Se on sonnanajopäivä tänään!

Keskiviikko 1.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Vappu ja ennenaikaan Vappu oli pyhitetty sonnanajolle.

 

 

Navetan sontaruuma tyhjennettiin kynnöspelloille Vappuna, jotta runsaan viikon kuluttua voitiin aloittaa kylvömaiden äestäminen.

 

 

Olen lukemattomat Vaput tehnyt kunnon töitä sontaruumassa ja lastannut sontarekeen talven aikana ruumaan kertynyttä sontaa.

 

 

Vappuna suoritettaviin töihin kuului myös vasikankarsinoiden tyhjentäminen sonnasta.

 

 

Vappuna tiesi, että kevät on koittanut ja maamiehen olo oli odottavainen pian alkavalle kasvukaudelle.

 

 

Sonnanajon jälkeen oli hienoa päästä saunaan ja siellä pestiin puhtaaksi sonnanajossa omat hajunsa ottanut koko kroppa!

 

 

 

*******************

 

 

Saunan jälkeen jouduttiin kuuntelemaan radiosta ja televisiosta poliittista propagandaa, jota levittivät Suomen Kommunistisen Puolueen saarislainen siipi Aarne Saarisen johdolla ja saman puolueen taistolaissiipi Taisto Sinisalon johdolla.  Siinä toveri sivalsi toveria ja molemmat pyrkivät osoittamaan Neuvostoliitolle, että kumpi linja ajaa ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa.

 

 

Yleisradion piti antaa puheenvuoro myös jonkinmoisena keskitien kulkijana toimineen SKDL:n puheenjohtaja Kalevi Kivistölle.

 

 

Onneksi nuo ajat eivät enää koskaan palaa, eiväthän!

 

 

 

”Sonnanajossa” minulla kuluu tämäkin Vappu, mutta ”sonta” on nyt hieman mukavammassa muodossa eli ”Puutarhan Kevätlannoitteena”, jota kylvän tänään eri kasvien evääksi Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tykinlaukauksella tänään klo 7.00 Niinisalosta kohti Teivon ravirataa

Sunnuntai 3.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se merkitsee, että tänään hiihdetään perinteinen Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle.

 

 

Matkaa Niinisalosta Teivoon kertyy 90 kilometriä.

 

 

Pirkan Hiihdon on ideoinut Tahko Pihkala yhdessä ”Kollaa kestää” –kirjan kirjoittaneen Erkki Palolammen kanssa.

 

 

Päätös Pirkan Hiihdosta tehtiin Ikaalisten Omalla Tuvalla 20.9.1954 ja ensimmäinen hiihto toteutettiin maaliskuussa 1955.

 

 

Pirkan Hiihto lähtee Kankaanpäästä ja se etenee Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Viljakkalan, Ylöjärven kautta Teivoon ja ensimmäisinä vuosina Tampereelle saakka.

 

 

Olen hiihtänyt Pirkan Hiihdon vuosien varrella seitsemän kertaa siten, että ensimmäisen kerran 1960-luvulla ja viimeisen kerran 2000-luvulla eli hiihtokertoja on ollut harvakseltaan.

 

 

Ensimmäisen hiihtokertani maali sijaitsi Tampereella Mustalahdessa, mutta muut kerrat olen päätynyt maaliin Teivossa ja sitä ennen Lamminpään urheilukentällä.

 

 

Ensimmäisellä kerralla olin tottumaton pitkille matkoille ja sippasin jo puolimatkan tienoilla eli Kyröskoskella. Jatkoin kuitenkin maaliin saakka, mutta ukkoja lappoi ohitseni.

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskelle saakka rauhallisesti eli ensimmäiset 52 kilometriä ja aloin vasta sen jälkeen hiihtämään.  Muistelen, että kukaan ei loppumatkalla ohittanut minua, mutta minä puolestani ohitin toistasataa hiihtäjää – olin silloin hyvässä kunnossa!

 

 

 

 

 

Tässä liimaamatta jääneet suksitarrani vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Pirkan Hiihdossa – ainakin silloin, kun minä sen olen hiihtänyt – on mitalina ollut aina samanlainen mitali.  Katsoin jostain antikvariaatin nettisivuilta ja siellä tämän mitalin hinnaksi kerrottiin 3 euroa eli rahallisesti arvokkaasta mitalista ei ole kyse.

 

 

Viljakkalalaisena Pirkan Hiihdon hiihtäminen ainakin kerran elämässä on lähes kansalaisvelvollisuus ja olen tämän velvollisuuteni toteuttanut seitsemän kertaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jokaisen kannattaa huolehtia, että ei ole itse eikä edustamansa yhdistyksen kautta järjestämässä ilotulituksia!

Lauantai 29.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme lauantaita 29.12.2018 ja kahden yön jälkeen on Uudenvuoden Aatto.

 

 

Ilotulitusrakettien myynti on käynyt kiivaana jo muutamana päivänä ja raketit ovat lainvastaisesti paukkuneet.

 

 

Ensimmäisiä rakettien aiheuttamia vahinkoja saamme odottaa milloin vain.

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen ilotulitusongelmista, joka tosin ei ehtinyt muodostua ongelmaksi.

 

 

Olen ollut Palokallion Omakotiyhdistyksen luottamushenkilönä jo lähes kolmekymmentä vuotta ja tapanamme on, että järjestämme ”Palokallion Pamauksen” aina vuodenvaihteessa.

 

 

Tarjoamme pamauksessa jäsenillemme kuumaa Pamausjuomaa nuotiotulen lämmössä.

 

 

Eräänä vuonna hankimme metalliputkista hitsattuja rakettien lähtöalustoja ja suunnitelimme asukaskirjeeseen mainintaa, että tervetuloa ampumaan omat uudenvuoden raketit turvallisesti omakotiyhdistyksen hankkimista telineistä.

 

 

Onneksi olin yhteydessä omaan vakuutusyhtiööni ja kerroin suunnitelmistamme.

 

 

Vakuutusyhtiö tyrmäsi suunnitelmamme ja sieltä todettiin, että omakotiyhdistyksemme kantaa täyden vastuun, jos rakettien ampumisesta syntyy joko esine- tai henkilövahinkoja.

 

 

On selvää, että suunniteltua lausetta ei tullut asukaskirjeeseen!

 

 

********************

 

 

En ole koskaan allekirjoittanut yhtäkään kansalaisaloitetta, mutta nyt harkitsen vakavasti, että josko allekirjoittaisin tämän kansalaisaloitteen:

 

”Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi”

 

 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) ja tähän liittyviä asetuksia siten, että EU:n pyrotekniikkadirektiivissä (2013/29/EU) tarkoitettujen luokan F2 ja F3 ilotulitteiden kuluttajakäyttö kiellettäisiin.

 

 

Aloitteen tarkoituksena on vähentää tuntuvasti ilotulituksista aiheutuvia haittoja, erityisesti ilotulitteista johtuvia silmä- ja muita vammoja ja tulipaloja, sekä edistää uudenvuoden- ja venetsialaisjuhlijoiden turvallisuutta, lievittää eläinten ilotulitteisiin liittyvää stressiä sekä hillitä ilotulittamiseen liittyvää ympäristön kuormittumista.

 

 

Hyvä ja kannatettava aloite!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina se hirvittää vaikka se siellä onkin luvallista!

Tiistai 7.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomessa liikennevaloissa punaisia valoja vasten ajaminen on yksiselitteisesti kielletty.

 

 

Kaikkialla näin ei ole ja siihen sain taas kerran tutustua taannoisella Kyröläismatkallamme mm. Liettuassa.

 

 

Liettuassa, kuten niin monissa muissakin maissa, liikennevaloissa oikealle kääntyvä saa ajaa punaisia päin, mutta luonnollisesti suurta varovaisuutta noudattaen.

 

 

Punaisia päin ajamisen salliminen oikealle käännyttäessä ilmaistaan ainakin Liettuassa punaisen liikennevalon rinnalle asennetulla pienellä lisäkilvellä.

 

 

 

Seuraavat pari kuvaa otin Vilnassa, kun olimme pienellä porukalla tutustumassa kaupunkiin:

 

 

 

 

 

Punaiset palavat, auto lähestyy suojatietä ja nainen ylittää katua, sillä hänelle palavat vihreät.

 

 

 

 

 

Tilanne jatkuu; nainen on edennyt suojatiellä ja auto ajaa päin punaisia, sillä se on kääntymässä oikealle ja punaisen liikennevalon vieressä on pieni vihreä nuoli, joka ilmaisee, että ajaminen punaisia päin on sallittua.

 

 *******************

 

Liikennevaloista oikealle kääntymistä punaisia päin ovat poliitikot aika ajoin lämmitelleet ja on olemassa jopa ehdotuksia kokeilukunniksi!

 

 

Asiasta on tehty jopa kansalaisaloite, mutta se ei saanut suurtakaan kannatusta ja aloite raukesikin tänä vuonna kesäkuun alussa.

 

 

En kannata mahdollisuutta, että liikennevaloissa saisi kääntyä punaisia päin missään tilanteissa piste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Haverin räjäytykset laittoivat sodankäyneen miehen maastoutumaan!

Sunnuntai 10.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Pieni perhekuntakohtainen muistelus Haverin kultakaivoksen toiminnasta:

Vuonna 1915 syntynyt isäni palveli etulinjassa Talvisodan ja Jatkosodan sekä oli sen lisäksi vielä mukana Hersalon joukoissa Lapinsodassa.

Isäni toimi pikakivääriampujana ja hän haavoittui kahdesti siten, että taisi olla 20 %:n sotainvalidi.

Vanhempani avioituivat sodan jälkeen ja alkoivat voimallisesti paneutua kehittämään äitini kotitaloa Välimäkeä.

Sotien jälkeen Haverin kultakaivos Viljakkalassa oli voimissaan ja kaivoksen toiminta vilkasta.

Haverissa suoritettiin joka päivä kallioräjäytyksiä klo 12.00 ja muistan , kun ne kuuluivat hyvin meille saakka. Meiltä on linnuntietä matkaa Haveriin ehkä vajaa 5 kilometriä, mutta kun matkalla on järvenselkää, niin räjäytysäänet kuuluivat meille.

Isäni kertoi miten sodassa vihollisen tykistön ammuntaan suhtauduttiin siten, että vaistomaisesti katsottiin mihin pystyy heittäytymään kranaateilta suojaan.

Saman reaktion Haverin räjäytykset kuulemma aiheuttivat hieman yli 30-vuotiaalla sotajermulla, sillä alussa Haverista kuuluneet räjäytykset merkitsivät, että piti katsoa sopivaa pellonojaa johon heittäytyä kranaateilta suojaan!

Tässäpä tämä muistelus!

-Esko Erkkilä-

Seitsemän kertaa Pirkka!

Maanantai 5.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varmistin mitalivitriineistäni ja totesin, että olen hiihtänyt Pirkan hiihdon seitsemän kertaa.

 

 

Pirkan hiihto hiihdetään maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sen lähtölaukaus laukaistaan Kankaanpään Niinisalossa.

 

 

Pirkan hiihdon maali oli 1960-luvulla Tampereella Mustanlahden satamassa, mutta nyt se on ollut jo vuosikymmenet Teivon raviradalla Ylöjärvellä.

 

 

Niinisalosta kertyy matkaa Teivoon 90 kilometriä ja kulutin siihen aina ”työpäivän” verran aikaa - joskus matka taittui hieman yli kuudessa tunnissa, mutta joskus aikaa kului kymmenenkin tuntia.

 

 

Hiihdin ensimmäisen Pirkan hiihtoni vuonna 1967 ja silloin maali sijaitsi Mustalahdessa. Mustalahdesta oli lyhyt kävelymatka Pyynikin Uimahallille, jossa hiihtäjillä oli saunomismahdollisuus.

 

 

Niinisalosta on Kyröskoskelle matkaa 52 kilometriä ja ensimmäisellä kerralla sippasin Kyröskoskella, mutta kuitenkin sinnittelin maaliin saakka – puusuksilla tietty!

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskella saakka ja vasta sen jälkeen aloin todella hiihtämään – oli mukava hiihtää, kun jatkuvasti tuli muiden hiihtäjien selkiä vastaan!

 

 

********************

 

 

Eilen hiihdettiin 63. Pirkan hiihto ja seurasin sitä maastossa sekä maalissa.

 

 

 

 

 

Maastossa seurasin sitä Viljakkalan Lintuharjulla.

 

 

Hiihtäjät olivat tässä vaiheessa taittaneet matkaa kuutisenkymmentä kilometriä ja kuluttaneet aikaa hieman yli neljä tuntia.

 

 

Kyseessä olivat perinteisen taitajat, jotka olivat startanneet Niinisalosta klo 7.00.  Luistelijat olivat tuolloin olleet matkalla vasta kymmenkunta minuuttia, sillä heidän lähtöaikansa oli klo 11.00.

 

 

Sukset suihkivat ja matka taittui!

 

 

 

 

 

Poikkesin myös maalialueella Teivossa ja sain ihailla mittavaa pyttyrivistöä – komeita ovat nykyajan ”palkintolusikat”!

 

 

 

 

 

Yksi asia Pirkan hiihdossa on kuitenkin pysyvää ja se on osanottajamitali; se ei ole vuosikymmenten saatossa muuttunut.

 

 

Harmillista, että muistomitaliin ei ole kaiverrettuna edes vuosilukua ja sen vuoksi minäkään en pysty tarkasti sanomaan, että milloin olen hiihtänyt ne seitsemän Pirkan hiihtoa, jotka olen hiihtänyt.

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että olen hiihtänyt Pirkan hiihdon viidellä eri vuosikymmenellä alkaen 1960-luvulta ja päättyen 2000-luvulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Noin ei kannata sanoa!

Perjantai 29.12.2017 - -Esko Erkkilä-

 

Huomasin facebookissa tämmöisen ilmoituksen ja oletan, että Kankaanpään kaupunki, Kankaanpään kaupunginmuseo ja Niinisalon kyläyhdistys eivät ymmärrä vastuutaan.

 

 

Olen Palokallion Omakotiyhdistyksen vastuuhenkilö ja olin vastuuhenkilö myös silloin, kun suunnittelimme vastaavan asukaskirjeen toimittamista Uudenvuoden tapahtumastamme Palokallion Pamauksesta omakotialueemme asukkaille.

 

 

Onneksi olin yhteydessä vakuutusyhtiöön ja sieltä todettiin yksiselitteisesti, että olette täydessä vastuussa, jos joku tohelo ampuu uudenvuodenraketin jonkun toisen silmään. Perusteluna oli se asukaskirjeessä todettu, että Palokallion Pamauksessa voi turvallisesti ampua omia raketteja.

 

 

Ovatko Kankaanpää kaupungilla, Kankaanpään kaupungin museotoimella ja Niinisalon kyläyhdistyksellä sellaiset vakuutukset, että ne korvaavat kaikki tuossa tilaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat vahingot?

 

 

En halua olla ilonpilaajana, mutta kokemuksesta kerron ja varoitan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ravello on eräs tunnetuimmista Amalfin rannikon kaupungeista

Keskiviikko 13.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Matkamme Nastro Azurolla eli Sinisellä nauhatiellä jatkui Amlafin jälkeen Ravellon kaupunkiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Amalfista Ravelloon johtava tie on mutkainen vuoristotie ja siellä ”näkee omat perävalonsa”, kuten mutkaisia teitä kuvaillaan.

 

 

Nastro Azurro on muuten kokonaisuudessaan niin mutkainen, että sinne ei lainkaan päästetä pitkiä turistibusseja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ravellon keskustaan ei saa ajaa edes turistibusseilla ja sen vuoksi lähdimmekin turistibusseille varatulta pysähtymispaikalta kävellen keskustaan.

 

 

 

 

 

Tällä hotellilla on uima-allas hienolla paikalla!

 

 

 

 

 

Ravellon henkinen ja sosiaalinen keskus on Duomo eli katedraali, joka sijaitsee kaupungin pääaukion Piazza Vescovadon laidalla.

 

 

 

 

**************************

 

 

 

Ravello on jo kauan sitten ollut taiteilijoiden, muusikoiden ja kirjailijoiden suosiossa, sillä kaupungissa ovat viihtyneet mm. Richard Wagner, Edvard Grieg, Virginia Woolf, Greta Garbo, Tennessee Williams, Graham Greene, Leonard Bernstein ja Jacqueline Kennedy.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

 

 

Ravellon keskustaan johtavan jalankulkutunnelin seinillä näimme kuvia kuluneen kesän Ravello Festival-tapahtumista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli hienoa nähdä jättikokoisia kuvia, kun Esa-Pekka Salonen toimi kapellimestarina 5.8.2017 järjestetyssä konsertissa, jossa hän johti Lontoossa toimivaa Philharmonia orkesteria (Philharmonia Orchestra), jonka ylikapellimestarina hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

 

 

Hyvä Suomi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Tärkeä kansalaisaloite

Perjantai 31.3.2017 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuun 22. päivänä 2017 on aloitettu allekirjoittajien kerääminen kansalaisaloitteeseen, joka vaatii Suomeen säädettäväksi laki, että maahan voidaan tuoda vain direktiivin mukaisesti tuotettua sianlihaa.

 

Tässä kansalaisaloitteen keskeiset perustiedot:

 

***************************

Kansalaisaloitteen otsikko

 

Suomeen tulee säätää laki, että maahan voidaan tuoda vain direktiivin mukaisesti tuotettua sianlihaa

 

Aloitteen päiväys

22.3.2017

 

Aloitteen muoto

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

 

Oikeusministeriön asianumero

OM 32/52/2017

 

Aloitteen sisältö

Suomessa tulee sallia ainoastaan direktiivin mukaisen sianlihan myynti.

Sian saparon typistäminen on direktiivissä kielletty, mutta sitä tehdään useimmissa EU-maissa rutiininomaisesti.
Näin tuotettua lihaa ei tule markkinoida maahan, jossa noudatetaan direktiiviä, vaan se on myytävä sisämarkkinoilla.

Suomeen tulee säätää laki, että maahan voidaan tuoda sianlihaa vain jos se on direktiivin mukaisesti tuotettua.

Perustelut

Suomessa tulee sallia ainoastaan direktiivin mukaisen sianlihan myynti.

Suomi on niitä harvoja maita Euroopassa, joissa sikojen kasvattamisessa elintarvikkeiksi noudatetaan direktiivin määräyksiä.

Sian saparon typistäminen on direktiivissä kielletty rutiininomaisesti, mutta sitä tehdään useimmissa EU-maissa kansallisen poikkeuksen turvin, väliaikaisesti, ei rutiinitoimenpiteenä.
Näin tuotettua lihaa ei tule markkinoida maahan, jossa noudatetaan direktiiviä.

Suomessa sianlihan tuotanto on kulutuksen kanssa tasapainossa. Ei direktiivin mukainen tuontiliha aiheuttaa markkinahäiriöitä. Ala-Saksissa maksetaan palkkiota jos 70 prosentilla sioista on häntä. Suomessa hännälliset siat ovat vaatimus, josta ei makseta palkkiota.

Eri maiden sianlihantuotanto asetetaan eriarvoiseen asemaan sallimalla direktiivin noudattamatta jättäminen.

Suomen lain tulee suojella direktiivin henkeä ja eettistä kotieläintaloutta. Suomen lain tulee suojella eläinten hyvinvointia, mitä saparon typistäminen ei ole.

Suomen tulee turvata EU:n lainsäädännön direktiivin mukainen eläintuotanto.

 

Aloitteen taloudellinen tuki

Ei ole

 

Kannatusilmoitusten keräystavat

Kansalaisaloite.fi

 

Vastuuhenkilöt

 

Vireillepanijat

Hannu Lauri Koivisto Kurikka

 

Edustajat

Hannu Lauri Koivisto Kurikka
Nopankyläntie 63 61310 Panttila
hannu.koivisto@nullnetikka.fi
0500563185

 

Varaedustajat

Timo Olavi Heikkilä Rusko
t.heikkila@nulldnainternet.net
0500-822 963

 

 

****************************

 

Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen vaati ns. vahvan tunnistautumisen, mutta kun asia on noin tärkeä, niin hoidin tunnistautumisen pankkitunnuksillani ja allekirjoitin kansalaisaloitteen.

 

 

Suosittelen allekirjoittamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräät tamperelaiset kulttuurivaikuttajat ovat saaneet viimeisen leposijansa Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyydestä

Maanantai 22.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla 18.8.2016 oli onnistunut aktiviteetti, vaikka etukäteen vastuuhenkilömme kanssa opastuksen sopinut opas pettikin meidät ja oli unohtanut koko jutun.

 

 

Kiitokset Tampereen seurakuntien henkilöstölle, joka pelasti sen mitä pelastettavissa oli eli he toimittivat meille kartat, joista ilmeni eräiden merkkihenkilöiden haudat Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

 

 

Kalevankankaan hautausmaan pääportti sijaitsee osoitteessa Hautausmaankatu 5.

 

 

Eräiden tamperelaisten kulttuurihenkilöiden haudat sijaitsevat lähellä hautausmaan pääporttia ja tässä näistä haudoista muutama kuva:

 

 

 

 

 

Juice Leskinen 1950 – 2006.

 

 

Hautamonumentin on veistänyt taiteilija Timo Hannunen. Mustasta graniitista tehty monumentti on kaksi metriä korkea ja painaa noin neljä tonnia.

 

 

 

 

 

Väinö Linna syntyi 20.12.1920 ja menehtyi keuhkosyöpään 21.4.1999.

 

 

 

 

 

Veikko Sinisalo 30.9.1926 – 16.12.2003.

 

 

 

 

 

Runoilija Yrjö Jylhän hauta vaati hieman pidemmän etsimisen, mutta löysin sen kuitenkin.

 

 

Jylhä syntyi 21.7.1903 Tampereella ja kuoli oman käden kautta 30.12.1956 Turussa.

 

 

Yrjö Jylhän runo ”Kaivo” on lempirunoni ja olen kerran päässyt käymään Taipaleenjoen taisteluiden takamaastossa sijaitsevalla kaivolla.

 

 

 

************

 

 

Useiden merkkihenkilöiden hautoja jäi minulta 18.8.2016 löytämättä ja se onkin lähiaikojen haasteenani, jotta pääsisin käymään niillä.

Täytyy luonnollisesti muistaa, että jokainen mm. Kalevankankaalle haudattu on tasavertainen sinne ja muille hautausmaille haudattujen kanssa, sillä kenenkään käärinliinoissa ei ole taskuja, joihin voisi taltioida maallisen vaelluksen aikana kerättyjä omaisuuksia tai täällä ansaittuja esim. taiteellisia ansioita!

 

-Esko Erkkilä-

Mannerheim-risti oli sotilasarvosta riippumatta korkein kunnianosoitus taistelijalle

Lauantai 20.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin Jatkosodan aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta.

 

 

Ensimmäinen Mannerheim-ristin saanut sotilas oli Ruben Lagus ja tapansa mukaan Paavo Talvela pahoitti tästä mielensä, sillä omasta mielestään hän olisi ollut oikeutettu saamaan ensimmäisen Mannerheim-ristin ritarikunnan ansiomerkin.

 

 

Puolustusvoimien komentajina toimi sotien jälkeen kolme Mannerheim-ristin ritaria: kenraalit Erik Heinrichs, Kaarlo Heiskanen ja Yrjö Keinonen.

 

 

 

 

Eläkeliiton omatoimisella  Kalevankankaan hautausmaan hautausmaankävelyllä – oppaamme, kun oli unohtanut päivämäärän, jolloin hänen piti toimia oppaanamme -  18.8.2016 kävin kahden Mannerheim-ristin ritarin haudalla.

 

 

 

 

 

 

Kenraalimajuri Aaro Pajari oli yksi niistä harvoista, joka sai Mannerheim-ristin kahdesti; ensimmäisen kerran 14.9.1941 ja toisen kerran 16.10.1944.

 

 

Pajarin lisäksi vain kolme muuta ansioitunutta sotilasta sai kahdesti Mannerheim-ristin: eversti Martti Aho, lentomestari Eino Juutilainen ja kapteeni Hans Wind.

 

 

 

 

 

Kenraali Pajari katselee hautapaadessaan tiukkailmeisenä…

 

 

 

 

 

… Kalevankankaan sankarihaudoissa lepääviä tamperelaisia sotureita, jotka sotiemme aikana antoivat Isänmaan puolesta kalleimpansa – henkensä.

 

 

 

 

 

Lentäjäkapteeni Tauno Iisalo oli Mannerheim-ristin saajista numero 168 ja myös hänen hautansa on Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

 

On hienoa, että Tauno Iisalon hautakivessä on muistolaatta, jossa kerrotaan hänen olevan Mannerheim-ristin ritari numero 168.

 

**************

 

 

Kenraali Pajarin hauta on helppo löytää Kalevankankaan hautausmaalta, sillä se sijaitsee lännestä katsellen sankarihautojen oikealla puolella.

 

 

Tauno Iisalon hauta sijaitsee Pajarin haudasta kohti länttä kulkevan käytävän eteläisellä puolella.

 

 

Kannustan poikkeamaan molempien Mannerheim-ristin saaneiden ritarien haudoilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aika ei ollut vielä kypsä

Tiistai 12.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monessakin vaiheessa läheltä, kun Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys teki Seinäjoella kesäkuussa 2016 kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti Suomen liittämistä EU-maiden viinintuottajamaiden luetteloon.

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*****************

 

 

Aloite Suomen liittämisestä EU:n viinintuottajamaiden luetteloon

 

Council Regulation (EC) No 479/2008

 

Maa- ja metsätalousministeriö päätti esittää vuonna 2008, että myös Suomi liitettäisiin viininviljelyvyöhykkeitä koskevassa liitteessä niiden maiden luetteloon, jotka kuuluvat viininviljelyvyöhykkeeseen A.

 

Esityksestä luovuttiin ilmeisesti väärän informaation ja vääränlaisen julkisuuden vuoksi.

 

Suomessa viiniköynnöksen kasvatus on tästä huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin ja markkinoille on tullut 3 – 4 viinirypäleistä tuotettua rypäleviiniä. Viiniköynnösten kasvattajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, johon kuuluu 90 – 100 jäsentä. Suurin yksittäinen viinitarha on kooltaan 1,5 hehtaaria ja viinitarhojen arvioitu yhteinen pinta-ala on noin 20 hehtaaria.

 

Kotimaisen rypäleviinin kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Suurin ongelma on kuitenkin, että Suomen jäätyä luettelon ulkopuolella aidosta suomalaisesta rypäleviinistä

ei saa käyttää nimitystä viini, vaan viinin tilalle etikettiin merkitään ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Tämä herättää ihmetystä kaikissa EU:n viinintuottajissa ja kasvattajissa.

 

Kyse ei ole marja- ja hedelmäviineistä, joista käytetään nimitystä tilaviini.

 

Pohjoismaiset viininkasvattajat eivät ole saaneet eivätkä ole halunneet maataloustukia.

 

Vuoden 2008 jälkeen kaikki EU:n jäsenmaat paitsi Suomi ja viimeksi myös Liettua eivät ole hakeutuneet kyseiseen viininviljelyvyöhykkeitä koskevaan liitteeseen. Ruotsin ja Tanskan viljelypinta-ala on kasvanut 10 vuodessa noin 3000 hehtaariin ja viljelyä on Gävlen korkeudelle saakka. Tämän toiminnan on havaittu maaseutua elävöittäväksi ja matkailua edistäväksi.

 

Ennustettu ilmastonmuutos tulee vuoteen 2070 mennessä johtamaan uusien viljelykasvien käyttöönottoon. 1°C vuoden lämpötilan keskiarvon nousu siirtää Suomessa kasvuvyöhykkeitä 500 km pohjoisemmaksi ja pidentää kasvukautta 2 – 3 viikkoa. Vuoteen 2100 mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan nousevan Pohjois-Euroopassa 2°C.

 

Esitämme, että Keskusta ryhtyisi toimenpiteisiin Suomen liittämiseksi EU:n viinintuottajamaiden luetteloon nyt, kun alkoholilakia ollaan uudistamassa.

 

 

******************

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys on jäsenenä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin kannustamassa tämän puoluekokousaloitteen tekemistä.

 

 

Keskustan puoluehallitus ei valitettavasti tukenut Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen tekemää puoluekokousaloitetta, vaan totesi antamassaan vastausesityksessään näin:

 

 

”Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen. Suomessa maatalouden vahvuudet perustuvat muihin tuotantosuuntiin kuin viinin viljelyyn (Eskon huomautus: huomaa kirjoitusasu – näinkö se menee?). Mikäli viinien kasvinjalostus edistyy niin että pohjoisessa, lyhyen kasvukauden maassa pystytään tuottamaan kannattavasti ja järkevillä tavoin viiniä, silloin jäsenyyttä on syytä harkita. Viininviljely (huomaa kirjoitusasu!) on Euroopan Unionin viinintuottajamaissa maatalouspolitiikkaa.”

 

 

Puoluekokousaloite ja siihen puoluehallituksen esittämä vastausesitys tulivat Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan käsittelyyn – olin aloitevaliokunnan jäsen – minä sekä eräät muut aloitevaliokunnan jäsenet yritimme muuttaa puoluehallituksen päätösesitystä, mutta emme siinä onnistuneet.

 

 

 

 

 

Erityisen ponnekkaasti puoluekokousaloitteen hyväksymistä puolusti ja sen hyväksymisen puolesta peukutti aloitevaliokunnan jäsen Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi, mutta jäimme kuitenkin vähemmistöön.

 

 

Aloitevaliokunnan epävirallinen kanta oli, että ”kahden vuoden kuluttua Sotkamon puoluekokouksessa”!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittäminen

Maanantai 11.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki kesäkuussa Seinäjoella kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle otsikkoaiheisen puoluekokousaloitteen.

 

 

Puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli Keskustan järjestötyössä, sillä hyväksytyiksi tullessaan ne viitoittavat Keskustan poliittista ja operatiivista toimintaa.

 

 

Puoluekokousaloitteemme kuului näin:

 

 

*******************

 

 

KAUPUNKIEN JA MAAKUNTAKUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

 

 

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä maakunnan kuntien välillä ilmenee epäluottamusta.

 

Vireilläoleva maakuntauudistus on kärjistänyt ainakin joillakin alueilla tätä epäluottamusta.

 

Ehdotamme, että Keskustan johdolla luodaan maakuntiin parlamentaarinen ”neuvottelukunta”, jonka toimesta pyritään lähentämään kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntakuntien välistä yhteistyötä maakunnan kokonaisparhaaksi.

 

Toiminnan vetovastuun ottaminen Keskustan harteille olisi luontevaa, sillä olemmehan yhteistyökykyinen kaikkiin suuntiin.

 

Toiminnasta ei pitäisi muodostaa virallista organisaatiota eikä minkään entisen organisaation korvaajaa, vaan se olisi maakunnan puolueiden piiriorganisaatioiden epävirallinen yhteistyömuoto.

 

Vastuu toiminnan aloittamisesta olisi alkuvaiheessa Keskustapiirien puheenjohtajistolla, mutta Keskusta ei saisi jatkossa olla pahoillaan, vaikka ehdottamamme ”neuvottelukunta” vaikkapa vuorovuosin vaihtaisi vetovastuuta eri puolueille.

 

Vaalipiirien kansanedustajilla on jo nykyisin maakuntaliittojen vetämänä samantyyppistä yhteistyötä, mutta ehdottamamme yhteistyö tapahtuisikin maakuntatasolla ilman kansanedustajien roolia.

 

Tässä aloitteessa ehdottamaamme epävirallista yhteistyötä on kutsuttu termillä ”Neuvottelukunta”, mutta esitämme, että yhteistyön teema ja otsikko päätetään puolueiden yhteistyöpalavereissa vaikkapa maakuntakohtaisesti.

 

 

KESKUSTAN ETELÄ-TAMPEREEN PAIKALLISYHDISTYS RY

 

 

*****************

 

 

Puoluehallitus kannatti aloitettamme ja myös aloitevaliokunta – jonka jäsen olin – yhtyi puoluehallituksen esitykseen.

 

Aloitteemme hyväksyttiin ”suuressa salissa”, joten nyt se on Keskustan virallinen kanta.

 

 

Puoluekokouksen hyväksymä vastaus aloitteeseemme kuuluu näin:

 

 

**************

 

 

"Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi erilaisten kuntien ja alueiden välillä maakunnissa.

 

Maakunnan eri alueiden välistä vastakkainasettelua on kaikin tavoin pyrittävä välttämään. Maakunnan eri puoluepiirien yhteistyön tiivistäminen ja johdonmukaistaminen on kannatettavaa ja tärkeää tulevaisuuden maakuntien rakentamisessa. Yhteistyön säännönmukaisuus vaihtelee tällä hetkellä maakunnittain.

 

Jotta tämän tapainen toiminta käynnistyisi jokaisessa maakunnassa, puoluekokous suosittaa Keskustan piirijärjestöjä käynnistämään esitetyn kaltaiset tapaamiset ja toiminnan. Toimintatavat, muodot ja säännönmukaisuus sovitaan maakunnallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta."

 

 

********************

 

 

 

Totean, että piskuisen paikallisyhdistyksemme laatima aloite on nyt hyväksytyksi tultuaan merkittävä koko maatakin ajatellen - se on Suomen suurimman puolueen linjaus kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyöstä!

 

 

Keskustan piirijärjestöt velvoitetaan nyt ottamaan kontaktit muiden puolueiden piirijärjestöihin sekä aloittamaan työn maakuntien kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oli se synkkää aikaa

Maanantai 2.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Näin Vapun aikoihin tulee mieleen ajat, jolloin vasemmistopuolueet ja ay-änkyrät uhosivat televisiossa Vappu-iltana tuhoa ja kadotusta Suomelle ja suomalaisille.

 

 

Vappuilta oli tuskaa suomalaisille, kun piti katsoa niilohämäläisten, pekkaoivioiden, elealeniusten, taistosinisalojen, aarnesaaristen, arvoaaltojen, olavihännisten, kalevikivistöjen ja monien muiden vasemmistolaisten sekä ay-änkyröiden änkyröintiä vallankumouksen tulemisesta Suomeen.

 

 

Onneksi nämä tuhoa haluavat ja sitä ennustaneet olivat totaalisesti väärässä.

 

 

Järjestimme eilen Tampereella Hämeenpuistossa Keskustan Vihreä Vapun ja oli hienoa, että kukaan puhujista ei uhonnut tuhoa Suomelle.

 

 

Kaikesta aisti, että änkyröinti ei ole muotia ainakaan Keskustassa.

 

 

Olemme vastuullinen Suomen kehittäjä ja siihen ei kuulu änkyröinti.

 

 

Pientä jälkimakua saimme eilen puoli yhdeksän televisiouutisissa, kun armaat televisioänkyrämme olivat valinneet uutislähetyksen ykkösaiheeksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen puheen, taisi olla Kotkassa järjestetyssä änkyröintitilaisuudessa.

 

 

Eilisessä Hämeenpuiston tilaisuudessamme oli paikalla viitisensataa tamperelaista ja ainakaan minun korviini ei sattunut yhtäkään poikkipuolista sanaa Keskustan johdolla toteutetusta hallituspolitiikasta.

 

 

Keskustan toritilaisuudet Tampereella jatkuvat tänään, sillä pystytämme telttakatoksemme Keskustorille Hämeenkadun varrelle jo klo 8.00.  Tarkoituksemme on, että kahvitarjoilumme pääsisi alkamaan klo 9.00.

 

 

Tervetuloa laittamaan Suomea kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihailen Paavo Väyrysen aktiivisuutta vaikka en kannatakaan hänen kansalaisaloitettaan eurosta irtautumiseksi

Torstai 27.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen, jonka nimi on:

 

 

 

 

 

 

”Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa”

 

 

 

Väyrysellä on menossa valtakunnallinen tilaisuuskierros, jonka aikana hän perustelee näkemyksiään ja vauhdittaa allekirjoitusten saamista kansalaisaloitteeseensa.

Väyrysen tavoitteena on saada aloitteelleen 50.000 allekirjoittajaa, jolloin se pääsee eduskuntakäsittelyyn. Tavoite täyttynee helposti, sillä nyt allekirjoituksia on yli 35.000.

 

 

Väyrynen järjesti tiistaina 18.8.2015 Tampereella Kirjastotalo Metson Pietilä-salissa tilaisuuden, joka sai kahdellesadalle hengelle mitoitetun salin pullistelemaan väenpaljoudesta – vahtimestarit sallivat, että saliin ahtautui 250 Väyrystä kuulemaan saapunutta kansalaista!

 

 

 

En kannata Väyrysen kansalaisaloitetta, mutta yksityishenkilönä ja osin myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin paikalla.

 

 

 

Katsoin velvollisuudekseni olla paikalla Keskustan kunniapuheenjohtajan järjestämässä tilaisuudessa ja muistaen sen, että Paavo Väyrynen sai taannoisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Tampereelta 11.339 ääntä!

 

 

 

 

Perustelen pidättäytymistäni mm. sillä, että vahvan euron myönteisiä vaikutuksia ei ole käydyssä keskustelussa käsitelty lainkaan.

 

 

Toimin neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneen yhtäjaksoisen työurani aikana suuren elintarvikeyrityksen rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana raaka-ainepäällikkönä ja näin vahvan euron positiiviset vaikutukset ”suomalaisten jokapäiväiseen leipään”!

 

 

Elintarvikkeiden tuontiraaka-aineet olivat edullisia vahvan euron vuoksi. Huoltoasemien pumppuhinnat olisivat heikon euron vuoksi olleet ainakin parisenkymmentä senttiä per litra korkeammat, jos euromme olisi ollut heikko tai valuuttamme olisi ollut markka.

 

 

Myönnän vahvan euron merkityksen vientituotteiden kilpailukyvyn ongelmana, mutta esimerkiksi Suomen paisunut julkinen sektori on mielestäni paljon suurempi kilpailukyvyn haitta kuin euro.

 

 

Mutta piti kirjoittaa Paavo Väyrysen yleisötilaisuudesta Kirjastotalo Metsossa.

 

 

Tässä muutamia kuvia tilaisuudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väyrynen painotti, että hänen kansalaisaloitteensa allekirjoittaminen ei vielä merkitse, että allekirjoittaja välttämättä puoltaa Suomen eroamista euroalueesta.

 

 

 

 

 

 

Paavo on bisnesmies ja hänellä on edelleen myytävänä Väyrys-mukeja – mukien hintaa ei ole tarvinnut alentaa, sillä ne maksavat edelleen 30 euroa/muki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väyrysen puheosuuden jälkeen Pietilä-salissa alkoi varsinainen tungos, kun 250 henkilöä ryntäsi ostamaan Paavon mukeja ja kirjaa sekä palauttamaan allekirjoitettua kansalaisaloitetta.

 

 

 

 

 

 

Lehdistö – tässä tapauksessa Aamulehden Sami Lindfors – halusi haastatella europarlamentaarikko Paavo Väyrystä.

 

 

 

On se ilmiö – tuo Paavo, sillä hän sai salintäyteisen yleisön raikuvat suosionosoitukset jo silloin, kun hän saapui saliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vappu oli entiseen aikaan oikein sopiva sonnanajopäivä

Perjantai 1.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Tänään vietettävä Vappu tuo mieleen lapsuusajan Vaput.

 

 

Meillä oli Vappu-niminen hevonen, mutta nyt tarkoitan toukokuun 1. päivänä vietettävää Vapunpäivää.

 

 

Kotona maalla Vapunpäivään sisältyi sima ja se, että silloin navetan sontaruuma ajettiin tyhjäksi talven aikana kertyneestä sonnasta pelloille sontakasoihin tai sontapattereihin.

 

 

Sonnanajopäivä eli Vappu merkitsi, että pian päästäisiin kylvötöihin.

 

 

Myöhemmällä iällä, kun televisio oli hankittu pirtin nurkkaan, Vapun-päivä merkitsi suorastaan vihamielisten puoluepamppujen Vappu-puheiden katselemista televisiosta.

 

 

Oli selvää, että Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen johtohenkilöiden puheet ja SKDL:n sekä SKP:n molempien suuntausten johtajien puheet täyttivät illan televisio-lähetykset kokonaan.

 

 

SKDL:n puheenjohtajan Kalevi Kivistö ja SKP:n enemmistösiiven johtajan Aarne Saarisen sekä SKP:n vähemmistösiiven johtajan Taisto Sinsalon esiintymiset televisiossa saivat lapset suorastaan pelkäämään, sillä niin vahvaa oli poliittisen ja ay-henkisen saarnan poljento!

 

 

Olen aina vierastanut Vapun valjastamista poliittisen hurmoksen ja ay-henkisen uhoamisen alttariksi.

 

 

Suon mielelläni Vapun opiskelija- ja teekkarimeiningin iloittelupäiväksi, mutta ennen kaikkea koen Vapunpäivän Kevään Juhlaksi!

 

 

Taas kerran tänä vuonna saan viettää Vapun ulkomailla ja mielelläni vastaanotankin Vappuni poissa Suomesta!

 

Palaan kotimaahan kuitenkin huomenissa ja ehkäpä jo muutaman päivän kuluttua saatan kirjoitella joitain matkatunnelmiani vaikkapa Vapusta ulkomailla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Roolinsa vanki

Sunnuntai 2.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Luin Iltasanomat-lehden nettiversiosta, että Tampereella toimiva Komediateatteri on ottamassa ensi kesän ohjelmistoonsa ”Tankki täyteen” –televisio-ohjelmaan perustuvan näytelmän.

 

Näytelmässä tulevat näyttelemään molemmat kaksi elossaolevaa alkuperäisen televisiosarjan näyttelijää eli Ilmari Saarelainen ja Tuire Salenius.

 

Ilmari Saarelainen esittää alkuperäistä rooliaan aikamiespoika Juhanana ja Tuire Salenius puolestaan omaa alkuperäisrooliaan huoltamon Ullaa.

 

Alkuperäisessä ohjelmassa esiintyneet Sulo (Tauno Karvonen), mopoileva rovasti (Erkki Siltola), Emmi (teatterineuvos Sylvi Salonen) sekä konstaapeli Reinikainen (Terho Sauren) ovat jo siirtyneet pilven päälle.

 

 

*************

 

 

 

Minulla on pieni henkilökohtainen muistelus Terho Saurenista:

 

Terho Sauren oli Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja järjestin joskus ”Tankki täyteen” –sarjan esitysten kulta-aikana muutamalle asiakkaallemme teatterinäytökseen osallistumisen katsomaan Tampereen Työväen Teatterissa esitettävää teatterikappaletta.

 

Epäonnistuin teatterikappaleen valinnassa, sillä TTT:n ohjelmistossa silloin ollut kappale oli raskassoutuinen ja ei lainkaan hyvän asiakassuhteen hoitamiseen soveltuva. Kaduin syvästi päätöstäni heti teatteriesityksen alusta alkaen.

 

Jossain vaiheessa raskassoutuisen teatterikappaleen etenemiseen, että lavalle astui tähtitieteilijä Kopernikus.

 

Kopernikuksen roolia esitti näyttelijä Terho Sauren ja siihen asti vakavana teatteriesitystä seurannut katsomo puhkesi räjähdysomaisesti nauramaan, kun ”Kopernikus” tuli lavalle ja lausui Terho Saurenin suulla ensimmäisen repliikkinsä!

 

Naurunräjähdys ei sopinut lainkaan siihen synkkään tunnelmaan, johon teatterikappale oli katsojat siihen mennessä saatellut.

 

Ristiriita Kopernikuksen ja konstaapeli Reinikaisen välillä oli huutava.

 

Tilanne Tampereen Työväen Teatterissa oli ristiriitainen.

 

 

**************

 

 

Toivon hartaasti, että nykyajan teatteriohjaajat pystyvät eliminoimaan sellaiset tilanteet, johon taannoin jouduin kun Kopernikuksen ja konstaapeli Reinikaisen roolit menivät sekaisin.

 

Harmittelen vieläkin, että jouduin itsekin noloon tilanteeseen, kun olin valinnut asiakassuhteen lujittamiseksi tarkoitetun näytelmäkappaleen niin totaalisesti väärin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puoluesihteeri tuntee porukkansa?

Maanantai 30.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Otin Karhen Markkinoilla Perussuomalaisten osastolta heidän jäsenlehtensä ja silmäilin sitä.

 

Kyseessä on ”Perussuomalainen” –niminen lehti ja etukannessa on päiväyksenä 8 – 9 /2014.

 

Ensimmäisellä aukeamalla on Mika Männistö-nimisen toimittajan laatima juttu, jonka otsikkona on ”Yhteistyöllä vaalivoittoon”.

 

Männistö oli jututtanut aineistoa kerätessään perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsaloa.  Jutun ”Vastuu ehdokasasettelusta on piireissä” –osiossa on mielenkiintoista tietoa.

 

Lainaan sanatarkasti jutussa olevaa kohtaa:

 

”Puoluehallituksella on viimeisiin päiviin saakka mahdollisuus vaikuttaa siihen, onko ehdokas listalla vai ei, jos esimerkiksi saadaan yllättävää tietoa ehdokkaan sopimattomasta käytöksestä.”

 

Varsin rajua tekstiä eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi asettuvista henkilöistä!

 

Tarkoittaako tuo, että perussuomalaisten leirissä on lähtökohtana, että eduskuntavaaliehdokas käyttäytyy sopimattomasti?

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta kannustaa kuntalaisdemokratian kehittämisessä Tampereen Alvari -toiminnan sekä Ylöjärven Viljakkala- ja Kuru-neuvostojen tyyppiseen toimintaan

Sunnuntai 22.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan toiminnan kehittämisessä puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli.

 

Taannoin päättyneelle Turun puoluekokoukselle jätettiin 260 puoluekokousaloitetta Keskustan piirien, Keskustan kunnallisjärjestöjen sekä Keskustan paikallisyhdistysten toimesta.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen tyytyväinen, että monet Keskustan tamperelaiset järjestöt jättivät useita puoluekokousaloitteita.

 

Olin keskeisenä toimijana, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö jätti puoluekokousaloitteen, joka kuului näin:

************

 

 

KUNTALAISDEMOKRATIAA PITÄÄ KEHITTÄÄ MONIPUOLISIN TAVOIN

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että kuntalaisdemokratiaa pitää kehittää luovasti, monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja erilaisin tavoin eri kunnissa.

 

Kuntalaisdemokratian merkitys korostuu koko ajan, sillä tiedonvälitys monipuolistuu, tarpeet ovat kunnissa erilaiset ja kuntakokokin varmaan tulee kasvamaan. Tarvitaan erilaisia malleja, jotta kansalaiset voivat helposti myös vaalien välissä osallistua oman kuntansa kehittämiseen.

 

Onnistunut kuntalaisdemokratia merkitsee parhaimmillaan kahdensuuntaista tiedonvälitystä; päättäjät saavat oikeaa sekä suoraa palautetta kuntalaisilta päätöstensä perustaksi ja kuntalaiset puolestaan todenpohjaista tietoa tehtyjen päätösten perusteluiksi.

 

Kuntalaisdemokratian paras onnistuminen on kuitenkin se, kun kuntalaiset pystyvät aidosti vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry on pannut tyydytyksellä merkille Tampereen kaupungin Alvari-toiminnan, joka perustuu alueellisen vaikuttamisen periaatteeseen. Kaupungin jakaminen neljään Alvari-alueeseen on merkinnyt alueellisten ongelmien välittymistä päättäjien tietoisuuteen.

 

Toisena esimerkkinä Tampereen kunnallisjärjestö haluaa tuoda esille Ylöjärven kaupungissa toimivat alueelliset Viljakkala- ja Kuru-neuvostot, jotka perustettiin sen jälkeen, kun Viljakkala sekä Kuru liittyivät kuntaliitoksessa Ylöjärven kaupunkiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toteaa kokemukseen perustuen, että Alvari- järjestelmässä ja Ylöjärven Viljakkala- sekä Kuru-neuvostoissa on paljon parannettavaa, mutta molemmat ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry kannustaa Suomen Keskustaa tukemaan uusia, erilaisia ja ennakkoluulottomia hankkeita kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

 

******************

 

 

Puoluehallitus puolsi aloitettamme ja sen vastausesitys kuului näin:

 

 

”Puoluekokous yhtyy täysin Tampereen kunnallisjärjestön näkemykseen kuntalaisdemokratian kehittämisestä. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 yksi kolmesta kärkiteemasta oli nimenomaan kunnan asukkaiden ja heidän yhteisöjensä vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla.

 

Kuntalaisilla ja myös kunnassa osan vuotta asuvilla vapaa-ajanasukkailla on tiedoistaan, taidoistaan ja arkipäivän kokemuksistaan kumpuavaa osaamista ja resursseja, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty kuntalaisten yhteiseksi hyväksi. Myös kolmannen sektorin järjestöjä tulee kuulla entistä vahvemmin ja ottaa ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Aloitteessa on kiinnitetty huomiota oleelliseen näkökulmaan; jokaisen kunnan on löydettävä omista ja asukkaiden lähtökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot. Yhtä ja samaa reseptiä kaikille kunnille ei ole olemassa.

 

Etenkin asukasmääriltään suurissa ja pinta-alaltaan laajoissa kuntaliitoskunnissa voidaan jopa harkita kunnanosavaltuustoja tai Rovaniemen kaltaisia aluelautakuntia omine budjetteineen ja päätösvaltoineen. Toisissa kunnissa voivat toimia paremmin ns. kevyemmät kuntalaisdemokratian muodot kuten kylä- ja kaupunkiosavaltioparlamentit, avoimet keskustelu- ja palautetilaisuudet, kansalais- ja käyttäjäraadit tai vaikkapa sosiaalisen median ja muiden sähköisten palaute- ja ideajärjestelmien hyödyntäminen.

 

Olipa kuntalaisdemokratian muoto mikä tahansa, on tärkeintä että kunnan asukkaat tulevat aidosti kuulluiksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Näennäisdemokratia vain etäännyttää ja passivoi asukkaita.

 

Puoluekokous panee tyytyväisyydellä merkille aloitteessa mainitut Tampereen ja Ylöjärven lähidemokratiakokeilut. Niiden kokemuksia – niin onnistumisia kuin havaittuja ongelmiakin – tulee hyödyntää Pirkanmaata laajemminkin kuntalaisten lähivaikuttamisen edistämisessä.”

 

 

*********

 

Olen tyytyväinen Puoluehallituksen vastausesitykseen ja erityisesti siihen, että puoluekokousaloitteemme hyväksyttiin näillä vahvoilla puoltolauseilla Keskustan ohjenuoraksi jatkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten eilinen Joulutuli- tempaus muistutti kuluttajia, että joulupöytään kannattaa hankkia kotimaisia elintarvikkeita

Lauantai 21.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten Joulutuli-tempaus, joka painottaa kotimaisten elintarvikkeiden tärkeyttä, on jo muodostunut perinteeksi.

 

Tämän vuoden tempaus toteutettiin eilen ja se merkitsikin sitä, että Maaseutunuorten Joulutulia oli valaisemassa joulunviettoon matkaavien kansalaisten taivalta iltahämärissä koko maassa.

 

Joulutuliperinne alkoi parisenkymmentä vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalla ja nyt se on laajentunut koko maahan.

 

Maaseutunuoret haluavat Joulutulien avulla muistuttaa, että kotimainen lähellä tuotettu ruoka on jäljitettävää, vastuullista ja turvallista.

 

Kotimainen ruoka tuo työtä alkutuotantoon, elintarviketeollisuuteen ja koko elintarvikeketjuun. Se luo hyvinvointia koko Suomeen.

 

 

 

 

Pirkanmaalaiset Maaseutunuoret sytyttivät Joulutulet mm. Tampereen Keskustorille Vanhan kirkon välittömään läheisyyteen.

 

Poikkesin Keskustorin Joulutulilla.

 

 

 

 

 

 *************

 

Pirkanmaan Maaseutunuoret polttivat Joulutulilla jätkänkynttilöitä.

 

 

 

 

 

Aina oppii, kun kulkee silmät auki!

 

 ***********

Maaseutunuoret ovat oikealla asialla, kun muistuttavat, että syömällä suomalaista, maukasta ruokaa kannamme vastuun oman ruokamme vaikutuksista ja säästämme luontoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-