Jokaisen vastuullisen viljakkalalaisnuorukaisen pitää hiihtää ainakin kerran Pirkan hiihto!

Torstai 15.2.2024 - -Esko Erkkilä-

Niinisalosta Ylöjärven Teivoon hiihdettävä Pirkan hiihto on vuosittaisista pitkänmatkan hiihdoista järjestyksessä toinen Finlandia-hiihdon jälkeen.

 

Tänä vuonna 90 kilometrin pituinen Pirkan hiihto hiihdetään maaliskuun 3. päivänä.

 

******************

 

Keskityin aktiiviaikanani Finlandia hiihtoihin, mutta on minulla sentään seitsemän…

 

 

 

…mitalia myös Pirkan hiihdosta.

 

Hiihdin Pirkan hiihtoja harvakseltaan ja ensimmäisen kerran jo 1960-luvun lopulla.

 

*******************

Muistan elävästi sen, kun jouduin ensimmäisen kerran naishiihtäjän ohittamaksi ja se tapahtui Pirkan hiihdossa!

 

Pirkan hiihdossa ongelmana on se, että muistomitali on vuodesta toiseen samanlainen, sillä järjestäjät eivät ole vaivautuneet kaivertamaan muistomitaliin vuosilukua – jokohan saamme tähän parannuksen vuonna 2025!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vastuutonta horinaa!

Torstai 22.12.2022 - -Esko Erkkilä-

Ympäristö- ja ilmastoministeri (mikä titteli!) Maria Ohisalo päästi eilen julkisuuteen todellisen aivopierun, kun hän väitti. että…

 

 

 

…Suomessa metsistä on muka tullut päästölähde!

 

 

Ohisalon väite on naurettava ja osoittaa hänen täydellistä tietämättömyyttään ja tarkoitushakuisuuttaan.

 

Metsänomistajat ovat vastuullisia ja he hoitavat omaisuuttaan siten, että suomalaiset metsät voivat hyvin.

 

Metsänomistajana koen Ohisalon möläytykset loukkaavina ja suomalaista yhteiskuntaa horjuttavina.

 

Toivon, että suomalaiset antavat kevään eduskuntavaaleissa haisevan vastalauseensa Vihreiden mollauksille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokousaloitteella pystyy vaikuttamaan!

Sunnuntai 3.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Keskusta järjestää puoluekokouksen kahden vuoden välein ja taannoin se järjestettiin Lappeenrannassa.

 

En päässyt paikalle, mutta puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki puoluekokousaloitteen ja ilokseni se sai puoluekokouksen hyväksynnän.

 

Aloitteemme kuului näin:

 

Leipäviljan varmuusvarastomäärät palautettava vuoden 2013 tasolle

Jyrki Kataisen johtama kokoomusvetoinen hallitus teki joulukuussa 2013 päätöksen, jolla puolitettiin varmuusvarastoissa olevan leipäviljan määrä. Ennen leikkauspäätöstä varmuusvarastoissa oli vuoden tarve leipäviljaa.

Varmuusvararastoissa olevan leipäviljan määrä on luottamuksellista tietoa, mutta leikkausmääristä saa suuntaa antavan kuvan, kun tiedämme leipävehnän vuotuisen tarpeen asettuvan tasolle 250 – 300 miljoonaa kiloa ja ruista tarvitaan n. 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Kataisen hallituksen päätöksen toteuttaminen vei kolmisen vuotta, sillä määrät saatiin puolitettua vuoden 2016 aikana.

Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimat varmuusvarastoviljat ovat ”normaalien viljojen” kanssa samoissa siilostoissa, jotka ovat meidän kaikkien nähtävissä viljavarastopaikkakunnilla. Niitä kierrätetään tavanomaisten viljojen tapaan eli pilaantumisvaaraa niillä ei ole, sillä ne näkyvät erillisinä vain siilonomistajien kirjanpidossa.

Toivottavasti Keskusta on aktiivinen sekä vastuullinen ja esitämmekin, että hallitus tekee mahdollisimman nopeasti päätöksen, jotta leipäviljan varmuusvarastointimäärissä palataan alkuvuoden 2013 tasolle.

 

***

 

Puoluekokouksen vastaus kuului näin:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Keskusta pitää tärkeänä, että Suomen huoltovarmuudesta ja kriisinsietokyvystä pidetään huolta nyt ja tulevaisuudessa.

Kataisen hallitus teki päätökset ajassa, jolloin elettiin pitkää rauhan ajanjaksoa Euroopassa. Tilanne on muuttunut radikaalisti Venäjän hyökkäyssodan myötä Ukrainaan. Viimeistään nyt on tarpeellista tehdä tarkasteluja huoltovarmuuden tasosta myös leipäviljan osalta. Huoltovarmuuskeskus tarkastelee huoltovarmuusvarastojen määrää ja tekee arviot määrien tarpeellisuudesta. Huoltovarmuuskeskuksen arvion perusteella valtiovallan tulee tehdä tarpeelliset päätökset myös leipäviljan varmuusvarastomäärän osalta.

 

***

 

Olen tyytyväinen puoluekokousaloitteemme saamasta myönteisestä vastauksesta ja nyt vaan odottelemme Huoltovarmuuskeskuksen toimenpiteitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valheiden verho on avattu!

Sunnuntai 10.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluevaltuusto on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä.

 

Puoluevaltuusto aloitti eilen kaksipäiväisen kokouksensa Vaasassa ja minäkin seurasin kokouskeskusteluja tarkasti, sillä asialistalla oli puolueen suhtautuminen Suomen Nato-kysymykseen.

 

Pirkanmaalta kokousedustajia on kymmenkunta ja seurasin heistä muutaman kokouspuheenvuoroja.

 

 

 

Parkanolainen Susanne Salonen-Seppälä toi puheenvuorossaan selkeästi esille Nato-myönteisen kantansa, mutta parhaimman ja siis Nato-myönteisimmän kantansa toi esille…

 

 

 

…Pilvi Kärkelä, joka totesi, että nyt valheiden verho on avattu!

 

Pilvi tarkoitti roistovaltio Venäjän toimintaa ja sitä, että nyt kaikki näemme Venäjän hylkiömäisen toiminnan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää yksimielisesti kansalaisaloitteen hylkäämistä, jossa esitettiin avohakkuiden lopettamista valtion mailla

Torstai 21.10.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti eilen tiedotustilaisuuden, jossa se kertoi kantansa kansalaisaloitteeseen, jossa esitettiin avohakkuiden kieltämistä valtion mailla.

 

Arvostan valiokunnan yksimielistä päätöstä, jossa se esitti tuon kansalaisaloitteen hylkäämistä.

 

Valiokunta asettui jaksollinen kasvatusmenetelmän puolelle ja esitti monia seikkoja sen puolesta.

 

Maa- ja metsätalousvaliokunta totesi lausunnossaan, että jaksollisessa kasvatuksessa eli avohakkuussa metsänomistajalle aiheutuvat yleiskustannukset ovat 39 % pienemmät kuin jatkuvassa kasvatuksessa.

 

Jaksottaisessa kasvatuksessa luonnon monipuolisuus on jatkuvaa kasvatusta parempi mm. metson sekä liito-oravan esiintymisen kannalta ja myös puolukka kasvaa paremmin jaksottaisessa kasvatuksessa kuin jatkuvassa kasvatuksessa.

 

Valiokunta toivoo, että sen linjaus lopettaa keskustelun ja vastakkainasettelun jaksottaisen kasvatuksen ja jatkuvan kasvatuksen välillä.

 

 

 

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toimii Keskustan Anne Kalmari (vasemmalla) ja varapuheenjohtajana Perussuomalalaisten Ritva Elomaa (oikealla).

 

Toivottavasti nyt saadaan tässä kysymyksessä metsärauha!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihreät julistautuivat nyt ihan itse huumehörhöiksi!

Tiistai 14.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Pienet ovat hallituspuolueen rahkeet, kun ns. puoluekokouksessa on hieman alle 370 äänivaltaista osanottajaa!  Näin oli kuitenkin Vihreillä viime viikonloppuna.

 

 

Vihreiden puoluekokous julistautui 183 äänen voimalla virallisesti huumehörhöiksi, kun kannattavat kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumista!

 

 

Meillä muilla on kuitenkin pientä toivonkipinää, sillä useat julkivihreät ovat joukoittain sanoutuneet irti puoluekokouspäätöksestään.

 

******************

 

On häkellyttävää, kun maamme hallituksen sisäministerin puolue päättää puoluekokouksessaan hyväksyä laittoman toiminnan.  Eikö sisäministerillä, joka on Vihreiden puheenjohtaja, ole puolueessaan minkäänlaista arvovaltaa vai onko hän poliisiasioista vastaavana ministerinä tosiaan laittomuuden puolella?

 

 
-Esko Erkkilä-

Se oli siemensipulien istutuspäivä eilen!

Lauantai 15.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli päivä, jolloin sain istutettua 175 rivimetriä erilaisia sipuleita eli tavallista keltaista istukassipulia, ryvässipulia, punasipuleita sekä salottisipuleita.

 

Siemensipulit alkavat olla kaupoista huvenneet, sillä mm. hopeasipulin siemensipuleita en enää löytänyt.

 

Onneksi syksyllä istutetut valkosipulit ovat hyvässä kasvussa, joten ”sipuleissa löytyy”!

 

Perhekunnan sisäisessä työnjaossa sipulimaiden rikkakasvien perkaaminen kuuluu minulle, joten minun ei tarvitse kuunnella puheita liian suurista sipuli-istutuksista ja sen vuoksi tavoitteenani onkin päästä sipuli-istutuksissa 200 rivimetriin!

 

*****************

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen jäsenenä sain sähköpostiviestin, että Läheltä Sinulle –markkinat järjestetään 4.9.2021 ja sinne pitää saada myytävää.

Sipuleiden sadonkorjuuaikaa odotellen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan hautausmaan tapahtumat Vapaussodan aikana on tallennettu myös näytelmässä

Sunnuntai 1.11.2020 - -Esko Erkkilä-

 

 

Viljakkalan hautausmaalla on yhä edelleen ainakin yksi valurautainen risti, jossa on ampumajälkiä.

 

Perimätieto kertoo, että ne ovat syntyneet valkoisten ampumina Vapaussodan aikana. Ennen sanottiin, että valkoiset ampuivat kirkkomaalle Parvilahdelta kuularuiskulla, mutta tuskin Parvilahdelta saakka ylsi ampumaan kirkkomaalle. Myöskään ampumajäljet antavat viitteitä, että laukauksia ei ole ammuttu Parvilahdelta.

 

Turun Kaupunginteatterissa esitettiin 1980-luvun alkupuolella näytelmä ”Tulee aika toinenkin, johon sisältyy kohtaus Viljakkalan hautausmaalla.

 

Tarkistin asian aikoinaan Turun Kaupunginteatterista ja sain teatterisihteeri Sari Läikelältä tiedon, että näytelmän ensi-ilta oli 15.11.1982 ja sitä esitettiin kaikkiaan 58 kertaa.

 

Näytelmä on kirjailija Anja Vammelvuon kirjoittama ja sen sovittivat Turun Kaupunginteatterille E. Halttunen sekä Vammelvuon poika Jotaarkka Pennanen.

 

Olin Rouvan kanssa isäntänä pienelle asiakasryhmälle eräässä näytöksessä.

 

”Tulee aika toinenkin” käsittelee näyttelijä-punapäällikkö Aarne Orjatsalon elämää ja eräässä näytelmän kohtauksessa Orjatsalo kyyristelee Viljakkalan hautausmaalla valkoisten kuularuiskusateessa.

 

Näyttelijä Aarne Orjatsalolla oli aikoinaan suhde kirjailija Ain´Elisabet Pennasen kanssa ja tästä suhteesta syntyi Anja Vammelvuon puoliso Jarno Pennanen vuonna 1906.

 

Pennasella ja Vammelvuolla oli aikoinaan kesämökki – Priikooli – Viljakkalassa, joten näytelmän ainekset ovat ilmeisen selvästi tämän kohtauksen osalta syntyneet Viljakkalassa.

 

”Tulee aika toinenkin” oli Turun Kaupunginteatterissa varsinainen ”sukunäytelmä”. Se käsitteli kirjailija Jarno Pennasen isän Aarne Orjatsalon vaiheita, näytelmän oli kirjoittanut Orjatsalon miniä eli Anja Vammelvuo ja sen sovitti Orjatsalon pojanpoika Jotaarkka Pennanen.

 

-Esko Erkkilä-

Kuinkahan korkealle humala (Humulus lupulus) pystyy kasvamaan?

Tiistai 4.8.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Entisaikaan kaikilla maatiloilla oli puuliiterin, navetan, aittarakennuksen tai saunan takana humalisto ja niin myös meillä.

 

Humalisto on nyt meiltä hävitetty ja sen paikalla on nurmikko, mutta ehdin sieltä pelastamaan humalantaimia, joista nyt on muodostunut mökkimaailmaamme muutaman yksilön ”humalisto”!

 

Humaliston seipäät eli humalasalot ovat nelisen metriä pitkät, mutta eiväthän sellaiset humalalle riitä ja sen vuoksi humalat tekevätkin noin lyhyiden seipäiden päähän ”hatun” ja hattuun sitten humalankävyt.

 

Kuivattuja humalankäpyjä käytettiin sahdinvalmistuksessa ja niin myös meillä vaikka sahtia tehtiinkin hyvin harvoin.

 

Olen monesti ajatellut, että pitäisi hommata niin pitkät humalasalot, jotta humalakin jäisi toiseksi – jokohan toteutan tuon aatokseni ensi keväänä?

 

Niin, Wikipedia kertoo tuohon otsikkokysymykseeni vastaukseksi, että kuusi metriä!

 

-Esko Erkkilä-

Kauan se vei, mutta vaikeimman kautta se tuli!

Tiistai 26.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opintielle vuonna 1965 ja agrologi-opintojen jälkeen siirryin työelämään vuonna 1970.

 

Olin työelämässä jokapäiväisesti neljäkymmentä ja puoli vuotta ja tuona aikana tein täydellä työpanoksella työtä suomalaisen ruuan, suomalaisen kuluttajan, suomalaisen talonpojan ja maamme huoltovarmuuden hyväksi.

 

Tuohon yli nelikymmenvuotiseen työrupeamaan kuului vaikeitakin hetkiä ja eräät niistä muistuvat katkerina vieläkin mieleeni.

 

Taisi olla jo 1960-luvun puolella, kun SDP:n kansanedustaja Arvo Salo lanseerasi yleiseen maataloutta ja kotimaista elintarviketuotantoa halveksivan slouganin:

 

”Tapa talonpoika päivässä”!

 

Tuo Arvo Salon julistus oli synkkänä varjona maamme politiikassa ja maatalouspolitiikassa vuosikymmenet.

 

******************

 

Onneksi nyt tilanne on myös demarileirissä muuttunut, sillä pääministeri Sanna Marin totesi Aamulehden erikoishaastattelussa 21.5.2020 mm. näin; (suora sitaatti lehden toimituksellisesta tekstistä):

 

 

”Hän listaa, että hengityssuojaimien ja muiden terveydenhuollon välineiden kotimainen tuotanto olisi pitänyt saada käyntiin aiemmin, ja vastedes Suomen huoltovarmuutta on parannettava.

Toinen iso kysymys on kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen poikkeuksellisissa oloissa.”

 

 

*******************

 

 

Kauan se vei, mutta tulihan se sieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko hallituksessa todellinen johtaja vaihtumassa!

Perjantai 15.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan eilinen kyselytunti osoitti, että maamme poliittinen tilanne alkaa monessakin mielessä olemaan uudessa tilanteessa.

 

Pääministeri Sanna Marin on tähän saakka soitellut hallituksessa ensi viulua, mutta nyt valtiovarainministeri Katri Kulmuni on nousemassa Marinin kanssa tasavertaiseen asemaan ja talouskysymyksissä selvästi edellekin.

 

 

 

Katri Kulmunin tietämys ja asiantuntemus ovat nyt hallituksemme kulmakiviä.

 

Tietämys ja asiantuntemus ilmenevät jämäkkänä ja varmana esiintymisenä ja sen saivat kokea herhiläisen tavoin hallitusta ja erityisesti valtiovarainministeriä hiillostaneet perussuomalaiset.

 

Kyselytunnin alku oli yleisen ja vakiintuneen käytännön mukaisesti ”pyhitetty” suurimmalle oppositiopuolueelle eli perussuomalaisille, mutta huonosti heille kävi!

 

Perussuomalaiset pyrkivät Euroopan Unionia ja euroa arvostelemalla kohentaa rajussa laskussa olevaa gallup-kannatustaan – surkea ja tuhoontuomittu yritys!

 

 

 

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen oli miellyttävä yllätys ja hän säestikin hyvin Katri Kulmunia perussuomalaisten änkyröinnissä.

 

 

 

Pääministeri Sanna Marin oli toki eilenkin vakuuttava, mutta pientä huolestumista oli hänenkin kasvoiltaan luettavissa, sillä niin vakuuttavasti Katri Kulmuni esiintyi.

 

 

 

Kyselytunnin alisuorittaja oli ääneen päässeistä ministereistä tavalliseen tapaan vihreiden sisäministeri Maria Ohisalo.

 

 

******************

 

 

Palaan vielä Katri Kulmunin pärjäämiseen eilisellä kyselytunnilla ja…

 

 

 

…arvostan sitä selkeyttä, jolla hän tyrmäsi vasemmistoliiton suunnalta tulleen ajatuksen, että Puolustusvoimien hävittäjähankinnat pitäisi arvioida uudestaan.

 

Ei pidä uudelleenarvioida on myös minun vankkumaton kantani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Monenlaisia kavereita meillä on!

Maanantai 9.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Huomasin, että eräs naispuolinen fb-kaverini kerskaili eilen facebookissa, että hän on ollut samaan aikaan naisten vessassa Elisabeth Rehnin kanssa ja lainannut hänelle kampaansa.

 

Onhan näitä merkittäviä vessakavereita minullakin, mutta toki miesten vessassa, sillä joskus kuseksimme Antti Rinteen kanssa vierekkäisillä looreilla TV2:n studion vessassa Tampereen Tohlopissa, jossa Antti Rinne esiintyi ja minä olin yleisönä.

 

Lähetys oli jo ohi ja kysyin siinä vierekkäin ollessamme, että Helsinkiinkö lähdet ja Rinne vastasi, että kotiin Mäntsälään!

 

Kerron tämän jutun sen vuoksi, että huomaamme kaikkien – jopa huippupoliitikkojen – olevan tavallisia ihmisiä ja sellaisina meidän pitää myös heidät kokea ja antaa arvostuksensa heille, vaikka emme kaikista heidän mielipiteistään olisikaan samaa mieltä!

 

Sen joudun kuitenkin toteamaan, että minulta tekee tiukkaa hyväksyä sisäministeri Ohisalon mielipiteitä - en muuten niitä hyväksykään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Koville se otti, mutta oli pakko hyväksyä!

Maanantai 2.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se on perinteisesti ollut Pirkan Hiihdon –päivä, vaan eipä nyt ollut, sillä lunta ei kertakaikkiaan ollut.

 

Pirkan Hiihto on laturetki, joka hiihdetään Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle. Pirkan Hiihdon pituus on 90 kilometriä.

 

Kaikille Viljakkalassa syntyneille on ollut kunnia-asia, että Pirkan Hiihto pitää ainakin kerran elämässä hiihtää ja niin olen myös minä tehnyt.

 

Mitalivitriinissäni on seitsemän Pirkan Hiihdon mitalia ja olen tuon matkan taivaltanut harvakseltaan, sillä aloitin jo 1960-luvun lopulla ja viimeisen Pirkan Hiihtoni hiihdin 2000-luvun lopulla.

 

Ainakin kaksi ensimmäistä Pirkkaani hiihdin perinteisillä puusuksilla ja vasta 1970-luvulla siirryin nykyaikaisiin suksiin.

 

Pirkan Hiihdon ”puolimatkan krouvi” on 52 kilometrin hiihdon jälkeen Kyröskoskella ja vasta sen jälkeen alkaa todellinen hiihtäminen.

 

Ensimmäisellä kerralla sippasin Kyröskoskella ja ukkoa lappasi ohitseni roppakaupalla. Otin seuraavalla kerralla opikseni ja vain hiihtelin Kyröskoskella saakka ja sitten aloin hiihtämään. Ohitin Kyröskosken ja Teivon välillä varmaan parisensataa hiihtäjää ja kukaan ei hiihtänyt sillä matkalla ohitseni – oli hienoa hiihtää tuolloin!

 

Taisi olla vuoden 1970-hiihdossa, kun ensimmäisen kerran sain kokea sen, että naishiihtäjä jätti minut kuin ”nalli kalliolle”! Se oli silloin kova kokemus, mutta tuo kokemus oli sen jälkeen arkipäivää kaikissa pitkänmatkan hiihdoissa joihin osallistuin!

 

Pakko se oli hyväksyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, mutta ymmärrettävää, että myös Pirkan Hiihto joudutaan peruuttamaan!

Lauantai 15.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuun ensimmäinen viikonvaihde on perinteisesti ollut se ajankohta, jolloin Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärven Teivoon hiihdetään.

 

Matkaan Pirkan Hiihdolle kertyy 90 kilometriä ja seitsemän kertaa tuon hiihdon suorittaneena totean, että jokainen kilometri on todellinen.

 

Valitettavasti nyt on jouduttu toteamaan, että lumitilanteen vuoksi Pirkkaa ei tänä vuonna pystytä suorittamaan!

 

Olen hiihtänyt nuo seitsemän Pirkaani harvakseltaan, sillä hiihtoni ajoittuvat viidelle vuosikymmenelle – kaksi kertaa 1960-luvulla ja sen jälkeen kerta per vuosikymmen 1970, 1980, 1990 ja kaksi kertaa 2000-luvulla!

 

Minulle Pirkka oli jatkoa niille Finlandia Hiihdoille, jotka suoritin helmikuun viimeisenä viikonvaihteena!

 

Parhaiten mieleeni ovat jääneet ne kaksi ensimmäistä Pirkkaani – ensimmäinen vuonna 1967 ja toinen 1968.

 

Ensimmäisellä kerralla sippasin oikein kunnolla 55 kilometrin jälkeen eli Kyröskoskella ja miestä lappasi ohitseni tuon viimeisen 35 kilometrin aikana oikein roppakaupalla.

 

Seuraavana vuonna otin opikseni ja hiihtelin hiljakseen tuon ensimmäiset 55 kilometriä ja olipa mukava ohitella väsyneitä kanssahiihtäjiä Kyröskosken ja Teivon välillä – kukaan ei päässyt tuolle välillä ohitseni.

 

Ensimmäisen Pirkkani maali oli muuten Tampereen Mustalahdessa ja siitä piti kävellen taivaltaa saunomaan Tampereen Uimahalliin – historiaa sekin.

 

 

 

Pirkan Hiihdon järjestäjille on annettava pienoinen muistutus siitä, että jokaisella Pirkan Hiihdolla on täsmälleen samanlainen osanottajamitali eli mitalista ei ilmene se vuosi, jolloin Pirkka on hiihdetty.

 

Tässä asiassa Finlandia Hiihto päihittää

Pirkan Hiihdon 10 – 0!

 

 

************************

 

Olen havainnut, että Pirkan Hiihto on yhä edelleen kaikkien viljakkalalaisten ja hämeenkyröläisten nuorten miesten kypsyyskoe, sillä kaikkien heidän on ainakin kerran hiihdettävä Pirkka!

 

Vielä se Pirkan kokemuksistani, että taisi olla joskus 1970-luvulla, kun ensimmäisen kerran jouduin toteamaan, että naishiihtäjät jättivät minut kuin ”nalli kalliolle” Pirkan Hiihdossa – sen jälkeen se onkin ollut tavanomaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisaloitteen toteuttaminen metsien avohakkuukiellosta ei onneksi tule toteutumaan

Maanantai 13.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Ns. luonnonsuojelujärjestöt ovat masinoineen kansalaisaloitteen, jonka toteuttaminen merkitsisi valtion mailla avohakkuukieltoa.  Masinointi tuotti tulosta ainakin niin paljon, että Eduskunnan pitää käsitellä kyseinen kansalaisaloite ja aloitteen käsittely alkoikin 14.11.2019.

 

 

Vihreät ovat luonnollisesti olleet masinoijina kyseisen kansalaisaloitteen laatimisessa ja he myös kannattivat tuon kansalaisaloitteen hyväksymistä.

 

 

Eduskunnassa 14.11.2019 käyty keskustelu on nähtävissä Eduskunnan pöytäkirjoista googlaten ”Pöytäkirjan asiakohta PTK 64/2019 vp”.

 

Olen tutustunut edustajakohtaisiin puheenvuoroihin, mutta lainaan tässä muutamien kansanedustajien käyttämiä puheenvuoroja, kuten ”Metsälehti” on niitä toistanut ja kommentoinut 15.11.2019 ilmestyneessä numerossaan:

 

”Avohakkuuta voidaan syystä pitää metsälajeille ja luontotyypeille tuhoisana”, arvioi vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius.

 

Totean Pirkka-Pekka Peteliuksen osalta, että taas hän toimi puheenvuorossaan siten, että joutuu lähitulevaisuudessa pyytelemään anteeksi ja nyt metsänomistajilta!

 

 

”Minä ja puolueeni Keskusta kannatamme metsänomistajan vapautta valita oma hakkuumenetelmänsä. Jos jatkuva kasvatus on jonkun metsänomistajan toive kasvatusmenetelmänä, hänen on saatava kasvattaa silloin metsäänsä niin. Jos taas hän haluaa tehdä päätehakkuun, myös sen on onnistuttava. Nykyinen lainsäädäntö toimii siis tässä hyvin”, Keskustan Hanna Huttunen sanoi.

 

 

”Mutta kyllä kieltämättä vähän kylmää kuulla näitä vihreiden puheenvuoroja, jotka antaisivat aika kylmää kyytiä maakunnille ja ylipäätään suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle sitä kautta”, Kokoomuksen Heikki Autto totesi.

 

 

”Päätös aiheuttaisi suurta alueellista epäoikeudenmukaisuutta, ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia. Suomessa meillä ei ole sellaista tilannetta, että avohakkuiden kieltäminen tässä aloitteessa esitetyssä muodossa olisi tarpeen”, SDP:n Piritta Rantanen lausui.

 

 

”Täyskiellon sijaan pitäisi siirtyä suunnitteluun kasvun maksimoimiseksi. Kukaan ei halua metsäänsä tuhota, ei myöskään valtio halua tuhota kallista metsäomaisuuttaan”, perussuomalaisten Jani Mäkelä sanoi.

 

 

”En ymmärrä, että minkä tähden meidän pitäisi kieltää avohakkuut kokonaisuudessaan. Jos ajatellaan suomalaista metsätaloutta, niin sen vahvuus on nimenomaan siinä, että meillä nämä kasvavat nuoret metsät sitovat hiiltä. Jos me päästämme meidän metsämme lahoamaan pystyyn, niin nehän muuttuvat silloin päästölähteiksi”, Kristillisten Sari Essayah totesi.

 

 

Poikkeuksellisen hyvin pärjännyt maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä nosti esiin myös kiellon taloudelliset vaikutukset.

”Tuo avohakkuukielto tietäisi erittäin massiivisia taloudellisia vaikutuksia. Korjuun ja urakoinnin osalta osto maakunnissa vähenisi noin 40 miljoonalla eurolla. Tukin tarjonta vähenisi tuon miljoona euroa, joka on todella suuri määrä…”, Leppä kertoi.

 

******************

 

Seuraavaksi aloite siirtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn, jota puheenjohtaa kansanedustaja Anne Kalmari.

 

 

 

 

 

 

Tapasin kansanedustaja Anne Kalmarin 3.12.2019, kun olin erään seurueen mukana tutustumassa Eduskuntataloon ja silloin Kalmari totesi, että avohakkuukielto ei toteudu ainakaan sinä aikana, jolloin hän on Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana.

 

********************

Tuo kansalaisaloite on mahdoton toteuttaa myös sen vuoksi, että siitä ei ole mainintaa nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Jalosen ansiokas "Summan tarina" kertoo Talvisodan ratkaisutaistelusta

Torstai 14.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli keskiviikkona 13.11.2019 olla läsnä Tampereen Kirjastotalo Metsossa, kun…

 

 

 

 

…MSL-Tampere järjesti siellä ansiokkaan tilaisuuden Summan taisteluista Talvisodassa 1940.

 

 

 

 

 

FT Jussi Jalonen on hyvin perehtynyt Summan taisteluihin ja hänen esityksensä olikin tietoa täynnä.

 

 

 

 

 

Summan taisteluihin osallistuneen poikana ostin Jussi Jaloselta hänen kirjoittamansa kirjan ”Summan tarina” ja…

 

 

 

 

 

…sain kirjailijalta myös signeerauksen ostamaani kirjaan.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi HM Jouni Koskela – Summan taistelijan poika myös hän.

 

 

 

 

 

Jouni Koskela toi näytille isänsä aikoinaan saaman Summan ristin – samanlainen on minullakin isäni jälkeen piironginlaatikossa.

 

 

 

 

 

Jussi Jalonen käsitteli Summan taistelua mielenkiintoisesti ja kytki Summan tapahtumiin myös 23.12.1939 tapahtuneen ”Hölmön tölväyksen”, joka oli tyhmin suomalaisten toteuttama sotatoimi Talvisodassa – liian monilla sankarihautausmaillamme lepää liian paljon Hölmön tölväyksessä kaatuneita!

 

 

Jussi Jalonen on ansioitunut sotahistorioitsija, mutta hän ei ole käynyt Summan taistelupaikoilla.

 

Korjaamme tämän puutteen 11.12.2019 Kirjastotalo Metson Tammi-neuvotteluhuoneessa, kun yhdessä Jouni Koskelan kanssa kerromme kokemuksistamme ja näkemisistämme Summan taistelupaikoilla – tervetuloa silloin paikalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tulee aika toinenkin"

Sunnuntai 3.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Aloitin työurani K-ryhmän palveluksessa vuonna 1970, mutta jo samana vuonna joulukuun alussa siirryin Raision Yhtymän palvelukseen, jossa sitten olinkin päivälleen 40 vuotta.
 
Palkkanauhassani luki milloin Oy Vehnä Ab, Raision Tehtaat, Raision Yhtymä tai Rehuraisio Oy, mutta todellisuudessa hoidin koko ajan samoja myynti- tai hankintahommia.
 
Vuonna 1982 sain olla Rouvani kanssa isäntänä Turun Kaupunginteatterissa korruptiotilaisuudessa, kun siellä esitettiin näyttelijä ja rosvopäällikkö Aarne Orjatsalon elämästä kertova teatterikappale.
 
Teatterikappaleen nimi oli ”Tulee aika toinenkin” ja se käsitteli Aarne Orjatsalon värikästä elämää.
 
Näytelmän on kirjoittanut Anja Vammelvuo, joka oli naimisissa Jarno Pennasen kanssa – heidän poikansa Jotaarkka Pennanen ohjasi tuon teatteriesityksen.
 
Anja Vammelvuo on sisällyttänyt hengentuotteeseensa kohtauksen, jossa Aarne Orjatsalo kyyristelee Viljakkalan hautausmaalla punaisten joukoissa, kun Kurun suunnasta Viljakkalaa vapauttamaan hyökänneet Valkoiset tulittavat punaisten asemia.
 
Viljakkalan hautausmaalla on yhä edelleen kolme valurautaristiä, joissa on luotien aiheuttamia vaurioita.
 
Perimätieto kertoo, että luotien aiheuttamat vauriot ovat Valkoisten kuularuiskujen aiheuttamia, mutta toisaalta kerrotaan, että vauriot valurautaristeihin ovat syntyneet, kun punaiset ovat kohdistaneet niihin aseitaan.
 
On niin tai näin, mutta tässä kuvia valurautaristien saamista luodeista:
 
 

 
   
   
 
Anja Vammelvuolla ja puolisollaan Jarno Pennasella oli loma-asunto Viljakkalan Haverissa, jossa myöskin heidän poikansa Jotaarkka Pennanen vietti kesiään, joten kolmikon kytkös Viljakkalaan on ollut todellinen.
 
 
Aarne Orjatsalo oli naimisissa yhteensä neljä kertaa, mutta sen lisäksi hänellä oli vuonna 1906 suhde myös näyttelijä Ain`Elisabet Pennasen kanssa ja siitä suhteesta syntyi aikoinaan kirjailija Jarno Pennanen; Jotaarkka Pennanen on puolestaan Jarno Pennasen poika.

 

 

Mielenkiintoista viljakkalalaistakin historiaa!

 

 

Liitän tämän pitkän juttuni loppuun Kirsikka Siikalan Helsingin Sanomissa aikoinaan julkaistun teatteriarvostelun ”Tulee päivä toinenkin” –teatteriesityksestä:

 

 

”Koko tämän umpimielisen, vieraantuneen ja säkenöimättömän pitkän teatterisyksyn aikana on saanut etsiä näyttämöiltämme elämänmcrkkiä, että teatteri syttyisi, tarttuisi ja ravistaisi.

Näin kävi Turun Kaupunginteatterissa, kun näytelmä näyttelijä Aarne Orjatsalon kaikkiin suuntiin kytevästä, palavasta elämästä repäisee katsomoa ja esittäjiä erottavan rampin rikki ja rakentaa kiihkeää aatedraamaa. Se on näytelmä, joka impressioissaan sukeltaa läpi suurten maailmanpalojen ja yhden ajassaan väkevästi kiinni olleen suuren taiteilijan luomisen- ja elämisentuskan. Ja samalla se ankkuroituu vahvasti tähän päivään: historiaa keriessään se joka riviltään kuvaa yhä uudelleen ja uudelleen luomisen ehdottomuuden ja kompromissien, antautumisen välistä nuorallatanssia.

Muoto on vaikea, eikä se aina kestäkään. Varsinkin näytelmän alku ja pitkälti koko alkuosa sahaa välillä omaa oksaansa: se ei saa otetta tarinaansa vaan kahlaa laa­jaa materiaaliaan sieltä ja täältä noppien ja nyppien. Koko esitys alkaa epäintensiivisesti ja hahmottomasti sen sijaan että ensimmäi­seksi heitettäisiin tulipallo katso­moon, joku niistä huikeista koh­tauksista, joita sittemmin seuraa yhä tihenevässä tempossa.

Mutta kun esitys syttyy, se suo­rastaan roihahtaa. Se puhuu suo­raan ja välikkeettä katsomolle, jo­ka luissaan ja nahoissaan tuntee is­tuvansa haastettuna ja altavastaa­jana yhtä aikaa erään teatterihisto­rian ja historian vaiheen kulisseissa ja katsomossa.

 

Jos teksti on monimuotoinen kollaasi, on sitä myös itse esitys monine erilaisine teatterityyleineen ja mitään kaihtelemattomine kei­noineen. Jotaarkka Pennasen koko ohjaajantyön skaalassa Tulee aika toinenkin on villein, hurjin ja roh­kein yhteenveto kaikesta aikaisem­masta ja samalla askel uuteen lo­puttomaan teatteriseikkailuun.

Orjatsalon nahkoihin on nyt heittäytynyt Hannu Lauri koko persoonallaan. Tulkinnasta näkee, että roolityö on enemmän kuin roolityö: näyttelijä Hannu Lauri on pannut peliin itsensä ollakseen itse se palava soihtu, jona Orjatsaloa kuvataan. Tällainen teatterityö — meillä yhä harvinaisempi — saa katsojan jälleen kerran uskomaan teatterin mahdollisuuksiin. Hannu Laurin ja Jotaarkka Pennasen yhteistyö on tuottanut tinkimätöntä näyttelijäntaidetta, joka tekee oikeutta objektilleen, historian suurelle näyttelijälle.

Hannu Laurin rinnalla roolihenkilö nimeltä Pikkumies eli Juha Muje käy jatkuvaa dialogia Orjat­salon haastajana, kiirastulena ja kriittisenä kyselijänä tai alter ego­na, joka kulkee matkassa sen joka mutkassa esiin pulpahtaen, ajan yleistä ajattelua argumentoiden tai isäntäänsä hiillostaen. Näiden kah­den näyttelijän kontakti toisiinsa on kuin minän ja kolmannen per­soonan jakamaton ykseys. Heissä kuvataan näyttelijä, jonka peer- gyntiläinen kamppailu omana itse­nä olemisessa ja sen toteuttamises­sa on jatkuva, kipeä prosessi.

Ja heidän rinnallaan tietenkin koko laaja Turun kaupunginteatte­rin näyttelijäkaarti, joka jälleen kerran osoittaa teatteristaan löyty­vän ensemblehengen: yhteisen te­kemisen voiman ja riemun.

Hetkeäkään epäröimättä voi sa­noa, että Tulee aika toinenkin to­della viitoittaa tietä teatterin uudelleensyttymiselle, syksyn pitkän hiljaiselon päättymiselle.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Kymmenes Puistofiesta täytti taas kerran näytteilleasettajien ja yleisön toiveet!

Maanantai 19.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 perustettu Hämeenpuiston ystävät järjesti eilen jo kymmenennen kerran Tampereen Hämeenpuistossa koko perheen ilmaistapahtuman eli Puistofiestan.

 

 

Tapahtuma herätti jälleen kerran Hämeenpuiston vilkkaaseen elämään lähes koko Hämeenpuiston pituudelta.

 

 

Olin mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen ständillä aamukahdeksasta iltapäiväneljään saakka – tapahtuma oli toki avoinna vasta aamupäiväyhdeltätoista alkaen, mutta aloitimme osastomme rakennustyöt jo kahdeksalta.

 

 

 

 

 

Osastomme - jonka telttakatoksen sain lainaksi esikoiseltamme - oli valmis jo aamuyhdeksältä ja silloin…

 

 

 

 

 

…yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilviksen kanssa saimme tyytyväisinä alkaa odottamaan vieraitamme.

 

 

 

 

 

Rahastonhoitajamme Irma Niemi (vasemmalla) sekä varapuheenjohtajamme Liisa Flinck-Vasama saapuivat osastollemme myös heti aamutuimaan.

 

 

 

 

Naapurinamme oli Suomen Karva-Kaverit –osasto, jolla koko päivän ajan oli mitä ystävällisimpiä koiria.

 

 

Suomen Karva-Kaverit tekevät vierailuja erilaisiin palvelutaloihin, vanhainkoteihin, päiväkoteihin, kouluihin ja minne milloinkin – otimme heidän yhteystietonsa ja ehkä joskus pyydämme Karva-Kavereita vierailemaan tapaamisissamme!

 

 

 

 

Karva-Kavereita oli useiden eri rotujen edustajia, mutta…

 

 

 

 

 

…mielestäni sympaattisin ja viisaimman näköinen oli tämä sekarotuinen piski, joka tyynesti seuraili maailmanmenoa!

 

 

 

 

 

Melkein meitä vastapäätä oli Tampereen Salonkiorkesterin osasto ja oli hieno kuulla heidän musiikkiesityksiään!

 

 

 

 

 

Puistofiestan vauhdikkain osasto oli melkein vieressämme sijainnut ”Cream Team Cheerleaders”, jonka osanottajat esittivät koko päivän ajan mitä huikeimpia esityksiä - ja ei mitään turvapatjoja!

 

 

*********************

 

 

Päälavan tapahtumia juonsi Simo Frangen ja eniten väkeä Päälavan ääreen keräsi…

 

 

 

 

 

…Mikko Alatalo, joka yhdessä…

 

 

 

 

…tutun säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa veti hienon runsaan puolituntisen taattua Alatalo-laatua!

 

 

Tunnen Mikon hänen poliitikkoajoiltaan hyvin, sillä olen ollut hänen tukimiehensä pitkään ja arvostankin, kun hän bongasi minut yleisön joukosta ja mainitsi nimeni.

 

 

Myös perheemme nuorin oli tyytyväinen, kun Mikko oli tökännyt häntä olkapäälle ja sanonut ”Terve Harri”!

 

Melkein hiljaiseksi veti, kun Simo Frangen esittelyssään kertasi Mikon musiikilliset saavutukset!

 

 

*******************

 

 

 

 

Me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vastuuhenkilöt olemme oikein tyytyväisiä omalta osaltamme Puistofiestan antiin ja olemme varmoja, että esiintymisemme siellä tuo meille useita uusia jäseniä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se on sonnanajopäivä tänään!

Keskiviikko 1.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Vappu ja ennenaikaan Vappu oli pyhitetty sonnanajolle.

 

 

Navetan sontaruuma tyhjennettiin kynnöspelloille Vappuna, jotta runsaan viikon kuluttua voitiin aloittaa kylvömaiden äestäminen.

 

 

Olen lukemattomat Vaput tehnyt kunnon töitä sontaruumassa ja lastannut sontarekeen talven aikana ruumaan kertynyttä sontaa.

 

 

Vappuna suoritettaviin töihin kuului myös vasikankarsinoiden tyhjentäminen sonnasta.

 

 

Vappuna tiesi, että kevät on koittanut ja maamiehen olo oli odottavainen pian alkavalle kasvukaudelle.

 

 

Sonnanajon jälkeen oli hienoa päästä saunaan ja siellä pestiin puhtaaksi sonnanajossa omat hajunsa ottanut koko kroppa!

 

 

 

*******************

 

 

Saunan jälkeen jouduttiin kuuntelemaan radiosta ja televisiosta poliittista propagandaa, jota levittivät Suomen Kommunistisen Puolueen saarislainen siipi Aarne Saarisen johdolla ja saman puolueen taistolaissiipi Taisto Sinisalon johdolla.  Siinä toveri sivalsi toveria ja molemmat pyrkivät osoittamaan Neuvostoliitolle, että kumpi linja ajaa ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa.

 

 

Yleisradion piti antaa puheenvuoro myös jonkinmoisena keskitien kulkijana toimineen SKDL:n puheenjohtaja Kalevi Kivistölle.

 

 

Onneksi nuo ajat eivät enää koskaan palaa, eiväthän!

 

 

 

”Sonnanajossa” minulla kuluu tämäkin Vappu, mutta ”sonta” on nyt hieman mukavammassa muodossa eli ”Puutarhan Kevätlannoitteena”, jota kylvän tänään eri kasvien evääksi Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tykinlaukauksella tänään klo 7.00 Niinisalosta kohti Teivon ravirataa

Sunnuntai 3.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se merkitsee, että tänään hiihdetään perinteinen Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle.

 

 

Matkaa Niinisalosta Teivoon kertyy 90 kilometriä.

 

 

Pirkan Hiihdon on ideoinut Tahko Pihkala yhdessä ”Kollaa kestää” –kirjan kirjoittaneen Erkki Palolammen kanssa.

 

 

Päätös Pirkan Hiihdosta tehtiin Ikaalisten Omalla Tuvalla 20.9.1954 ja ensimmäinen hiihto toteutettiin maaliskuussa 1955.

 

 

Pirkan Hiihto lähtee Kankaanpäästä ja se etenee Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Viljakkalan, Ylöjärven kautta Teivoon ja ensimmäisinä vuosina Tampereelle saakka.

 

 

Olen hiihtänyt Pirkan Hiihdon vuosien varrella seitsemän kertaa siten, että ensimmäisen kerran 1960-luvulla ja viimeisen kerran 2000-luvulla eli hiihtokertoja on ollut harvakseltaan.

 

 

Ensimmäisen hiihtokertani maali sijaitsi Tampereella Mustalahdessa, mutta muut kerrat olen päätynyt maaliin Teivossa ja sitä ennen Lamminpään urheilukentällä.

 

 

Ensimmäisellä kerralla olin tottumaton pitkille matkoille ja sippasin jo puolimatkan tienoilla eli Kyröskoskella. Jatkoin kuitenkin maaliin saakka, mutta ukkoja lappoi ohitseni.

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskelle saakka rauhallisesti eli ensimmäiset 52 kilometriä ja aloin vasta sen jälkeen hiihtämään.  Muistelen, että kukaan ei loppumatkalla ohittanut minua, mutta minä puolestani ohitin toistasataa hiihtäjää – olin silloin hyvässä kunnossa!

 

 

 

 

 

Tässä liimaamatta jääneet suksitarrani vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Pirkan Hiihdossa – ainakin silloin, kun minä sen olen hiihtänyt – on mitalina ollut aina samanlainen mitali.  Katsoin jostain antikvariaatin nettisivuilta ja siellä tämän mitalin hinnaksi kerrottiin 3 euroa eli rahallisesti arvokkaasta mitalista ei ole kyse.

 

 

Viljakkalalaisena Pirkan Hiihdon hiihtäminen ainakin kerran elämässä on lähes kansalaisvelvollisuus ja olen tämän velvollisuuteni toteuttanut seitsemän kertaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-