Rusinapommittaja ja Mathias Rust´n Punaisen torin -lennollaan käyttämä Cessna ovat esillä Deutsches Technikmuseum`ssa Berliinissä

Perjantai 14.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tässä jutussani syyskuun puoliväliin v. 2011.

 

Olin silloin sukulaismiehen kanssa muutaman päivän lomamatkalla Berliinissä. Eräänä käyntikohteenamme oli Berliinin Tekniikan museo eli Deutsches Technikmuseum Berlin.

 

Museo on saksalaiseen museotapaan massiivinen ja sen annista pystyy yhdellä käyntikerralla tutustumaan vain osaan.

 

Käyntimme aikana museon ilmailuosasto oli suljettuna, mutta näimme silti siellä kaksi maailmanhistoriaan vaikuttanutta lentokonetta.

 

 

 

Museon katolle on sijoitettu Douglas C-47 “Skytrain”. Se on kuin juuri jyristämässä museon yli – vain jyrinä puuttuu!

 

 

 

Tämä kone on yksi niistä lentokoneista, joilla ylläpidettiin Berliinin ilmasiltaa 1948 – 1949.

”Rusinapommittaja” –lempinimen nämä koneet saivat sen vuoksi, kun eräät lentäjät pudottivat Berliiniin koneistaan makeisia tai rusinoita pienillä laskuvarjoilla.

 

 

 

Museon aulatilassa on länsisaksalaisen harrastelentäjä Mathias Rust´n käyttämä Cessna 172-P –pienkone, jolla hän lensi Suomesta Malmin lentokentältä Moskovan Punaiselle torille 28.5.1987. 

Valkoisen koneen rekisterinumero on D-ECJB. 

Rust saattoi Neuvostoliiton ilmavalvonnan häpeään, kun hän laskeutui Suurelle Moskovajoen sillalle ja körötteli sitten Cessnallaan 70 metriä leveälle ja 330 metriä pitkälle Punaiselle torille.

 

 

 

Rust yritti kolmasti laskeutua suoraan Punaiselle torille, mutta torilla parveilleen väkijoukon vuoksi suora laskeutuminen torille ei onnistunut.

 

 

Rust´n lennon vuoksi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov erotti puolustusministeri Sergei Sokolovin ja ilmapuolustuksen komentajan Aleksandr Koldunovin.

 

 

Molemmat näkemämme lentokoneet ovat osa maailmanhistoriaa ja mm. niiden vuoksi suosittelenkin tutustumista Berliinin Tekniikan museoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Marrastori -tapahtuma keräsi myyjäisiinsä runsaasti kävijöitä

Torstai 13.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Partiolippukunta Hämeenkyrön Hälläpyörät ry oli järjestävä yhdistys, kun Hämeenkyrössä järjestettiin Marrastori –tapahtuma lauantaina joulukuun 1. päivänä.

 

Marrastori –tapahtuma toteutettiin samaan aikaan kahdessa eri paikassa eli Frantsilan Kehäkukassa…

 

 

 

…ja Kylätoimintakeskus Heiskalla.

 

Olin vaimoni apupoikana Heiskalla, kun hänellä oli siellä…

 

 

 

…myyntipöytä.

Myyntipöydällämme oli tarjolla erilaisia lasitöitä sekä mökkitontillamme kasvatettuja valkosipuleita.

 

 

Heiskan myyntipöytien välissä kävi runsaasti väkeä ja pientä kaupantekoa sai tehdä koko ajan.

 

 

 

Myyntipöydät oli sijoitettu sisätiloihin Heiska-saliin, mutta pari myyjää myi ulkomyyntiin soveltuvia tuotteitaan myös Heiskan pihamaalla.

 

 

Pihapiirissä olevassa Iisakin Tallituvassa oli tarjolla Heiskan omia tuotteita, kuten kauralyhteitä ja puunkantotelineitä.

 

 

 

Iisakin Tallituvan todellinen erikoisuus oli seimi ja sen äärellä pienokaistaan kaitsemassa Maria ja Josef.

 

 

 

Maria ja Josef olivat saaneet seurakseen aitoon tallitupatyyliin kolme lammasta.

 

 

Aamupäivällä lampailla oli kova kiire syödä karsinaan tuotuja heiniä, mutta iltapäivällä niillä riitti hyvää aikaa märehtiä ja nauttia olostaan.

Tässä poseeraa ahvenanmaanlammas.

 

 

Kiitokset Hämeenkyrön Hälläpyörille ja Kylätoimintakeskus Heiskalle mukavan tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Münchenistä, Mittenwaldista ja Salzburgista!

Tiistai 11.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Sain sukulaisperheen sekä perhekuntani kanssa tehdä lähes viikon mittaisen loma- ja kokemusmatkan Baijerin pääkaupunkiin Müncheniin ja sitä runsaan sadan kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan alppikaupunki Mittenwaldiin. Poikkesimme päivän mittaisella reissulla myös Itävallan puolelle Salzburgiin.

 

Kohteinamme olivat joulutorit, kirkot, museot ja muut alueen mielenkiintoiset kohteet.

 

Asuimme koko ajan Münchenissä hotellissa, joka sijaitsi runsaan kahdensadan metrin etäisyydellä päärautatieasemalta.

 

Hotelliasuminen Saksassa on edullista, sillä viiden yön majoitus kolmen hengen huoneessa maksoi 202,00 €/henkilö. Hintaan sisältyi maittava ja runsas aamiainen sekä ystävällinen palvelu.

 

 

 

Suomalaisilla on varmaan paljonkin oppimista Saksasta ja yksi asia on se, että katuvalaistuksessa meillä on paljon säästämisen varaa.

 

 

 

Saksalainen katuvalaistus toteutetaan tavalla, joka Suomessa aiheuttaisi valtavan äläkän. Münchenin pääkaduilla valaistus on tuskin neljäsosaa siitä mihin olemme tottuneet.

 

Ajoin vaimoni kanssa runsas viikko sitten aamutuimaan Tampereelta Hämeenkyröön ja totesimme, että kolmostie on Tampereelta Hämeenkyröön saakka valaistu. München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki ja siellä katuvalaistus on keskikaupungilla paljon heikompi kuin kolmostiellä Tampereen ja Hämeenkyrön välillä!

 

On ihmeellistä, että Suomessa nousee mahdoton mekkala, jos keskiyön aikaan sammutetaan joka toinen katulamppu – suosittelen protestoijille pientä tutustumismatkaa Saksaan.

 

 

 

Saksalaisissa kaupungeissa on Joulutoreja melkein jokaisessa kadunkulmassa. 

Joulutorien suosikkijuoma on Glühwein eli maustettu kuuma viini.

 

 

 

Glühweinia tarjoillaan keramiikkamukeista, joiden panttimaksu tällä myyjällä oli peräti 3,00 euroa – varsinainen viini maksoi paikasta riippuen 2,50 – 4,00 €/muki.

 

 

 

Myyntikojuja joulutoreilla on lukemattomia. Tässä myydään bratwurstia…

 

 

 

…ja tässä puolestaan monenlaisia joulukoristeita.

Saksalaisilla joulutoreilla on mukava tunnelma, mutta niillä tulee helposti mieleen vanha totuus, että kyllä maailmassa on paljon turhaa tavaraa!

 

 

 

 

Joulupukki on ainakin müncheniläisillä joulutoreilla harvinaisuus, mutta yksi hyvin todentuntuinen ja polkupyörällä matkassa ollut osui kamerani linssiin!

 

 

Tarkoitukseni on palata matkalla kokemaamme myöhemmin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko suuri kaunista ja tehokasta vesialueiden järjestelyissä?

Sunnuntai 9.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa ollaan maanmittaustoimituksella yhdistelemässä osakaskuntien omistamat vesialueet uudeksi suureksi kokonaisuudeksi.

 

Projektissa on mukana yli kymmenen vesialueiden osakaskuntaa, joita ollaan yhdistämässä uudeksi osakaskunnaksi, jolla olisi hallinnassaan 1.130 hehtaaria vesipinta-alaa. Osakkaita uudessa vesialueessa olisi 1.379.

 

 

 

Maanmittaustoimitus yhteisen alueen muodostamiseksi järjestettiin Hämeenkyrön valtuustosalissa 29.11.2012 ja toimitusinsinöörinä toimi Lea Sukanen.

 

Maanmittaustoimituksessa oli miellyttävää ainakin se, että toimitusinsinööri sinutteli luontevasti valtuustosaliin kertyneitä osakaskuntien edustajia.  Entiseen aikaan ei olisi tullut kyseeseen, että maanmittausinsinööriä olisi voinut sinutella tai että hän olisi sinutellut ”alamaisia”.

 

Olin mökkijärveni rannan- ja vesioikeudenomistajana paikalla.

Asia kiinnosti, sillä huomattava osa kokoukseen saapuneista osakaskuntien osakkaista ei mahtunut valtuustosaliin - meitä oli paikalla oli sata osakasta.

 

Toimitusinsinööri oli koonnut yhdistymistä puoltavia seikkoja ja tässä niitä muutamia:

 

• osakkaan kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle
  • en ole monena kesänä kalastellut lainkaan, mutta yhdistymisen jälkeen se olisi mahdollista 1.130 vesihehtaarilla!

• kalastuksen järjestäminen ja valvonta helpottuu

• vesistöjen kunnostusten suunnittelu ja toteuttaminen helpottuu

• pienet ja toimimattomat alueet saadaan suunnitelmallisen toiminnan piiriin

• hallintokulut olisivat pienemmät kuin erillisinä toimittaessa – ilman yhdistymistä jokaisen yhteisen alueen on pidettävä omat kokouksensa ja järjestäydyttävä erikseen

• toimihenkilöitä tehtäviin (=hoitokuntaan) on helpompi löytää laajemmasta osakaskunnasta

 

Maanmittaustoimituksessa herätti eniten keskustelua ja vastarintaa Lavajärven alueen liittäminen suureen osakaskuntaan.

 

Ymmärrän lavajärveläisten vastustuksen ja käytinkin tilaisuudessa heidän näkemyksiään tukevan puheenvuoron.

 

Vanhojen osakaskuntien ”kokoukset” oli kuitenkin pidetty lainsäädännön mukaisesti, joten vastustuksemme oli turhaa.

 

Haluan opastuksena muille vesialueiden osakkalille sanoa, että osakaskuntien kokouksiin kannattaa osallistua, jotta vesialueen omistajien valtaosan etujen vastaisia päätöksiä ei pääse syntymään.

Kuulin huhuja, että joidenkin osakaskuntien kokouksiin oli osallistunut vain yksi henkilö, kun osakaskuntien osakasmäärät kuitenkin vaihtelivat välillä 8 - 364 osakasta. Keskimäärin osakkaita nyt yhdistyneissä osakaskunnissa oli 138 osakasta/osakaskunta.

Kuulun Sarkkilan kylän yhteisen vesilueen osakaskuntaan ja sillä on yhteensä 226 osakasta.

Osakaskuntien kokouksista on vaikea saada etukäteen tietoa, sillä niiden koollekutsumiseen riittää ilmoitus paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä sekä kirjallinen ilmoitus niille, joiden osoite osakaskunnan tiedossa. Osakaskunta ei ole velvollinen selvittämään osakkaiden osoitteita, vaan osoitteen toimittaminen osakaskunnalle on osakkaan vastuulla.

 

Pienestä mökkijärvestäni vain 2/3 kuuluu uuden osakaskunnan vesialueeseen ja 1/3 jää entiselleen.

 

Kysyinkin kokouksessa, että jos uusi osakaskunta suo mökkijärvelleni vaikkapa kalanistutuksia, niin miten saamme istutuskaloille viestin, että ne eivät saa uida Hämeenkyrön puolelle! Hämeenkyrön puoleinen vesialue kun on sitä aluetta, joka nyt tehdyssä ratkaisussa jäi uuden osakaskunnan ulkopuolelle!

 

En ole lainkaan varma, että nyt perustettu mammuttiosakaskunta olisi parempi ratkaisu kuin entinen systeemi. Se on varmaa, että paikallisuus häviää, kun nimihirviöksikin on tulossa joku todella ihmeellinen nimi.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen vaarallisin bussipysäkki sijaitsee Automiehenkatu 2:ssa bussilinjalla numero 5!

Lauantai 8.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Joukkoliikenteen viimeisin aikataulumuutos kohteli kaltoin Peltolammilla ja Palokalliolla asuvia tamperelaisia.

 

Linjan 26 vuoroväli muuttui 20 minuutista puoleen tuntiin.

 

Ongelmaa lievittämään luotiin uusi bussilinja numero 5, mutta sen vaikutusalue on rajallinen Peltolammin osalta ja täysin mitätön Palokallion asukkaiden kohdalla.

 

Viitoslinja palvelee tyydyttävästi Automiehenkadulta keskustan suuntaan, mutta keskustasta Automiehenkadulle matkustajat joutuvat poistumaan bussista Tampereen heikoimmalla ja vaarallisimmalla bussipysäkillä.

 

Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevaa bussien pysähtymispaikkaa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua bussipysäkiksi, sillä se ei täytä alkeellisintakaan bussipysäkin kriteeriä.

 

 

Linjan numero 5 bussi on saapunut keskustan suunnasta Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevalle ”bussipysäkille”.

Huomaathan, että paikalla ei ole pienintäkään pysäkkilevennystä, vaan bussi joutuu pysähtymään ajoradalle.

 

 

 

Matkustajat joutuvat poistumaan bussista suoraan nurmikolle.

Varusteina pitää kesäaikaan olla kumisaappaat ja talvella talvijalkineiden lisäksi oma lumilapio, jotta pystyy hangessa saamaan itselleen jonkinlaisen kulku-uran.

Voi vain kuvitella, että miltä tuntuu poistua bussista korkean lumivallin päälle. Toinen vaihtoehto on se, että bussi koukkaa "bussipysäkillä" lähelle ajoradan keskiviivaa ja antaa matkustajille mahdollisuuden poistua bussista ajoradalle.

 

 

 

Bussin lähettyä jatkamaan matkaansa on matkustajien jatkettava tarpomistaan kohti Lempääläntien jalkakäytävää kesäaikana nurmikolla ja talvella hangessa…

 

 

 

 

…tai toinen vaihtoehto on kulkea ajoradalla. Ajoradalla kulkeminen on vaarallista, sillä Automiehenkatu on vilkasliikeinen läpiajokatu, jonka varrella sijaitsevat mm. Biltema sekä Tampereen Ikea.

 

 

 

Kesäaikaan nurmikolla kulkeminen on haasteellista, sillä rapakoita pitää väistellä, jos aikoo kuivin jaloin selvitä Lempääläntien jalkakäytävälle.

 

 

Bussilinjalla 5 sijaitseva Automiehenkatu 2:n ns. ”bussipysäkki” on bussipysäkin irvikuva.

 

On ollut asioiden luokatonta valmistelua, että linja numero 5 perustettiin ilman asianmukaisten bussipysäkkien rakentamista.

 

Milloin ja kuinka nopeasti tilanne aiotaan korjata?

 

 

-Esko Erkkilä-

Leonid Breznev´n ja Erich Honecker´n Veljellinen suudelma

Perjantai 7.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Selailin vanhoja valokuvaotoksiani ja katselin runsas vuosi sitten Berliinin matkallani ottamiani valokuvia.

Kaikki tässä jutussa julkaistut kuvat olen ottanut 14.9.2011.

 

Tein matkani sukulaismiehen kanssa. Hän on Berliinin asiantuntija ja löysimme hänen opastuksellaan mielenkiintoisia kohteita.

 

Eräs kohteistamme oli se osa Berliinin muurista, joka siitä vielä on jäljellä.

 

 

 

Muurin itäpuoli on nykyisin tasaista nurmikkoa. Aiemmin se oli todellinen kuolemankenttä. Nyt muuriin on sen itäpuolelle maalattu mitäänsanomattomia graffitteja.

 

 

 

Muurin länsipuolella on todellinen taidegalleria ja se on kerrottu myös useissa opastintauluissa, joita on monia muurin länsipuolella. Tässä yksi opastintauluista.

 

Paras ensiksi!

 

 

Tässä muurin kuuluisin teos - Leonid Brežnev´n ja Erich Honecker´n Veljellinen suudelma!

Teokseen kuuluu suomennettuna lause:

”Herra auta minua selviytymään tämän kuoleman syleilyn keskeltä”

 

Seuraavissa kuvia muuriin maalattuista muista taideteoksista:

 

 

 

 

Olen ”mittatikkuna” tämän maalauksen vierellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä tilanteesta tehty maalaus on maailmankuulu - siinä itäsaksalainen sotilas Hans Conrad Schumann loikkaa länteen!

Nähtyään tilaisuutensa tulleen Schuman päätti hypätä aidan yli länsipuolelle, jossa hänet otettiin poliisiauton kyytiin. Paikalla ollut valokuvaaja Peter Leibing onnistui saamaan hänestä kuvan juuri kun hän on hyppäämässä aidan yli.

Tästä kuvasta tuli yksi kuuluisimmista kylmää sotaa kuvaavista valokuvista.

Kuva Schumann´n loikasta on ikuistettu Berliinin muurin länsipuolen galleriaan!

 

Muuriin maalatut taideteokset kertovat ajasta, jonka emme soisi palaavan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jätkänkynttilöiden tulimeri valtasi Tampereen Keskustorin

Torstai 6.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäkeskus sytytti 400 jätkänkynttilää Tampereen Keskustorille torstaina 29. marraskuuta kello 16.30.

Olin paikalla erikoisessa tapahtumassa.

Tempaus oli lähtölaukaus Suomen metsäkeskuksen, Suomen mielenterveysseuran ja Aamulehden yhteishankkeelle, jossa haetaan uudenlaista toimintamuotoa nuorten ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön.

Toiminnan ydin on metsässä ja metsäluonnossa liikkuminen - tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin. Ensimmäinen pilottiprojekti toteutetaan Tampereen seudulla.

Ihmettelin, kun tapahtuman ennakkoinformaatiossa kerrottiin 800 metsäkeskuslaisen osallistuvan Keskustorin tempaukseen. Henkilölukumäärä oli oikein, sillä tapahtuma oli ajoitettu valtakunnallisten, Tampereella pidettyjen Metsäkeskuspäivien yhteyteen ja torilla oli tosiaan mukana koko Metsäkeskus lähes tuhannen työntekijänsä voimin.

 

 

Metsäkeskuksen väki aloitti jätkänkynttilöiden sytyttämisen Keskustorin suihkulähteen tienoilta…

 

 

 

…ja siitä sytyttäjät etenivät kohti Tampereen Teatteria.

Yleisö oli eristetty "paloalueesta" merkkinauhalla sekä rauta-aidoilla. Hyvin tarpeellinen toimenpide, sillä Keskustorille oli kerääntynyt kansaa ehkä kaksituhatta henkilöä!

 

 

 

Kaikki jätkänkynttilät saatiin palamaan ja näky Keskustorilla oli erikoinen. Kuva on otettu Vanhan kirkon liepeiltä kohti Jugend-toria.

 

Kiitän järjestäjiä ainutlaatuisen valoelämyksen luomisesta pimenevään Tampereen iltaan.

Kiitän Suomen Metsäkeskusta, Suomen Mielenterveysseuraa ja Aamulehteä myös siitä, että haluatte muistaa satoja nuoria, jotka vuosittain kamppailevat masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien kanssa.

 

-Esko Erkkilä-

Jämijärven Osuuspankki palautti pankkipalvelut Viljakkalaan

Keskiviikko 5.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala on tyyppiesimerkki siitä, mitä kuntaliitos merkitsee uuden ”superkunnan” laitamille.

 

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007 ja sen jälkeen on odoteltu, että kuka viimeisenä sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Lähdin Viljakkalasta opintielle 1965 ja sen jälkeen olen ollut ”kirjoilla” Turussa, Kokkolassa, Seinäjoella ja vuodesta 1976 alkaen Tampereella.

 

Vaikka olenkin tamperelainen, pysyn viljakkalalaisena hautaan saakka.

 

Olen innolla seurannut, kun Jämijärven Osuuspankki perusti Viljakkalaan toimipisteen huhtikuussa 2012. Valitettavasti en ole Jämijärven Osuuspankin asiakas, mutta toivottelen sille mitä parhainta menestystä Viljakkalassa.

 

Jämijärven Osuuspankin vankasta viljakkalalaisotteesta kertoo se, että pankki järjesti yhdessä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan kanssa metsäpäivän naapurimme metsässä Viljakkalassa 29.9.2012.

 

 

 

Metsäpäivä järjestettiin Lepomäen yksityistien varrella Vuorenmaan tilan metsässä – tien virallinen nimi on nykyään Koivuniementie. Paikka sijaitsee lyijykynän kärjen osoittamassa paikassa n. 45 kilometriä Tampereen Keskustorilta luoteeseen.

 

 

 

Metsäpäivä keräsi sankan yleisön, sillä Lepomäentien varrella ei ole koskaan aiemmin ollut sellaista väki- ja automäärää.

 

 

 

Metsäpäivän työnäytöksissä nähtiin mm. kannonnostoa.

Mainittakoon, että seuraavana päivänä kannonnosto jatkui osaomistamani maatalousyhtymän metsässä näytösalueen vieressä.

 

 

 

Hakkunäytöksessä ikaalislaisen Tmi Metsätyö Vääräkosken Timberjack-korjuukone suoritti useita vuosia myöhässä olleen ensiharvennuksen naapurimme metsässä.

Ensiharvennus suoritetaan tavallisesti monia vuosia liian myöhään – valitettavasti omaan tästä omakohtaista kokemusta.

 

 

 

 

Metsäpäivän isäntänä hääri pankinjohtaja Timo Ala-Laurila, jolla on ollut ilmeisesti keskeinen osuus sille, että Viljakkalaan saatiin pankkipalvelut.

 

Kuvassa keskellä palvelupäällikkkö Tarja Kirsilä Jämijärven Osuuspankin pääkonttorista Jämijärveltä ja vasemmalla palvelupäällikkö Pirjo Kemppainen Jämijärven Osuuspankin Kovelahden konttorilta.

 

 

 

Jämijärven Osuuspankin ja Metsähoitoyhdistys Pirkanmaan tarjoamat nokipannukahvit, mehut sekä nuotiomakkarat tekivät hyvin kauppansa.

 

 

Tulevat metsänomistajat…

 

 

 

…nauttivat mehusta, pullasta ja nuotiomakkarasta suurella innolla.

 

 

 

Naapurimme Unto Parvi saapui myös paikalle. Unto on tehnyt arvokkaan työn, sillä hän on entisöinyt Super Dextansa hienoon kuntoon.

Olen kannustanut Untoa hankkimaan itselleen 1960-luvun asusteet, jotta kokonaisuus olisi täydellinen!

 

 

 

Metsäpäivän ohjelmaan kuului myös kahden moottorisahataiteilijan esitykset.

Jari Ahonen Ylöjärveltä ja Kari Manninen Tampereen Ikurista näyttivät, että pöllin sisältä "löytyy" vaikkapa mielenkiintoisia eläimiä!

 

 

 

 

Olen jo aiemmin kuullut, että moottorisahataiteilijoiden suurin työllistäjäryhmä nykyisin ovat koiranomistajat, jotka haluavat ikuistaa lemmikkinsä puuveistokseen.

Koirasta kuva vaikkapa kännykkäkameralla ja sen jälkeen moottorisahataiteilija alkaa työnsä!

 

 

Kiitän Jämijärven Osuuspankkia, sen Viljakkalan konttoria ja pankinjohtaja Timo Ala-Laurilaa Viljakkalan eteen tehdystä työstä.

On suuriarvoista, että pankkimaailma arvostaa kulmakuntaa, joka suurkunnan toimesta ollaan jättämässä tyystin oman onnensa nojaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yllätyin, sillä Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkakortti ei automaattisesti huomioi sen haltijan ikääntymistä!

Tiistai 4.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Sain tehtäväkseni Eläkeliiton jäsenenä tutkailla, että mikä on eläkeläisille edullisin tapa osallistua Tampereen uimahallien virkistävien vetten kutsuun.

 

Tampereella on neljä kunnallista uimahallia;

 

• Tampereen uimakeskus, Joukahaisenkatu 7
• Pyynikin uimahalli, Kortelahdenkatu 26
• Tesoman uimahalli, Tuomarinkatu 7
• Hervannan uimahalli, Torisevanraitti 7

 

Tutkailuni tuloksena selvisi, että yli 65-vuotiaille – kuten kaikille muillekin – edullisin tapa maksaa uimahallimaksu on maksaa se Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtaisella matkakortilla.

 

Henkilökohtaisella matkakortilla maksaen yksi uimahallikäynti maksaa yli 65-vuotiaille 2,90 €! Ei lainkaan paha hinta!

 

Tutkailuni yllätys oli se, että henkilökohtaisen matkakortin takaama edullinen hinta vaatii henkilön täyttäessä 65 –vuotta henkilökohtaisen käynnin Joukkoliikenteen palvelupisteessä Frenckell`ssä.

 

Henkilökohtaisessa matkakortissa kyllä on henkilön syntymäaika, mutta tietotekniikka ei riitä siihen, että kortilla saisi automaattisesti yli 65-vuotiaalle kuuluvat edut. Niiden saaminen vaatii Frenckell´n palvelupisteessä käynnin!

 

 

Toinen yllätys minulle oli, että Tampereen joukkoliikenne huomioi ainoastaan yli 65 –vuotiaat eläkeläisiksi. Sama pätee myös silloin, kun uimahallimaksuja maksetaan Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtaisella matkakortilla.

Tarkasti ottaen 65 -vuotta täyttäneet eivät Tampereen Joukkoliikenteen määräysten mukaan eläkeläisiä, vaan he ovat senioreita! Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin, että Tampereen Joukkoliikenne ei tunne lainkaan "eläkeläinen" -käsitettä.

 

 

Mielestäni Tampereen joukkoliikenteen ja sen myötä myös Tampereen uimahallien olisi myönnettävä eläkeläisalennus myös alle 65 – vuotiaille, jos kyseinen henkilö on vaikkapa sairauden vuoksi saanut eläkepäätöksen.

 

 

On luonnollista, että saman menettelyn pitäisi olla voimassa myös niille, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää (sillä onhan 63 –vuotias virallisesti eläkeläinen, jos hän on 63 –vuotta täytettyään siirtynyt eläkkeelle).

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit ovat valmiit luopumaan järjettömästä Tavase-tekopohjavesihankkeesta?

Maanantai 3.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 26.11.2012 pitämässään kokouksessa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän tekemää valtuustoaloitetta, jossa esitettiin nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esitettiin Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavasen alasajamisen varalta.

 

Asiaa valmistellut liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson oli perehtynyt hyvin Keskustan valtuustoaloitteeseen, sillä päätösehdotukseen oli koottu Keskustan esittämät näkemykset oikeaan muotoon. Näin Michelsson tiivisti Keskustan näkemykset päätösesityksensä aluksi:

 

• Mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen?

 

• Kolmen kunnan irtautumisen vaikutukset hankkeeseen?

 

• Tampereen tämän hetken maksuosuus yhtiöön?

 

• Mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelma?

 

 

• Onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä?

 

• Tehdäänkö noin 50–200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokustannuksin?

 

Kysymysten kristallointi olikin ainoa positiivinen piirre päätösvalmisteluaineistossa, sillä muilta osin aineisto oli tyypillistä Tavase-propagandaa, jolla on vain niukalti yhteistä totuuden kanssa.

 

Tampereen kaupungin päätöksenteossa on Tavase-asiassa kuitenkin menty aimo harppaus eteenpäin, sillä kristillisten Leena Rauhalan esitystä asian uudelleen valmisteluksi kannattivat vihreiden Maija Kajan sekä Vesa Eskola ja äänestyksessä sitä kannatti em. kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.

 

Asia meni siis äänestykseen ja silloin pöytäkirjan mukaan seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet torppasivat asian uudelleen valmistelun:

 

Kokoomuksesta Anna-Kaisa Ikonen, Ilkka Sasi, Riitta Koskinen sekä Timo P. Nieminen…

 

…ja SDP:stä Ilpo Sirniö, Atanas Aleksovski sekä Anneli Kivistö.

 

 

Näin kävi tällä kerralla, mutta kunhan Tavase taas lähiaikoina lähettää Tampereen kaupungille uuden rahoituspyynnön, niin uskon, että asia etenee kohti järkevää ratkaisua.

 

Oletan, että uutta rahoituspyyntöä jo kirjoitetaan ja nyt se lieneekin suuruusluokkaa miljoona euroa, sillä sen verran maksaa uusi YVA, jonka otaksun olevan seuraava askel Tavasen kivikkoisella tiellä.

 

Ainoa oikea järkevä ratkaisu Tavase-kysymyksessä on hankkeen mahdollisimman nopea lopettaminen ja tähän mennessä aiheutuneiden n. seitsemän miljoonan euron suuruisen panostuksen kirjaaminen luottotappioiksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntademokratiayksikön tuottama "Avoin kaupunki - Tampere 2030" -aineisto antaa runsaasti tietoa päätöksenteon pohjaksi

Lauantai 1.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Valtuustosalissa oli 28.11.2012 tarkoitus järjestää kaupungin virkamiehille suunnattu Alue-Alvareiden 5-vuotiseen toimintaan liittyvä juhlaseminaari ”Avoin kaupunki – Tampere 2030”.

 

Seminaariin oli kuitenkin niin laimea kiinnostus, että se jouduttiin peruuttamaan.

 

Juhlaseminaarin jälkeen suunniteltu Alue-Alvareiden 2011 – 2012 –kauden päätöskokous kuitenkin järjestettiin ja saimme sen lopuksi tutustua siihen aineistoon, joka oli ollut tarkoitus esittää virkamiehille.

 

 

Kuntademokratiayksikön esittelemä kokonaisuus pohjautuu Alue-Alvareiden tuottamaan aineistoon ja tämän ansiosta se kuvastaa hyvin sitä tulevaisuudenkuvaa, jonka tavallinen tamperelainen toivoo kotikaupungissaan toteutuvan vuonna 2030.

 

 

On heti kärkeen todettava, että tavallisten tamperelaisten tulevaisuudenkuva on tyystin toisenlainen, kuin se linja jolla poliittiset päättäjät aikovat edetä.

 

 

Esitän seuraavassa suoria lainauksia Alue-Alvareille 28.11.2012 esitetystä ”Avoin kaupunki – Tampere 2030" -aineistosta:

 

 

Länsi-Tampere…

 

…nähdään vuonna 2030 olevan vihreä, monipuolisesti ja sopusuhtaisesti rakennettu, pientalovaltaiset asuinalueensa säilyttänyt alue, jossa yhteisöllisyys toimii, julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille.

 

 

Etelä-Tampereen…

 

…Alue-Alvarit puolestaan näkevät alueensa olevan ”vihreä keidas” lähellä keskustaa.

 

Etelä-Tampereella luonnonläheisyys ja viheralueet on säilytetty täydennys- ja rantarakentamisesta huolimatta. Veden läheisyys, alueen historia ja arvot näkyvät.

 

Viheralueet ja riittävät ulkoilualueet tarjoavat mahdollisuuden ihmisen ja luonnon vuorovaikutukselle. Viherkäytävät yhdistävät alueita toisiinsa.

 

 

Kaakkois-Tampere…

 

…on vuonna 2030 Alue-Alvareiden mukaan alue, jossa mm. luonnonläheisyys luo pohjan hyvälle elämälle ja menestykselle.

 

Alue on väljä ja siellä on kaikkien ulottuvilla luonto, viheryhteydet sekä Herukka-reitti!

 

Alueen väljyys toistuu aineistossa, ei tehorakentamista, vain harkittua tiivistämistä, infran ja rakennusten vanhenemiseen on varauduttu.

 

 

Koillis-Tampere…

 

…on 2030 vireä ja vehreä alue vesistöineen.

 

Maaseutu elää vireästi ja siellä pientaloja on valmistunut väljille tonteille tuoden uusia perheitä maaseudulle.

 

Koillis-Tampereen kaupunkialue on vuonna 2030 rakennettu väljästi ja pientalovaltaisesti jättäen tilaa ympäröivälle luonnolle.

 

Hyvin huolletut puistot ja ulkoilureitit tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastus- ja virkistyskäyttöön sekä rauhoittumiseen.

 

 

Toivon, että uuden kaupunginvaltuuston jäsenet nopeasti tutustuvat tähän hienoon aineistoon.

 

Mitään ratkaisevaa ei vielä ole Tampereen kaupunkisuunnittelussa menetetty, mutta nykymeno tiivistysrakentamisineen, hajarakentamiskieltoineen ja kaupunkilaisten ahtaminen keskustaan on nyt saatava järjellisiin mittasuhteisiin.

 

”Avoin kaupunki – Tampere 2030” –aineistoon kannattaa mielestäni perehtyä myös Tampereen kehyskuntien asukkaiden sekä päättäjien.

 

Tutustuminen auttaa ymmärtämään, että tamperelaiset eivät kannata kaiken keskittämistä Tampereelle – tamperelaiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa.

Maalla tai maaseutumaisessa ympäristössä asuminen on monen tamperelaisen toiveena. Jos Tampere ei siihen pysty, niin siinä piilee kehyskunnille suuri mahdollisuus.

 

Haja-asutusalueiden rakennuskiellot ja älytön tiivistysrakentaminen ovat harvojen mielipide – tavallisten tamperelaisten mielipide ne eivät ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että Eduskunnan puhemies, ulkoministeri sekä kulttuuri- ja urheiluministeri istuvat kaupparyhmittymien hallintoelimissä?

Perjantai 30.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen toistuvasti arvostellut suomalaisen päivittäistavarakaupan rakennetta, sillä se aiheuttaa kuluttajalle perusteettomia kustannuksia sekä ajaa ahtaalle elintarviketeollisuutemme ja uhkaa lopettaa maamme elintarvikkeiden alkutuotannon.

 

Saan olla tyytyväinen, että YLE toi maanantaina 26.11.2012 näyttävästi julkisuuteen kansanedustajien, ministereiden ja jopa eduskunnan puhemiehen tiiviit kytkennät kaupparyhmittymiin.

 

Yle otsikoi uutisensa totuudenmukaisesti, sillä jutun otsikko oli;

 

”S-puolue” ja ”Siwa”-puolue aktiivisina Arkadianmäellä

 

Ylivoimaisesti suurin poliittinen puolue kaupparyhmien hallinnossa kansanedustaja-, ministeri- ja puhemiestasolla on SDP. Toisena rynnii kokoomus ja kolmanneksi suurimmat ovat tasavahvoina Keskusta sekä Perussuomalaiset.

 

Perussuomalaisten ”saavuttama” jaettu kolmas tila oli yllätys, mutta niin se vaan näyttää olevan. Ainakin tällä saralla perussuomalaiset ovat olleet "ottamassa vastuuta"!

 

Vasemmistoliitto jää viidenneksi, mutta kyllä senkin kansanedustajilla on vahva asema ”S-puolueessa” ja ”Siwa-puolueessa”.

 

Yle Uutiset on selvittänyt, että 35 kansanedustajaa istuu joko S-ryhmän alueosuuskauppojen tai Siwa-liikkeiden taustalta löytyvän Tradekan päätöselimissä; hallintoneuvostoissa, hallituksissa tai edustajistossa.

 

Nimiluettelo näyttää Ylen mukaan tältä:

 

 

SDP

 

• Jouni Backman
• Maarit Feldt-Ranta
• Eero Heinäluoma
• Anneli Kiljunen
• Johannes Koskinen
• Merja Kuusisto
• Jukka Kärnä
• Johanna Ojala-Niemelä
• Sirpa Paatero
• Tuula Peltonen
• Raimo Piirainen
• Kari Rajamäki
• Erkki Tuomioja
• Tytti Tuppurainen

 

Kokoomus

 

• Sampsa Kataja
• Pia Kauma
• Markku Mäntymaa
• Jaana Pelkonen
• Raija Vahasalo
• Ben Zyskowich

 

Keskusta

 

• Lasse Hautala
• Antti Kaikkonen
• Inkeri Kerola
• Mari Kiviniemi
• Jari Leppä

 

Perussuomalaiset

 

• Kike Elomaa
• Johanna Jurva
• Kimmo Kivelä
• Jari Lindström
• Kauko Tuppurainen

 

Vasemmistoliitto

 

• Paavo Arhinmäki
• Risto Kalliorinne
• Annika Lapintie
• Kari Uotila

 

 

Toivon, että Yle Uutisten uutisoinnin jälkeen tapahtuu nopea poliitikkoharvennus S-ryhmän ja Tradekan hallintoelimissä. Erityisesti toivon, että Eduskunnan puhemies, ministerit ja kansanedustajat älyävät erota näistä luottamustehtävistään.

 

Heidän eronsa olisi vahva viesti myös maakuntiin, jotta kuntien johtavat luottamushenkilöt osaisivat ottaa tervettä etäisyyttä S-ryhmän sekä Tradekan hallintoon.

Hämmästyin kun huomasin, että Tampereen Vihreät luettelevat omilla nettisivuillaan kattotermin "Politiikka" alla Pirkanmaan Osuuskaupan edustajistoon kuuluvat kunnallispolitikkonsa!

Kuka vielä sanoo, että politiikka ja kaupparyhmät eivät olisi sidoksissa toisiinsa?

 

Kauppapaikkojen kaavoituskysymykset ovat asioita, joilla on jo vuosikaudet ratkaistu eri kaupparyhmittymien menestyminen markkinaosuuskilpailussa. Poliitikkojen kytkennät kaupparyhmiin luovat juuri kauppapaikkakysymyksen kautta hämäryyttä heidän toimintaansa yritysten hallinnossa.

 

Kiitän SDP:n mandaatilla hallituksessa istuvia Jukka Gustafssonia ja Krista Kiurua sekä Vasemmistoliiton Merja Kyllöstä, jotka osasivat ”lukea” aikaamme oikein ja erosivat Tradekan luottamustehtävistä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kokeneet keskustalaiset kuntajohtajat

Torstai 29.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on vetovoimainen keskus ja eräs osoitus siitä on mm. se, että useat keskustalaisesti ajattelevat kuntajohtajat ovat eläkepäivillään asettuneet Tampereelle asumaan.

 

Tunnen heitä moniakin, mutta taannoisten kunnallisvaalien aikana sain ”Meidän Tampere” –lehden toimittajana tehdä kahdesta kokeneesta kuntajohtajasta haastattelun vaalilehteemme.

 

Kyseessä ovat Tuomo Räihä ja Eero Mäki-Tanila joiden kanssa apulaispormestari Timo Hanhilahden kanssa saimme viettää asioita pohdiskelevan juttuhetken.

 

Mäki-Tanila ja Räihä olivat Keskustan ehdokkaita ja Tuomo Räihä sai niin paljon ääniä, että hänet valittiin Keskustan varavaltuutetuksi.

 

Juttu julkaistiin Keskustan vaalilehdessä, mutta jutussa käsitellyt asiat ovat vaalien jälkeenkin ajankohtaisia.

 

Näin juttumme kulki:

 

*************

 

Keskustan kokeneet kuntajohtajat ovat valmiit kehittämään Tamperetta

 

On onni Tampereelle, että kaupungista on muodostunut kokeneiden keskustalaisesti ajattelevien kuntajohtajien asuinpaikkakunta.

 

Tampereella heitä asuu useitakin - nyt kaksi heistä on asettunut kunnallisvaaliehdokkaiksi Keskustan listalle.

 

 

 

Oulunsalon kunnanjohtajana 1975 – 2009 toiminut Tuomo Räihä (vasemmalla) ja Kiikan sekä Äetsän kunnanjohtajana vuosina 1977 – 2008 toiminut ja sen jälkeen Sastamalan kaupungissa ”Elämänlaatu ja elävä maaseutu” –sektorista vuosina 2009 – 2012 vastannut Eero Mäki-Tanila (oikealla) kokoontuivat 13.9.2012 apulaispormestari Timo Hanhilahden (keskellä) kutsusta pohtimaan Tampereen kehittämistä.

 

 

Meidän Tampere –lehden toimittaja totesi, että kaikki kolme pitävät huolen kunnostaan. Mäki-Tanila on juossut 30 maratonia ja juoksee edelleen viikossa 30 – 50 kilometriä. Räihä on innokas kävijä Ratinassa, jossa Tampereen kaupungin ”vertaistuella” järjestetään senioreille monipuolista liikuntaa. Apulaispormestari Hanhilahti tunnetaan innokkaana pyöräilijänä ja tänäkin vuonna polkupyöräilyä hänelle on jäänyt taakse jo 2.500 kilometriä!

 

Kuntajohtajat painottivat pohdiskelussaan keskustan kehittämisen tärkeyttä. Palveluiden, viihtyvyyden ja turvallisuuden kehittäminen ovat heidän mielestään Tampereen keskusta-alueen kehittämisessä ydinalueita.

 

Toisaalta Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat yksimielisiä siitä, että Tamperetta pitää kehittää laidasta laitaan – kaupunginosien, asuinalueiden ja kylien kehittäminen pitää olla keskeisellä sijalla kaupungin kehittämisessä.

 

Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalan johtaman työryhmän työtä kuntajohtajat kritisoivat ammattitaidolla.

 

Eero Mäki-Tanilan mielestä ainoa järkevä tapa edetä kuntauudistuksessa on keskustella kuntien välisestä yhteistyöstä pakkoliitospuheiden sijasta.

 

Mäki-Tanila totesi, että kaupunkiseudun asukkaiden kannalta keskeisiä yhteistyökohteita ovat esim. liikenne, terveydenhuolto ja yleiskaavoitus.

 

Tuomo Räihä kysyi, halutaanko kuntakentälle monopolia vai verkostoja? Monopolin seurauksena paikallisdemokratia vähenisi hänen mielestään ja siten puheet paikallisen päätösvallan säilyttämisestä ovat teatteria.

 

Kaikki kolme kuntajohtajaa olivat yksimielisiä, että pieni kilpailu kuntien välillä ja jokaisen kunnan vahvuuksien esilletuonti kehittää tehokkaimmin koko aluetta. Ihmisten identiteetin säilyttäminen on tärkeää ja suurkuntia luomalla se suorastaan ryöstettäisiin monilta!

 

Räihä ja Mäki-Tanila vakuuttivat, että kaikissa kunnissa mietitään joka hetki miten kuntien verkosto parhaiten pystyy kehittämään koko seutukuntaa.

 

Kuntajohtajien keskeinen kunnallisvaaliteesi on, että palvelut pitää pystyä hoitamaan kaikille. He muistuttivat, että lasten ja ikääntyneiden paras paikka on kaikissa tapauksissa oma koti.

 

Koulujen liikuntakasvatuksen edistämisestä Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat huolissaan. He totesivat, että lasten ja nuorten lihavuus tuo jo varhain diabeteksen vaaran sekä merkitsee iän karttuessa sydän- ja verisuonitautien lisääntymistä. Nivelrikot ovat vanhemmiten seurausta jo varhaisiässä alkaneesta liikalihavuudesta.

 

Kuntajohtaja Eero Mäki-Tanilan eräs resepti lasten ja nuorten liikuntakasvatuksen edistämiseen on parkour-telineiden ja –ratojen rakentaminen koulujen pihoille sekä muille sopiville paikoille. Parkour-telineet ovat edullisia ja niillä liikkuminen kiinnostaa nykyajan lapsia sekä nuoria. Ehdottelipa Mäki-Tanila Meidän Tampere –lehden toimittajaakin kokeilemaan parkouria!

 

Oulunsalon entisenä kunnanjohtajana Tuomo Räihällä on kokemusta kehyskunnassa sijaitsevan lentokentän ja suurkaupungin keskustan välille aikaansaadusta ”laatukäytävästä”. Räihä on asiassa asiantuntija ja hän haluaa, että Oulussa ja Oulunsalossa aikaansaatu vastaava laatukäytävä saataisiin myös Pirkkalan lentoaseman ja Tampereen keskustan välille.

 

Apulaispormestari Hanhilahden kokoonkutsuma keskustelutilaisuus osoitti, että Keskustan listoilta Tampereen kaupunginvaltuustoon pyrkivillä kuntajohtajilla on paljon tietoa ja kokemusta. Heidän tietonsa ja taitonsa pitäisi pystyä nyt hyödyntämään tamperelaisten ja koko seutukunnan parhaaksi.

*************

 

Nyt juttua tutkailtuani huomaan, että siinä kuntajohtajat tuovat esille muutaman sellaisen asian, joita pitäisi välittömästi alkaa viemään eteenpäin.

-Esko Erkkilä-

Ei ole hyväksi, että polttoainekauppa keskittyy nykyistä vauhtia SOK:n omistamalle ABC-ketjulle

Keskiviikko 28.11.2012 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän omistama ABC-ketju on vallannut vauhdilla markkinaosuutta tavallisille autoilijoille suunnatussa polttoainekaupassa.

 

Öljyalan Keskusliiton virallisten markkinaosuustilastojen mukaan ABC-ketjun osuus bensiinikaupasta oli viime vuonna 29 %. Toisena bensiinikaupassa oli Neste Oil 27 %:n osuudella.

 

ST1 ja ST1 Energy (Shell) hallitsivat bensiinikaupasta yhteensä 23 %:n markkinaosuutta ja Teboil puolestaan 18 %. SEO oli jakeluketjuista pienin, sillä sen osuus oli 3 %.

 

Dieselöljyssä markkinaosuustilanne oli toinen, sillä suuruusjärjestys ja markkinaosuudet olivat seuraavat:

 

• Neste Oil 39,1 %
• Teboil 27,2 %
• ST1 ja ST1 Energy yhteensä 19,7 %
• ABC 12,1 %
• SEO 1,8 %

 

Vaikka olosuhteiden pakosta olenkin S-ryhmän asiakas myös polttoainekaupassa, näen ABC-ketjun yhä voimistuvan aseman uhkaavan polttoainemarkkinoiden toimivuutta.

 

ABC-ketju on S-ryhmän omistajuuteensa ja sitä kautta laajan hallintohenkilökenttänsä avulla pystynyt nopeassa tahdissa haalimaan maan parhaat kauppapaikat jakeluasemilleen.

 

Kun maan parhaisiin kauppapaikkoihin yhdistetään se hyvä tuloskehitys, joka S-ryhmällä on ollut päivittäistavarakaupan monopolistisen asemansa avulla, on taloudellisia voimavaroja ollut mahdollista kohdistaa polttoainekaupan kehittämiseen.

 

Tampereella ABC-ketjun uusin markkinavaltaus on tulossa, sillä Koivistonkylän Prisman nykyiselle paikoitusalueelle ollaan suunnittelemassa polttoaineiden jakelupistettä.

Kyseessä on ns. Taatalan polttonesteen jakeluasemaa koskeva asemakaavamuutos ja siihen liittyvä rakennushanke, jolla saamme uuden polttonesteiden jakeluaseman Lempääläntien ja Ekankulman risteykseen.

Kuvassa suunniteltu jakeluaseman paikka. Jakeluasemaa suunnitellaan hieman Prisman valomainospylväästä vasemmalle.

 

Peräänkuulutan toimenpiteitä, joilla ehkäistäisiin jonkin jakelutien pääseminen määräävään markkina-asemaan. Nyt olemme kulkemassa polttoainekaupassa kohti S-ryhmän hallitsemaa määräävää markkina-asemaa. Toivon, että S-ryhmän hallintoon valitut luottamushenkilöt tuntevat vastuunsa ja ohjaavat toimivan johdon toimenpiteitä.

Kokoomuslaiset, demarit, vasemmistoliittolaiset ja keskustalaiset luottamushenkilöt ovat paljon vartijoina, jotta S-ryhmää ei päästetä monopolistiseen asemaan polttoainemarkkinoilla.

 

Odotan mielenkiinnolla Öljyalan Keskusliiton markkinaosuustilastoja päättyvältä vuodelta, mutta pelkään viime vuosien markkinaosuuskehityksen jatkuneen myös vuonna 2012.

 

-Esko Erkkilä-

Venla, Juulia ja Eetu antoivat ajateltavaa päättäjille

Tiistai 27.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Arvostan, että Tampereella järjestetään eri puolilla kaupunkia pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja.

 

Asukasillat lisäävät kuntalaisdemokratiaa, sillä niihin ovat kaikki kaupunkilaiset tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista kaupunkia koskevista asioista.

 

Asukasilloissa ovat tentattavina pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi apulaispormestarit sekä kaikkien kaupunginvaltuustossa olevien puolueiden edustajat. Kyseessä ovat siis todelliset päättäjät!

 

Vuoden viimeinen ja samalla nykyisen pormestarin sekä kaupunginvaltuuston viimeinen asukasilta järjestettiin eilen Lielahden koulun auditoriossa, Lielahdenkatu 15.

 

Olin paikalla, vaikka asunkin tyystin toisella puolella kaupunkia kuin nyt kohteena ollut Länsi-Tampereen alue.

 

Asukasillat on perinteisesti avannut järjestävän alueen Alue-Alvarin puheenjohtaja, mutta eilen Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturi oli junaillut hieman tavallisuudesta poikkeavan avauksen.

 

Avauksen suorittivatkin Lielahden koulun ala-asteen oppilaat Venla, Juulia ja Eetu.

 

He esiintyivät vuorotellen ja heidän esityksessään oli todellista sanomaa.

 

Kirjasin lasten esityksestä seuraavat parannusta kaipaavat ja myös kiitosta ansaitsevat kohdat:

 

• Länsi-Tampereella toikkaroivat päihtyneet kaupunkilaiset huolestuttavat lapsia

• yläasteen oppilaat juovat energiajuomia ja aiheuttavat ilkivaltaa, sotkemista ja varastelua. Tämän vuoksi Venla, Juulia ja Eetu ehdottivatkin, että energiajuomia ei saisi myydä alle 15-vuotiaille

• alueen roskaaminen on lasten kokema ongelma

• päihteiden käyttö ja tupakanpoltto häiritsevät lapsia

• koulujen pyöräparkeissa ei ole valvontaa ja sen vuoksi pyöriä varastetaan ja tehdään niille ilkivaltaa

 

Venla, Juulia ja Eetu toivat esille myös Lielahden myönteisiä asioita:

 

• harrastuspaikat ja palvelut ovat lähellä

• uimarantoja on useita ja ne ovat viihtyisiä

• puistot ovat vihreitä ja niissä on monipuolisen tekemisen mahdollisuudet

 

Asukasillan keskeiset teemat mielestäni olivat turvallisuusvaje, joka asukkaiden mielestä Lielahdessa vallitsee sekä heikko ja parannusta kaipaava joukkoliikenne.

 

Turvallisuusvajeen kohdalla apulaispormestari Irja Tulonen heitti pallon Lielahden koululle, mutta rehtori Matti Annalalle asukkaiden kertoma oli uutta asiaa!

 

Asukkaat olivat huolissaan, että ikkunoihin koputellaan, naisia ahdistellaan, palloja potkitaan asuntojen seiniin ja oviin – kaikki tämä tapahtuu iltamyöhään.

 

*********

 

Arvostin, että vasemmistoliiton kokenut edustaja Marjatta Stenius-Kaukonen – joka nyt jättää vapaaehtoisesti Tampereen kaupunginvaltuuston – otti esille ns. kolmannen sektorin mahdollisuudet kansalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.

 

MS-K mainitsi puheenvuorossaan, että mm. Tampereen Diabetesyhdistys voisi tulla kouluille puhumaan energiajuomien suuresta sokeripitoisuudesta ja niiden sitä kautta aiheuttamista ongelmista. Pidin, että Marjatta Stenius-Kaukonen mainitsi muina kolmannen sektorin tärkeinä toimijoina myös Tampereen Hengitysyhdistyksen ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen.

 

Etelä-Alvarin jäsenenä oli mieluisaa kuulla, että monissa puheenvuoroissa Tampereen Alvari-toimintaa arvostettiin.

 

Mielenkiintoista oli, että tilaisuuden lopulla myös tunnelikeskustelu ponnahti pintaan.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vihreiden Irene Roivainen totesi topakasti, että tunnelikeskusteluun ei mennä, sillä asiat on jo päätetty.

 

Hyvin tuntemani ja arvostustani nauttiva SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski halusi kuitenkin sanoa tässä tilaisuudessa viimeisen sanan ja hän muistutti taas kerran, että tuleva valtuusto päättää tunnelin kohtalosta. Aleksovski sai puheenvuoronsa päätteeksi illan ainoat suosionosoitukset.

 

Kiitän pormestari Timo P. Niemistä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaista asukasiltojen järjestämisestä.

 

Olen varma, että Lielahden koulun auditorioon eilen kokoontunut yli satalukuinen tamperelaisyleisö yhtyy kiitoksiini!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihreiden Emmanuel Eneh, vasemmistoliiton Mahmoud Machal ja kristillisten Irmeli Merikanto äänestivät väärin?

Maanantai 26.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 13.11.2012 keskustalaisen Tuukka Liuhan esityksestä, että koko sairaanhoitopiirin alueella ambulanssit ovat kautta vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa.

 

Tämän eettisesti kestävän periaatteen puolesta äänestivät tamperelaisista sairaanhoitopiirin valtuutetuista vihreiden Emmanuel Eneh, vasemmistoliiton Mahmoud Machal sekä kristillisten Irmeli Merikanto – arvostan heidän äänestyskäyttäytymistään.

 

Elina Siren (kokoomus) ja Hellä Asumaniemi (SDP) äänestivät, että Tamperetta ja Nokiaa lukuun ottamatta muualla sairaanhoitopiirin alueella tiettyinä vuorokauden aikoina ambulanssit olisivat saaneet viivytellä lähdössä 15 minuuttia.

 

En hyväksy viivyttelyä ambulanssien lähtöajoissa.

 

Nyt Tampereen kaupunginhallitus on tarttunut toimeen ja haluaa sen mielestä niskoittelevat tamperelaiset sairaanhoitopiirin valtuutetut kuriin.

 

Osoituksena siitä on Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla tänään pykälä, joka kuuluu näin:

 

 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kutsuminen koolle keskustelemaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamisesta

 

En tiedä, että kenen isoille varpaille tamperelaiset Eneh, Machal ja Merikanto astuivat, mutta näin ilmeisesti tapahtui. Pelkään, että kyseessä olivat Tampereen kaupungin virkahenkilöt – eivät suinkaan todelliset päättäjät eli luottamushenkilöt.

 

Keskustalaisena on helppo olla samaa mieltä vihreiden Eneh´n, vasemmistoliiton Machal´n sekä kristillisten Merikannon kanssa, että ambulanssien lähtövalmiudessa ei saa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella olla viiveitä.

 

On ilahduttavaa, että myös Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen äänesti lähtövalmiudesta päätettäessä Tuukka Liuhan (kesk) kanssa samalla tavalla.

 

Toivon, että tamperelaiset ja pirkanmaalaiset seuraavat tiiviisti, että miten Tampereen kaupunginhallitus tänään suhtautuu sen esityslistalla olevaan asiaan.

 

*****

 

Mainitsen jo nyt, että Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla tänään on myös toinen mielenkiintoinen asia eli Keskustan tekemän Tavase-valtuustoaloitteen käsittely.

 

Valmisteluaineistossa on täyttä puppua, mutta siitä myöhemmin lisää.

 

Sen jo kuitenkin voi nyt todeta, että jos päätös myötäilee päätösehdotusta, niin Tampereen kaupunginhallituksen asiantuntemus ei päätä huimaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Epäreilun alhainen tuottajahinta vaarantaa kotimaisen ruuantuotannon

Sunnuntai 25.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK:n toteuttama elintarvikkeiden myyminen tuottajahinnalla oli onnistunut kampanja, sillä se herätti kuluttajat huomaan, miten pieni tuottajan osuus on elintarvikkeiden hinnasta.

 

On korostettava, että tuottajan elintarvikkeista saama tuottajahinta ei suinkaan ole niiden tuotantokustannus, sillä tuotantokustannus on tavallisesti selkeästi korkeampi kuin tuottajahinta.

 

Tuotantokustannusten kattamiseksi EU on luonut koko aluettaan koskevan tukijärjestelmän eli paljon puhutut maataloustuet.

 

Maataloustukia ovat EU:n maksamat tuet, mutta niiden lisäksi on kansallisia tukia, jotta maataloustuotanto olisi mahdollista koko EU:n alueella.

 

Maataloustuet ovat todellisuudessa kuluttajille suunnattua tukea, sillä tuet mahdollistavat elintarvikkeiden kuluttajahintojen pysyvän kohtuullisella tasolla.

 

Nyt suomalaisen talonpojan osuus elintarvikkeiden hinnasta on reilusti eurooppalaisen keskitason alapuolella. Näin siitä huolimatta, vaikka meillä ruokaa tuotetaan Euroopan haastavimmissa olosuhteissa.

 

Seuraavassa keskeisten elintarvikkeiden kuluttajahinta ja sen rinnalla tuottajan siitä saama osuus prosenteissa:

 

• ruisleipä 4,57 €/kg -> tuottajan osuus 4,3 %
• kananmunat 3,71 €/kg -> tuottajan osuus 28,5 %
• porsaan palapaisti 8,23 €/kg -> tuottajan osuus 19,2 %
• naudan paisti 15,31 €/kg -> tuottajan osuus 20,3 %
• perunat 0,75 €/kg -> tuottajan osuus 15,5 %

 

 

 

Tuottajaosuuteen pitää saada nopeasti kohennusta, sillä nykymenolla kotimainen ruuantuotanto uhkaa näivettyä ja loppua kokonaan.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto teki järkevän päätöksen!

Lauantai 24.11.2012

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus – jota johtaa SDP:n Pauli Ruoholahti Tampereelta – esitti, että Tamperetta ja Nokiaa lukuunottamatta ambulanssien lähtövalmius sairaanhoitopiirin alueella olisi hiljaisimpina vuorokaudenaikoina 15 minuuttia.

 

Asiasta nousi suorastaan kansanliike Pirkanmaalla, sillä kansalaiset eivät ymmärtäneet, että ambulanssien lähdössä viivyteltäisiin.

 

Olen ”kansalaisten” kanssa samaa mieltä vaikka asunkin Tampereella, joten lähtöviive ei olisi minua koskenut.

 

Asian ratkaisu tapahtui 13.11.2012 pidetyssä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa ja olen hyvilläni, että valtuuston päätös oli järkevä ja kunnioitti ihmiselämää.

 

Valtuusto kunnioitti ihmiselämää kautta koko sairaanhoitopiirin aluetta – ei yksinomaan tamperelaisten ja nokialaisten henkeä, sillä valtuusto päätti kokouksessaan, että ambulanssin lähtövalmius on tulevaisuudessa 90 sekuntia joka puolella Pirkanmaata.

 

Lisäkustannuksia tästä tulee noin 1,6 miljoonaa euroa.

 

Summa on kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieni, sillä ambulanssien välitön lähtövalmius pelastaa monta ihmiselämää vuodessa.

 

 

 

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksen sankari oli mielestäni Tuukka Liuha Lempäälästä, sillä sairaanhoitopiirin nettisivujen mukaan lopullinen päätös syntyi näin:

 

 

”Aänestyksessä valtuutettu Tuukka Liuhan tekemän esityksen taakse kertyi 298 22/25 äänistä, kun pohjaesitykselle annettiin 124 21/85 äänistä. Hallituksen pohjaesitykseen sisältyi yöaikainen 15 minuutin lähtöviive, jolla tähdättiin valtuuston aiemmin syksyllä toivomiin kustannussäästöihin.”

 

Tarinan toinen sankari on keskustalainen Marika Silmonen Virroilta, joka ainoana hallituksen jäsenenä esitti ensihoidossa välitöntä lähtövalmiutta koko sairaanhoitopiirin alueella.

 

Sairaanhoitopiirin hallituksessa kukaan ei kannattanut Silmosen esitystä, joten se raukesi. Onneksi Silmonen kirjasi hallituksen pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä, joten hän selviää jupakasta puhtain paperein.

 

Olen tutkinut tarkasti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen ja valtuuston kokouspöytäkirjat ja todennut, että ne 12 valtuutettua, jotka äänestivät hidastetun lähtövalmiuden puolesta, ovat joko kokoomuslaisia tai SDP:n edustajia.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston äänestyksessä 13.11.2012 hidastetun lähtövalmiuden puolesta äänestäneet ja välittömän lähtövalmiuden puolesta äänestäneet valtuuston jäsenet selviävät sairaanhoitopiirin nettisivuilta. Kyseessä on 13.11.2012 pidetyn valtuuston pöytäkirjan asia numero 23 ja henkilökohtaiset äänestyskäyttäytymiset ilmenevät liitteestä 5. Kannattaa tutkailla!

 

Olen ylpeä Marika Silmosen (kesk) menettelystä sairaanhoitopiirin hallituksessa ja olen ylpeä myös siitä, että keskustalainen Tuukka Liuha sai valtuustossa koottua ryhmän, joka torppasi hallituksen enemmistön esittämän viivästetyn lähtövalmiuden!

 

 

-Esko Erkkilä-

Betoniteollisuuden tilauskannan romahtaminen ja ex-pääministeri Matti Vanhasen näkemykset povaavat Suomelle vaikeita aikoja

Perjantai 23.11.2012

Betoniteollisuuden muutokset kielivät ensimmäisenä rakennusalan näkymistä.

 

Viime aikoina betoniteollisuuden tarjous- ja tilauskannat ovat suorastaan romahtaneet.

 

Kehitys merkitsee, että rakennusalalla on varauduttava suuriin vaikeuksiin.

**********

 

Rakennusalan heikkoja näkymiä ja siitä seuraavia useiden ongelmien ilmestymistä tukee ex-pääministeri Matti Vanhasen perin pessimistinen näkemys Suomen talouskasvusta.

 

Viralliset ennusteet lupaavat ensi vuodelle yhden prosentin talouskasvua.

 

Vanhanen koki poliittisen uransa aikana kaksi lamaa ja kun hän pitää mahdollisena ensi vuodelle selkeästi miinusmerkkistä kehitystä, on hänen näkemyksensä otettava vakavasti.

 

Perheyritysten liiton toimitusjohtajan näkemyksiä kuunnellessa on toki muistettava lähdekritiikki.

 

Vaikka Vanhasen puheita tarkastelisi kuinka tiheän lähdekritiikin saattelemana, on hänen näkemyksilleen annettava arvoa.

 

En halua olla ”pahanilman lintu” vaan realisti, kun muistutan Vanhasta mukaellen, että ensi vuonna Suomen talouskasvu voi hyvinkin valua miinukselle 5 % tai jopa enemmän.

 

Kuten jo totesin, viralliset ensi vuoden ennusteet perustuvat yhden prosentin kasvulle.

 

On todennäköistä, että eduskunta hyväksyy joulukuussa ensi vuoden budjetin yhden prosentin talouskasvuennusteella.

 

Haluan jo tässä vaiheessa kysyä, että syyllistytäänkö tässä eduskunnan tietoiseen harhaanjohtamiseen, sillä mielestäni jokainen voi jo nyt nähdä, että ensi vuosi ei ole kansantalouden kannalta kasvun vuosi.

 

 

-Esko Erkkilä-