Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenten täydennys ja tarkennus Aamulehden kakkospääkirjoitukseen 16.10.2010

Tiistai 26.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti käsitteli 16.10.2010 kakkospääkirjoituksessaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen asioita.

 

Kirjoitus käsitteli oikeita asioita tosiasioiden pohjalta, mutta yhdessä asiassa se ei vastannut todellisuutta. Kirjoituksessa heitettiin varjo Infran johdon päälle ja oltiin sitä mieltä, että se ei ole ollut tehtäviensä tasolla.

 

XL-ryhmän puolueet - Kokoomus, Vihreät ja Keskusta - muodostavat johtokunnan enemmistön äänin 4-3. Edustan johtokunnassa Suomen Keskustaa ja toimin sen varapuheenjohtajana.

 

Me Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenet lähetimme Aamulehdelle mielipiteemme. Aamulehti julkaisi sen lauantaina 23.10.2010 ja se kuului näin:

 

----------------------------

 

 

Oman infratuotannon tarve vähenee selvästi

 

KUNTAPALVELUT. Tampereen Infratuotanto-liikelaitos Tampereen Infra perustettiin edellisen kaupunginvaltuuston päätöksellä v. 2008 ja se aloitti toimintansa 1.1.2009.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen muodostavat Auto- ja konekorjaamo, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Henkilökuntaa liikelaitoksen perustamishetkellä oli noin 800 henkilöä - nyt henkilökuntaa on noin 700 henkilöä.

 

Johtokunta tutustui Infran tilanteeseen ja päätti toukokuun 2009 kokouksessaan XL-ryhmän jäsenten äänin 4-3 aloittaa selvityksen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisvaihtoehdoista.  Johtokunta käsitteli tehtyä selvitystyötä 27.8.2009 kokouksessaan ja päätti antaa asian jatkokäsittelyn kaupungin omistajaohjaukselle.

 

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti syyskuussa aloittaa selvityksen kehittämistoimista. Selvitystyön laatijana on ollut nimenomaan omistajaohjaus. Se on laatinut tarkan selvityksen eri vaihtoehdoista ja nyt asia on menossa kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon tämän selvityksen pohjalta.

 

Me allekirjoittaneet johtokunnan jäsenet totesimme muutaman kuukautta toimittuamme, että näin ei voida jatkaa, vaan on aloitettava selvitystyö koko Infran toiminnan osalta. 

 

Alkuvaiheessa selvitystyön teki Tampereen Infran uusi toimitusjohtaja yhdessä yksikönjohtajien kanssa ja jatkoselvitys annettiin eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Pormestari nimesi ohjausryhmän selvitystä tekemään ja nyt julkaistu selvitys on tämän virkahenkilöistä kootun ryhmän loppuraportti.

 

Erityisen tyytyväisiä olemme henkilöstön ja sen edustajien mielipiteen kuulemisesta prosessin joka vaiheessa - ilman henkilöstön vahvaa sitoutumista muutokseen se ei olisikaan mahdollista.

 

Puolentoista vuoden pituinen prosessi kertoo, että taustatyötä eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on tehty paljon.

 

Johtokunta on myös omilla päätöksillään pystynyt tänä aikana parantamaan Tampereen Infran kilpailukykyä siten, että kuntalaisten palveluiden taso on säilynyt hyvänä.

 

Tampereen Infra pääsi kaupunginvaltuuston sille asettamaan tulostavoitteeseen viime vuonna ja ennusmerkit näyttävät, että niin tulee tapahtumaan myös tänä vuonna.

 

Kaupunki tilaajana on kertonut siirtyvänsä selkeämmin kohti monituottajamallia, jolloin nykyisenkaltaisille Infratuotannon resursseille ei jatkossa enää ole tarvetta.

 

XL-ryhmän aloitteesta ja sen johdolla aloitetut Tampereen Infran tehostamistoimenpiteet mahdollistavat kaupungin verotulojen ohjaamisen nykyistä enemmän sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

 

Me Tampereen Infran johtokunnan XL-ryhmää edustavat jäsenet toteamme, että liikelaitoksen nykyinen johto on tehtäviensä tasolla.

 

MIKKO LEPPÄLAHTI

puheenjohtaja (kok)

 

ESKO ERKKILÄ

varapuheenjohtaja (kesk)

 

SANNA HUIKURI

johtokunnan jäsen (vihr)

 

ELISA TUOMISTO

johtokunnan jäsen (kok)

 

--------------------

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden kakkospääkirjoitus Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tilanteesta

Maanantai 25.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut vuoden 2009 alusta alkaen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Sen vuoksi minua kiinnosti Aamulehden kakkospääkirjoitus lauantaina 16.10.2010, jossa käsiteltiin liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

Kirjoituksessa kritisoitiin, että Infran johto ei ole tehtäviensä tasolla, kun sen "kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnan jopa kymmeniä prosentteja".

 

Aamulehden kakkospääkirjoitus 16.10.2010 kuului näin:

 

Kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä

 

  Lähivuosina iso luuta lakaisee Tampereen Infratuotannossa, kun kustannuksia painetaan alas toimintoja supistamalla ja kilpailuttamisen kautta ulkoistamalla.

  Ensimmäiseksi kaupungin ohjausryhmän raportti panee tosin kysymään, onko Infran johto ylipäätään ollut tehtäviensä tasalla, jos vaikkapa kaupungin kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnat jopa kymmeniä prosentteja.

  Edes taloudellisesti hyvinä aikoina sellainen peli ei vetele, puhumattakaan nyt, kun kaupungin kassassa on ammottava aukko ja etenkin vanhustenhoidon kustannukset koko ajan vain kasvavat.

  Mikäli ohjausryhmän teho-ohjelma ei tuo tarpeeksi säästöjä, siirrytään suunnitelmaan B, joka pitää sisällään liikkeenluovutuksia. Kyseessä on isot rahat, sillä kaikkiaan Infran liikevaihdon pitäisi vähentyä liki 60 prosenttiin nykyisestä.

  On tietysti ikävää, että kaupungin teknisten perustoimintojen tehostaminen vie työpaikan monen työntekijän alta: viidessä vuodessa Infran väki vähenee 675 työntekijästä 400:aan. Osalle tarjotaan muuta työtä (AL 15.10.)

  Siinä tilanteessa jotkut joutuvat vakavasti miettimään, voisiko koneitten ja laitteiden asemasta hoitaa vaikkapa Koukkuniemen vanhuksia.

  Tällainen uranvaihto edellyttää melkoista joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta näinkin miehekästä asennetta näyttää nyt olevan liikkeellä, kun kaupungilla on kaksi vaihtoehtoa tarjolla: ota tai jätä.

 

Kirjoitus on pääosiltaan oikein, mutta siinä kerrottu väite, että Infran johto ei olisi tehtäviensä tasalla, ei pidä paikkaansa. Toivon, että kuulemme asiasta lähipäivinä lisää.

 

-Esko Erkkilä-

Lahdesjärven osayleiskaava merkitsee tavatonta uhkaa Palokallion, Peltolammin ja Multisillan asukkaille

Sunnuntai 24.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava jaettiin virkamiesten vastustuksesta huolimatta kahtia Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoiksi. Luottamushenkilöt näyttivät, että mikä taho kaupungissa tekee päätökset.

 

Kaavat jakamalla eteläisen Tampereen kehittyminen on mahdollista, mutta runsaasti haasteita riittää jaetussakin kaavaratkaisussa.

 

Lahdesjärven alue käsittää moottoritien itäpuoliset alueet nykyisen Ikean tontin pohjois- ja eteläpuolella. Lähialueen asukkaiden kannalta suurimmat uhat ovat Ikean eteläpuolista aluetta koskevat suunnitelmat.

 

Alueella on louhittavaa kalliota paikoitellen jopa seitsemän (7) metrin paksuudelta ja louhittava määrä saattaa asettua tasolle 1.000.000 kiintokuutiometriä!

 

Kiintokuutiometrimäärä pitää kertoa kolmella, jotta päästään louhintamäärän tonneihin. Miljoona kiintokuutiometriä kalliolouhintaa merkitsee siis kolme miljoonaa tonnia louhetta!

 

Louhe on ajettava pois jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikalle - Tampereella loppusijoituspaikat ovat vähissä ja sen vuoksi kalliolouhe joudutaan useimmiten varastoimaan jatkokäsittelypaikalle. Siellä louhe murskataan pienemmäksi ja sitten joskus myöhemmin ajetaan loppusijoituspaikalle.

 

Kalliolohkareitten murskaaminen on ympäröivän asutuksen kannalta suuri rasitus. Hydraulivasaroiden jatkuva säksätys lähes vuorokauden ympäri tuli meille palokalliolaisille tutuksi niiden runsaan kymmenen vuoden aikana, jona kalliolouheen "jatkojalostamista" tapahtui nykyisellä Ikean paikalla. Emme soisi vastaavaa kokemusta kenellekään toiselle.

 

Pahinta Lahdesjärven kaavan toteuttamisessa tulevat olemaan Tampereen massiivisimmat räjäytystyöt ehkä kautta aikain. Tuskin milloinkaan ennen samalla alueella Tampereella on louhittu kalliota miljoonaa kuutiometriä.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata Multisillan, Peltolammin ja Palokallion alueelle rakennetuille omakotitaloille aiheutuvat Lahdesjärven alueen räjäytystöistä aiheutuvat vauriot? Kokemukset Ikea-räjäytysten korvaamisesta ovat perin heiveröiset, vaikka meillä olikin erillissopimus räjäytysvahinkojen korvaamisesta.

 

Vähin, miten alueen asukkaat voivat tuleviin talojensa vaurioihin varautua on se, että velvoitetaan Tampereen kaupunki suosittamaan ennakkotarkastukset taloissa, jotta ainakin syntyvät vahingot voidaan luotettavasti todentaa. Korvausten saaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, mutta vahinkojen todentaminen on korvausvaatimusten ehdoton edellytys.

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Nokia tuki miljoonilla maakuntien yliopistoja

Perjantai 22.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Matkapuhelinjätti Nokia on päättänyt lahjoittaa 6 milj. euroa Aalto-yliopistolle, 3 milj. euroa Tampereen teknilliselle yliopistolle, 1,8 milj. euroa Oulun yliopistolle ja 1,2 milj. euroa Helsingin yliopistolle.

 

Summat ovat merkittäviä ja ne kertovat Nokian arvostuksesta yliopistojen tekemää työtä kohtaan.

 

Arvostan erityisesti, että Nokia antaa tukea maakuntien yliopistoille eli Tampereelle ja Ouluun.

 

Valitettavan monet maanlaajuisesti - jopa globaalisesti - toimivat yritykset tukevat ainoastaan "pääkonttorimaakuntansa" hankkeita. Pidän sellaista menettelyä yksisilmäisenä ja nurkkakuntaisena.

 

Keskustalaisessa ajatusmaailmassa maakunnat ovat vankassa asemassa ja Nokian antama tuki maakuntien yliopistoille sopii hyvin keskustalaiseen ajatteluun.

 

On myös muistettava, että Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoista merkittävä osa on kotoisin maakunnista, joten sitä kautta niidenkin saama tuki tulee maakuntien hyväksi.

 

Nokian tukipäätös on joissain yhteyksissä virittänyt keskustelua, että miksi Tampereen yliopisto ei päässyt Nokian tukilistalle. Keskustelu on mielestäni aiheeton, sillä lahjoittaja tekee tukipäätökset ja niihin on tyytyminen.

 

Saamme Pirkanmaalla ja Tampereella olla tyytyväisiä, että Tampereen teknillinen yliopisto sai Nokialta merkittävän lahjoituksen.

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Perjantai 22.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

On myönnettävä, että osa näistä naisista oli minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" avulla tutustuin heihin. Merkittäviä naisia kaikki!

 

Myös seuraavat tunnetut naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

Marjatta Väänänen

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

Lotto-tyttö

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Hämeenkyröstä ja Ikaalisista pyrkii päteviä ehdokkaita eduskuntaan

Torstai 21.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa sain kuulla ja nähdä päteviä henkilöitä, jotka ovat ehdolla eduskuntaan huhtivaaleissa 2011.

 

Edustin tupaillassa Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöä ja oli ilo kuulla ehdokkaita, jotka varmaan tulevat saamaan paljon ääniä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

Toivon, että pöytävieruskaverini Antti Jokisen toive kahdesta uudesta hämeenkyröläisestä kansanedustajasta toteutuu - mielelläni näen myös ikaalislaisen Matti Äijön tulevana kansanedustajana.

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenenä toivon, että myös mahdollisimman moni tamperelainen Keskustan eduskuntavaaliehdokas yltää eduskuntapaikkaan.

 

Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa oli mandaattinsa uusimiseen pyrkivä kansanedustaja Mikko Alatalo paikalla. Istuvista kansanedustajista paikalla oli myös Klaus Pentti, mutta hän ei ole asettunut ehdokkaaksi huhtivaaleissa.

 

---------------

 

Ikaalislainen Matti Äijö aloitti uusien eduskuntavaaliehdokkaiden esiintymisen.

 

Äijö on Pirkanmaan Metsäkeskuksen palveluksessa ja hänen työpöytänsä sijaitsee Hämeenkyrössä.

 

Matti Äijö on kokenut kunnallismies, sillä hänellä on menossa kahdeksas kausi Ikaalisten kaupunginvaltuustossa. Hän toimii tällä hetkellä Ikaalisten kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

 

Muista merkittävistä luottamustoimista Äijöllä on Metsäliiton hallintoneuvoston jäsenyys.

 

Olin mielissäni, kun Äijö totesi, että mitkään rahat eivät yhteiskunnalla riitä, jos kaikki asiat pitää yhteiskunnan toimesta järjestää.

 

Matti Äijön nimi esiintyy lukemattomia kertoja erilaisten liikuntatapahtumien tulosluetteloiden kärkipäässä. Liikunta onkin kunnallispolitiikan ohella alue, johon Äijö on ehtinyt paneutua. Onnistuminen eduskuntavaaleissa luo hänelle uuden painopistealueen - valtakunnan politiikan!

 

-----------------

 

Hämeenkyröläinen Päivi Hiltunen on saanut politiikan kärpäsenpureman jo lapsena, sillä hänen isänsä Klaus Pentti on kahden kauden kansanedustaja. Päivin isoisä Arvo Pentti oli kansanedustajana kolme kautta ja puolustusministerinä neljästi. Arvo Pentti oli järjestyksessä 29. Mannerheim-ristin ritari.

 

Arvo Pentin isä talousneuvos Aaro Pentti oli kokenut kunnallismies eli Päivi Hiltunen edustaa jo neljännessä polvessa poliitikkoa Mahnalan Ylirautian tilalla syntyneistä henkilöistä.

 

Kotonani ainakin toinen vanhemmistani äänesti aina Arvo Penttiä ja en puhuisi totta, jos toteaisin, että en ole ollut työntämässä Klaus Penttiä eduskuntaan äänestyskopin yksinäisyydessä. Yksinkertainen asia monimutkaisesti näin ilmaistu!

 

Päivi Hiltunen aloitti esiintymisensä Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotisjuhlassa runollisesti, kun hän totesi, että ilman jatkuvuutta elämä on mahdotonta.

 

Päivi viittasi tuleviin, kun hän totesi, että vaikeita päätöksiä on tehty aina.

 

Vaikeat päätökset ovat aina vaikeita, mutta ne on helpompi tehdä, kun juuret ovat syvällä, totesi Päivi.

 

Lukuisat pirkanmaalaiset ja minä muiden mukana olemme mielissämme, kun Päivi Hiltunen linjasi, että suomalaista ruokatuotantoa kannattaa tukea ja arvostaa.

 

-------------

 

Hämeenkyröläinen Jouni Ovaska edustaa nuorta voimaa Pirkanmaan Keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden listalla.

 

Jouni totesi, että ihmisyys ja sivistys ovat asioita, miksi hän haluaa osallistua politiikkaan.

 

Jounilla on oikea asenne, sillä hän kertoi lähteneensä eduskuntavaaleihin täysillä.

 

Syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat asioita, joihin Jouni Ovaska haluaa muutoksen.

 

Koulutusalan asiantuntijana Ovaska haluaa painottaa, että koulutusta pitää tarjota koko Suomessa - ei riitä, että koulutustarjonta keskittyy suuriin asutuskeskuksiin.

 

Puheenvuoronsa lopuksi kansanedustajaehdokas Ovaska korosti tie- ja väylähankkeiden tärkeyttä. Erilaiset kuljetuksiin ja suurten raaka-aine-erien logistiikkaan liittyvät kysymykset ovat olleet leipätyönäni vuodesta 1995 alkaen ja sen vuoksi arvostan kansanedustajaehdokasta, joka haluaa panostaa maantie-, rautatie- ja satamaliikenteen kehittämiseen - lentoliikenteen kehittäminen kuuluu samaan kategoriaan, mutta sen parissa en työni merkeissä ole juurikaan puuhastellut.

 

--------------

 

Oli hieno kuulla Matti Äijön, Päivi Hiltusen ja Jouni Ovaskan mielipiteitä sekä Mikko Alatalon linjauksia tulevien eduskuntavaalien teemoista.

 

Hyvistä mielipiteistä ja linjauksista pitää kuitenkin kertoa laajalle joukolle kansalaisia - ilman sitä hyvätkään ajatukset eivät realisoidu vaalimenestyksenä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Tupailta 60-vuotisjuhlien merkeissä

Keskiviikko 20.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestö järjesti tupaillan 60-vuotisen toimintansa juhlistamiseksi Heiskan Antinsalissa perjantaina 15.10.2010.

 

Olin paikalla onnistuneessa tapahtumassa.

 

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska on kotiseututyön hieno aikaansaannos Hämeenkyrössä. Tupailtani onnistumista korosti, että satuin Heiskan aikaansaamisen voimahahmon Antti Jokisen vieruskaveriksi. Antti Jokinen toimii edelleen aktiivisesti Heiskan toiminnassa mukana, sillä hän on mm. Pirkan Kylät ry:n kylätoimintakeskus Heiskan isännistön puheenjohtaja. Heiskan Antinsali on saanut nimensä Antti Jokisen puuhatyön arvostamisesta.

 

Tupaillan aluksi kansanedustaja Mikko Alatalo esitti musiikkikappaleen ja piti sen jälkeen ajankohtaisiin asioihin keskittyneen eduskunta-asioiden katsauksen.

 

Liikenne- ja viestintäasioihin keskittyneenä kansanedustajana Alatalo otti esille Hämeenkyrön ohitustiesuunnitelmat. Hän mainitsi, että ohitustien suunnitteluun tarvittavat 5 milj. euroa pyritään saamaan jo ensi vuoden budjettiin.

 

Ohitustien rakentamiskustannukset ovat 50 milj. euroa ja Alatalo totesi, että hanke ja mainittu summa ovat hänen toimenpidelistallaan kärjessä. VT 9:n perusparannus on tärkeä ja siihen pitää panostaan, mutta VT3 ajaa Mikko Alatalon mielessä siitäkin ohi, sillä onhan VT3 valtakunnan pääväylä.

 

Mikko Alatalon ajatukset puolustaa suomalaista yrittäjää ja yrittäjänvapautta saivat tupailtayleisön vahvan kannatuksen.

 

Taannoista Suomen Keskustan Riikan-risteilyä Alatalo kommentoi hyvähenkiseksi tapahtumaksi ja kummeksui median näkemyksiä risteilyhengen rakoilemisesta. Olen vahvasti samaa mieltä Mikko Alatalon kanssa, sillä "olinhan siellä minäkin".

 

Kansanedustaja ja taiteilija Mikko Alatalo päätti osuutensa tunnelmalliseen "Viivy vielä hetki" -esitykseen.

 

Kansanedustaja Klaus Pentti toi tilaisuuteen Suomen Keskustan eduskuntaryhmän terveiset ja onnitteli 60-vuotiasta Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestöä. Pentti totesi, että kunnallisjärjestön rooli on koota osastojen toiveet ja esitykset kunnallisiksi päätösesityksiksi, joita sitten Keskustan valtuustoryhmä esittää, ajaa ja kannattaa.

 

Kansanedustaja Pentti totesi, että Suomen Keskustalla on ollut taito valita johtajakseen kulloiseenkin tilanteeseen sopiva johtaja - nyt peräsimessä on Mari Kiviniemi.

 

Aatteen merkitys punnitaan ja ratkaistaan arkipäivän päätöksissä, tiivisti Klaus Pentti.

 

Klaus Pentti siteerasi puheensa lopuksi eduskunnan pitkäaikaista varapuhemiestä Mikko Pesälää ja toivotti Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestölle, että pää pystyyn ja nokka tuuleen!

 

Istuvien kansanedustajien jälkeen läsnä olleet kolme kansanedustajaehdokasta - esiintymisjärjestyksessä Matti Äijö, Päivi Hiltunen ja Jouni Ovaska - pitivät hienot puheenvuorot ja niitä pyrin referoimaan huomenissa.

 

-Esko Erkkilä-

Toveri, Kansa ja Tulevaisuus

Tiistai 19.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Pikku-Kalle -jutut ovat usein osuvia. Niiden ongelmana ainakin omalla kohdallani on, että en muista niitä pidempään.

 

Viime viikolla kuulin erään jutun, jonka ainakin vielä nyt muistan.

 

Se meni suurinpiirtein näin:

 

--------------

 

Pikku-Kalle oli seuraamassa demareiden ja muiden vasemmistopuolueiden vappumarssia ja marssin jälkeen pidettyä vallankumousta haikailevaa hengennostatustilaisuutta.

 

Puheissa oli esiintynyt Pikku-Kallelle kolme outoa uutta sanaa; "Toveri", "Kansa" ja "Tulevaisuus".

 

Kotiin tultuaan Pikku-Kalle oli pyytänyt isäänsä selvittämään outojen sanojen merkityksen.

 

Isä totesi, että hän voi olla Pikku-Kallelle "Toveri".

 

Jos mukaan otetaan äiti, niin kyseessä voi olla "Kansa".

 

"Tulevaisuus" -sana sopii hyvin kuvaamaan Pikku-Kallen nuorempaa veljeä Arskaa, havainnollisti isä.

 

Pikku-Kalle ja Arska nukkuivat samassa huoneessa ja seuraavana yönä Pikku-Kalle osoitti sisäistäneensä saamansa opetuksen nopeasti, sillä puolenyön jälkeen hän töni isän hereille ja patisti:

 

Kuule Toveri, herätä Kansa, sillä Tulevaisuudella on paskat housuissa!

 

-Esko Erkkilä-

Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennusaikaiset haitat asukkaille tulevat olemaan mittavat

Maanantai 18.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tutustuminen Turun seudun puhdistamo Oy:n Turun Kakolanmäelle vahvisti ennakkokuvitelmat siitä, että vastaavan laitoksen rakentaminen Tampereen Sulkavuoreen tulee aiheuttamaan paljon ongelmia lähialueen asukkaille.

 

Jotta ongelmat voitaisiin minimoida, on niistä nyt puhuttava.

 

Turussa Kakolanmäkeen jouduttiin louhimaan tilat, jotka merkitsivät 500.000 kuutiometrin suuruisia kalliolouhintoja. Turun siirtoviemärit on toteutettu putkiratkaisuina, joten niiden osalta kalliolouhintoja ei tarvittu, kun uusi puhdistamo rakennettiin. "Toist puolt jokke" puhdistamolle tulevat jätevedet kulkevat Aurajoen alitse aiemmin louhittua tunnelia ja sinne rakennettua putkea pitkin.

 

Turussa puhdistamotilojen keskimääräinen louhintakorkeus on 10 metriä. Uskallan hieman epäillä meille esitettyä keskikorkeutta ja pidän todennäköisenä, että se todellisuudessa on suurempi.

 

Tampereella kalliotiloja tullaan louhimaan 60.000 neliömetrin alueella eli kyseessä on kuusi (6) hehtaaria kallionalaista tilaa. Jos sen keskikorkeus jää kymmeneen (10) metriin, joudutaan Tampereella räjäyttämään kalliota 600.000 kuutiometriä.

 

Tampereella jäteveden siirtoviemäri Viinikasta Sulkavuoreen ja puhdistetun veden siirtoviemäri Sulkavuoresta Pyhäjärveen tullaan louhimaan kallioon. Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila piti Tampereen suunnitelmaa hyvänä, sillä se mahdollistaa tietyn jätevesivaraston muodostamisen. Jätevesivarasto estää huippukausina puhdistamattoman jäteveden ylijuoksutuksen.

 

Anttila suositteli siirtoviemäreiden poikkileikkausalaksi 4 metriä x 4 metriä. Kun molemmat siirtoviemärit ovat pituudeltaan 3 kilometriä, kertyy niistä lisäräjäytystarvetta n. 100.000 kuutiometriä.

 

Tampereella joudutaan kalliolouhintoja suorittamaan siis vähintään 700.000 kuutiometrin verran.

 

Varmistin puhelinsoitolla toimitusjohtaja Anttilalta, että kalliolouhinnan kiintokuutiometristä syntyy louhetta 3 tonnia.

 

Turussa syntyi 500.000 kuutiometrin louhinnoista louhetta 1.500.000 tonnia. Louhe kuljetettiin Kakolanmäen uumenista ihmisten ilmoille Saksasta tuodulla erikoiskalustolla, jolla kuormakoko oli 30 tonnia.

 

Yksinkertainen jakolasku osoittaa, että louhekuormia tarvittiin Turussa 50.000 ajoneuvolastillista. Koska ajoneuvot joutuivat palaamaan samaa tietä takaisin, kertyi asukkaiden rauhaa häiritseviä ajoneuvo-ohituksia tasan 100.000 ajokertaa.

 

Tampereella kokonaislouhinnat tulevat Turun mallia perusteena käyttäen olemaan 700.000 kiintokuutiometriä. Siitä kertyy louhetta 2.100.000 tonnia.

 

Jos Tampereen Vesi onnistuu hankkimaan Sulkavuoren rakennustyömaalle vastaavan kuljetuskaluston kuin oli Turussa, niin louhekuormia Sulkavuoren sisästä ja siirtotunneleista kertyy 70.000 ajoneuvolastillista ja ajoneuvo-ohituksia 140.000.

 

Kuljetusmäärät ovat mielettömän suuria.

 

Miksi louhekuljetusten määrää ei kerrota kansalle?

 

En suoranaisesti vastusta jäteveden keskuspuhdistamon rakentamista. Haluan kuitenkin näillä laskelmilla selvittää Sulkavuoren tuntumassa asuvilla, että millainen louheenajohelvetti heitä odottaa, jos puhdistamo rakennetaan.

 

-Esko Erkkilä-

Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Tampereen Veden Sulkavuoreen suunnitteleman jätevedenpuhdistamon vertailua

Sunnuntai 17.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi suunnittelee rakentavansa Pirkanmaan keskuspuhdistamon Tampereen ja eräiden lähikuntien jätevesille Tampereen Sulkavuoreen.

 

Turun seudulla on vastaava maakunnallinen keskuspuhdistamo toteutettu Turun Kakolanmäelle.

 

Olen kansalaisnäkökulmasta seurannut Tampereen Veden hanketta ja nyt sain myös tutustua Turun laitokseen maanantaina 11.1.2010.

 

Seuraavassa vertailen hankkeita maalaisjärjen antamalla viisaudella:

 

1. Puhdistamoiden puhdistusteho

 

Oletan Turun tutustumisen perusteella, että nykytekniikalla toteutettu keskuspuhdistamo pystyy puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja suorittamaan sen kustannustehokkaasti.

 

2. Puhdistetun jäteveden purkupaikka

 

Turussa puhdistetun jäteveden purkupaikka sijaitsee meressä Turun matkustajasataman Silja-terminaalista 400 metrin etäisyydellä Linnanaukiolla Ruissalon suuntaan.

 

Tampereella purkupaikkaa suunnitellaan Pyhäjärveen suhteellisen lähelle rantaa.

 

Ensimmäisen vuoden tulokset vedenlaadun kohenemisesta Turussa ovat vakuuttavat. Onko osasyynä se, että Turun matkustajalaivaliikenne ja tavaraliikennealukset sekoittavat purkupaikan meriveden tehokkaasti - tämä on erikseen arvioitava. Suhtaudun tietyllä varauksella Tampereen suunnitelmavaihtoehdon toteuttamiseen ja epäilen, että riittävää sekoittumista Tampereella ei tapahtuisi.

 

3. Tampereella suunnitelmat on tehokkaasti pyritty salaamaan

 

Turussa vakuutettiin, että avoin ja runsas tiedottaminen on auttanut hankkeen toteuttamisessa. Tiedotejakelun piirissä on hankkeen kaikissa vaiheissa ollut 10.000 turkulaista. Yllättävää, että mainittu väkimäärä sijoittuu max. 250 metrin etäisyydelle Kakolanmäestä.

 

Tampereella suunnittelu on tehty suurta salaisuutta noudattaen. Tampereen Veden johto on noudattanut hankesuunnittelun varhaisvaiheessa neuvostotyyppistä linjaa eli "kansalle ei tarvitse kertoa - ne saattavat kritisoida hanketta".

 

Onko Tampereen Vesi Turkuun suunnattujen tutustumismatkojen merkeissä muuttamassa linjaansa?  Hyvä, jos näin on tapahtunut.

 

Turussa nähty vakuutti, että nykytekniikalla toteutetut puhdistamot pystyvät puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja toiminta on myös kustannustehokasta.

 

Sulkavuori-suunnitelman purkauspaikkaa on mielestäni vielä perusteellisesti arvioitava.

 

Toivottavasti Tampereen hankkeen salailuvaihe nyt on takana ja johto uskaltautuu avoimuuteen.

 

Todelliset ongelmat ja haasteet Tampereen Sulkavuori-hankkeessa liittyvät rakennusaikaisiin ongelmiin. Ne saattavat kaataa koko hankkeen. Pyrin palaamaan niihin lähiaikoina näillä sivuilla.

 

-Esko Erkkilä-

Ainoastaan aurinko saa laskea Itämereen puhdistamatta

Lauantai 16.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti maanantaina 11.10.2010 tutustumismatkan bussilastilliselle tamperelaisia Turun Kakolanmäellä sijaitsevalle Turun seudun puhdistamo Oy:lle. Olin mukana matkalla.

 

Oikeastaan puhdistamo sijaitsee Kakolanmäessä, sillä kyse on Kakolanmäkeen louhitusta laitoksesta.

 

Turun seudun puhdistamo Oy on seuraavien kuntien omistama palvelulaitos: Turku, Kaarina, Paimio, Rusko, Lieto, Naantali, Raisio, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Luvansaajien joukossa on ollut enemmänkin kuntia, mutta kuntaliitosten myötä osakaskuntien lukumäärä on vähentynyt.

 

Myös Aura, Pöytyä ja Oripää ovat liittymässä joukkoon, mutta niiden lopullinen liittyminen viivästyy, sillä ne ovat hakemassa valtion avustusta siirtoviemärin rakentamiseen.

 

Turun seudun puhdistamo Oy on mainio esimerkki saumattomasta seutuyhteistyöstä.

 

Mainittakoon, että Raisio ja Turusta katsellen sen "takana" sijaitsevat kunnat niskuroivat ja eivät alusta alkaen liittyneet Kakolanmäen laitoksen asiakkaiksi. Niiden paikallispuhdistamojen puhdistustulokset jäivät kuitenkin vajaiksi ja ne liittyivät myöhemmin Kakolanmäen laitoksen asiakkaiksi - viivyttely ja uppiniskaisuus maksoi mm. Raision kaupungille 20 miljoonaa euroa!

 

Turun seudun puhdistamo Oy on rakennettu Kakolan vankilan alle kallioon. Senaatti-kiinteistöt hallinnoi Valtion omistamia kiinteistöjä ja yritti jarruttaa puhdistamon louhimista vankilan alle. Puhdistamo käynnisti pakkolunastustoimituksen ja kahden vuoden kuluttua Senaatti-kiinteistöjen oli todettava hävinneen turhan kiistansa.

 

Puhdistamon rakentaminen maksoi 131 miljoonaa euroa ja sille kertyy liikevaihtoa 14 milj. euroa vuodessa.

 

Turun seudun puhdistamo Oy käsittelee jätevesiä hiljaisena ajankohtana 60.000…70.000 kuutiometriä vuorokaudessa ja sateisena aikana jopa 220.000 kuutiometriä vuorokaudessa. Sadeaikana osa jätevedestä - josta merkittävä osa on hulevesiä - joudutaan ohjaamaan puhdistamattomina purkupaikan kautta mereen.

 

Jätevedestä otetaan käsittelyn aikana talteen lämpöä 8 celsiusasteen verran - tämä merkitsee Turun Energia Oy:n tuottamasta kaukolämmöstä 10 % ja sen tuottamasta kaukokylmästä 80 %.

 

Laitoksen rakentaminen merkitsi 500.000 kuutiometrin suuruisen kalliolouhinnan toteuttamista Kakolanmäen uumenissa. Louhe ajettiin Turun-Helsingin moottoritien tietyömaalle ja penkereeksi Turun satamaan sekä erilliselle varastopaikalle, jonne louhetta kertyi hehtaarin kokoiselle alueelle 10 metriä korkea kasa.

 

Louhetta kertyi kaikkiaan 1.500.000 tonnia. Syntyneen louheen tonnimäärä oli lukuarvona siis kolminkertainen niihin kiintokuutiometreihin verrattuna, jotka jouduttiin louhimaan.

 

Louheen ajaminen kallion uumenista merkitsi lähikaduille nopeusrajoituksen asettamista 20 km/tunnissa. Pölyhaittoja louheen ajaminen ei aiheuttanut.

 

Turussa on hoidettu lähiympäristön informointi erityisellä huolella rakennustyön kaikissa vaiheissa.

 

Tiedotealueella asuu 10.000 turkulaista ja heidät pidettiin jatkuvasti ajan tasalla kaikista rakennusvaiheista. Tiedottaminen hoidettiin jokaiseen postilaatikkoon tai postiluukkuun jaetulla kirjallisella informaatiolla. Nettiin ei turvauduttu.

 

Toimitusjohtaja Anttila piti ensiarvoisen tärkeänä jatkuvaa ja rehellistä tiedottamista.

 

Kaikki kriittisellä alueella sijainneet huoneistot ja kiinteistöt tarkastettiin ennen louhintatöiden aloittamista. Ennakkotarkastus kesti 3,5 kuukautta.

 

Seurantatarkastuksissa ja lopputarkastuksissa ei todettu merkittäviä vaurioita.

 

Puhdistusprosessin läpikäynyt jätevesi johdetaan mereen Linnanaukiolle n. 400 metriä Turun satamassa sijaitsevasta Siljan terminaalista Ruissalon suuntaan. Linnanaukiolle päätyvä puhdistettu jätevesi on lämpötilaltaan 4…5 asteista.

 

Kunnissa sijaitsevat teollisuuslaitokset ja niiden jätevedet ovat sijaintikuntiensa vastuulla ja niiden jätevedet muodostavat osan kunkin kunnan jätevesistä. Osakaskuntien jätevesikuormitus määritellään jäteveden kokonaisvolyymin ja jäteveden likaisuuden yhteissummana. Toimitusjohtaja Anttila ennakoi, että osakaskuntien teollisuuslaitosten jätevedet ovat muutaman vuoden kuluessa suoraan Turun seudun puhdistamo Oy:n vastuulla ja ohjauksessa.

 

Jätevesilinjojen pumppuasemat ovat kuntien vastuulla ja toimitusjohtaja Anttilan mukaan pumppuasemien hajuhaitat johtuvat tästä. Minulla on omakohtaista kokemusta pumppuasemien hajuhaitoista, sillä Turun Vaakahuoneen vieressä sijaitseva pumppuasema tuoksahtelee - koen sen omalla nenälläni, kun olen iltalenkillä Turussa yöpyessäni.

Jos pumppuasemat olisivat Turun seudun puhdistamo Oy:n hoidossa ja vastuulla, ne eivät aiheuttaisi hajuhaittoja, lupasi toimitusjohtaja Anttila.

 

Mynämäen syrjäkulmilla WC-pytyn vetämisessä syntyneen jätteen kulkeutuminen Turun Kakolanmäen puhdistamoon kestää 18 tuntia - muualla syntynyt jätevesi tavoittaa Kakolanmäen puhdistamon nopeammin.

 

Kakolanmäen puhdistamossa syntyvä liete ajetaan tankkiautoilla Turun Topinojalla sijaitsevan Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen raaka-aineeksi. Päivittäin lietettä syntyy 7 säiliöautollista.

 

Turun seudun puhdistamo Oy:n toiminnan johdosta alentuneet fosforin, typen ja kiintoaineksen vähentymät ovat puhuttelevia. Tilastoja on vasta kahdelta vuodelta eli 2008 ja 2009, mutta ne vakuuttivat suurimmankin epäilijän eli allekirjoittaneen!

 

Merialueen tila on parantunut, Itämeren kuormitus on vähentynyt ja Saaristomeren suojelu on edennyt.

 

On helppo yhtyä luolamies Jouni Virkkusen toteamukseen:

"Ainoastaan aurinko saa laskea Itämereen puhdistamatta!"

 

 

-Esko Erkkilä-

Herukka-reitti pitää turvata kaavoituksessa

Perjantai 15.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Hervannassa tiistaina 5. lokakuuta kuultiin selvitys Herukka-reitin suunnittelusta.

 

Kyseessä on 13 kilometriä pitkä ulkoilureitti, joka nimensä mukaisesti kulkee Hervannan, Ruskon ja Kaukajärven alueella. Laajasti Hervannan ympäri kulkevasta reitistä on valmiina 5 kilometriä.

 

Reitin uhkana on kolme tai neljä kaavasuunnitelmaa, jotka toteutuessaan tekisivät reitistä torson.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Irene Roivaisen johtamassa raadissa olivat edustajat kaikista Tampereen kaupunginvaltuustossa olevista puolueista ja kaikki läsnä olleet valtuutetut sekä varavaltuutetut lupasivat tehdä töitä, jotta Herukka-reitin tulevaisuus saadaan kaavaratkaisuissa turvattua. Hyvä ja mainio asia!

 

Herukka-reitti saa lisää kannattajia ja käyttäjiä, jos sen "syöttöreitit" turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Tärkein Herukka-reitin syöttöreitti on Koivistonkylän Prismalta ja Nirvasta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti. Se on pituudeltaan viitisen kilometriä ja erittäin vilkkaassa käytössä.

 

Tunnen suurta huolta Koivistonkylästä Suolijärvelle johtavan ulkoilureitin tulevaisuudesta, sillä yletön into ahtaa monet Tampereen ja jopa ympäröivän maakunnan toiminnot eteläiselle Tampereelle ei lupaa hyvää.

 

On tärkeää, että Herukka-reitin toteutuminen huomioidaan kaavaratkaisuissa.

 

Samassa yhteydessä on huolehdittava myös se, että Koivistonkylän Prismalta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Esko Erkkilä

 

--------------------------------------------

Aamulehti julkaisi tämän kirjoitukseni mielipidepalstallaan torstaina lokakuun 14. päivä 2010.

 

-Esko Erkkilä-

 

Saarioinen Oy suunnannäyttäjänä elintarviketeollisuudelle ja toivottavasti koko talouselämälle

Torstai 14.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Työelämäpalkinnon rahasto on sosiaali- ja terveysministerin sekä Suomen itsenäisyyden juhlarasto Sitran yhdessä perustama palkintorahasto.

 

Rahasto myönsi Työelämä 2010 -palkinnon Ruoka-Saarioinen Oy:lle sekä Teknologiateollisuus ry:lle ja Metallityöväen liitto ry:lle yhdessä.

 

Ruoka-Saarioinen Oy:n saama palkinto on merkittävä.

 

Saarioisten Sahalahden kevensi yli 55-vuotiaiden työtaakkaa ja sen saama tunnustus on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnassa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua työurien pidentämisestä.

 

Senioriohjelma aloitettiin Saarioisten Sahalahden tehtaalla v. 2004.

 

Ruoka-Saarioisilla on mm. kevennetty yli 55-vuotiaiden työtä hänen halutessaan ilman, että ansiotaso laskee. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, pyritään järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä.

 

Halutessaan henkilöllä on mahdollisuus pysyä samassa tehtävässä ja hänen ei tarvitse olla mukana ns. työnkierrossa.

 

Sittemmin senioriohjelma on levinnyt muuallekin Saarioinen-konsernissa.

 

Ruoka-Saarioisten malli on todettu rohkaisevaksi esimerkiksi koko elintarvikealalla.

 

Elintarvikealan työehtosopimuksessa on päätetty lähteä toteuttamaan koko elintarvikealalla vastaavaa ikäohjelmaa. Elintarvikealan sopimuksissa ikäohjelman piiriin pääsee jo 50-vuotiaana.

 

Neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä koen Saarioisten kokeilusta syntyneen kattavan toiminnan positiivisena.

 

Toivon, että elintarviketeollisuuden lisäksi samanlaista ikäohjelmaa alettaisiin toteuttaa myös muun teollisuuden sekä kaupan piirissä.

 

-Esko Erkkilä-

Kävin Kakolassa

Keskiviikko 13.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman tutustumismatkan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle perjantaina 8.10.2010 ja maanantaina 11.10.2010.

 

Osallistuin maanantain matkalle.

 

Tunnelmat tutustumismatkan tiimoilta ovat kaksijakoiset.

 

Kommentoin tänään matkan teknistä toteuttamista ja matkan sisällöllinen analysointi jääköön tuonnemmas.

 

Matkan anti oli osanottajille kiintoisa. Kysyä sopii, että olemmeko me osanottajat etuarvoisessa asemassa muihin tamperelaisiin verrattuna, kun saimme tutustua Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon?

 

Miksi lukemattomilla tamperelaisilla ei ollut siihen mahdollisuutta. Pohdiskelua helpottaa se, että kiinnostusta matkalle oli kahden bussilastillisen verran, joten suuria omantunnontuskia matkalle osallistumisesta ei tarvinne kantaa.

 

Tampereen Vesi tarjosi matkalaisille mainion lounaan ja sen osalta koen tiettyä omantunnon puhuttelua. Miksi me saimme nauttia tamperelaisten veronmaksajien kustantaman lounaan? Sanoinkin matkalla Tampereen Veden henkilöille, että lounas olisi pitänyt olla omakustanteinen eli 7,20 euroa per nenä. Nyt jäi mieleen painamaan, että olemmeko kiitollisuudenvelkaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille.

 

Tampereen Vedeltä matkalla oli mukana kaksi henkilöä, suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki ja laatuvastaava Liisa Mustaniemi.

 

Kokeneena myyntimiehenä ja lukemattomia asiakasmatkoja järjestäneenä ihailen naisten uupumatonta panostusta jututtaa paluumatkalla jokaista osanottajaa ja kartoittaa osanottajien kokemuksia matkalta. Kynät sauhusivat molemmilla naisilla ja kerrottavaa Tampereen Veden toimitusjohtajalle kertyi. En ole ennen nähnyt niin tehokasta tapaa hyödyntää korruptiomatkalla olevien asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden mielipiteitä! Hyvä Tampereen Vesi!

 

Matka taisi hieman loppua kesken ja bussi keskivaiheille jäi muutama osanottaja, joita Rauhamäki tai Mustaniemi eivät ehtineet "kuulustella".

 

Vierailumme pääisäntä oli Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila. Puhdistamokierroksella oppaana toimi luolamieheksi itsensä esitellyt Jouni Virkkunen.

 

Anttila omaa vahvan aseman Turun seudun jätevesibisneksessä ja se näkyy hänen esiintymisessään. Mies antoi ymmärtää siirtyvänsä lähiaikoina eläkkeelle ja se on asia, joka on omiaan antamaan varmuutta esiintymiselle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tutustumismatkalle!

 

Matka vakuutti tietyistä asioista, mutta vahvisti eräitä seikkoja, jotka pitää huomioida Pirkanmaan jäteveden keskuspuhdistamoa suunniteltaessa. Palaan molempiin lähipäivinä.

 

-Esko Erkkilä-

Euron vahvistuminen ei ole mörkö!

Tiistai 12.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa käydystä keskustelusta välittyy voittopuolisesti mielikuva, että euron vahvistuminen on kaiken pahan alku ja juuri.

 

Haluan muistuttaa, että näin ei aina ja joka paikassa suinkaan ole.

 

Valuuttakursseja seurataan kunkin päivän päätöskurssin perusteella. Kurssit ovat markkinakursseja ja ne perustuvat normaalisti klo15.15 Suomen aikaa pidettävään keskuspankkien puhelinkokoukseen.

 

Päivän päätöskurssi eilen eli 11.10.2010 oli se, että yhdellä eurolla sai 1,3936 Yhdysvaltain dollaria.

 

Päivän päätöskurssit ja tilasto myös pidemmän ajanjakson kursseista ovat tutkailtavissa Suomen Pankin nettisivuilta www.suomenpankki.fi - suosittelen vierailemaan!

 

Vahva euro on kova haaste vientiteollisuudelle ja se on syynä mielikuvalle, että euron vahvistuminen on talouselämän mörkö. Erityisesti metsäteollisuus on viime aikoina kärsinyt vahvasta eurosta. Eräs ilmentymä tästä oli taannoin se, kun ruotsalaisia metsätaloustuotteita pystyttiin tuomaan Suomeen.

 

Vahvalla eurolla on kuitenkin toinenkin puoli eli se, että maamme tuonti hyötyy vahvasta eurosta.

 

Useimmat tuontiraaka-aineet ja yleensäkin tuontituotteet hinnoitellaan dollareissa. Kun dollarihinta muutetaan euroiksi, niin vahvan euron aikana lopullinen tuontihinta muodostuu edulliseksi, me kun maksamme hinnan euroilla.

 

Öljytuotteet ovat ehkä tärkein tuoteryhmä, joka hinnoitellaan dollareissa. Vahvan euron ansiosta meillä polttoaineiden tolppahinnat ovat pysyneet vakaina - näin siis siitä huolimatta, että raakaöljyn hintanoteeraukset (dollareissa) ovat kohonneet.

 

Raaka-aineita ja tuotteita dollareissa euroalueelle myyvät yritykset toki tietävät valuuttakurssitilanteen ja usein tuntuu, että ne ulosmittaavat vahvan euron vaikutuksen nostamalla dollareissa ilmaistua myyntihintaa! No, kauppa se on joka kannattaa!

 

Vahva euro viestii myös siitä, että euromaiden talous on kunnossa. Kyynikot voivat toki todeta, että talous ei ole kunnossa, mutta euroalueen talous on paremmassa kunnossa kuin esim. Yhdysvaltojen.

 

Kannatin aikanaan Suomen liittymistä euroon ja minulla ei yhtään syytä katua silloista mielipidettäni.

 

Yksi valuuttakursseihin liittyvä asia vielä.

 

Usein kysytään, että millaiset valuuttakurssit ovat vaikkapa kahden kuukauden tai puolen vuoden kuluttua. Sen olen oppinut, että sitä ei kukaan osaa ennustaa.

 

Valuuttakursseihin vaikuttaa niin monta liikkuvaa osaa, että tulevaisuuden ennustaminen niiden kohdalla on mahdotonta. Se vaan pitää hyväksyä ja elää sen mukaan.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustan omat nettisivut on avattu

Maanantai 11.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin puuhanaiset Ritva Männistö ja Pirkko Vuolle ovat panneet tuulemaan ja ovat avanneet piirin omat vaalisivut nettiin.

 

Sivujen osoite on

 

www.pirkanmaankeskusta.net

 

 

Omien nettisivujen perustaminen tuli tarpeelliseksi, sillä sanottavaa vaalien lähestyessä on paljon ja piirissä koettiin omien nettisivujen tarpeellisuus tärkeäksi.

 

Nettisivut ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta ne täydentyvät vauhdilla.

 

Koen Pirkanmaan Keskustan nettisivut läheisiksi, sillä niillä on monia kuvia, jotka otin Keskustan suurristeilyllä Riikaan.

 

Pirkanmaan Keskustan nettisivut ovat selkeät - niistä saavat monet nettisivujen laatijat ottaa opiksi.

 

Kiitän Pirkkoa ja Ritvaa - Teidän osoittamanne oma-aloitteisuus kuuluu keskustalaisuuteen ja on tässä tapauksessa sitä parhaimmillaan!

 

Toivon, että mahdollisimman moni vierailee Pirkanmaan Keskustan nettisivuilla - ne ovat sen arvoiset!

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoki - miellyttävä paikkakunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla

Sunnuntai 10.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntamme on meille kaikille läheinen. Yhä useammat joutuvat nykyisin muuttamaan ja sen vuoksi synnyinkunta saa monen mielessä ehkä hieman ansiotontakin arvonnousua.

 

Liikkuvan työn vuoksi monet Suomen paikkakunnat ovat tulleet minulle vuosien aikana tutuiksi.

 

Kalajoen kaupunki sijaitsee asuinpaikkakunnaltani Tampereelta neljän…viiden tunnin pituisen ajomatkan päässä, mutta siitä huolimatta se on paikkakunta, josta minulla on lukuisia miellyttäviä muistoja.

 

Meren rannalla Kalajoella pirtin uunissa valmistettu made ja sen nauttiminen kylmän maidon kanssa ovat parhaita kulinaarisia hetkiä taipaleeltani.

 

Isännän odottaminen pihanurmikolla istuen ja housun takamukseen ilmestyneet kananpaskat ovat myös jääneet mieleeni kalajokisena kokemuksena.

 

Raution kunta on aikanaan liitetty kuntaliitoksella Kalajokeen. Minulla on monia mukavia muistoja myös Rautiosta.

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua useisiin Kalajoen merkittäviin henkilöihin. He ovat toimineet ja toimivat Kalajoen liike-elämässä, kunnallispäättäjinä sekä virkamiehinä Kalajoella. Miten Kalajoelle onkin kertynyt niin mukavia ja yhteistyökykyisiä vaikuttajia!

 

Kalajoen luonto, matkailunähtävyydet, elinkeinotoiminta ja maatalous ovat oma lukunsa.

 

Kalajoki on jokena tuonut vaurautta jokilaaksoon jo vuosisatoja. Hedelmällisenä viljelyalueena jokilaakso antaa nykypäivän EU-Suomessa hienot mahdollisuudet pärjätä pellontuotteiden sekä kotieläintuotteiden vahvana alueena.

 

Kalajoen satama on malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa.

 

Poliitikkojen on huolehdittava, että piensatamien tarpeet eivät saa hukkua suursatamien saneluvaltaan. Suomen Keskustalla on tässä paljon paimennettavanaan.

 

Kalajoki taiteilee kahden maakunnan - Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - reunalla.  Tiedän vallan hyvin, että Kalajoki kuuluu virallisessa maakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaahan. Minun ajatusmaailmassani Kalajoki säilyy kuitenkin keski-pohjalaisena paikkakuntana. Ajatusmaailmaani vahvistaa se, että Keski-Pohjanmaan pohjoisin rantakunta Himanka liittyi kuntaliitoksen lopputulemana Kalajokeen.  

 

Muistelen lämmöllä niitä monia tapahtumia ja kalajokisia, joihin olen vuosien saatossa saanut osallistua tai joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistoimintaa.

 

Toivotan Kalajoelle ja sen asukkaille parhainta menestystä myös tulevina vuosina!

 

Eräs asia vielä. Jos Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle, on varmaa, että se on erinomainen piristysruiske Kalajoelle. Omalta osaltani toivon näin käyvän.

 

-Esko Erkkilä-

Mistä niitä päteviä Alvari-vetäjiä oikein tulee?

Lauantai 9.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vilkkaana virinnyt Alvari-toiminta on merkittävä kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen. Alvari tarkoittaa alueellisen vaikuttamisen kanavaa.

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan, että Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

 

Tampereella on nyt kolme Alvaria; perustamisjärjestyksessä ne ovat Länsi-Alvari, Etelä- Alvari ja Kaakkois-Alvari.

 

Olen ollut mukana Etelä-Alvarin toiminnassa sen perustamisesta saakka.

 

Alvareiden toiminnan peruspilari on hyvä vetäjä. Alue-Alvareiden vetäjiä kutsutaan vuorovaikutussuunnittelijoiksi.

 

Kaikilla Alvareilla ja siten kaikilla tamperelaisilla on ollut onni saada Alvareille pätevät vetäjät. Birgitta Tunturi vetää Länsi-Alvaria, Aija Karttunen Etelä-Alvaria ja Sirpa Koivu Kaakkois-Alvaria.

 

Oudoksun mielipiteitä, joissa moititaan, että Tampereen kaupunki ei kuuntele asukasmielipidettä.

 

Oudoksumiselleni ovat perusteita väen laimea osallistuminen esim. pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoihin. Myös Alvari-toimintaan osallistuminen on valitettavan harvalukuisen aktiivijäsenjoukon varassa.

 

Asukasvaikuttaminen on ilmeisesti nähtävä siten, että aktiivijoukko osaa tunnustella laajan kaupunkiväestön mielipiteen ja sitten tuoda sen mainittujen kanavien kautta päättäjien pöydälle.

 

Myönnän, että erilaisiin asukasiltoihin ja Alvari-toimintaan osallistuminen on paljolti myös aikataulukysymys. Yksistään Alvari-toimintaan liittyviä sähköposteja saattaa päivän mittaa kertyä muutamia. Pidän kunnia-asiana lukaista kaikki ne läpi, sillä eivät alue-alvarit niitä turhaan lähettele.

 

Alue-Alvarit muodostavat virallisen kanava asukkailta päättäjille.

 

Alvareiden toimikausi on kaksi vuotta ja seuraavan kaksivuotiskauden jäsenet Alvareihin valitaan vuodenvaihteen tienoilla. Kannustan tamperelaisia osallistumaan Alvari-toimintaa, sillä se on yksi kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen.

 

Alue-Alvareiden vetäjien aktiivisuudella on keskeinen rooli Alvareiden toiminnassa. Kaikki Alvareita vetävät vuorovaikutussuunnittelijat ansaitsevat kiitoksen. Toivon, että he jaksavat jatkaa hommiansa entisellä innolla ja aktiivisuudella.

 

-Esko Erkkilä-

Sähköauto tuottaa 0 grammaa hiilidioksidia kilometrillä ja ajo on äänetöntä

Perjantai 8.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain luottamustoimeni vuoksi vierailla Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa syyskuun lopulla ja kokeilla sähköautolla ajamista.

 

Tehdasvierailulla noudatettiin ylikorostettua luottamuksellisuutta ja sen vuoksi tässäkin on oltava varuillaan. Ylikorostettu luottamuksellisuus on yritysten perinteinen tapa korostaa vieraille heidän suurta arvoaan isäntäyritykselle.

 

Valokuvaus- ja kännykkäkiellot, erilaisten lupalappujen täyttäminen ja useiden lukkojen taakse isännän ohjauksessa pääseminen ovat halpa tapa korostaa yritysvieraalle hänen ainutkertaisuuttaan. Joissain tapauksissa varotoimenpiteet ovat toki todellisiakin.

 

Metso Oyj:n omistama Valmet Automotive Oy ja norjalainen Think Global AS allekirjoittivat runsas vuosi sitten aiesopimuksen, jonka mukaan Valmet Automotivesta tulee Think City-sähköauton valmistus- ja suunnittelukumppani.

 

Think-sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa viime vuoden lopulla.

 

Think City on sähköinen kaupunkiauto, joka soveltuu myös maantieajoon. Sen ajomatka yhdella latauksella on 160 kilometriä.

 

Auton huippunopeus on 110 kilometriä tunnissa.

 

Auton akut painavat 550 kiloa ja niiden latausaika 0 -> 100 % on kahdeksan tuntia. Pikalataus 80 %:n tehoon saadaan alle parinkymmenen minuutin latausajalla.

 

Akkujen lataaminen tapahtuu tavallisesta pistokkeesta ja esim. lohkolämmittimen sähköpistoke soveltuu akkujen lataamiseen. Mainittakoon, eräässä tamperelaisessa pysäköintitalossa on neljä sähköauton akkujen lataamiseen soveltuvaa pistoketta.

 

Think´n hyvinä puolina mainitaan moottorin hiljaisuus sekä ketteryys kaupungissa. Niihin on helppo uskoa lyhyen koeajon perusteella.

 

Helsingin Sanomien autotoimittaja mainitsee Think´n huonoina puolina korkean hinnan sekä huonon ajotuntuman maantiellä. On selvää, että harva yksityinen haluaa maksaa lähes 50.000 euroa kahden hengen miniautosta. Maantiekäyttäytymisestä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, sillä koeajomme tapahtui suljetulla asfalttiradalla.

 

On hienoa, että Think-sähköautoja valmistuu Uudenkaupungin autotehtaalla joka päivä. Sähköauto on mitä ilmeisemmin tulevaisuutta ja sen vuoksi suomalaisen yrityksen mukanaolo sähköautobisneksessä on tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-