Avantouinnin aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä!

Sunnuntai 4.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Harrastin avantouintia vuonna 1968.

 

Ilmaisu ”harrastaminen” on hieman yliampuva, sillä avantouinti kuului tavallaan opetusohjelmaan Mustialan Maatalousopiston ensimmäisen vuorikurssin oppilaille, koska avannon hoitaminen kuului erikseen nimetylle ensimmäisen vuosikurssin oppilaalle.

 

 

En toki ollut se noviisi, jolle avannon sulanapitäminen kuului, mutta olin kuitenkin silloin aktiivinen avantouinnin harrastaja.

 

 

Vanhana veljenä ja olonomina avantouinti jäi ja taukoa avantouinnin harrastamisessa kesti aina vuoden 2013 maaliskuulle saakka.

 

 

Neljänkymmenen kolmen vuoden jälkeen olen hurahtanut avanto- ja avovesiuintiin niin, että kaipaan sitä jatkuvasti!

 

 

Olin aikaisemmin todellinen ”vilukissa”, mutta nyt vilukissaominaisuudesta ei ole pienintäkään jäämää – pystyn olemaan t-paidalla melkein säällä kuin säällä.

 

 

 

 

 

 

Mm. eilen eli 3.10.2015 kävin uimassa Viljakkalan Majajärvellä kolme kertaa; aamu-uinnin klo 09.00, iltapäiväuinnin klo 13.00 ja kolmannen kerran klo 15.00 sen jälkeen, kun ”keskipoikamme” parturoi tukkani!

 

 

Aamu-uinnilla veden lämpötila oli tasan 10 astetta ja päivemmällä 11 astetta!

 

 

Koputan maalaamatonta puuta, kun totean, että en ole kahden ja puolen vuoden aikana potenut lainkaan nuhaa tai flunssaa.

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt ryhtymään avovesiuimareiksi ja sitten aikanaan avantouimareiksi, kuin vedet jäätyvät ja saavat päälleen jääkannen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL-sopimukset eivät omaa juridista päätösvaltaa

Lauantai 3.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen solmitut neljän suurimman kaupunkiseudun valtion kanssa sopimat MAL-sopimukset ovat vain poliittisia tahdonilmaisuja ja ne eivät omaa juridista sitovuutta.

 

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen kunnallisen luottamushenkilöroolini perusteella Tampere-talossa järjestettyyn MAL-sidosryhmäfoorumiin.

 

 

 

 

 

 

MAL-sidosryhmäfoorumi keräsi Tampere-taloon satakunta Tampereen kaupunkiseudun kehittämisestä kiinnostunutta luottamushenkilöä ja virkahenkilöä aamupäiväseminaariin.

 

 

 

 

Katselen asioita keskustalaisesta näkövinkkelistä ja totean, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän virkahenkilöiden näkemykset eivät vastaa ainakaan minun näkemyksiäni Tampereen kaupunkiseudun kehittämisessä.

 

 

Nurja suhtautumiseni pohjautuu sille kokemukselle, jolla useat Tampereen kaupunkiseudun eräiden kuntien virkahenkilöt ovat omaksuneet haja-asutusalueiden päähänlyömisessä.

 

 

Eräät keskeiset virkahenkilöt ajattelevat, että Tampereen kaupunkiseudulla on elämisen arvoista vain se elämä, joka tapahtuu korkeissa kerrostaloissa keskellä Tampereen cityä.

 

 

Onko heidän ihanteensa se arvoiltaan ”Varikko” –eläjä, jolle kerrostalossa sijaitseva asunto on vain paikka käydä nukkumassa ja ehkä pesemässä pyykkiä ja jolla kaikki muu elämä tapahtuu tyystin toisaalla kuin ”kodissa”?

 

 

”Varikko” elämänasenteen omaava pitää asuntoaan vain todella varikkona, jossa käydään tankkaamassa ja ”vaihtamassa renkaat”!

 

 

 

No, nyt menin jo liian pitkälle yksisilmäisten city-ihmisten mollaamisessa, mutta pyydän heiltä arvostusta myös meille, joilla luontoarvot, käsillä tekeminen ja ympärillämme olevan monimuotoisen luonnon kunnioittaminen ovat tärkeitä.

 

 

Arvostan kivikylän palveluja ja olen niitä työurani  - joka ei muuten tapahtunut julkiselle puolella, vaan kilpailuilla markkinoilla – aikana rahoittanut.

 

 

 

Eilinen MAL-sidosryhmäseminaari antoi paljon ainespuita asioiden käsittelyyn – toivottavasti minulla riittää lähipäivinä potkua jatkaa eilisessä seminaarissa esiin tulleiden seikkojen jatkokäsittelyä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten lisähoitojen ostaminen voi vähentää peruspakettiin kuuluvien hoitojen määrää?

Perjantai 2.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ja niissä tarjottavat kylpylähoidot ovat saaneet suomalaisten suuren suosion.

 

Olen Rouvan kanssa käynyt kuluneiden vuosien aikana monia kertoja virolaisissa kylpylöissä ja olemme saaneet asiallista kohtelua. Yleensä olemme viettäneet kylpylöissä viikon jaksoja, joten kokemusta on kertynyt.

 

 

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa Grand Rose SPA Hotellissa.

 

 

Kylpyläviikko sujui mukavasti, mutta se jätti varjon kylpyläviikkoomme, että seurueemme naisten ostamat extra-hoidot yritettiin hoitaa kylpylän toimesta siten, että extra-hoidot olisivat vähentäneet matkan hintaan kuuluvien normaalien hoitojen määrää!

 

 

Käsittämätön ajatus, että extra-ostokset – jotka maksoivat n. sata euroa – olisivat vähentäneet kylpyläviikon hintaan kuuluvien hoitojen määrää.

 

 

Olimme Ikaalisten Matkatoimiston järjestämällä matkalla ja on luonnollista, että Rouva teki asiaankuuluvan reklamaation hotelliimme, hoidot määränneelle lääkärille sekä Ikaalisten Matkatoimistolle.

 

 

Hoidot määrännyt kylpylän lääkäri oli yhteydessä ”ylemmälle taholle” ja tuli viimeinkin järkiinsä.

 

 

Lääkäri oli lomaviikkomme loppuajan katuvainen toiminnastaan ja pyysi Rouvalta anteeksi menettelyään.

 

 

Jutun opetus on se. että kylpylävieraiden on pidettävä kiinni oikeuksistaan ja puututtava välittömästi niihin välistävetoyrityksiin, joita kylpylät ja niiden lääkärit yrittävät.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viiniköynnös voi tuottaa satoa Suomessakin

Torstai 1.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnehdin itseäni näiden nettisivujeni esittelyssä viherpeukaloksi.

 

 

Viherpeukalojutut ovat viime aikoina jääneet vähemmälle, mutta tässä nyt yksi sellainen!

 

 

 

*****************

 

 

Viiniköynnös mielletään kasviksi, joka tuottaa rypälesatoa vain keski- ja etelä- Euroopassa.

 

 

Käsitystä kannattaa muuttaa, sillä nykyiset lajikkeet omaavat sadontuottokykyä myös Suomessa.

 

 

Tiedän, että maassamme on useitakin rypäleviljelmiä, joissa viinirypälettä viljellään melko laajoillakin alueilla.

 

 

Olen todellinen pientekijä viiniköynnösmaailmassa, sillä meillä kasvaa vain muutama viiniköynnös varastorakennuksen seinustalla.

 

 

Mökkitonttimme sijaitsee hallaisen pikkujärven rannalla ja siellä ei onnistu esimerkiksi hevoskastanjan kasvattaminen – asiaa on vuosien varrella kokeiltu monta kertaa.

 

 

Viiniköynnöksemme on latvialainen Zilga-lajike.

 

 

Lajiketietojen mukaan Zilga kestää pakkasta talvella jopa 40 astetta – voin vakuuttaa, että tieto pitää paikkansa.

 

 

Olemme monta kertaa nähneet keski- ja etelä-Euroopassa keväällä melkein lehdettömiksi leikattuja viiniköynnöksiä, mutta vasta viime kesänä rohkenimme seurata esimerkkiä.

 

 

Rohkea leikkaaminen kannatti, sillä viiniköynnöksemme tuottivat vasta nyt jonkinlaisen sadon - korjasimme sadon eilen!

 

 

 

 

 

 

Viinirypäleemme olivat ulkonäöltään aivan laadukkaita.

 

 

 

 

 

 

Punajuurien naattien väännössä värjäytynyt käteni on tässä mittatikkuna Zilga-rypäleillemme.

 

 

 

 

 

 

Rypälesatomme ei vielä riitä viininvalmistukseen, mutta mukavan lisän satomme tuo vaikkapa vihersalaateissa!

 

 

 

Kannustan rohkeasti kokeilemaan viiniköynnöksen kasvattamista – ainakin Zilga-lajikkeella se onnistuu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Vapaudenpatsas on ilmentymä saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista

Keskiviikko 30.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vapaudenpatsaiksi nimettyjä patsaita on ympäri maailmaa monia.

 

 

Tunnetuin Vapaudenpatsas sijaitsee New Yorkissa, mutta Kuressaaressa sijaitsevan Vapaudenpatsaan olemassaolo on vakuuttava esimerkki saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista.

 

 

Tutustuimme Kuressaaren Vapaudenpatsaaseen heti kylpyläviikkomme aluksi, kun tuttavapariskunnan kanssa lomailimme Kuressaaren kylpylä Golden Rosessa elokuun lopulla viikon.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Vapaudenpatsaan suunnitteli A. H. Adamson, yksi Viron tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Kuvanveistäjä aloitti patsaan veistämisen Italiassa vuonna 1927 ja patsas valmistui 1928.

 

 

Patsas koki kovia, sillä Neuvostoliitto poisti sen 1941, mutta saksalaisten valloitettua Saarenmaan patsas tuotiin takaisin paikalleen.

 

 

Vuonna 1945 patsas poistettiin toistamiseen ja ilmeisesti upotettiin mereen, jotta sitä ei enää tuotaisi takaisin.

 

 

 

****************

 

 

 

Saarenmaalaiset eivät antaneet periksi, vaan olojen vähän vapauduttua patsaasta teetettiin valokuvien perusteella kopio ja se paljastettiin vanhalla paikallaan kesäkuun 6. päivänä 1990.

 

 

Patsaan veisti kuvien perusteella taiteilija Matti Varik.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa on esillä kuva, jossa Vapaudenpatsas paljastetaan uudelleen kesäkuussa 1990.

 

 

 

 

 

 

Amatöörimäinen käännös patsaan tekstistä voisi kuulua vaikkapa näin:

 

 

”Saarenmaan kansa on kiitollinen Vapaussodassa 1918 – 1920 uhrinsa antaneille saarenmaalaisille”

 

 

 

 

 

 

Haavoittuneen soturin jaloissa olevat kukat tuovat mieleen Viron lipun värit.

 

 

 

Meidän on paikallaan antaa suuri tunnustus saarenmaalaisille, jotka ovat jaksaneet vaikeina miehitysvuosina uskoa Viron itsenäisyyteen ja saivat jo vuonna 1990 aikaan sen, että Vapaudenpatsas voitiin saarella paljastaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu 8. lokakuuta 1944 oli toisen maailmansodan verisin taistelu Saarenmaalla

Maanantai 28.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelussa olivat vastakkain perääntyvät saksalaiset ja Viron miehitystä loppuunsaattavat neuvostoliittolaiset.

 

 

Tutustuimme Tehumardin taistelun muistomerkkiin sen taksimatkamme päätteeksi, jonka teimme Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin.

 

 

Vaikka Tehumardin taistelusta tulee pian kuluneeksi 71 vuotta, niin yksiselitteistä selvitystä taistelusta ja sen kulusta ei vieläkään ole saatavissa.

 

On selvää, että Viron neuvostomiehityksen aikana Tehumardin taistelua pyrittiin selittämään Puna-armeijan hyväksi, mutta niin ei välttämättä ole, vaikka Neuvostoliiton hyökkäystä Sörvenniemen kärkeen taistelu ei juurikaan hidastanut.

 

 

Jotkut lähteet kertovat, että Tehumardin taistelun avulla saksalaisjoukot saivat paremmat asemat vaikka joutuivatkin perääntymään Sörvenniemen kärkeä kohti.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelupaikalla on opastustaulu, jossa viroksi, venäjäksi, saksaksi ja englanniksi selostetaan Tehumardin taistelua.

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 Tehumardin taistelupaikalle pystytettiin taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistoksi dolomiittikivestä valmistettu muistomerkki, jossa katkenneen miekanmuotoisella patsaalla kunnioitetaan kaatuneita Puna-armeijan sotilaita.

Miekan "kädensijan" suojuksessa kuvataan sotilaiden kasvoja.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkissä otetaan Tehumardin taistelua laajempi näkökulma, sillä muistomerkissä todetaan sen käsittävän taisteluja 1941 – 1945.

 

 

Muistomerkin ovat veistäneet Riho Gold, Allan Cross ja M. Varik.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelussa – joka oli yötaistelu – kaatui 200 Puna-armeijan sotilasta ja saman verran saksalaissotilaita.

Taistelukuvauksissa todetaan, että vain sotilaiden päähimet erottivat omat joukot vihollisista.

 

Neuvostosotilaille on muistomerkin viereen rakennettu muistokivirivistöt taistelussa kaatuneille puna-armeijalaisille.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelumaasto on tyypillistä saarenmaalaista katajia kasvavaa merenrantaa.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tapasimme samaisella taksimatkallamme niemen toisella laidalla, mutta jokseenkin tarkkaan Tehumardin kohdalla hyökkäysvaunuesteitä, jotka varmaan myös liittyvät niihin viivytystaisteluihin, joita saksalaisjoukot kävivät Sörvenniemellä neuvostojoukkoja vastaan lokakuussa 1944.

 

 

 

************

 

 

Olen aiemmillakin Kuressaaren käynneilläni käynyt ainakin kerran Tehumardin muistomerkillä, joten muistomerkki koetaan Kuressaaressa tärkeäksi kohteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla käydessä kannattaa tutustua Sörvenniemeen - virolaisittain Sörve poolsaar

Perjantai 25.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kokonaisen kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kuressaaren matkailutoimisto on neuvotellut valmiiksi useita taksimatkoja eri puolille Saarenmaata – matkoille on neuvoteltu matkailutoimiston puolesta kiinteät hinnat, joten niille on kukkaronkin puolesta turvallista lähteä.

 

 

Teimme eräänä päivänä neljän hengen voimin matkan Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin. Matkaa kertyi 110 kilometriä, sen ennakoitu kestoaika oli 2 tuntia 30 minuuttia ja valmiiksi neuvoteltu hinta 56,40 euroa.  Maksoimme 15 euroa per henkilö eli yhteensä 60,00 euroa – siitä huolimatta matka oli edullinen.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus taksimatkastamme:

 

 

 

*************

 

 

Sörvenniemi sijaitsee Saarenmaan lounaiskulmassa ja niemen pituus on hieman yli 30 kilometriä. Kapeimmillaan niemen leveys on kaksi kilometriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemen sijainti ilmenee näistä kartoista eli se on tuo kello seitsemän suuntaan osoittava niemimaa.

 

 

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikaisia suuria suunnitelmia oli rakentaa Saarenmaalle rautatieverkosto.

 

 

Sanotaan, että kyseessä oli ”komentojärjestelmän” virhe ja rataverkosto olisi käsketty rakentamaan tyystin muualle laajan Neuvostoliiton alueella.

 

 

Toisaalta on tieto, että vuonna 1951 Saarenmaalle alettiin rakentamaan sotilastarkoituksiin rautatieverkostoa, mutta kun ohjuskalusto syrjäytti Puna-armeijassa tykkikaluston, niin ratojen rakennustyöt lopetettiin vuonna 1956.

 

 

Se, että rataverkoston ratapenkat saatiin valmiiksi, oli Saarenmaan liikenneolosuhteiden kannalta hyvä asia, sillä saaren monet tiet on sitten aikanaan rakennettu ratapenkkojen päälle.

 

 

Tässä on taksin etupenkiltä otettu kuva ratapenkan päälle rakennetusta tiestä…

 

 

 

 

 

 

…ja samoin tässä!

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemessä sijaitsee Sörven majakka, jonka korkeus on merenpinnasta 53 metriä.

 

 

 

 

 

 

Majakkaan ei pääse sisälle, mutta sen edessä voi kuvauttaa itsensä.

 

 

 

 

 

 

Majakan vieressä sijaitsee Sörve Kylästyskeskus eli Sörve Visitor Centre eli Sörven vierailukeskus. 

Kiireen vuoksi emme ehtineet poiketa Sörven vierailukeskuksessa, mutta kannattaa antaa taksikuskille hieman ylimääräistä, jotta ehtii poikkeamaan näyttelyssä – hieman harmittaa, että en tehnyt edes pikavierailua!

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen – www.sorvekeskus.ee – portaat ovat Saarenmaan dolomiittia.

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen pihamaalta on Latvian rannikolle matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja saimme omakohtaisesti kokea Latvia läheisyyden, sillä matkapuhelimemme kiinnittyivät Sörvessä Latvian matkapuhelinverkkoon.

 

 

Tältä paikalta ulapan toisella puolella on Kuurinmaa ja tätä vesialuetta kutsutaan Irbensalmeksi.

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaan kärki on majakalta parisensataa metriä lounaaseen ja tuo niemenkärki on se paikka, josta Puna-armeija ajoi viimeisetkin saksalaissotilaat mereen vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaalla on vielä tänäänkin paljon sotaromua, mutta siitä asiasta enemmän lähipäivinä – ehkä jo huomenissa!

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Sörven majakan maisemissa on myös matkamuistomyyjiä.

 

Myyjä oli lupsakka, tuotteet hyödyllisiä sekä mielenkiintoisia, mutta taisimme kaikki säästyä ostamiselta!

 

 

 

 

 

 

Seuraava ”siviilikohteemme” oli Ohessaaren kalkkikivijyrkänne, jonne taksinkuljettajamme meidät kuljetti.

 

 

Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä on löydetty melkein kaikkien fossiilien jäännöksiä yli 400 miljoonan vuoden takaiselta Siluri-aikakaudelta.

Paikan nimi on viroksi: "Saarte Silurimaa Geopark".

 

 

 

 

 

 

Me katselimme Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä merenrannan kivillä lepääviä lintuja.

 

 

Sörvenniemi on muuttolinnuille se paikka, joka osuu monien lajien muuttoreitille. Sieltä on lyhyin matka Latvian mantereelle ja sitä kautta keskiseen Eurooppaan.

 

 

 

 

 

 

Matkalla saimme ihailla tuulimyllyjä…

 

 

 

 

 

 

…ja kauniita riukuaitoja.

 

 

 

 

Matkamme jatkui vielä pariinkin sotilaskohteeseen, mutta niistä erikseen myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilöitä Viron itsenäistymisprosessissa

Keskiviikko 23.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Viro saavutti ensimmäisen itsenäisyytensä Tarton rauhassa 2. helmikuuta 1920.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on useitakin muotokuvaveistoksia Viktor Kingissepp´stä.

 

 

Viktor Kingissepp syntyi 1888 ja kuoli 1922 Tallinassa. Hän oli virolainen bolsevikki, Viron kommunistisen puolueen perustaja ja sen johtaja.

 

Viktor Kingissepp kohtasi Neuvosto-Venäjän oloissa tavanomaisen kohtalon, sillä hänet teloitettiin 5.5.1922.

 

Viron toisessa maailmasodassa miehittänyt Neuvostoliitto kuitenkin arvosti Kingissepp´ä ja Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari sai kantaa nimeä ”Kingissepa” vuodesta 1952 –> vuoteen 1988.  Sen jälkeen Kuressaari on taas saanut olla Kuressaari!

 

 

 

 

 

 

Virossa ilmeisesti arvostetaan Nikita Sergejevitš Hruštšov´a, sillä hänen kuvansa on Saarenmaan Museossa tärkeällä paikalla.

 

Hruštšov oli Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja 1958 – 1964.

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Lydia Koidulalla (1843 – 1886) ei ollut välitöntä roolia Viron kummassakaan itsenäistymisessä, mutta kansakunnan idoli kun oli, oli hänen roolinsa molemmissa itsenäistymisissä merkittävä.

 

 

 

 

 

 

Lennart Meri – jonka vaalijuliste presidentinvaaleissa on tässä – omaa keskeisen roolin Viron toisen itsenäistymisen toteuttamisessa.

 

 

Sain kerran nähdä Lennart Meren, kun hän oli valtiovierailulla Suomessa.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa on nähtävissä asiakirja, jonka ovat allekirjoittaneet Lennart Meri ja Boris Jeltsin sen takeeksi, että Viro on itsenäinen tasavalta.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kuva myhäilevästä Mihail Sergejevitš Gorbatšov´sta, jonka valtakausi Neuvostoliiton johdossa lopulta varmisti Viron itsenäisyyden.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

• 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

• saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevaan Saarenmaan Museoon kannattaa jokaisen Kuressaaressa käyvän tutustua

Lauantai 19.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinna on kohde, johon jokaisen Kuressaaressa käyvän soisi tutustuvan.

 

 

Hoidimme ”velvollisuutemme” 25.8.2015, kun vietimme Kuressaaressa kylpyläviikkoa!

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnaan pääsee kahdenkin eri sillan kautta – tässä seurueemme matkalla Piispanlinnaan.

 

 

 

 

 

 

Linnaa ympäröivät muurit ovat vankkaa tekoa.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla on esiintymislava sekä katsomo, jotka ovat kesäisin Kuressaaren Musiikkijuhlien tärkeä tapahtumapaikka.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla kasvaa ikivanha pyökki.

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnassa sijaitsevan Saarenmaan Museon aukioloajat ovat riittävät, jotta myös kiireinen kylpylävieras ehtii tutustumaan museoon.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme Anneli Kadarik´n, jolla on omakohtaisia kokemuksia mm. Viron neuvostomiehityksen ajalta.

 

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Piispanlinnan julmanäköisen portin raamit on niin rakennettu, että portti ei voi tipahtaa kenenkään päälle.

 

 

 

 

 

 

Piispan asuintilojen seinillä on hienoja puunveistotaideteoksia – vaakunamuistotauluja.

Niiden valmistus liittyi aatelisten vanhaan, Saksassa jo 1300-luvun alussa alkunsa saaneeseen tapaan jättää kirkkoon kuolleen vaakuna, jota oli kannettu mukana hautajaiskulkueessa.

 

 

 

 

 

 

Kappelin – jota nykyisin käytetään erinomaisen akustiikan omaavana konserttisalina – helmenä on tammipuinen alttarikohokuva “Marian kruunaaminen “, jonka valmisti todennäköisesti Lyypekissä syntynyt ja opiskellut puuveistäjä ja maalari Jürgen Dreyer.

 

Teos on ollut Haapsalun tuomiokirkossa, josta se runsaat sata vuotta sitten tuotiin Kuressaaren Piispanlinnan kappeliin.

 

 

 

 

 

 

Myös tämä alttaritaulu on ollut eräässä virolaiskirkossa osana komeaa alttaritaulukokonaisuutta, mutta nyt se on saanut arvoisensa paikan Kuressaaren Piispanlinnassa.

 

 

 

*****************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on laaja näyttely Viron lähihistoriasta, mutta siitä osastosta erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesmuisti ehti kulua edellisestä valtiomiespuheesta

Perjantai 18.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toissapäiväinen televisioitu ja myös radiossa kuultu puhe oli jotain ainutkertaista yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

 

 

Edellisen valtiomiespuheen televisiossa piti presidentti Urho Kekkonen miehuusvuosinaan.

 

 

Taisi olla niin, että silloinen pääministeri Mauno Koivisto (SDP) piti Kekkosen jälkeen ensimmäinen liirumlaarum-puheen 1.1.1982, kun Kekkonen oli sairautensa vuoksi estynyt pitämään presidentin uudenvuodenpuhetta.

 

 

Kansalaisia rangaistiinkin sitten kolmisenkymmentä vuotta, kun demaripresidentit olivat vallassa ja pitivät kukin vuorollaan uudenvuodenjaarituksensa.

 

 

Koiviston uudenvuodenpuheissa oli muistaakseni jotain järkeä, mutta Ahtisaarella ei ollut juuri mitään sanottavaa ja Tarja Halosen uudenvuodenpuheet karkottivat televisionkatsojat pois ruutujen ääreltä jo sillä tiedolla, että puhujana oli Halonen. En jaksanut katsoa ainuttakaan Halosen pitämää uudenvuodenpuhetta.  

 

 

Aikakirjat kertovat, että pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen vuonna 1993 presidentti Koiviston sijasta – en muista Ahon puhetta ja tuskin hän esittikään puheessaan mitään oleellista.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö on ollut palauttamassa presidentin uudenvuodenpuhetta sille kuuluvaan arvoonsa.

 

 

 

**************

 

 

 

 

Juha Sipilän toissailtainen puhe oli valtiomiesmäisyyttä parhaimmillaan.

 

 

Puhe kosketteli kahta akuuttia ongelmaa – pakolaiskysymystä ja Suomen onnetonta taloustilannetta.

 

 

Sipilä onnistui molempien ongelma-alueiden käsittelyssä mainiosti.

 

 

Jonkinmoisena ”puhetyöläisenä” uskallan arvioida pääministerin puhetta myös teknisen onnistumisen vinkkelistä ja voin todeta, että puheen tekninen toteuttaminen ansaitsee parhaan arvosanan.

 

 

Levollinen esiintyminen, selkeä ulosanti ja luottamuksen herättäminen sekä luottamuksen säilyttäminen puheen loppuun saakka olivat parasta, jota puhuja voi kuulijoilleen tarjota.

 

 

Oletan, että Sipilä ”luki” kirjoittamansa puheen televisiokameran yllä olevalta ruudulta, mutta hän osasi tehdä sen niin, että katsoja ei huomannut pääministerin silmänliikkeitä – mahtava taito puhujalta!

 

 

Eilen oli mukava seurata kattavasti niitä median kommentteja. jotka koskivat pääministerin puhetta ja oli mieluista todeta se yksituumaisuus, jolla Juha Sipilän puhetta sekä sen asiasisältöä kommentoitiin.

 

 

Maamme on saanut Urho Kekkosen jälkeen poliittisen johtajan, joka meiltä on ollut kadoksissa yli kolmekymmentä vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti pääministerin puhe toi järkeä ay-änkyröiden ajatuksiin!

Torstai 17.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe eilen oli poikkeuksellinen toimenpide, jolla kansalaisten huomio kiinnitettiin Suomen heikkoon taloudelliseen asemaan.

 

 

 

 

 

 

Pääministerin levollinen tapa esittää Suomen kurja taloudellinen tilanne puhutteli meistä jokaista.

 

 

 

 

 

 

 

”Tekemättä ei voi jättää”,

oli päämisterin puheen keskeinen sanoma.

 

 

 

 

 

 

Saimme pääministerin puheen jälkeen kuulla SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ontoilta kuulostavia ajatuksia Suomen nykyisestä tilanteesta.

 

 

Kaikesta kuulsi, että ammattiyhdistysväen eväät on syöty.

 

 

 

****************

 

 

 

SAK:n Lylyn ja EK:n Kari Häkämiehen keskustelun jälkeen tv-lappujen loisteeseen pääsivät Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Vihreiden puheenjohtaja Niinistö kepitti….

 

 

 

 

 

 

…SDP:n Lindtmanin – tykätään tai ei, mutta kyllä Vihreät ovat koko ajan tekemässä vankkaa nousua ohi SDP:n, joka on juuttunut vanhoihin juoksuhautoihin!

 

 

 

***************

 

 

Sipilän puheen jälkeisen ohjelmakokonaisuuden mielenkiintoinen osio oli se, jossa median edustajat kommentoivat päämisterin puhetta.

 

 

 

Harvoin, jos koskaan on kuultu keskustalaisen päättäjän toimista niin positiivista palautetta, jota antoivat…

 

 

 

 

 

 

…MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila,…

 

 

 

 

 

 

…Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sekä…

 

 

 

 

 

 

…Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

 

 

 

 

 

 

 

Illan kymppiuutisissa jäi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle surkean selittäjän rooli.

 

 

 

******************

 

 

Eilisiltainen pääministerin puhe ja sitä seuranneet televisio-ohjelmat tekivät selväksi sen, että ay-änkyrät on nyt ajettu Suomessa sivuraiteelle.

 

 

 

Toivon perjantaiksi etelä-Suomeen runsaita sateita, jotta ay-änkyröiden suunnittelema suuri mielenilmaus kuivuu senkin avulla sille kuuluvaan arvoonsa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En saanut köniini, vaan sain palkintomatkan Gotlantiin

Keskiviikko 16.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Palvelualan ammattiliiton järjestöjohtaja Niina Koivuniemi totesi 14.9.2015 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa, että ns. rikkuritoimintaan osallistunut saisi työpaikalla köniinsä.

 

Koivuniemi toteaa lehden mukaan sanatarkasti näin:

 

 

”Jos joku rikkuritoimintaa yrittää, niin siellähän voi saada vaikka köniinsä”.

 

 

Arvostan ns. rikkuritoimintaa ja olen siihen itsekin osallistunut mm. joskus 1970-luvulla, kun silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry lakkoili.

 

 

Käsitän, että Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry on nyttemmin lopettanut toimintansa ja se on liittynyt Ammattiliito Pro:hon, jonka puheenjohtaja aikoinaan toimi ay-änkyrä Antti Rinne.

 

 

Teollisuustoimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan ja mm. Raision Tehtaiden tilauskeskuksen toiminta uhkasi pysähtyä.

 

 

Sain työnantajaltani kyselyn, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi Tilauskeskukseen ja hoitamaan sinne tulevien tilausten hoitamisen yrityksemme tilausjärjestelmiin.

 

 

On selvää, että halusin pitää työnantajani toiminnan käynnissä ja sen vuoksi toiminkin Teollisuustoimihenkilöiden lakon ajan yrityksemme Tilauskeskuksessa tilausten vastaanottajana.

 

 

Kaikki meni hyvin ja olin lakon jälkeen tyytyväinen, kun esimieheni lupasi minulle ja kolmelle muulle ”rikkurille” lomamatkan yrityksen kustannuksella Gotlantiin.

 

 

 

Saimme täydellä palkalla ja täydellä päivärahalla sekä työnantajan kustannuksella viettää Gotlannissa muutaman päivän sekä tutustua Gotlannin nähtävyyksiin ja siellä tapahtuvaan agribisnekseen.

 

 

Kerrassaan hieno matka!

 

 

On luonnollista, että lomamatkamme oli virallisesti ”työmatka”, mutta todellisuudessa se oli palkkio siitä, että pidimme yrityksemme toiminnan käynnissä Teollisuustoimihenkilöiden lakon aikana.

 

 

Omakohtaisen kokemusteni mukaan PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi puhuu potaskaa. Työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka hoitavat asioita, kun ay-väki lakkoilee.

 

 

Olin tapauksen jälkeen Raision palveluksessa vielä yli kolmekymmentä vuotta ja en saanut sinä aikana yhtäkään uhkausta, että osallistuin arvostamaani ns. rikkuritoimintaan.

 

 

En saanut kertaakaan tiiliskiveä päähäni ja tapausta seuranneena yli kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin sain toimia yrityksessämme erilaisissa esimiestehtävissä, en saanut alaisiltani pienintäkään viitettä, että olisin ollut epäkelpo esimies.

 

 

Kannustan kaikkia ryhtymään aina ja kaikkialla ay-väen kutsumaan ns. rikkuritoimintaan, sillä se pitää tarvittaessa yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikääntyvien hyvinvoinnin ja elämänlaadun edelläkävijä - Elonpolkuja-yhteistyöverkosto

Tiistai 15.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimiva ikäihmisten Elonpolkuja-yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry on yksi yhteistyöverkoston 74 jäsenyhteisöistä.

 

 

Tampereen kaupunki panostaa yhteistyöverkoston toimintaan, sillä yhteistyöverkoston toimintaa suunnittelee ja koordinoi päätoiminen suunnittelija.

 

 

Kuulun yhteistyöverkoston Tapahtuma-työryhmään ja keskuudessamme heräsi kysymys, että miten Tampereen kaupunki aikoo tulevaisuudessa satsata Elonpolkuja-yhteistyöverkoston työhön.

 

 

Päätimme laatia kysymyksestä adressin, jonka allekirjoittaisivat kaikki eräässä kokoontumisessamme läsnä olleet yhdistyspäättäjät ja joka sen jälkeen luovutettaisiin ikäihmisten palveluista vastaavalle apulaispormestari Mikko Aaltoselle.

 

 

Sain tehtäväkseni luonnostella adressin teksti ja luonnokseni hyväksyttiinkin sitten työryhmässä yksimielisesti.

 

 

Adressin teksti kuului näin:

 

 

****************

 

 

Apulaispormestari Mikko Aaltoselle

 

 

Tampereella toimiva Elonpolkuja-yhteistyöverkosto on 74 yhdistyksen ja yli 52.000 jäsenen muodostama ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen panostava yhteistyöverkosto.

 

Olemme poliittisesti sitoutumaton kansalaisyhteiskunnan ja kunnallisen päätöksenteon rajapinnassa toimiva jäsenyhteisöjen yhteistyövoiman foorumi.

 

Toimimme kattavasti koko Tampereen alueella.

 

Me allekirjoittaneiden jäsenyhdistystemme vastuuhenkilöt haluamme kiittää Teitä ja Teidän kauttanne Tampereen kaupungin luottamushenkilöitä sekä virkamiehiä siitä panostuksesta, jota Tampereen kaupunki on osoittanut Elopolkuja-yhteistyöverkoston toiminnalle.

 

Esitämme, että Tampereen kaupunki jatkaisi panostamistaan ikäihmisten Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kehittämiseen, jotta vapaaehtoiseen yhdistystoimintaan perustuvaa ikääntyvien hyvinvointia, terveyden edistämistä ja ennakoivaa sekä ehkäisevää vanhustyötä voidaan edelleen toteuttaa Elonpolkuja-yhteistyöverkoston puitteissa.

 

 

Tampereella 25.8.2015

 

 

*****************

 

Luovutimme runsain allekirjoitetun varustetun adressin apulaispormestari Mikko Aaltoselle 14.9.2015.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ylemmässä kuvassa oikealta lukien ovat apulaispormestari Mikko Aaltonen, Tapahtuma-työryhmän puheenjohtaja Liisa Flinck-Vasama, Tuula Kivimäki ja allekirjoittanut.

 

 

Alemmassa kuvassa minä olen kameran takana ja kuvassa on nyt mukana myös Sirkka Kaartinen.

 

 

***************

 

 

 

Apulaispormestari Aaltonen kiitti luovuttamastamme Elonpolkuja-yhteistyöverkoston viiristä sekä siitä, että annoimme tunnustusta Tampereen kaupungin ikäihmisten hyvinvoinnin eteen tekemästä työstä.

 

 

Saimme sen käsityksen apulaispormestarin sanoista, että Tampereen kaupunki tulee jatkossakin panostamaan Elonpolkuja-yhteistyöverkoston työhön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Piispanlinna on Kuressaaren merkittävin nähtävyys ja mielenkiintoinen käyntikohde

Sunnuntai 13.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan Kuressaaressa sijaitsevan Piispanlinnan vanhimmat osat on rakennettu jo 1200-luvulla.

 

Piispanlinna on Saarenmaan merkittävimpiä nähtävyyksiä ja se on Baltian parhaiten säilyneitä keskiaikaisia linnoituksia.

 

 

Olen tutustunut Piispanlinnaan joskus yli parisenkymmentä vuotta sitten, mutta nyt sain tutustua siihen uudestaan elokuun viimeisellä viikolla, kun vietimme kylpyläviikon Kuressaaressa.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa, että mitä näimme Piispanlinnan muurien sisäpuolella, mutta tässä muutamia kuvia linnasta sen ulkopuolelta.

 

 

Piispanlinnan pystyy kiertämään kävelyteitä ja katuja pitkin ja suosittelenkin, että Kuressaaressa käydessänne kierrätte linnan - kävelymatkaa kertyy kilometrin verran!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnan sisäänkäynnin yläpuolella on julmannäköinen porttirakennelma – ehkä lähipäivinä kerron kuvien kera, että millaiselta portin takana näyttää!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko Viljakkalassa yksityisteiden ja metsäautoteiden tienvarret muuttumassa kaatopaikoiksi!

Perjantai 11.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä liikkuneet tietävät, että siellä on tienpätkiä, joilla suomalaiset matkanjohtajat eivät suostu pysäyttämään bussia ja syynä on se, että venäläiset käyttävät tiettyjen tieosuuksien pientareita kaatopaikkoina.

 

 

Nyt sama vaara on uhkaamassa Viljakkalassa sijaitsevia yksityis- sekä metsäautoteitä ja niiden tienvarsia.

 

 

Tyrmistyin, kun eilen Viljakkala-neuvoston kokouksessa kerrottiin, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelee Viljakkalan jäteaseman sulkemista 1.1.2016 alkaen.

 

 

Saimme kokouksessamme kuulla asiantuntijalta, että Viljakkalan jäteasemalla käy kuukausittain 150 – 180 asiakasta.  Määrä on huomattava, sillä jäteasema on avoinna ainoastaan lauantaisin klo 10.00 – 14.00 ja kesäaikaan sen lisäksi myös keskiviikkoisin klo 16.00 – 20.00.

 

 

Jos Viljakkalan jäteasema suljetaan suunnitellusti, ovat Viljakkalan yksityisteiden ja metsäautoteiden tienvarret vaarassa muuttua kaatopaikoiksi!

 

 

Olen osakkaana Viljakkalassa viidellä yksityistiellä ja sen lisäksi olen yhden metsäautotien osakkaana eli ongelmasta on muodostumassa omakohtainen – yhdellä mainituista yksityisteistä olen osakkuuden lisäksi toimitsijamiehenä.

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n päätösvalmistelutekstissä kuulemma mainitaan, että Viljakkalan jäteaseman sulkeminen liittyy Tampereen Tarastenjärvelle valmistuvan polttolaitoksen – Tammervoima Oy – raaka-ainehankinnan uusiin keräilykuvioihin.

 

 

Olen huolissani, sillä uudet keräilykuviot saattavat merkitä myös sitä, että teiden varsilla nyt sijaitsevien jätteenkeräilypisteiden lukumäärää rajoitetaan. Tämä on meille henkilökohtainen ongelma, sillä nyt mökkitontillamme syntyneet jätteet on voitu viedä runsaan 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle alueelliselle jätteenkeräyspaikalle.

 

 

Olen asiassa suuressa määrin asianosainen, sillä maksan jätemaksua Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle kolmesta kiinteistöstä – omakotitalosta Tampereella, mökistä Viljakkalan Majajärvellä ja synnyinkodistani Viljakkalassa Viljakkalan kylässä.

 

 

Viljakkala-neuvoston kokouksessa eilen esitetty arvio, että kyseessä on jälleen yksi pointti Viljakkalan alueen asukkaiden elämän tarkoituksellisesta hankaloittamisesta, saattaa hyvinkin pitää paikkansa.

 

 

Asiassa on välittömästi ryhdyttävä vastatoimiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylän kylmävesiallas oli paras paikka!

Torstai 10.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin taannoisen Kuressaaren kylpylälomaviikkomme aikana melkoisen ajan hotellimme kylmävesialtaassa.

 

 

Olen aiemmin ollut aikamoinen ”vilukissa”, mutta vuoden 2013 maaliskuusta alkaen olen käynyt vähintään kerran kuukaudessa uimassa talvisaikaan avannossa ja kesäaikana montakin kertaa kuukaudessa järvessä.  Kesäaikaan uintikertoja järvessä kertyy päivän aikana parhaimmillaan jopa puolentusinaa.

Uusherännyt uintiharrastukseni on auttanut pääsemään pois vilukissan roolista.

 

 

Pidin avantouinnissa taukoa 45 vuotta, sillä harrastin avantouintia ennen vuotta 2013 edellisen kerran vuonna 1968!

 

 

Kannustan kaikkia harrastamaan kesällä ”avovesiuintia” ja talvella avantouintia, sillä en ole sairastanut flunssaa lainkaan sen jälkeen, kun maaliskuussa 2013 aloitin säännöllisen avanto- ja avovesiuintikauteni.

 

 

En harrasta avovesiuintia ja en myöskään avantouintia saunomisen yhteydessä, vaan menen järveen ja avantoon ilman saunomista.  Toki järveen menen joskus myös saunasta.

 

 

Meillä on talvella avantouintipaikalle matkaa kilometrin verran ja tapaan laittaa uimahousut päälleni, saappaat jalkaan sekä pyyheliinan takapuoleni alle ja ajan autolla avantouintipaikalle.  On luonnollista, että otan mukaani joko Rouvan tai jonkun muun perhekuntani jäsenen, sillä ”avunhuutaja” pitää aina olla varmistamassa avantouintia.

 

 

 

 

 

 

Kylmävesiallas oli paras paikkani, kun vietimme elokuun viimeisen viikon Gran Rose SPA-hotellissa kylpylälomalla Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kylmävesialtaassa vesi oli + 12 asteista eli oikein sopivaa kehon viilennykseen ja karaistumiseen.

Kylpylässä taisi olla ainakin seitsemän erilaista saunaa ja kerran yhden kylpyläreissun aikana kävin jokaisessa saunassa ja jokaisen saunakäynnin jälkeen pulahdin kylmävesialtaaseen - virkisti!

 

 

 

 

 

 

Kylmävesialtaan vieressä oli kipattava kylmävesikiulu, jonka kumoaminen itsensä päälle oli suuri nautinto ja valmisteli mukavasti kylmävesialtaaseen menoa.

 

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt aloittamaan avovesiuinnin ja jatkamaan uintia avantouintina järvien jäädyttyä.

 

 

Uskallan vakuuttaa, että kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipilän hallitus on oikeilla jäljillä

Keskiviikko 9.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Hallitus esitteli eilen toimenpiteitä, joihin se ryhtyy, kun ay-liike ei suostunut solmimaan yhteiskuntasopimusta.

 

 

On rohkaisevaa, että Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet kannattamaan hallituksen suunnitelmia.

 

 

Hallituksen suunnitelmat ovat kylmää kyytiä ammattiyhdistysliikkeelle, mutta sitä saa mitä tilaa.

 

 

Pidän hallituksen suunnitelmia vaatimattomina ja olisin odottanut tiukempia linjauksia.

 

 

On suuri vaara aina, että suunnitelmat eivät toteudu ajatellussa laajuudessa ja jos nyt käy siten, niin hallituksen tavoittelema ”loikka” ei toteudu.

SAK:n Lauri Lylyn, STTK:n Antti Palolan ja myös Akavan ensireaktiot kertovat, että ammattiyhdistysliike ei tajua missä mennään.

Toivon, että ay-väen ja oppositiopuolueiden todelliset suhtautumiset hallituksen linjauksiin kirkastuvat lähipäivinä, sillä hallituksen eilen julkistamat toimenpiteet ovat välttämättömiä. On nähtävissä myös se, että hallituksen toimia arvostelevien tahojen "julmistelut" ovat hampaattomia ja vailla kansan enemmistön tukea.

 

 

Hyvä niin, sillä Suomi on saatava nousuun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta ohjaa ja johtaa pakolaiskeskustelua myös Pirkanmaalla

Tiistai 8.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tunnustavat, että Juha Sipilän ilmoitus Kempeleen kotinsa antamisesta pakolaisperheiden sijoituspaikaksi on merkinnyt Keskustan aseman vankistumista pakolaiskysymyksen hoitamisessa.

 

 

Lehtitietojen mukaan pääministeri Juha Sipilä kertoo, että idea heidän Kempeleen kotinsa antamisesta veloituksetta pakolaisperheiden käyttöön oli hänen vaimonsa Minna-Maaria Sipilän idea!

 

 

Juha Sipilän ilmoitus merkitsi, että valtakunnallisesti pakolaiskysymyksen käsittely Suomessa siirtyi Keskustan johdolla tapahtuvaksi toiminnaksi.

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirihallitus julkaisi päivää ennen pääministeri Juha Sipilän ilmoitusta kannanoton, jossa todetaan näin:

****************

 

 

Pirkanmaan tyhjät sairaalakiinteistöt palvelemaan turvapaikanhakijoita ja kuntataloutta

 

Turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu on merkittävä haaste Suomelle. Tosiasiaan on valtion puolelta herätty ja vastaanottokapasiteettia pyritään lisäämään ripeästi ympäri Suomea.

 

Täyttääkseen velvoitteensa valtio panostaa huomattavia summia uuteen palvelutuotantoon.

 

Kunnilta ja kolmannelta sektorilta sekä yksityisiltä tahoilta toivotaan tukea nopeasti käyttöön otettavissa olevien kiinteistöjen löytämiseksi vastaanottokeskuksia varten. Tilanteen kiristyminen on nostanut esiin jopa kysymyksen kuntien velvoittamisesta turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Se olisi huomattavasti kiinteistönomistajien ja yhteisöjen vapaaehtoisuuden tukemista huonompi, tehottomampi ja vaikeampi ratkaisu. 

 

Pirkanmaan kuntien talous on erittäin kireä ja työllisyyshaasteet suuria. Maakunnassa on vajaakäytöllä tai kokonaan käyttämättä olevia julkisia rakennuksia. Mm. Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on Mäntän sairaala täysin käyttämättömänä ja Ylisen kuntoutuskeskuksessa suuri osa kapasiteetista käyttämättömänä. Nykyisten suunnitelmien mukaan myös Kaivannon sairaalan käyttökuntoiset tilat jäävät kokonaisuudessaan käytöstä talveen mennessä ja ovat suurelta osin vapaita jo nyt.

 

Tyhjien kiinteistöjen ylläpito rasittaa kuntien taloutta satojen tuhansien eurojen kustannuksilla yksikköä kohden samaan aikaan, kun toisaalla tilojen puutteessa ihmisiä majoitetaan jopa telttoihin täysissä vastaanottokeskuksissa. Aktiivisessa potilaskäytössä vielä olevien ja siitä vapautuneiden tilojen soveltuvuus vastaanottoyksiköille on yleisesti hyvä. Vastaavia kohteita hyödynnetään jo eripuolilla Suomea.  

 

Pirkanmaan Keskustan mielestä sairaanhoitopiirin tulee aktiivisesti tarjota tyhjillään olevia tiloja vuokrattavaksi tarpeiden mukaan vastaanottokeskuksiksi. Näin toimien maakunnassamme voidaan osallistua yhteiseen vastuunkantoon vahvistaen samalla kuntataloutta ja edistäen työllisyyttä valtion panostusten kautta.

 

Tampereella 2.9.2015

 

Keskustan Pirkanmaan piiri

 

 

*************************

 

 

On selvää, että aloite pakolaiskysymyksen hoitamiseksi tuli Keskustalta Juha Sipilän toimesta valtakunnan tasolla, mutta myös Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallitus linjasi tarvittavia toimenpiteitä siten, että niistä saadaan ainespuita vaikean tilanteen sorvaamisessa!

 

 

Asiassa aloite on nyt vankasti Keskustalla – valtakunnallisesti ja myös Pirkanmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-