jussi K. Niemistön kanssa eräiden viljanviljelyyn liittyneiden projektien toteuttamiseen. Jussi K.:n rooli projekteissa on ollut edelläkävijäviljelijän näkökulma ja minulla viljaa jalostavan teollisuuden rooli – hyvin olemme yhteisen sävelen löytäneet!

Kiitän Ari Arvelaan mielenkiintoisia vieraita saaneen tilaisuuden järjestämisestä ja toivottelen hänelle menestystä vaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon yhteislaulutilaisuudet vetävät entistä suuremman yleisöjoukon laulamaan

Torstai 10.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tammerkosken sillalla on vuodesta 1995 alkaen YLE TV2:n kesäohjelmiin kuulunut yhteislauluohjelma. Ohjelmassa paikan päälle kerääntynyt yleisö laulaa juontajan ja orkesterin johdolla vanhoja yhteislauluja ja uusiakin kappaleita.

Ensimmäinen ohjelma lähetettiin kesäkuun 9. päivänä 1995. Juontajana oli Mikko Alatalo, joka toimi ohjelman isäntänä aina vuoteen 2001 asti. Tämän vuoksi Tammerkosken sillalla -ohjelma henkilöityy monien mielessä edelleen juuri Mikko Alataloon.

Mikko Alatalo ja Lempäälän Ideapark verestivät vanhoja muistoja, kun Mikko veti kaikille avoimen ja ilmaisen yhteislaulutilaisuuden Ideapark´n Keskuspuistossa keskiviikkona maaliskuun 9. päivänä.

Minulla oli tilaisuus piipahtaa tilaisuudessa.

Järjestäjät olivat hankkineet esiintymislavan eteen yli 200 tuolia käsittävän katsomon, joka oli melkein viimeistä sijaa myöten täynnä. Myös istumakatsomon ympärillä lukemattomat Mikon laulu- ja laulattamistaitoa ihailevat katsojat seurasivat tapahtumaa.

Mikko Alatalo esiintyi säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa ja tuloksena oli hieno tunnin pituinen laulutuokio.

Järjestäjät olivat monistaneet Mikon suosituimpien laulujen sanat jaettavaksi tilaisuuteen osallistuneille. Näin oli varmistettu se, että kaikki pystyivät osallistumaan yhteislaulutuokioon täysillä.

Mikon esiintymiset saavat kuulijat aina hyvälle tuulelle. Hänen vetämänsä yhteislaulutilaisuudet ovat kansankulttuuria parhaimmillaan.

Minua puhuttelee erityisesti Mikon esittämänä ”Viivy vielä hetki” –kappale.

Syynä on se, että ”reserviinsiirtymistilaisuudessani” viime joulukuussa suuri joukko työkavereitani esitti sen seisaalleen nousten minulle. Toki he tiesivät, että arvostan Mikko Alataloa ja hänen työtään maamme parhaaksi! 

Lähetän kiitokset vielä tässäkin työkavereilleni hienosta juhlasta!

Tässä muutama kuva Ideapark´n yhteislaulutilaisuudesta:

 

 

Mikko paneutuu asiaansa aina täysillä!

 

 

 

Mikko Alatalo ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäki ovat vauhtiin päästyään todella verraton show-kaksikko!

 

 

Yli kaksisataahenkinen yleisö osallistui Mikko Alatalon yhteislaulutuokioon koko sydämellään ja palkitsi jokaisen esityksen suosionosoituksillaan.

 

Toivon, että en tee suurta tekijänoikeusrikkomusta, kun liitän mielikappaleeni sanat tähän:

”Viivy vielä hetki,

yksi laulu on laulamatta,
pari sanaa on sanomatta
kun sut pitkästi aikaa näen.

Viivy vielä hetki,
yksi malja on tyhjentämättä,
lähtöitkut on itkemättä
ennenkuin erkanemme kotiinpäin.

Me teemme virheitä, harhailemme
mut älä anna menneiden painaa.
Rakas ystävä, toisillemme
me oomme ihmiset kaikki vaan lainaa.

Emme saa olla pahoillamme.
Perunamaan ja sen punaisen tuvan
saimme kumpikin tahoillamme,
siis tänään: saanko mä luvan?” 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaiden Reino&Aino- tanssikilpailu Lempäälän Ideaparkissa oli piristävä poikkeus vaalitaiston lomaan

Sunnuntai 6.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat osallistuivat leikkimieliseen tanssikilpailuun Reinot tai Ainot jalassa Lempäälän Ideaparkin Keskuspuistossa lauantaina maaliskuun 5. päivänä.

Tapahtuman järjestivät Sumeliuksenkadun Klubi Oy yhteistyössä Ideaparkin ja Reino&Aino-tuotemerkin kanssa. 

Tiukkoina, mutta lempeämielisinä tuomareina kuultiin Jone Nikulaa, Anne Helistöä, Leila Viitalaa sekä Arto Huhtista.

Tapahtuman tuotto ohjattiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lastensuojelu- ja seniorityöhön.

Ennakkoilmoittautuneista kansanedustajaehdokkaista olivat paikalla ainakin;

• Marko Asell (sdp)
• Ritva Asula-Myllynen (kok)
• Iinu Kuusento (kesk)
• Katariina Kähkölä (kesk)
• Sanna Ojanen (kok)
• Hanna Tainio (sdp)
• Timo Taivalsalmi (kesk)
• Satu Telemäki (kok)
• Marja Tiura (kok)
• Jouni Ovaska (kesk)
• Pertti Virtanen (pers)

”Jälki-ilmoittautuneina” mukaan ehtivät Marco Roth (kd) sekä Riitta Haapala (kd) – myös Niina Koivuniemi (vas) oli mukana.

Osanottajajoukko oli naisvoittoinen, joten Pispalan jalkapallojoukkue, joka ainakin omien sanojensa mukaan pelaa jalkapalloa Reinoilla, toimi kolmen miehen voimin naisedustajien tanssikavaljeereina. Mukana oli myös muita miesvahvistuksia Pirkanmaalta ja nähtiinpä parketilla myös yksi miesvahvistus Argentiinasta!

Leikkimielisen kisan voitti Riitta Haapala argentiinalaisen Fernandon kanssa. Jouni Ovaska ja daaminsa Marja Tiura jakoivat toisen sijan yhdessä Satu Telemäen & kavaljeerin kanssa. Neljännen sijan finaalissa tanssi Raili Naskali sanavalmiin pispalalaisvahvistuksen kanssa.

Tässä muutama kuva leikkimielisen kisan eri vaiheista:

 

 

Pitävätköhän Sanna Ojanen ja Timo Taivalsalmi peukaloita pystyssä sen merkeissä, että ovat valmiita jatkamaan yhteistä hallitustaivalta myös kevään eduskuntavaalien jälkeen?

 

 

Jouni Ovaska ja Marja Tiura tapailivat esityksessään hieman uusiakin kuvioita - hyvin he onnistuivat!

 

 

Raili Naskali kertoi haastattelussa, että hänellä oli tanssin aikana hieman vaikeuksia, sillä hän on aina tottunut viemään - ainakin asioita eteenpäin - ja nyt piti olla vietävänä!

 

 

Katariina Kähkölä ja Marco Roth ovat tottuneet johdattelemaan asioita eteenpäin vakaasti ja tarmolla - samansuuntaiset työtehtävätkö merkitsevät, että vakaasti sujui heidän tanssinsakin.

 

 

Nokialaisparin Iinu Kuusento/Marko Asell tanssi oli vauhdikasta katseltavaa. Iinu sai tanssin alkutahtien aikana painijamestarin puhdasoppiseen siltaan - vai olikohan Markolla jotain osuutta asiaan?

 

 

Hanna Tainion ja pispalalaisvahvistuksen tanssi oli varmaa ja vakuuttavaa. Tässä he vasta valmistautuvat esitykseensä.

 

 

Sopivan kärjekkäänä, mutta tasapuolisena tuomariston päällikkönä toimi Jone Nikula.

 

Raili Naskalin parina tanssinut sanavalmis kavaljeeri sanoi terveisinään vankan totuuden lähestyvien eduskuntavaalien tiimoilta:

 

Vain äänestämällä pystyy äänestämään!

 

Hyvin sanottu!

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti MAL-aiesopimus 2011 - 2012 jää aiesopimukseksi

Perjantai 14.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.1.2011 kokouksessaan asiakirjan, jonka nimi on: "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2011 - 2012".

Saman asiakirjan ovat hyväksyneet tai tulevat hyväksymään

• Ympäristöministeriö
• Liikenne- ja viestintäministeriö
• Liikennevirasto
• Pirkanmaan ELY-keskus
• Kangasalan kunnanvaltuusto
• Lempäälän kunnanvaltuusto
• Oriveden kaupunginvaltuusto
• Nokian kaupunginvaltuusto
• Pirkkalan kunnanvaltuusto
• Vesilahden kunnanvaltuusto
• Ylöjärven kaupunginvaltuusto

Asiakirjassa on paljon hyvää, mutta haja-asutusalueiden kannalta se sisältää periaatteen, joka saattaa olla jopa perustuslain vastainen.

Kiistanalainen kohta kuuluu näin:

"Kunnat hyväksyvät haja-asutuksen ohjauksen seudulliset periaatteet. Haja-asutusalueelle suuntautuvaa pientalorakentamista vähennetään asteittain kussakin kunnassa. Sopijapuolet pyrkivät suunnittelutarveratkaisujen kriteerejä selkeyttämällä vaikuttamaan siihen, että kunnilla on välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen."

Teksti ei sovi vapaan maan demokraattisiin periaatteisiin. Kenenkään asuinpaikan valintaa ei ole ennen Suomessa kyseenalaistettu. Nyt se tehdään tällä asiakirjalla.

Arvostan Mikko Kriikun, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahden kaupunginvaltuustossa tästä asiasta käyttämiä puheenvuoroja.

MAL-sopimus, kuten nyt hyväksyttyä sopimusta kutsutaan, jää toivottavasti haja-asutusalueiden pientalorakentamisen osalta kuolleeksi kirjaimeksi. Paikallisten päättäjien on nyt Tampereen seutukunnalla valvottava, että näin käy.

Nyt solmittu sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuonna 2012 sopimus uudistetaan ja arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa aiesopimus koskemaan koko työssäkäyntialuetta.

Vuoden 2012 uudistus merkitsee, että mm. Hämeenkyrön päättäjät joutuvat ottamaan kantaa tähän sopimukseen. Toivottavasti Hämeenkyröstä löytyy silloin viisautta jaettavaksi koko Tampereen seutukunnalle.

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden suurin juhlapäivä - Itsenäisyyspäivä!!

Maanantai 6.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Itsenäisyyspäivää sen kunniaksi, että Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden joulukuun 6. päivänä 1917.

 

Päivä on juhlapäivistämme merkittävin.

 

On ilahduttavaa, että Itsenäisyyspäivä on vuosien saatossa saanut entistä tärkeämmän aseman kansalaisten silmissä. Osaamme arvostaa itsenäisyyttä ja vapaata Suomea.

 

YYA-Suomessa näin ei ollut ja tuntui, että Vapunpäivä punalippuineen oli silloin merkittävin juhlapäivämme. Näin ainakin itää kohti kontallaan olleen Yleisradion ja muun valtamedian mielestä.

 

Ulospäin näyttävintä perhekunnassamme tänään on, että Suomen lippu saa hulmuta lippusalossamme klo 20.00 saakka.

 

Hämärän saapuessa valaisemme lippusalkomme ja siinä hulmuavan Suomen lipun halogeenivalaisimilla. Lipun valaiseminen lisää Itsenäisyyspäivän tunnelmaa.

 

Itsenäisyyspäivän juhlistaminen ja sen arvokas viettäminen merkitsevät minulle tietyn kunniavelan maksamista.

 

Edesmennyt Isäni taisteli etulinjassa neljänä Itsenäisyyspäivänä eli vuosina 1939, 1941, 1942 ja 1943.

 

Isäni taisteli pikakivääriampujana monilla kunniakkailla taistelupaikoilla. Olen viime vuosien aikana käynyt niillä monilla. Useimmiten hän palasi muistelemaan Lempaalan Munakukkulalla ja Metsäpirtin Taipaleenjoella kokemiaan taisteluja.

 

Munakukkula muodostui hänen kertomanaan myös minulle niin tutuksi paikaksi, että tunsin sen heti, kun pääsin siellä käymään.

 

Taipaleen taistelupaikoilla olen päässyt käymään usein. Tiedän tarkalleen Taipaleen eri tukikohtien sijainnin ja olen monesti saanut tuta Taipaleenjoen virtaamisen Laatokkaan.

 

Lähellä Taipaletta sijaitseva Kirvesmäki taistelupaikkoineen on myös tullut tutuksi. Eräs eniten koskettavista taistelupaikoilla tapahtuneista käynneistäni on se, kun pääsin käymään Kirvesmäen takamaastossa sijaitsevalla kaivolla, jonka äärellä tapahtuneisiin tilanteisiin perustuu Yrjö Jylhän "Kaivo" -runossa kuvaamat tapahtumat.

 

Harmittaa, että Venäjän ökyrikkaat ovat saaneet perustaa Taipaleenjoen suomalaisten puoleiselle rannalle pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Se mahdollistaa Taipaleenjoen datsoilla lomailevien venäläisten lentokone- ja helikopterimatkat Pietariin ostoksille. Tätäkö varten Leniniä ja Stalinia jumaloivat kommunistit rakensivat Neuvostoliiton?

 

Haluamme arvokkaalla Itsenäisyyspäivän viettämisellä kunnioittaa sotaveteraaniemme arvokasta työtä, jonka ansiosta suomalaiset ovat kaikkina vuosina vuoden 1917 jälkeen saaneet asua vapaassa ja itsenäisessä maassa. Sotaveteraanien rivit harvenevat ja sen vuoksi jäljellä olevien huomiointi on kansalaisvelvollisuuteemme.

 

Itsenäisyyspäivänä otamme osaa niiden suomalaisten suruun ja kohtaloon, jotka Talvi- ja Jatkosodan tuloksena menettivät kotinsa. Heidän kokemansa vääryys ei saa unohtua mielistämme eikä lastemme ja lastenlastemme tietoisuudesta.

 

Neuvostoliiton ei pitänyt milloinkaan hajota eikä Saksojen yhdistyä. Niin kuitenkin tapahtui.

 

Ehkä tulevaisuus joskus jollakin tavalla korjaa sen vääryyden, jonka Suomi sai kokea sodissamme 1939 - 1944.

 

On hienoa, että YLE panostaa Itsenäisyyspäivän ohjelmatarjontaan. Ohjelmatiedoista selviää, että eri kanavilta on tänään tulossa Itsenäisyyspäivän arvolle sopivia monia ohjelmia.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Peltolammin tiivistysrakennussuunnitelma on kelvoton

Torstai 24.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Peltolammin seurakuntakeskuksessa oli 22.6.2010 Tampereen kaupungin järjestämä yleisötilaisuus, jossa Tampereen kaupungin virkahenkilöt esittelivät suunnitelmiaan Peltolammin alueen täydennysrakentamiseksi. Kyseessä on alueen yleissuunnitelma.

 

Tilaisuudessa oli n. 120 alueen asukasta ja osallistuin tilaisuuteen.

 

Asukastilaisuuden tekniset järjestelyt oli toteutettu alokasmaisesti, sillä mm. kovaäänisjärjestelyt sekä diaesitysten esittäminen auringon valaisemalle seinälle ontuivat pahasti.

 

Etelä-Alvarin touhunaisen Pirkko Maatraivan ja Etelä-Alvarin puheenjohtajan...

Lue lisää »