Taipaleenjoki - Tuonelanjoki

Keskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.

 

Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.

 

Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.

 

Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.

 

 

 

 

 

Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle.

Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka.

Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat.

Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.

 

 

 

 

 

Katse kohti ylävirtaa.

Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.

 

 

 

 

 

Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä.

Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä.

Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.

 

 

 

 

Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä.

Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!

 

 

 

 

Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle!

*******

 

Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.

Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki.

Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan.

*******

Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä.

Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.

 

 

On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hulvatonta meininkiä Maailmanlopun meiningissä Viitasaarella!

Torstai 11.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain torstaina 4.7.2013 olla mukana MSL-Tampereen järjestämällä hienolla kulttuurimatkalla Viitasaarelle.

 

 

 

 

Kohteenamme oli Viitasaaren Savivuorella Kulttuuriyhdistys Taidettako ry:n esittämä hulvaton Maailmanlopun meininki – niminen kesäteatteriesitys.

Kyseessä oli esityksen ensi-ilta, joten näimme jotain ainutlaatuista!

 

Maailmanlopun meininki pohjautuu Mikko Alatalon musiikkiin ja se kertoo fiktiivisesti maaseudun elämästä.

 

Näytelmässä käsitellään maalta kaupunkiin ”ajelehtimaan” lähteneen Kauno Paanasen elämää. Kauno palaa vuosien jälkeen maalle – Viitasaarelle – ja hauskat sekä koskettavat yhteensattumat ja vanhan kaveripiirin kohtaamiset tuovat monia uusia tilanteita esille.

 

Juoni nivoutuu hienosti kokoon Mikko Alatalon suosituimpien musiikkikappaleiden myötä.

 

Kesäteatteriesityksen kaikki viisi näyttelijää osaavat laulaa hyvin ja esityksen aikana yleisö saakin kuulla peräti parisenkymmentä kappaletta, joiden luojana on ollut Mikko Alatalo. Useimmat kappaleet kansantaiteilija Mikko Alatalo on luonut yhdessä Harri Rinteen kanssa.

 

 

************

 

Kesäteatteriesitystä edelsi kaikille avoin ja maksuton Mikko Alatalon johdattelema yhteislaulutilaisuus.

 

 

 

 

Mikko Alatalo ehti laulattaa meitä tunnin aikana kaikkiaan kuudentoista kappaleensa verran.

 

 

 

 

Mikon säestäjänä toimi Jammi Humalamäki. Olen saanut monta kertaa kuunnella Alatalo –Humalamäki –kaksikon esiintymistä, mutta kerta toisensa jälkeen heidän mainio yhteispelinsä yllättää myönteisesti.

 

 

 

 

Monistettujen ja yleisölle jaettujen kappaleiden lisäksi Mikko esitti parikin laulua, joiden sanoja ei ollut monisteessa.

Koskettavin niistä oli Mikon äitinsä hautajaisissa n. puolitoista vuotta sitten ensi kerran esittämä ”On kotipiha hiljainen”.

 

 

 

 

Olimme Viitasaarella parhaan mahdollisen oppaan ohjaamana, sillä saimme oppaaksemme Viitasaaren kaupunginjohtaja Jouko Räsäsen, joka tässä kiittelee Mikko Alataloa hienon yhteislaulutilaisuuden vetämisestä.

 

 

********

 

                     

Maailmanlopun meiningissä oli samoja kappaleita, joita myös Mikko Alatalo esitti yhteislaulutilaisuudessa.

 

 

Kaikki kunnia Mikolle ”Tytöt tahtoo pitää hauskaa” –kappaleesta, mutta kylläpä Kati Hyvärinen Saara Variksena ja Ilona Chevakova Virpi Pasasena esittivät sen todella vauhdikkaasti!

 

Sitä osuutta, jonka Mikko esittää tästä laulusta viroksi, ”tytöt” eivät toki esittäneet. Sehän on se osuus, joka aina hersyttää Mikon yleisön hyvälle tuulelle!

 

 

 

********

 

 

 

 

Kesäteatteriesityksen päätyttyä käsikirjoittaja ja ohjaaja Katri Häti sai yleisöltä ansaitut aplodeeraukset!

 

 

********

 

 

 

Mikko Alatalon viitasaarelainen kansanedustajakollega Teuvo Hakkarainen oli myös paikalla.

 

 

 

 

 

Kaikesta näki, että Mikko Alatalo nautti Maailmanlopun meiningistä oikein sydämensä kyllyydestä – niin muuten mekin!

 

 

*********

 

Maailmanlopun meininki on Viitasaaren kesäteatterin ohjelmistossa 21.7.2013 saakka – kannattaa ehdottomasti poiketa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei kauniimpaa voi olla kuin haitarinsoitto!"

Torstai 27.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry järjestää kesäkautena Viljakkalan Seurojentalolla kesäkahvilan keskiviikkoisin alkaen klo 10.00.

 

Kesäkahvilassa tarjoillaan kahvia ja ”kastettavaa” edulliseen hintaan sekä sen lisäksi jotain oheisohjelmaa.

 

 

Eilen oheisohjelman esittäjänä oli harmonikkataiteilija Reino Kasittula Ikaalisista.

Kasittulan esitteli nelikymmenhenkiselle yleisölle Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen sihteeri Leena Kunttu.

 

 

Eräs konsertin kuuntelijoista kysyi Kasittulalta, että pitääkö paikkansa, kun kerrotaan hänen soittaneen haitaria jo 5-vuotiaana.

Reino Kasittula totesi, että pitäähän se – hän oli soittanut haitaria jo 5-vuotiaana ja tukenut soittopeliään sängyn laidalla istuessaan.

 

 

 

 

Kasittula kertoi soittavansa ”perustanssimusiikkia”.

Nyt soittotuokio kesti vain tunnin verran, mutta joskus Kasittula kertoi soittaneensa jopa viisi tuntia samaan menoon!

 *********

Entisaikaan hääsoitot alkoivat iltakuudelta ja päättyivät aamuneljältä. Toki soittotaukoja pidettiin ruokailujen ja sahdinnauttimistaukojen merkeissä!

 

Harmonikkataiteilija Reino Kasittulan musisointihetki alkoi Nuoruusmuistoja –kappaleella ja päättyi Suvivalssiin.

 

Metsäkukkia, Tango Notturno, Satumaa, Tähdet meren yllä, Väliaikainen, Vesivehmaan jenkka ja monet muut suositut kappaleet löytyivät taiteilijan repertuaarista helposti.

 

Pyysin Kasittulaa esittämään ”Äänisen aallot” ja sieltähän sekin löytyi!

 

Mieliinpainuvin ”Äänisen aallot” on kohdaltani ollut, kun Petroskoin syysyössä hotellin parvekkeella seurueemme lauloi sen ja Ääninen loiski lähietäisyydellä!

 

 

Valkea ruusu oli eräs kuulijoiden pyytämä kappale ja Kasittula olikin mielissään, kun sai Viljakkalassa soittaa tämän Ikaalisissa kunnallislaulun asemaan nousseen kappaleen.

 

Moni konserttivieras varmaan yhtyi erään kuulijan toteamukseen, jonka olen toistanut tämän jutun otsikossa.

 

 

Kasittulan konsertti oli usealle elämys, sillä moni jalka iski lattiaan soiton tahdissa tahtia, pää keinahteli musiikin myötä ja tapailipa joku viulun otteita ilman viulua!

Kuulemani perusteella uskallan suositella hanuritaiteilija Reino Kasittulaa esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin, joissa tarvitaan musisointia!

 

 

 

Kiitän Viljakkalan Seurojentaloyhdistystä kesäkahviloiden järjestämisestä.

 

 

 

 

Kiitän myös harmonikkataiteilija Reino Kasittulaa erään lähelläni istuneen henkilön sanoin, kun hän konsertin jälkeen totesi:

 

Tämä priskas päätä ja niskaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi päättäjät ovat vammaisten asialla vain ennen vaaleja?

Perjantai 7.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Liityin mukaan politiikkaan vasta myöhemmällä iällä, kun olin lopettelemassa hieman yli nelikymmenvuotista työuraani.

 

Opin bisnesmaailmassa, että kolmesta asiasta ei saanut asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa keskustella; uskonnosta, politiikasta ja pankkipolitiikasta!

 

Pankkipolitiikasta saattoi maatiloilla keskustella sen jälkeen, kun oli nähnyt piirongin päällä joko osuuspankin tai säästöpankin viirin! Uskonnosta ja politiikasta oli viisainta olla kaikissa tapauksissa hiljaa.

 

Olen kokenut vuoden 2008 jälkeen useat vaalit ja lähes kaikki niistä ”lähietäisyydeltä”.

 

Erityislapsen isänä olen huomannut, että vammaisten, erityisnuorten ja erityislasten asioista keskustellaan ainoastaan ennen vaaleja.

 

Kaikki unohtavat vammaiset sen jälkeen, kun äänet on vaaliuurnaan pudotettu!

 

Seuraavat vaalit ovat EU-vaalit ja niiden tiimoilta vammaisasiat ovat taas nousemassa esille.

 

Aiheen tähän kirjoitukseen sain, kun maamme ensimmäinen naispuolinen pääministeri ja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kertoi facebook´ssa, että vammaisjärjestöt kävivät hänen luonaan ja esittelivät ensimmäisiä vaaliteemojaan seuraavia EU-vaaleja varten.

 

 

Kirjoitin Jäätteenmäen fb-sivulle seuraavanlaisen kommentin:

 

”Vammaisten, erityisnuorten ja erityislasten asiat ovat puheissa ennen vaaleja, mutta sitten ne hautautuvat kaiken muun alle. On muistettava, että mainitsemillani ryhmillä on yhtälainen äänioikeus kuin kaikilla muillakin.”

 

Jäätteenmäki kommentoi mielipidettäni näin:

 

”Esko, järjestöt olivat asialla, että heidän esityksensä toteutettaisiin.  Mutta palvelut ja sos.etuudet päätetään lähinnä kansallisella tasolla.”

 

Europarlamentaarikko Jäätteenmäki lisäsi myöhemmin kommenttiinsa puhutteluksi: ”Pirkko ja Erkki”.

 

Oletan, että Anneli Jäätteenmäki tarkoitti termillä ”Erkki” minua. Europarlamentaarikko täydensi aiemmin yksinomaan minulle osoittamaansa vastausta yhdellä lauseella, joka kuului näin:

 

”Mutta kyllä Eu voi ja sen pitää oman osuutensa hoitaa.”

 

Arvostan, että Anneli Jäätteenmäki kommentoi mielipidettäni ja arvostan myös hänen myöhemmin lisäämäänsä lausetta eli: ”Mutta kyllä Eu voi ja sen pitää oman osuutensa hoitaa.”

 

En ole nokon nuuka siitä, että etunimeni yhdessä yössä vaihtui MEP:n kielenkäytössä Eskosta virheellisesti Erkiksi - eipä ollut ensimmäinen kerta ja tuskin viimeinenkään!

 

Anneli Jäätteenmäki saa minulta anteeksi etunimivirheensä, kunhan hoitaa seuraavalla MEP-kaudellaan vammaisten asiat Brysselissä parempaan kuntoon, kuin ne nyt ovat!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kirjeitä rintamalta" - Viljakkalan Mieslaulajien vappukonsertti oli hieno kulttuuritilaisuus

Tiistai 4.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Päivällä on pitkät perinteet, sillä nykyisen päivän edeltäjän eli Sotaväen lippujuhlan päivää vietettiin toukokuun 16. päivänä vuosina 1919 – 1939.

 

Erinäisten vaiheiden jälkeen kesäkuun 4. päivä – Suomen marsalkka Mannerheim´n syntymäpäivä – vakiintui Puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi.

 

Arvostan Puolustusvoimain lippujuhlapäivää ja tänään siniristilippu tulee hulmuamaan mökin ja myös kotimme lipputangoissa!

 

************

 

Tämä juttuni liittyy ainakin tietyllä tavalla Puolustusvoimain lippujuhlan päivään, sillä nyt kerron Viljakkalan Mieslaulajien konsertista runsas kuukausi sitten.

 

Viljakkalan Mieslaulajat konsertoi vappuna eli toukokuun 1. päivänä Viljakkalan Seurojentalolla.

 

Konsertin teemana oli ”Kirjeitä rintamalta”.

 

Viljakkalan Mieslaulajilla on vankat perinteet, sillä kuoro on perustettu jo vuonna 1936, joten kolmen vuoden kuluttua on odotettavissa 80-vuotisjuhlakonsertti.

 

Konsertti toteutettiin yhteistyössä Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n kanssa.

 

Kiirehdin Tampereen vappujuhlista kotipitäjäni konserttitapahtumaan, sillä tiesin lavalla esiintyvän tuttuja kavereita.

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalon lava ja sen taustalla hieman kulahtanut taustamaisema olivat puitteet hienolle kulttuurihetkelle.

 

Järjestäjät olivat nähneet sota-ajan tunnelman luomisessa vaivaa, sillä esiintymistilan rekvisiittana oli deaktivoituja museoaseita.

 

 

 

 

Konekivääri,…

 

 

 

 

…Suomi-konepistooli…

 

 

 

…ja pikakivääri Dektarjev eli Emma.

 

 

Isäni, joka oli kahta haavoittumistaan lukuun ottamatta koko ajan mukana Talvisodassa, Jatkosodassa ja vielä Lapin sodassakin kenraali Hersalon johtamassa laivalla tehdyssä koukkauksessa Tornioon, taisteli sodat pikakivääriampujana. Taisteluparinaan hänellä oli autoilijana sittemmin toiminut saman kylän mies eli Simo Niittunen.

 

Kerrotaan, että kun isäni näki jollain Sotaveteraanien matkalla Säkylässä vanhana miehenä Emman, niin hänen silmiinsä tuli innostunut kiilto, kun näki tutun aseen!

 

*********

Viljakkalan Mieslaulajien konsertti käsitti kaikkiaan 18 mieliinpainuvaa kappaletta.

 

Konsertti alkoi naapuripitäjän eli Hämeenkyrön nobelistin F. E. Sillanpään sanoittamalla Marssilaululla.

 

Olen kirjoittanut lyhyen jutun Sillanpään Marssilaulu-kansanoppeeran kantaesityksestä tälle saitille 24.10.2009. Juttuni löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Marssilaulu”.

 

Sillanpään sanoittaman ja Aimo Mustosen säveltämän Marssilaulun jälkeen Viljakkalan Mieslaulajat esittivät seuraavat kappaleet:

 

• Porilaisten marssi
• Lottien laulu
• Raatteen tie
• Elämä juoksuhaudoissa
• Kirje isältä
• Karjalan Katjuusa
• Liisa pien´
• Iso Iita
• Meripojan preivi
• Muistoja pohjolasta
• Säkkijärven polkka
• Korsu-valssi
• Vartiossa
• Pienet kukkivat kummut
• Ilta Skanssissa
• Kynttilöiden syttyessä
• Finlandia-hymni

 

 

 

Viljakkalan Mieslaulajat oli asettunut Seurojentalon näyttämölle ja näyttämön eteen siten, että en saanut samalla kerralla kuvaa koko kuorosta, mutta…

 

 

 

 

…kahteen kuvaan laulajat pystyin ikuistamaan.

 

 

 

Kuoroa säesti haitariduo Jarmo Mäkinen ja Pekka Mäkelä.

 

 

 

 

Viljakkalan Mieslaulajia johtaa kanttori Heidi Olkinuora, joka esitti soolona Lottien laulun.

Tässä Olkinuora yhdessä toisen sooloesityksen esittäneen eli Markku Ylijoen kanssa.

 

 

 

Markku Ylijoen soolona esittämän koskettavan kappaleen nimi oli ”Kirje isältä”.

Hieno tulkinta Markulta – kiitos!

 

 

 

Parhaiten olen kuorolaisista oppinut tuntemaan…

 

 

  

…naapurinpoika ja koulukumppani Antti Hietamäen,…

 

 

 

 

…sekä Viljakkalassa pitkään rakennusmestarina toimineen Matti Simosen.

Kiitokset Matille vieläkin niistä opeista ja ohjeista, jotka häneltä olen vuosien saatossa saanut rakentamisessa ja yksityistien toimitsijamiehenä!

 

 

 

 

Hietamäen Antti ja Simosen Matti pistivät esitysten aikana pystyyn…

 

 

 

 

…jopa pienoisen show´n!

 

 

Kiitokset Viljakkalan Mieslaulajille ja Viljakkalan Seurojentaloyhdistykselle hienon kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

Milloin saamme kokea seuraavan konsertin?

 

Uskallan esittää seuraavaa konserttia varten toiveena oman ja isäni mielikappaleen...

”Äänisen aallot”.

 

Olen kerran saanut olla mukana Petroskoissa hotellissa, kun retkikuntamme laulunosaajat lauloivat hotellin parvekkeella illalla – tai ehkä oli jo yöaikaa – ”Äänisen aallot” ja Ääninen loiski siinä vieressä. Sen tunnelman muistan aina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuksella synkkä näkemys tulevaisuudesta: Kyselee kuntalaisilta, että mistä palveluista kunnat voisivat luopua!

Sunnuntai 26.5.2013 - -Esko Erkkilä-

LC Ylöjärvi/Keijärvi ja LC Ylöjärvi/Teivo järjestivät eilen eli 25.5.2013 Kauppakeskus Elon piha-alueella perinteiset Ylöjärven Markkinat.

 

 

 

Kauppakeskus Elo Ylöjärvellä on nopeasti noussut merkittäväksi kauppapaikaksi Pirkanmaalla. Kauppakeskuksen hyvä sijainti on vauhdittanut sen nopeaa kasvamista.

 

Poikkesin tapahtumassa ja viivyin eri osastoilla parisen tuntia.

 

Kaikki puolueet olivat omilla osastoillaan paikalla ja kaikilla olikin mielenkiintoista kerrottavaa markkinaväelle.

 

 

***********

 

 

Eniten minua ihmetytti se negatiivinen asenne, joka oli vallalla Kokoomuksen osastolla.

 

Kokoomuslaiset olivat väsänneet osastolleen yleisökysymystempauksen, jossa he kysyivät kansalaisten mielipidettä niistä kunnallista palveluista, jotka eivät ole kunnalle lakisääteisiä ja joista kunnat voisivat luopua!

 

Kerrassaan negatiivinen lähtökohta tulevaisuuden kannalta!

 

Kokoomuslaiset antoivat runsaasti vihjeitä niistä palveluista, joista kunnat heidän mielestään kai voisivat luopua – ainakaan nämä kokoomuslaisten vihjeeksi kertomat kunnan palvelut eivät ole heidän listauksensa perusteella lakisääteisiä:

 

• kirjasto
• kulttuuritoimi
  • kuvataidekoulu
  • kulttuuritapahtumat
• liikuntapalvelut
• lukio
• nuorisotyö
• erityisnuorisotyö
• koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
• työväenopisto
• musiikkiopisto
• kiinteistöt, jotka eivät tue varsinaista toimintaa
• piha-alueiden kesäajan hoito
• puistoalueiden kesäkukat
• eräiden urheilualueiden ja ulkoilupaikkojen kunnossapito
• leikkikentät
• yksityistieavustukset
• avoin varhaiskasvatus eli leikkitoiminta
• ikäkausiterveystarkastukset
• omaistenhoidon tukien uudet saajat
• veteraanien ruokailu
• seutuyhteistyö siltä osin kuin ei ole pakollista
• elinkeinotoiminta
• yritysten työllistämistuki
• työ- ja toimintakeskus
• suhdetoiminta
• tiedotus ja markkinointi
• kansainvälinen toiminta
• erilaiset avustukset

 

Järkyttävä lista!

 

Onko Kokoomuksen puoluetoimisto lähettänyt paikallisille organisaatioilleen ohjeet, että kansalaisia on valmennettava näiden palvelujen lopettamiseen?

 

Suhdetoiminta – mitä se sitten kokoomuslaisittain merkitseekään – on tässä Kokoomuksen listalla ainoa, josta minä olisin valmis luopumaan.

***********

SDP:n, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten osastoilla oli hyvä meininki ja mikään näistä puolueista ei ollut Kokoomuksen tavoin lopettamassa kuntalaisten kannalta tärkeitä palveluja.

 

 

 

Vauhdikkain ja tulevaisuudenuskoisin tunnelma oli Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskisen johtamalla Keskustan osastolla.

Keskustan osastolla ei valmisteltu kansalaisia kunnan palvelujen leikkaamiseen, vaan katsottiin luottavaisesti tulevaisuuteen.

 

 

 

Keskustan osastolla kansanedustajat Mikko Alatalo (vasemmalla) ja Arto Pirttilahti (oikealla) loivat tulevaisuudenuskoa kansalaisilla. Eduskuntavaalit ovat jo kahden vuoden kuluttua ja silloin kansalaisilla on tilaisuus muuttaa nykymeno toiseksi!

 

 

 

Keskusta oli markkinoilla mukana vahvalla miehityksellä, sillä paikalla oli myös Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska (vasemmalla), joka tässä keskustelee ylöjärveläisen Elina Siepin ja Viljakkalasta kotoisin olevan Pekka Hietaniemen kanssa. Ovaska on ehdolla Keskustan eurovaaliehdokkaaksi!

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo kierteli näyttelyalueella ahkerasti – tässä hänen keskustelukumppaninaan on Esko Monthan ja takana katselee Minna  Sarvijärvi, Keskustan kaupunginvaltuutettu Ylöjärveltä!

 

 

Kiitokset LC Ylöjärvi/Keijärvelle ja LC Ylöjärvi/Teivolle, sillä markkinat olivat mielenkiintoiset ja kokonaiskuvaa ei kohtuuttomasti latistanut edes se, että Kokoomuksen osastolla oli perin pessimistinen näkemys tulevaisuudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pihlaka AS:n Jana Kimmel - vuoden 2011 kondiittorimestari Virossa!

Tiistai 21.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Matkoilla koetut yllättävät tilanteet tuovat mukavaa tunnelmaa ja varsinkin, jos tilanteet ovat itse junailtuja.

 

Saimme tästä hienon kokemuksen, kun toukokuun puolivälissä teimme Tilausliikenne V-H Tuovisen bussilla kolmipäiväisen matkan Rakvereen ja Türiin.

 

 

 

Majoituimme Rakveressä ja majapaikkamme oli Aqva Hotel & Spa.

 

 

 

Hotellia vastapäätä sijaitsee Pihlaka AS:n konditoriakahvila, josta saa mainioita leivoksia sekä muuta hyvää – ja edullisesti.

 

 

 

Matkaseurueeni havaitsi kahvilan seinällä diplomin, jossa kerrottiin, että Pihlaka AS:n Jana Kimmel on voittanut vuonna 2011 Viron kondiittorimestaruuden.

Olen elämäntaipaleellani hankkinut sen verran kokemusta ja rohkeutta, että otin diplomin seinältä ja tiedustelin myyjiltä, että onko Jana Kimmel työvuorossa.

 

 

 

Ilokseni ja koko seurueemme iloksi Jana oli paikalla ja saapui kondiittorin työasussaan myymälän puolelle!

 

 

 

Sain lisää iloa, kun Jana suostui samaan kuvaan kanssani!

 

 

**********

 

Olemme poikenneet Pihlaka AS:n Rakveren kahvilakonditoriossa jo aikaisempinakin vuosina, mutta nyt poikkesimme siellä koko viiden hengen seurueemme voimin kolmasti!

 

 

 

Pihlaka AS:n kahvilan täytekakkutarjonta – uskaltaako raavas mies näin edes todeta – on hurmaava!

Seurasimme konditorian kaupankäyntiä ja huomasimme, että täytekakkuvarasto uudistui nopeaan tahtiin – kun täytekakku myytiin tyytyväiselle asiakkaalle, niin entistä komeampi luomus ilmestyi konditorion puolelta heti tilalle.

 

 

 

Myös lasivitriinin takana olevalla leivosvalikoimalla oli hyvä kiertonopeus!

 

 

 

Pihlakan kahvilassa on virolaiseen tapaan tarjolla myös kattava valikoima viinejä.

 

 

 

Hintataso Rakveressä Pihlaka AS:n konditoriossa on edullinen.

Kolme kahvia, yksi tee, coca-cola, viisi hienoa leivosta ja 75 cl:n pullo Unkarissa valmistettua Törleytä – sweet white sparkling wine –tarjoilut maksoivat hieman alle 13 euroa! 

Paljonkohan Suomessa vastaavat tarjoilut maksaisivat?

 

************

 

Suosittelen, että Rakveressä käydessänne poikkeatte Pihlaka AS:n konditoriokahvilaan ja nautitte siellä Jana Kimmel´n & kumppaneiden valmistamia leivoksia sekä ostatte mukaanne hienoja täytekakkuja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Slovenia on pohjoisimpia alueita, joissa suolantuotanto luonnon keinoin merivedestä on mahdollista

Keskiviikko 8.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Slovenialla on merenrantaa ainoastaan hieman yli neljäkymmentä kilometriä.

 

Suositun lomakaupungin Portoroz´n lähellä sijaitsee Krajinski park Secoveljske soline eli alue, jolla aikaisemmin on tuotettu merkittävästi suolaa suoraan merivedestä auringon ja tuulen kuivattavan vaikutuksen avulla.

 

Tutustuimme alueeseen taannoisella Slovenian matkallamme.

 

Krajinski park Secoveljske soline, joka lyhennetään Kpss, on pinta-alaltaan 750 hehtaaria. Siellä tuotetaan suolaa yhä nykyäänkin ja tuotanto tapahtuu perinteisillä menetelmillä. Suolantuotannon historia tällä alueella on ainakin 700 vuotta vanhaa.  

 

 

 

Suolantuotannossa hyödynnetään vuorovesi-ilmiötä, sillä korkeaveden aikana merivettä päästetään altaisiin, joista varsinainen suolantuotanto alkaa.

 

 

Kuivatusprosessi alkaa heti ja vettä lasketaan tietyn rytmiikan tahdissa aina seuraavaan altaaseen. Altaiden välissä on yksinkertaiset laudasta rakennetut sulut.

 

 

Haihdutusaltaat ovat matalia, sillä vedenkorkeus niissä ilmaistaan muutamilla senteillä. Eri altaiden korkeuserot ovat hyvin pieniä, mutta vedellähän on tunnetusti notkea selkä, joten pienetkin korkeuserot merkitsevät tuotantoprosessin etenemistä.

 

 

 

Kuivatusaltaiden pohjan rakentaminen perustuu luonnonmateriaalien käyttämiseen ja niiden tarkkaan tuntemiseen. Erikoissavi ja erilaiset mineraalit muodostavat altaiden pohjan.

Jos altaan pohja turmeltuu vaikkapa jonkin terävän esineen taitamattoman käytön vuoksi, kestää vuosikausia saada paikattua aiheutunut vahinko.

 

 

Suolapitoisuudeltaan tiivistynyt merivesi päätyy viimein altaisiin, joista suola voidaan kerätä.

Altaan pohjalta kerätty kostea suola kuljetetaan miesvoimin liikkuvilla raidevaunuilla loppukuivatukseen…

 

 

 

…altaiden päässä oleville betonialustoille.

 

 

Kpss:n suolantuotantolaitoksilla on retkikuntia varten tasokas esittelytila ja siellä retkikunnat voivat tutustua entisajan suolantuotantoon havainnollisesti. On muistettava, että altailla tapahtuu taas alkavana kesäkautena suolantuotantoa perinteisillä menetelmillä.

 

 

Suolantuotantokausi alkaa Sloveniassa kesäkuussa ja jatkuu säiden mukaan syyskuun maisemiin saakka. Suolantuotanto Kpss:n tapaan on vahvasti säiden armoilla.

 

 

 

Esittelytilan videoesityksessä näimme kuivatusaltaiden pohjalle kerättyjä suolakekoja, jotka sitten raidevaunuilla kuljetettiin betonialustoille loppukuivatusta varten.

 

 

Slovenian Kpss-suolapuisto on mainio paikka sellaiselle linnustolle, joka viihtyy tässä ympäristössä. Myös tietyt kasvit viihtyvät suolapuiston miljöössä.

 

 

 

Slovenian Kpss-suolapuisto on ollut alun perin Piran-nimisen lähikaupungin väestön toimeentulon lähde.

Sen vuoksi Kpss:n suola on nykyään tuotemerkiltään...

”Piranske soline”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko kouluratsastus eläinrääkkäystä?

Perjantai 3.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Slovenian matkamme vapaapäivänä ehdimme tutustumaan Postojnan tippukiviluolien lisäksi myös Lipizzan hevossiittolan toimintaan.

 

Suurin osa porukastamme jäi koko päiväksi Lipizzaan, mutta hyvin mekin ehdimme siihen kouluratsastusnäytökseen, joka esitetään kaikille koko päivän ajan tähän maailmankuuluun hevossiittolaan tutustuville.

 

Lipizzan hevossiittola on tosiaan maailmankuulu, sillä Lipizzanhevonen on jalostettu siellä.

Lipizzanhevosen kotimaa on Slovenia. Hevonen on lämminverinen ja rakenteeltaan kevyt.

Rotu on jalostettu jo 1500-luvulla.

Lipizzanhevoset ovat väriltään yleensä "vaalenevia kimoja".

Säkäkorkeus lipizzanhevosella vaihtelee 150 - 163 sentin välillä.

 

 

 

Kouluratsastusnäytös esitettiin hevossiittolan maneesissa.

Asetuin maneesikatsomossa keskivaiheille ja vasemmalle näkymä oli tämä…

 

 

 

…ja oikealle puolestaan tämä.

 

 

 

 

”Sirkustirehtöörinä” toimi mieshenkilö, joka juonsi jokaisen osanäytöksen sloveniaksi, englanniksi ja italiaksi.

 

 

 

Näytös alkoi kahden ratsukon maneesin ympäriratsastuksella.

 

 

 

Ratsukot esittivät erilaisia askelluksia.

 

 

 

Uudet ratsukot maneesille ja vauhti kohosi näytöksen edetessä.

 

 

 

Myös vankkurit tulivat rekvisiitaksi mukaan.

 

 

 

Hevosten etenemistä muodostelmassa.

 

 

 

Hevosten alistaminen kuuluu kouluratsastuksen luonteeseen.

 

 

 

Näytöksen huippu oli, kun ratsukko kahden miehen voimin pakotettiin kahdelle jalalle ja sen jälkeen potkaisemaan ilmassa takajaloillaan tyhjää!

Potkaisu tapahtui niin nopeasti, että en ehtinyt sitä kuvaamaan, mutta näyttävä ja ilmeisen vaarallinen temppu se oli.

 

 

**********

 

Näin vasta nyt ensimmäisen kerran kouluratsastusta ”livenä”.

 

En pitänyt näkemästäni.

 

Olen toiminut hyötyeläinten parissa yli 40 vuotta ja sillä kokemuksella totean, että ei ole oikein alistaa jaloa eläintä siten kuin kouluratsastuksessa tapahtuu.

 

Ratsukot olivat vauhkoja ja kaikesta näki, että ne pelkäsivät. Pienikin poikkeama tavallisuudesta aiheutti hevosparoille ryntäilyä.

 

Valitan, jos kouluratsastuksen harrastajat eivät pidä mielipiteestäni! En kuitenkaan näe syytä muuttaa sitä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sanaristikoiden vakioeläimen vieraana

Keskiviikko 1.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailimme taannoisella Slovenian matkallamme maan ykkösnähtävyydellä eli Postojnan tippukiviluolilla. Kohde ei kuulunut alkuperäiseen matkaohjelmaamme, mutta sovitimme Postojnassa käynnin matkamme ainoaa vapaapäivään.

 

 

 

Postojna sijaitsee maan pääkaupungin Ljubljanan ja kohteemme Portoroz´n puolivälissä mainioiden liikenneyhteyksien varrella.

 

 

Postojnan tippukiviluolat on löydetty vuonna 1818. Luolastolla on pituutta yli 20 kilometriä.

 

 

 

Luolastolla on ollut sotilaspoliittistakin merkitystä, sillä saksalaiset miehittäjät käyttivät osaa luolastoa polttoainevarastonaan, jonka slovenialaiset partisaanit tuhosivat 23.4.1944.

 

Partisaanien onnistuneesta operaatiosta kertovat luolaston suun mustuneet seinät.

 

 

 

 

Luolaston turistikierros alkaa ajelulla pienoisrautatievaunuissa, joissa matkataan kierroksen alussa varmaan kilometrin verran vuoren uumeniin.

 

 

 

Meidän kierroksellemme osallistui väkeä ehkä kolmisensataa ja se merkitsi kahden erillisen vaunuletkan matkaamista isoon ”aloitussaliin”.

 

Junamatkalla saimme pientä esimakua mahtavasta kohteestamme.

 

 

 

Kävelymatkan ”aloitussalissa” meidät jaettiin ryhmiin sen mukaan, että mitä kieltä opas puhui.

Kuuluimme englanninkieliseen ryhmään, joka pääsi pienen kokonsa ansiosta ensimmäisenä kävelyosuudelle. Meluisa italiankielinen nuorisoporukka käsitti selvästi yli sata osanottajaa ja se jäi etenemisjärjestyksessä viimeiseksi.

 

 

 

”Aloitussalissa” oli korkeutta useita kymmeniä metrejä ja joka puolella oli mahtavia tippukiviluomuksia. Tippukivet kasvavat joko alhaalta ylöspäin tai ne kasvavat jääpuikkojen tapaan ylhäältä alaspäin.

Vaaleat tippukivet sisältävät runsaasti kalkkia ja tummat puolestaan runsaasti rautaa.

 

 

Kävelyreitti on aidattu hyvin, joten eteneminen reitillä on turvallista. Kävelyalusta on tasaista ja se on päällystetty materiaalilla, jossa jalkineet eivät luista. Tämä mahdollistaa turvallisesti jyrkätkin nousut ja laskut matkan varrella.

Suokaa anteerksi kuvan heikko laatu.

 

 

 

Kävelyreitin loppupuolella on vierekkäinen kaksi erilaista tippukiveä; tummanpuhuva rautapitoinen ja vaalea kalkkipitoinen.

Oppaamme kertoi, että tätä parivaljakkoa käytetään paljon luolaston markkinointiaineistossa.

 

 

  

Kävelymatkamme lopussa oli hämärä erikoishuone, jonka lasi-ikkunoiden takana näimme sanaristikoissamme ehkä eniten esiintyvän eläimen eli olmin.

Alueella ei saanut valokuvata, sillä harvinainen eläin ei kaipaa eikä hyväksy salamavaloja.

 

******

Wikipedia kertoo olmista näin:

 

Olmi (Proteus anguinus) on sokea salamanteri, joka elää Dinaaristen alppien karstimaiden maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Sen pituus on 25–30 cm. Olmin ruumis on pitkulainen ja raajat ovat heikosti kehittyneet. Sen eturaajoissa on kolme sormea ja takaraajoissa kaksi varvasta. Olmilla on kolme ulkoista kidusparia ja sen kidukset ovat punaiset. Väriltään se on valkeankeltainen, mutta se tummenee auringonvalossa. Olmin ruokavalioon kuuluvat kaikki pienet eläimet, jotka ovat ajautuneet ulkoa virran mukana esim. madot ja pienet äyriäiset. Yleensä olmi synnyttää eläviä poikasia mutta yli +15 asteen lämmössä se voi myös munia.

 

*********

 

 

 

Olmi on kuvattuna monissa slovenialaisissa matkamuistoesineissä ja se on päässyt myös…

 

 

 

 

…Slovenian erääseen postimerkkiin.

**********

Postojna Jaman merkityksestä Slovenian tai oikeastaan silloisen Jugoslavian merkittävänä turistikohteena kertoo se, että Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito vieraili tippukiviluolastossa ensimmäisen kerran jo 28.5.1945.

********

Kannustan tutustumaan Postojna Jamaan eli Postojnan tippukiviluoliin, kun olette sielläpäin liikkumassa!

 

Siellä näkee ilmielävän olmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Sloveniasta ja Kroatiasta!

Tiistai 16.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain olla vaimoni ja hieman yli 30 muun henkilön kanssa mukana MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämällä perinteisellä maatalousmatkalla, joka tänä keväänä suuntautui Sloveniaan ja Kroatiaan.

 

Vietimme matkastamme pääosan Sloveniassa, sillä retkemme Kroatiaan kesti vain yhden päivän.

 

On todettava, että matkajärjestelyt eivät vastanneet sitä, mihin olemme näillä matkoilla tottuneet, mutta toki matkalla näki paljon uutta. Matkan tekniseksi toteuttajaksi oli valittu Trio Travels.

 

Lensimme sinivalkoisin siivin Ljubljanaan, mutta siirryimme heti laskeuduttuamme…

 

 

 

 

…Slovenian lyhyellä rannikolla Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Portoroz´n rantalomakaupunkiin, joka olikin tukikohtamme koko matkan ajan.

Portoroz merkitsee suomennettuna Ruusujen satamaa.

Italian raja kulkee lähellä Portoroz´a ja sen vuoksi siellä lähes kaikki viralliset opasteet ovat slovenian lisäksi myös italiaksi.

 

 

 

Portoroz´ssa on yksi rantakatu, jonka varrelle kaikki toiminta on keskittynyt.

 

 

 

Kaupunkia ympäröi kauniit ja jyrkät rinteet, joilla sijaitsevat talot ovat huolehtineet hyvin ympäristöstään.

Matkamme aikana Portoroz´ssa oli melko viileää, mutta parina päivänä lämpö kohosi yli 15 asteen.

Lämpö herätti liikenteeseen myös sisiliskot. Tässä parikin kuvaa erään ruokapaikkamme ravintolan kivijalassa vilistäneistä veijareista:

 

 

***********

 

 

Slovenia itsenäistyi Jugoslaviasta 25.6.1991. Se liittyi Natoon 29.3.2004, Euroopan Unioniin 1.5.2004 ja euroon se liittyi 1.1.2007 – hengästyttävä vauhti!

 

Slovenia on kehittynyt maa – sen näkee mm. yleisestä siisteydestä ja kansalaisten palveluhalukkuudesta, joten se on paikkansa ansainnut eurooppalaisessa perheessä.

 

Taloudelliset ongelmat vaanivat kuitenkin nurkan takana, mutta niitä ei ainakaan tavallinen matkaaja havainnut.

 

Suuri yllätys ei olisi, vaikka Slovenia lähiaikoina liittyisi Kreikan ja Kyproksen tavoin muiden euromaiden tukeen taloudellisissa ongelmissaan.

 

 

Liikenneinfra on kunnossa – harmi slovakialaisten kannalta, että maa on useiden naapurimaiden silmissä läpikulkumaa.

Hyvin lähellä majapaikkakuntaamme sijaitsi Italian puolella Trieste ja sen satamaan oli Ljubljanan suunnasta jatkuva vilkas rekkaliikenne, joka ei ilmeisesti lainkaan hyödyttänyt moottoritiemaksuja lukuun ottamatta Sloveniaa.

 

**********

 

 

Ljubljanan lentokenttä sijaitsee kauniiden vuorien vierellä ja bussimatkustajat meidänkin bussissa tallensivat ahkerasti näitä näkymiä matkamme päätteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ystävän, tuttavan, sukulaisen, naapurin tai liikekumppanin merkkipäivä on aina juhlatilaisuus myös itselle

Sunnuntai 7.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen saanut lukemattomat kerrat osallistua tuttavien, sukulaisten, naapurien, liiketuttavien tai muiden ”kylänmiesten” ja ”kylännaisten” merkkipäiväjuhliin.

 

Ne ovat aina olleet hienoja hetkiä arjen keskellä.

 

Sain huhtikuun viidentenä osallistua kansanedustaja Arto Pirttilahden 50-vuotisjuhlille.

 

Artolla tuli 50-vuotta täyteen jo edellispäivänä, mutta eduskunnan kyselytunti piti päivänsankarin juhlapäivänään tiiviisti Helsingissä.

 

 

Olin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Antti Juvan (vasemmalla) kanssa onnittelujonossa Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelän (toinen vasemmalta) ja Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan Ritva Männistön ja puheenjohtaja Pertti Hakasen jälkeen.

Synttärijuhlapaikkana oli Mänttä-Vilppulan kaupungintalon Valtuustosali.

 

 

 

Syntymäpäiväsankari oli tapansa mukaan nauravainen ja hyvällä tuulella – päivänsankarin hyvätuulisuus tarttui myös juhlaväkeen.

 

 

 

Kansanedustaja ja agrologi-veli Arto Pirttilahti otti onnittelut vastaan yhdessä vaimonsa Eijan kanssa.

Tässä ovat onnitteluvuorossa Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen ja toiminnanjohtaja Ritva Männistö.

 

 

 

Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä luovutti Pirttilahdelle viirin ja ei langennut siihen kompaan, josta pelottelin. Pilvi ei siis luovuttanut Pirttilahdelle viikunavaaria, vaan vaakunaviirin!

 

 

 

Eija Pirttilahdella on oma käsityöalan yritys - Sammallammas - ja se näkyi, sillä Pirttilahden pariskunnan takana onnitteluja vastaanottaessa seisoi hauskat Eijan valmistamat kolme kettua!

 

 

 

Myös tarjoilupöydän koristeena oli emännän valmistamia viehättäviä huovutustekniikalla valmistettuja kukkia!

 

**********

 

En malta olla kertomatta pienoista uutista, jonka Arto Pirttilahti kertoi, kun annoin hänelle tunnustusta jämäkästä esiintymisestä puheenjohtaja Juha Sipilän rinnalla eduskunnan televisioiduissa täysistunnoissa.

 

Arto kertoi, että Juha Sipilä on lähipäivinä siirtymässä eduskunnan istumajärjestyksessä lähemmäs puhemiestä nykyiseltä paikaltaan!

 

*********

 

Totesin pienessä onnittelupuheessani, että tamperelaiset arvostavat kansanedustaja Arto Pirttilahden toimintaa Pirkanmaan ja Tampereen hyväksi.

 

Pirttilahti vastasi, että Pirkanmaan keskuskaupungin menestyminen on tärkeää koko Pirkanmaalle ja sen vuoksi hän pyrkiikin kaikissa yhteyksissä toimimaan Tampereen parhaaksi!

 

Kiitokset näistä sanoista Arto!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs tapa pahoinpidellä Suomen karttaa!

Torstai 21.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistusta pohtinut selvitystyöryhmä jätti mietintönsä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson´lle tiistaina 19.3.2013.

 

Mietinnön jättäminen oli jo sinänsä todellinen näytös, sillä tunnetusti avuton ministeri luki paperista hänelle kirjoitetun puheenvuoron ja sen jälkeen hän livisti mahdollisimman vähäpuheisena pois median tavoittamattomiin.

 

Kuuntelin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson´n vastauspuheenvuoron sote-uudistusta pohtineen työryhmän puheenjohtaja Päivi Sillanaukeen puheenvuoroon ja mieleeni tuli etsimättä, että Sillanaukee oli laatinut oman puheenvuoronsa lisäksi myös ministerin vastauspuheenvuoron!

 

Kansliapäälliköt ainakin ennen laativat puheet mietintöjen luovuttajille ja myös ministerille, jotta ministerin vastaus olisi ”sopiva”.

 

Sote-uudistusta pohtineen työryhmän esitys oli karttaharjoituksena ”mielenkiintoinen tapa pahoinpidellä Suomen karttaa”.

 

Kartan pahoinpitelyssä ei ole mitään ennenkuulumatonta, sillä se on tuttua tohinaa myös vaikkapa minulle, kun korkeat ja korkeasti koulutetut esimiehet ovat joskus määritelleet kaupallisen organisaation vastuualueiden rajoja.

 

Eräs surkeimmista karttaharjoituksista, joita olen saanut läheltä seurata oli, kun Kokkolan myyntialueeseen liitettiin Lapua, vaikka Kokkolan tasoinen myyntitoimisto sijaitsi Seinäjoella!

 

On selvää, että tämä surkea karttaharjoitus ei toiminut ja se purettiinkin nopeasti!

 

Surkean karttaharjoituksen tunnelmat tulivat pintaa, kun tarkastelin sote-työryhmän ajatuksia Pirkanmaalle suunnitellusta sote-mallista.

 

Suunnitelman mukaan Tampere olisi Tampereen vastuukunta, Sastamala Länsi-Pirkanmaalla, Valkeakoski Etelä-Pirkanmaalla ja keskisuomalainen Jämsä Pohjois-Pirkanmaalla.

 

Ihmetystä herättää Jämsän yht´äkkinen muuttuminen pirkanmaalaiseksi ja se tapa, jolla sote-alueet pitäisi Sillanaukeen johtaman työryhmän mukaan järjestellä.

 

Sillanaukeen työryhmä on ehdottamassa Suomeen todellista himmelien himmeliä ja himmeleihin on yhdistetty taitoluistelusta tuttu kolmoissalkov sekä vielä uimahypyistä tunnetuksi tullut taaksepäin kerien suoritettu hyppy!

 

Pirkanmaalla kiinnitän huomiota ainakin siihen ”pahoinpitelyyn”, jossa Kurun kaukaisimmat Parkanoon rajautuvat seudut on nimetty Tampereelle kuuluviksi, mutta vartin matkan päässä Tampereen Keskustorilta sijaitsevan Hämeenkyrön pinsiöläiset joutuisivat hakeutumaan palvelujen etsinnässä Sastamalaan!

 

Sote-työryhmän esittämä aluejako perustuu täydelliseen tietämättömyyteen alueen olosuhteista ja luontaisista liikkumissuunnista. Sen vuoksi työryhmän esityksellä on vain halpaa viihdearvoa ja se joutaa pikapikaa silppuriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tampereen rakennusjärjestysluonnoksesta

Tiistai 12.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Eilen päättyi määräaika asukasmielipiteiden jättämiselle Tampereen rakennusjärjestysluonnoksesta.

Tässä eilen klo 15.28 sähköpostitse lähettämäni mielipiteeni:

**************

 

 

 

TAMPEREEN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS

 1.      Kiitän rakennusjärjestysluonnoksen liitettä 1 ja totean sen merkitsevän, että Ikean eteläpuolisen Lahdesjärven alueen räjäytystöihin ei ole mahdollisuuksia ko. alueen mahdollisten arseeni-esiintymien vuoksi.

Esitän, että liitteen tietoja täydennetään kairausreikäkohtaisilla arseenipitoisuudet kertovilla analysointituloksilla – kairausreikäkohtaiset tulokset pitää yksilöidä kartalle. Vain näin menetellen asukkaat pystyvät muodostamaan kuvan niistä riskeistä, jotka alueen arseenipitoisuus aiheuttaa.

 2.      Kiitän kohdassa 1 käsittelemääni liitettä 1 myös siitä, että Sulkavuori on lähiseutuineen siinä viranomaisten toimesta nimetty mahdolliseksi arseeni-riskialueeksi. Sulkavuoren sisällyttäminen arseeni-riskialueeksi merkitsee, että sinne kaavailtua jäteveden keskuspuhdistamoa ei voida toteuttaa.

 

Esitän, että myös Sulkavuoren osalta rakennusjärjestysluonnoksen liitettä 1 täydennetään kartalle yksilöidyillä kairausreikäkohtaisilla arseenin analysointituloksilla.

 

 

Lahdesjärven ja Sulkavuoren mahdollisten arseeniesiintymien viranomaisjulkistamisella on suuri arvo asukkaiden kannalta – kiitokset rakennusjärjestysluonnoksen laatineille virkahenkilöille.

 

Lahdesjärvi ja Sulkavuori sijaitsevat maamme keskeisimmällä arseeniriskialueella ja sen vuoksi kairausreikäkohtaisten analysointitulosten julkistaminen on viranomaisten keskeinen tehtävä. Kairausreikäkohtaiset analysointitulokset on paikannettava kansalaisten käyttöön karttatietoina.

 

On keskeistä, että lupaviranomaiset rakennuslupapäätöksiä tehdessään hyödyntävät esittämääni arseeniriskikartoitusta.

 

Arseenipitoisen kallioperän räjäyttäminen merkitsee asukkaille riskiä sairastua arseenin aiheuttamiin sairauksiin.

 

Arseeni aiheuttaa mm. diabetestä, syöpää, ihotauteja, kroonista yskää, myrkytysoireita maksassa, verenkiertoelimissä sekä ääreis- ja keskushermostossa.

 

On todettu, että kallioperästä liikkeelle lähtenyt arseeni aiheuttaa 300.000 hengen populaatiossa 1.020 uutta syöpätapausta.

 3.      Kokonaisuutena totean, että suunnitellussa Tampereen rakennusjärjestysluonnoksessa on eräs merkittävä etu – toteutuessaan se merkitsisi, että suur-Tampereen muodostuminen ns. kuntauudistuksessa olisi mahdotonta. Perustelen tätä sillä, että kukaan Tampereen seutukuntapäättäjä ei voi viedä omaa kuntaansa sellaiseen ”kuntauudistukseen”, jossa suurkunnalla olisi nyt suunnitellun kaltainen rakennusjärjestys.

 

Esitän rakennusjärjestysluonnokseen sisältyvän liite 1:n palauttamista uuteen valmisteluun niillä perusteilla, jotka ilmenevät tämän asukasmielipiteen kohdissa 1 ja 2.

 

Esko Erkkilä

Suunnitellun Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen hyvä puoli on, että sen avulla suur-Tampere -haaveet jäävät unholaan

Maanantai 11.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käynnissä prosessi, jossa virkahenkilöiden laatima luonnos rakennusjärjestykseksi on etenemässä päätöksentekoon.

 

Luottamushenkilöt ovat käsitelleet luonnosta kahdessa Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa ja luonnos on läpäissyt sen vaiheen. Ihmetystä herättää, että Yhdyskuntalautakunta on ”purematta niellyt” virkahenkilöiden esityksen.

 

Rakennusjärjestysehdotuksessa on useita kohtia, jotka tuntuvat lievästi sanoen ihmeellisiltä.

 

Otan muutaman esimerkin:

 

• Kaava-alueen ulkopuolisen alueen rakennuspaikan on oltava kooltaan hehtaarin suuruinen
  • pyrkimyksenä näyttäisi olevan estää kokonaan asuinrakentaminen kaavojen ulkopuolisille alueille

 

• Tonttia tai sen ympäristöä ei saa käyttää (…) autojen (…) sekä polttopuiden ulkosäilytykseen (…)
  • merkitseekö tämä, että auton/autojen pysäköinti omalla tontilla olisi kiellettyä?
  • polttopuiden ulkovarastointi hehtaarin tontillakin olisi siis kiellettyä!

 

• Polkupyörille sentään löytyy ymmärrystä, sillä niille on paikkoja varattava seuraavasti:

 

• Asuinrakennukset 2 paikkaa/asunto
• Liike-, toimisto- ja hallintorakennukset 1 paikka/100 kerrosalaneliömetriä
• Kokoontumistilat ja urheilupaikat 1 paikka/10 istumapaikkaa
• Kahvilat ja ravintolat 1 paikka/8 istumapaikkaa
• Koulut ja oppilaitokset 1 paikka/2 oppilasta

 

Uskon, että hehtaarin kokoiselta asuintalotontilta löytyisi paikka kahdelle polkupyörälle ilman tiukkaa määräystäkin!

 

************

 

Toteutuessaan Tampereen uudessa rakennusjärjestyksessä olisi se hyvä puoli, että voimaantullessaan se torppaisi vuorenvarmasti suur-Tampereen syntymisen, sillä kukaan naapurinkuntien päättäjä ei voi olla niin tyhmä, että haluaisi kuntansa liittyvän suunnitellun rakennusjärjestyksen omaavaan kuntaan!

 

 *********

Muistakaa, että vielä tänään voi jättää asukasmielipiteen tästä suunnitelmasta!

-Esko Erkkilä-

Yli puolet on pantava petäjäistä!

Lauantai 9.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Saarijärven Paavo sai kahden huonon satovuoden jälkeen hyvän sadon, mutta totesi siitä huolimatta vaimolleen, että pannaan leipään puolet petäjäistä. Syynä Paavon toteamukseen oli, että ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Suomalaiset joutuvat ensi talvena laittamaan leipäänsä yli puolet petäjäistä eli tuontiruista, sillä rukiin kylvöala jäi viime syksynä poikkeuksellisen pieneksi.

 

Olen seurannut maamme viljasatojen kehittymistä tiiviisti vuodesta 1996 alkaen.

 

Viime syksynä rukiin kylvöalaksi muodostui maamme EU-ajan pienin, sillä syysruista saatiin kylvöön ainoastaan 14.000 hehtaaria. Keväällä kylvettävä kevätruis nostaa hieman ensi kesän ruisalaa, mutta siitä huolimatta se jää poikkeuksellisen alhaiseksi.

 

Maamme ruisalan pienentymisestä saa käsityksen, kun tietää että vuonna 1940 rukiin viljelyala laski ensimmäisen kerran alle 200.000 hehtaarin ja olympiavuoden eli 1952 jälkeen rukiin kylvöala on ylittänyt 100.000 hehtaarin rajan vain neljänä vuonna – vuonna 1965 meillä ruisala on viimeksi ylittänyt 100.000 hehtaaria.

 

Pitkän aikavälin pinta-alavertailuissa on luonnollisesti huomioitava sodissa Neuvostoliitolle menetetyt maan parhaimmat viljelyalueet.

 

Suomessa rukiinkäyttö on vakiintunut tasolle 86 – 99 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Jos neljäntoistatuhannen hehtaarin ruisalalta saadaan edellisvuosien tapainen keskisato, niin omavaraisuutemme jää ensi talvena alle 50 prosentin!

 

Kolmentuhannen kilon keskisadolla kotimaista ruista tullaan ensi syksynä korjaamaan hieman yli 40 miljoonaa kiloa eli omavaraisuutemme romahtaisi lähelle 40 prosenttia!

 

Onko rukiin omavaraisuutta mahdollisuus nostaa?

 

Suhtaudun tilanteeseen realistisesti ja oletan Suomen ruisomavaraisuuden pudonneen pysyvästi tasolle 50 – 70 %.

 

On muistettava, että ruisomavaraisuuden jääminen noin alas on ollut normaali olotila Suomessa koko sen ajan, kun olemme kuuluneet Euroopan Unioniin.

 

Rukiin kauppaantulomäärät ovat EU-aikana vaihdelleet vuosittain 14 – 76 miljoonan kilon välillä eli emme ole koskaan päässeet täyteen omavaraisuuteen.

 

Rukiin halpa viljelijähinta verrattuna tuontirukiin hintaan on yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa syy.

 

Rukiin kylvöajankohdan heikot sääolosuhteet ovat keskeinen syy ja Suomessa viihtyvien ruislajikkeiden heikko satotaso on merkittävä syy rukiinviljelyn heikkoon suosioon.

 

Huoltovarmuuteen liittyvät seikat ovat mielestäni yksi keskeinen tosiasia, jonka vuoksi rukiin omavaraisuuteen pitäisi kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota.

Oletan ja jopa tiedän, että rukiin varmuusvarastot ovat ”jollakin tasolla”, mutta ongelma on, että varmuusvarastoissa olevat rukiit ovat valitettavan paljon tuontiruista.

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.com^SM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

• erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
• ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
• varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
• ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
• myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
• kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

• pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
• taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
• runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
• pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
• runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
• puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´lle

Perjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.

 

Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!

 

Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.

 

Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.

 

Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

 

Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen,  edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). 

Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.

 

 

 

Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! 

Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.

 

 

 (Kuva: Atte Nikkanen)

Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu.

Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.

 

 

 

Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. 

Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.

 

 

 

Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012.

Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.

 

 

MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.

 

Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;

 

• kansanedustaja Mikko Alatalo
• ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• valokuvaaja Jukka Rautio
• toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
• musiikkiterapeutti Tuija Salama-Leppänen

 

Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruotsalaisministerien ehdottamasta puolustusyhteistyöstä on paikallaan keskustella

Sunnuntai 20.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ehdottivat Pohjoismaille sotilaskaluston yhteisomistusta ja yhteisten sotaharjoitusten järjestämistä. Ministereiden puheenvuorot julkistettiin Dagens Nyheter –lehdessä.

 

Olen ”viettänyt” vuodenvaihteen tienoot tiiviisti sen ajan seurannassa, jolloin Neuvostoliitto heinäkuussa 1978 ehdotti Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Presidentti Urho Kekkonen ja Puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela kuitenkin torjuivat vaikenemalla Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinovin tekemän ehdotuksen.

 

Tätä taustaa vasten tuntuu jopa mielenkiintoiselta, että nyt vastaavansuuntainen ehdotus tulee meille toisesta naapurimaastamme.

 

Kuten totesin, niin Kekkonen vaikeni kuoliaaksi Ustinovin tekemän ehdotuksen, mutta niin ei varmaan tapahdu Bildt´n tekemälle ehdotukselle.

 

Ruotsin ulkoministerin tekemä ehdotus antaa hyviä sytykkeitä siihen keskusteluun, joka eduskunnassa tullaan kevään aikana käymään hallituksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevasta selonteosta.

 

Ruotsin tekemään ehdotukseen sisältyy lukemattomia näkökohtia, joihin asiantuntijatkaan eivät pystyisi kertomaan mielipidettään lyhyessä jutussa.

 

Maallikkona – tosin jalkaväkikoulutuksen saaneena, mutta Ilmavoimissa enimmät kertausharjoitukseni käyneenä reservistä varareserviin siirtyneenä yliluutnanttina – uskallan esittää ainakin joitain kysymyksiä ja kommentteja. Kas näin:

 

• hamuaako Ruotsi alasajamilleen omille puolustusvoimilleen itäisen korvaajan Suomesta?

 

• onko Ruotsin tarkoituksena saada lisämarkkinoita aseteollisuutensa tuotteille Suomesta ja muista Pohjoismaista?

 

• ovatko Ruotsin aseteollisuuden tuotteet Nato-yhteensopivia?

 

• avaisiko mahdollinen puolustusliitto mahdollisuuksia Suomen puolustusvälineteollisuudelle?

 

• olisiko puolustusyhteistyössä kyse Nato-jäsenyyden korvaamisesta?

 

• olisiko puolustusyhteistyö esiaskel Natoon?

 

• miksi Venäjä ei ole julkisesti kommentoinut Ruotsin ehdotuksia – mikä on ollut henki kabineteissa tapahtuneissa kommentoinneissa?

 

• kutistuisiko puolustusyhteistyö vain Ruotsin ja Suomen väliseksi, sillä muut Pohjoismaathan kuuluvat Natoon?

 

• voisiko Paavo Väyrysen vanha unelma yhtyneestä Pohjolasta toteutua?

 

• Baltian maista ainakin Viro patistelee Suomea liittymään Natoon

• matariaaliyhteistyölle lievä KYLLÄ, mutta poliittiselle puolustusliitolle ehdoton  EI?

 

Luin jostakin, että Ruotsin ja Suomen puolustusliitto olisi paluuta siihen aikaan, jolloin Suomi kuului Ruotsiin; Suomi sai aseet Ruotsilta, Ruotsin kuningas määräsi suomalaiset sotimaan Ruotsi-Suomen puolesta ja suomalaiset sotivat muita valtioita vastaan etulinjassa!

 

No, ei muistella vanhoja vaan tutkaillaan ennakkoluulottomasti nykyaikana mahdollisia kuvioita, mutta pidetään kirkkaana mielessä Suomen etu!

Odotan suurella mielenkiinnolla Eduskunnassa käytävää keskustelua hallituksen esittämästä puolustuspoliittisesta selonteosta!

Näin siitä huolimatta, vaikka Tasavallan Presidentti pyrkikin päättämään keskustelun lyhyeen.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Palveluliikenne ansaitsee kiitoksen

Maanantai 14.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Mielelläni poikkean tavanomaisesta linjastani eli jonkin epäkohdan arvostelemisesta, kun nyt kerron Tampereen kaupungin Palveluliikenteestä.

 

Tampereen Palveluliikenne palvelee erityisesti ikäihmisiä, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia.

 

 

 

Tampereen Palveluliikenne hoidetaan pikkubusseilla, joista tässä eräs niistä eli linjalla 11 kulkeva.

 

 

 

Palveluliikenne kattaa koko ydinkaupungin, sillä palvelubussilinjoja on kaikkiaan 16.

 

Linjat 6, 11 ja 13 toimivat linjamaisesti, mutta pieniä poikkeuksia asiakkaiden toivomusten mukaan on niilläkin mahdollista tehdä.

 

Palveluliikenne toimii pääasiassa kutsuperiaatteella, sillä matka tilataan soittamalla bussin numeroon. Esimerkiksi Palokallion, Peltolammin ja Multisillan aluetta palvelevan palvelubussin puhelinnumero on 050-531 7244.

 

Palvelubusseilla on kaupungilla tiettyjä aikataulupisteitä, joista lähtöajat ovat kiinteitä.

 

Palveluliikenteessä matkan hinta on sama kuin kaupungin busseissa ja matkan voi maksaa joko Tampereen kaupungin matkakortilla tai käteisellä.

 

Palvelubussit liikennöivät maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti klo 8.30 – 14.30.

 

 

 

Myös Lempäälässä on vastaavaa palvelutoimintaa. 

Tässä kuvassa eräs Lempäälän palvelubusseista pysähtyneenä Koivistonkylän Prisman luona Tampereella.

 

 

 

En ole vielä tarvinnut palvelubusseja, mutta olen seurannut matkustajien asettautumista palvelubussin kyytiin. 

Niissä Tampereen palvelubusseissa joita olen seurannut, ostokset pitää tunkea matkustajaosaston lattialle ja matkustajien syliin. 

Ainakin siinä Lempäälän palvelubussissa, josta tässä kuva, ostosongelma on ratkaistu sillä, että palvelubussin takana on erillinen tila matkustajien ostoksille.

Tuntumani Tampereen kaupungin Palveluliikenteeseen perustuu vain sivustakatsojan rooliin ja niihin asiakkaiden kommentteihin, jotka ovat kantautuneet korviini. Niiden perusteella uskallan sanoa, että palvelubussien kuljettajiksi on seuloutunut taksin- ja bussinkuljettajien aatelia - on kerrassaan ollut hienoa seurata sitä huolenpitoa, jota palvelubussien käyttäjät kuljettajilta saavat.

 

Vaikka tämä juttuni huokuukin tyytyväisyyttä Tampereen kaupungin Palveluliikenteelle, on sen verran todettava kehityskohteena, että seuraavissa kilpailutuksissa palvelubusseihin vaadittaisiin Lempäälän bussien tapaan erilliset tilat matkustajien ostoksille!

 

 

-Esko Erkkilä-